Kyselyn yhteenveto. Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen:

Transkriptio

1 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.-terv. Kampus Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 16. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 1

2 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.-terv. Kampus Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 1.Työn kehittävyys 17. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 6

3 2.Esimiestyö 17. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 6

4 3.Ergonomia 17. helmikuuta 2010 Sivu 3 / 6

5 4.Optimaalinen kuormitus 17. helmikuuta 2010 Sivu 4 / 6

6 5.Työkyky 17. helmikuuta 2010 Sivu 5 / 6

7 6.Tiedonkulku ja vuorovaikutus 17. helmikuuta 2010 Sivu 6 / 6

8 Kyselyn yhteenveto - kehityskeskustelut SeAMK, Sos.-terv. Kampus Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: 404 Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? Olen käynyt kehityskeskustelun lähiesimieheni kanssa viimeisen vuoden aikana

9 Olen kokenut kehityskeskustelun hyödylliseksi

10 Työyhteisön muutos SeAMK, Sos.-terv. Kampus Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: Vastaukset nimettömiä? 1 Työn kehittävyys 73,27%

11 2 Esimiestyö 3 Ergonomia

12 4 Optimaalinen kuormitus 5 Työkyky

13 6 Tiedonkulku ja vuorovaikutus

14 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.-terv. Kampus Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 1.Työn kehittävyys 2.Esimiestyö 3.Ergonomia 16. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 3

15 4.Optimaalinen kuormitus 5.Työkyky 6.Tiedonkulku ja vuorovaikutus 16. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 3

16 Timantin ulkopuoliset - työn tuloksellisuus Timantin ulkopuoliset - työtyytyväisyys 16. helmikuuta 2010 Sivu 3 / 3

17 Kyselyn yhteenveto - avoimet kysymykset Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: 404 Kyselyn vastauksia: 296 Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? SeAMK, Sos.-terv. Kampus 17. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 4

18 Avoimet kysymykset (vapaamuotoinen palaute) Mitkä asiat ammattikorkeakoulussa ovat hyvin? Ammattikorkeakoulumme on innovatiivinen, kansainvälinen,yrittäjähenkinen ja kehittämismyönteinen korkealaatuista opetusta tarjoava yksikkö. Koulussamme kansainvälisyyteen ja yrittäjähenkisyyteen on erityisesti panostettu, mikä on todella mainiota. Erittäin kehittämishakuinen organisaatio. Strateginen kehittäminen, innovatiivisuuteen kannustaminen, laatutyö henkilökunnan jaksamiseen panostetaan enemmän -töitä riittää Imago eteenpäin menevänä ja kehittyvänä. Mahdollisuudet työelämäjaksoihin, vuorotteluun ym. Paljon edustavia ja hyviä tiloja.kansainvälisyysasioissa koko amk:sa paljon panostusta ja hyvää ammattitaitoa. Työelämäsuhteita tuetaan ja työelämäyhteyksien verkko on hyvä. Ammattikorkeakoulu vastaa mielestäni hyvin työelämän tarpeisiin ja alueen tarpeisiin. Ammattikorkeakoululla on hyvä maine työelämän suuntaan. Meillä on osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Kiinnostava työnantaja, koska monenlaista toimintaa. Palkkauksen tasavertaisuus herättää kysymystä? Puheissa opiskelijaa pidetään arvossa ja yritetään toimia niin, että opiskelijoiden olisi mahdollisimman hyvä olla ja opiskella. Tahto selviytyä korkeakoulujen rakennemuutoksen vaatimuksista. Ammattikorkeakoulu on monipuolinen työpaikka, jossa on mahdollisuus ottaa haasteellisia tehtäviä ja monipuolistaa työtään. Korkeakoulutoiminnassa on jo monia osa-alueita, joissa on korkeatasoista toimintaa. Tämä tarkoittaa toimintatapojen tavoitteellista kehittämistä eri osapuolten näkemyksiä hyödyntäen (esinm. opintoasiainhallinto). Koulutusohjelmissa toimitaan pääsääntöisesti optimaalisiin toimintatapoihin pyrkien. Yhteistyö yksiköiden välillä lisääntynyt, ja yhtenäisyys käytännöissä. Mitkä asiat ammattikorkeakoulussa kaipaavat kehittämistä? Sosiaali- ja terveysalan yksikön sisällä olisi hienoa, jos saisimme tehdä yhteisiä opetusprojekteja keskenämme. Näin yksikkömme henkilökunta tiivistyisi paremmin. Tällä hetkellä on sellainen tilanne, etteivät kaikki sosiaalialan opettajat tunne terveysalan opettajia ja henkilöstöä. Lisää avoimuutta. Onko henkilöstöllä todellisia vaikutusmahdollisuuksia? Eri yksikköjen hyvien käytäntöjen jakamista. Keskushallintoa laajennetaan ja asioita keskitetään mutta se ei näy aina positiivisesti yksikön arjessa. Osa toiminnoista ovat byrokratisoituneet ja hidastuneet entisestään, kun ennen asiat hoidettiin yksikössä. Kehittäminen pitäisi lähteä opiskelijaläheisestä ajattelemisesta, he luovat työpaikan ja maineen. Lisäksi opettajien ja tukipalveluiden jaksaminen on tärkeää, se heijastuu puskaradioihin eli opiskelijoihin. Keskittäminen voi siis entisestään hidastaa ja monimutkaistaa opettajien työn, jonka pääasia on opettaminen, kun sekin tehdään liian tiukoilla työajoilla. - varmaankin monet asiat, mutta eiköhän hallinnossa ole riittävästi väkeä niitä pohtimassa Tiedottaminen Selkinnytetään mihin ollaan menossa. Keskitytään olennaisiin, ei poukkoilevaa suunnistamista sinne tänne. JOhto( yhtymävaltuusto, hallitus) on kaukana käytännöstä. Voisivat esimerkiksi tulla seuraamaan mitä yksiköissä tehdään käytännössä. ylhäältäpäin tuleva käskytys asioista, joista "johdolla" ei ole tietämystä. Askartelevat sanojen parissa ja paperillahan kaikki saadaan näyttämään sellaiselta kuin halutaan 17. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 4

19 Kokouskaytannot (aikataulut, sisaltojen synkronointi eri koklusten kanssa, lasnaolo ja osallistuminen vain niiden asioiden kasittelyyn, joihin on kutsuttu) Itseriittoinen ja ylimassiivinen hallinto, joka on kokonaan unohtanut, että tässä on kyseessä KOULU. Hallinto nähdään kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun itsetarkoituksena. Opiskelijan ja opettajan yhteistoiminta eli opetus kunniaan! Avoimen keskustelun kulttuuria pitäisi kehittää, henkilöstön osallistaminen on toistaiseksi jäänyt nimelliseksi. Asioiden valmistelussa pitäisi hyödyntää ammattikorkeakoulun työryhmiä ja yksiköiden asiantuntemusta. Valmistelun kanavat ja esim. aloitteiden käsittelyn reitit ovat kehittymättömiä hallinnon eri tasoilla sekä yksiköiden ja keskustoimiston välillä. Johtamisajattelu on hierarkinen ja keskusjohtoinen, suunnittelun ja toimeenpanon toisistaan erottava. Asioita johdetaan erillisinä viipaleina, eikä vastuuhenkilöitä kiinnosta riittävästi, miten niiden yhteensovittaminen on mahdollista yksikkötasolla. AMK on monialainen ja sijaitsee laajalla alueella. Yhtenäisenä esiintyminen ulospäin on tärkeää, mutta sisäisesti erilaiset koulutusalat eivät mahdu samaan muottiin ja kovin laajat yhtenäiset hankkeet ja toiminnat on vaikea saada sellaisiksi,että ne palvelisivat aidosti kaikkia. Paljon aikaa ja rahaa kuluu ulkoiseen viestintään, se on tätä päivää, mutta uudistukset ulkoisessa ilmeessä eivät mielestäni tuo kovin paljon lisäarvoa. Eikö koulutusyksikkö viime kädessä saa maineensa ja mainoksensa meiltä valmistuneiden ja meillä opiskelevien kautta? Keskustoimistosta siirretään koko ajan lisää tehtäviä yksiköille, esim. viestintä-, kansainvälisyys- ja t& k-asioissa. Esim. yliopettajat joutuvat itse hakemaan oman hankerahoituksensa ja t&k-henkilöt ehtivät yhä vähemmän tueksi hankkeisiin. Viestinnän sektorilla esim. SePRO-lehden teko on delegoitu lähes kokonaan yksiköille. Miten voi olla näin vaikka Keskutoimistossa henkilökunta vaan lisääntyy? Mitkä asiat yksikössäsi kaipaavat kehittämistä? henkilöstöjohtaminen. Palautteenantoa voisi vielä kehittää entisestään. Jokainen varmasti tietää omia kehityshaasteitaan, kehittämisen kohtia ammattitaidossaan jne., mutta olisi myös mukava kuulla palautetta kollegoilta, niin kehittämishaasteisiin kuin onnistumisiin liittyen. Erityisesti soisin asian olevan näin, jos yhteisesti suunnitellaan ja viedään jokin kokonaisuus lävitse. Jotkut työprosessit ovat todella työllistäviä, muistin varaan jätetään asioita, jotka voisi hoitaa tietotekniikan avulla yksinkertaisesti. Monet henkilöt tekevät samaa asiaa vaivalloisesti, kun se keskittämällä hoituisi nopeasti ja ilman jatkuvia virheitä. Oikeat ihmiset oikeille paikoille tekemään oikeita asioita. Johtamisjärjestelmä uskomattoman hierarkinen. Työyhteisöä johdetaan kuin lastentarhaa. Asiantuntijajohtamisesta ei ole tietoakaan. Kaikki halutaan pakottaa samaan ahtaaseen nöyrään raamiin, jolloin kannustetaan vain tekemään vähin mahdollinen. Osallistavuus on illuusiota. Johtaminen Liian suuret työmäärät, varsinkin koulutusohjelmapäälliköillä. Yksikön tavoitteiden selkempi avaaminen ja niiden merkitys yksittäiselle työntekijälle. Myös vallan ja vastuun välinen suhde on epäselvä; hankaloittaa ja hidastaa toimintaa. - päätöksenteko on hidasta - byrokratian valtava lisääntyminen, joka haittaa asioitten sujuvaa hoitamista ym... Kiire verottaa toisen kohtaamista ja tukemista. Yksikkö on yhdentynyt hallinnollisesti jo aikaa sitten, tosiasiassa yhteisiä kohtaamisia on sen mukaan missä työryhmissä toimii ja näkee muita. Yhteisöllisyyttä ei niinkään ole, kun ollaan erillään. henkilöstökokouksissa ja henkilöstön virkistyspäivissä(kaikki ei niissä mukana) nähdään koko porukalla, mutta ei edesauta tutustumista toisiimme. Työaikasuunnittelu myös kaipaa kehittämistä.opettajalta vaaditaan liikaa moneen hajaantumista. Esimerkiksi: Voiko, saako henkilö päättää jos ei halua osallistua niin paljon esim. t&k&i-toimintaan? Mielestäni byrokraattisuutta on liikaa, eli joustavuutta lisää. Tämä liittyy myös johtamiseen on byrokraattista ylhäältä-alaspäin johtamista. Johtaja enemmän näkyviin, mihin olemme menossa, kaikilla osaamisalueilla. opettajan työajan rakenne, tiedonkulku, uusien toimintatapojen käyttöönotto, johtamiskulttuuri, kehittämiseen aikaa Haasteena saada lisaa opettajia mukaan t&k-toimintaan (yhdistettyna opetukseen), joka on lain ja asetuksen tuoma velvoite ammattikorkeakouluille. Pilkunviilauksen vähentäminen Opettajien työn arvostus ja joskus jopa opetustyön mahdollistaminen Edes jonkunasteinen opettajan työn autonomian palauttaminen, yhteistyössä on voimaa vain tiettyyn rajaan asti; sen jo ylitetyn rajan jälkeen se on kääntynyt tappioksi Pitäisi ymmärtää, että ns. vapaaehtoinen ja luontainen yhteistyö onkin hedelmällisintä 17. helmikuuta 2010 Sivu 3 / 4

20 Päätöksentekorakenne on keskitetty ja päätösten teko vie paljon aikaa. Taloudellinen valta on keskitetty johtajalle. Yksikkö koostuu hyvin erilaisista koulutusohjelmista ja sijaitsee kahdessa talossa. Yhteistyön luominen ja paine tehdä asioita yhdessä silloinkin, kun ne olisi mielekästä hoitaa erillään. Opetustilat ovat liian pieniä isoille ryhmille ja pienryhmätiloja ei ole riittävästi. Ryhmäkoot ovat kasvaneet, mutta opetuksesa pitäydytään opistoaikaisessa luokkarakenteessa, jolloin erilaiset valinnan vaihtoehdot (sekä veiraskielisen opetuksen sisällyttäminen opintotarjontaan) on vaikeaa. Joskus ryhmät muodostuvat huonosti toimiviksi ja se haittaa opiskelijoiden oppimisprosessia. Tipitarkka työtuntien kirjaaminen ja laskeminen, luottamusta asinatuntija-työntekijöihin lisää! Ajattelun ja ideoinnin vapautta myös lisää, ettei kaikki hankeideat ym. mene ties kuinka monen portaan kautta hyväksytettäviksi. Mitkä asiat yksikössäsi ovat hyvin? Yksikköni sisällä sosiaalialan henkilöstöllä on hyvä yhteishenki. Työkaverista välitetään ja jokaista arvostetaan. Opiskelijat pääsääntöisesti motivoituneita ja sitoutuneita. Työkaverit mukavia. Koulutusohjelmapäällikkö kehittämiseen sitoutunut ja tekee sen mikä mahdollista. Saan opettaa sitä, minkä hallitsen ja joissakin tehtävissä saan myös oppia uutta. Puitteet, vetovoimaisuus, aktiiviset ja motivoituneet opiskelijat, hyvä työnteon henki Yhteishenki, ammattitaito, opiskelijalähtöinen ajattelu, hyvät työkalut (atk yms.) Työyhteisön jäsenten kesken hyvä henki. - päivittäinen työyhteisö toimii hyvin ja ilmapiiri on hyvä Luova ja opettamisen osalta itsenäinen työ. Hienot opiskelijat. Hyvät työtoverit. Sijainti keskellä kaupunkia ja opettajilla hyvät työtilat. Hyvät ATK-laitteet ja toimivat tukipalvelut. Hyvät hakijamäärät. Johto pyrkii paneutumaan asioihin. Työilmapiiri on hyvä ( olemme kahdessa toimipisteessä ja puhun omasta toimipisteestä), en koko yksiköstä ole ihan varma. Olemme nyt saaneet esim. sopivia työvälineitä ja huoneisiin ergonomisia kalusteita. Itsenäisyyttä työsuunnittelussa on tietyllä tasolla, annetaan mahdollisuuksia, työntekijästä kiinni kuinka niihin tarttuu. Lyhytkestoisiin koulutuksiin pääsee ja niihin tuetaan osallistumaan. Kaikilta osin asioita hoidetaan jollakin tapaa Kokonaisuutena asiat yksikossa ovat hyvin. Yksikko on panostanut henkiloston tyohyvinvoitiin viime vuosina paljon. Hyvä yhteishenki kollegojen kesken Kahvi- ja ruokatauoilla, jos niitä vain ehditään päivän mittaan pitää, on aina hauska ja rento tunnelma Mukavat ja motivoituneet opiskelijat Toimipaikan hyvä, keskeinen sijainti Tavoitteet on asetettu korkealle. Pyritään pysymään kiinni alan kehityksessä. Töitä tehdään ahkerasti ja sitoutuneesti. Ammattitaito eri tehtävissä toimivilla on hyvä. Hyvä ilmapiiri, mukavat opiskelijat, haasteellinen työ. 17. helmikuuta 2010 Sivu 4 / 4

21 SeAMK, Sos.terv. Kampus Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä TYÖN KEHITTÄVYYS Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni 0,0 13,6 18,2 54,5 13,6 Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia kykyjä työssäni 0,0 4,5 18,2 63,6 13,6 Minulla on mahdollisuus olla mukana omaa työtä koskevia muutoksia suunniteltaessa 0,0 13,6 27,3 54,5 4,5 Uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössäni 0,0 13,6 27,3 45,5 13,6 ESIMIESTYÖ Olen tyytyväinen lähimmältä esimieheltäni saamaani tukeen 0,0 18,2 9,1 50,0 22,7 Olen tyytyväinen työyksikköni johtamistapaan 18,2 40,9 9,1 27,3 4,5 Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni 0,0 0,0 27,3 59,1 13,6 Työyksikössäni huolehditaan työntekijöistä 0,0 27,3 36,4 27,3 9,1 ERGONOMIA Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työmenetelmissä, nostamisissa jne. 27,3 63,6 9,1 0,0 0,0 Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työvälineissä, tiloissa jne. 31,8 59,1 0,0 9,1 0,0 OPTIMAALINEN KUORMITUS Pidän työmäärääni kohtuuttomana 13,6 27,3 31,8 18,2 9,1 Tunnen olevani ylirasittunut 18,2 27,3 27,3 18,2 9,1 Selviydyn työtehtävistäni yleensä normaalin työajan puitteissa 0,0 50,0 13,6 27,3 9,1 TYÖKYKY Tietoni riittävät nykyisten työtehtävieni hoitamiseen 0,0 4,5 4,5 50,0 40,9 Taitoni riittävät nykyisten työtehtävieni hoitamiseen 0,0 4,5 9,1 50,0 36,4 Koen jaksavani työssäni hyvin 0,0 18,2 13,6 40,9 27,3 Erittäin huono Huono Tyydyttävä Työkykyni työn fyysisiin vaatimuksiin nähden on 0,0 0,0 4,5 50,0 45,5 Työkykyni työn henkisiin vaatimuksiin nähden on 0,0 4,5 9,1 63,6 22,7 Samaa mieltä Hyvä Täysin samaa mieltä Erittäin hyvä

22 SeAMK, Sos.terv. Kampus Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä TIEDONKULKU JA VUOROVAIKUTUS Tietoa jaetaan työyksikköni sisällä 0,0 4,5 31,8 59,1 4,5 Pidämme toisemme ajan tasalla työyksikössämme 0,0 0,0 36,4 63,6 0,0 Olen selvillä työyksikköni tavoitteista 0,0 4,5 13,6 68,2 13,6 Julkituodut arvot ovat sopusoinnussa todellisen toiminnan kanssa 0,0 31,8 31,8 31,8 4,5 Työyksikössäni saa palautetta onnistumisesta 4,5 27,3 31,8 36,4 0,0 Koen työyksikköni ilmapiirin hyväksi 0,0 9,1 27,3 50,0 13,6 Olen tyytyväinen ammattikorkeakoulun johtamistapaan 9,1 40,9 31,8 18,2 0,0 Työyksikössäni huolehditaan uusiin tehtäviin perehdyttämisestä 4,5 22,7 27,3 36,4 9,1 Yhteistyö työyksikköni eri ammattiryhmien välillä on sujuvaa 0,0 4,5 13,6 63,6 18,2 Timantin ulkopuoliset - työn tuloksellisuus Työni tavoitteet ovat selvät 0,0 4,5 9,1 68,2 18,2 Tunnen tekeväni työssäni hyvää tulosta 0,0 0,0 22,7 54,5 22,7 Jokaisen työpanos vaikuttaa ratkaisevasti ammattikorkeakoulun tulokseen 0,0 0,0 9,1 50,0 40,9 Olen kokenut, että saan palautetta työni tuloksista 0,0 0,0 31,8 22,7 45,5 Olen ollut itse aktiivinen työyhteisön kehittämisessä 0,0 0,0 27,3 59,1 13,6 Organisaation rakenteet tukevat työni tavoitteiden saavuttamista 0,0 45,5 13,6 13,6 4,5 Timantin ulkopuoliset - työtyytyväisyys Työpaikallani ilmenee henkistä väkivaltaa ja kiusaamista 31,8 9,1 18,2 9,1 4,5 Henkilökuntaa kohdellaan työpaikallani tasa-arvoisesti 0,0 36,4 22,7 31,8 9,1 Henkilökuntaa kohdellaan työpaikallani kunnioittavasti 4,5 13,6 18,2 54,5 9,1 Olen kokenut uhkaavaa käyttäytymistä työssäni 59,1 36,4 4,5 0,0 0,0 Minulla on ollut mahdollisuus/minulle on tarjottu mahdollisuutta osallistua koulutukseen viimeisen vuoden aikana 0,0 4,5 13,6 50,0 31,8 Tiedän menettelytavan mahdollisissa tasa-arvo-ongelmatilanteissa, esimerkiksi sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun tapauksessa 4,5 0,0 22,7 54,5 18,2 Erittäin huono Huono Tyydyttävä Tyytyväisyyteni palkkaan ja muihin työsuhde-etuihin on 0,0 13,6 18,2 54,5 13,6 Samaa mieltä Hyvä Täysin samaa mieltä Erittäin hyvä