Henkilöstökertomus 2017

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2017 Elintarviketurvallisuusvirasto

2 Henkilöstökertomus 2017 Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstö sukupuolen mukaan Henkilöstön ikärakenne Palvelussuhteiden luonne Vaihtuvuus Koulutustaso Evira työnantajana Työtyytyväisyys Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhteistoiminta Evirassa Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvointi Evirassa Työsuojelu Työterveyshuollon toiminta Tyky-toiminta ja kuntoutus Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki Lopuksi...33 Toimitus: Evira, henkilöstöpalvelut Taitto: Evira, Käyttäjäpalvelut Kannen kuva: Pauliina Puranen Helsinki 2018

3 Henkilöstökertomus Pääjohtajan katsaus Eviran yhdentenätoista toimintavuotena 2017 viesti viraston toimintakulttuurin muutoksesta saavutti asiakkaamme laajassa mitassa. Muutos keräsi runsaasti kiitosta. Toimintakulttuurin muutoksessa tavoittelemme palveluasennetta sekä sisäiseen että ulkoiseen toimintaan, valvojasta valmentajaksi hengessä. Toimintamme organisointi prosesseihin korostaa vastuutamme koko viranomaisketjun työstä ja ketjun toimijoiden kanssa yhdessä tuotettavasta tuloksesta. Samalla se, että tunnistamme asiakkaat ja heidän tarpeensa paremmin, helpottaa ja tehostaa omaa työtämme. Asiakasohjautuvuutta lisättiin osallistamalla asiakkaita aiempaa vahvemmin toiminnan suunnitteluun, tekemiseen, raportointiin, arviointiin ja kehittämiseen. Osallistuimme aktiivisesti tarpeettoman säätelyn ja hallinnollisen taakan purkamistalkoisiin sekä Suomen elintarvikeviennin edistämiseen. Käytimme paljon energiaa johtamisen, prosessien johtamisen ja esimiestyön parantamiseen. Kokonaisarkkitehtuuri ja prosessien kuvaaminen yhdenmukaisella tavalla virtaviivaistaa ja tehostaa työtämme ja ennen kaikkea parantaa sen vaikuttavuutta. Eviran vastuulla olevan koko elintarvikeketjun valvonnan suunnittelun lähtökohtana toimii edelleen valtakunnallinen monivuotinen valvontasuunnitelma (VASU), joka noudattaa jatkuvan parantamisen periaatetta. Valvontaketjun toimivuuden varmistamiseksi jatkettiin riippumatonta ketjuauditointia ja selvitettiin järjestelmän uudistamistarvetta. Evira osallistui maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintaympäristön strategisten muutostekijöiden kartoittamiseen ja toimi pilottina tulosohjaukseen liittyvien tunnuslukujen uudistamista ja analysoimista koskevassa hankkeessa. Eviran taloudellinen tulos vuodelta 2017 oli erittäin hyvä, seuraavalle toimintavuodelle siirtyvä erä kasvoi edelleen vuoden 2016 ennätystuloksesta. Se antaa mahdollisuuden panostaa investointeihin ja toiminnan kehittämiseen myös vuonna Tuotosindeksi kasvoi 2,5 prosenttia ja vaikka viraston tuottavuus heikkeni henkilötyövuosien määrän lisääntymisen myötä 0,8 prosenttia, lopulta viraston taloudellisuus kuitenkin parani 0,4 prosenttia. Työmme edisti monivuotisiksi asetettuja tulostavoitteita oikein hyvin. Kiitokset hyvästä taloudellisesta tuloksesta ja vaikuttavasta toiminnasta kuuluvat koko henkilöstölle. Syksyllä tehdyn VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset paranivat edelleen hieman vuoden 2016 kyselyn tuloksiin verrattuna. Erot eri toimintayksiköiden välillä supistuivat, mutta tuloksiin jäi vielä parantamisen varaa tavoitteisiin verrattuna. Kehittämiskohteiksi valittiin uusi toimintakulttuuri, vuorovaikutus ja viestintä, asiakkuuksien hallinnan vahvistaminen sekä sisäisen palvelun parantaminen. Kehittämiskohteet kytketään Eviran henkilöstöstrategian toimenpiteiksi.

4 4 Henkilöstökertomus 2017 Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti Eviran, Maaseutuvirasto Mavin ja Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksen osan yhdistämishankkeen. Evira ja eviralaiset osallistuivat monipuolisesti sekä rakentavassa ja myönteisessä hengessä uuden Ruokaviraston valmisteluun. Evira painotti valmistelussa asiakasohjautuvuutta ja synergiahyötyjen toteuttamista erityisesti tietohallinnossa. Evira pitää erittäin tärkeänä, että tuleva Ruokavirasto on heti perustamisestaan lähtien moderni palveluorganisaatio, jonka toiminnassa keskeisintä on tuottaa asiakashyötyä, edistää maatalouden ja elintarvikeketjun toimijoiden menestystä ja varmistaa kuluttajille elintarviketurvallisuuden korkea taso. Kymmeniä ruokavirastolaisia työskentelee myös elintarvikeketjun ulkopuolisissa tehtävissä. Evira osallistui aktiivisesti maakuntauudistuksen valmisteluun hyvässä yhteistyössä Mavin kanssa. Eviran synergialaboratoriohanketta jatkettiin Eviran, Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Senaatti-kiinteistöt Oy:n yhteistyönä. Monitoimitilojen onnistunut pilotointi rohkaisi laajentamaan kokeilutiloja. Vuonna 2017 teimme hyvää työtä virastomme ja työtapojemme modernisoimiseksi. Uskon, että edelläkävijyys palkitsee, teemme työmme entistä tehokkaammin ja hauskemmin, vieläpä niin, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä ja halukkaita jakamaan tavoitteemme. Pääjohtaja Matti Aho Savukoskella Kuva: Olli Pihlajamaa

5 Henkilöstökertomus Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstöä rekrytoitiin edellistä vuotta runsaammin määräaikaisiin hankkeisiin strategian kannalta keskeisiin tehtäviin. Tämä näkyy sekä henkilöstömäärän että määräaikaisten palvelussuhteiden kasvussa. Hallinnon tehtävissä rekrytointi oli maltillista huomioiden jo aikaisessa vaiheessa virastojen yhdistymisen tuomat mahdollisuudet. 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden 2017 lopussa 676 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 3,8 %. Henkilötyövuosikertymä kasvoi 3,4 %. Koko valtionhallinnon henkilötyövuosikertymä supistui 0,2 % ja maa-ja metsätalousministeriön hanllinnonalan 0,3 %. Pääkaupunkiseudulla työskenteli 457 henkilöä, aluetoimipaikoissa 116 ja teurastamoissa 103 henkilöä (Valtion henkilöstötietojärjestelmä TAHTI: 12/2017). Eviran henkilöstöstä 32,4 % työskenteli aluetoimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi seitsemällä paikkakunnalla: Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita oli eri puolella Suomea 64, joista pienteurastamoita Henkilöstömäärä vuoden lopussa HTV 732,8 715,4 631,5 626,6 647,8

6 6 Henkilöstökertomus Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 79,9 % ja miehiä 20,1 %. Koko valtionhallinnon jakauma sukupuolten välillä on tasainen, naisia on 49,0 % ja miehiä 51,0 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala on kokonaisuudessaan naisvoittoinen, hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 56,5 % ja miehiä 43,5 %. Kalatiimi vastaa kala-alan elintarvikehygieniaan liittyvän valvonnan ohjauksesta ja neuvoo aktiivisesti toimijoita ja valvojia kala-asioissa. Kuvassa tiimiläiset vasemmalta: Jussi Peusa, Marjo Ruusunen, Marko Naapuri, Tuula Koimäki ja Carmela Hellsten Kuva: Päivi Leppämäki

7 Henkilöstökertomus Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta, kun se vuonna 2016 oli 48,6 vuotta. Koko valtion suurin ikäryhmä vuonna 2017 oli vuotiaat ja henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla keski-ikä oli 49,7 vuotta ja suurin ikäryhmä vuotiaat.

8 8 Henkilöstökertomus Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 91,2 % oli virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia olivat eri puolilla Suomea sijaitsevissa teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöstä. Vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöstöstä oli 85,1 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Eviran henkilöstöstä oli vuoden lopussa 14,9 % (koko valtiolla 14,7 % ja MMM:n hallinnonalalla 12,8 %). Naisten osuus määraikaisista oli 75,2 %. Määräaikaisten määrä lisääntyi vuoden aikana 12,2 prosenttia. Määräaikaista henkilöstöä on erityisesti teurastamoissa, joissa on paljon sijaisuusjärjestelyitä. Määräaikaisuuksia lisäsivät useat Eviran tulostavoitteiden kannalta merkittävät määräaikaiset hankkeet. Lisäksi Ruokaviraston valmistelu sitoi henkilöstöresursseja lisäten tarvetta määräaikaiselle lisätyövoimalle. Lihantarkastuksessa määräaikaisten sijaisuusjärjestelyiden tarve oli edellen suuri siitä huolimatta, että myös vakinaisia palvelussuhteita perustettiin lihantarkastusyksikköön.

9 Henkilöstökertomus Henkilöstöstä 93,5 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa siten 6,5 % (koko valtio 5,1 % ja MMM:n hallinnonala 7,6 %). Naisia osa-aikatyötä tekevistä oli 88,6 %. Osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä oli pienin viiteen vuoteen. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä. 2.5 Vaihtuvuus Ikärakenteen vuoksi eläköityminen lisääntyy tulevina vuosina. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle jäi 18 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle kuusi henkilöä. Naisvaltaisessa Evirassa vaihtuvuutta kasvattavat äitiys- ja hoitovapaasijaisuudet. Myös tutkimusmäärärahoilla palkatut määräaikaiset palvelussuhteet lisäävät vaihtuvuutta. Eviralaisten halu vaihtaa työnantajaa oli suunnilleen samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,74, kun edellisenä vuonna indeksi oli 1,77. Eviralaisten vaihtohalukkuus oli hieman suurempaa kuin keskimäärin MMM:n hallinnonalan palveluksessa olevalla henkilöstöllä (1,85) ja suunnilleen samaa luokkaa kuin valtion henkilöstöllä keskimäärin (1,78).

10 10 Henkilöstökertomus Koulutustaso Eviran henkilöstön koulutustaso on sangen korkea. Eviran koulutustasoindeksi 1 oli yhteensä 5,7 (miehet 5,4 ja naiset 5,8). Indeksi nuosi hieman edellisestä vuodesta (5,6). Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,3) korkeampi ja sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi (5,7). Eri asteisen koulutuksen suorittaneista korkeakoulu- ja yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi hieman edellisvuodesta ja heitä oli eviralaisista jo 63 %. MMM:n hallinnonalalla korkeakoulu- ja yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneita oli 61 % ja koko valtiolla vastaavasti 49 %. Koulutusaloittain eviralaiset jakautuvat alla olevan kaavion mukaisesti. Kahdella kolmasosalla eviralaisista on tekniikan, maa-ja metsätalouden tai terveys- ja sosiaalialan tutkinto. 1 Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkeaaste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste.

11 Henkilöstökertomus

12 12 Henkilöstökertomus Evira työnantajana 3.1 Työtyytyväisyys Eviran syyskuussa 2017 toteutetussa VMBaro-työtyytyväisyyskyselyssä työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi sai arvon 3,52 (2016 3,49). Koko valtion kokonaisindeksi 2017 oli 3,54 ja MMM:n hallinnonalan 3,74. Myönteisinä asioina Eviran arjessa vastaajat nostivat esiin muun muassa työn tavoitteiden tietämisen, oppimisen ja uudistumisen mahdollisuudet työssä, työskentelytilat ja työskentelyvälineet sekä oikeudenmukaisen kohtelun työtovereiden ja lähiesimiehen taholta. Eniten muutoksen tarvetta koettiin palkkausjärjestelmän reagoinnissa työsuorituksen muutokseen ja ylimmän johdon toimintaan esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Miehet olivat kokonaisuutena hieman naisia tyytyväisempiä - miesten kokonaisindeksi saa arvon 3,61 ja naisten vastaavasti 3,50. Muiden taustamuuttujien mukaan kokonaisindeksillä mitattuna tyytyväisimmät eviralaiset löytyvät yli 60-vuotiaista (3,63), johtotehtävissä toimivista (3,99), tutkijakoulutetuista (3,75) sekä määräaikaisessa palvelusuhteessa olevista (3,69). Vastaajien omalle työhyvinvoinnilleen antama tyyppiarvosana oli edellisvuoden tapaan kahdeksan ja vähintään sen tai paremman arvosanan antoi 71 prosenttia vastaajista. Vajaa neljätoista prosenttia vastaajista arvio työhyvinvointinsa korkeintaan kuutosen arvoiseksi. Kyselyn vastausprosentti oli kuten edellisenäkin vuonna 64.

13 Henkilöstökertomus Eviran eri organisaatiotasot analysoivat kyselyn tuloksia suhteessa uuden henkilöstöstrategian tavoitteisiin ja jo toteutuneisiin toimenpiteisiin. Tämän perusteella Eviran johtoryhmä valitsi virastotason kehittämiskohteiksi uuden toimintakulttuurin kehittämisen, vuorovaikutuksen ja viestinnän parantamisen sekä asiakkuuksien ja sisäisen palvelun parantamisen. Kehittämiskohteet kytketään henkilöstöstrategian mukaisiin toimenpiteisiin vuonna Lisäksi osastot ja toimilaat valitsivat kukin omat kehittämiskohteensa. Syödään yhdessä -kampanjan hengessä vietetty kesäinen piknik kokosi tiistaina 6.6. eviralaiset ympäri Suomen nauttimaan ruoasta, auringosta ja mukavasta seurasta. Kuva: Pauliina Puranen Viikissä pikkujoulua juhlittiin iloisesti Suomi 100-gaalan merkeissä Kuvat: Ben Rydman

14 14 Henkilöstökertomus Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja tarkistettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Tässä yhteydessä henkilökohtainen suoriutuvuusarvio muuttui 76 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat puolestaan painottuneet osaamisen kehittämiseen ja lisäksi syksyllä asetetaan alustavat tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. Eviran palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui kuusi kertaa ja se arvioi 49 esitystä tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Ryhmään tuotiin työnantaja- tai työntekijäosapuolen esityksestä arvioitavaksi 46 muuttunutta tehtävää ja kolme avoimeksi tulevien virkojen ja tehtävien vaativuustasoa. Vaativuustaso muuttui 39 muuttuneessa tehtävässä ja muutoksen kohteena oli 29 naista ja 10 miestä. 3.3 Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Evira tekee vuosittain MMM:n kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Ryhmäkuvassa kaikki palkitsemistilaisuudessa olleet kunnia- ja ansiomerkkien saajat. Kuvat: Perttu Saralampi

15 Henkilöstökertomus Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit 15 eviralaiselle: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki myönnettiin Pia Mäkelälle ja Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Janne Niemiselle. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki myönnettiin Ulla Poutiaiselle ja Saara Raulolle. Suomen Leijonan ritarimerkki luovutettiin kolmelle eviralaiselle: Ossi Ala-Mantilalle, Kimmo Suomiselle ja Taina Laineelle. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein sai Markku Jokikokko. Suomen Leijonan ansioristi myönnettiin Kirsi Rantalalle ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali puolestaan Tiina Kärnälle, Anja Penttiselle, Anne Prusilalle, Taija Rantaselle, Tuula Suomiselle ja Erkki Tulisalolle. Evira hakee henkilöstölle vuosittain myös valtion virka-ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myöntää virka-ansiomerkit tunnustukseksi virassa tai toimessa valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuonna 2017 tunnustus myönnettiin kahdelletoista eviralaiselle: Matti Aholle, Teija Alivaaralle, Tuija Elomaalle, Iris Grönroosille, Irja Hiekkamäelle, Anne-Maaret Hyppöselle, Anssi Isoniemelle, Kirsi Konttiselle, Sinikka Köylijärvelle, Timo Multasniemelle, Merja Outavaaralle ja Heidi Vaskiolle. Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Kuva: Perttu Saralampi

16 16 Henkilöstökertomus Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Evira ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussaan huomioon tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslainsäädännön muutokset. Evira tekee sukupuolivaikutusten arvioinnin kaikissa henkilöstöä koskevissa muutostilanteissa, kuten on tehnyt esimerkiksi toiminnan sopeuttamista koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa. Arviointi tehdään myös ennen uuden Ruokaviraston 2019 tapahtuvaa aloittamista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomioon ottaminen Ruokaviraston valmistelussa on myös 2017 päivitetyn Eviran tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman keskeinen tavoite. Joulukuussa 2017 Eviran oman palkkarakenteen mukaisella vaativuusluokituksella kokonaisansioiden samapalkkaindeksin arvo oli yhteensä 102,0. Indeksin perusteella Evirassa ei kokonaisuutena ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin.

17 Henkilöstökertomus Yhteistoiminta Evirassa Evirassa ovat edustettuina kaikki kolme valtion pääsopijajärjestöä. Eviran yhteistyötoimikunta kokoontui kuukausittain vakioasioinaan yhdistymishanke sekä toimitilamuutokset. Lisäksi käsiteltiin muun muassa uusia työn tekemisen tapoja ja työaikajoustoja, vaikka niiden käyttöön ottaminen siirtyikin seuraavan vuoden puolelle. Kevään 2017 aikana henkilöstön ja työnantajan edustajat valmistelivat tiiviissä yhteistyössä Eviran henkilöstöstrategian konkreettiset toimenpiteet, joiden vieminen osaksi työntekijöiden arkea jatkuu edelleen. Yhteistoimintaa toteutettiin aktiivisesti myös osana Ruokavirastohanketta. Henkilöstön edustajat ovat olleet mukana kaikissa yhdistysmishankkeen virallisissa projektiryhmissä. Viikin toimitilahankkeen sisustus- ja kalustetyöpajoissa valittiin muun muassa sisustuksen uusi värimaailma. Esillä oli myös materiaaliesimerkkkejä niin kokolattiamatosta, akustiikkalevyistä kuin huonekalutekstiileistäkin. Eri vaihtoehdoista pääsi äänestämään merkitsemällä tarroja omien valintojensa kohdalle viidessä pisteessä learning cafe -menetelmällä. Kuva: Johanna Pellinen

18 18 Henkilöstökertomus Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1 Työhyvinvointi Evirassa Kulunut vuosi oli toinen siitä kun Eviran työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma otettiin käyttöön. Eviran työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma ohjaa valtakunnallisesti sekä työterveyshuoltojen että Eviran hyvinvointijohtamisen työtä. Suunnitelmaan on määritelty kolme päätavoitetta Eviran ja työterveyshuoltojen yhteiselle toiminnalle: 1. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja yhteistyössä 2. Yksilön kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen sekä työkyvyttömyyden ehkäisy ja 3. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen yhteisötasolla. Ennaltaehkäisevää toimintaa tehtiin merkittävästi aikaisempaa enemmän, ja sille asetettu numeraalinen tavoite lähes saavutettiin. Samaan aikaan siirryttiin hyödyntämään aikaisempaa enemmän digitaalisia palveluja kuten terveystarkastuksia ja etävastaanottoa. Samaan aikaan suunniteltiin yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa yksilöllisempiä palveluja todettujen tarpeiden mukaan eviralaisille asiakkaille. Työtyytyväisyyskyselyn summaindekseistä työhyvinvoinnin johtamisen mittareina toimivat innovointikyvykkyys, työyhteisöindeksi sekä johtajuusindeksi. Innovointikyvykkyydessä Eviran tulos oli 3,68, työyhteisöindeksissä 3,92 ja johtajuusindeksissä 3,25. Kokonaisuutena summaindeksit olivat jonkin verran huonompia kuin MMM:n hallinnonalalla ja suunnilleen samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin. Työterveyshuollon Kela I toiminnan osuuden tavoitteeksi on asetettu 60 prosenttia kaudella Kaiken kaikkiaan Kela I ja Kela II (sairaanhoito) toiminta jakaantui vuonna 2017 seuraavasti: Kela I 58,4 % ja Kela II 41,6 %. Kela I toiminnan osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna viidenneksen ja asetettu tavoite lähes saavutettiin. Lisäksi työhyvinvoinnin johtamisen tavoitteiden saavuttamista arvioitiin työkyvyttömyysmaksuluokan ja sairauspoissaolojen tunnuslukujen kautta. Työkyvyttömyysmaksuluokan tavoitteena on kaudella maksuluokka 4. Vuonna 2017 luku oli 8. Sairauspoissaolojen hallinnassa tavoitteena kuluvalla toimintakaudella on 7 pv/htv, kun vuonna 2017 luku oli 12,2.

19 Henkilöstökertomus Työsuojelu Yhteistyötä työterveyshuollon sekä kuntoutus- ja vakuutustahojen kanssa jatkettiin. Yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa aloitettiin laboratorioissa käytettävien kemikaalien terveysriskien arviointi erityisesti lisääntymisterveyden näkökulmasta. Fyysisen työsuojelun puolella huolehdittiin monitilaratkaisujen käyttöönottoon liittyvistä työsuojelunäkökohdista ja varaudutaan tulevan Ruokaviraston myötä Viikin toimipaikan henkilöstömäärän kasvuun. Aluehallintovirasto teki marraskuussa osana julkisen hallinnon tarkastusohjelmaa työsuojelutarkastuksen Viikin toimipaikassa. Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Toimipaikoissa tehtyjen työsuojelun vaaratilanneilmoitusten määrä oli sama kuin edellisvuonna. Tehdyistä 46 ilmoituksesta 19 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:n suoritti 12 eviralaista ja ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin 26 eviralaista.

20 20 Henkilöstökertomus Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon yhteistyöstä ja työterveyshuollon palveluista kerrottiin henkilöstö- ja esimiesinfoissa aikaisempaa enemmän ja aiheesta järjestettiin myös omat henkilöstöinfot. Työterveyshuollon ja Eviran välistä yhteistyötä vahvistettiin strategisessa ohjausryhmässä sekä työterveyshuollon yhteisessä tilaisuudessa, johon kaikilla palveluntuottajilla oli mahdollisuus osallistua. Työterveyshuollossa sairauden vuoksi tapahtuneet asiointimäärät pienenivät edellisvuodesta. Käyntejä oli 5,2/henkilötyövuosi kun edellisvuonna niitä oli 6,5/ henkilötyövuosi. Koko valtion tasolla käyntejä oli keskimäärin 4,5/henkilötyövuosi ja MMM:n hallinnonalalla 4,3/henkilötyövuosi. Eviran terveysprosentti eli kokonaan ilman sairauspoissaoloja oleva henkilöstön osuus oli 31,8 prosenttia. Valtion yleisellä tasolla vastaava luku oli 38,2 prosenttia ja MMM:n hallinnonalalla keskimäärin 39,2 prosenttia. Eviran työterveyshuollon kustannukset nousivat edellisvuodesta ja olivat 698 euroa/henkilötyövuosi. MMM:n hallinnonalalla kustannukset olivat keskimäärin 565 euroa/henkilötyövuosi ja valtiolla keskimäärin 535 euroa/henkilötyövuosi.

21 Henkilöstökertomus Tyky-toiminta ja kuntoutus Tyky-toimintaa jatkettiin vuonna 2017 toimintasuunnitelman mukaisesti kaikissa Eviran toimipaikoissa. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa tyky-toimintoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle eviralaiselle. Tyky-toiminta koostui erilaisista liikunnallisista harrastuksista ja retkistä, kerhotoiminnasta, liikunta- ja virkistyspäivistä sekä kädentaitojen harrastuksista. Lisäksi eviralaisilla oli mahdollisuus tilata työnantajan tarjoamaa kulttuuri- ja liikuntaetua. Kansaneläkelaitos myönsi eviralaisille yksilöllisiä kuntoutuksia ja niihin osallistui vuoden aikana yhdeksän henkilöä. Osasairauslomia Kansaneläkelaitos myönsi kahdeksalle henkilölle. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki myönnettiin kolmelle eviralaiselle, määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke neljälle ja toistaiseksi voimassaoleva osatyökyvyttömyyseläke kolmelle eviralaiselle sekä työkokeilu kahdelle eviralaiselle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kuusi eviralaista. Kuplafutis ja jousiammunta kuuluivat Tapanilan Urheilukeskuksessa vietetyn Viikin virkistyspäivän laajaan lajivalikoimaan. Kuvat: Johanna Pellinen ja Päivi Leppämäki

22 22 Henkilöstökertomus Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Sairauspoissaolojen suhteellinen määrä vähentyi hieman edellisvuoteen nähden, 12,2 päivään/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna määrä oli 13,8 päivää/ henkilötyövuosi. Luku on korkeampi kuin MMM:n hallinnonalalla (7,6) ja valtiolla keskimäärin (8,4). Sairaustapausten määrä pienentyi edellisvuodesta lähes neljänneksellä, tapaukseen. Sairauspäivien lukumäärä väheni merkittävästi yksi ja kaksi päivää kestäneissä sairauspoissaololuokissa. Sairauspäivien kokonaismäärä puolestaan pienentyi yhdeksän prosenttia päivään. Sairauspäiviä kertyi sairaustapausta kohden 5,1 päivää ja oli 14,5 päivää/edunsaaja. Sairauspäiviä oli edunsaajaa kohden aiempien vuosien tapaan enemmän kuin MMM:n hallinnonalalla ja valtiolla keskimäärin. Sairaustapauksia/edunsaaja oli 2,8. Luku on hieman korkeampi kuin MMM:n hallinnonalalla (2,5) ja valtiolla (2,7) keskimäärin. Sairaustapauksia/henkilötyövuosi oli 2,4 ja luku pieneni edellisvuoteen (3,2) verrattuna. Vastaava luku MMM:n hallinnonalalla oli 1,7 ja valtiolla 1, Sairaustapauksia, kpl Sairauspäiviä, kpl Evira valtio MMM:n hallinoala

23 Henkilöstökertomus Eviran työkykyjohtamista sekä sairauspoissaoloja on arvioitu ja analysoitu huolellisesti yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Samalla on tuotu esille ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla työkykyjohtamiseen ja sairauspoissolojen hallintaan voidaan vaikuttaa. Tätä työtä tullaan jatkamaan yhteistyössä työterveyshuoltojen, henkilöstöhallinnon sekä johdon ja esimieskunnan kanssa. Työpaikka- ja työmatkatapaturmia sattui yhteensä 52. Tapaturmista aiheutui sairauslomia 24 henkilölle. Vuoden 2016 sattuneista tapaturmista vielä vuonna 2017 aiheutuneita sairauspoissaolopäiviä oli yhdellä eviralaisella.

24 24 Henkilöstökertomus 2017 Työmatkatapaturmia oli 26. Suurin osa työmatkatapaturmista oli liukastumisia ja kaatumisia. Työpaikalla tapahtuneita työtapaturmia oli viisi, joista kaksi oli kompastumisia ja kaatumisia ja muita tapaturmia kolme. Työssä tapahtuneita tapaturmia oli 21 kappaletta. Tapauksista 16 tapahtui teurastamoissa, ja näistä suurin osa oli viilto- tai pistohaavoja sekä puristumisia. Viisi tapaturmaa sattui muissa työtehtävissä. Tapaturmista aiheutuneiden poissaolopäivien kokonaismäärä oli 603 päivää, edellisvuoden vastaava luku oli 468 päivää. Tyypillisesti tapaturmapoissaolosta kertyi 4-10 sairauspäivää. Neljästä tapaturmasta aiheutui vähintään 46 päivän poissaolo, mistä johtuen tapaturmapoissaolojen keskimääräinen pituus/tapaus kasvoi 14,9 päivään/tapaus. Edellisvuoden vastaava arvo oli 9,4 päivää/tapaus. Tapaturmista johtuvia poissaoloja oli 0,6 päivää/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna vastaava tunnusluku oli 0,7. Sekä valtiolla että MMM:n hallinnonalalla tapaturmista johtuvia poissaoloja oli keskimäärin 0,3 päivää/henkilötyövuosi.

25 Henkilöstökertomus Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki Eviran arvot pohjautuvat asiantuntijuuteen, kumppanuuteen, rohkeuteen ja vastuullisuuteen sekä yhdessä tekemiseen. Eviran pääoma muodostuu osaavasta henkilöstöstä, jota johdetaan hyvin ja vastuullisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Eviran ammatillista kehittämistä ohjaa Eviran strategian mukaiset kriittiset menestystekijät ja monivuotiset toimenpiteet sekä tulostavoitteet ja toimintaympäristön muutosvaatimukset. Näiden pohjalta on määritelty kehittämisen monivuotiset linjaukset ja vuosittaiset painopistealueet. Ammatillisen osaamisen kehittäminen koostuu koko Eviraa koskevien linjausten ja painopisteiden mukaisesta sekä yksiköiden sisäisestä kehittämisestä. Koska toimintaympäristön tärkeimmät muutokset ovat aikajänteeltään pitkiä, on Evirassa katsottu tarkoituksenmukaiseksi laatia monivuotinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuosille Henkilöstöstrategia ja siihen liittyvät toimenpiteet ohjaavat monivuotisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman painotuksia. Vuosittainen koulutussuunnitelma tarkastellaan ja hyväksytään YT-toimikunnassa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman painopistealueiksi oli valittu viisi yhteistä kehittämisaluetta: 1. Johtaminen ja esimiestyö 2. Vuorovaikutus ja Eviran toimintakulttuurin uudistaminen 3. Prosessiosaamisen ja lean-ajattelun kehittäminen 4. Valvojasta valmentajaksi 5. Substanssiosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Evira kouluttaa myös itse - muun muassa valvontaviranomaisia ketjuauditoijan tehtävään. Koulutus rakentuu prosessi-, auditointi-, Leansekä kuvassa meneillään olevasta vuorovaikutuskoulutuksesta. Kuva: Mirja Kallio

26 26 Henkilöstökertomus 2017 Eviran henkilöstöstrategia valmistui vuonna Henkilöstöstrategia rakentuu henkilöstövisiosta, Eviran arvoista, kolmesta painopistealueesta tavoitteineen sekä toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Henkilöstöstrategian kolme painopistealuetta ovat Strateginen henkilöstösuunnittelu, Johtaminen ja esimiestyö sekä Uudistuva toimintakulttuuri. Työ ei suinkaan päättynyt henkilöstöstrategian julkaisuun, vaan henkilöstöstrategian toimeenpano on osa Eviran johtamista, arkea sekä useita jo meneillään olevia hankkeita, projekteja ja kehittämistyötä. Vuoden 2017 koulutussuunnitelma toteutui pääosin. Eviran toimintatapoja, johtajuutta ja esimiestyötä kehitettiin edelleen ja uusien sähköisten työkalujen käyttöä tuettiin. Evirassa järjestettiin valmennusta prosessien johtamisesta, virtuaalija etäjohtamisesta sekä LEAN-ajattelusta ja Valvojasta valmentajaksi -ohjelmasta. Uudet esimiehet saivat tehostettua HR-koulutusta työhyvinvointi- ja palvelussuhdeasioista ja Eviran esimiesten vuosittaisilla kehittämispäivillä syvennyttiin muutosjohtamiseen. Syksyllä 2017 järjestettiin esimiehille ja prosessinomistajille useita koulutustilaisuuksia uudesta Johdon tietojärjestelmästä. Henkilöstölle järjestettiin seitsemän info- ja keskustelutilaisuutta. Esimiehille suunnatut informaatio- ja keskustelutilaisuudet jatkuivat ja niitä pidettiin neljä. EMMA-hankkeeseen liittyen syksyllä 2017 pidettiin neljä Eviran sisäistä henkilöstötilaisuutta sekä joulukuussa 2017 virastojen yhteinen EMMA-henkilöstöpäivä. Esimiehille järjestettiin marraskuussa 2017 EMMA-esimiesfoorumi. Kehityskeskustelukäytäntö uudistui ja uuden toimintatavan tukemiseksi pidettiin klinikkamuotoista koulutusta koko henkilöstölle. Eviralaiset siirtyivät asteittain työskentelemään monitilatoimistossa. Tärkeänä osana monitilahanketta pidettiin Evirassa syksyllä 2017 ensin kalustetyöpajat ja niiden jälkeen pelisääntötyöpajat. Virastojen yhteinen Emmahenkilöstöpäivä Paasitornissa Kuva: Perttu Saralampi

27 Henkilöstökertomus Ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lakipaketin mukaisesti virastolla on mahdollisuus hakea vuosittain koulutuskorvausta annetun koulutuksen ajalta maksetuista palkkakustannuksista. Vuonna 2017 koulutuskorvausta haettiin neljättä kertaa. Koulutuskorvausjärjestelmän tarkoituksena on ollut kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöidensä osaamista ja varautumaan erilaisiin muutostilanteisiin. Tarkoituksena on myös tukea työntekijöiden sopeutumista muutostilanteisiin järjestämällä ammatillista osaamista edistävää tai ylläpitävää suunnitelmallista koulutusta, joka liittyy nykyisistä tai tulevista työtehtävistä selviytymiseen. Vuoden 2017 aikana johonkin viraston sisäiseen koulutus- tai infotilaisuuteen osallistui 84 % eviralaisista, joista 83 % oli naisia ja 17 % miehiä. Vuonna 2016 lukumäärä oli lähes sama, 83 % eviralaista. Koulutuspanostus vuonna 2017 oli yhteensä 1,7 työpäivää/henkilötyövuosi ja koulutuksen pituus keskimäärin 3,3 työpäivää/koulutettu (TAHTI). Edellisenä vuonna koulutuspanostus oli 1,3 työpäivää/henkilötyövuosi. Koulutuspanostuksen tilastollinen pienuus johtuu lähinnä Valtiokonttorin Kieku-järjestelmän muutoksesta, jossa henkilöstö on vuodesta 2016 alkaen ilmoittanut koulutuksensa työajanseurannan sijasta poissaoloina. Tämän takia ja lisätiedottamisesta huolimatta osa henkilöstön käymistä koulutuksista jäi edelleen tilastoinnin ulkopuolelle. Lynet-yhteistyö (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) Lynet on luonnonvara- ja ympäristöalan tutkimusverkosto, joka kokoaa tutkijat yhteen tuottamaan tietoa ja ratkaisuja alan ongelmiin. Lynet-verkosto pyrkii uudistamaan toimintatapoja ja toimimaan tehokkaasti toisiltaan oppien. Kasvintuotannon osaston henkilöstön kehittämispäivä pidettiin Nuuksiossa Suomen luontokeskus Haltiassa. Kuva: Päivi Leppämäki

28 28 Henkilöstökertomus 2017 Verkostoon kuuluu seitsemän julkista tutkimusorganisaatiota, joissa työskenteleen yhteensä henkilöä. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi useilla Lynet-organisaatioilla on viranomais- ja asiantuntijatehtäviä. Monipuolinen Lynet-yhteistyö vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja tehostaa toimintaa. Evira on mukana luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä eli Lynet-yhteistyössä. Lisäksi mukana ovat Luonnonvarakeskus (LUKE), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos (IL), Maanmittauslaitos (MML) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (VTT). Lynet on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Verkoston toiminta perustuu asetukseen ja sen toimintaa ohjaa neljä ministeriötä (MMM, LVM, TEM ja YM). Vuoden 2018 alusta Lynet-verkosto yhdistyy Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) ja Tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) kanssa Tulanet-verkostoksi. Yhdistymisellä halutaan poistaa toimintojen päällekkäisyyksiä, tehostaa toimintaa ja vahvistaa hallinnon- ja toimialojen rajapinnoilla tehtävää yhteistyötä. Lynetin järjestämissä tilaisuuksissa tutkijat ja asiantuntijat jalostavat tutkimusideoita, vaihtavat kokemuksia ja oppivat toisiltaan. Laboratorioiden ja muiden infrastruktuurien sekä palveluiden välinen yhteistyö lisää toiminnan tehokkuutta. Tietoaineistot ovat Lynet-organisaatioiden keskeistä pääomaa. Hyviksi todettuja toimintamuotoja ovat tutkijatilaisuuksien lisäksi muun muassa koulutukset, laboratorioiden yhteishankinnat, yhteiset luonnonvara- ja ympäristöseurannat sekä tutkimusta tukevan henkilöstön vertaisverkostot. Yhteistyö mahdollistaa myös vahvemman vaikuttamisen kansalliseen ja kansainväliseen tiedepolitiikkaan sekä T&K-rahoituksen valmisteluun. Lynet-verkostolla on oma Osaamisen kehittämisryhmä (OSKE), sillä Lynet-organisaatioiden keskeinen voimavara on osaaminen. Lynet-yhteistyöllä kehitetään ja uudistetaan henkilöstön osaamista hyödyntämällä verkoston yhteistä asiantuntijuutta, toimintatapoja ja työvälineitä. Näin varmistetaan kriittisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen tulevaisuuden tarpeita varten. Vuosittain järjestetään kymmeniä koulutustilaisuuksia, joihin osallistuu satoja henkilöitä Lynet-organisaatioista. Koulutuksen keskeisiä aihepiirejä ovat johtaminen, viestintä ja vuorovaikutus sekä menetelmä- ja muu tutkimustoimintaan liittyvä osaaminen. Lynet-organisaatioiden arkipäivää on jakaa osaamista eri alojen vertaisverkoissa. Organisaatiot tarjoavat myös mahdollisuuksia henkilökiertoon toisessa organisaatiossa. Erityisen hyvin se soveltuu esimerkiksi uusien menetelmien opiskeluun ja tutkimusyhteistyön syventämiseen. Lynet Osaamisen kehittämisryhmä jatkoi vuonna 2017 uuden yhteistyömallin rakentamista, jossa kiinnitetään erityistä huomiota osaamisen johtamiseen, tulevaisuuden osaamisen varmistamiseen sekä osaamisen kehittämiseen kokonaisuutena.

29 Henkilöstökertomus LYNET-koulutusohjelmaan osallistuneet 2017 Tilaisuuden nimi SYKE Luke Evira MML IL GTK YHT. Hanke ja innovaatiojohtamisen koulutusohjelma , (Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto), LYNET Infotilaisuus- Hanke- ja innovaatiojohtamisen koulutusohjelma , LYNET Hanke- ja innovaatiojohtamisen koulutusohjelma , LYNET (Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto) Infotilaisuus Akatemian syyshaku Ketterä projketijohtamien, LYNET Ketterä projektijohtamien, LYNET Vaikuttavuutta asiantuntijaviestintään koulutus Scientific Writing - Tieteellinen kirjoittaminen (eng.) Neuvotellen tuloksiin Ekosysteemitilinpidosta osa ympäristötilinpitoa? - Luontopääoman tilinpito -seminaari Tilastotiede tutkimuksen suunnittelussa Yleistetyt lineaariset mallit Regressioanalyysi Elinaika-analyysi R-peruskurssi Bayesläinen päätösanalyysi SAS-kurssi Varianssianalyysimallit kokeellisissa tutkimuksissa Tiedon analysointi Excelissä Pivottaulukoilla ArcGIS-pro Excel taloushallinnon raportointi SQL kielen perusteet Suomi.fi kartta- infosta QGIS käyttöön päivässä QGIS käyttöön päivässä Kokeellisen tutkimuksen tilastollisista menetelmistä / jatkokurssi 0 QGIS käyttöön päivässä YHTEENSÄ

30 30 Henkilöstökertomus 2017 Euroopan komission käynnistämä Better Training for Safer Food (BTSF) -koulutusohjelma Better Training for Safer Food (BTSF) -koulutusohjelma on tarkoitettu EU:n jäsenmaiden, kandidaattimaiden ja kolmansien maiden viranomaisille. Koulutusohjelman tavoitteena on tarjota elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä valvovien ja tutkivien virkamiesten ammatilliselle osaamiselle välttämätöntä ja osallistujille edullista substanssikoulutusta. BTSF-ohjelman Suomen kansallinen koordinaattori, National Contact Point (NCP) on Evirassa. Vuonna 2017 BTSF-kokonaisuudessa oli käynnissä noin 30 koulutusohjelmaa, jotka rakentuivat noin 180 eri kurssista. BTSF-koulutukset ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja ohjelma on sekä eviralaisten että Eviran kansallisen verkoston asiantuntijoiden substanssiosaamisen ylläpidon ja kehittämisen keskeinen tuki. Suomalaiset täyttivät vuonna 2017 komission järjestämissä Better Training for Safer Food (BTSF) koulutuksissa yhteensä 94 kurssipaikkaa. Evirasta kurssipaikkoja täytettiin kaikkiaan 48 ja muista valvontaketjun organisaatioista 46. Perinteisiä, lähiopiskeluna suoritettavia kurssipaikkoja, täytettiin yhteensä 84, joista Evirasta 40 kurssipaikkaa ja muista organisaatioista 44 kurssipaikkaa. Vuonna 2014 käynnistyneet verkko-opiskeluna suoritettavat elearning koulutusohjelmat jatkuivat vuonna Verkkokoulutuksena toteutettavia elearning kurssipaikkoja täytettiin yhteensä 10, joista Evirasta 8 ja muista organisaatioista 2 kurssipaikkaa. Hygieniapaketin joustavuusasioita käsittelevä BTSF-kurssi järjestettiin maaliskuussa 2017 Helsingissä. Kurssille osallistui 30 oppilasta eri Euroopan Unionin jäsenmaista, kandidaattimaista ja kolmansista maista. Kurssiin liittyi laitosvierailuja, joiden järjestämisestä vastasi Eviran elintarvikehygienian väki. Kuvassa kurssilaisia virailulla kala-alan laitoksessa. Kuva: Marko Naapuri

31 Henkilöstökertomus BTSF-koulutuksiin osallistui Suomesta yhteensä 83 henkilöä. Osallistujista 42 oli Evirasta, 41 henkilöä muista valvontaketjun organisaatioista. Osa henkilöistä osallistui useampaan kuin yhteen BSTF-koulutukseen, moni esimerkiksi perinteiselle lähiopiskelukurssille sekä verkko-opiskeluna suoritettavalle elearningkurssille. BTSF-koulutusohjelmien kurssien merkitys asiantuntijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittämiselle on suuri myös kansainvälisen verkostoitumisen kannalta sekä hyvien käytäntöjen jakamisessa EU-maiden asiantuntijoiden kesken. BTSFkoulutusten tavoitteena on kurssille osallistuvan asiantuntijan osaamisen kehittämisen lisäksi tukea jäsenmaan asiantuntijaverkoston ammattitaitoa. Kursseille osallistujan velvollisuutena onkin jakaa kurssilla saamaansa osaamista edelleen kotimaassaan (train the trainers). BTSF-hankkeen järjestämän selvityksen mukaan yksi koulutettava jakaa tietoa jopa muulle henkilölle. Tämän vuoksi BTSF-koulutuksista saatu hyöty on moninkertainen, eikä siis kohdistu ainoastaan kurssille osallistuvan yksittäisen asiantuntijan osaamisen tukemiseen. Suomalaisten osallistuminen BTSF-koulutukseen vuosina KOULUTUSOHJELMA AFRICAN SWINE FEVER (ASF) 41 1 ANIMAL BY PRODUCTS (ABP) ANIMAL HEALTH 8 ANIMAL HEALTH CONTROLS (BEES/ZOO) ANIMAL NUTRITION 3 ANIMAL TRACEABILITY ANIMAL WELFARE AUDITING PLASTIC RECYCLING PROCESSES 3 BORDER INSPECTION POST (BIP) CARCASSES CLASSIFICATION 1 COMMERCIAL AND NON-COMMERCIAL MOVEMENTS OF PETS CONTINGENCY PLANNING CONTROLS ON CONTAMINANTS IN FEED AND FOOD CONTROL ON SEMEN & EMBRYOS 2 4 EMERGING ANIMAL DISEASES 5 EU HYGIENE RULES AND HACCP EU SANITARY AND PHYTOSANITARY (SPS) PROGRAMME 1 FEED AND FOOD OF NON-ANIMAL ORIGIN (FNAO) FOOD ADDITIVES FOOD AUDITS

32 32 Henkilöstökertomus 2017 KOULUTUSOHJELMA FOOD BORNE OUTBREAKS FOOD COMPOSITION FOOD HYGIENE AND FLEXIBILITY FOOD HYGIENE AT PRIMARY PRODUCTION HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) HYGIENE & CONTROLS 7 MICROBIOLOGICAL CRITERIA AND CONTROL OF ZOONOSES MICROBIOLOGICAL CRITERIA ON FOODSTUFF NEW FOOD INVESTIGATION TECHNIQUES ORGANIC FARMING 2 1 PESTICIDES APPLICATION EQUIPMENT CONTROL (PAE) PLANT HEALTH CONTROLS PLANT HEALTH SURVEYS 2 PLANT PROTECTION PRODUCTS (PPP) PRINCIPLES AND METHODS OF FOOD RISK ASSESSMENT QUALITY SCHEMES RABIES 2 RAPID ALERT SYSTEM FOR FOOD AND FEED (RASFF) 3 5 TRACES TRANSMISSIBLE SPONGIFORM ENCEPHALOPATHY (TSE) VETERINARY MEDICINAL PRODUCTS (VMP) elearning: Animal Health Aquaculture Animals (AA) elearning: Animal Nutrition (AN) 4 1 elearning: Animal Welfare (AW) elearning: Food Contact Materials (FCM) elearning: HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) elearning: RAPID ALERT SYSTEM FOR FOOD AND FEED (RASFF) elearning: TRANSMISSIBLE SPONGIFORM ENCEPHALOPATHY (TSE) 1 elearning: Food hygiene and control on fishery products and live bivalve molluscs 4 1 YHTEENSÄ

33 Henkilöstökertomus Lopuksi Eviran viimeinen toimintavuosi on alkamassa ja uusi Ruokavirasto aloittaa toimintansa näillä näkymin lukien. Evirassa aikaisemmin aloitettu toimintakulttuuri on alkanut jo näkymään päivittäisessä arjessa johtamiskäytäntöjen ja toimintatapojen muuttumisena. Alun muutosvastarinta on muuttumassa uusien toimintamallien käyttöönottamiseksi ja hyödyntämiseksi asiakkaiden ja sidosryhmien hyväksi. Saatujen asiakaspalautteiden perusteella tiedämme olevamme oikealla tiellä ja haluamme yhdessä jatkaa aloittamaamme toimintakulttuurin muutosta myös uudessa Ruokavirastossa. Toimintakulttuurin muutoksella pyritään myös paremmin vastaamaan jatkossa työn ja arjen yhteen sovittamiseen sekä tekemään Evirasta ja jatkossa Ruokavirastosta houkuttelevan ja kilpailukykyisen työnantajan. Jatkamme johtajien, esimiesten ja henkilöstön laaja-alaista koulutusta osana muutosta. Viikin toimitalon rakennushankkeet vaikuttavat seuraavien vuosien aikana päivittäiseen työskentelyymme ja pyrimme hyvällä suunnitelulla vähentämään rakentamisen haittavaikutuksia. Toivottavasti yhdessä toteutetulla suunnittelulla aikaansaatu lopputulos palvelee seuraavina vuosina mahdollisimman hyvin työtiloille asetettuja tavoitteita. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) muuttaminen syksyllä 2019 Eviran Viikin toimitaloon mahdollistaa tulevaisuudessa synergiayhteistyön aloittamisen. Viimeisien vuosien aikana Eviran tietojärjestelmien kehitykseen varatut määrärahat ja henkilöresurssit ovat olleet alimitoitettuja, minkä takia virastolle on jatkuvasti syntynyt korjausvelkaa eri tietojärjestelmien osalta, eikä kaikkia uusia järjestelmiä ole pystytty kehittämään asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Elintarvikeketjun tietojärjestelmien laajamittainen kehittäminen vaatii tulevaisuudessa uusien toimintamallien käyttöönottamista sekä tulevan Ruokaviraston tietohallinnon resurssien uudelleen allokointia. Osana toimintakulttuurin muutosta käynnistynyt analytiikan kehityshanke Erakko-hanke tuo tulevaisuudessa viraston sisäisen ohjauksen parantumisen lisäksi myös asiakkaiden ja sidosryhmien ulottuville täysin uudella tavalla tietoa heidän liiketoimintansa hyväksi. Tulevan vuoden aikana laajennamme Erakossa olevan tiedon käsittelyä ja analysointia kaikille eviralaisille. Taloudellisen tilanteen jatkuminen vakaana ja vuoden 2017 siirtomäärärahan asettuminen hyvälle tasolle luovat edelleen hyvät edellytykset jatkaa vakaan talouden ylläpitämistä sekä sitä kautta mahdollistaa tulevan vuoden aikana lisärahoituksen kohdentamisen tietohallintohankkeisiin, laiteinvestointeihin sekä määräaikaisten henkilöstöresurssien palkkaamiseen.

34 34 Henkilöstökertomus 2017 Eviran ja uuden viraston menestymiselle oleellisia arvoja tulevat olemaan: asiakaslähtöisyys, avoimuus, yhdessä tekeminen ja kehittyminen, hyvä yhteishenki, palveluiden korkea laatu, asioiden ratkaiseminen ja loppuunsaattaminen sekä itsemme haastaminen. Osastonjohtaja Erik Semenius Osana toimintakulttuurin uudistamista Eviran johto esitteli johtamislupauksensa henkilöstölle henkilöstötilaisuudessa. Esittelyn jälkeen Erik Semenius kuuntelee keskustelupisteessä Marjaana Hakkisen, Pirkko Tuomisen ja Jaana Mikkolan kommentteja aiheesta. Kuva: Mirja Kallio

35

36 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Mustialankatu 3, Helsinki Puhelin Faksi