Kyselyn yhteenveto. Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen:

Transkriptio

1 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.- terv. Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 16. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 1

2 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.- terv. Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 1.Työn kehittävyys 17. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 6

3 2.Esimiestyö 17. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 6

4 3.Ergonomia 17. helmikuuta 2010 Sivu 3 / 6

5 4.Optimaalinen kuormitus 17. helmikuuta 2010 Sivu 4 / 6

6 5.Työkyky 17. helmikuuta 2010 Sivu 5 / 6

7 6.Tiedonkulku ja vuorovaikutus 17. helmikuuta 2010 Sivu 6 / 6

8 Kyselyn yhteenveto - kehityskeskustelut SeAMK, Sos.- terv. Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: 404 Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? Olen käynyt kehityskeskustelun lähiesimieheni kanssa viimeisen vuoden aikana

9 Olen kokenut kehityskeskustelun hyödylliseksi

10 Työyhteisön muutos SeAMK, Sos.- terv. Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: Vastaukset nimettömiä? 1 Työn kehittävyys 73,27%

11 2 Esimiestyö 3 Ergonomia

12 4 Optimaalinen kuormitus 5 Työkyky

13 6 Tiedonkulku ja vuorovaikutus

14 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.- terv. Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 1.Työn kehittävyys 2.Esimiestyö 3.Ergonomia 16. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 3

15 4.Optimaalinen kuormitus 5.Työkyky 6.Tiedonkulku ja vuorovaikutus 16. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 3

16 Timantin ulkopuoliset - työn tuloksellisuus Timantin ulkopuoliset - työtyytyväisyys 16. helmikuuta 2010 Sivu 3 / 3

17 Kyselyn yhteenveto - avoimet kysymykset Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: 404 Kyselyn vastauksia: 296 Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? SeAMK, Sos.- terv. 17. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 11

18 Avoimet kysymykset (vapaamuotoinen palaute) Mitkä asiat ammattikorkeakoulussa ovat hyvin? Toivottavasti pysyy itsenäisenä, se on nyt hyvin, mutta kuinka jatkossa... Se, että halutaan säilyttää Seinäjoella oma vahva ammattikorkeakoulu. Panostetaan ainakin puheissa kansainvälisyyteen ja muokataan asenteitapositiivisemmaksi Ammattikorkeakoulu on monialainen ja toiminta aktiivista, ajan hermolla. Yhteistyö sujuu kohtalaisesti eri yhteistyötahojen kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. SeAmk:lla on hyvä maine ja meidän yksiköstä valmistuneilla onvaltakunnallisesti hyvä osaamisen maine. Uudet ajanmukaiset tilat ja opetusvälineet. Yrittää taistella söilymisen puolesta. Myös koko ammattikorkeakoulussa asiat ovat mielestäni hyvällä tolalla. Palkka tulee ajallaan ja kourmitus on kohtuullista. Työntekijöistä huolehditaan, mikäpä täällä on ollessa. imago, laatu henkilökunnan jaksamiseen panostetaan enemmän Erittäin kehittämishakuinen organisaatio. Strateginen kehittäminen, innovatiivisuuteen kannustaminen, laatutyö Ammattikorkeakoulu on onnistunut vakiinnuttamaan asemaansa Seinäjoen ja sitä ympäröivän maakunnan alueella. Henkilöstöstä huolehditaan; työterveys, tyhy, liikunta- ja kulttuurisetelit. Yhteiset palvelut toimivat hyvin. Talous- ja projektihallinnon osaaminen T&K -yksikössä on loistavaa, Viitasaaren Mariin voi aina luottaa apua tarvitessaan. Vaikka projektit toimivat monilta osin hyvin erillisinä (mm. rahoitusrakenteesta johtuen) olen kuitenkin yhteisten tilaisuuksien ja luonnollisen yhteistyön myötä kokenut olevani tärkeä osa ammattikorkeakoulua. Henkilöstökokoukset, pikkujoulut ja TYKY-päivät ovat antoisia. On hienoa, että näihin osallistuminen mahdollistetaan ja niihin kannustetaan ammattikorkeakouluyksikön puolelta. Ammattikorkeakoulumme on innovatiivinen, kansainvälinen,yrittäjähenkinen ja kehittämismyönteinen korkealaatuista opetusta tarjoava yksikkö. Koulussamme kansainvälisyyteen ja yrittäjähenkisyyteen on erityisesti panostettu, mikä on todella mainiota. Henkilöstöpolitiikassa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota henkilöstön jaksamiseen. Etenkin ikääntyneisiin on kehotettu työkyvyn näkökulmasta kiinnittämään huomiota. Hyvinvoinnin edistämiseksi on olemassa myös konkreettisia hyviä uudistuksia, kuten seniorivapaat. Ammattikorkeakoulu vastaa mielestäni hyvin työelämän tarpeisiin ja alueen tarpeisiin. Ammattikorkeakoululla on hyvä maine työelämän suuntaan. Meillä on osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Kiinnostava työnantaja, koska monenlaista toimintaa. Palkkauksen tasavertaisuus herättää kysymystä? Seinäjoen amk:n johto on ilmaissut tahtonsa säilyä itsenäisenä. Toivotaan, että saadaan säilyä! Oppilaitoksella on hyvä imago! Työhyvinvointi ohjelman saanti ja käyttöönotto hieno asia! 17. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 11

19 Koko ammattkorkeakoulun tila ja tilanne on jo niin etäinen, että on suorastaan vaikea kuvata sitä. AMK on suuri ja kaukainen, jonka päätökset tulevat heijasteina pienen lehtorin elämään. Turvallisuuden tunne on jatkosta olemassa. Minun kohdallani se liittyy enemmänkin koko eteläpohjalaiseen mentaliteettiin kuin itse AMK:hon. AMK on kehittynyt ja uskon, että kehittyy edelleen hyvään suuntaan. Hyvää on se, että kaikki päätökset ovat yhteisiä kaikille tyksiköille. Henkilöstöstä huolehditaan. Kohtuullisen hyvä talous. -töitä riittää Imago eteenpäin menevänä ja kehittyvänä. Mahdollisuudet työelämäjaksoihin, vuorotteluun ym. Paljon edustavia ja hyviä tiloja.kansainvälisyysasioissa koko amk:sa paljon panostusta ja hyvää ammattitaitoa. Työelämäsuhteita tuetaan ja työelämäyhteyksien verkko on hyvä. AMK-strategia on kyllä kaikkien työntekijöiden mielessä Imago hyvä. Kehitystä seuraava. Panostettu entistä enemmän työssä jaksamisen asiaan. Tahtotila olemassa ja lähtenyt hyvään käyntiin. Kiitos siitä. Olemme vielä pysyneet itsenäisenä ammattikorkeakouluna. Opiskelijoita on riittävästi eli aloituspaikat suurin piirtein täynnä. T&K-toiminta on melko aktiivista.henkilöstöstä välitetään, koska tällainen barometrikin toteutetaan. Yhteistyö yksiköiden välillä lisääntynyt, ja yhtenäisyys käytännöissä. Puheissa opiskelijaa pidetään arvossa ja yritetään toimia niin, että opiskelijoiden olisi mahdollisimman hyvä olla ja opiskella. Varmasti kansainvälisyys - ehkää liiankin! Hyvä maine ja melko nykyaikaiset tilat Tulevaisuuden suunnittelu Vaikea ottaa kantaa, koska toimimme niin pirstaleisesti eri puolilla kaupunkia. Kosketus koko AMK:n toimintaan on pinnallinen. Tahto selviytyä korkeakoulujen rakennemuutoksen vaatimuksista. Ammattikorkeakoulu on monipuolinen työpaikka, jossa on mahdollisuus ottaa haasteellisia tehtäviä ja monipuolistaa työtään. Korkeakoulutoiminnassa on jo monia osa-alueita, joissa on korkeatasoista toimintaa. Tämä tarkoittaa toimintatapojen tavoitteellista kehittämistä eri osapuolten näkemyksiä hyödyntäen (esinm. opintoasiainhallinto). Koulutusohjelmissa toimitaan pääsääntöisesti optimaalisiin toimintatapoihin pyrkien. Mitkä asiat ammattikorkeakoulussa kaipaavat kehittämistä? Itsenäisenä pysyminen on ehdoton asia. Talous, eli yksiköistä vyörytetään tosi paljon varjoa keskustoimistolle ja se on aina pois opetuksesta. Se tarkoittaa sitä, että lähiopetustunteja vähennetään itsenäisen kustannuksella kaiken aikaa,samoin opiskelijoidne ohjaustunteja. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden taloudelliseen toimeentuloon pitäisi kehittää joku systeemi, jos heitä tänne halutaan jatkossa. Tutorille kasautuu se opsikelijan taakka, kun ei ole työtä ja eläminen on vaikeaa,samalla opiskelu kärsii. Pitäisi saada joku kannustusjärjestelmä suhteessa opinoissa menestymiseen. Moni opiskelija suunnittelee siirtoa muualle, kun ei ole töitä. Muuten haluaisivat jäädä tänne. Päätöstä vaativien asioiden monimutkainen, hidas ja byrokraattinen eteneminen. Organisaatiomallin -ja johtamismallien yksinkertaistaminen nykyaikaan. Strategia työskentelyssä voisi miettiä työntekijöiden akttivisempaa osallistumista alusta asti, nyt strategia tulee ylhäältä annettuna. 17. helmikuuta 2010 Sivu 3 / 11

20 Jatkuva jahkailu ammattikorkeakoulun olemassaolon jatkuvuudesta ( Vs opetusministeri Hanna Virkkusen uhkailut liian monesta ammattikorkeakoulun määrästä) heijastuu henkilökunnan jatksamiseen. Rehtori hakenut jo useamman kerran jostakin muualta työtehtäviä (tulematta kuitenkaan valituksi) antaa aiheen epäillä rehtorin sitoutumisesta rehtorin tehtävään. "Rotat jättävät hukkuvan laivan". Konkreettisempi yhteistyö eri alojen ja koulutusohjelmien kesken. Johtaminen, joka tosin syksyllä tuntui paranevan. Enemmäm huomiota perustyöhön eli opetukseen. Nyt ehkä hallinnolliset suunnitelmat ja erilaiset hankkeet näyttäytyvät ylikorostuneessa asemassa. Kriittinen piste koko toiminnan onnistumiselle on kuitenkin perusopetuksen onnistuminen. Sditä ei ole syytä pitää itsestäänselvyytenä vaan sen eteen on tehtävä töitä. Johtaminen Keskushallintoa laajennetaan ja asioita keskitetään mutta se ei näy aina positiivisesti yksikön arjessa. Osa toiminnoista ovat byrokratisoituneet ja hidastuneet entisestään, kun ennen asiat hoidettiin yksikössä. Kehittäminen pitäisi lähteä opiskelijaläheisestä ajattelemisesta, he luovat työpaikan ja maineen. Lisäksi opettajien ja tukipalveluiden jaksaminen on tärkeää, se heijastuu puskaradioihin eli opiskelijoihin. Keskittäminen voi siis entisestään hidastaa ja monimutkaistaa opettajien työn, jonka pääasia on opettaminen, kun sekin tehdään liian tiukoilla työajoilla. Lisää avoimuutta. Onko henkilöstöllä todellisia vaikutusmahdollisuuksia? Eri yksikköjen hyvien käytäntöjen jakamista. Tiedottaminen Vaikuttamismahdollisuus, monet asiat valmistellaan ja viedään päätettäväksi kysymättä mielipidettä niiltä, joihin päätökset mahdollisesti vaikuttavat, tulee tuntu salailusta. Ammattikorkeakoulun tulisi suhtautua vakavasti määräaikaisten esimiesten perehdyttämiseen henkilöstöasioissa. Monet säännöt ja ohjeistuksien tiukka tulkinta aiheuttavat välillä epätarkoituksenmukaisia tilanteita, jolloin ammattikorkeakoulun etu kokonaisuudessaan on vaarassa kärsiä. - Keskitytään liikaa vanhempien työntekijöiden jaksamiseen, mutta pitäisi muistaa myös nuorempien työssäjaksaminen ettei heille sälytetä kohtuuttomasti lisää töitä -> tästä yleensä seurauksena sairaslomat - Päälliköille kun lähettää vähänkin negatiivista tekstiä - ei saa vastausta - Palkkauksessa ei oteta huomioon, vaikka työhön on tullut lisää mm. se että työkieli on suomen ohella myös englanti Sosiaali- ja terveysalan yksikön sisällä olisi hienoa, jos saisimme tehdä yhteisiä opetusprojekteja keskenämme. Näin yksikkömme henkilökunta tiivistyisi paremmin. Tällä hetkellä on sellainen tilanne, etteivät kaikki sosiaalialan opettajat tunne terveysalan opettajia ja henkilöstöä. Opettajien työn resurssointi. Tällä hetkellä eri yksiköissä erilaisia tapoja resurssoida opettajien työtä. Työhön resurssoitujen tuntien tulisi vastata todellista tehtyä työn määrää. Selkinnytetään mihin ollaan menossa. Keskitytään olennaisiin, ei poukkoilevaa suunnistamista sinne tänne. JOhto( yhtymävaltuusto, hallitus) on kaukana käytännöstä. Voisivat esimerkiksi tulla seuraamaan mitä yksiköissä tehdään käytännössä. ylhäältäpäin tuleva käskytys asioista, joista "johdolla" ei ole tietämystä. Askartelevat sanojen parissa ja paperillahan kaikki saadaan näyttämään sellaiselta kuin halutaan Yleisesti koko amk on kehittynyt. Uskon, että pärjäämme valtakunnallisesti niinkuin kv-tasollakin. kiitos johdon! Savuttomuuteen siirtyminen vaatii varmasti seuraavina vuosina kehittämistä. Yhteistyö on valttia tässäkin asiassa. Olemme mukana opiskelijoiden hyvinvointia tukevassa hankkeessa, jota koordinoi Lahden amk. Opiskelijoiden sitoutumisen lisääminen ja vapaa-aikaan liittyvät asiat ainakin kansainvälöisyyden näkökulmasta. Opiskelijoiden olisi aika siirtyä biletyskulttuurista oikean kulttuurin kautta esiin tuleviksi. Tässä voisi kai heitä jotenkin auttaa ja tukea. Opettajien yhteistyön lisääminen edelleen eri keinoin! Ei yksin puurtamista. 17. helmikuuta 2010 Sivu 4 / 11

21 Organisaatiorakenne on huono nykyisellään, koko ajan on menty huonompaan suuntaan. Keskushallinnon paisuttaminen ja isolle organisaatiolle tyypillinen kaaos. Aiheuttaa paljon resurssihukkaa ja toisille järkyttävää kiirettä. Työ kuormittuu epätasapainoisesti. Ei tiedetä mikä kuuluu kenellekkin, kun muutenkin tukehtuu informaatioähkyyn, joka on melkoinen aikasyöppö, kun pitäisi tietää kaikesta jotakin. Käytäntö ja asiat paperilla eivät kohtaa. Laadun ja strategian eteen istutaan tuhansia kalliita työtunteja, silti käytäntöön se ei tuo mitään. Tosi paljon turhia työryhmiä ja kokouksia. Hörvehtimien turhien asioiden parissa aiheuttaa sen, että opetuksen laatu huononee. Menee aikaa ihan muissa asioissa, yliopiston roolin tavoittelemiseen. - varmaankin monet asiat, mutta eiköhän hallinnossa ole riittävästi väkeä niitä pohtimassa AMK on monialainen ja sijaitsee laajalla alueella. Yhtenäisenä esiintyminen ulospäin on tärkeää, mutta sisäisesti erilaiset koulutusalat eivät mahdu samaan muottiin ja kovin laajat yhtenäiset hankkeet ja toiminnat on vaikea saada sellaisiksi,että ne palvelisivat aidosti kaikkia. Paljon aikaa ja rahaa kuluu ulkoiseen viestintään, se on tätä päivää, mutta uudistukset ulkoisessa ilmeessä eivät mielestäni tuo kovin paljon lisäarvoa. Eikö koulutusyksikkö viime kädessä saa maineensa ja mainoksensa meiltä valmistuneiden ja meillä opiskelevien kautta? Yksikköjen henkilöstön jaksamiseen vaikuttaa paljon yksiköissä todetut ongelmakohdat, joihin ei lukuisista asian esilleottamisten jälkeenkään tehdä mitään. Vastuun kantaminen ja ongelmiin tarttuminen on heikkoa. Sysätään henkilöstön syyksi, jos asiat ei toimi. Oikeasti asioiden annetaan vain olla. Ihmiset uupuvat ja lopuksi sairastuvat. Asiat saadaan järjestykseen, jos niihin tartutaan. Nyt ei tartuta, vaan henkilöstö kantaa käytännön ongelmia mukanaan ja yrittävät jotenkin selviytyä. Pitkässä juoksussa järjetön toimintatapa! Ammattikorkeakoulun pitäisi pitää puolensa nyt ajassa olevissa yhdistymispyrkimyksissä. Mikäli olemme keskeisissä OPM:n mittareissa yhtä hyviä ja parempia kuin muut, miksi meidät pitäisi yhdistää toisiin ammattikorkeakouluihin. Amk:n pitäisi irrottautua koulutuskuntayhtymästä.se tarvitsee oman rehtorin nyt kun kilpailu kovenee; muutos tehostaisi johtamista. Johto ei hyödynnä riittävästi esim. tohtorikoulutuksen omaavia t&k-toiminnan kehittämisessä.yksikönjohtajille ja tohtoreille voisi järjestää yhteisiä tapaamisia esim. 2-4x vuodessa, joissa käsiteltäisiin t&k-toimintaa ja kansainvälistymistä. Avoimuutta pitäisi kehittää; esim. yksikönjohtajakokousten pöytäkirjat sharepointissa pitäisi olla kaikkien luettavissa. Johto voisi olla enemmän suorassa kontaktissa henkilöstön kanssa; otetaan käyttöön vuosittaiset Seamk-päivät.Lisäksi suoria sähköposteja enemmän. Koulutusyksiköistä pitäisi voimakkaammin pyrkiä luomaan Seamk-yhteisöä. Henkilöstön sisäistä koulutusta on aika vähän; tätä tulisi lisätä jatkossa. Aluekehityksen edistämiseksi voitaisiin vuosittain järjestää Seamk- tapahtuma, jossa kerrotaan toiminnasta ja saavutuksista alueen keskeisille toimijoille. mielestäni amk:n perustehtävä on edelleen ammattitaitoisten ihmisten valmistaminen työelämään. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki muu kuin perustehtävä on tärkeämpää ja esim. opettajien opetusvelvollisuuksiin annetaan avokäsin resursseja muuhun (kansainvälisyys, t&k, projektit jne) kuin opetukseen, josta koko ajan vähennetään Keskustoimistosta siirretään koko ajan lisää tehtäviä yksiköille, esim. viestintä-, kansainvälisyys- ja t& k-asioissa. Esim. yliopettajat joutuvat itse hakemaan oman hankerahoituksensa ja t&k-henkilöt ehtivät yhä vähemmän tueksi hankkeisiin. Viestinnän sektorilla esim. SePRO-lehden teko on delegoitu lähes kokonaan yksiköille. Miten voi olla näin vaikka Keskutoimistossa henkilökunta vaan lisääntyy? Kokouskaytannot (aikataulut, sisaltojen synkronointi eri koklusten kanssa, lasnaolo ja osallistuminen vain niiden asioiden kasittelyyn, joihin on kutsuttu) Itseriittoinen ja ylimassiivinen hallinto, joka on kokonaan unohtanut, että tässä on kyseessä KOULU. Hallinto nähdään kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun itsetarkoituksena. Opiskelijan ja opettajan yhteistoiminta eli opetus kunniaan! Jos meillä on yhteinen ammattikorkeakoulun yleisten osaamisvaatimusten kuvaus, ne tulisi aukikirjoittaa ja avata mitä tarkoittavat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, mikä meidän yhteinen yleisen osaamisen profiili on, josta myös meidän opiskelijat erotetaan muista... yhteisestä perustasta ei ole hiiskuttu mitään, saati kuvattu erilaiset osaamisen tason kuvaukset jne. Näen että tämä olisi pitänyt olla heti kirkas kun siirryttiin osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan - mutta liekö tuokin vielä pelkkää sanahelinää... Johdon kyky tehdä päätöksiä ja linjata henkilöstön toimintaa on heikko. Keskustoimistossa on ajautunut omaksi todellisuudekseen, jonka liittymäkohdat koulutusyksiköihin tuntuvat keinotekosilta. Yhteinen kieli ja ymmärrys puuttuu? Strategiat ovat irrallisia. Strategian pitäisi kertoa, mitä aiomme tulevaisuudessa tehdä. Neilimon vanhat lauset hallitsevat, vaikka ne ovat useimmille (kaikille?)käsittämättömiä. Rohkeus ajatella itse ja avoin keskustelu kunniaan! Kyllä meillä todellisuudessa osataan. Johtamisjärjestelmä kaipaa kehittämistä, valta keskittynyt vain harvoille, kokouksissa päällekkäisyyttä ja päätöksiä ei silti tehdä erilaisilla foorumeilla. 17. helmikuuta 2010 Sivu 5 / 11

22 1) Amkin perustehtävän kirkastaminen. Amk ei voi olla pelkkä maakuntamakasiini, jonka tärkein tehtävä on jakaa joka kylään yhtäpaljon jyviä. 2) Samon valtuuksien ja vastuiden selkiyttäminen. Samo pyrkii olemaan ikäänkuin isäntä, joka järjestää tämän tästä, "kyselytunteja" ja konklaaveja ja vie hommaa sivuraiteille, niin, että amk:n perustehtävä,kouluttaminen, on unohtumassa ainakin opiskelijoilta. Seamkista ollaan tekemässä opintososiaalisten etuuksien maksajaa ja jakajaa, Näitä päätöksiä nuijitaan hallituksessa Samon tuomina, huonosti valmisteltuina ja yksiköitä kuulematta pöytään ja vasta sitten lähdetään pohtimaan esim. taloudellisia seurauksia. miettiä keskustoimiston roolia ja tukea eri yksiköille ja tukea juuri opetus -ja tutkimustoimintaan. strategioissa ja painopistevalinnoissa puhutaan paljon, mutta käytäntö on toista. Eri yksiköissä pätevät eri säännöt, mikä kummastuttaa? Strategiat korostavat kv-työtä, hanketyöskentelyä, mutta näihin ei anneta johdon taholta riittävästi tukea. Myös tekninen tuki sosiaalisen median valtatistuttua puuttuu meiltä Avoimen keskustelun kulttuuria pitäisi kehittää, henkilöstön osallistaminen on toistaiseksi jäänyt nimelliseksi. Asioiden valmistelussa pitäisi hyödyntää ammattikorkeakoulun työryhmiä ja yksiköiden asiantuntemusta. Valmistelun kanavat ja esim. aloitteiden käsittelyn reitit ovat kehittymättömiä hallinnon eri tasoilla sekä yksiköiden ja keskustoimiston välillä. Johtamisajattelu on hierarkinen ja keskusjohtoinen, suunnittelun ja toimeenpanon toisistaan erottava. Asioita johdetaan erillisinä viipaleina, eikä vastuuhenkilöitä kiinnosta riittävästi, miten niiden yhteensovittaminen on mahdollista yksikkötasolla. Yhteisiä yleisopintoja kaipaan Mitkä asiat yksikössäsi kaipaavat kehittämistä? Olen suht tyytyväinen yhteisöömme. Ehkä se, että pantaisiin vielä virkoja auki ja otettaisiin lisää opettajia. Tuntuu siltä, että jotkut tekevät monen henkilön työt. Yksikön johtaja puuttuu jokaiseen pikkuasiaan, kontrolloi aivan kuin muilla ei olisi aivoja ollenkaan. Tavallinen lehtori ei päätä enää mistään. Harjoittelun ohjauksaeen minimaalinen resurssi tällä hetkellä. Virtuaaliopetustta pitäisi lisätä, mutta hankala lisätä, kun sen katsotaan kuuluvan normaaliin työn kehittämiseen ja voimassaolevalla resussoinnilla loppuu into. Kansainvälisten opiskelijoiden asioidne ennakointia tarvittaisiin johtajilta, eikä kädestä suuhun elämistä. Monet englanninkieliset lomakkeet, ohjeistukset puuttuvat ja oletetaan, että tutori hoitanee lähes kaiken. Tähän työmäärään kertakaikkiaan kuolee tai sairastuu piakkoin. henkilöstöjohtaminen. Johtaminen, työilmapiiri, osaamisen hyväksikäyttö, suunnitelmallisuus Johtamiskulttuuri. Johtaminen ei voi olla vain virkamiesjohtamista,jossa pykälät ja paragrafit toteutuvat, vaan henkilöstöjohtamista laajalla skaalalla. Perehdyttäminen, tiedonkulku Johtamistavat, työntekijöiden aito kuuleminen päätöksenteossa. Etätyön mahdollistaminen - annetaan ymmärtää, että on mahdollista, mutta kontrolloidaan sitä niin, ettei ole mielekästä tehdä etätyötä. Kehityskeskustelut - muodollisia, ei kuunnella aidosti työntekijän ääntä. Työn tavoitteet epäselvät > työtä arvioidaan sen tuottaman rahallisen voiton perusteella. Palaute työstä > haukut ja kehut taloudellisen tuotoksen perusteella. Henkisestä jaksamisesta huolehtiminen. Esimiesten työskentely, mutta myös alaistaitojen lisääminen. Esimiehet voisivat ottaa käyttöön pehmeämpiä arvoja, arvot ovat täysin ristiriidassa tekojen tasolla. Aikaa, resursseja enemmän tuntien tekemiseen ja valmisteluun, oppikirjat ovat netissä ja siihen ei ole riittävästi aikaa, että voisi tutustua niihin ja hakea uusinta tietoa, se jää vapaa-ajalle yön tunteihin. 17. helmikuuta 2010 Sivu 6 / 11

23 Perusaisiat jäävät huonolle hoidolle lisäarvoa ulkopuolelta etsiessä. Yksikön perusasioita ovat mm. toimiva OPS ja hyvä yhteisöllinen ilmapiiri; nämä jäävät nyt ulospäin suuntautuneen ja muun kehittämisen jalkoihin. Pidetäänkö näitä perusjuttuja liian itsestäänselviä? Johtajat ovat liian kiireisiä hoitamaan tehtäviään - tarvitaan sinne resurssien jakoa, jotta johto toimii myös yksikön henkilökunnan tarpeisiin vastaten. TAS-papereiden täyttäminen on ainut vaikeus, muuten ei mitään valittamista. Johtamistapa työn organisointi, liian suuri ryhmäkoko Hankkeiden parempi huomioiminen osana korkeakoulujen koko toimintaa Projektien työtilat ja huonekalut. Liian suuret työmäärät, varsinkin koulutusohjelmapäälliköillä. Jotkut työprosessit ovat todella työllistäviä, muistin varaan jätetään asioita, jotka voisi hoitaa tietotekniikan avulla yksinkertaisesti. Monet henkilöt tekevät samaa asiaa vaivalloisesti, kun se keskittämällä hoituisi nopeasti ja ilman jatkuvia virheitä. Oikeat ihmiset oikeille paikoille tekemään oikeita asioita. Johtamisjärjestelmä uskomattoman hierarkinen. Työyhteisöä johdetaan kuin lastentarhaa. Asiantuntijajohtamisesta ei ole tietoakaan. Kaikki halutaan pakottaa samaan ahtaaseen nöyrään raamiin, jolloin kannustetaan vain tekemään vähin mahdollinen. Osallistavuus on illuusiota. Johtaminen Liika johtajakeskeisyys Tiedottaminen asioista ja niihin kantaa ottamisen mahdollisuus jo käsittelyvaiheessa Loppelan Kaijan osallisuutta kehittämisprojekteissa voisi olla syytä lisätä, jotta ammattikorkeakoulu voisi sosiaali- ja terveysalan yksikössä paremmin ja useammalla tavalla hyödyntää projektityön tuloksia. Projektit olisivat myös laadukkaammin toteutettuja. - Erilaisuuden hyväksyminen työtekijöiden välillä nuoremmat/vanhemmat työntekijät -> kateus, selän takana puhuminen, mitätöinti - Esimiesten sekä opinto-ohjaajan parempi läsnäolo ja heille lähetettyihin viesteihin vastaaminen - Loma-anomusten laatiminen, koska kaikkien lomat katsotaan samanaikaisesti, olisi hyvä että kaikki toimittaisivat ajallaan eikä toisten tarvitsisi odotella aina näitä mattimyöhäisiä, jotka eivät osaa päättää pitääkö lomaa vai ei -> "toisilla on elämää töiden jälkeenkin" - Hankalat asiat tuppaavat tulemaan nuoremmille selvitettäväksi - Palkantarkennukset koskevat pääasiassa vanhempia työntekijöitä Palautteenantoa voisi vielä kehittää entisestään. Jokainen varmasti tietää omia kehityshaasteitaan, kehittämisen kohtia ammattitaidossaan jne., mutta olisi myös mukava kuulla palautetta kollegoilta, niin kehittämishaasteisiin kuin onnistumisiin liittyen. Erityisesti soisin asian olevan näin, jos yhteisesti suunnitellaan ja viedään jokin kokonaisuus lävitse. Yksikön johtajan johtamistapa osoittaa henkilökuntaa kohtaan epäluottamusta. Takerrutaan lillukan varsiin... Henkilökunnan arvostaminen ja kokemus kunniaan! Ikääntyvien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä tulisi luoda selkeät toimintatavat, eikä vain puhetta. Kiire verottaa toisen kohtaamista ja tukemista. Yksikkö on yhdentynyt hallinnollisesti jo aikaa sitten, tosiasiassa yhteisiä kohtaamisia on sen mukaan missä työryhmissä toimii ja näkee muita. Yhteisöllisyyttä ei niinkään ole, kun ollaan erillään. henkilöstökokouksissa ja henkilöstön virkistyspäivissä(kaikki ei niissä mukana) nähdään koko porukalla, mutta ei edesauta tutustumista toisiimme. Työaikasuunnittelu myös kaipaa kehittämistä.opettajalta vaaditaan liikaa moneen hajaantumista. Esimerkiksi: Voiko, saako henkilö päättää jos ei halua osallistua niin paljon esim. t&k&i-toimintaan? Mielestäni byrokraattisuutta on liikaa, eli joustavuutta lisää. Tämä liittyy myös johtamiseen on byrokraattista ylhäältä-alaspäin johtamista. Johtaja enemmän näkyviin, mihin olemme menossa, kaikilla osaamisalueilla. opettajan työajan rakenne, tiedonkulku, uusien toimintatapojen käyttöönotto, johtamiskulttuuri, kehittämiseen aikaa 17. helmikuuta 2010 Sivu 7 / 11

24 Koulutusohjemapäällikön johtaminen ei ole linjasas yksikön johtajan kanssa. Hän ei tee hänelle maksettavista tehtäviään. Johtamistapa on autoritaarien, kehityskeskustelut ovat käymättä! Häntä ei näköjään kukaan saa "ruotuun". Tämä masentaa, vaikka kuinka yrittää tehdä oman työnsä hyvin ja nauttii siitä. Meidän tiimissä on näennäinen yhteishenki. Yritämme olla hiljaa ja hyväksyä tilanne, vaikkei sekään ole hyvä! Olen päätymässä osa-aika työhön heti kun se on mahdollista. Yksikössä on laadittu laadun kannalta keskeiset pelisäännöt, joita koulutusohjelmapäällikkö ei noudata. Kaikkien meidän työn laatu kärsii. Laatu on sitä, mitä sen heikoin lenkki!!! vihastuttaa!! Yksikön tavoitteiden selkempi avaaminen ja niiden merkitys yksittäiselle työntekijälle. Myös vallan ja vastuun välinen suhde on epäselvä; hankaloittaa ja hidastaa toimintaa. Työyhteisössämme ei ole aikaa suunnitella yhdessä. Tämä on todellinen ongelma. Jos opettaja tekee yksin kaikki kurssinsa, opettaa ne yksin, arvioi yksin ja kantaa vastuun yksin - se ei ole tätä päivää enää. Nyt on vallalla yhdessä tekemisen meininki ja siitä olemme 20 vuotta jäljessä. olemme kadottaneet sen, mitä meillä on ollut jo vuosikymmniä yksikössämme ja millä olemme taanneet myös opiskelijoiden viihtymisen jne. - Näyttää siltä, että rahatilannekin on hyvin, mutta minkä kustannuksella, on toinen kysymys. Yhteisöllisyyttä tulee suosia joka tilanteessa, kouluyhteisössä!toivoisi vain, että sosiaali- ja terveysalan ihmiset ryhtyisivät tekemään jossain vaiheessa konkreettista yhteistyötä. Ei edes kansainvälisyysasiat ole yksi yhteinen koko yksikön asia, vaan ne tehdään edelleen kahdessa eri paikassa kahdella eri tavalla! Henkilöstöstä huolehtiminen vaatisi pidemmän ajan suunnitelmia esim. kun työsuunnitelmia tehdään, pitäisi jo siinä lyödä lukkoon työelämäjaksot jne. Oma repaleinen ja epäselvän työkuva kehittäminen, varahenkilöjärjestelyt puutteelliset, vastuut epäselvät, perehdyttämistä ei ole suunniteltu kunnolla jos mitenkään, byrokraattiset ja resursseja vievät prosessit liian isosta organissatiosta johtuen, delegoinnit huonot, useissa pisteissä toimiminen. Epätasa-arvoa; joihinkin pikkuasioihin puututaan ja käytetään energiaa, isompiin ongelmiin ei välttämättä ollenkaan. Kalliita suojatyöpaikkoja joillakin - jotkut saavat sooloilla ja periaatteessa keskittyä omien intressien eteepäinviemiseen. Toset elävät kiireessä ja stressissä. Täällä ei yhden ihmisen tilanteeseen ehditä keskittyä ja ongelmista puhuminen ei johda mihinkään. - päätöksenteko on hidasta - byrokratian valtava lisääntyminen, joka haittaa asioitten sujuvaa hoitamista ym... Päätöksentekorakenne on keskitetty ja päätösten teko vie paljon aikaa. Taloudellinen valta on keskitetty johtajalle. Yksikkö koostuu hyvin erilaisista koulutusohjelmista ja sijaitsee kahdessa talossa. Yhteistyön luominen ja paine tehdä asioita yhdessä silloinkin, kun ne olisi mielekästä hoitaa erillään. Opetustilat ovat liian pieniä isoille ryhmille ja pienryhmätiloja ei ole riittävästi. Ryhmäkoot ovat kasvaneet, mutta opetuksesa pitäydytään opistoaikaisessa luokkarakenteessa, jolloin erilaiset valinnan vaihtoehdot (sekä veiraskielisen opetuksen sisällyttäminen opintotarjontaan) on vaikeaa. Joskus ryhmät muodostuvat huonosti toimiviksi ja se haittaa opiskelijoiden oppimisprosessia. Avoimuutta tiedottamista esimieheltä kaipaan jämäkkäämpää otetta, nyt tehtävät jää hoitamatta, eikä kukaan tiedä missä mennään painopiste opettajien opetusvelvollisuuden resurssoinnissa kiireesti palauttaa perusopetukseen. Nyt esim. prjoekteihin osallistumiseen saa paljon enempi tunteja kuin opetukseen... ei siinä ehdi sisältöjä kehittää ja ajantasaistaa harjoittelun ohjauksen puolitus oli kyllä iso virhe! Useat opettajat tekevät työtä useissa yksiköissä ja sekä amk:ssa että II-asteella. Tämä työ uuvuttaa, kun kukaan ei huomioi työn kuormittumista yksilötasolla. 8h:n työpaivä yhdessä yksikössä tai useassa saman päivän aikana kuormittaa aivan eri tavalla. Tätä ei huomioida missään! Kellotkin käyvät eri aikaan! Työn kuormituksen tasaaminen (=opetustunnit kasautuvat liian lyhyelle ajanjaksolle) Lukujärjestystekniset asiat II asteella maaseutualan yksikössä Ílmajoella!!!!! Opettajien työaikasuunnitelmia ei saisi enää kiristää eikä kontaktiopetuksen määrää vähentää. Pitäisi myös tarkastella, onko harjoittelun ohjaukseen riittävästi resurssia vai ei. Yksikön toiminta on melko kankeaa ja byrokraattista, joka tappaa ideat jo alkumetreille. Uusiin innovaatioihin pitäisi kannustaa koko henkilöstöä avoimemmin ja sallivammin. Toimintojen kehittäminen on hidasta, koska yksikössä on liian vähän yhteisiä foorumeita, joissa asioita voitaisiin käsitellä nopeammassa tahdissa. Toiminta ei ole riittävän suunnitelmallista eikä napakkaa; mm. t&k-toiminta ja kansainvälistyminen polkee tämän vuoksi paikallaan. Tiedon välitys johtoryhmän ulkopuolisille on heikkoa. Tipitarkka työtuntien kirjaaminen ja laskeminen, luottamusta asinatuntija-työntekijöihin lisää! Ajattelun ja ideoinnin vapautta myös lisää, ettei kaikki hankeideat ym. mene ties kuinka monen portaan kautta hyväksytettäviksi. Haasteena saada lisaa opettajia mukaan t&k-toimintaan (yhdistettyna opetukseen), joka on lain ja asetuksen tuoma velvoite ammattikorkeakouluille. 17. helmikuuta 2010 Sivu 8 / 11

25 Pilkunviilauksen vähentäminen Opettajien työn arvostus ja joskus jopa opetustyön mahdollistaminen Edes jonkunasteinen opettajan työn autonomian palauttaminen, yhteistyössä on voimaa vain tiettyyn rajaan asti; sen jo ylitetyn rajan jälkeen se on kääntynyt tappioksi Pitäisi ymmärtää, että ns. vapaaehtoinen ja luontainen yhteistyö onkin hedelmällisintä Opettajien pedagogisen ajattelun kehittämiseen liittyvä toiminta, yhteisten käsitysten, sitoumusten ja toimintatapojen luominen - ei sooloilua ja irrallisia opettajan valtaa käyttäviä pedagogisia ratkaisuja. Johtaminen ei ole tällä hetkellä mielestäni yksikön johtamista kohti tulevaisuuden haasteita. Visioinnit puuttuvat, samoin kantavat arvot. Laiva on vähän tuuliajolla. Asioiden priorisoississa ei ole suhteellisuudentajua.kokonaisuuksia ei hahmoteta. Johtaminen on työntekijöiden kontrollia. Tarvittaisiin toimintaympäristön analyysiä ja kykyä verkottua laajasti ja tehdä yhteistyötä. Rohkeus ajatella itse ja avoin keskustelu kunniaan! Kyllä meillä todellisuudessa osataan. Avoimempi vuorovaikutus ja osallistavampi johtamistapa olisi toivottavaa 1) Perustehtävän kirkastaminen 2) Johtamiskäytäntöjen kehittäminen. 3) Suunnittelun pitkäjänteisyyden lisääminen miettiä hallinto -ja toimistoihmisten tukea paperitöissä opettajan työn määrään. Opettajat tekevät aika paljon "sihteerityötä" esim. kenttäkirjeiden ja laskutuslomakkeiden kopiointia, osoitteiden kirjoitusta, tarroitusta, kirjekuorten täyttöä jne--varmasti tätä työtä voisi tehdä muutkin kuin opettajat?? Mikä on tukipalvelujen rooli? strategioissa ja painopistevalinnoissa puhutaan paljon, mutta käytäntö on toista. Johtamistapa. Resurssiasiat. Hanketyöhön kannustaminen ja tuen antaminen hankkeissa työskenneltäessä vaatisi suurta kohentumista. Muutoinkin töiden resurssoinnissa on nähtävissä suurta epäoikeudenmukaisuutta. Eri yksiköissä pätevät eri säännöt, mikä kummastuttaa? Strategiat korostavat kv-työtä, hanketyöskentelyä, mutta näihin ei anneta johdon taholta riittävästi tukea. Myös tekninen tuki sosiaalisen median valtatistuttua puuttuu meiltä. Yhteistyö eri koulutusohjelmien kesken ei tahdo toimia. Mitkä asiat yksikössäsi ovat hyvin? Työyhteisön jäsenet ovat tehneet pitkään yhteistyötä, toistensa tunteminen ja tuen saanti auttaa jaksamaan. Meillä on hyvä henki pääasiassa. Välillä jotakin stressipiikkien aikana kärhämää, mutta kun tuntee toisensa, tietää että se on ohimenevää. Luokkatilat ovat parantuneet huomattavasti. Uudet hoitotyön laboraatioluokat ja välineet. Samoin kanslioiden kalusteet on uusittu. Ulkoinen viihtyvyys on parantunut. Työvälineet ovat ajantasalla. Lähin työtiimi toimii hyvinjaon tekemisen meininki, josta saa apua ja voimaa Työajat, palkka, suhteellisen turvattu työ, ei väkivaltaa, ei häirintää, ei irtisanomisuhkaa. Työskentelyolosuhteita, eli ergonomisia työpöytiä saatu. Kokemusta on työntekijöillä paljon. Yksikössäni ovat asiat kauttaaltaan hyvin. Olen tyytyväinen työpaikkaani. Asioista keskustellan. Tiedonkulku, työilmapiiri, työntekijät otetaan huomioon, hallinto, käytännön asiat pelaa sujuvasti Yhteishenki, ammattitaito, opiskelijalähtöinen ajattelu, hyvät työkalut (atk yms.) Opiskelijat pääsääntöisesti motivoituneita ja sitoutuneita. Työkaverit mukavia. Koulutusohjelmapäällikkö kehittämiseen sitoutunut ja tekee sen mikä mahdollista. Saan opettaa sitä, minkä hallitsen ja joissakin tehtävissä saan myös oppia uutta. 17. helmikuuta 2010 Sivu 9 / 11

26 Puitteet, vetovoimaisuus, aktiiviset ja motivoituneet opiskelijat, hyvä työnteon henki Työyskentelytilat ovat hyvät Työilmapiiri pääsääntöisesti on hyvä Opiskelijat pääosin hyvin motivoituneita Mukavat työkaverit ja ilmapiiri työkavereiden kesken hyvä! Yksikössä on tasapuolinen johtaja, joka huolehtiin myös hekilökunnan jaksamisesta. olemme päässet yhteiselle kv-tyhy-matkalle, viettäneet yhteisiä joulujuhlia, päässeet ruokailemaan talon ulkopuolelle ja saaneet joululahjat, joka on ollut entiseen verrattuna ainutlaatuista. Meidän asikkaat ovat kiitollisia opetettavia. Heiltä saan työstäni kiitosta! T&K -palveluiden väli-esimies Kaija Loppela on lämpimällä ja arvostavalla asenteellaan luonut viihtyvyyttä ja tukenut työssä jaksamista monien työn haasteiden keskellä. Tuomalla esiin systemaattista kehittämisotetta Kaija tuonut paljon hyvää projektityöhön. - Opiskelijamäärät pysyneet hyvinä -> työpaikka toistaiseksi turvattu - Työhuoneitten ergonomiaa on parannettu - Työympäristön viihtyvyyttä on parannettu Yksikköni sisällä sosiaalialan henkilöstöllä on hyvä yhteishenki. Työkaverista välitetään ja jokaista arvostetaan. Ergonomia-asiat on hyvin. Olen saanut hyvää palautetta työstäni myös johtajalta. Työilmapiiri on hyvä ( olemme kahdessa toimipisteessä ja puhun omasta toimipisteestä), en koko yksiköstä ole ihan varma. Olemme nyt saaneet esim. sopivia työvälineitä ja huoneisiin ergonomisia kalusteita. Itsenäisyyttä työsuunnittelussa on tietyllä tasolla, annetaan mahdollisuuksia, työntekijästä kiinni kuinka niihin tarttuu. Lyhytkestoisiin koulutuksiin pääsee ja niihin tuetaan osallistumaan. Kaikilta osin asioita hoidetaan jollakin tapaa Työyhteisön jäsenten kesken hyvä henki. Työ on itsenäistä ja siihen voit aina käyttää kaiken (erittäin laajan) koulutuksesi tiedot ja taidot. Työn voit suunnitella vapaasti, vaikka sitä on kyllä niin paljon, että ilman suunnittelua olikin katasrofi. Puitteet; työtilat, työtoverit, kohtuullinen palkka kunta-alaa ajatellen, kohtuullisen varma työura. - päivittäinen työyhteisö toimii hyvin ja ilmapiiri on hyvä Luova ja opettamisen osalta itsenäinen työ. Hienot opiskelijat. Hyvät työtoverit. Sijainti keskellä kaupunkia ja opettajilla hyvät työtilat. Hyvät ATK-laitteet ja toimivat tukipalvelut. Hyvät hakijamäärät. Johto pyrkii paneutumaan asioihin. Itsenäinen työ. Itsensä johtaminen Opiskelijat ovat ihania ja tiedonhaluisia. Opiskelun fyysiset puitteet ovat mielestäni hyvät. Pidän työstäni, jos vain työn kuormittavuustasoja voitaisiin tasata lukuvuoden koko jaksolle. Työhuoneen kalusteet uusittu, samoin uusittu kalusteita ja tehty remontteja luokissa ja muissa tiloissa. Yksikössä on eteenpäin menemisen meininki; aloitettu uusia koulutuksia jne. Henkilökunta on ammattitaitoista ja osaavaa. Tilat ovat melko hyvät, mutta toiminta kolmessa eri paikassa ei ole pysyvästi ajatellen hyvä ratkaisu...yksikön pitäisi myös päästä muuttamaan Frami-alueelle. Hyvä ilmapiiri, mukavat opiskelijat, haasteellinen työ. 17. helmikuuta 2010 Sivu 10 / 11

27 Kokonaisuutena asiat yksikossa ovat hyvin. Yksikko on panostanut henkiloston tyohyvinvoitiin viime vuosina paljon. Hyvä yhteishenki kollegojen kesken Kahvi- ja ruokatauoilla, jos niitä vain ehditään päivän mittaan pitää, on aina hauska ja rento tunnelma Mukavat ja motivoituneet opiskelijat Toimipaikan hyvä, keskeinen sijainti Osa opiskelijoista on todella oppimiseen motivoituneita ja heidän kanssaan on todella innostavaa jokaisena oppimisen päivänä Suhteet työtovereiden kesken pääsääntöisesti hyvät Työyhteisön kiinteys, työntekijöiden sitoutuneisuus, Tekniset apuvälineet Yleinen ilmapiiri on hyvä ja huolehtiva. Työyhteisö on turvallinen ja kokonsa puolesta asiat ovat jokseenkin hallittavissa. Tavoitteet on asetettu korkealle. Pyritään pysymään kiinni alan kehityksessä. Töitä tehdään ahkerasti ja sitoutuneesti. Ammattitaito eri tehtävissä toimivilla on hyvä. Oman koulutusohjelman sisällä asiat sujuvat ja teemme hyvää tiimityötä. 17. helmikuuta 2010 Sivu 11 / 11

28 SeAMK, Sos.terv. Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä TYÖN KEHITTÄVYYS Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni 0,0 11,8 8,8 61,8 17,6 Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia kykyjä työssäni 0,0 10,3 16,2 57,4 16,2 Minulla on mahdollisuus olla mukana omaa työtä koskevia muutoksia suunniteltaessa 2,9 17,6 22,1 52,9 4,4 Uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössäni 5,9 20,6 26,5 39,7 7,4 ESIMIESTYÖ Olen tyytyväinen lähimmältä esimieheltäni saamaani tukeen 2,9 26,5 17,6 38,2 14,7 Olen tyytyväinen työyksikköni johtamistapaan 16,2 41,2 13,2 25,0 4,4 Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni 0,0 17,6 17,6 48,5 16,2 Työyksikössäni huolehditaan työntekijöistä 1,5 32,4 33,8 25,0 7,4 ERGONOMIA Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työmenetelmissä, nostamisissa jne. 33,8 51,5 11,8 1,5 1,5 Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työvälineissä, tiloissa jne. 26,5 54,4 5,9 11,8 1,5 OPTIMAALINEN KUORMITUS Pidän työmäärääni kohtuuttomana 8,8 30,9 32,4 19,1 8,8 Tunnen olevani ylirasittunut 13,2 26,5 26,5 25,0 8,9 Selviydyn työtehtävistäni yleensä normaalin työajan puitteissa 1,5 38,2 10,3 36,8 13,2 TYÖKYKY Tietoni riittävät nykyisten työtehtävieni hoitamiseen 0,0 5,9 4,4 52,9 36,8 Taitoni riittävät nykyisten työtehtävieni hoitamiseen 0,0 2,9 5,9 57,4 33,8 Koen jaksavani työssäni hyvin 2,9 25,0 14,7 38,2 19,1 Erittäin huono Huono Tyydyttävä Työkykyni työn fyysisiin vaatimuksiin nähden on 0,0 0,0 10,3 55,9 33,8 Työkykyni työn henkisiin vaatimuksiin nähden on 0,0 5,9 14,7 57,4 22,1 Samaa mieltä Hyvä Täysin samaa mieltä Erittäin hyvä

29 SeAMK, Sos.terv. Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä TIEDONKULKU JA VUOROVAIKUTUS Tietoa jaetaan työyksikköni sisällä 1,5 17,6 26,5 50,0 4,4 Pidämme toisemme ajan tasalla työyksikössämme 1,5 19,1 33,8 44,1 1,5 Olen selvillä työyksikköni tavoitteista 1,5 16,2 16,2 52,9 13,2 Julkituodut arvot ovat sopusoinnussa todellisen toiminnan kanssa 4,4 44,1 26,5 22,1 2,9 Työyksikössäni saa palautetta onnistumisesta 4,4 41,2 27,9 25,0 1,5 Koen työyksikköni ilmapiirin hyväksi 1,5 19,1 25,0 47,1 7,4 Olen tyytyväinen ammattikorkeakoulun johtamistapaan 5,9 33,8 33,8 23,5 2,9 Työyksikössäni huolehditaan uusiin tehtäviin perehdyttämisestä 4,4 26,5 32,4 30,9 5,9 Yhteistyö työyksikköni eri ammattiryhmien välillä on sujuvaa 2,9 8,8 20,6 55,9 11,8 Timantin ulkopuoliset - työn tuloksellisuus Työni tavoitteet ovat selvät 1,5 13,2 17,6 54,4 13,2 Tunnen tekeväni työssäni hyvää tulosta 0,0 2,9 20,6 55,9 20,5 Jokaisen työpanos vaikuttaa ratkaisevasti ammattikorkeakoulun tulokseen 1,5 0,0 10,3 48,5 39,7 Olen kokenut, että saan palautetta työni tuloksista 4,4 32,4 32,4 29,4 1,5 Olen ollut itse aktiivinen työyhteisön kehittämisessä 0,0 4,4 25,0 60,3 10,3 Organisaation rakenteet tukevat työni tavoitteiden saavuttamista 2,9 44,1 30,9 19,1 2,9 Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Timantin ulkopuoliset - työtyytyväisyys Työpaikallani ilmenee henkistä väkivaltaa ja kiusaamista 22,1 36,8 26,5 11,8 2,9 Henkilökuntaa kohdellaan työpaikallani tasa-arvoisesti 5,9 35,3 23,5 27,9 7,4 Henkilökuntaa kohdellaan työpaikallani kunnioittavasti 2,9 13,2 33,8 41,2 8,8 Olen kokenut uhkaavaa käyttäytymistä työssäni 42,6 41,2 5,9 10,3 0,0 Minulla on ollut mahdollisuus/minulle on tarjottu mahdollisuutta osallistua koulutukseen 0,0 5,9 8,8 54,4 30,9 viimeisen vuoden aikana Tiedän menettelytavan mahdollisissa tasa-arvo-ongelmatilanteissa, esimerkiksi 2,9 11,8 20,6 44,1 20,6 sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun tapauksessa Erittäin Tyydyttävä hyvä Erittäin Huono Hyvä huono Tyytyväisyyteni palkkaan ja muihin työsuhde-etuihin on 1,5 7,4 29,4 52,9 8,8