VAHANKAJOEN VALUMA-ALUEEN (14.67) VEDENLAATU JA VIRTAAMATUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM

Transkriptio

1 VAHANKAJOEN VALUMA-ALUEEN (14.67) VEDENLAATU JA VIRTAAMATUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM

2 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa Aineisto ja menetelmät Virtaaman mittaus Vesinäytteenotto ja analysointi Tulokset Poikkeamat Vahankaan laskevien uomien virtaamat Vedenlaatu Tulosten tarkastelu Johtopäätökset Viittaukset Liitteet

3 1. Tutkimuksen taustaa Turvetuotantoon ja sen alapuolisiin vesistöihin kohdistuviin vesistövaikutuksiin on kiinnitetty varsin suurta huomiota ja turvetuotannosta syntyviä päästöjä syytetään usein vesistöjen pilaamisesta. Kesällä/syksyllä 2013 Vapo Oy teetti selvityksen energiaturpeen tuotannon valumavesien virtaamista ja pitoisuuksista. Vahankajoen valuma-alue sisältää edelleen kolmannen jakovaiheen valuma-alueet; Vahangan alue (14.672), Vahankajoen alue (14.671), Mustapuron valuma-alue (14.674) ja Valkkunan valuma-alue (14.673). Mustapuron valuma-alueelta vedet laskevat Kortejokea ja Valkkunan valuma-alueelta Koskelanjokea pitkin Vahangan valuma-alueelle. Sieltä vedet kulkeutuvat edelleen Vahankajoen alueelle. Selvityksessä määritettiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueilta lähtevän veden virtaamaa ja pitoisuuksia. Vahankajoen valuma-alue on kauttaaltaan voimakkaasti ojitettua. Valuma-alueen maankäyttö muodostuu pääosin metsä- ja maataloudesta sekä turvetuotannosta. Vahankajoen valuma-alue on kooltaan ha (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta), josta Vahankajärven pinta-ala kattaa 476,8 ha. Vapon turvetuotannon osuus (1236,6 ha) Vahankajärven valuma-alueella jakautuu seuraavasti: Mustapuron valuma-alue (14.674, F=171,86 km², turvetuotannon osuus pinta-alasta= 3,9 %): Savonneva 300,3 ha (ympärivuotinen kosteikko, ympärivuotinen pintavalutus, virtaamansäätö) Koirasuo 197,8 ha (ympärivuotinen pintavalutus) Juuvinsuo 69 ha, (ympärivuotinen pintavalutus, ympärivuotinen kosteikko) Puntari-Konttisuo 100,9 ha (perustason laskeutusallas, virtaamansäätö) Valkkunan valuma-alue (14.673, F=150,95 km², turvetuotannon osuus pinta-alasta= 3,6 %): Heposuot 114,6 ha (perustason laskeutusallas, virtaamansäätö) Kaijansuo 433,1 ha (ympärivuotinen pinta-valutus, virtaamansäätö) Vahankajoen alueen valuma-alue (14.671, F=51,98 km², turvetuotannon osuus pinta-alasta = 0,4 %): Suoniemensuo 20,9 ha (perustason laskeutusallas) Vahangan alueella (14.672, F=24,10 km²) ei ole turvetuotantoa. Täten Vapon turvetuotannon prosentuaaliseksi osuudeksi Vahankajoen valuma-alueen maa-alueen maankäytöstä muodostuu 3,13 % (valuma-alueen pinta-alasta vähennetty Vahankajärven pinta-ala). Tutkimuksen periaate oli tarkastella kahden Vahankajärveen laskevan lasku-uoman eli, Korte- ja Koskelanjoen, seitsemän turvetuotantoalueen ja Pääjärveen laskevan Vahankajoen yläosan (Vahangan luusua) ja Vahankajoen alaosan virtaamia ja kulkeutuvien typen, fosforin, kiintoaineen ja orgaanisen aineksen (CODMn) pitoisuuksia eri ajankohtina ja erilaisissa virtaamatilanteissa. Näytteenotto käsitti kaikki alueilla olevat Vapon turvetuotannon valumavesien purkupisteet. 2

4 2. Aineisto ja menetelmät Tutkimus suoritettiin Nab Labs Oy:n toimesta kesän/syksyn 2013 aikana. Tutkimuskohteita oli yhteensä 40 kpl, (Taulukko 1. ja Liite 1.). Tutkimus suoritettiin kahden viikon välein viikkoina 26-32, jonka jälkeen tutkimus suoritettiin vielä 2 kertaa ja tällöin tutkimuskertojen väli oli neljä viikkoa (vkot 36 ja 40). Tutkimuskertoja kertyi yhteensä 6 kpl. Kahden viimeisen kerran tutkimusvälin pidentämisessä oli tarkoitus saada mukaan mahdollisia syyssateiden vaikutuksia virtaamaolosuhteisiin. Taulukko 1. Tutkimuksen havaintopaikat Vahankajoen valuma-alueella. Sinisellä korostetut ovat vesistöpisteitä. Havaintopaikan nimi Vesienkäsittelymenetelmä Kolmannen jakovaiheen valuma-alue Pohj.koord. Itä koord. Savonneva, pvk1 ap pintavalutus Mustapuron va Savonneva, pvk2 ap pintavalutus Mustapuron va Savonneva, pvk4 ap pintavalutus Mustapuron va Savonneva, kosteikko 13 ap kosteikko Mustapuron va Savonneva, la 6 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Savonneva, la 42 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Savonneva, la 43 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Savonneva, la 44 ap pintavalutus Mustapuron va Koirasuo, pvk5 ap pintavalutus Mustapuron va Koirasuo, pvk6 ap pintavalutus Mustapuron va Juuvinsuo, mittakaivo 1 pintavalutus, kosteikko Mustapuron va Juuvinsuo, mittakaivo 2 pintavalutus, kosteikko Mustapuron va Puntari-Konttisuo, la4 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Puntari-Konttisuo, la5ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Puntari-Konttisuo, la1ap laskeutusallas, virtaamansäätö Mustapuron va Kaijansuo, ylivuotokenttä ap pintavalutuskenttä Valkkunan va Kaijansuo, la 26 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 4 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 19 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 6 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo eristysoja yläpuoli - Valkkunan va Kaijansuo eristysoja alapuoli - Valkkunan va Kaijansuo, mp 12 ap pintavalutus Valkkunan va Kaijansuo, la 32 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 29 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 7 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 28 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 18 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, la 11 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, pvk2 ap pintavalutus Valkkunan va Kaijansuo, la12 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Kaijansuo, pvk ap pintavalutus Valkkunan va

5 Suoniemensuo, la1 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Vahankajoen a Heposuot La1 ja La3 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Heposuot La4 ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Heposuot altaiden ap laskeutusallas, virtaamansäätö Valkkunan va Koskelanjoki mts - Vahangan alue Kortejoki mts - Vahangan alue Vahankajoki mts - Vahankajoen alue Vahangan luusua mts - Vahankajoen alue Virtaaman mittaus Virtaamanmittauksissa käytettiin Sontek Flowtracker mittalaitetta, joka mittaa veden virtausnopeutta akustiseen Doppler-ilmiöön perustuvalla tekniikalla. Virtaamamittauksessa laite laskee uoman virtaaman käyttäjän syöttämien syvyys- ja leveystietojen perusteella. Mittaus toistetaan läpi koko uoman leveyden mittausvälillä, joka on korkeintaan 10 % uoman kokonaisleveydestä. Uoman syvyys syötetään laitteelle mittausparametriksi jokaisessa mittauspisteessä (kuva 1). Kuva 1. Virtausnopeus ja mittauspisteiden syvyys kohteessa Vahangan luusua

6 Flowtracker on käyttökelpoinen 0,06 1,2m syvyydessä. Isoissa uomissa yli 0,5m syvässä vedessä virtausnopeus oli myös usein suuri. Tästä johtuen vedessä kahlaamalla tehtävä mittaus vaikeutui huomattavasti osassa mittauspisteistä. Vahangasta Pääjärveen laskeva Vahankajoen uoma on niin suuri että laitetta ei voitu käyttää. Vastaavissa poikkeavissa tilanteissa uoman leveys mitattiin rannalta mittanauhalla ja keskisyvyys mitattiin mittakepin avulla. Virtausnopeus määritettiin uoman pintavirtaamasta silmämääräisesti. Tällöin kelluvan kappaleen yhden metrin matkan etenemiseen kuluttamasta ajasta saatiin määritettyä paikallinen virtausnopeus. Tämä menetelmä on täten arvio uoman virtausnopeudesta, eikä voida olettaa että virtausnopeus olisi absoluuttisen sama koko uoman leveydeltä. Menetelmä on yleisesti käytössä virtavesitarkkailussa, jossa näytteenoton yhteydessä arvioidaan uoman hetkellistä virtaamaa. Virtaama-arvio laskettiin mittauksista saatujen virtausnopeuden, keskisyvyyden ja uoman leveyden perusteella. Kuuden turvetuotantoalueen mittauspisteen virtaama määritettiin pintavalutuskentän alapuolella sijaitsevan mittakaivon v-padosta. 2.2 Vesinäytteenotto ja analysointi Vesinäytteenoton suoritti Nab Labs Oy:n ammattitaitoinen ympäristönäytteenottaja. Näytteenotto suoritettiin standardin SFS-EN ISO/IEC 17024/2003 (FINAS Akkreditointipalvelun ohjeistus) mukaan. Turvetuotantoalueilla vesinäyte otettiin aina mittapadolta, mikäli sellainen näytepisteellä oli. Muutoin ja olosuhteiden niin salliessa, näyte otettiin aina uoman keskeltä ja noin 20 cm syvyydeltä. Tällöin näyte edustaa päävirran vedenlaatua. Näytteet otettiin aina ennen virtaamanmittausta, jolloin uomasta saatiin häiriintymätön näyte. Näytteet toimitettiin kylmälaukkuihin pakattuina postin välityksellä analysoitavaksi Nab Labs Oy:n laboratorioon Kaustiselle, jossa näytteet olivat aina näytteenotosta seuraavana aamuna. Nab Labs Oy:n Kaustisen laboratorio on viranomaisen (FINAS) valvonnan alainen laillistettu laboratorio. Vesinäytteistä tehtiin seuraavat keskeiset turvetuotannon kuormitusta kuvaavat vedenlaatumääritykset: -kiintoaine, karkea (mg/l) 1,2 µm suodattimella -kiintoaine, hieno (mg/l) 0,4 µm suodattimella -kokonaistyppi mg/l -kokonaisfosfori mg/l -COD Mn mg/l O ( COD Mn mg/l O eli veden kemiallinen hapenkulutus kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää, eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, joka voi olla humusta, jätevettä, karjatalouden päästöjä tai luonnonhuuhtoumaa. ( Näytteiden kiintoaine (1,2 µm) on analysoitu standardin SFS-EN 872:2005 mukaan. Menetelmä on akkreditoitu luonnon-, talous- ja jätevesille. 1,2 µm näyte suodatetaan lasikuitusuodattimen läpi ja 0,4 µm näyte suodatetaan kalvosuodattimen läpi. Kalvosuodattimen (0,4 µm) käyttö on myös akkreditoitu. Molemmissa kiintoainemäärityksissä on käytetty samaa suodatustekniikkaa ja suodattimen käsittelyä. Määritysraja molemmille kiintoaineille on 1 mg/l ja mittausepävarmuus 15% kun pitoisuus on yli 3 mg/l. Mittausepävarmuus on ± 0,5 mg/l pitoisuusalueella 1-3mg/l. 5

7 Näytteiden kokonaistyppimääritys on tehty standardin SFS-EN mukaan. Menetelmän mittausepävarmuus on ± 15% kun pitoisuus >3 mg/l,± 15% välillä 0,1-0,5 mg/l ja,± 10% >0,5mg/l. Menetelmä on akkreditoitu. Näytteiden kokonaisfosforimääritys on tehty standardin SFS-EN 1189:1997 mukaan. Menetelmän mittausepävarmuus on ±2 ug/l välillä 0,0,1-0,2 mg/l ja ± 10% >0,2mg/l. Menetelmä on akkreditoitu. Näytteiden veden kemiallisen hapenkulutuksen, CODMn, määritys on tehty standardin SFS3036:1981 mukaan. Menetelmän määritysraja on 0,5 mg/l ja mittausepävarmuus pitoisuusalueella 0,5-4mg/l on ±0,5 mg/l ja muuten 10%. Menetelmä on akkreditoitu. 3. Tulokset 3.1 Poikkeamat Tarkkailujakson ensimmäisellä kierroksella viikolla 26 Vahangan luusua mts- ja Vahankajoki mts pisteillä oli mittaushetkellä paikallinen rankkasade. Tämä näkyy vesistöpisteiden vedenlaadussa suurina kiintoainepitoisuuksina, jotka olivat yli kymmenkertaisia muihin näytteenottokierroksiin verrattuna. Havaintopaikat sijaitsevat yli 10 km päässä lähimmältä turvetuotantoalueelta, joten äkillinen kiintoainepitoisuuden nousu johtuu Vahankajoen rantapenkereisiin kohdistuneen voimakkaan pintahuuhtouman irrottamasta maa-aineksesta. Savonnevan yhdellä tutkimuspisteellä Savonneva pvk4 ap tehtiin mittakaivon siirto-/kaivuutöitä, jotka olivat käynnissä viikon 36 kierroksella sekä viikon 40 kierroksella. Tämän vuoksi pisteeltä lähtevässä vedessä oli runsaasti kiintoainetta molemmilla tarkkailukerroilla. Kaijansuolla pisteellä Kaijansuo pvk ap ei voitu tehdä tutkimussuunnitelman mukaista tarkkailua, sillä kohteella on automaattipumppu, jolloin näytepiste oli pääsääntöisesti kuivana siellä käytäessä. 3.2 Vahankaan laskevien uomien virtaamat Vahankajärveen laskevien Korte- ja Koskelanjoen, turvetuotantoalueilta lähtevien laskuojien, Vahankajärven luusuan ja Vahankajoen virtaamissa oli tutkimusjaksolla havaittavissa selkeää vaihtelua. Taulukkoon 2 on koottuna kunkin tarkkailu-uoman vaihteluväli pienimmästä virtaamasta suurimpaan. Taulukko 2. Vahankajärveen laskevien uomien, turvetuotantoalueiden laskuojien, Vahankajärven luusuan ja Vahankajoen virtaamien vaihteluvälit (0- merkintä, ei virtaamaa havaintokerroilla). Vesistöpisteiden virtaamat sinisellä. 6

8 Havaintopaikan nimi Vaihteluväli l/s Savonneva, pvk1 ap 0,6-4 Savonneva, pvk2 ap 0-3,2 Savonneva, pvk4 ap 0,25-9 Savonneva, kosteikko 13 ap 2,0-12 Savonneva, la 6 ap 0-5,4 Savonneva, la 42 ap 0-0,2 Savonneva, la 43 ap 0,1-2,0 Savonneva, la 44 ap 0-18,0 Koirasuo, pvk5 ap 0-4,5 Koirasuo, pvk6 ap 0-4,5 Kaijansuo, mp 12 ap 0,01-2,6 Kaijansuo, la 32 ap 0,2-10 Kaijansuo, la 6 ap 0,01-0,2 Kaijansuo, la 19 ap 0- Kaijansuo, la 4 ap 0-3,1 Kaijansuo, la 26 ap 0,1-1,5 Kaijansuo, ylivuotokenttä ap 0-5,0 Kaijansuo, la 29 ap 0-0,5 Kaijansuo, la 7 ap 0-0,1 Kaijansuo, la 28 ap 0- Kaijansuo, la 18 ap 0-8,0 Kaijansuo, la 11 ap 0- Kaijansuo, pvk2 ap 0-7,0 Kaijansuo, la12 ap 0,61-3,4 Kaijansuo, pvk ap 0- Kaijansuo eristysoja yläpuoli 0- Kaijansuo eristysoja alapuoli 0-7,0 Juuvinsuo, mittakaivo 1 1,8-43,0 Juuvinsuo, mittakaivo 2 0,45-69,0 Heposuot La1 ja La3 ap 1,0-10,0 Heposuot La4 ap 0,5-3,6 Heposuot altaiden ap 1,2-16,0 Puntari-Konttisuo, la4 ap 0-4,0 Puntari-Konttisuo, la5ap 0-6,0 Puntari-Konttisuo, la1ap 1,0-16,0 Suoniemensuo, la1 ap 0-4,5 Koskelanjoki mts Kortejoki mts Vahangan luusua mts Vahankajoki mts

9 3.3 Vedenlaatu Turvetuotantoalueilta lähtevän veden pisteistä otettujen vesinäytteiden typpipitoisuus (n=216 näytettä) vaihteli välillä 0,57-3,8mg/l, fosforipitoisuus 0,015-0,46 mg/l, kiintoainepitoisuus (karkea) <1-503 mg/l, kiintoainepitoisuus (hieno) 1,2-520 mg/l ja CODMn mg/l O2/l (Taulukko 3.) Kiintoainepitoisuuden laaja vaihteluväli johtuu Savonnevan yhdellä tarkkailupisteellä, Savonneva pvk4 ap, kahdella viimeisellä havaintokerralla tehdyistä mittakaivon asennus/kaivuutöistä. Ilman tämän pisteen tuloksia kiintoainepitoisuuksien yksittäisten näytteiden pitoisuuksien vaihteluvälit olivat <1 25 mg/l (karkea) ja 1,2 44 mg/l (hieno). Vesistöpisteiltä otettujen vesinäytteiden typpipitoisuus (n=24 näytettä) vaihteli välillä 0,49-0,74 mg/l, fosforipitoisuus 0,026-0,076 mg/l, kiintoainepitoisuus (karkea) 1,7-85 mg/l, kiintoainepitoisuus (hieno) 3,5-96 mg/l ja CODMn mg O2/l (Taulukko 3.) Ilman äkillisen rankkasateen aikaansaamaa kiintoaineen pitoisuusnousua (pisteet Vanhangan luusua ja Vahanka mts) vesistönäytteiden kiintoaineen vaihteluvälit olivat 1,7-8,8 mg/l (karkea) ja 3,5-13 mg/l (hieno). Täten turvetuotantoalueita edustavilla tarkkailupisteillä mitatut veden ainepitoisuudet olivat joillakin pisteillä korkeampia kuin vesistöpisteillä mitatut maksimipitoisuudet. Tarkkailtuja vesistöpisteitä oli kuitenkin huomattavan vähän verrattuna mukana oleviin turvetuotannon pisteisiin, mikä saattaa vähentää havaittua vaihtelua verrattuna turvetuotannon pisteisiin. Taulukko 3. Turvesoilta lähtevien vesien sekä vesistöpisteiden keskimääräiset (n=6 mittausta) vedenlaatuarvot sekä yksittäisten mittausten vaihteluvälit (suluissa). Turvesoiden kohdalla kaikki yksittäisen suon mittaustulokset on yhdistetty ja tulokset edelleen keskiarvostettu. Kohde Kiintoaine, (karkea) mg/l Kiintoaine, (hieno) 0,4 mg/l Kok.N mg/l Kok.P mg/l CODMn mg/l Savonneva, 8 pistettä 24,15 (<1-503*) 31,6 (1,2-520*) 1,21 (0,79-2,2) 0,04 (0,015-0,15) 56,64 (41-84) Koirasuo, 2 pistettä 5,01 (0,8-17,4) 11,3 (2,0-11,7) 1,0 (0,64-1,5) 0,03 (0,02-0,043) 59,44 (29-89) Kaijansuo, 17 pistettä 5,0 (1,4-13) 11,6 (2-26,7) 1,56 (0,57-3,8) 0,04 (0,05-0,46) 56,4 (26-94) Juuvinsuo, 2 pistettä 4,07 (2-8,0) 11,4 (2-11,8) 0,93 (0,57-1,5) 0,08 (0,021-0,46) 42,8 (31-68) Heposuot, 3 pistettä 7,71 (2,4-21) 15,4 (7,35-35) 0,93 (0,72-1,3) 0,09 (0,049-0,16) 32,5 (19-64) Puntari-Konttisuot, 3 pistettä 9,39 (5,0-17) 23,3 (7,14-44) 1,4 (0,77-3) 0,08 (0,038-0,15) 40,2 (21-65) Suoniemensuo, 1 piste 5,13 (2,5-9,8) 7,2 (3,4-13,2) 0,7 (0,56-0,95) 0,03 (0,026-0,035) 33,3 (23-44) Kortejoki, 1 piste 5,27 (3,5-7) 9,52 (8,11-12) 0,65 (0,56-0,74) 0,04 (0,032-0,048) 38,5 (29-64) Koskelanjoki, 1 piste 3,73 (2,7-6) 7,15 (4,3-9,9) 0,59 (0,49-0,64) 0,03 (0,026-0,041) 28,6 (21-34) Vahangan luusua, 1 piste 19,08 (2,3-85**) 23,51 (3,5-96**) 0,62 (0,54-0,68) 0,04 (0,032-0,063) 28,8 (26-32) Vahankajoki mts, 1 piste 9,07 (1,7-31**) 13,29 (5-42**) 0,66 (0,63-0,72) 0,04 (0,033-0,076) 28,3 (29-31) * Savonneva pvk4 ap pisteellä mittakaivon asennus/kaivuutyöt nosti Savonnevalta lähtevän veden kiintoainepitoisuutta **Vko 26 rankkasateen aiheuttama kiintoaineen pitoisuuspiikki. 8

10 4. Tulosten tarkastelu Todellisuudessa tutkimusalue on kokonaisuudessaan hyvin laaja ja maantieteelliset etäisyydet tarkastelupisteiden välillä ovat pitkiä. Vesien purkureittien pituudet turvetuotantoalueilta lähimmille alapuolisille vesistöpisteille vaihtelivat noin km välillä. Tämän lisäksi purkureittien varrella on monin paikoin useampia pieniä ja keskisuuria järvialtaita (liite 1). Etäisyydet ja purkureittien järvialtaat lisäävät huomattavasti veden viipymää. Veden kuljettamat ainesosat myös sedimentoituvat ja sitoutuvat kemiallisiinja biologisiin prosesseihin matkan varrella. Turvetuotantoalueilta lähtevän veden ja alapuolisten vesistöpisteiden virtaamat vaihtelivat melko paljon tutkimusjakson aikana. Vaihtelusta huolimatta Vahankajoen valuma-alueeseen kohdistuva turvetuotannon vesien virtaamaosuus oli koko jakson ajan melko vähäistä ja virtaamaosuuden vaihtelu oli niin ikään vähäistä. Turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu vaihteli selvästi vesistöpisteitä enemmän. Tähän vaihteluun vaikutti paikalliset virtaamaolosuhteet sekä myös pisteiden määrällinen epäsuhta, eli vesistöpisteitä oli huomattavasti vähemmän, jolloin laadun vaihtelua esiintyi myös vähemmän. 5. Johtopäätökset Turvetuotantoalueiden ja alapuolisten vesistöpisteiden väliset pitkät maantieteelliset etäisyydet ja vesien purkureittien järvialtaat hankaloittavat ns. reaaliaikaista vertailua, jossa tuotantoalueilla tapahtuvat virtaama- ja pitoisuusmuutokset olisivat selkeämmin havaittavissa kuormitusta vastaanottavassa vesistössä. Osa aineista ei välttämättä edes kulkeudu näin pitkälle tai ainakin hyvin pitkällä viiveellä. Vedenlaadun eroavaisuuksia voidaan kuitenkin tarkastella keskimääräisten veden pitoisuuksien suhteen. Keskimääräiset veden pitoisuudet ovat turvetuotantoalueilta lähtevässä vedessä havaittavasti vesistöpisteitä korkeammalla tasolla, mutta erot vesistöpisteiden vedenlaatuun eivät ole merkittävän suuria. Kun otetaan huomioon tutkimusjaksolla turvetuotantoalueilta lähtevien vesien suhteellisen pienet virtaamat, voidaan todeta, että turvetuotannon valumavedet eivät muodostaneet tutkimusjaksolla merkittävän suurta kuormitusosuutta Vahankajoen valuma-alueelta Pääjärveen kohdistuvassa kuormituksessa. Pelkkä pitoisuus/virtaama tarkastelu antaa kuitenkin helposti väärää kuvaa turvetuotannon kuormitusvaikutuksesta, joten oikeapaikkainen ja -aikainen ainevirtaamatarkastelu on paras lähtökohta selvittää toiminnan vaikutuksia alapuolisissa vesistönosissa. 9

11 6. Viittaukset - Hertta ympäristötietojärjestelmä: - Ympäristohallinnon www-sivut: 7. Liitteet - Liite 1. Valuma-alueen/tutkimusalueen kartta - Liite 2. Tutkimustulokset 10

12 Liite 1. Valuma-alueen/tutkimusalueen kartta 11

13 Liite 2. Tutkimustulokset 1/6 12

14 Liite 2. Tutkimustulokset 2/6 13

15 Liite 2. Tutkimustulokset 3/6 14

16 Liite 2. Tutkimustulokset 4/6 15

17 Liite 2. Tutkimustulokset 5/6 16

18 Liite 2. Tutkimustulokset 6/6 17