Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Mediatekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1.1. Tassu Takala Stina Westman 28.9.

Transkriptio

1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Mediatekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1.1 Tassu Takala Stina Westman

2 Versionhallinta versio pvm laatija selitys ver Mari Knuuttila, Ilse Muroke, Tapio Takala pohja tehty puunjalostustekniikan laitoksen käsikirjan pohjalta ver Tapio Takala edellisen version puuttuvia kohtia täydennetty, versionhallinta ver Stina Westman päivitetty ja tehty muutoksia sisäisen auditoinnin pohjalta

3 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Mediatekniikan laitos Laitoksen toimintasuunnitelma (visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet) Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Opetus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot

4 1. Johdanto Mediatekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen johtaja ja sitä ovat kommentoineet muut johtoryhmän jäsenet. 2. Mediatekniikan laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Viestintätekniikan laboratoriosta (AS-osastolta) sekä Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorion (T-osasto) mediaryhmästä. Mediatekniikan laitoksen toimialaan kuuluu digitaalinen media kaikissa muodoissaan, niin julkaisualustana kuin vuorovaikutteisena ympäristönäkin. Tavoitteena on edistää sitä monitahoista teknistä, sisällöllistä ja psykologista osaamista, mitä nykyaikaisten mediatuotteiden ja -järjestelmien rakentaminen vaatii. Opetuksessa digitaalista mediaa lähestytään yhtäältä teknisestä näkökulmasta, so. miten mediaa esitetään digitaalisena ja kuinka sitä käsitellään algoritmisesti. Toisena näkökulmana on mediasisällön tuotantoprosessi sekä siinä tarvittavat suunnittelutaidot, käytettävyyttä ja esteettisyyttäkään unohtamatta. Tutkimuksen painopistealueita ovat tietokonegrafiikka ja vuorovaikutustekniikka, virtuaaliympäristöt, digitaalisen kuvan laatu, sekä erilaiset www-palvelujen tekniikat, mukaan lukien semanttinen web Laitoksen toimintasuunnitelma (visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet) Tietotekniikan laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja (2) opetuksen antaminen ja (3) yhteiskunnallinen vaikuttaminen, sen mukaisesti mitä informaatio- ja luonnontieteellinen tiedekunnassa on sovittu Laitoksen vahvuudet - tutkimusrahoituksen hankkiminen - monitieteellinen yhteistyökyky - toimiala on yhteiskunnallisesti merkittävä ja nopeasti kehittyvä, erityisesti Aaltoyliopistoa ajatellen - tutkimus muutamilla erikoisaloilla maailman kärjessä Laitoksen kehittämiskohteet - henkilöstörakenne

5 - opetuksen integrointi laitoksen sisällä kesken, toisaalta Aalto tarjoaa isoja mahdollisuuksia - laitoksen fyysinen ja henkinen lähentäminen (syntynyt kahdesta eri laboratoriosta, jotka toimivat eri taloissa) 3. JOHTAMINEN Tietotekniikan laitos on yksi informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Vuosina laitoksen johtajana toimii Tapio Takala ja varajohtajana Eero Hyvönen. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitosjohtaja nimeää johtoryhmän. Se on epävirallinen elin, joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat professorit, laboratorioinsinööri ja talousasioiden suunnittelusihteeri. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään laitoskokouksia vähintään kolme kertaa vuodessa Laitoksen organisaatio Mediatekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Keskusteluissa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 5

6 Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa ja ohjaa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen ja tutkinto- ja julkaisutilastojen, opetuksen palautteen ja talousraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä. Laadulliset tavoitteet asetetaan laitoksen strategiassa Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa ( ja Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa ( kuvatut Tiedon keruu Tietoja saadaan määrällisten mittareiden, palautteiden ja arviointien kautta. Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tietojen keruusta vastaavat sihteerit ja laboratorioinsinööri. Mediatekniikan laitoksella julkaisutietoja kerätään myös omiin tietokantoihin, joista ne siirretään TKK:n yhteisiin tietokantoihin. 6

7 Laitos varmistaa opetuksen laatua kurssipalautejärjestelmän ( avulla. Palautteita käsitellään kurssikohtaisesti sekä vuosittain laitoksen opetuksen kehitykseen liittyvissä kokouksissa. Myös OODI:n palautejärjestelmä pyritään saamaan käyttöön. Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (rahoitushakemusten arvioinnit, tieteellisten julkaisujen vertaisarvioinnit, opinnäytteiden arvioinnit, tutkijakoulujen johtoryhmät, yhteishankkeiden määrä ja laatu, ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä ). Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. Opetustietoa analysoidaan lisäksi kurssi- ja laitostasolla opetushenkilökunnan toimesta. 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään mm. JOOP-opintoihin kannustaen. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Myös laitoksen TYHY-toiminta on kehitteillä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi lähiesimies nimeää uudelle henkilölle työnopastajan. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös palautekeskustelu noin kahden viikon kuluttua. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) ulkopuoliseen, hankittuun rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 7

8 4.2.1 Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin laitosjohtajien ja hallintopäällikön kanssa tiedekuntaneuvoston hyväksymien suuntaviivojen mukaan Täydentävä rahoitus Pääosa rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU) sekä yrityksiltä. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on henkilötyövuosina n Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Mediatekniikan laitos sijoittuu kahteen rakennukseen, Tietotekniikan taloon sekä TUAStaloon. Laitoksen laboratorioinsinööri vastaa laitoksen tiloista informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Laitteet merkitään rekisteriin, jota ylläpitää laboratorioinsinööri. Apunaan hänellä on laitteiden ja järjestelmien ylläpitäjiä. Opetuskäyttöön tarkoitetuista AV-laitteista, niiden lainauksesta ja kunnossapidosta, vastaa laboratoriomestari. Tutkimuskäyttöön hankituista mittalaitteista vastaa kunkin tutkimusprojektin henkilöstö. Laitteille on vastuuhenkilöt, jotka toimivat ensisijaisina yhteyshenkilöinä laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 8

9 5.1. Opetus Laitos tuottaa opetusta pääaineopiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduuliopiskelijoille tietotekniikan, automaatio- ja systeemitekniikan sekä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmissa. Laitoksen kurssitarjonta ja kurssikuvaukset näkyvät Noppa- ja WebOodi-järjestelmistä. Laitos kehittää opetusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla tutkinto-ohjelmien kehitystyöhön. Laitos tuottaa perustutkintoja noin 30 ja tohtoritutkintoja noin 3 kpl vuodessa. Opintopisteitä tuotetaan noin Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkijakoulut Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (Hecse, Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering, on Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen tutkijakoulu. OPM:n tutkijakoulurahoitusta 20 tutkijapaikkaa vuosille Käyttäjäkeskeisen tietotekniikan tutkijakoulu (UCIT, Graduate School in User-Centered Information Technology, on Kauppakorkeakoulun, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun, ja VTT:n yhteinen tutkijakoulu. Koulussa on yhteensä 15 tutkijapaikkaa vuosina Tutkimus Laitoksen tutkimustehtäviä toteuttavat professorien johtamat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien johtajat ovat vastuussa oman alueensa tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimus tehdään täydentävällä rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä laitosjohtajan kanssa sovitun budjettinsa puitteissa. Laitoksen tutkimus- ja opetusryhmät ja niiden johtajat löytyvät www-sivuilta, ks. Tutkimustoiminnan strategia noudattaa tiedekunnan tutkimusstrategiaa. Tieteellisen tutkimuksen laatua edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, kiinnittämällä erityistä huomiota tutkijoiden rekrytointiin (myös ulkomailta), postdocjärjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. 9

10 Laitos on mukana ICT-SHOK:in ohjelmissa DIEM (projektit Building automation ja Mobile mixed reality) sekä Flexible services (projektit EDEN, LUCRE ja Cross-media publishing). TKK:n ja Aalto-yliopiston hankkeista laitos on mukana MIDE-ohjelmassa (projekti UI-ART, lisäksi osallistutaan toisen kierroksen hakuun) sekä Media Factoryssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi laitoksen aktiviteetteihin kuuluvat yritysyhteistyö ja kansalliset hankkeet (mm. semanttisen webin alalla kulttuuri, terveys, jne.), alan järjestöissä toimiminen, standardointityö, patentointi sekä tutkimuksen pohjalta syntyvien uusien yritysten käynnistäminen. 5.4 Tukitoiminnot Tukipalveluihin kuuluvia toimintoja ovat (vastuuhenkilöt): - Hankinnat (Seppo Äyräväinen) - Laitteet (Liisa Hirvisalo, Tiina Hartikainen, Seppo Äyräväinen) - IT-palvelut (Seppo Äyräväinen) - Taloushallinto (Riitta Kaijansinkko) - Henkilöstöhallinto (Riitta Kaijansinkko, Helena Hellström) - Matka-asiat (Riitta Kaijansinkko, Seppo Äyräväinen, Helena Hellström) - Opinto-asiat (Liisa Hirvisalo) Tietosuoja, työ- ja tietoturvallisuus Mediatekniikan laitos sijoittuu kahteen rakennukseen, Tietotekniikan taloon sekä TUAStaloon. Huoneavaimia hallitaan rakennuskohtaisesti. Ulko-ovien ja muiden sähkölukollisten ovien avaimia hallinnoi Tila- ja turvallisuusasiain toimisto (TTA). Tilaturvallisuutta pidetään yllä ja kehitetään yhdessä TTA:n kanssa. Rakennuskohtaisesti on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja dokumentoimiseksi. Tietojenkäsittelyssä huomioidaan tietosuoja yliopiston ja valtion ohjeistuksen mukaisesti. Laitoksella on omia tietojärjestelmiä. Niiden ja niihin liittyvien tunnusten suhteen noudatetaan TKK:n tietojärjestelmiä koskevia sääntöjä 10

11 Tietoturvallisuuden ylläpitämisessä sovelletaan TKK:n tietoturvapolitiikkaa: 11