Eviran henkilöstökertomus 2016

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1 Pääjohtajan katsaus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteiden luonne Vaihtuvuus Koulutustaso Evira työnantajana Työtyytyväisyys Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhteistoiminta Evirassa Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvointi Evirassa Työsuojelu Työterveyshuollon toiminta Tyky-toiminta ja kuntoutus Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki Lopuksi Eviran henkilöstökertomus 2016 Toimitus: Evira, henkilöstöpalvelut Taitto: Evira, käyttäjäpalvelut Kannen kuva: Mirja Kallio 5/2017

3 1 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2016 oli Eviran kymmenes toimintavuosi, siis juhlavuosi. Merkkitapausta juhlittiin ensisijaisesti ahkeran työn merkeissä, mutta myös henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kesken eri tilaisuuksissa. Yhteistä tilaisuuksille oli vilkas keskustelu ja optimistinen suhtautuminen tulevaan. Vuonna 2016 laskettiin perusta organisaatiomuutokselle, jolla tavoitellaan viraston modernisointia. Muutoksella pyritään parantamaan toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin. Organisaatiomuutos jatkuu vielä vuoden 2017 puolella asiakastyön vahvistamisella sekä palveluiden ja palvelukanavien hahmottamisella. Eviran toiminta organisoitiin prosesseihin. Prosessit vastaavat jatkossa palveluiden tuottamisesta, usein yhdessä kumppaneidemme kanssa eli prosessit vastaavat koko valvontaketjun työstä, ei vain työstä Eviran sisällä. Vuonna 2016 saatiin hyvään vauhtiin myös kokonaisarkkitehtuurin mukaiset prosessien kuvaukset, nyt yhdenmukaisella tavalla. Valtakunnallinen monivuotinen valvontasuunnitelma (VASU) toimi edelleen koko Eviran vastuulla olevan elintarvikeketjun valvonnan suunnittelun lähtökohtana. VASUsuunnitteluun ja -raportointiin on liitetty vahva jatkuvan parantamisen ajatus. Valvontaketjun toimivuuden varmistamiseksi jatkettiin riippumatonta ketjuauditointia. Eviran taloudellinen tulos vuodelta 2016 oli erittäin hyvä, seuraavalle toimintavuodelle siirtyvä erä kasvoi. Henkilötyövuosien määrä laski. Tuotosindeksi kasvoi 0,6 prosenttia, viraston tuottavuus parani 1,4 prosenttia ja lopulta viraston taloudellisuus parani kokonaista 3,5 prosenttia. Kiitokset hyvästä tuloksesta haastavana toimintavuonna kuuluvat koko henkilöstölle. Työmme edisti monivuotisiksi asetettuja tulostavoitteita pääosin hyvin. Syksyllä tehdyn VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset paranivat hieman vuoden 2015 kyselyn tuloksiin verrattuna. Erot eri toimintayksiköiden välillä supistuivat, mutta tuloksiin jäi vielä parantamisen varaa tavoitteisiin verrattuna. Kyselyssä esille tulleet kehittämiskohteet siirrettiin Eviran henkilöstöstrategian toimenpiteiksi. Toimenpiteet laadittiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Erityisiksi kehittämiskohteiksi valittiin johtaminen ja esimiestoiminta. Kehittäminen konkretisoitiin laatimalla Eviran malliviitetehtävät, johtajat ja esimiehet saivat uudet määräaikaiset tehtävänimitykset ja esimieskoulutusohjelma käynnistettiin. Prosessin omistajan koulutusohjelmaa valmisteltiin. Hyvää palautetta saanutta valvojasta valmentajaksi 2

4 -toimintatapaa jatkettiin. Toiminnan kehittämisen pohjaksi valittiin Lean-menetelmien mukaisesti yksinkertaistaminen ja jatkuva kehittäminen. Lean-toiminta käynnistettiin laboratoriopalveluissa. Asiakasohjautuvuutta lisättiin osallistamalla asiakkaita aiempaa vahvemmin toiminnan suunnitteluun, tekemiseen, raportointiin, arviointiin ja kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti loppuvuodesta Eviran, Maaseutuviraston ja Maanmittauslaitoksen tietopalveluyksikön yhdistämisestä, mutta hanke käynnistyi vasta vuoden 2017 puolella. Eviran synergialaboratoriohanke eteni seuraavaan vaiheeseen, kun Evira ja Suomen ympäristökeskus SYKE päättivät jatkaa hanketta kahdestaan. Pääjohtaja Matti Aho 3

5 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Edelliseen vuoteen nähden oli tarkasteluvuonna taloudellisesti mahdollisuuksia rekrytoida henkilöstöä projektiluonteisiin tehtäviin hieman vapaammin. Tämä näkyy määräaikaisten palvelussuhteiden lisääntymisenä. Rekrytointien lisääntyminen on todennäköisesti vaikuttanut henkilöstön keski-iän hienoiseen laskuun. Kuva: Ben Rydman Eviran 10-vuotisjuhlia vietettiin koko henkilöstön voimin Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden 2016 lopussa 651 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä oli edellisvuoden tasoa (+0,5%). Henkilötyövuosikertymä supistui hieman, 0,8 %. Koko valtionhallinnon henkilötyövuosikertymä supistui 1,5 % ja maa-ja metsätalouministeriön hanllinnonalan 5,5 %. Pääkaupunkiseudulla työskenteli 434 henkilöä, aluetoimipaikoissa 112 ja teurastamoissa 105 henkilöä (Valtion henkilöstötietojärjestelmä TAHTI: 12/2016). Eviran henkilöstöstä 33,3 % työskenteli aluetoimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi seitsemällä paikkakunnalla: Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita oli eri puolella Suomea 71, joista pienteurastamoita 56. 4

6 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Lähde: Tahti Henkilöstömäärä vuoden lopussa HTV Henkilöstömäärä vuoden lopussa HTV 715,1 732,8 715,4 631,5 626,6 Kuva: Eeva Saarisalo MMM Luonnonvarakeskus LUKE järjesti Hyönteiset ruokaketjussa lainsäädäntötyöpajan Tikkurilassa, jonne Tarja Root ja Hanna Laatio rehu- ja lannoitevalvontayksiköstä polkaisivat pyörillä. Matka taittui puolessa tunnissa orastavien peltojen ja kukkivien pientaloalueiden halki. Aivot hapetettuina ja mieli virkeänä oli tuloksellista pohtia hyönteisten asemaa rehu-, sivutuote- ja TSE-lainsäädännnössä. Suosittelemme kokouspyöräilyä muillekin! 5

7 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 80,2 % ja miehiä 19,8 %. Koko valtionhallinnon jakauma sukupuolten välillä on tasainen, naisia on 48,9 % ja miehiä 51,1 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala on kokonaisuudessaan naisvoittoinen, hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 56,5 % ja miehiä 43,5 %. Prosentti Lähde: Tahti Sukupuolijakauma Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala ,8 80,2 51,1 48,9 43,5 56,5 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Miehet Naiset Eviran laatupalkinnon sai vuonna 2016 vientitiimi. Kuva: Mirja Kallio Kuvassa Tuula Lundén, Eeva-Liisa Taskinen, Tanja Nurmi, Mia Berlin, Ulla Ollila, Saara Pietilä, Sanna Kiuru, Marianne Peltomaa, Jenni Kiilholma, Joni Haapanen ja Thimjos Ninios. 6

8 2.3 Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli 48,6 vuotta, kun se vuonna 2015 oli tasan 49 vuotta. Koko valtion suurin ikäryhmä vuonna 2016 oli vuotiaat ja henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla keski-ikä oli tasan 50 vuotta ja suurin ikäryhmä vuotiaat. Eviralaisten ikäjakauma 12/ Prosentti mies nainen 5 0 Lähde: Tahti Prosentti Lähde: Tahti Ikäryhmä Ikärakenne Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/ Ikäryhmä Evira Valtio MMM:n hallinnonala 2.4 Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 89,9 % oli virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia olivat eri puolilla Suomea sijaitsevissa teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöstä. 7

9 Vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöstöstä oli 86,2 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Eviran henkilöstöstä oli vuoden lopussa 13,8 % (koko valtiolla 13,4 % ja MMM:n hallinnonalalla 10,3 %). Naisten osuus määraikaisista oli 75,6 %. Määräaikaisten määrä lisääntyi vuoden aikana 38,5 prosenttia. Määräaikaista henkilöstöä on erityisesti teurastamoissa, joissa on paljon sijaisuusjärjestelyitä. Vuonna 2015 Evirassa kehotettiin välttämään rekrytoimista taloudellisen tilanteen johdosta. Rekrytointien määrään lienee vaikuttanut, ettei vuonna 2016 annettu yhtä tiukkaa linjausta ja tilapäista lisätyövoimaa on näin ollen voitu tarvittaessa rekrytoida hieman aiempaa vuotta vapaammin. Työnantaja- ja pääsopijajärjestöjen edustajat käsittelevät kaksi kertaa vuodessa määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Määräaikaista henkilöstöä on lihantarkastustehtävien lisäksi palkattu erityisesti projekteihin tai projektiluonteisiin tehtäviin sekä tilapäiseen työruuhkan purkamiseen. Lisäksi äitiys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ovat yleisiä sukupuolijakaumaltaan naisvaltaisessa organisaatiossa. Määräaikaiset palvelussuhteet Prosentti Lähde: Tahti 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen Osa-aikaiset Prosentti 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lähde: Tahti mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen

10 Henkilöstöstä 91,2 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa siten 8,8 % (koko valtio 5,1 % ja MMM:n hallinnonala 7,7 %). Naisia osa-aikatyötä tekevistä oli 82,5 %. Osa-aikatyötä tekevien osuus on viime vuosina vakiintunut noin kymmenesosaan henkilöstöstä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä. 2.5 Vaihtuvuus Ikärakenteen vuoksi eläköityminen kiihtyy tulevina vuosina. Vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle jäi 19 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle kaksi henkilöä. Naisvaltaisessa Evirassa vaihtuvuutta kasvattavat äitiys- ja hoitovapaasijaisuudet. Myös tutkimusmäärärahoilla palkatut määräaikaiset palvelussuhteet lisäävät vaihtuvuutta. Eviralaisten halu vaihtaa työnantajaa oli hieman suurempaa kuin edellisenä vuonna. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,77, kun edellisenä vuonna indeksi oli 1,86. Eviralaisten vaihtohalukkuus oli käytännössä yhtä suurta kuin vaihtohalukkuus keskimäärin MMM:n hallinnonalan palveluksessa olevalla henkilöstöllä (1,78) ja hieman suurempaa kuin valtion henkilöstöllä keskimäärin (1,86). 2.6 Koulutustaso Eviran henkilöstön koulutustaso on sangen korkea. Eviran koulutustasoindeksi 1 oli yhteensä 5,6 (miehet 5,4 ja naiset 5,6) ja indeksi pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,3) korkeampi ja lähes sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi (5,7). Vuonna 2016 OIVAlaiset aloittivat käytännön, jossa eläinlääkäreiden toimintaa koskevia kanteluasioita hoitavat lakimiehet pitävät muutaman kerran vuodessa nk. amisviikon, jolloin keskitytään kanteluasioiden hoitamiseen ja pyrimme rauhoittamaan työaikaa kyseessä oleville jutuille. Kuva: Mirja Kallio Kuvassa Outi Pälä, Kirsi Hannula, Tiina Lapveteläinen, Tiina Tikkala, Hanna Ul Massih, Johanna Hassel ja Timo Karlsson. 1 Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste. 9

11 Koulutusaste sukupuolittain Evirassa 12/ mies nainen Lähde: Tahti Koulutusaste Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/2016 Prosentti Evira Valtio MMM:n hallinnonala Lähde: Tahti Eri asteisen koulutuksen suorittaneiden suhteelliset osuudet säilyivät ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Korkeakoulu- ja yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneita eviralaisista oli 60 %. MMM:n hallinnonalalla korkeakoulu- ja yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneita oli samoin 60 % ja koko valtiolla vastaavastii 47 %. Koulutusaloittain eviralaiset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. Kahdella kolmasosalla eviralaisista on tekniikan, maa-ja metsätalouden tai terveys- ja sosiaalialan tutkinto. 10

12 Eviran henkilöstökertomus Koulutusalat Evirassa sukupuolittain 12/2016 prosentti 25 mies nainen Lähde: Tahti Kuvat: Kim Tilli Risujen tunnistamiskurssi Evirassa

13 3 EVIRA TYÖNANTAJANA 3.1 Työtyytyväisyys Evira toteutti VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn 2016 syksyllä toista kertaa kyselyn uusimuotoisella mallilla, joka 2016 tuli myös koko valtion käyttöön. Edellisenä vuonna Evira toimi uuden kyselyversion pilottivirastona. Uusi versio kehitettiin Eviran ja valtiovarainministeriön yhteistyönä. Uudistetulla kyselyllä tavoitellaan tietoa vastaajien oman aktiivisuuden, tavoitteellisuuden ja työyhteisöön osallistumisen kehittymisestä. Kysymyksissä hyödynnetään osin samaa VatuPassi-keskustelutyökaluun sisältyvää ajatusmallia, jota virasto käyttää myös kehityskeskusteluissa ja varhaisen tuen keskusteluissa. Eviran työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi sai kyselyssä arvon 3,49. (2015 3,44). Koko valtion kokonaisindeksi 2016 oli 3,55 ja MMM:n hallinnonalan 3,6. Kyselyn vastausprosentti oli 64. Myönteisimmiksi asioiksi Eviran arjessa vastaajat nostivat muun muassa työn tavoitteiden tietämisen, työskentelytilat ja työskentelyvälineet sekä oikeudenmukaisen kohtelun työtovereiden ja lähiesimiehen taholta. Eniten muutoksen tarvetta koettiin palkkausjärjestelmän reagoinnissa työsuorituksen muutokseen ja ylimmän johdon toimintaan esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Miesten ja naisten työtyytyväisyys oli kokonaisuutena lähellä toisiaan, miesten kokonaisindeksi saa arvon 3,53 ja naisten vastaavasti 3,48. Muitten taustamuuttujien mukaan kokonaisindeksillä mitattuna tyytyväisimmät eviralaiset löytyvät yli 60-vuotiaista (3,63), johtotehtävissä toimivista (4,01), tutkijakoulutetuista (3,76) sekä määräaikaisessa palvelusuhteessa olevista (3,62). Vastaajien omalle työhyvinvoinnilleen antama tyyppiarvosana oli kahdeksan ja vähintään sen tai paremman arvosanan antoi 70 prosenttia vastaajista. Viisitoista prosenttia vastaajista arvio työhyvinvointinsa korkeintaan kuutosen arvoiseksi. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella Eviran johtoryhmä valitsi virastotason kehittämiskohteiksi uuden toimintakulttuurin, johtamisen sekä osaamisen ja oppimisen. Kehittämiskohteet kytketään uuden henkilöstöstrategian mukaisiin toimenpiteisiin Lisäksi osastot valitsivat kukin omat kehittämiskohteensa. 12

14 Aasianrunkojäärä jahdissa Cara ja Pauline. Kuva: Perttu Saralampi Työtyytyväisyys 2016: prosenttijakauma kolmen skaalalla Johtaminen 27,3 30,2 42,4 2. Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 7, ,6 3. Palkkaus 47,4 27,9 24,6 4. Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 19,6 30,9 49,4 5. Työyhteisön toimintakulttuuri 9,5 23,2 67,2 6. Työ- ja toimintaympäristö 10,6 24, Vuorovaikutus ja viestintä Työnantajakuva ja arvot 12,7 27,8 59,6 YHTEENSÄ 19 26,8 54,2 Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä 3.2 Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja tarkistettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Henkilökohtainen suoriutuvuus nousi 88 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat painottuneet osaamisen kehittämiseen ja lisäksi syksyllä asetetaan alustavat tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. 13

15 Eviran palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui 16 kertaa ja se arvioi 103 esitystä, tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Ryhmään tuotiin työnantaja- tai työntekijäosapuolen esityksestä arvioitavaksi 28 muuttunutta tehtävää ja 24 avoimeksi tulleiden virkojen ja tehtävien vaativuustasoa sekä 51 uuden organisaatiomuutoksen valmisteluun liittyvää esimiesarviointia. Vaativuustaso muuttui 25 muuttuneessa tehtävässä ja muutoksen kohteena oli 23 naista ja kaksi miestä. Palkkausjärjestelmän uudistaminen saatiin päätökseen, uudistuksen tavoitteena oli kuvata palkkausjärjestelmän viitetehtävät selkeämmin sekä lisätä urapolkuajattelua. 3.3 Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Kuva: Mirja Kallio Evira tekee vuosittain MMM:n kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit 15 eviralaiselle: Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki myönnettiin Hanna-Leena Kortemaalle, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Arja Lyytikäiselle, Kirsi-Helena Kanniselle, Kaija-Leena Sarasteelle, Minna Nylundille, Marja Turuselle. Suomen Leijonan ritarimerkki myönnettiin Satu Viljamaa- Dirksille ja Suomen Leijonan ansioristi Sari Mäkilälle. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein luovutettiin Irja Hiekkamäelle ja Pekka Saastamoiselle. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali myönnettiin Heli Haavistolle, Minna Kokkoselle, Ritva Lepistölle, Jouni Luonuansuulle sekä Päivi Pajulle. 14

16 Kuva: Mirja Kallio Ryhmäkuvassa kaikki paikalla olleet kunniamerkkien saajat. Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Kuva: Mirja Kallio Anita Venäläinen valittiin vuoden Oivalliseksi Virkamieheksi! 15

17 3.4 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Evira ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussaan huomioon tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslakien uudistuksen vaikutukset. Evira tekee sukupuolivaikutusten arvioinnin kaikissa henkilöstöä koskevissa muutostilanteissa, kuten on tehnyt esimerkiksi toiminnan sopeuttamista koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa. Joulukuussa 2016 Eviran oman palkkarakenteen mukaisella vaativuusluokituksella kokonaisansioiden samapalkkaindeksin arvo oli yhteensä 100,9. Indeksin perusteella Evirassa ei ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin. Sampalkkaisuusindeksi yhteensä, % Kokonaisansioiden samapalkkaindeksit Eviran vaativuusluokissa vt 2 vt 3 vt 4 vt 5 vt 6 vt 7 vt 8 vt 9 vt10 vt11 vt12 Vaativuustaso Lähde: Tahti 16

18 4 YHTEISTOIMINTA EVIRASSA Koko Eviran tasolla toimiva yhteistyötoimikunta kokoontui kuukausittain käsittelemään yhteistoiminnan vuosikelloon kuuluvia säännönmukaisia asioita ja ajankohtaisia järjestöjen tai työnantajan toimikuntaan tuomia kysymyksiä. Keskustelu kokouksissa on vilkasta ja yhteistoiminnan merkitys on ollut erityisen suuri organisaation muutostilanteessa. Käynnissä olevat muutoshankkeet ovat olleet asialistalla jokaisessa kokouksessa. Toimitilahankkeita ja prosessiorganisaatioon siirtymistä vuonna käsiteltiin yhteistyötoimikunnan kokouksissa säännöllisesti. Lisäksi käsiteltiin muun muassa työaikoihin liittyviä sekä talouspalvelun nimettyjen tehtävien siirtymistä Palkeiden hoidettavaksi. Kuva: Eija Tammisalpa EFSAn ja Eviran edustajat. Evira 10 v ja riskinarviointi 15 v. 17

19 5 HENKILÖSTÖN TOIMINTAKYKY JA TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI 5.1 Työhyvinvointi Evirassa Vuoden 2016 alusta otettiin käyttöön uusi työterveyshuollon puitetoimintasuunnitelma Samalla sen nimi muutettiin Eviran työhyvinvoinniksi Valtakunnallinen suunnitelma ohjaa sekä työterveyshuoltojen että Eviran hyvinvointijohtamisen työtä. Kuva: Ben Rydman Post-Halloween pikkujouluissa esiintyivät KETUt; kuvassa Sanna Viljakainen, Annika Nurttila ja Anna Mizrahi. Suunnitelmaan on määritelty kolme päätavoitetta Eviran ja työterveyshuoltojen yhteiselle toiminnalle: 1. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja yhteistyössä, 2. Yksilön kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen sekä työkyvyttömyyden ehkäisy ja 3. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen yhteisötasolla. Tavoitteiden toteutumisen tueksi on hyödynnetty digitaalisia ratkaisuja ja uusia toimintatapoja. Hyvinvoinnin johtamisen mittareina toimivat työtyytyväisyyskyselyn tulokset, työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan (kela I) osuus, sairauspoissaolojen määrä sekä työkyvyttömyysmaksuluokka. 18

20 Työtyytyväisyyskyselyn summaindekseistä työhyvinvoinnin johtamisen mittareina toimivat innovointikyvykkyys, työyhteisöindeksi sekä johtajuusindeksi. Innovointikyvykkyydessä Eviran tulos oli 3,64, työyhteisöindeksissä 3,92 ja johtajuusindeksissä 3,24. Kokonaisuutena summaindeksit olivat hieman huonompia kuin MMM:n hallinnonalalla ja suunnilleen samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin. 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 VMBaron summaindeksit EVIRA Valtio HA_MMM Lähde: Tahti Työterveyshuollon kela I toiminnan osuuden tavoitteeksi on asetettu 60 prosenttia kaudella Kaiken kaikkiaan kela I ja kela II (sairaanhoito) toiminta jakaantui vuonna 2016 seuraavasti: kela I 48,50 % ja kela II 51,50 %. Kela I toiminnan osuus oli kuitenkin selkeästi kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi työhyvinvoinnin johtamisen tavoitteiden saavuttamista arvioitiin työkyvyttömyysmaksuluokan ja sairauspoissaolojen tunnuslukujen kautta. Työkyvyttömyysmaksuluokan tavoitteena on kaudella maksuluokka 4. Vuonna 2016 luku oli 7. Sairauspoissaolojen hallinnassa tavoitteena kuluvalla toimintakaudella on 7 pv / htv, kun vuonna 2016 luku oli 13,8. Työhyvinvointia edistämässä Haikon Kartanossa. Kuva: Mirja Kallio 5.2 Työsuojelu Työsuojeluriskien arvionteihin tehtiin koko virastossa kolmivuotispäivitys. Yhteistyötä työterveyshuollon sekä kuntoutus- ja vakuutustahojen kanssa jatkettiin. Fyysisen työsuojelun puolella varaudutaan monitoimitilaratkaisujen käyttöönottoon. 19

21 Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Toimipaikoissa tehtyjen työsuojelun vaaratilanneilmoitusten määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Tehdyistä 46 ilmoituksesta 23 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:n suoritti 15 eviralaista ja ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin 22 eviralaista. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollossa sairauden vuoksi tapahtuneet asiointimäärät pienenivät hieman edellisvuodesta. Käyntejä oli 6,5/henkilötyövuosi kun edellisvuonna niitä oli 7,0/ henkilötyövuosi. Koko valtion tasolla käyntejä oli keskimäärin 4,7/henkilötyövuosi ja MMM:n hallinnonalalla 4,0/henkilötyövuosi. Eviran terveysprosentti eli kokonaan ilman sairauspoissaoloja oleva henkilöstön osuus oli 29,2 prosenttia. Valtion yleisellä tasolla vastaava luku oli 41,6 prosenttia ja MMM:n hallinnonalalla keskimäärin 49,5 prosenttia. Eviran työterveyshuollon kustannukset laskivat edellisvuodesta ja olivat 615 euroa/ henkilötyövuosi. MMM:n hallinnonalalla kustannukset olivat keskimäärin 503 euroa/ henkilötyövuosi ja valtiolla yleensä 540 euroa/henkilötyövuosi. Työterveyspalvelujen kustannukset nettona, käyvin hinnoin /htv /HTV Evira Valtio MMM:n hallinonala Lähde: Tahti 5.4 Tyky-toiminta ja kuntoutus Tyky-toimintaa jatkettiin vuonna 2016 toimintasuunnitelman mukaisesti kaikissa Eviran toimipaikoissa. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa tyky-toimintoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle eviralaiselle. Tyky-toiminta koostui erilaisista liikunnallisista harrastuksista ja retkistä, kerhotoiminnasta, liikunta- ja virkistyspäivistä sekä kädentaitojen harrastuksista. Lisäksi eviralaisilla on mahdollisuus tilata työnantajan tukemaa kulttuuri- ja liikuntaetua. 20

22 Kansaneläkelaitos myönsi eviralaisille yksilöllisiä kuntoutuksia ja niihin osallistui vuoden aikana yhdeksän henkilöä. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki myönnettiin kolmelle eviralaiselle, määräaikainen osatapaturmaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke viidelle ja toistaiseksi voimassaoleva osatyökyvyttömyyseläke yhdelle eviralaiselle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kaksi eviralaista. Kuva: Mirja Kallio Eviran Martat ja käsityökerho vierailivat Aarikalla. 5.5 Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Sairauspoissaolojen suhteellinen määrä nousi edellisvuoteen nähden, 13,8 päivään/ henkilötyövuosi, kun edellisvuonna määrä oli 11,3 päivää/henkilötyövuosi. Luku on korkeampi kuin MMM:n hallinnonalalla (8,0) ja valtiolla yleisesti (8,5). Sairaustapausten määrä nousi edellisvuodesta lähes neljänneksellä, 2005 tapaukseen. Sairauspäivien kokonaismäärä nousi samalla viidenneksellä 8647 päivään. Sairauspäiviä kertyi sairaustapausta kohden 4,3 päivää ja oli 15,8 päivää/edunsaaja. Sairaspäiviä oli edunsaajaa kohden aiempien vuosien tapaan enemmän kuin MMM:n hallinnonalalla ja valtiolla yleensä. Sairaustapauksia/edunsaaja oli 3,7 ja tämä oli noin tapauksen verran korkeampi luku kuin ja MMM:n hallinnonalalla ja valtiolla yleisesti. Sairaustapauksia/henkilötyövuosi oli 3,2 ja luku nousi edellisvuoteen verrattuna. Vastaava luku MMM:n hallinnonalalla oli 1,8 ja valtiolla 2,1. Sairauspoissaoloja ja niiden taustalla olevia tekijöitä on analysoitu huolellisesti yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Työterveyshuollossa on harkiten tehty pitkäkestoisia ratkaisuja, jotka vastaavat yksilöiden työkykyhaasteisiin muun muassa ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että sairauspoissaolot ovat lisääntyneet Sairaustapauksia kpl Sairauspäiviä kpl Evira Valtio MMM:n hallinnonala

23 Sairauspäivien lukumäärä Evirassa Lähde: Tahti 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Sairaspoissaolotietoja 2016: Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 4,3 4,1 4,5 3,7 2,8 2,7 15,8 11,412,0 3,2 2,1 1,8 13,8 8,5 8,0 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Lähde: Tahti Tapaturmatapaukset poissaolon keston mukaan Evirassa Lähde: Tahti 22

24 Työpaikka- ja työmatkatapaturmia sattui yhteensä 56. Tapaturmista aiheutui sairauslomia 26 henkilölle. Vuoden 2015 sattuneista tapaturmista vielä vuonna 2016 aiheutuneita sairauspoissaolopäiviä oli kahdella eviralaisella. Työmatkatapaturmia oli 26. Suurin osa työmatkatapaturmista oli liukastumisia ja kaatumisia. Työpaikalla tapahtuneita työtapaturmia oli 7, joista suurin osa oli kompastumisia ja kaatumisia. Työssä tapahtuneita tapaturmia oli 23 kappaletta. Tapauksista 17 tapahtui teurastamoissa, ja näistä suurin osa oli viilto- tai pistohaavoja sekä puristumisia. 6 tapaturmaa sattui muissa työtehtävissä. Tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärä oli 468 päivää, edellisvuoden vastaava luku oli 303 päivää. Suurin osa tapaturmapoissaoloista sijoittui kestoltaan luokkaan 4-10 sairauspäivää. Tapaturmapoissaolojen pituus/tapaus laski hieman, 9,4päivään/tapaus. Edellisvuoden vastaava arvo oli 10,1 päivää/tapaus. Tapaturmista johtuvia poissaoloja oli 0,7 päivää/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna vastaava tunnusluku oli 0,5. MMM:n hallinnonalalla tapaturmista johtuvia poissaoloja oli 0,2 päivää/henkilötyövuosi ja valtiolla 0,3 päivää/henkilötyövuosi. 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 12,0 9,4 9,8 Tapaturmatietoja 2016: Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 1,8 1,4 1,4 16,716,6 14,1 0,7 0,3 0,2 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Lähde: Tahti 23

25 6 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA KEHITTYMISEN TUKI Ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lakipaketin mukaisesti virastolla on mahdollisuus hakea vuosittain koulutuskorvausta annetun koulutuksen ajalta maksetuista palkkakustannuksista. Vuonna 2016 koulutuskorvausta haettiin kolmatta kertaa. Koulutuskorvausjärjestelmän tarkoituksena on ollut kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöidensä osaamista ja varautumaan erilaisiin muutostilanteisiin. Tarkoituksena on myös tukea työntekijöiden sopeutumista muutostilanteisiin järjestämällä ammatillista osaamista edistävää tai ylläpitävää suunnitelmallista koulutusta, joka liittyy nykyisistä tai tulevista työtehtävistä selviytymiseen. Kuva: Mirja Kallio Eviran taidetoimikunta valitsi uudet teokset Viikki-taloon. Etualalla Katariina Pekkanen, Annika Nurttila, Eeva-Riitta Wirta, Ilona Laamanen. Teoksen takana piilossa Ulla Rikula ja Kirsi-Maarit Siekkinen 24

26 Vuoden 2016 aikana johonkin viraston sisäiseen koulutus- tai infotilaisuuteen osallistui 83 % eviralaisista, joista 83 % oli naisia ja 17 % miehiä. Vuonna 2015 lukumäärä oli korkeampi, 94 % eviralaista. Koulutuspanostus vuonna 2016 oli yhteensä 1,3 työpäivää/henkilötyövuosi (Kiekujärjestelmän antama tieto). Edellisenä vuonna koulutuspanostus oli 2,6 työpäivää/ henkilötyövuosi. Koulutuspanostuksen tilastollinen pienentyminen johtuu lähinnä Valtiokonttorin Kieku-järjestelmään tekemästä muutoksesta, jossa henkilöstön tuli vuonna 2016 ilmoittaa koulutuksensa työajanseurannan sijasta poissaoloina. Tiedottamisesta huolimatta kaikki eivät huomanneet järjestelmämuutosta ja siksi osa henkilöstön käymistä koulutuksista jäi tilastoinnin ulkopuolelle. Eviran ammatillista kehittämistä ohjaa Eviran strategian mukaiset kriittiset menestystekijät ja monivuotiset toimenpiteet sekä tulostavoitteet ja toimintaympäristön muutosvaatimukset. Näiden pohjalta on määritelty kehittämisen monivuotiset linjaukset ja vuosittaiset painopistealueet. Ammatillisen osaamisen kehittäminen koostuu koko Eviraa koskevien linjausten ja painopisteiden mukaisesta sekä yksiköiden sisäisestä kehittämisestä. Vuoden 2016 henkilöstö- ja koulutussuunnitelma toteutui pääosin. Painopistealueiksi oli valittu viisi yhteistä kehittämisaluetta: 1. Johtaminen ja esimiestyö 2. Vuorovaikutus ja Eviran toimintakulttuurin uudistaminen 3. Prosessiosaamisen ja lean-ajattelun kehittäminen 4. Valvojasta valmentajaksi 5. Substanssi osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Johtaminen ja esimiestyön alueella toteutettiin uusien johtajien ja esimiesten kouluttamista, esimiesten strategiaseminaari, Kiekun esimiesvalmennusta sekä työhyvinvoinnin prosessien kouluttamista. Evirasta osallistuttiin myös Lynet-yhteistyönä toteutettaviin uusien esimiesten, tiiminvetäjien ja projektipäälliköiden valmennukseen sekä Johtamisen erikoisammattitutkinnon koulutusohjelmaan (JET). Eviran toimintatapoja, johtajuutta ja esimiestyötä kehitettiin edelleen ja myös uusien sähköisten työkalujen käyttöä tuettiin. Eviran esimiesten vuosittaisilla kehittämispäivillä perehdyttiin uuteen organisaatioon siirtymiseen liittyen prosessimaiseen työtapaan ja prosessimaisen toimintatavan kehittämiseen sekä Eviran prosessien periaatteisiin, vastuisiin ja rooleihin. Lisäksi talouden hallittavuuden ylläpitämiseksi taloushallinto järjesti raportointikoulutusta ja tuki muutoin tarpeiden mukaan yksiköiden toimintaa. Esimiehille suunnatut informaatio- ja keskustelutilaisuudet jatkuivat ja niitä pidettiin viisi. Henkilöstölle järjestettiin yhdeksän info- ja keskustelutilaisuutta. 25

27 Kuva: Linda-Lotta Aaltonen Oivan sidosryhmätilaisuus Oivan projektipäällikkö Marina Häggman. Lynet-yhteistyö (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Lynet vahvistaa luonnonvaraja ympäristötutkimuksen vaikuttavuutta kokoamalla tutkijat ja asiantuntijat yhteen. Lynet-verkosto pyrkii uudistamaan toimintatapoja ja toimimaan tehokkaasti toisiltaan oppien. Evira on mukana luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä eli Lynetyhteistyössä. Lisäksi mukana ovat Luonnonvarakeskus (LUKE), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos (IL), Maanmittauslaitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (VTT). Lynet on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Lynetin järjestämissä tilaisuuksissa tutkijat ja asiantuntijat jalostavat tutkimusideoita, vaihtavat kokemuksia ja oppivat toisiltaan. Laboratorioiden ja muiden infrastruktuurien sekä palveluiden välinen yhteistyö lisää toiminnan tehokkuutta. Tietoaineistot ovat Lynet-organisaatioiden keskeistä pääomaa. Hyviksi todettuja toimintamuotoja ovat tutkijatilaisuuksien lisäksi muun muassa koulutukset, laboratorioiden yhteishankinnat, yhteiset luonnonvara- ja ympäristöseurannat sekä tutkimusta tukevan henkilöstön vertaisverkostot. Lynet-verkostolla on oma Osaamisen kehittämisryhmä (OSKE), sillä Lynet-organisaatioiden keskeinen voimavara on osaaminen. Lynet-yhteistyöllä kehitetään ja uudistetaan henkilöstön osaamista hyödyntämällä verkoston yhteistä asiantuntijuutta, toimintatapoja ja työvälineitä. Näin varmistetaan kriittisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen tulevaisuuden tarpeita varten. Vuosittain järjestetään kymmeniä koulutustilaisuuksia, joihin osallistuu satoja henkilöitä Lynet-organisaatioista. Koulutuksen keskeisiä aihepiirejä ovat johtaminen, viestintä ja vuorovaikutus sekä menetelmä- ja muu tutkimustoimintaan liittyvä osaaminen. Lynet-organisaatioiden arkipäivää on jakaa osaamista eri alojen vertaisverkoissa. Organisaatiot tarjoavat myös mahdollisuuksia henkilökiertoon toisessa organisaatiossa. Erityisen hyvin se soveltuu esimerkiksi uusien menetelmien opiskeluun ja tutkimusyhteistyön syventämiseen. Lynet Osaamisen kehittämisryhmä jatkoi vuonna 2016 uuden yhteistyömallin rakentamista, jossa kiinnitetään erityistä huomiota osaamisen johtamiseen, tulevaisuuden osaamisen varmistamiseen sekä osaamisen kehittämiseen kokonaisuutena. 26

28 LYNET-koulutusohjelmaan osallistuneet 2016 Tilaisuuden nimi SYKE Luke Evira MML IL GTK Yht. 1 Johtamisen erikoisaammattitutkinto JET7, LYNET 2 Hanke ja innovaatiojohtamisen koulutusohjelma, (Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto), LYNET 3 Ryhmänvetäjien, projektipäälliköiden ja tiiminvetäjien esimieskoulutus, LYNET (1. ryhmä) 4 Ryhmänvetäjien, projektipäälliköiden ja tiiminvetäjien esimieskoulutus, LYNET (2. ryhmä) Ketterä projektijohtaminen, LYNET Infotilaisuus AKATEMIAn syyshaku Ammatillisen kirjoittamisen valmennusohjelma Neuvotellen tuloksiin How to sell your research ideas Varianssianalyysimallit osa1: tutkimusten suunnittelu ja perusanalyysit Tilastollisen päättelyn perusteita Aikasarja-analyysin syventävä kurssi Tiedonlouhinta-tilastotieteen peruskurssi Lineaariset mallit Kyselytutkimusaineistot, niiden analysointi ja raportointi Kategorisen datan analyysi

29 Euroopan komission käynnistämä Better Training for Safer Food (BTSF) -koulutusohjelma Better Training for Safer Food (BTSF) -koulutusohjelma on tarkoitettu Euroopan unionin jäsenmaiden, kandidaattimaiden ja kolmansien maiden viranomaisille. Koulutusohjelman tavoitteena on tarjota elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä valvovien ja tutkivien virkamiesten ammatilliselle osaamiselle välttämätöntä substanssikoulutusta. BTSF-ohjelman Suomen kansallinen koordinaattori, National Contact Point (NCP) on Evirassa. Vuonna 2016 BTSF-kokonaisuudessa oli käynnissä 37 erilaista koulutusohjelmaa, jotka kukin rakentuivat useista kymmenistä eri kursseista. BTSF-koulutukset ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja ohjelma on sekä eviralaisten että Eviran kansallisen verkoston asiantuntijoiden substanssiosaamisen ylläpidon ja kehittämisen keskeinen tuki. Suomalaiset täyttivät vuonna 2016 komission järjestämissä Better Training for Safer Food (BTSF) koulutuksissa yhteensä 152 kurssipaikkaa. Evirasta kurssipaikkoja täytettiin kaikkiaan 68 ja muista valvontaketjun organisaatioista 84. Perinteisiä, lähiopiskeluna suoritettavia kurssipaikkoja, täytettiin yhteensä 132, joista Evirasta 67 kurssipaikkaa ja muista organisaatioista 66 kurssipaikkaa. Vuonna 2014 käynnistyneet verkko-opiskeluna suoritettavat elearning koulutusohjelmat jatkuivat vuonna Verkkokoulutuksena toteutettavia elearning kurssipaikkoja täytettiin yhteensä 23, joista Evirasta 6 ja muista organisaatioista 17 kurssipaikkaa. BTSF-koulutuksiin osallistui Suomesta yhteensä 137 henkilöä. Osallistujista 60 oli Evirasta, 77 henkilöä muista valvontaketjun organisaatioista. Osa henkilöistä osallistui useampaan kuin yhteen BSTF-koulutukseen, moni esimerkiksi perinteiselle lähiopiskelukurssille sekä verkko-opiskeluna suoritettavalle elearning-kurssille. BTSF-koulutusohjelmien kurssien merkitys asiantuntijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittämiselle on suuri myös kansainvälisen verkostoitumisen kannalta sekä hyvien käytäntöjen jakamisessa EU-maiden asiantuntijoiden kesken. BTSF-koulutusten tavoitteena on kurssille osallistuvan asiantuntijan osaamisen kehittämisen lisäksi tukea jäsenmaan asiantuntijaverkoston ammattitaitoa. Kursseille osallistujan velvollisuutena onkin jakaa kurssilla saamaansa osaamista edelleen kotimaassaan. Tämän vuoksi BTSF-koulutuksista saatu hyöty on moninkertainen, eikä siis kohdistu ainoastaan kurssille osallistuvan yksittäisen asiantuntijan osaamisen tukemiseen. 28

30 Taulukko: suomalaisten osallistuminen BTSF-koulutukseen Kurssi Osallistuneet kpl AFRICAN SWINE FEVER (ASF) 41 AMR/ZONOOSES 2 ANIMAL BY PRODUCTS (ABP) ANIMAL HEALTH 9 8 ANIMAL HEALTH CONTROLS (BEES/ZOO) 2 2 ANIMAL TRACEABILITY 4 2 ANIMAL WELFARE AUDITING PLASTIC RECYCLING PROCESSES 3 BORDER INSPECTION POST (BIP) COMMERCIAL AND NON-COMMERCIAL MOVEMENTS OF PETS CONTINGENCY PLANNING CONTROLS ON CONTAMINANTS IN FEED AND FOOD CONTROL ON SEMEN & EMBRYOS 2 4 EMERGING ANIMAL DISEASES 5 EU HYGIENE RULES AND HACCP EU SANITARY AND PHYTOSANITARY (SPS) PROGRAMME 1 FEED AND FOOD OF NON-ANIMAL ORIGIN (FNAO) FOOD ADDITIVES FOOD AUDITS FOOD BORNE OUTBREAKS FOOD COMPOSITION FOOD HYGIENE AND FLEXIBILITY FOOD HYGIENE AT PRIMARY PRODUCTION HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) HYGIENE & CONTROLS 11 7 MICROBIOLOGICAL CRITERIA AND CONTROL OF ZOONOSES 5 2 MICROBIOLOGICAL CRITERIA ON FOODSTUFF NEW FOOD INVESTIGATION TECHNIQUES ORGANIC RARMING 2 PESTICIDES APPLICATION EQUIPMENT CONTROL (PAE) 3 1 PLANT HEALTH CONTROLS PLANT HEALTH RISKS 6 PLANT PROTECTION PRODUCTS (PPP) PRINCIPLES AND METHODS OF FOOD RISK ASSESSMENT 6 6 QUALITY SCHEMES RAPID ALERT SYSTEM FOR FOOD AND FEED (RASFF) 3 5 TRACES TRANSMISSIBLE SPONGIFORM ENCEPHALOPATHY (TSE) VETERINARY MEDICINAL PRODUCTS (VMP) elearning: Animal Health Aquaculture Animals (AA) 3 1 elearning: Animal Nutrition (AN) 4 elearning: Animal Welfare (AW) elearning: Food Contact Materials (FCM) elearning: HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) elearning: RAPID ALERT SYSTEM FOR FOOD AND FEED (RASFF) 21 1 elearning: TRANSMISSIBLE SPONGIFORM ENCEPHALOPATHY (TSE) 1 elearning: Food hygiene and control on fishery products and live bivalve molluscs 4 1 YHT

31 7 LOPUKSI Alkanut Emma-hanke yhdistää meidät uuteen perustettavaan virastoon yhdessä Maaseutuviraston (Mavi) ja Maanmittauslaitoksen tietopalvelukeskuksen (Mitpa) osien kanssa. Yhdistyminen tulee koskettamaan koko Eviran henkilökuntaa. Ylimenokaudella on edelleen tärkeää ylläpitää viraston nykyistä korkeaa toiminnan tasoa sekä jatkaa jo aloitettujen kehityshankkeiden läpivientiä. Mahdollisuuksien mukaan nykyiset käynnissä olevat hankkeet tulee saattaa viraston loppuaikana päätökseen lisäresurssien turvin. Lisäksi uusissa ja tulevissa kehityshankkeissa on syytä lisätä avointa vuoropuhelua muiden yhdistyvien tahojen kanssa. Evirassa aloitettu toiminnan ja työskentelytapojen muuttaminen tulee jatkumaan uuden viraston rakentamisen yhteydessä. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua sekä uusia työn tekemisen muotoja, joilla pystymme vastaamaan tulevaisuudessa meille asetettaviin haasteisiin. Olemme nyt rakentamassa yhdessä muiden kanssa pohjaa uudelle virastolle. Aloitettu synergialaboratoriohanke jatkuu seuraavien vuosien aikana yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Eviran Viikin toimitalon toimitilahankkeessa ollaan siirtymässä suunnitteluvaiheen kautta toteutusvaiheeseen. EMMA-hankeen yhteydessä selvitellään lisäksi mahdollisuutta työskennellä pääkaupunkiseudulla yhdessä toimitalossa. Prosessiorganisaation loppuunsaattaminen tapahtuu tulevan vuoden aikana, kun asiakas- ja sidosryhmälähtöisyyteen, prosessien kuvaamisiin, uusin tehtäviin ja vastuisiin, johtamis- ja esimieskoulutuksiin sekä uusiin työn tekemiseen liittyvät tilaisuudet ja hankkeet saadaan päätökseen. Edelleen toivomme saavuttavamme prosessimaisen työskentelyn kautta selkeyttä ja joustavuutta Eviran työskentelytapoihin sekä pystyvämme tehostamaan toimintaamme selkeästi määriteltyjen vastuiden kautta. Taloudellisen tilanteen jatkuminen vakaana ja vuoden 2016 siirtomäärärahan asettuminen hyvälle tasolle luovat edellytykset jatkaa vakaan talouden ylläpitämistä sekä mahdollistaa tulevan vuoden aikana lisärahoituksen kohdentamisen tietohallintohankkeisiin, laiteinvestointeihin sekä määräaikaisten henkilöstöresurssien palkkaamiseen. Eviran ja uuden viraston menestymiselle oleellisia arvoja tulevat olemaan: avoimuus, yhdessä tekeminen ja kehittyminen, hyvä yhteishenki, palveluiden korkea laatu, asioiden ratkaiseminen ja loppuunsaattaminen sekä itsemme haastaminen. Osastonjohtaja Erik Semenius 30

32