Opiskelijan opas

Transkriptio

1 Opiskelijan pas Samp ssiaalisessa mediassa: 1

2 Tervetula Saimaan ammattipist Sampn! Hyvä ammattipiskelija. Olet nyt alittamassa klme vutta kestäviä ammattipintjasi. Tänä aikana pit tulevan ammattisi perusteet. Täydelliseksi ammattilaiseksi sinun ei vielä piskeluaikana tarvitse tulla. Yhteinen tavitteemme n, että ammattiin valmistuttuasi saat perusasiat ja let saanut riittävät valmiudet työelämässä pärjäämiseen ja ammattisaamisen syventämiseen pintjen jälkeen. Suhtaudu piskeluusi vakavasti ja ta kaikki se ppi, jnka tämä ppilaits vi sinulle tarjta. Sinulla itselläsi n päävastuu ppimisesta ja pintjesi etenemisestä. Kaikkien ppilaitksen henkilökuntaan kuuluvien tehtävänä n tukea sinua ammattisaamisen hankkimisessa. Työelämässä pärjäävät parhaiten ne, jtka vat valmiita työskentelemään työelämän vaatimusten mukaisesti ja ppimaan uusia asiita. Ole ylpeä masta ammattialastasi, sillä saavia kädentaitajia ja tekijöitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Muista, että sinulla n myös jatk-pintmahdllisuudet. Tämä vaihteht kannattaa pitää mielessä alusta lähtien. Kk henkilöstön pulesta tivtan sinulle antisaa piskeluaikaa! Antti Lehmusvaara rehtri 2

3 Saimaan ammattipist Samp Saimaan ammattipist Sampn timipisteet vat Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruklahdella. Nuris- ja aikuispiskelijita n yhteensä nin Rehtri n kuntayhtymän jhtaja Antti Lehmusvaara. Tulsyksiköitä n kuusi, ja niiden jhtajat vat: Tekniikan ala Palvelu-, ssiaali- ja terveysala Aikuiskulutus ja työelämäpalvelut Oppimispalvelut Talus- ja hallintpalvelut Ylläpitpalvelut Apulaisrehtri Kimm Lankinen Apulaisrehtri Anne Putanen Apulaisrehtri Sakari Kivimäki Palvelujhtaja Riitta Milanen Talus- ja hallintjhtaja Sari Salpelt Kuntayhtymän jhtaja, rehtri Antti Lehmusvaara Tekniikan ala sekä Palvelu-, ssiaali- ja terveysala jakautuvat vastuuyksiköiksi, jiden esimiehinä timivat kulutuspäälliköt: Palvelu-, ssiaali- ja terveysala Kielikulutus Käsi- ja taidetellisuusala ja yhteiset pinnt Liiketaluden sekä tiet- ja viestintätekniikan ala, Lappeenranta Matkailu-, ravitsemis- ja talusala sekä elintarvikeala, Lappeenranta Matkailu-, ravitsemis- ja talusala sekä liiketaluden ala, Imatra Ssiaali- ja terveysala (aikuiset) Ssiaali- ja terveysala (nuret) sekä hius- ja kauneudenhitala Aulikki Kuittinen Reeta Niemi Päivi Tivari Katri Leppänen Susanna Fennander Marika Lehvnen Helena Kiuru Tekniikan ala Autala Kne- ja metalliala, Imatra Kne-, metalli- ja taltekniikka-ala, Lappeenranta Lgistiikka-ala Metsäala Prsessitellisuus- ja sähköala, Imatra Prsessitellisuus- ja sähköala, Lappeenranta Rakennus-, puu-, pintakäsittely- ja taltekniikka-ala, Imatra Rakennus- ja pintakäsittelyala, lunnnvara- ja ympäristöala, Lappeenranta Hannu Laitinen Hannu Kähö Veikk Kalli Ari Turunen Hannu Laitinen Leena Ojamaa Nra Saarlem Vesa Markkanen Kimm Vättö Kirsi Kuv Ohjaus- ja tukipalvelut Ryhmänhjaaja ja pint-hjaajat Ryhmänhjaaja n lähin pastajasi, jnka kanssa vit keskustella kaikista kulutyöhösi liittyvistä 3

4 asiista. Opint-hjaajilta saat neuvja piskeluun liittyvissä kysymyksissä, esim. pintjen etenemisessä, valinnissa ja jatk-pint- tai urasuunnittelussa. Opint-hjausta tteutetaan lukkatunteina, tutustumiskäynteinä, asiantuntijavierailuina ja henkilökhtaisena hjauksena pint-hjaajien ja ryhmänhjaajan timesta. Opint-hjaajat Huittinen Katri p Armilankatu 40, Lappeenranta Suviranta Sanna p Phjlankatu 12, Lappeenranta Martikainen Anssi p Kulukatu 5, Imatra Piikatu 1, Imatra Miettinen Virpi p Kulukatu 5, Imatra Pärnänen Leila p Phjlankatu 10, Lappeenranta Sillanpää Asta p Phjlankatu 12, Lappeenranta Leena Klemi p Phjlankatu 12,53100 Lappeenranta Lähihitaja, parturi-kampaaja (Lpr ja Imatra), ksmetlgi (Imatra), artesaani (Lpr) Kkki, tarjilija, kne- ja metalliala, rakennusala, ympäristörakentaja (Lpr) Autala, kne- ja metalliala, rakennusala, puuala, pintakäsittelyala, lgistiikka, Valma (Imatra) Kkki, tarjilija, vastaanttvirkailija, sähköala, prsessiala, labrantti, merknmi, datanmi, Valma (Imatra) Merknmi, datanmi, leipuri-kndiittri, elintarvikkeiden valmistaja, Valma (Lpr) Sähköala, ICT-asentaja, prsessiala, pintakäsittelyala (Lpr) Kaksistutkint: Imatra, Lappeenranta Autala (Lpr) sähköpsti: Oman alasi pint-hjaajan lisäksi pintjesi aikana tukenasi vat kuraattri ja psyklgi sekä piskeluterveydenhult. Löydät heidän yhteystietnsa Sampn Opiskelijalle-nettisivulta: Kuraattri Kuraattri auttaa kaikissa piskeluun, ppimiseen, kuluyhteisöön speutumiseen, asumiseen, rahankäyttöön sekä ihmissuhteisiin ja vapaa-ajanviettn liittyvissä kysymyksissä. Kuraattrin kanssa vit selvitellä sekä henkilökhtaisia että piskeluun liittyviä asiista. Keskustelut vat aina luttamuksellisia. 4

5 Psyklgi Psyklgi sallistuu piskelijan psyykkisen hyvinvinnin tukemiseen, ppimisvalmiuksien kartittamiseen ja hän n tarvittaessa mukana kriisityössä. Opiskeluterveydenhult ja hammashult Jkaisessa yksikössä timii päivittäin tavitettavissa leva terveydenhitaja. Hänen kauttaan saat tarvittaessa ajan lääkärille. Lappeenrantalaisten hammashultpalveluista vastaa Keskushammashitla (Phjlankatu 14) ja imatralaisten Mansikkalan hammashult (Kauppakatu 7). Ulkkuntalaiset hakeutuvat matimisesti mien kuntiensa hammashult- palveluihin. Alle 18-vutiaiden hammashult n maksutnta. Opiskeluun liittyviä käytännön asiita Oppilaitksen www-sivut Oppilaitksen www-sivujen site n Sieltä löydät kaikille Saimaan ammattipist Sampn piskelijille tarkitetut palvelut ja tiedt, mm. petussuunnitelmat (Kulutukset-sivu) ja Opiskelijalle-sivulta löydät niin vinkkejä piskeluun ja työssäppimiseen kuin hjaus- ja tukihenkilöiden yhteystiedt ja myös Samppajan yhteystiedt ja aikataulut. Sivuilta löytyvät myös tarvittavat lmakkeet. Wilma Wilma n ppilaitksesi käyttämä piskelijatietjärjestelmä. Sinä ja hultajasi löydätte sieltä lukujärjestykset ja tiedtteet ja vitte seurata pintjesi etenemistä (ehps) ja pissaljasi. Sieltä vitte myös laittaa pikaviestejä mm. pettajille, pint-hjaajalle, terveydenhitajalle sekä kuraattrille. Hum! Pidäthän Wilma- tunnuksesi hyvässä tallessa: tarvitset niitä säännöllisesti. Päivittäinen työskentely ja pukeutuminen Nudata alusta alkaen tarkasti lukujärjestystä. Saavu ppitunneille täsmällisesti ja asianmukaisesti varustautuneena. Mikäli alalla n svittu työasun käytöstä, sitä käytetään aina työtunneilla ja saat käyttöösi yhden työasun työkenkineen ensimmäisten kuluviikkjen aikana ppilaitkselta. Pukeudu myös liikuntatunneille tarkituksenmukaisesti. Vastuu työvälineistä Olet vastuussa käyttämistäsi työvälineistä. Js käyttämässäsi laitteessa ilmenee vikaa, ilmita asiasta välittömästi pettajalle! Mikäli työväline rikkutuu sinun tahallisesta hulimattmuudestasi, siitä vidaan periä krvausta. Nudata aina annettuja työturvallisuushjeita! Pissalt Sinun n ilmitettava pissalstasi välittömästi ryhmänhjaajalle. Sairauspissalsta n timitettava terveydenhitajan- tai lääkärintdistus ryhmänhjaajalle viimeistään palattuasi kuluun. Lupa etukäteen tiedssa levalle pissallle (Pissallupa) vidaan myöntää pätevästä syystä. Lupaa vit ana pissalanmuslmakkeella, jnka löydät nettisivulta: tai saat pinttimiststa. Palauta täytetty lmake ryhmänhjaajalle. Js let pissa kulusta, let velvllinen malla ajallasi hankkimaan puuttuvan ammatillisen saamisen. Ryhmänhjaaja tarkentaa läsnälhjeistusta. pintjen alussa. 5

6 Kustannukset Lukukausimaksua ei le, mutta judut hankkimaan kulutarvikkeesi, ppikirjasi ja san työvälineistäsi itse. Opinttuki ja kulumatkatuki Sinulla n mahdllisuus hakea valtin pinttukea. Opinttukiasiat vit hitaa sähköisesti sitteessa Opinnt-näytön valintalistalta sinun n valittava ppilaitkseksi Saimaan ammattipist Samp. Lmake löytyy myös Kelan sivuilta tai pinttimiststa. Palauta täytetty lmake liitteineen ppilaitksen pinttimistn tai Kelan timistn. Oikeus pinttukeen alkaa sen kuukauden alussa, jta edeltävänä kuukautena let täyttänyt 17 vutta (lapsilisää ja pinttukea ei makseta samanaikaisesti). Mikäli päivittäinen kulumatkasi n vähintään 10 km ja kustannukset yli 54 eura kuukaudessa, sinulla n mahdllisuus hakea ja saada Kelan kulumatkatukea. Hakulmakkeita ja esitteitä saat ppilaitksen pinttimiststa ja Kelan paikallistimistista. Opinttimistn henkilökunnalta ja tuutreilta saat lisätieta, ja he avustavat tarvittaessa lmakkeiden täytössä. Myös kuraattri neuv taluteen ja raha-asiihin liittyvissä kysymyksissä. Lisätietja löydät myös sitteesta /piskelijat. Rukailu Kulupäivinä saat maksuttman lunaan. Käytä etu hyväksesi! Mikäli tarvitset erityisrukavalita, täytä siihen vaadittava lmake ( ja timita se hultajan tai terveydenhitajan allekirjittamana piskelijaravintlan keittiöön lukuvuden alussa. Rukailuun mennessäsi näytä Kela-, mp- tai ajkrtti tai piskelijaravintlan ma rukailukrtti, jtta henkilöllisyytesi tunnistetaan. Nudata rukailussa hyviä käytöstapja: rukailemaan ei mennä päällysvaatteissa eikä päähineissä, vaan ne jätetään naulakihin. Palauta rukailuastiat lähtiessäsi astianpalautuslinjastn. Opintjen tunnustaminen ja tukipetus Muualla surittamasi pinnt vidaan tunnustaa eli lukea hyväksi, js ne vat tavitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään petussuunnitelman saamistavitteiden mukaisia. Ryhmänhjaaja käy pintjen alussa hps-keskustelun, jssa kartitetaan aiempi saamisesi. Osaamisen tunnustamisen hjeistus ja lmakkeet löytyvät myös Sampn Opiskelijalle-nettisivulta. Myös tukipetus n mahdllista, js sinä ja/tai pettaja katstte lisäpetuksen tarpeelliseksi. Samppaja Samppajassa (Kulukatu 5 ja Phjlankatu12) n mahdllisuus tehdä pintihin liittyviä tehtäviä hjatusti. Yhteystiedt löytyvät Sampn Opiskelijalle-nettisivulta. Erityispetus Sinulla n tarvittaessa ikeus saada erityispetusta. Kerr ryhmänhjaajallesi, mikäli sinulla n llut tai n erityisiä vaikeuksia ppimisessa (esim. matematiikka ja kielet) tai sinulla n jkin ppimista hidastava tai muutin haittaava tekijä (esim. lukihäiriö). 6

7 Kaksistutkint (luki) Ammatillisen tutkinnn rinnalla vit surittaa myös ylippilastutkinnn eli ns. kaksistutkinnn. Kaksistutkinnn surittaminen vaatii innstusta, aikaa ja situtumista pitkäjänteiseen piskeluun. Kaksistutkint ja ammatillinen tutkint n mahdllista surittaa klmessa vudessa, mutta piskeluaika saattaa myös pidentyä enintään vudella. Aiempi pintmenestyksesi äidinkielessä, englannissa, rutsissa ja matematiikassa n ltava vähintään tyydyttävää, mielellään hyvää tasa. Kaksistutkinnn surittamisesta tiedtetaan lukuvuden alussa. Vakuutukset Opiskelijille n tettu lakisääteinen tapaturmavakuutus, jka n vimassa nrmaalien ppituntien lisäksi kulumatkilla, liikuntatunneilla, työssäppimispaikilla ja petussuunnitelman mukaisilla pintkäynneillä. Tapaturman sattuessa sinun tulee käydä pinttimistssa täyttämässä tapaturmailmitus. Asuminen Lappeenrannassa piskelija-asuntja välittää Lappeenrannan seudun piskelija-asuntsäätiö LOAS, Leirikatu 2 F, Lappeenranta, puh , faksi , Imatralla piskelija-asuntja vit kysellä Imatran YH-Rakennuttaja Oy:ltä, Esterinkatu 10, Imatra, puh ja , faksi , Ruklahdella metsäalan piskelijille n tarjlla ppilaitksen asuntla. Opiskelijahulln käytänteet Opintjesi etenemistä tuetaan kk pintjesi ajan. Ryhmänhjaaja/pettaja ja pint-hjaaja käyvät kanssasi hjauskeskusteluja. Tarvittaessa kutsutaan klle mnialainen asiantuntijaryhmä. Tällöin kkuksessa n aina sinun lisäksesi mukana hultajasi (mikäli let alaikäinen) ja tarvittavat asiantuntujat. Oppilaskunta Te kaikki piskelijat kuulutte ppilaskuntaan, jnka hallitus valitaan syksyllä. Oppilaskunta järjestää lukuvuden aikana erilaisia tapahtumia, mm. kuluvalkuvauksen sekä virkistys- ja tutustumismatkja. Timinnasta tiedtetaan Wilmassa ja ilmitustauluilla. Ajneuvjen paikitus Ajneuvt saa paikittaa ainastaan piskelijille sitetuille paikille. Henkilökunnan tai muiden lähellä levien yritysten ja ppilaitsten parkkipaikille ei saa pysäköidä. Virheellisestä pysäköinnistä seuraa pysäköintivirhemaksu. Plkupyörät jätetään pyörätelineisiin tai niiden lähettyville, js telineisiin ei mahdu. Tupakinti Saimaan ammattipist Samp n savutn ppilaits yhdessä lähiympäristön ppilaitsten kanssa. 7

8 Tupakinti n kielletty ppilaitsten välisellä alueella. Kielt perustuu lakiin (L698/2010), jnka njalla tupakinti ja tupakkatutteiden käyttö, hallussapit ja myynti n kielletty ppilaitsten sisä- ja ulkalueilla. Alennukset vapaa-ajan matkustamiseen VR sekä Matkahult myöntävät juna-/linja-autliikenteen matkalipuista %:n piskelijaalennuksen yli 17-vutiaille piskelijille. Alennusta varten tarvitset VR:n / Matkahulln piskelijakrtin. Krttia varten tarvitset valkuvan sekä piskelijatdistuksen, jnka saat pinttimiststa (mainitse VR tai Matka- hult pyytäessäsi piskelijatdistusta). Krtin lunastat asemalta. Alennuksen saat myös Sakki ry:n krtilla, jsta saat lisätietja ppilaskunnalta. Alle 17-vutiaat matkustavat puleen hintaan lastenlipulla. 8

9 Yleiset työturvallisuushjeet Sisällysluettel 1. Jhdant Järjestyshjeet Kulu- ja työmatkat Henkinen työsujelu Työasu ja sujavarusteet Palturvallisuus Henkilöturvajärjestelmä Timinta nnettmuustilanteissa Ensiapu

10 1. Jhdant Työturvallisuus n niin tärkeä asia, että sen nudattamisesta n säädetty laki. Meidän jkaisen velvllisuus n tämän lain nudattaminen. Jtta tämä nnistuisi paremmin, n tähän hjevihkseen kttu keskeisimmät työturvallisuuteen liittyvät asiat. Tämän lisäksi jkaisella pintalalla n mat, tarkentavat työturvallisuushjeet. Meillä kaikilla n ikeus ja velvllisuus vaatia turvallinen työ- ja piskeluympäristö. Omalla timinnallamme pystymme vaikuttamaan mniin asiihin, jtka edesauttavat asiaa. Ei siis le arkuutta tai heikkutta nudattaa annettuja turvallisuushjeita. Ammattipistn piskelijat vat tulevia ammattilaisia kukin malla alallaan ja heidät tunnistaa siitä, että he nudattavat turvallisia työtapja ja timivat jka tilanteessa siten, etteivät tahallaan tai hulimattmuuttaan aiheuta itselleen tai muille vaaraa. Mitä enemmän työskentelytilassa n: pyöriviä, leikkaavia tai hivia kneita, kuumia laitteita, teräviä välineitä tilassa liikkuvia tai työskenteleviä ihmisiä sitä suurempi tapaturman riski n lemassa. Tämän vuksi jkaisen n nudatettava riittävää hulellisuutta ja tarkkuutta liikkumisessa sekä kneiden, laitteiden ja työvälineiden käsittelyssä. Meidän ma timintamme vaikuttaa niin maan kuin kaikkien muidenkin samassa työtilassa työskentelevien turvallisuuteen. Oppilaits n vakuuttanut piskelijat kulutyön ja -matkjen salta. Mikäli piskelija ei nudata annettuja hjeita tai käytä työssä vaadittavia turvalaitteita ja sujavälineitä ja aiheuttaa itselleen tai tiselle tapaturman, hän vi jutua krvausvelvlliseksi. Nämä samat hjeet pätevät myös työssäppimisjaksilla. Nudata ehdttmasti myös niitä hjeita, jtka saat massa työpaikassasi. Opettele timimaan näiden hjeiden avulla, niin piskelusi ja tulevat työvudet sujuvat turvallisemmin. 2. Järjestyshjeet Jkainen ammattipistn piskelija n tutustunut kulun järjestyssääntöihin. Näiden sääntöjen tarkituksena n aikaansaada turvallinen ja viihtyisä työympäristö. Mikäli liikennesääntöjä ei lisi, liikkuminen teillä lisi tdella vaarallista. Myös kulun sääntöjen rikkminen tai nudattamatta jättäminen vi aiheuttaa vaaratilanteita. Jkainen vi malta khdaltaan vaikuttaa ammattipistn työturvallisuuteen. Nudata ehdttmasti seuraavia hjeita: Pysäköi kulkuneuvt vain niille sitetuille paikille väärin pysäköidyt kulkuneuvt vivat estää hälytysajneuvjen pääsyn tarvittavaan paikkaan. Käytäville ei varastida tavarita eikä niissä säilytetä laukkuja ja reppuja siten, 10

11 että ne estävät kulkemisen tulipaln sattuessa pistuminen rakennuksista vi hankalitua käytävien llessa täynnä tavaraa. Käytävät ja etenkin rappukäytävät eivät le löhöämistä varten liikkuminen hätätilanteessa vi lla hankalaa, mikäli käytävillä nukutaan. Työsaleissa ja lukissa työvälineet säilytetään niille kuuluvissa paikissa vältytään turhalta etsimiseltä ja kmpastumiset vähenevät. Humattuasi ylimääräisiä aineita lattialla pista ne välittömästi tai pyydä siistijä paikalle pistetaan liukastumisvaara. Myrkyt ja vaaralliset kemikaalit tulee säilyttää niille varatuissa paikissa estetään myrkkyjen ja vaarallisten aineiden aiheuttamat vaaratilanteet. Rskat ja jätteet ikeille paikille (lajitteluhje) lisätään työympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuutta Sujalaitteiden ja varituskilpien pistaminen n ehdttmasti kielletty vältytään työtapaturmilta. Liiallinen jukseminen ja hsuminen lisäävät tapaturmariskiä, jten säästä energiasi liikuntatunneille, ei työsaleihin eikä kulun käytävillä leikkimiseen. 3. Kulu- ja työmatkat Kulu- ja työmatkat aiheuttavat eniten tapaturmia. Suurin sa näistä jhtuu kiireestä ja hätäilystä. Kaatumiset ja liukastumiset matkan aikana vit välttää varaamalla riittävästi aikaa niin kuluun lähtiessäsi kuin sieltä palatessasi etenkin liukkaalla ja pimeällä kelillä. Oppilaitksen alueella ja lähikadulla liikkuessasi ta humin vilkas liikenne sekä nudata itse vimassalevia npeusrajituksia. Kulujen sisäpihilla n myös liikennettä, välillä runsaastikin, jten ta tämä humin siellä liikkuessasi. Väistä aina työssä levaa traktria, ettet esim. liukastu traktrin tai peräkärryn alle. Muista aina humiida traktrit, mahdlliset muut työkneet sekä yleinen liikenne kulualueen läheisyydessä. Liiku käytävissä ja prtaikissa rauhallisesti, jtta vältyt tapaturmilta. Oma ryntäilysi saattaa aiheuttaa muille vaaratilanteita. Var myös käytäville avautuvia via. Lasivet vivat rikkutua ja muut vet aiheuttavat vammja, mikäli niihin törmää vauhdilla. Muista maltti ktiin lähtiessäsi. Pihalta kadulle törmäily vi kitua vaaraksi liikut sitten jalan, plkupyörällä, mplla tai autlla. Liikkuessasi ta aina muut humin, näin et aiheuta kenellekään ylimääräistä tapaturmariskiä. 11

12 4. Henkinen työsujelu Jtta työympäristö n mahdllisimman viihtyisä ja turvallinen, siihen liittyy leellisesti myös henkinen hyvinvinti. Tähän vaikuttaa suuresti se, millainen n lukkahenki. Ottamalla lukkakaverit humin ja hyväksymällä jkaisen erilaisuus ludaan hyvä lukkahenki ja turvataan hyvät edellytykset täysipainiselle ppimiselle. Lukassa tai työyhteisössä esiintyvä kiusaaminen, henkinen tai fyysinen, vivat mudstua esteeksi ppimiselle. Kiusaaminen missään mudssa ei le sallittua. Jkainen, jka tuntee tulleensa kiusatuksi jllain tavalla, n velvllinen ilmittamaan asiasta ryhmänhjaajalle, jllekin tiselle pettajalle tai pinthjaajalle. Kiusaamiseen n puututtava heti ja siitä n uskallettava puhua ennen kuin tilanne pahenee. 5. Työasu ja sujavarusteet Työssä käytetään aina työasua. Siisti ja asiallinen työasu n yksi ammattilaisen tunnusmerkki. Jillakin alilla työasun käyttäminen n jpa asetuksilla määritelty. Jtta työsi sujuisi parhaalla mahdllisella tavalla, pidä mielessä seuraavat asiat: Työasu n ikean kkinen ja siisti työ sujuu jutuisasti ja turvallisesti Hanki asianmukaiset työkengät vältytään liukastumisilta, jalan päälle putavien esineiden aiheuttamilta vammilta, seismisesta jhtuvilta selkävaivilta Työpuku n ehjä repaleiset hihansuut ja lahkeet vivat tarttua kneisiin ja laitteisiin Srmukset, rannekkeet ja riipukset vat vaarallisia vivat tarttua kneisiin ja laitteisiin tai vivat aiheuttaa sähköiskuja ja palvammja tai aiheuttava hygieniariskin Nimilappu rinnassa kert hyvästä asiakaspalvelusta Mikäli työn suritus vaatii sujavälineitä, niitä n ehdttmasti käytettävä. Käytä henkilökhtaisia sujavarusteita: Kuulsujaimia, kun melun tas ylittää 85dB Hengityssujaimia, kun työskentelet pölyävässä työssä Sujalaseja, kun käsittelet vaarallisia kemikaaleja, vahvja pesuaineita sekä, js silmät jutuvat vimakkaalle vallle alttiiksi (hitsaus) tai silmiin vi jutua vieraita esineitä (srvaus, himinen) Käsineitä, kun käsittelet kuumia esineitä, syövyttäviä kemikaaleja, vahvja pesuaineita tai esineitä, jissa n leikkaavia särmiä Kypärää, kun n vaarana, että päähäsi putaa esineitä (rakennustyömaat). 12

13 6. Palturvallisuus Yleinen siisteys ja järjestys sekä timiva jätehult miellyttävät ihmisiä sekä vat tärkeä sa palnehkäisyä. Eri pulille kulua n sijitettu erilaisia alkusammuttimia. Paln syttyessä n timittava npeasti. Tutustu alkusammutuskalustn ja niiden käyttöön pettajasi jhdlla. Hum! Pal-via ei saa lukita auki-asentn millään väliaikaisella timenpiteellä. 7. Henkilöturvajärjestelmä Sampssa n käytössä henkilöturvajärjestelmä, jlla pastetaan henkilökuntaa ja piskelijita erilaisten vaaratilanteiden sattuessa. Järjestelmä timii matkapuhelimien välityksellä. Henkilökunta n saanut kulutuksen siitä, kuinka timitaan, js turvailmituksia tulee puhelimiin. Kaikkien n tutustuttava kiinteistökhtaisiin pelastussuunnitelmiin, jtka löytyvät Wilmasta. 13

14 8. Timinta nnettmuustilanteissa 1. Pelasta vaarassa levat 2. Tee hätäilmitus numern 112 (lähimmästä puhelimesta tai malla kännykälläsi). Kulullamme n myös palilmituspainikkeita, jista hälytys välittyy autmaattisesti palasemalle. Rik lasi ja paina palhälytintä. Kerr: Mitä n tapahtunut? Missä nnettmuus n tapahtunut? Onk ihmisiä lukkaantunut tai vaarassa? Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Lpeta puhelu vasta, kun saat siihen luvan. Timi annettujen hjeiden mukaan. 3. Sammuta käyttäen lähinnä alkusammutinta. 4. Rajita pal sulkemalla vet ja ikkunat. 5. Opasta. 112 yleinen hätänumer 14

15 9. Ensiapu Tapaturman sattuessa vaaditaan npeita timia uhrin auttamiseksi. Ensiapukurssi antaa valmiuksia timia nnettmuustilanteissa. Aina ei kuitenkaan le paikalla ensiapukurssin käyneitä, jten kuka hyvänsä vi jutua auttamaan lukkaantunutta. Tutustu massa työpisteessäsi pettajasi kanssa seuraaviin asiihin: Missä n lääkekaappi ja mitä se sisältää? Missä n silmänhuuhtelupullt sekä sammutusvälineet ja miten niitä käytetään? Missä n sähkölaitteiden hätäkatkaisijat ja sähkölaitteiden pääkytkin? Ohjeita tapaturman varalle: Tapaturman sattuessa pysäytä kne tarvittaessa tai sammuta virrat pääkytkimestä. Hälytä apua mahdllisimman npeasti, yleinen hätänumer 112 Mikäli pettaja ei le paikalla, hälytä terveydenhitaja. Kerr mahdllisimman tarkkaan, mitä n tapahtunut ja tarkka sijainti. Auta uhria kykyjesi mukaan npeasti. Tarkista, hengittääkö uhri. Js ei, tarkista hengitysteiden avimuus. Älä liikuta lukkaantunutta, ellei se le välttämätöntä, ei etenkään uhria, jka n pudnnut. Sid suuret verenvudt. Js lukkaantunut ei hengitä, alita elvytys 2 puhallusta ja 30 painallusta siten, että painallusten määrä n 100 kertaa minuutissa. Js teitä n kaksi, tahti n sama. Laita tajutn kylkiasentn. Mikäli lukkaantunut n tajuissaan eikä hänellä le suuria verenvutja, paras apu n rauhitella häntä ja kerta että apua n tulssa. 15

16 Opinttimistjen yhteystiedt Lappeenrannassa Armilankatu Lappeenranta puh Phjlankatu Lappeenranta puh ja Imatralla Kulukatu Imatra puh ja Ruklahdella Vennnmäentie Ruklahti puh Henkilöstön yhteystiedt: / Sähköpsti: etunimi.sukunimi@edusamp.fi