Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,3

Transkriptio

1 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1,3

2 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0, TY Laitoskäsikirjan runko, Puun laboratorioinsinöörien kommentit 0, TY Tiedekunnan dekaanin kommentit 0, TY Laitoksen johtajan kommentit, Kohta 6. Laadun varmistaminen ja jatkuva parantaminen poistettu, teksti siirretty kohtaan 3.2 Laitoksen laadunvarmistus 1, TY Laitoskäsikirja hyväksytty laitoksen johtoryhmässä 1, TY L. Hauhion kommentit, kirjoitusvirheiden ja linkkien korjausta 1, TY TYHY ryhmän kuvauksen päivitys kohdassa 5.4 1, TY Tiedekunnan laaturyhmässä sovitut päivitykset, TYHY ryhmä ja työturvallisuus siirretty kohtaan 4. Voimavarat, Kohta 3.1.1, organisaatiokaavio siirretty liitteeksi ja vastuuhenkilöiden kuvaukset lisätty, L. Hauhion teksti kohtaan 5.1 Koulutus, Laitoksen johtajan kommentit 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN LAITOS Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Opetus Tutkimus Tukitoiminnot Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot...15 LIITTEET: Liite 1 Organisaatiokaavio 3

4 1. JOHDANTO Puunjalostustekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja sitä ovat kommentoineet laitoksen laboratorioinsinöörit, tiedekunnan dekaani ja laitoksen johtaja. Käsikirjan versio 1,0 on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN LAITOS Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Puunjalostustekniikan laitoksen koulutus ja tutkimuskokonaisuudessa on puun ja puukuitujen perustutkimuksesta lähtien kaikki jalostusvaiheet raaka aineesta lopputuotteisiin. Myös energia ja ympäristökysymykset otetaan huomioon. Laitoksella tehdään perustutkimusta ja soveltavaa tutkimus ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus ja koulutusyhteistyötä on metsäteollisuuden yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Puunjalostustekniikan laitos on metsäteollisuuden strateginen yhteistyökumppani liiketoiminnan, teknologian ja niihin liittyvän osaamisen kehittämisessä Laitoksen toimintasuunnitelma Puunjalostustekniikan laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja (2) opetuksen antaminen, sen mukaisesti mitä Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa on sovittu. Perusopetusta annetaan tiedekuntaneuvoston vahvistaman opetusohjelman mukaisesti Laitoksen vahvuudet Puunjalostustekniikan laitos on johtava alan ylintä opetusta antava yksikkö maailmassa. Laitos antaa opetuksensa pääasiassa englannin kielellä ja sen opettajakunta on kansainvälistä. Laitos edistää kansainvälistä opiskelijavaihtoa toimivin yhteistyösopimuksin muiden alan yliopistojen kanssa. Laitos osallistuu aktiivisesti opetuksen kehittämiseen eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. 4

5 2.1.2 Laitoksen kehittämiskohteet Puunjalostustekniikan laitos kehittää aktiivisesti opetustaan ja sen sisältöä yhteistyössä Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet toimia tulevaisuuden muuttuneessa toimintaympäristössä. Laitos ennakoi yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia myös suunnatessaan tutkimusta. Laitoksen toimintaa vahvistetaan erityisesti tieteellisen tutkimuksen alueella. 3. JOHTAMINEN Puunjalostustekniikan laitos on yksi Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan neljästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi Kemian, Materiaalitekniikan sekä Biotekniikan ja kemian tekniikan laitokset. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimintakausi on kolme vuotta. Vuosina laitoksen johtajana toimii Tapani Vuorinen ja varajohtajana Matti Kairi. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja organisoi laitoksen toiminnan TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka jakaa informaatiota tutkimus ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat professorit, laboratorioinsinöörit ja käyttöinsinööri. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja Laitoksen organisaatio Puunjalostus tekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty liitteessä 1. 5

6 Laitoksella on lisäksi tiedekunnan ja TKK:n keskushallinnon suuntaan seuraavia vastuuhenkilöitä: Talovastaava toimii yhteyshenkilönä rakennuksia (Puu1 ja Puu2) koskevissa korjaus ja muutostöissä sekä informoi niistä henkilökuntaa toimii Puu1:n suojelupäällikkönä vastaa infrastruktuurista toimii vahtimestareiden esimiehenä tekee yhteistyötä TTA:n (TKK:n Tila ja turvallisuusasioiden yksikkö), muiden talovastaavien, huoltoyhtiön, pelastuslaitoksen yms. kanssa Hankintavastaava toimii laitoksen tutkimusryhmien tukena hankintojen valmistelussa ja hankintaprosessissa huolehtii, että hankinnat suoritetaan asianmukaisesti TKK:n hankintaohjeita noudattaen huolehtii hankintoihin liittyvien asiakirjojen toimittamisesta kirjaamoon Laatuvastaava toimii laitoksen ja tiedekunnan välisenä yhteyshenkilönä laatuasioissa ja on tiedekunnan laaturyhmän jäsen ylläpitää laitoskäsikirjaa tiedottaa laitoksen henkilökunnalle laadunvarmistusjärjestelmään liittyvistä asioista on yhteyshenkilönä laitoksella järjestettävissä sisäisissä ja ulkoisissa laadunvarmistusjärjestelmän auditoinneissa toimii jäsenenä TKK:n auditoijaringissä, josta valitaan auditoijat yksiköiden sisäisiin auditointeihin Talousvastaava huolehtii laitoksen määrärahojen budjetoinnista laitosjohtajan apuna huolehtii laitoksen määrärahojen seurannasta ja raportoi laitoksen johtajalle laitoksen taloudellisesta tilanteesta toimii yhdyshenkilönä laitoksen, korkeakoulutason, Aalto yliopiston ja Palvelukeskuksen välillä informoi laitoksen henkilökuntaa ajankohtaisista talousasioista Matkayhdyshenkilö toimii laitoksen matka asioiden yhdyshenkilönä hoitaa matkoihin liittyvät varaukset opastaa henkilökuntaa matka asioissa ja tiedottaa matka asioissa tapahtuvista muutoksista ja ajankohtaisista asioista 6

7 asiatarkastaa matkalaskut neuvoo henkilökuntaa matkahallintajärjestelmän käytössä Henkilöstöasioiden yhdyshenkilö toimii laitoksen, tiedekunnan ja hallinnon yhdyshenkilönä henkilöstöasioissa hoitaa laitoksen henkilöstön määräyskirjat ja työsopimukset sekä muut palvelussuhteeseen liittyvät dokumentit neuvoo henkilökuntaa palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa Viestintäyhdyshenkilö toimii viestintäasioiden yhdyshenkilönä laitoksen, tiedekunnan, korkeakoulun ja Aalto yliopiston välillä Toiminnan ohjaus Toiminnan ohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus eli TuSo prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitoksen johtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan laitoksen johtoryhmässä Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua palautejärjestelmän (palauteoodi, lomakkeet, keskustelut) avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. 7

8 3.2.2 Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, tieteellisten julkaisujen arvioinnit, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tukitoiminnot TYHY ryhmä kerää palautetta lähettämällä kyselyjä henkilökunnalle. Kyselyjen tuloksia käsitellään johtoryhmässä ja henkilöstökokouksissa. Vastausten perusteella voidaan kehittää TYHY ja muuta toimintaa henkilökunnan toiveita huomioiden Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Puunjalostustekniikan laitoksella tietojen keruusta vastaa Mirja Reinikainen Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 8

9 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Opetushenkilöstön englannin kielen taitoa parannetaan yhdessä kielikeskuksen kanssa. Myös henkilöstön valmiuksia verkko opetuksen käyttämiseen lisätään. Lähiesimies käy kehitys ja VPJ keskustelut alaistensa kanssa. Koulutustarpeet tarkistetaan kehitys ja VPJ keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään työympäristöön, työoloihin ja oman työyhteisönsä tavoitteisiin, toimintaan sekä tapoihin. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä sekä työhön opastaja/opastajat. Perehdyttämisen varmistamiseksi on luotu systemaattinen prosessi, jossa jaetaan perehdytysmateriaali, dokumentoidaan perehdyttämisvaiheiden läpikäynti ja käydään palautekeskustelu. Puunjalostustekniikan laitoksen perehdyttämisopas löytyy laitoksen verkkoasemalta: O:\yhteiset\OHJEET INSTRUCTIONS\Perehdyttämisopas. TKK:n perehdyttämisohjeet löytyvät osoitteesta: Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia. Henkilöstökokous järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa. TYHY ryhmä Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on, että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Laitoksen TYHY ryhmä pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ ja toimintakykyä. Toiminnan painopiste on työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstöä kannustetaan myös pitämään huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. TYHY ryhmässä ovat 9

10 edustettuina laitoksen kaikki henkilöstöryhmät, jotta koko työyhteisön ajatukset ja kehitysehdotukset tulisivat mahdollisimman kattavasti esille. Laitoksen johtaja vahvistaa ryhmän kokoonpanon. Toiminta on painottunut laitoksen sisäisen tiedotuksen tehostamiseen, työyhteisön kehittämistoiminnan tukemiseen sekä virkistystoimintaan. TYHY ryhmän kokoonpano ja lisätiedot tulevasta toiminnasta löytyvät osoitteesta Työturvallisuus Rakennuskohtaisesti on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. Suojeluorganisaatioiden kuvaukset ja turvallisuussuunnitelmat ovat osoitteessa O:\yhteiset\Security. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. Laitoksella on käytössä iltatyölupakäytäntö, kun työskennellään normaalin työajan ulkopuolella ja työ on normaalista poikkeavaa. Lisäinformaatiota sekä lomake ovat osoitteessa O:\yhteiset\iltatyö. Lisäksi laitteille ja menetelmille tehdään riskinarviot TKK:n ohjeistuksen mukaisesti. Työturvallisuusohjeina laitoksella käytetään ensisijaisesti Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnantyöturvallisuusohjeita, Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan toimintamenorahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa toimintamenorahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle. 10

11 4.2.2 Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Täydentävän rahoituksen tavoitetaso on yli 50 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Lisäksi rahoitusta saadaan FiDiPro ohjelmasta, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (UMK, TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Puunjalostustekniikan laitos sijoittuu kahteen rakennukseen, Puu1 (Vuorimiehentie 1) ja Puu2 (Tekniikantie 3). Laitoksen talovastaava vastaa laitoksen tiloista Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa ( esitettyjen linjausten mukaisesti. Lisäksi laitoksella on nimetty laboratoriotiloille huonekohtaiset vastuu ja varavastuuhenkilöt, joiden tehtäviin kuuluu valvoa tilojen siisteyttä, turvallisuutta ja asianmukaista käyttöä Laitteet Laite ja tarvikehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Puunjalostustekniikan laitoksella on nimetty kullekin laitteelle vastuu ja varavastuuhenkilöt, jotka toimivat ensisijaisina yhteyshenkilöinä henkilökunnalle ja opiskelijoille laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. Laiteohjeiden suhteen menetellään tiedekunnan työturvallisuusoppaassa kuvatulla tavalla, pas_2009/, kohta

12 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Koulutus Laitos tarjoaa perusopetusta puunjalostustekniikan tutkinto ohjelman pääaineopiskelijoille, Master's Programme in Forest Products Technology ohjelman opiskelijoille sekä muista tutkinto ohjelmista tuleville sivuaine ja erikoismoduuliopiskelijoille. Lisäksi laitos tarjoaa opetusta arkkitehtuurin Wood Programme ohjelman opiskelijoille. Laitos tarjoaa jatkokoulutusta puunjalostuksen kemian, paperi ja painatustekniikan, sellutekniikan, prosessiteollisuuden ympäristötekniikan ja puutuotetekniikan tutkimusaloilla. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Puunjalostustekniikan tutkinto ohjelman opetussuunnitelma (pää ja sivuaineet, moduulit, moduulien vastuuhenkilöt, kurssit, myös jatkokoulutustasoiset kurssit) vahvistetaan vuosittain Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan koulutusneuvoston ohjeiden mukaan noudattaen korkeakoulun antamaa aikataulua. Vastaavasti vahvistetaan vuosittain Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa jatkokoulutuksen tutkimusalat vastuuprofessoreineen. Tiedekunnalla on yhteinen opinto opas ( jossa laitoksen tarjoama opetus on kuvattu tarkemmin. Opetuksen käytännön järjestelyt ovat tutkimusryhmien vastuulla ja niitä koskeva ohjeistus vastuuhenkilöineen on kuvattu tutkimusryhmien ohjeissa. Opetuksen käytännön organisoimiseen liittyviä tehtäviä ovat: Luku ja tenttijärjestyksen kokoamiseen osallistuminen puunjalostustekniikan tutkinto ohjelman kanslian ohjeiden mukaan Laitokselle nimettyjen tenttivalvontavuorojen miehittäminen Opetussuunnitelman päivittäminen WebOodin ja Nopan päivittäminen Opettajien rekrytoiminen opettajatutor toimintaan puunjalostustekniikan tutkintoohjelman kanslian ohjeiden mukaan Ohjaajien rekrytoiminen kandidaatintöitä varten kandidaattiseminaarin vastuuopettajan ohjeiden mukaan 12

13 Lausuntojen antaminen puunjalostustekniikan tutkinto ohjelmaan yhteisvalinnan ulkopuolisten valintareittien kautta hakeutuvista puunjalostustekniikan tutkintoohjelman kanslian ohjeiden mukaan Puunjalostustekniikan tutkinto ohjelman kanslian osoittamat tehtävät (kuten koululaisvierailut, opetuksen kehittämisprojektit ja niihin liittyvä koulutusyhteistyö) Jatkokoulutuksen järjestäminen Linkage Linkage Program 1 (Modern Technology in the Pulp and Paper Industry) on laitoksen toteuttama vuoden mittainen englanninkielinen koulutuskokonaisuus, josta annetaan erillinen todistus. Ohjelma on toiminut vuodesta 1987 lähtien. Laitoksen johtaja toimii ohjelman johtajana. Lisäksi ohjelmalla on erillinen johtoryhmä, jossa on edustettuna laitoksen lisäksi metsäteollisuus, TKK:n kansainväliset opiskelijapalvelut ja opiskelijat. Puunjalostuksen tutkinto ohjelman kv neuvoja toimii ohjelman yhteyshenkilönä (sähköposti, www sivut) ja johtoryhmän sihteerinä. Ohjelman opintoasioista vastaa laitoksen opintoasioista vastaava suunnittelija. Ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja kuva paperi ja selluteollisuudesta. Tutkinto opiskelijat voivat sisällyttää ohjelman omiin opintoihinsa sivuaineena. Tutkijakoulut Moderni Puukaupunki Moderni puukaupunki tutkijakoulun yhdistävä tekijä on rakennus ja rakennettu ympäristö lopputuotteena. Tavoitteena on parantaa puurakennusten ja yleensä suomalaisen asuinympäristön laatua. TKK:sta mukana ovat Puunjalostustekniikan, Rakenne ja rakennustuotantotekniikan sekä Arkkitehtuurin laitokset. Tutkijakoulua koordinoi OY ja muina osapuolina ovat TTY sekä VTT. TKK:n yhdyshenkilö on professori Matti Kairi. Lisätietoa osoitteesta PaPSaT International Doctoral Programme in Pulp and Paper Science and Technology (PaPSaT) on kansainvälinen tutkijakoulu, joka perustuu seitsemän kotimaisen yliopiston (TKK, HY, TTY, LTY, JY, OY ja ÅA) väliselle yhteistyölle. Ohjelma on toiminut vuodesta 1995 alkaen. Tutkijakouluun on koottu Suomen eri yliopistoissa massa ja paperitekniikan sekä läheisten alojen tutkimusta ja perus ja jatkokoulutusta harjoittavat yksiköt synergiaetujen saavuttamiseksi. Ohjelman johtoryhmässä on edustaja jokaisesta jäsenyliopistosta, ja sen koordinointivastuu on Teknillisellä korkeakoululla. Tutkijakoulun johtaja on professori Hannu Paulapuro. 13

14 Tutkijakoulun tarkoituksena on kouluttaa massa ja paperitekniikan alalle tohtoreita, jotka pystyvät toimimaan vaativissa tutkimus, kehitys ja johtotehtävissä yhteiskunnan eri aloilla kuten yliopistoissa ja elinkeinoelämässä. Tutkijakoulun jäsenyliopistot ja yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Lisätietoa osoitteesta: Lisäksi laitos on mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa biojalostamo ohjelmassa ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston koordinoimassa Metsäklusterin tohtorikoulussa. 5.2 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat tutkimus ja opetusryhmät. Tutkimus ja opetusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimus ja opetusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa puitteissa. Laitoksen tutkimus ja opetusryhmät ja niiden johtajat ovat: Puukemia (Tapani Vuorinen) Puunjalostuksen pintakemia (Janne Laine) Biojalostamotekniikka (Adriaan van Heiningen) Puhtaat teknologiat (Olli Dahl) Sellutekniikka (Herbert Sixta) Paperin valmistustekniikka (Hannu Paulapuro) Paperin jalostus ja pakkaustekniikka (Jouni Paltakari) Painatustekniikka (Patrick Gane) Puutuotetekniikka (Matti Kairi) Puun materiaalitekniikka (Mark Hughes) Paperituotteet (Thad Maloney) Tarkemmat tutkimusryhmien kuvaukset löytyvät osoitteesta: Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. TKK on mukana Metsäklusteri Oy:ssa, jonka johtavat metsäklusterin yritykset perustivat yhdessä VTT:n, Metlan ja neljän yliopiston kanssa maaliskuussa Yrityksen tehtävänä on käynnistää tutkimusohjelmia ja kanavoida tutkimusrahoitusta metsäklusterin 14

15 strategisen huippuosaamisen keskittymälle. Keskittymästä luodaan kansainvälisesti vahvin metsäklusterin innovaatioympäristö. Laitoksen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ylläpitämiseksi on palkattu ulkomailta kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekuntaan on nimitetty neuvottelukunta, jossa on teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. Lisäksi kehitetään palautejärjestelmiä opinnäytetöiden ja teollisuuden rahoittamien projektien onnistumisesta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on kuvattu tarkemmin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 5.4 Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen Tukipalvelut yksikkö. Tukipalvelut yksikkö avustaa laitoksen johtoa ja tutkimus ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri ja teknisiä palveluja. Tukipalvelut yksikköä johtaa laboratorioinsinööri Riitta Hynynen laitoksen johtajan alaisuudessa. Tukipalveluiden alle kuuluvat toiminnot esitetty kohdassa Tukipalveluryhmän tuottamat palvelut ja niiden yhteyshenkilöt löytyvät laitoksen verkkoasemalta osoitteesta: O:\yhteiset\OHJEET INSTRUCTIONS\Tukipalvelut_Support services. 15

16 PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN LAITOS TEKNILLINEN KORKEAKOULU LAITOSKÄSIKIRJA, LIITE 1 ORGANISAATIOKAAVIO / TY Laitoksen johtaja Tapani Vuorinen Laitoksen varajohtaja Matti Kairi Laitoksen johtoryhmä Tutkimus ja opetusryhmät Tukipalvelut Riitta Hynynen Puukemia Tapani Vuorinen Puunjalostuksen pintakemia Janne Laine Biojalostamotekniikka Adriaan van Heiningen Tilat Hannele Taimio Lasi ja kemikaalivarasto Hannele Taimio IT palvelut Ursula Klemetti Kirjasto Erkki Tuompo Puhtaat teknologiat Olli Dahl Sellutekniikka Herbert Sixta Paperin valmistustekniikka Hannu Paulapuro Virastomestaripalvelut Hannele Taimio Sihteeripalvelut Riitta Hynynen KV asiat Riitta Hynynen Taloushallinto Riitta Hynynen Paperin jalostus ja pakkaustekniikka Jouni Paltakari Painatustekniikka Patrick Gane Puutuotetekniikka Matti Kairi Laadunvarmistus Timo Ylönen Henkilöstöhallinto Anne Forsström Matka asiat Eeva Alho, Mao Marjanen Hankinnat Ursula Klemetti Puun materiaalitekniikka Mark Hughes Paperituotteet Thad Maloney Laitteet Timo Ylönen Viestintä Ritva Vuorinen