Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,

Transkriptio

1 Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1, Laakso/Enberg/Järvinen/Lojander/Tammenmaa/Ojala/Koskela

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus Tukitoiminnot Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

3 Taulukko 1. Versioluettelo versio tehdyt muutokset 0,01 Muokattu Puunjalostustekniikan käsikirjapohjalle (versio 0,0001) 0,02 Vanhaan pohjaan jääneiden virheiden korjauksia Otsikkonumerointi muutettu tiedekunnan käsikirjaa vastaavaksi Lisätty tiedekunnan käsikirjassa (versio 1,0) laitoksille osoitettuja tehtäviä 0,03 Lisätty tukitoimintojen prosesseja 0,04 Muokattu organisaatiokaaviota Siirretty tarkempia ohjeita toimintaohjeisiin Täydennetty liitteitä 0,10 Muokattu laitosjohtajan kommenttien perusteella Jakelu: johtoryhmä 0,11 Korjattu auditointiraportin perusteella 0,12 Lisätty TYHY-ryhmä henkilöstöpäivitys lukuihin ja lisätty muutama rivi 0,13 Opetuksen palautejärjestelmässä siirrytty palauteoodiin Lisätty tuutorhenkilöiden nimeäminen Verrattu päivitettyyn tiedekunnan käsikirjaan Lisätty tutkimussopimusten valtuudet (luku 4.2) 1,00 Laitosjohtaja hyväksynyt 3

4 Johdanto Laitoskäsikirja Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin, kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Laitoskäsikirjan on laatinut laitoksen laatutyöryhmä ja käsikirjan ylläpidosta vastaa laatuvastaava. Laitosjohtaja hyväksyy laatukäsikirjan. Toimintaohjeet Toimintaohjeet täydentävät laitoskäsikirjaa. Ne ovat yksityiskohtaisia ohjeita opastamaan ja yhdenmukaistamaan eri tehtäviä. Yhteisiä käytäntöjä luodaan eri työryhmissä ja laatuvastaava kirjaa ne toimintaohjeisiin ja informoi laitosjohtajaa. 1 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen koulutus- ja tutkimuskokonaisuus kattaa laajasti yhdyskuntien perustoiminnot. Toimiva yhdyskunta tarvitsee tehokasta vesi- ja jätehuoltoa, riittäviä vesivaroja, sujuvia ja turvallisia liikenneyhteyksiä, ympäristöä säästävää rakentamista ja infrastruktuurin hoitoa, kestävää geo- ja kalliorakentamista sekä korkeatasoista suunnittelu- ja tutkimusosaamista yhdyskuntarakenteen ja ympäristön kehittämisessä. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään valtionhallinnon, kuntien, yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen perustehtävät ovat oman alansa tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja opetuksen antaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Laitos neuvottelee tiedekunnan kanssa vuosittaisen tulossopimuksen (TUSO), jossa määritellään laitoksen tavoitteet. Dokumentti on keskeinen toimintaa ohjaava dokumentti. Laitosjohtaja tekee toimintasuunnitelman tulossopimuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. 2 JOHTAMINEN Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos on yksi Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluvat lisäksi Arkkitehtuurin, Energiatekniikan, Koneenrakennustekniikan, Maanmittaustiede, Rakenne- ja 4

5 rakennustuotantotekniikan ja Sovelletun mekaniikan sekä erillislaitokset Lahden keskus ja YTK. 2.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon säännösten ja suositusten mukaisesti. Laitosjohtaja nimeää avukseen johtoryhmän. Johtoryhmä toimii informaation välittäjänä ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina sekä laitosjohtajaa avustavana keskustelufoorumina. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitosjohtaja Laitoksen organisaatio Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. Laitosjohtaja on tehnyt päätöksen tutkimusryhmäjaon uudistamisesta alkaen. 5

6 Laitosjohtaja Johtoryhmä Tukipalvelut Talousvastaava Hankintavastaava Tilavastaava Laatuvastaava ATK-vastaava Henkilöstöasiat Matkavastaava Tutkimusryhmät Geoympäristötekniikka Kalliorakentaminen Liikennetekniikka Pohjarakennus- ja maamekaniikka Tietekniikka Vesihuoltotekniikka Vesitalous ja vesirakennus Ympäristötekniikka Työryhmät Kuva 1 Laitoksen organisaatio asti. Vastuuhenkilöiden ja työryhmien tehtävät on kuvattu laitoskäsikirjan liitteissä 1 ja Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu strategiaprosessista, määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli TuSo-prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Strategiaprosessissa laitos laatii vuosittain toimintasuunnitelman, joka perustuu TKK:n strategiaan ja tiedekunnan strategiseen suunnitelmaan. Lisäksi toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon laitoksen ja tiedekunnan välinen tulossopimus, jossa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 2.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa toimintasuunnitelman toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa laaturyhmässä kerran vuodessa. 6

7 2.2.1 Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella laitoskohtaisesta tietojen keruusta vastaa laitoksen talousvastaava Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös keskustellaan jatkotoimenpiteistä. 3 VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö Henkilöstöasioissa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Uusien henkilöiden perehdyttämisestä vastaa esimies tai hänen nimeämänsä henkilö. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös palautekeskustelu noin kahden viikon kuluttua. Laitoksen johtaja järjestää henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten laitoskokouksia. Laitoskokouksia järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa. Henkilöstökokouksissa selostetaan henkilökunnalle työn tuloksia, valotetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelmia ja keskustellaan laitoksen kehittämisestä 3.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 7

8 3.2.1 Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille tiedekuntaneuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti keskusteltuaan ensin laitosjohtajien Täydentävä rahoitus Täydentävällä rahoituksella toteutettavissa hankkeissa noudatetaan TKK:n talousohjesääntöä. Laitoksen tai erillisen laitoksen johtaja vastaa yksikkönsä maksullisen toiminnan kannattavuudesta ja nimeää projektien vastuulliset johtajat. Laitoksen täydentävä rahoitus kanavoituu tutkimusryhmien kautta. Ulkopuolisella rahoituksella tehtävät työt voidaan jakaa: - Akatemia-projektit - EU-projektit - TEKES-projektit - ulkopuolisella rahoituksella tehtävät opinnäytetyöt - ulkopuolisella rahoituksella tehtävät projektit (tilaajana: valtio, kunnat, yritykset) Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on n (henkilötyövuosina). Lisäksi rahoitusta on mahdollista hakea FiDiPro ohjelmasta, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (UMK, TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 3.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos sijoittuu Otaniemessä neljään rakennukseen: R-talo Rakentajanaukio 4 A Materiaalitekniikka Vuorimiehentie 2 A Vesilaboratorio Tietotie 1 E Meritekniikkatalo Tietotie 1 A Ympäristötekniikan tutkimusryhmän professorit toimivat myös TKK:n Lahden keskuksessa. Laitoksen tilavastaava vastaa laitoksen tiloista Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti. 8

9 3.3.2 Laitteet Hankinnoissa noudatetaan TKK:n hankintaohjeita. Tarvike ja laitehankinnoista vastaavat laitoksessa kukin tutkimusryhmä itsenäisesti. Laitos on nimennyt hankintavastaavan, joka opastaa hankinnoissa ja hankintamenettelyissä. Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. ( Ensisijaisesti hankinnat suoritetaan sopimustoimittajilta. Tutkimusryhmät vastaavat laitteistaan ja ensisijainen vastuuhenkilö on tutkimusryhmän laboratorioinsinööri, joka toimii yhteyshenkilönä henkilökunnalle ja opiskelijoille laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. Tutkimusryhmä voi sopia laitekohtaisista vastuista tarkemmin omissa ohjeistuksissaan ja käytännöissään. 4 LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 4.1 Koulutus Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos antavat ylintä opetusta rakennustekniikan eri aloilla. Ne vastaavat rakennus ja ympäristötekniikan kandidaatin ohjelmasta, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ylemmästä tutkinto-ohjelmasta sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan ylemmästä tutkinto-ohjelmasta. Toiminta kuvataan Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja Yhdyskunta- ja ympäristö-tekniikan tutkinto-ohjelmien opinto-oppaassa, jonka tiedekunta julkaisee vuosittain. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Laitosjohtaja nimeää laitoksen tuutorhenkilöt kuultuaan tutkimusyksiköitä. Tuutorhenkilöt ilmoitetaan tiedekunnan opintoohjaajalle. Pikaohje tuutorointiin löytyy rehtorin päätöksestä: 9

10 Syventävää tietoa tuutoroinnista löytyy sivulta: ia_r_osastolla.pdf 4.2 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien johtajat ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksesta. Opetus rahoitetaan pääosin laitoksen toimintamäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Tutkimustoiminnan strategia on määritelty laitoksen toimintasuunnitelmassa. Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella kannustetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Laitosjohtaja hyväksyy kotimaiset tutkimusprojektit, joiden laskutus on alle euroa ja joissa noudatetaan TKK:n sopimusehtoja. Alle euron arvoiset sopimukset voidaan hyväksyä tutkimusryhmässä, mutta nämä on saatettava laitosjohtajan tietoon esimerkiksi sähköpostilla. 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laitos kouluttaa alan ammattilaisia yhteiskunnan tarpeisiin. Merkittävin osa vuorovaikutuksesta tapahtuu henkilökohtaisella tasolla ja opinnäytetöiden sekä tutkimusprojektien kautta. Yksittäiset professorit ja tutkijat ovat kirjoittaneet alojensa oppikirjoja, artikkeleita alan lehtiin ja vaikuttavat yritysten neuvottelukunnissa ja hallituksissa. Laitoksen henkilökuntaa osallistuu alan kansallisten ja kansainvälisten standardien, normien ja ohjeiden sisältöön. Tämä työ ohjaa suunnittelua ja toteutusta ja siihen osallistuminen on katsottu tärkeäksi, koska silloin voidaan ottaa uusin tieto huomioon, esimerkiksi opetuksessa, jo ennakkoon. 4.4 Tukitoiminnot Tukipalvelut on organisoitu yhdessä tiedekunnan kanssa. Tukitoimintoja ovat taloushallinto, henkilöstöhallinto ja opetushallinto. Lisäksi laitoksella on tilojen, laitteiden ja järjestelmien käyttöön liittyviä tehtäviä. 10

11 Laitokselle on perustettu tukipalvelut-ryhmä, jonka tehtävänä on yhtenäistää käytäntöjä ja sopia menettelyistä. Tukipalvelut-ryhmää johtaa laitoksen talousvastaava laitoksen johtajan alaisuudessa. TYHY-ryhmä Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Laitoksen TYHY-ryhmä pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ- ja toimintakykyä. Toiminnan painopiste on työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstöä kannustetaan myös pitämään huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. TYHY-ryhmä koostuu eri henkilöstöryhmistä ja tutkimusryhmistä, jotta koko työyhteisön ajatukset ja kehitysehdotukset tulisivat mahdollisimman kattavasti esille. Toiminta on painottunut laitoksen sisäisen tiedotuksen tehostamiseen, ammatillisen pätevöitymisen tukemiseen ja koulutukseen, työyhteisön kehittämistoiminnan tukemiseen sekä virkistystoimintaan. TYHY-ryhmä nimetään henkilöstökokouksessa. Laitosjohtaja valitsee TYHY-ryhmän puheenjohtajan, joka toimii myös laitoksen TYHY-vastuuhenkilönä. Työsuojelu Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa, jolla järjestetään työympäristö työntekijälle turvalliseksi ja terveelliseksi. Samalla huolehditaan mahdollisimman hyvin työn kehittämisestä ja työn tuloksellisuuden varmistamisesta. Työsuojelun pääasiallinen ja tärkein kohde on työympäristö. Siinä esiintyvät terveyttä uhkaavat vaarat on selvitettävä. Sen jälkeen on päätettävä tarpeellisista korjauksista. Tavoitteena on työympäristön vaarojen ja niistä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäiseminen tai poistaminen määrätietoisesti. TKK on jaettu työsuojelullisesti viiteen työpaikkaan. Suojeluorganisaatioiden kuvaukset ovat osoitteessa: Tutkimusryhmillä on omat turvalliseen työskentelyyn opastavat ohjeet, joissa otetaan erityisesti huomioon ryhmän käyttämät kemikaalit, laitteet ja muut olosuhteet. Malliohjeet löytyvät työsuojelun verkkosivuilta. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. 11

12 5 LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 5.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Aalto yliopiston tutkimuksen laatua vuonna Arvioinnin tulokset löytyvät verkosta: Kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston opetuksen ja tutkimuksen tason vuonna Tulokset on julkaistu raportissa: Evaluation of the Department of Civil and Environmental Engineering Opetus Laitos siirtyy käyttämään palauteoodia syksyllä Laitosjohtaja nimeää palauteoodiyhdyshenkilön. Yhdyshenkilö toimittaa tiedot eri tutkimusryhmien opetuksen kehittämistyöryhmille. Laitos varmistaa opetuksen laatua palauteoodijärjestelmän avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. Tentit ja harjoitustyöt ovat suoraa palautetta opiskelijoilta. Tuloksia verrataan kurssin oppimistavoitteisiin ja tehdään mahdolliset muutokset kurssin sisältöön, tavoitteisiin, painotuksiin tai oppimisympäristöön. Liikenne- ja tietekniikan opetusyksikössä on toiminut pitkään ja aktiivisesti yksikön oma opetuksen kehittämisryhmä, johon kuuluvat laitosjohtaja, opetusyksikön vastuuopettajat ja opiskelijoiden edustaja. Yksikkö koordinoi kurssien rajapintoja ja tarkastelee kurssien onnistumista opiskelijapalautteen perusteella. Ryhmän kokoonkutsujana ja sihteerinä toimii Liikenne- ja tietekniikan assistentti Tutkimus Projektimuotoisen tutkimuksen laadunvarmistus on kuvattu TKK:n ohjeessa projektitoiminnasta. Lisäksi noudatetaan innovaatiokeskuksen tapauskohtaisia ohjeita. 12

13 Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tukitoiminnot Hallinto ja tukitoiminnoilla tuetaan opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä. Hallintoja tukitoimintojen laadunvarmistus on kuvattu TKK:n ja tiedekunnan toimintakäsikirjoissa Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistojen kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vaikuttavuutta, toteutetaan perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, kautta. Valmistuneiden sijoittuminen oman alan töihin ja ulkopuolisen rahoituksen osuus kuvaavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 13

14 Liite 1 Henkilöstö Laitoksen johtaja Laitoksen varajohtaja Laitoksen talousvastaava Laitoksen sihteeri Hankintavastaava Tilavastaava ATK-vastaava Henkilöstöasiat Laatuvastaava Matkavastaava ma. professori Tapio Luttinen professori Riku Vahala laboratorioinsinööri Åsa Enberg varalla Irmeli Gustavsson osastosihteeri Sirpa Virtanen laboratorioinsinööri Ari Järvinen laboratorioinsinööri Ari Järvinen käyttöinsinööri Jari Hänninen toimistosihteeri Anne-Maj Seppälä laboratorioinsinööri Kari Laakso toimistosihteeri Seija Latvala, varalla Sirpa Virtanen Laitoksen tutkimus- ja opetusryhmät ja niiden johtajat ovat: - Geoympäristötekniikka (Jussi Leveinen) - Kalliorakentaminen (Mikael Rinne) - Liikennetekniikka (Timo Ernvall) - Pohjarakennus ja maamekaniikka (Olli Ravaska) - Tietekniikka (Terhi Pellinen) - Vesihuoltotekniikka (Riku Vahala) - Vesitalous ja vesirakennus (Pertti Vakkilainen) - Ympäristötekniikka (Juha Kaila)

15 Liite 2. Laitoksen toimikuntien ja työryhmien tehtäväkuvaukset Opetuksen kehittämisen työryhmä - Koordinoi kurssien opetuksen sisältöä - Suunnittelee laitokselle Master-ohjelmaa Strategiatyöryhmä Työstää laitoksen toimintasuunnitelman. TYHY-ryhmä Työn, työympäristön ja työyhteisön kehittäminen Tuki- ja hallintopalveluiden työryhmä - Luo ja sopii yhteisistä käytännöistä tutkimusryhmien välillä - Varmistaa tiedonkulkua Kotisivutyöryhmä - Luo laitokselle uudet kotisivut - Ylläpitää kotisivuja Julkaisutyöryhmä - Yhtenäistää ja yhdistää tutkimusryhmien julkaisusarjoja. ATK-työryhmä Kehittää ja ylläpitää ATK-palveluita Laatutyöryhmä Ylläpitää laitoksen laatukäsikirjaa ja toimintaohjeita 15

16 Liite 3. Laitoksen toimikuntien ja työryhmien jäsenet Opetuksen kehittämisen työryhmä Pertti Vakkilainen PJ Jarkko Valtonen Jouni Ojala Henry Gustavsson Jarkko Koskela Tero Hokkanen Juha Antikainen Nina Janasik Strategiatyöryhmä Tapio Luttinen PJ Olli Ravaska Pertti Vakkilainen Riku Vahala Soile Koukkari TYHY-ryhmä Sirpa Virtanen PJ, TYHY-yhdyshenkilö Anne-Maj Seppälä Petri Peltonen Tuki- ja hallintopalveluiden työryhmä Åsa Enberg PJ Laboratorioinsinöörit ja sihteerit sekä käsiteltävistä asioista riippuen tarpeelliset asiantuntijat. Kotisivutyöryhmä Åsa Enberg PJ Sirpa Virtanen Petri Peltonen Jouni Ojala Jonni Takala Ari Järvinen Jarkko Koskela Jalle Tammenmaa Tero Hokkanen Seija Latvala Olli Salmi 16

17 Julkaisutyöryhmä Jouni Ojala PJ Kari Laakso Matti Lojander Ari Järvinen Jarkko Koskela Annika Parviainen Pekka Eloranta Nina Janasik ATK-työryhmä Suunnitteilla, yhteinen R-laitoksen kanssa Laatutyöryhmä Kari Laakso Åsa Enberg Ari Järvinen Matti Lojander Jalle Tammenmaa Jarkko Koskela Jouni Ojala PJ Laatuvastaava 17