Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta. Toimintakäsikirja Versio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta. Toimintakäsikirja Versio 1.0 13.11.2008"

Transkriptio

1 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Toimintakäsikirja Versio

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 1. Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta 1.1 Visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet 1.2 Tiedekunta lyhyesti Historia Tiedekunta tänään 2. JOHTAMINEN 2.1 Johtamiskäytännöt Tiedekunnan organisaatio ja hallinto Toiminnan ohjaus 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet 2.3. Tiedekunnan laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi 3. VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö 3.2 Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus 3.3 Infrastruktuuri ja tukipalvelut Tilat Työturvallisuus Tarvikehankinnat, laitteet sekä varasto- ja työpajapalvelut 4. TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Koulutus Opetussuunnitelma Tutkinnon kehittäminen Tutkinnon tavoitteet Opettajien kouluttaminen Opetusmuodot ja oppimisen arviointi Opetustilojen kehittäminen Opetuksen käytännön järjestelyt Opintohallinnon prosessit Opiskelijoiden rekrytoiminen Opiskelijoiden neuvonta Opiskelijaliikkuvuus Jatko-opiskelu Aikuiskoulutus 4.2 Tutkimus Tutkimusstrategia Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 4.4 Tukitoiminnot 2

3 4.4.1 Opintohallinto Henkilöstöhallinto Taloushallinto Kansainvälinen toiminta Viestintä Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut Kirjastotoiminta Tietohallinto Asiakirjahallinto 3

4 JOHDANTO Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjassa on kuvattu tiedekunnan johtamisjärjestelmä ja tiedekunnan ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun toimintakäsikirjassa (TKKtk). Käsikirja on hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa xx.yy.200z. 1 INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Tiedekunta aloitti toimintansa Tiedekuntaan yhdistettiin Arkkitehtiosasto, Konetekniikan osasto, Maanmittausosasto ja Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto. Lisäksi tiedekuntaan liitettiin Lahden keskus ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK). Tieteellinen tutkimus, taiteellinen toiminta, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat tiedekunnan perustehtävät. 1.1 Visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet Visio Tiedekunta näkee seuraavan täsmennyksen suhteessa TKK:n visioon tarpeelliseksi tiedekunnan osalta. Tiedekunta koostuu alansa parhaista suomalaisia ja ulkomaalaisista opiskelijoista, opettajista, tutkijoista ja muusta henkilökunnasta He ovat haluttuja kumppaneita myös kansainvälisessä opetus- ja tutkimustyössä. Tiedekunnan henkilöstö tunnetaan tutkimuksensa ja opetuksensa tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä omasta uudistumiskyvystään. Uudistumiskykyä ilmentää oppimisympäristön vuorovaikutteisuus ja tutkimusryhmien verkottuminen. Tutkijakoulutettaville jatko-opinnot ovat luonteva kasvuprosessi perustutkinnon jälkeen. Missio Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan tehtävänä on harjoittaa alansa tieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa sekä edistää insinööritieteiden ja arkkitehtuurin kaikkinaista hyödyntämistä antamalla niihin yhdistyvää ylintä opetusta. Menestymisen edellytyksenä on toimiminen tutkimus- ja opetustehtävissä aktiivisessa vuorovaikutuksessa tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Vahvuudet Tiedekunnan vahvuuksia on monialaisuus ja hyvät yhteydet elinkeinoelämään. Mittareina toimivat elinkeinoelämään tehdyt DI-työt ja korkeatasoiset tieteelliset tulokset suhteessa verrokkiyliopistoihin (KTH, Lund, Chalmers, Konstakademi). 4

5 Kehittämiskohteet Rehtorin tulossopimuksessa asettamien tavoitteiden lisäksi tiedekunnalla on seuraavia kehittämiskohteita: työpajat, tiedekunnan omien tutkijakoulupaikkojen lisääminen, kustannustehokkuuden parantaminen, tilajärjestelyt, rahanjakomallin kehittäminen ja siihen liittyvien toiminnan tavoitteiden asettaminen. 1.2 Tiedekunta lyhyesti Historia Tiedekunta aloitti toimintansa Monet tiedekunnan alat ovat olleet olemassa jo Teknillisen korkeakoulun alkuajoista lähtien, kuten arkkitehtuuri, rakentaminen, konetekniikka, maanmittaus ja yhdyskuntasuunnittelu Tiedekunta tänään Tiedekunnassa tutkitaan ja opetetaan aloja, joiden muodostama kokonaisuus käsittää koko rakennetun ympäristön koneineen ja laitteineen. Tavoitteemme on luoda uutta tietoa ja uusia ratkaisuja palvelemaan kestävän kehityksen päämääriä. Ympäristön hyvinvointiin ja ihmisten terveyteen sekä turvallisuuteen liittyvät kysymykset edellyttävät uusia ratkaisuja, joiden etsimisessä olemme mukana. Tiedekunnan palveluksessa oli syyskuussa 2008 noin 780 henkilöä, joista noin 70 professoria. Perusopiskelijoita ja jatko-opiskelijoita on tiedekunnassa yhteensä noin Tutkinto-ohjelmia on 9. 2 JOHTAMINEN 2.1 Johtamiskäytännöt TKK:n johtamisperiaatteita on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekuntaa johtaa dekaani ja hänen apunaan tiedekunnan johtoryhmä (dekaani, varadekaani, laitosten johtajat ja hallintopäälliköt) ja koulutuksen johtoryhmä (varadekaani, koulutusneuvostojen puheenjohtajat ja suunnittelijat). Laitoksia johtavat laitosten johtajat apunaan laitosten johtoryhmät. Lisäksi tiedekunnassa on tutkintoohjelmien vastaavat professorit Tiedekunnan organisaatio ja hallinto Tiedekuntaan kuuluu yhdeksän laitosta: Arkkitehtuuri, Energiatekniikka, Koneenrakennustekniikka, Maanmittaustieteet, Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka, Sovellettu mekaniikka, Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka, sekä erillislaitokset Lahden keskus ja YTK. Laitoksissa toimii useita tutkimusryhmiä. 5

6 Tiedekunnassa sijaitsee tiedekunnan yhteinen työpaja. Lisäksi on laitoskohtaisia työpajoja, arkkitehtuurin oppilastyöpaja ja tutkimusryhmiin liittyviä työpajoja. Tiedekunnan kanslia toimii neljässä eri toimipisteessä (Arkkitehtuuri, Konetekniikka, Maanmittaus ja Rakennus- ja ympäristötekniikan kanslia). Tiedekunnan organisaatiokaavio liitteenä. Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin ja varadekaanin kolmen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvosto voi vapauttaa dekaanin joko kokonaan tai osittain hoitamaan dekaanin tehtäviä. Dekaani on vapautettu 60 %:sesti hoitamaan dekaanin tehtäviä. TKK:n hallintojohtosäännössä (23 ) on määritelty dekaanin tehtävät. Muita tiedekunnan hallintoon liittyviä toimijoita ovat: Varadekaani, jonka tehtävänä on toimia dekaanin varahenkilönä, koulutuksen johtoryhmän puheenjohtajana ja tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavana henkilönä Hallintopäälliköt vastaavat henkilöstöhallinnon esittelytehtävistä sekä taloushallintoon ja tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvistä tehtävistä sovitun työnjaon mukaisesti. Opintojen suunnittelijat ja opintosihteerit vastaavat opintoasioiden esittelystä, opiskelijoiden ohjauksen järjestämisestä ja osaston vastuulla olevien tutkintoohjelmien ja muiden opintokokonaisuuksien opintohallinnosta. Tiedekunnan talousasioita hoitava henkilö, joka huolehtii määrärahojen budjetoinnista ja seurannasta. Osastosihteerit, jotka toimivat tiedekunnan koulutusneuvostojen sihteereinä. Erityisiä tehtäviä varten kootaan tarvittaessa dekaanin päätöksellä työryhmiä: Resurssityöryhmä Strategiatyöryhmä Kv-asioiden työryhmä Rehtori määrää laitosten esimiehet. Laitosjohtajan tehtävät on kuvattu hallintojohtosäännössä ja niitä on täsmennetty rehtorin antamalla erillisellä ohjeella Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekunnassa kukin laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksen. Näiden ehdotusten perusteella dekaani laatii koko tiedekunnan budjettiesityksen. Dekaani sopii rehtorin kanssa keväällä ja syksyllä käytävissä tulosneuvotteluissa toiminnan suuntaviivat. Tulosneuvotteluissa hyväksytty tulossopimus ja siihen liittyvät suunnitelmat ovat verkossa kaikkien nähtävillä (http://unel.hut.fi/). Dekaani jakaa rehtorin tiedekunnalle myöntämät toimintamenomäärärahat. Tiedekunnan tulostavoitteet sovitaan rehtorin kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Tavoitteiden 6

7 realistinen taso perustuu organisaatiossa käytyihin kehitys- ja tavoitekeskusteluihin sekä analyysiin opintonsa aloittaneiden (ja keskeyttäneiden) määristä. Dekaani suorittaa vuosittain ns. laitoskierrokset, jolloin dekaani käsittelee jokaisen laitoksen kanssa erikseen laitoksen toimintaan liittyviä kysymyksiä, mm. tutkimuksen, opetuksen, henkilöstön ja talouden osalta. 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet TKK:n Laatupolitiikka ja Laatutavoitteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 2.3 Tiedekunnan laadunvarmistus Tätä ei ole vielä tarkemmin määritelty Mittarit Tiedekunnan laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitoskohtainen tiedonkeruu on kuvattu laitosten toimintakäsikirjoissa Tiedon analysointi Kerättyä tulos- ja taloustietoa analysoidaan dekaanin ja tiedekunnan johtoryhmän toimesta. 3 VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö Tiedekunnan henkilöstö: professorit 71 opettavat tutkijat 23 muu opetushenkilöstö 61 laboratorioinsinöörit 32 toimisto- ja hallintohenkilöstö 97 avustava henkilöstö 91 7

8 kiinteistö- ja huoltohenkilöstö 10 tutkijat 268 tutkimusapulaiset 132 Henkilöstön määrä oli yhteensä 785 syyskuun alussa Tiedekunnat ovat osallistuneet TKK:n henkilöstöstrategian tekemiseen: (http://www.tkk.fi/henkilokunta/tkkn_henkilostostrategia.htm). Henkilöstrategian toimintasuunnitelmassa on mainittu erikseen laitosten vastuut. Tiedekunta on velvoittanut laitokset laatimaan vuodelle 2015 tähtäävän henkilöstösuunnitelman. Uuden henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu hajautetusti kussakin työpisteessä: tutkimusryhmät perehdyttävät uudet työntekijät omien suunnitelmiensa mukaan (laitosten perehdyttämissuunnitelmat on esitelty niiden omien LVJ-kuvauksien yhteydessä). Muun kuin laboratoriohenkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu lähiesimiehen tai esimerkiksi eläkkeelle lähtevän toimenhaltijan toimesta. (Liitteenä luettelo perehdyttäjistä) Tiedekunnassa noudatetaan TKK:n yhteistoimintamenettelyn periaatteita. Laitokset järjestävät henkilöstökokouksia kolme kertaa vuodessa. Henkilöstön kanssa käydään pääsääntöisesti vuosittain kehityskeskustelut ja palkkakeskustelut. Opetushenkilöstön palkkakeskustelut käydään kerran kolmessa vuodessa. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi kullakin laitoksella toimii TYKYvastuuhenkilöt. Lisäksi järjestetään tarvittaessa ammattikunnittain yhteisiä koulutustilaisuuksia (sihteerit, työpajat, opettajat). Liitteenä luettelo TYKYyhdyshenkilöistä. Tiedekunta kannustaa henkilöstöään osallistumaan henkilökunnan koulutustilaisuuksiin. Esimerkkinä on opettajien pedagooginen koulutus. Nämä asiat ovat kehityskeskusteluiden asialistalla. Dekaani valvoo laitosten johtajien esimies- ja johtajakoulutusta. 3.2 Rahoitus Tiedekunnan rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Rehtorin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Budjettirahan osuus on vuonna 2007 ollut 23,3 milj. euroa ja täydentävän rahoituksen 21,5 milj. euroa. Täydentävä rahoitus tulee???? Resurssien jaon periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt kokouksessaan tiedekunnan määrärahojen jaon suuntaviivat vuodelle Toimintamenorahoitus Tulosneuvottelujen jälkeen rehtori päättää joulu/tammikuussa tiedekunnan saaman budjettirahoituksen määrän. Budjettiraha jakautuu perusrahoitukseen, kehittämisrahaan ja hankerahaan. Dekaani jakaa budjettirahan vastuualueille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista tiedekunnan johtoryhmässä ja esiteltyään määrärahojen jaon suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle. 8

9 3.2.2 Täydentävä rahoitus Tiedekunnan täydentävä rahoitus kanavoituu laitosten kautta. Täydentävää rahoitusta säätelee TKK:n ohjeistus (http://innovaatiokeskus.tkk.fi/). Innovaatiokeskus hoitaa tukiyksikkönä tutkimustoiminnan rahoitus- ja sopimusasioita. 3.3 Infrastruktuuri ja tukipalvelut Infrastruktuurin toimintakuvauksessa on tiedekuntaan kuuluvien rakennusten talotekniikan, työturvallisuuteen liittyvien asioiden sekä tavarahankinnan ja laitteiden laadunvalvontajärjestelmät. Infrastruktuuriin kuuluu myös sen ylläpito ja huolto sekä käyttäjille tarjotut tukipalvelut. Laadun varmistamiseksi kullekin prosessille on nimetty laitoksittain vastuuhenkilö ja näiden henkilöiden toimenkuvat on määritelty dokumentoidusti. Talotekniikan tavoite on talon kiinteistötekniikkajärjestelmien häiriötön toiminta. Prosessiin kuuluvat kiinteistöhuoltoyhtiö, talokirja ja verkkoselainpohjainen Senaattila-virheilmoitusmenettely sekä siivouspalveluyhtiö että vartiointiyhtiö. Kaikki talotekniikkaan ja turvallisuuteen liittyvät ilmoitukset ja huoltopyynnöt voi tehdä vahtimestareille. Huoltoyhtiöiden ja siivouspalvelujen sopimusasiat TKK:lla hoitaa Tilaja turvallisuusyksikkö. Kiinteistöhuollon ja siivouspalvelun laadunarviointi tehdään kussakin rakennuksessa 1-2 kertaa vuodessa sopimustoimittajan edustajan ja TKK: talovastaavien kesken. Infrastruktuuriin ja tukipalveluihin liittyvien dokumenttien ylläpitoa koordinoivat laitosten talovastaavat Tilat Tiedekunta toimii 13:ssa Senaatti-kiinteistöjen rakennuksissa, joissa on erityistiloja tutkimukseen ja opetukseen. Tilojen hoitajina toimivat prefektit tai talojohtajat. Lisäksi on nimetty rakennuskohtaisia talovastaavia. Tilojen yhteinen neliömäärä on (luku tarkistettava). Merkittäviä suuria tiloja ovat arkkitehtuurin pajat, rakennetekniikan koehalli, meritekniikan altaat, lentotekniikan tuulitunnelit ja vesirakennuksen virtauslaboratorio Työturvallisuus Laitosten toimintakäsikirjoissa on kuvattu laitoskohtainen työturvallisuusorganisaatio. Lisäksi tiedekunnassa toimivat korkeakoulun nimeämät työpaikkakohtaiset työsuojeluvaltuutetut. Henkisessä työsuojelussa noudatetaan korkeakoulun ohjeistusta Tarvikehankinnat, laitteet sekä varasto- ja työpajapalvelut Tutkimustarvike- ja laitehankinnoista vastaa tiedekunnassa kukin laitos itsenäisesti. Kukin laitos on nimennyt hankintavastaavat. TKK hankintatoimi on dokumentoitu verkkosivulla TKK:lla toimistotarvikehankinnat on järjestetty sopimustoimittajan automaattitäydennysvarastoilla. Sopimuksista vastaa Tila- ja turvallisuusyksikkö ja laatua seurataan laitoskohtaisesti osastosihteerien toimesta. Laatua seuraa TKK hankintatoimen 9

10 johtoryhmä. Tutkimuslaitteet on kirjattu TKK laiterekisteriin, LAREK:iin, josta vastaa TKK kirjanpito- ja maksupalvelu. Rekisteriin on kirjattu kullekin laitteelle vastuuhenkilö. Toimintaan kuuluu tiedekunnan työpaja, johon on tarkoitus keskittää tutkimuslaitteiden suunnittelu-, valmistus-, huolto- ja ylläpitopalveluita. Lisäksi laitoksilla on tutkimus- ja opetuslaboratorioita, joiden yhteydessä on myös työpajatoimintaa. Kullakin laboratoriolla ja työpajalla on oma esimies, joka huolehtii päivittäistoiminnasta ja ottaa vastaan tutkimusryhmiltä ja opettajilta tulevat työtehtävät. Tiedekunnan työpajatoiminnan laatua, osaamisen kehittämistä, yhteyksien rakentamista tutkimusryhmiin ja talokohtaisen erikoisosaamisen ylläpitämistä valvoo tiedekunnassa työpajojen esimies. 4 TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Koulutus Teknillisen korkeakoulun koulutusprosessit on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekunnan opetukseen ja opintohallintoon liittyvä materiaali on julkaistu tiedekunnan verkkosivuilla (http:/engineering.tkk.fi /). Tiedekunnan tarjoamat perustutkinto-ohjelmat ja jatkokoulutusalat on kuvattu tiedekunnan julkaisemissa tutkinto-ohjelmien opintooppaissa. YTK ja Lahden keskus tarjoavat aikuis- ja täydennyskoulutusta. Perustutkinnoissa tiedekunnan koulutusneuvostot (A, K, M ja R) toimivat koordinoivina ja valmistelevina eliminä. Lisäksi tiedekunta on nimennyt Tutkinto-ohjelmista vastaavat johtajat. Kandikoulutusneuvosto vastaa tiedekunnan yhteisen insinööritieteiden kandiohjelman kehityksestä rehtorin antaman ohjeen mukaisesti. Arkkitehtuurin koulutusneuvosto käsittelee arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kanditutkintoa ja sen kehittämistä koskevat asiat. TKK:n tutkintosäännön ja hallintojohtosäännön määrittelemiltä osin opintoasioihin liittyviä päätöksiä tehdään tiedekuntaneuvostossa. Tiedekuntaneuvosto on delegoinut osan näistä asioista dekaanin päätettäväksi Opetussuunnitelma Tiedekunnan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmia päivitetään vuosittain ja ne julkaistaan kevätlukukauden lopussa TKK:n antamien ohjeiden mukaisesti. Opintojen suunnittelijat vastaavat opetussuunnitelmien kokoamisesta Tutkinnon kehittäminen Perus- ja jatkotutkintojen reunaehdot on määritelty TKK:n tutkintosäännössä. Tiedekunnassa tehdään perus- ja jatkotutkintojen kehittämistyötä TKK:n antamien suuntaviivojen mukaan. Tällä hetkellä tehdään tiedekunnan kandiohjelmien uudistamista ja tiedekunta tähtää vuoden 2010 tutkinnonuudistukseen Tutkintojen tavoitteet Tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa luonnon- ja insinööritieteiden perusteisiin (lähinnä matematiikka, fysiikka, mekaniikka, materiaalioppi, termodynamiikka, kemia) ja arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun perusteisiin perehdytään perusmoduulin ja ohjelman yhteisten opintojen moduuliin kuuluvilla kursseilla, jotka antavat opinnoille matemaattis-luonnontieteelliset perusteet ja tutkinto- 10

11 ohjelmille välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Nämä opinnot luovat perustan tutkinto-ohjelmien pääaineille. Tutkinto-ohjelmien konkreettiset tavoitteet on kuvattu opinto-oppaissa (A, K, M ja R), jotka löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta Tutkintojen tavoitteet vahvistaa vuosittain opetussuunnitelman yhteydessä tiedekuntaneuvosto Opettajien kouluttaminen Tiedekunta kannustaa opettajia osallistumaan TKK:n Opetuksen ja opiskelun tuen järjestämiin koulutuksiin (erityisesti O3 ja YOOP: Rehtorin asettama tavoite vuodelle 2009 on 4 opettajan lähettäminen koulutukseen. Lisäksi tiedekunta järjestää omia koulutuksia, kuten opetutorkoulutus ja opetuksen kehittämispäivät. Näissä koollekutsujana ja osittain järjestäjinä sekä kouluttajina ovat opintojen suunnittelijat. Opettajien substanssikoulutuksesta huolehditaan järjestämällä alakohtaisia seminaareja, vierailuluentoja ja kansainvälisiä vierailuja muihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin Opetusmuodot ja oppimisen arviointi Tiedekunnassa käytetään laaja-alaisesti erilaisia opetusmuotoja ja oppimisen arviointitapoja, joita on kuvattu tiedekunnan opinto-oppaissa. Opetuksen kehittäminen on TÄLLÄ HETKELLÄ pääsääntöisesti opettajien ja tutkimusryhmien oman aktiivisuuden varassa Opetustilojen kehittäminen Laboratoriotilojen kehittäminen tapahtuu tutkimuksen lähtökohdista ottaen huomioon taloudelliset resurssit. Tämä auttaa sitouttamaan opiskelijat alusta pitäen osaksi aktiivista tiedeyhteisöä. Muuhun kontaktiopetukseen (luennot, ryhmätyöt, laskuharjoitukset, tietokoneharjoitukset) varattuja tiloja on kehitetty pääsääntöisesti tilakysymysten valossa, ei niinkään pedagogisista lähtökohdista Opetuksen käytännön järjestelyt Opetuksen käytännön järjestelyistä, kuten luku- ja tenttijärjestysten laadinnasta ja salivarauksista kantavat päävastuun opintojen suunnittelijat. Käytännön harjoituksiin ja laboratorioharjoituksiin liittyvistä toimista huolehtii opetuksen tarjoava laitos ja toiminnasta vastaava tutkimusryhmä tai laboratorio Opintohallinnon prosessit Opintohallinnon lomakkeisiin liittyviä prosessikuvauksia on liitetty tiedekunnan verkkosivuille, asianomaisten lomakkeiden yhteyteen. TKK:n tason prosessit on kuvattu TKK:n pääverkkosivuilla Opintohallinnon prosesseista tiedekuntatasolla vastaavat opintojen suunnittelijat, opintosihteerit ja osastosihteerit Opiskelijoiden rekrytoiminen Tiedekunnan tutkinto-ohjelmat osallistuvat TKK:n järjestämiin lukiovierailuihin, opiskelijarekrytointitapahtumiin ja postituskampanjoihin. Lisäksi tiedekunnan tutkintoohjelmat osallistuvat oman alansa markkinointitilaisuuksiin. Tärkeä rekrytointikanava on tiedekunnan www-sivut ja niiden vastuuhenkilö on tiedekunnan tiedottaja. Killat ja ammattiainekerhot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita opiskelijoiden rekrytoinnissa Opiskelijoiden neuvonta 11

12 Muita opintoasioita, kuten opintoneuvoloiden toimintaa, isohenkilötoiminta (vertaistutorointia opiskelijoille ja opettajatutorointi on kuvattu opinto-oppaissa Opiskelijaliikkuvuus Tiedekunta kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen. Tiedekunnalla on omia opiskelijavaihtosopimuksia eri puolille maailmaa. Vastaavasti tiedekunnan opiskelijat voivat hakea TKK:n vaihtopaikkoja ja hankkia omia vaihtopaikkoja. Myös diplomityö on mahdollista tehdä ulkomailla. Näiden lisäksi opiskelijoita avustetaan ulkomaisten harjoittelupaikkojen hankkimisessa. Tiedekunta on mukana rakentamassa kaksoistutkinto-ohjelmia muutamien kansainvälisten, TKK:n kumppaniyliopistojen kanssa. Tiedekunnassa toimii kansainvälisten asioiden työryhmä. Lisäksi tiedekunnassa on kaksi kansainvälisten asioiden suunnittelijaa Jatko-opiskelu Jatkokoulutuksen osalta tavoitteet on määritelty TKK:n tutkintosäännössä. Tiedekunta on määrittelemässä ts. yhtenäistämässä kriteereitä jatko-opinto-oikeuden myöntämiseksi. Näin halutaan varmistaa aloittavien jatko-opiskelijoiden motivaatio ja menestymisen edellytykset. Tavoitteena on, että tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 30 tohtoria vuodessa Aikuiskoulutus Tiedekunnan aikuiskoulutus on pääsääntöisesti keskittynyt Lahden keskukseen ja YTK:hon. Lisäksi laitokset järjestävät resurssiensa puitteissa maksullista aikuiskoulutusta. 4.2 Tutkimus Tiedekunnan tutkimusaktiviteetista kertoo täydentävän rahoituksen osuus, joka on noin 50 % tiedekunnan saamasta rahoituksesta. Tutkimustoiminnassa tulee kiinnittää huomiota julkaisutuotannon kasvattamiseen Tutkimusstrategia Tiedekunnassa tehty tutkimus liittyy läheisesti strategisen huippuosaamisen keskittymiin (SHOK), Suomen kannalta keskeisiin teollisuuden aloihin, merkittäviin globaaleihin ongelmiin (energia, ilmaston lämpeneminen) ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi Tiedekunnan tutkimustoiminnan toteutuksesta ja hallinnoinnista vastaavat laitosten tutkimusryhmät 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Merkittävin osa vuorovaikutuksesta tapahtuu henkilökohtaisella tasolla ja opinnäytetöiden sekä tutkimusprojektien kautta. Lisäksi tiedekuntaneuvostossa on kaksi ulkopuolista jäsentä. Yksittäiset professorit ja tutkijat ovat lisäksi kirjoittaneet alojensa 12

13 oppikirjoja, artikkeleita alan kotimaisiin lehtiin, patentoineet keksintöjä ja vaikuttavat yritysten neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä olleet perustamassa yrityksiä. 4.4 Tukitoiminnot Suurin osa tiedekunnan tukitoiminnoista on organisoitu laitoksiin. Keskitetysti hoidetaan opiskeluprosesseihin liittyvät asiat, hallintopäälliköiden tehtävät, vahtimestaritoimi ja osittain työpajatoiminnot Opintohallinto Tiedekunnan seitsemän kandiohjelman, yhdeksän ylemmän tutkinto-ohjelman sekä kolmen kansianvälisen masterohjelman opintokansliat (4 kpl; A, K, M ja R) toimivat hallintopäälliköiden alaisuudessa tiedekunnassa Henkilöstöhallinto Tiedekunnan henkilöstöhallinnosta vastaavat hallintopäälliköt Taloushallinto Tiedekunnan talousseurannasta vastaavat laitosten talousvastaavat. Tiedekuntatasolla seurannasta vastaavat hallintopäällikkö ja talousasioita hoitava osastosihteeri Kansainvälinen toiminta TKK:n kansainvälisten toimintojen strategia on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Rehtori on myöntänyt tiedekunnille kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittämiseksi erillisen rahoituksen. Tiedekunnassa on kolme englanninkielistä maisteri-ohjelmaa Viestintä Tiedekunnassa on osa-aikainen tiedottaja. Tiedekunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä toimii läheisessä yhteistyössä TKK:n viestintäorganisaation kanssa Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut Innovaatiokeskus vastaa TKK:n tutkimuksen tukipalveluista. Sen toimintaperiaate on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa ja keskuksen omille verkkosivuilla (http//innovaatiokeskus.tkk.fi/) Kirjastotoiminta Tiedekunnassa toimii kolme kirjastoa (A, M ja R&Y). Lisäksi laitosten yhteydessä on käsikirjastoja Tietohallinto Tietohallintoon liittyvät vastuut ja toiminnot on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tällä hetkellä tiedekunnan laitosten tietojärjestelmien tukitoimintaa ei ole järjestetty yhdenmukaisesti Asiakirjahallinto Teknillisen korkeakoulun asiakirjahallinto on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 13

14 14

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta. Toimintakäsikirja Versio 1.1 19.10.2009

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta. Toimintakäsikirja Versio 1.1 19.10.2009 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 1.1 19.10.2009 Versio Päivä Muuttanut Muutokset 0.1 10.4.2008 M. Leisola M. Leisola 0.2. 14.4.2009 M. Leisola M. Leisola 0.3 21.4.2008

Lisätiedot

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos versio 2.0 27.3.2010 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 001 24.9.2008 A. Kontturi n runko 002 4.11.2008 A. Kontturi Laitoksen kommentit

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0,001 10.11.2008 Aila Orbinski Runko Informaatio-

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 0,6 20.10.2009

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 0,6 20.10.2009 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 0,6 20.10.2009 Version hallinta versio pvm laatija selitys versio 0,1 17.11.2008 Jorma Kyyrä, Maaret Djupsjöbacka, Anita

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio 6 8.12.2009

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio 6 8.12.2009 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Laitoskäsikirja Versio 6 8.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 2. Arkkitehtuurin laitos... 3 2.1. Laitoksen

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 1 (5) 7.11.2011 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 Aika Maanantai 7.11.2011 kello 14.05 16.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 1593 Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

yhteyshenkilö ihmeidentekijä?

yhteyshenkilö ihmeidentekijä? eedu 2004/NRO6 VirtuaaliAMK-yhteyshenkil yhteyshenkilö ihmeidentekijä? - Ketä AMKista tarvitaan - tytti.thuren thuren@tamk.fi 1 AMKin toimijat - Opiskelija Läsnäolevana tutkinto-opiskelijana AMKissa (perus-

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Tervetuloa koulutuspolitiikan ihmeellisille vesille! Sisältö Osa I Verkko, johon olet takertunut Osa II Kopon

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

TOIMINTAKÄSIKIRJA TKK SOVELLETUN MEKANIIKAN LAITOS

TOIMINTAKÄSIKIRJA TKK SOVELLETUN MEKANIIKAN LAITOS TOIMINTAKÄSIKIRJA TKK SOVELLETUN MEKANIIKAN LAITOS Versiohallinta Versio Laati Selitys Hyväksyntä 0.3 O Saarela, Käsikirjan 1. koonti T Brander 0.4 O Saarela Päivitetty kohta 2.3, lisäksi laajennetun johtoryhmän

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea

Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea Koposektorikoulutus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Järjestöseminaari 2.2.2013 Jenna Anttonen, Antti Seppänen & Maria Rytkönen Sisältö Osa I Verkko,

Lisätiedot

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus on 25. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt tämän johtosäännön. Vaasan yliopistossa

Lisätiedot

NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja

NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Mikro- ja nanotekniikan laitos Laitoskäsikirja versionhallinta Versio pvm Tekijä Selitys

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 15 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimintasääntöjen muuttaminen 1.6.2015 alkaen HEL 2015-001191 T 00 01 00 Päätös Päätöksen perustelut Taloushallintopalvelu

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Kopo-koulutus. 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Kopo-koulutus. 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Kopo-koulutus 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Mikä on kopo-vastaava? Kopo valvoo, että opiskelijan oikeudet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä Professorin tehtävä, suomen kieli, 1.8.2016 alkaen toistaiseksi 1. Professorin toimintaympäristö

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta AMK-kirjastopäivät 10.6.2010 Maija Koponen ja Marjatta Puustinen Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukonserni Korkeakouluyhteisö, jossa mukana

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

HALLINTOELINTEN JA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN KOKOONPANO 2013

HALLINTOELINTEN JA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN KOKOONPANO 2013 HALLINTOELINTEN JA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN KOKOONPANO 2013 HUMANISTINEN Tiedekunnan johtokunta 6 6 6 18 2 Johtoryhmä 7 5 12 Peruskoulutustyöryhmä 3 4 2 9 1 Jatkokoulutustyöryhmä 3 2 2 7 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot