Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,

Transkriptio

1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos Laitoskäsikirja Versio 1,

2 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0, Aila Orbinski Runko Informaatio- ja luonnontieteiden kirjan pohjalta 0, Aila Orbinski Tarja Timosen kommentit 0, Aila Orbinski Hannele Walleniuksen kommentit 0, Aila Orbinski Tarja Timosen kommentit ja päivitys 0, Aila Orbinski Aila Orbinski, viittaus sisäisiin henkilöstö- ja talousasioiden ohjeistuksiin 1, Aila Orbinski Laitoskäsikirja hyväksytty laitoksen johtoryhmässä 1, Aila Orbinski Tarja Timonen ja Salla Määttä, opintoasiatosio sekä Aila Orbinski, pieniä muutoksia tukipalveluihin 2

3 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Tuotantotalouden laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen

4 1. Johdanto Tuotantotalouden laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta, siltä osin, kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja sitä ovat kommentoineet laitoksen johtaja Hannele Wallenius ja suunnittelija Tarja Timonen. Käsikirja on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä Tuotantotalouden laitos Laitos muodostettiin Teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Tuotantotalouden laitoksen osaamisalue on arvoa tuottavien organisaatioiden ja prosessien ohjaukseen liittyvät ilmiöt ja niiden tekniset, taloudelliset ja sosiaaliset säännönmukaisuudet, erityisesti tuottavuuden kasvua edistävät organisaatioinnovaatiot. Tuotantotalouden opinnot ovat yhdistelmä tekniikkaa, taloutta, johtamista ja työpsykologiaa. Opetus perustuu kansainvälistä huipputasoa edustavaan tutkimukseen ja on tiiviisti yhteydessä elinkeinoelämään mm. yhteisten harjoitustöiden, tutkimusprojektien ja vireän alumnitoiminnan kautta. Tuotantotalouden laitos tuottaa opetusta tuotantotalouden tutkinto-ohjelmaan, josta valmistuu vuosittain noin 60 diplomiinsinööriä ja 10 tohtoria. Laitoksen erityistehtävä on alan perusopetuksen antaminen kaikille TKK:n opiskelijoille. Tuotantotalouden laitos tutkii, miten tekninen osaaminen ja innovaatiot voidaan muuntaa menestykselliseksi liiketoiminnaksi. Tutkittaviin ilmiöihin kuuluvat tavara-, palvelu- ja tietotuotantojärjestelmien ohjaus, strateginen johtaminen, teknologiayrittäjyys ja ihmisten johtaminen tietointensiivisissä organisaatioissa. Tutkimuksessa laitos toimii yhteistyössä BIT -tutkimuskeskuksen kanssa Laitoksen toimintasuunnitelma Tuotantotalouden laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja (2) opetuksen antaminen, sen mukaisesti mitä informaatio- ja luonnontieteellinen tiedekunnassa on sovittu ja (3) yhteiskunnallinen vaikuttaminen Laitoksen vahvuudet 4

5 Tuotantotalouden laitoksen vahvuutena on osaava henkilökunta ja korkeatasoinen opetus ja tutkimus. Tutkintoryhmän opiskelijat ovat myös ikäluokkansa parhaimmistoa Laitoksen kehittämiskohteet Tuotantotalouden laitoksen kehittämiskohteita on mm. henkilökunnan ja opiskelijoiden työhyvinvoinnin edistäminen ja oppilas/opettaja suhteen parantaminen. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisääminen ja tehostaminen, myös kansainvälisellä taholla, on yksi tulevaisuuden kehittämiskohteita. 3. JOHTAMINEN Tuotantotalouden laitos on yksi informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen, matematiikan ja systeemianalyysin, mediatekniikan, teknillisen fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan laitokset sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan istuntokausi on kolme vuotta. Vuosina laitoksen johtajana toimii Hannele Wallenius ja varajohtajana Eero Eloranta. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka on epävirallinen elin, joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat laitoksen johtaja, laitoksen varajohtaja ja tutkimusryhmien johtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja Laitoksen organisaatio Tuotantotalouden laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. 5

6 Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli 6

7 3.1.2 Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli Tuso -prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa laaturyhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan tiedekuntaneuvostossa Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tuotantotalouden laitoksella tietojen keruusta vastaa ryhmien/tiimien vastuuhenkilöt Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 7

8 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Opetushenkilöstön englannin kielen taitoa parannetaan yhdessä kielikeskuksen kanssa. Myös henkilöstön valmiuksia verkko-opetuksen käyttämiseen lisätään. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ -keskustelujen yhteydessä. Myös laitoksen TYHY -ryhmän painopistealueisiin kuuluu ammatillisen koulutuksen tukeminen. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi uudelle henkilölle nimetään työnohjaaja. Laitoksella on perehdyttämisopas, jonka päivittämisestä vastaa siihen nimetty henkilö. Perehdyttämisopas on kaikkien työntekijöiden saatavilla laitoksen henkilökunnan käytössä olevalla työasemalla. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia. Henkilöstökokous järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle. 8

9 Laitoksen toimintamenorahan jakaa tuotekoodeittain talousvastaava, hän myös ohjeistaa ja seuraa rahan käyttöä ja raportoi rahatilanteesta laitosjohtajalle Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU) sekä yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on n (henkilötyövuosina) laitoksen puolella. Täydentävästä rahoituksesta suuri osa hoidetaan BIT -tutkimuskeskuksen kautta. Täydentävän rahoituksen seurannasta huolehtii tutkimusryhmien sihteerit yhdessä suunnittelijan ja talousvastaavan kanssa. Tutkimusryhmien johtajat vastaavat rahojen käytöstä laitosjohtajalle. 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Tuotantotalouden laitos sijoittuu kokonaisuudessa TUAS -taloon. Laitoksen talovastaava vastaa laitoksen tiloista informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Tuotantotalouden laitoksella on nimetty kullekin laitteelle vastuu- ja varavastuuhenkilöt, jotka toimivat ensisijaisina yhteyshenkilöinä henkilökunnalle ja opiskelijoille laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. 9

10 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Koulutus Peruskoulutus Tuotantotalouden laitos tuottaa opetusta tuotantotalouden tutkinto-ohjelmaan ja sen yhteydessä toteutettavaan kansainväliseen kaksivuotiseen Master s Programme in Service Management and Engineering -ohjelmaan. Lukuvuodesta alkaen käynnistyy toinen kansainvälinen ohjelma Master s Programme in Strategy. Lisäksi laitos tuottaa opetusta informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmaan yhdessä tiedekunnan muiden laitosten kanssa. Muiden tutkinto-ohjelman opiskelijoille sekä erillisopiskelijoille tarjotaan valmiiksi suunniteltuja sivuainekokonaisuuksia. Opetussuunnitelmat vahvistetaan vuosittain kevätlukukauden aikana TKK:n opintotoimiston antamien ohjeiden mukaisesti. Laitoksen tutkimus- ja opetusryhmät vastaavat kurssien ja pää- ja sivuaineiden sisältöjen suunnittelusta. Opetussuunnitelman toimittamisprosessi kuvataan tarkemmin Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa. Laitoksella kerätään säännöllisesti kurssipalautetta. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan koulutuksen kehittämistyöhön. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja sisältö on kuvattu ohjelman opintooppaassa. Tutkinto-ohjelman vastuuprofessori on Eero Eloranta. Master-ohjelmat ovat kaksivuotisia englanninkielisiä ohjelmia, joihin voivat hakea kansainväliset ja suomalaiset hakijat. Master s Programme in Service Management and Engineering ohjelmasta vastaavat professorit ovat Paul Lillrank, Jan Holmström, Eero Eloranta ja Matti Vartiainen. Master s Programme in Strategy käynnistyy lukuvuodesta alkaen. Ohjelmasta vastaa professori Tomi Laamanen ja ohjelman opintoihin sisältyy kursseja Helsingin kauppakorkeakoulusta. Jatkokoulutus Tuotantotalouden tohtoriohjelma on toinen IL tiedekunnan kahdesta tohtoriohjelmasta, johon tuotantotalouden laitos tuottaa opetusta ja tutkimusalat. Tohtoriohjelman puheenjohtaja on professori Markku Maula. 10

11 Tuotantotalouden jatko-opetuksen tehtävänä on kouluttaa tuotantotalouden tutkimusalojen asiantuntijoita itsenäiseen tutkimustyöhön ja tutkimustulosten soveltamiseen yliopistotasoisissa tutkimustehtävissä ja teollisuuden vaativissa asiantuntijatehtävissä. Tavoitteena on luoda kyvykkyyttä kansainvälisen tason huippututkimukseen ja kansallisella tasolla vaikuttavaan asiantuntijuuteen tuotantotalouden tutkimusaloilla. Tuotantotalouden jatkokoulutusta annetaan Teollisuustalouden, Työpsykologian ja johtamisen sekä Strategisen johtamisen tutkimusryhmissä 14 tutkimusalalla, joista kustakin vastaa yksi tai useampia laitoksen professoreja. Tuotantotalouden laitos on aktiivinen toimija tuotantotalouden valtakunnallisessa tutkijakoulussa ( Tohtoriohjelmalla on kiinteä yhteys korkeakoulujen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön ja ohjelmassa annettava opetus on suunniteltu täydentämään Tuotantotalouden yksiköiden omaa jatkokoulutustarjontaa. 5.2 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat tutkimus- ja opetusryhmät. Tutkimus- ja opetusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisen tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Suurin osa tutkimuksesta rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimus- ja opetusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa puitteissa. Laitoksen tutkimus- ja opetusryhmät ja niiden johtajat ovat: Teollisuustalous (Kari Tanskanen) Työpsykologia ja johtaminen (Matti Vartiainen) Strateginen johtaminen (Tomi Laamanen) Tutkimustoiminnan strategia on määritelty tulossopimuksessa ( Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä ja keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Tutkimusrahoituksesta suurin osa muodostuu Tekes-, Tykes-, TSR-, Suomen Akatemia- ja EU-hankkeista. 11

12 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tuotantotalouden laitoksen valtakunnallisena missiona on tarjota laadukkainta tutkimusta, opetusta ja näihin perustuvaa asiantuntija-apua maan liike-elämän ja julkisen sektorin toiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Laitoksen tehtävänä on vaikuttaa siihen, että suomalainen yhteiskunta kehittyy ja vaurastuu menestyvän, kansainvälisesti kilpailukykyisen elinkeinoelämän siivittämänä ja että julkisen palvelutuotannon organisaatiot toimivat tehokkaasti kansalaisten hyväksi. 5.4 Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen Tukipalvelut -yksikkö. Tukipalvelut -yksikkö avustaa laitoksen johtoa ja tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri- ja teknisiä palveluja. Tukipalvelut -yksikköä johtaa laitoksen johtaja ja varajohtaja. Tukipalveluihin kuuluvia toimintoja ovat: Tila-asiat IT -palvelut Taloushallinto Laitteet Kansainväliset asiat Virastomestaripalvelut Kirjasto Henkilöstöhallinto Hankinnat Laadunvarmistus Sihteeripalvelut Matka-asiat Viestintä TYHY -ryhmä Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on, että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. 12

13 Laitoksen TYHY -ryhmä pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ- ja toimintakykyä. Tuotantotalouden laitoksella on pitkäjänteisesti huomioitu työhyvinvoinnin, osaamisen kehittämisen ja työssä viihtyvyyden merkitys työntekijöiden jaksamisessa ja henkilöstön pysyvyydessä. Aktiivisessa roolissa työhyvinvointiasioiden kehittämisessä ovat osaston hallinto- ja tukipalvelut, vaikkakin kaikkia osaston työntekijöitä rohkaistaan osallistumaan yhteiseen toimintaan ja työhyvinvointiasioiden ideointiin ja suunnitteluun. Keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen ovat mm. laitoksen vuosittainen suunnittelupäivä, tutkimusryhmien omat suunnittelupäivät, säännölliset palaverit sekä sähköpostitiedotteet koko henkilöstölle. Lisäksi on tutkimusryhmien tai koko laitoksen yhteiset virkistäytymistilaisuudet (mm. pikkujoulut ja kesäretki yhdessä BIT -tutkimuskeskuksen kanssa). Osastolla on lisäksi kuntosali, joka on sekä opiskelijoiden että henkilöstön käytettävissä. Työturvallisuus Korkeakoulun TUAS talon valmiussuunnittelu on turvallisuustyönä ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka avulla ehkäistään talossa toimivien osastojen, yksiköiden ja ravintolan henkilöstöä, opiskelijoita, vierailijoita, omaisuutta, tietoja, ympäristöä ja mainetta onnettomuuksilta, vahingoilta sekä rikolliselta toiminnalta. Valmiussuunnittelun asiakirjana on TUAS- talosta on tehty kattava pelastussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain tai merkittävien henkilö tai muiden muutosten jälkeen. Pelastussuunnitelmassa on kuvattu erilaisia riski- ja vaaratilanteita sekä niiden torjuntaan varautumista. Pelastussuunnitelma kansio, kartta yms. liite tietoineen on vahtimestareiden huoneessa. Suunnitelman liitteenä on mm. TKK:n puhelinluettelon sininen sivusto; kriisisuunnitelma henkinen huolto sekä menettelyohje työtapaturmatilanteen käsittelyssä. Suunnitelma on myös koko henkilöstön luettavissa R-levyasemalla Publickansiossa nimellä Tuas-pelastussuunnitelma. TUAS -taloon on nimetty suojelupäällikkö/apulaispäällikkö ja 12 henkilöä käsittävä aluevalvojien organisaatio, joka on tarvittaessa suorittaa rakennuksen evakuoinnin. Aluevalvojat ovat suorittaneet ensiavussa yleensä SPR EA2 tasoisen kurssin mukaisen koulutuksen. Rakennuksessa on kattava kuulutusjärjestelmä, joka palohälytys tai evakuointitilanteessa välittää poistumiskäskyn ohjeineen. Pelastushenkilöstön kutsumisessa tehtävien jakoon käytetään ryhmätekstiviestejä. TUAS talossa suoritetaan vuosittain ns. omapalotarkastus seuraavalla kokoonpanolla: rakennuksen huoltomies, vahtimestari(t), TTA:n yhdyshenkilö ja talon suojelupäällikkö, ennen palotarkastajan suorittamaa vuosittaista palotarkastusta. Tarkastusten tulokset ja toimenpidesuositukset dokumentoidaan ja annetaan asianosaisille tiedoksi toimenpiteitä varten. 13

14 Rakennuskohtaisesti on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua kurssipalautejärjestelmän dername=tetasyksy2008&username=username&passwd=passwd avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot, referoitujen julkaisujen määrä ja niihin kerättyjen viitteiden määrä jne.). Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta. 14

15 6.1.3 Tukitoiminnot Tukitoimintoja kehitetään jatkuvasti TKK:n ohjeistusten mukaisiksi. Tukitoiminnat on kuvattu perehdyttämisoppaassa, joka on seuraavassa osoitteessa: R -> Public -> Perehdyttäminen -> Perehdytysopas tuta. R-levyasema on koko tuotantotalouden henkilökunnan käytössä. Tuotantotalouden henkilökunnan käytössä on myös Henkilöstö- ja talousasioiden opas, joka löytyy myös R-levyasemalta Perehdyttäminen-kansiosta. Samoin sinne on tallennettu Projektimuotoisen tutkimustoiminnan tutkimusryhmien toimintaohje Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Ks. kohta 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 15