Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Transkriptio

1 Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola

2 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä ei toiminut Käytännön suosituksia

3 Fokusryhmähaastattelumenetelmä Tavoitteena tuottaa vapaata keskustelua ja vuorovaikutusta osallistujien kesken Kyselytutkimukseen verrattuna etuna on se, että saadaan esille myös sellaista tietoa, jota ei välttämättä osata kysyä Osallistujat jaettiin ryhmiin elämäntilanteen perusteella, esimiehet omana ryhmänään Osallistuminen oli vapaaehtoista ja ilmoittautuminen tapahtui suoraan haastattelijalle (anonymiteetti työnantajaan päin)

4 Mikä toimi/mikä ei Kysymysrunko toimi ryhmissä hyvin. Keskustelu oli aktiivista, monitahoista ja eteni luontevasti. Jatkokysymyksille tai keskustelun ohjaamiselle ei ollut juuri tarvetta. Fokusryhmien kesto vaihteli ja oli suhteessa osallistujien määrään Keskusteluissa oli avoin ilmapiiri ja myös kritiikkiä tuotiin rohkeasti esiin. Tähän todennäköisesti vaikutti ulkopuolinen haastattelija, osallistujien anonymiteetin korostaminen kaikissa vaiheissa sekä esimiesten osallistaminen erikseen. Ryhmäjako elämäntilanteen mukaan toimi hyvin. Sama elämäntilanne kannusti avoimeen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. Organisaation näkökulmasta saadut tulokset koettiin erittäin hyödyllisinä Esille tulleet kehittämisalueet olivat osittain tiedossa, mutta ryhmähaastattelujen kautta ne saatiin konkreettisesti ja johdonmukaisesti kirjattua ylös Tulosten raportoiminen tuki suoraan perheystävällisyyden kehittämissuunnitelman tekoa Fokusryhmistä saatiin runsaasti konkreettisia ideoita ja parannusehdotuksia.

5 Käytännön suosituksia pilotoinnin pohjalta Homogeeniset ryhmät elämäntilanteen mukaan Ihanteellinen ryhmäkoko 4-5 Yksilöhaastatteluja mahdollista käyttää ryhmäkeskustelujen täydentäiseksi Jos ei riittävästi osallistujia johonkin ryhmään Vapaaehtoinen osallistuja, jolle ei sovi fokusryhmän aikataulu tms. este Esimiehet omana ryhmänään tai yksilöhaastatteluin Esimiesten läsnäolo voi vaarantaa keskustelun avoimuuden Esimiesten osallistaminen kuitenkin suositeltavaa tuo uuden näkökulman tarkasteluun sekä motivoi esimiehiä aiheen pohtimiseen Keskustelulle hyvä varata noin 1,5 tuntia aikaa yli 4 osallistujan ryhmälle jopa 2 tuntia.

6 Käytännön suosituksia pilotoinnin pohjalta Organisaation ulkopuolinen haastattelija vahvasti suositeltavaa Luottamuksellisuus ja anonymiteetti lisää avoimuutta Ulkopuolinen tarkastelee asioita ilman ennakko-oletuksia Ulkopuolinen keskittyy asioihin, ei esimerkiksi keskustelussa mainittujen ihmisten henkilöllisyyteen tai mahdollisiin organisaation sisäisiin jännitteisiin Ulkopuolisen ei tarvitse huolehtia, mitä uskaltaa raportoida Osallistumisen vapaaehtoisuus pilottiorganisaatiossa osallistumisprosentti silti noin 30 %, mitä voidaan pitää hyvänä. Sisäinen tiedottaminen ja aiheen merkityksen esiin nostaminen etukäteen tärkeää. Keskustelut osallistujien omalla työpaikalla ja työajalla Keskustelujen tallentaminen nauhurilla. Haastattelijan muistiinpanot eivät riitä ja lisäksi haastattelijan on hyvä keskittyä keskustelun fasilitoimiseen muistiinpanojen tekemisen sijaan. Haastattelujen litteroiminen ei ole tarpeen vaan tulokset voidaan raportoida nauhoitteiden 1-2 kuuntelukerran pohjalta..

7 TEEMA 1: TYÖNTEON JÄRJESTÄMINEN JA ERILAISET ETUUDET Taustaa: Tutkimusten mukaan tärkeimpiä perheystävällisiä käytäntöjä ovat työaikaan ja -paikkaan liittyvät joustot, etätyömahdollisuus, vapaat ja lomajärjestelyt, tapauskohtainen joustavuus sekä muut mahdolliset etuudet kuten mahdollisuus lapsen hoitoon. 1. Työpaikallamme työn tekeminen on järjestetty niin, että työn ja muun elämän sujuva yhteensovittaminen onnistuu. 2. Työpaikallamme perheystävällisiin käytäntöihin ja etuuksiin liittyvät viralliset ohjeistukset ovat reilut ja kaikkien tiedossa. 3. Henkilöstön yksilölliset elämäntilanteet ja niihin liittyvät tarpeet huomioidaan työpaikallamme riittävän hyvin.

8 TEEMA 2: ESIMIESTEN SUHTAUTUMINEN JA TOIMINTA 1. Työpaikallamme esimiehet tukevat ja mahdollistavat aktiivisesti työntekijöiden työn ja muun elämän yhteensovittamista. 2. Työpaikallamme esimiesten kanssa on helppo ottaa puheeksi työn ulkopuoliseen elämään liittyviä asioita. 3. Esimiehet toimivat itse hyvänä esimerkkinä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta.

9 TEEMA 3: TYÖTOVERIT JA TYÖYHTEISÖ 1. Työtoverit suhtautuvat työn ulkopuolisen elämän vaatimuksiin myönteisesti ja kunnioittavasti. 2. Johto tukee ja mahdollistaa aktiivisesti henkilöstön työn ja muun elämän yhteensovittamista. 3. Erilaiset perhe- ja elämäntilanteet nähdään työpaikallamme rikkautena.