Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos. Laitoskäsikirja Ver 2.0,

Transkriptio

1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoskäsikirja Ver 2.0,

2 Versionhallinta versio pvm laatija selitys ver Pekka Orponen Pekka Mårdin mallin pohjalta ver Miki Sirola Tilat ja laitteet, tukitoiminnot ver Pekka Orponen Läpikäynti, täydennyksiä ver Pekka Orponen Tutkimusryhmätietojen korjauksia ver Pekka Orponen Johtoryhmäkäsittely 2

3 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot Tausta aineistoa

4 1. Johdanto Tässä laitoskäsikirjassa kuvataan Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu TKK:n tai sen informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin ovat laatineet laitoksen johtaja Pekka Orponen ja laboratorioinsinööri Miki Sirola. Tämä käsikirjan versio 2.0 on tarkastettu laitoksen johtoryhmässä Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitos muodostettiin Teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä yhdistämällä korkeakoulun aiemmat Informaatiotekniikan ja Tietojenkäsittelyteorian laboratoriot. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkimus ja opetus painottuvat tieteen, tekniikan ja yhteiskunnan haastavien sovellusten tarvitsemiin edistyneisiin laskennallisiin menetelmiin. Laitoksella kehitetään tehokkaita tietojenkäsittelytekniikoita mm. suurten, moniulotteisten tietoaineistojen analysointiin sekä kompleksisten ohjelmisto- ja tietoverkkosovellusten mallintamiseen ja suunnitteluun. Tämän työn yksi painoalue on adaptiivinen informatiikka, missä koneoppimismenetelmin pyritään löytämään suurten tietoaineistojen rakennetta selittäviä käsitteitä, komponentteja sekä niiden välisiä suhteita. Toinen painopiste on tietojenkäsittelyteoria, missä kehitetään matemaattisia menetelmiä laskennallisten ongelmien mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun Laitoksen toimintasuunnitelma Tietojenkäsittelytieteen laitoksen perustehtävät ovat tieteellinen tutkimus, tutkimukseen perustuva ylin opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, sen mukaisesti mitä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnassa on sovittu Laitoksen vahvuudet Laitoksen vahvuuksia ovat ensiluokkainen henkilökunta, kansainvälistä huippuluokkaa oleva tutkimustyö sekä hyvät yhteydet kansainväliseen tiedeyhteisöön ja teollisuuteen. Myös laitoksen infrastruktuuri (tilat, laitteet) on tällä hetkellä hyvässä kunnossa ja jatkoopiskelijarekrytointi toimii kohtuullisesti. Laitoksen useimmat tutkimusryhmät ovat riittävän kokoisia, ja niiden toimintaan perustuva systemaattinen tohtorikoulutus toimii tehokkaasti. Valmistuneet tohtorit sijoittuvat hyvin sekä teollisuuteen että yliopistourille. 4

5 Laitoksen työssä toteutuu hyvään, moderniin tiedekonseptiin pohjautuva tasapainoinen yhdistelmä originaalitutkimusta, vahvaa menetelmäosaamista ja merkittäviä sovelluksia Laitoksen kehittämiskohteet Yksi laitoksen toiminnan keskeinen ongelmakohta on TKK:n budjettirahoituksen alhainen osuus ja tästä seuraava suuri riippuvuus ulkopuolisesta määräaikaisesta rahoituksesta. Rahoitusrakenteen vinouman takia laitoksen professorit ja johtavat tutkijat joutuvat käyttämään suuren osan työajastaan rahoituksen hankkimiseen, seurantaan ja raportointiin perustehtävien hoitamisen sijaan. Muita kehittämishaasteita liittyy mm. tutkijoiden urakehitysmallin selkeyttämiseen, kahdesta laboratoriosta yhdistyneen laitoksen yhteisen mission vahvistamiseen, naisopiskelijoiden ja tutkijoiden osuuden kasvattamiseen, kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen varsinkin Suomesta ulkomaille, opetuksen kehittämiseen sekä laitoksen pitkän aikavälin uusiutumiskyvyn ylläpitämiseen. Myös laitoksen julkaisuprofiilia voisi terävöittää korostamalla laatulehtien merkitystä julkaisufoorumina, ja laitoksen tutkimusta fokusoida määrittämällä ja toteuttamalla yksittäisiä pienprojekteja laajempia, integroivia kärkihankekokonaisuuksia. 3. JOHTAMINEN Tietojenkäsittelytieteen laitos on yksi informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen, matematiikan ja systeemianalyysin, mediatekniikan, teknillisen fysiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden laitokset sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Vuosina laitoksen johtajana toimii professori Pekka Orponen ja varajohtajana professori Samuel Kaski. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Tietojenkäsittelytieteen laitoksella johtamisen tukena toimii laitoksen professoreista ja muista tutkimusryhmävastuullisista senioritutkijoista koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä jakaa informaatiota laitoksen tutkimusryhmien välillä ja toimii laitoksen strategisen keskustelun foorumina. Johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja sen puheen- 5

6 johtajana toimii laitoksen johtaja. Pysyvinä asiantuntijoina johtoryhmän toimintaan osallistuvat laitoksen laboratorioinsinöörit sekä tutkimuskoordinaattori. Johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelussa ja laitoksen operatiivisen johdon suunnittelussa laitoksen johtajan tukena toimii noin kolmen viikon välein kokoontuva työvaliokunta, johon kuuluvat laitoksen johtaja ja varajohtaja sekä laitoksen pääaineiden vastuuprofessorit (aiemmat laboratoriojohtajat). Laitoksella toimii lisäksi useita eri tehtäväkokonaisuuksien hoitamista varten nimettyjä työryhmiä, kuten ylläpitoryhmä, pääaineittaiset opetuksen suunnitteluryhmät, palkintovalmisteluryhmä, vuosi- ja julkaisuraportointiryhmät sekä verkkosivuston kehittämisryhmä. Henkilökunnan työnjako on kuvattu laitoksen intranetissä ( Laitoksen johtaja järjestää laitoskokouksia vähintään kolme kertaa vuodessa, TKK:n hallintojohtosäännön 26 mukaisesti Laitoksen organisaatio Tietojenkäsittelytieteen laitoksen organisaatio noudattelee seuraavaa kaaviota: Johtaja Varajohtaja Johtoryhmä Työvaliokunta Työryhmät: ylläpito, raportointi, WWW, palkinnot Tukipalvelut: ylläpito, taloushallinto, sihteerituki Huippuyksiköt: AIRC, Algodan Tutkimusryhmät (15 kpl) Tutkijakoulut: Hecse, ComMIT, Combi, KIT; Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT Pääaineet: informaatiotekniikka, tietojenkäsittelyteoria, kieliteknologia, laskennallinen tiede 6

7 Laitoksen tutkimuksesta huomattavaa osaa koordinoi kaksi Suomen Akatemian nimeämää kansallista tutkimuksen huippuyksikköä. Nämä huippuyksiköt ovat Adaptiivisen informatiikan tutkimusyksikkö (AIRC) ja Algoritmisen data-analyysin huippuyksikkö (Algodan), joka on yhteinen Helsingin Yliopiston kanssa. AIRC-huippuyksikön johtajana toimii professori Erkki Oja ja sen tutkimusalat ovat: Adaptiivisen informatiikan algoritmit ja menetelmät Bioinformatiikka ja neuroinformatiikka Monimuotoiset käyttöliittymät Laskennalliset kognitiiviset järjestelmät Adaptiivisen informatiikan sovellukset Algodan-huippuyksikön johtajana TKK:n osalta toimii akatemiaprofessori Heikki Mannila, ja sen TKK:lla edustettuina olevat tutkimusalat ovat: Pelkistetty mallintaminen Tiedon louhinnan teoria ja sovellukset Jotkin tutkimusryhmät ovat mukana myös Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:issä. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkimusryhmät ovat: 1. Aikasarjojen ennustaminen ja kemoinformatiikka (Amaury Lendasse) 2. Hajautettu laskenta (Keijo Heljanko) 3. Kryptografia (Kaisa Nyberg) 4. Laskennallinen logiikka (Ilkka Niemelä) 5. Laskennalliset kognitiiviset järjestelmät (Timo Honkela) 6. Laskennan vaativuus ja kombinatoriikka (Pekka Orponen) 7. Luonnollisen kielen käsittely (Krista Lagus) 8. Neuroinformatiikka (Ricardo Vigário) 9. Pelkistetty mallintaminen (Jaakko Hollmén) 10. Piilomuuttujamallien Bayes-algoritmit (Juha Karhunen, Erkki Oja) 11. Puheentunnistus (Mikko Kurimo) 12. Sisältöpohjainen kuvien ja tiedon haku (Jorma Laaksonen) 13. Tiedon louhinnan teoria ja sovellukset (Heikki Mannila) 14. Tilastollinen koneoppiminen ja bioinformatiikka (Samuel Kaski) 15. Älykäs tietotekniikka (Olli Simula) Adaptiivisen informatiikan huippuyksikön toimintaan osallistuvat tutkimusryhmät 1, 5, 7, 8, 10, 11, 12 ja 14. Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön toimintaan osallistuvat TKK:n osalta tutkimusryhmät 9 ja 13. Laitoksen tukipalveluista vastaavat tutkimuskoordinaattori, neljä sihteeriä (näistä yksi osa-aikainen), kaksi laboratorioinsinööriä ja ylläpitoryhmä. Työnjako tukipalveluhenkilökunnan kesken noudattaa TKK:n yleisiä ohjeita ja on nähtävissä laitoksen intranetissä. 7

8 3.1.2 Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n ja informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Laitos laatii alkusyksystä esityksensä tiedekunnan tulossopimukseen dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii toteutettavista hankkeista sekä laitosten toimintamenomäärärahojen tasosta laitosten johtajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään tiedekunnan ja sen osana laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitoksen toiminnan tavoitteet asetetaan TKK:n ja informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan strategian mukaisessa toimintasuunnitelmassa, jonka laitoksen johtaja valmistelee yhteistyössä johtoryhmän kanssa ja muuta henkilökuntaa kuullen. Toimintasuunnitelma on nähtävissä laitoksen intranetissä. Laitoksen johtaja ohjaa toimintasuunnitelman toteutumista ja talouden seurantaa. Johtaja laatii laitoksen toimintamenobudjetin keväällä dekaanin kanssa käytyjen määrärahakeskustelujen pohjalta ja esittelee sen laitoksen johtoryhmälle. Myös muista laajakantoisista toimeenpanolinjauksista keskustellaan johtoryhmässä. Vuosittain keväällä järjestetään laitoksen henkilökunnan yhteinen kehittämispäivä, jossa tarkastellaan laitoksen toiminnan ajankohtaisia haasteita toimintasuunnitelman pohjalta. Tehdyt päätökset ja linjaukset on dokumentoitu laitoksen johtoryhmän, työvaliokunnan ja työryhmien pöytäkirjoissa, jotka ovat nähtävissä laitoksen intranetissä. Toimintaa ohjaava tulossopimusaineisto sekä talouden seurantaraportit vuositasolla löytyvät TKK:n hallinnon Yleisestä tietovarastosta ( Toimintamenobudjetin toteutumista kuukausitasolla seuraa laitoksen taloussihteeri Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n ja informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa kuvatut. Laitos varmistaa opetuksen laatua Tietotekniikan tutkinto-ohjelman kurssipalautejärjestelmän avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan YOOP-koulutukseen ja muihin pedagogisiin koulutuksiin. Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne.) Laitoksen tutkimustyötä kokonaisuutena arvioidaan määräajoin ulkoisten arviointien yhteydessä (Suomen Akatemia, Aalto-yliopisto jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään korkeatasoisella 8

9 henkilöstörekrytoinnilla, vahvan kansainvälisen tutkimusympäristön kehittämisellä ja korkeiden opetuksen ja tutkimuksen laatuvaatimusten ylläpitämisellä. Laitoksen tutkimustoiminnan tavoitteita ja tuloksia on käsitelty laajasti Aalto-yliopiston tutkimuksen arviointia varten laaditussa itsearviointiraportissa, joka on nähtävissä laitoksen intranetissä. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Julkaisutietojen keruuta varten laitoksella on oma julkaisutietokanta, josta tiedot siirretään koneellisesti TKK:n perusjärjestelmiin. Lisäksi laitoksella toimitetaan keväisin vuosiraportti, joka sisältää keskeiset tiedot edellisen kalenterivuoden toiminnasta. Tietojen toimittamisesta TKK:n rekistereihin vastaavat laitosjohtaja ja sihteerit, ja laitoksen sisäisten tiedonkeruuprosessien kehittämistä varten laitoksella toimii vuosiraportointi- ja julkaisuraportointiryhmät. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen työvaliokunnassa ja tarvittaessa johtoryhmässä, missä myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 9

10 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Laitoksen virkamieskuntaan kuului vuoden 2009 alussa: 9 professoria (1 virkavapaa, 3 osa-aikaisia 30-70%; lisäksi 2 osa-aikaista mvs professoria) 7 opettavaa tutkijaa 1 yliopisto-opettaja 1 assistentti 2 laboratorioinsinööriä 1 käyttöinsinööri 4 sihteeriä (1 osa-aikaeläkkeellä) 1 tutkimuskoordinaattori Virkamieskunnan ja muun opetus- ja tukihenkilökunnan (tuntiopetus, atk-ylläpito yms.) vuonna 2008 tekemien noin 26 henkilötvövuoden lisäksi laitoksella toteutui vuonna 2008 noin 89 tutkimushenkilöstön työvuotta. Henkilöstön kehittämisessä noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään muun muassa YOOP-opintoihin kannustaen. Henkilöstön urakehitystilanne ja mahdolliset koulutustarpeet tarkastetaan vuosittain esimiehen kanssa VPJ-keskustelujen yhteydessä. Laitoksen TYHY-toimintaan kuuluu vuosittaiset kesäretki- ja ulkoilupäivät, laitoksen pikkujoulut sekä muita henkilökunnan virkistystilaisuuksia. Työssä jaksamista pyritään edistämään noudattamalla laitoksen toiminnassa selkeitä, vakaita ja tasapuolisia työnjakoja ja toimintatapoja. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lähiesimies nimeää uudelle henkilölle työnopastajan. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös lähiesimiehen kanssa käytävä palautekeskustelu noin kahden viikon kuluttua. Ohjeistus uudelle työntekijälle ja esimiehelle on laitoksen intranetissä. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) dekaanin osoittamaan toimintamenorahoitukseen ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 1 0

11 4.2.1 Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa toimintamenomäärärahan laitoksille tiedekuntaneuvoston hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti, keskusteltuaan rahanjaon yksityiskohtaisista periaatteista ensin laitosjohtajien ja tiedekunnan hallintopäälliköiden kanssa Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Laitoksen vuonna 2008 toteutuneista 115 henkilötyövuodesta 67 toteutettiin suoraan täydentävällä rahoituksella, ja lisäksi noin 22 henkilötyövuotta eri tavoin kilpailun tuloksena saadulla toimintamenomäärärahalla (tutkijakoulupaikat, projektiylijäämät, huippuyksikkörahoitus). Merkittäviä hankitun rahoituksen lähteitä ovat Suomen Akatemian huippuyksikköohjelma, johon laitos osallistuu kahdella yksiköllä (toinen yhteinen Helsingin yliopiston kanssa), sekä OPM:n tutkijakoulut. Lisäksi rahoitusta saadaan mm. FiDiPro ohjelmasta, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Tietojenkäsittelytieteen laitos sijoittuu Tietotekniikan taloon. Laitoksen talovastaava vastaa laitoksen tiloista informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti ja hankinnat kirjataan laiterekisteriin. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen laitekannasta vastaavat laboratorioinsinöörit ja käyttöinsinööri. 1 1

12 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Koulutus Laitos tuottaa opetusta Tietotekniikan ja Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmien pääaineopiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduuliopiskelijoille. Laitoksen kurssitarjonta ja kurssien kuvaukset näkyvät Noppa- ja WebOodi-järjestelmistä professuurikoodeilla T-61 ja T-79. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta niiltä osin kuin sen järjestämiseen ei ole osoitettu erityisrahoitusta. Laitokseen vuoden 2008 alussa kootut laboratoriot tuottivat vuosina yhteensä keskimäärin 23 DI-tutkintoa, 10 väitöskirjaa ja noin 9100 opintopistettä per vuosi. Tutkintovaatimusten ja kurssien kehittämistyö toteutetaan laitoksella pääaineittain. Kullakin laitoksen tuottamalla pääaineella (informaatiotekniikka, tietojenkäsittelyteoria, kieliteknologia, laskennallinen tiede) on laitoksella vastuuprofessori, opetusohjelmakoordinaattori ja opintoyhdyshenkilö. Vastuuprofessorilla on yleisvastuu pääaineen tutkintovaatimusten ja kokonaisuuden kehittämisestä, opetusohjelmakoordinaattori huolehtii vuosittaisesta opetusohjelman kokoamistyöstä, ja opintoyhdyshenkilö koordinoi pääaineen juoksevia opintoasioita. Nämä työnjaot on kirjattu laitoksen intranet-sivuille. Laitos osallistuu informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön (tutkinto-ohjelmatyöskentely, kehittämishankkeet, tietotekniikan tutkinto-ohjelman opettajien kuukausipalaverit jne.) Master s-ohjelmat Laitoksella toimii kolme kansainvälistä Master s ohjelmaa: Master s Programme in Foundations of Advanced Computing (FAdCo), Master s Programme in Machine Learning and Data Mining (Macadamia) ja Master s Programme in Bioinformatics (MBI, yhteinen Helsingin yliopiston kanssa). Näillä on kullakin omat vastuuhenkilönsä ja hallintoprosessinsa, jotka on kuvattu ao. Master s-ohjelmien verkkosivuilla. Tutkijakoulut Laitos osallistuu seuraavien OPM:n rahoittamien tutkijakoulujen toimintaan: Hecse Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering ComMIT Computational Methods of Information Technology 1 2

13 ComBi Computational Biology, Bioinformatics and Biometry KIT Kieliteknologian tutkijakoulu/language Technology in Finland Tutkimus Laitoksen tutkimustehtävää toteuttavat luvussa kuvatut, professorien ja muiden senioritutkijoiden johtamat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien vastuuprofessorit ovat laitoksen johtajan tai ao. tutkimuksen huippuyksikön johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa ja laitoksella sovitun mukaisesti. Tutkimus toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka ryhmät hankkivat itse. Ulkopuolisen rahoituksen yleiskustannusosuudet kohdennetaan ryhmien käyttöön, kun niistä on ensin vähennetty tutkimushenkilökunnan vuokrakustannukset ja TKK:n ja laitoksen yleiskustannusveloitukset. Huippuyksiköt (AIRC, Algodan) kokoavat yhteen oman alansa tutkimusryhmiä. Laitoksen tutkimustoiminnan strategia noudattaa informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa kuvattuja linjauksia. Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. toteuttamalla haastavia tutkimushankkeita korkeatasoisten yhteistyökumppanien kanssa, vahvistamalla tutkijarekrytointia sekä perustutkinto- että postdoc-tasolla, huolehtimalla perus- ja tutkijakoulutuksen korkeasta laadusta, vahvistamalla laitoksen tutkimusinfrastruktuuria sekä pyrkimällä luomaan laitoksen strategisten tavoitteiden mukaisia pitkäkestoisia tutkimusohjelmia esim. huippuyksiköiden tai Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin puitteissa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laitos toimii yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa seuraavin tavoin: Yhteiset tutkimushankkeet yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa ja näiden konsultointi tutkimustulosten saattamiseksi yhteiskunnan käyttöön. Huippuluokan erikoisammattilaisten koulutus yhteiskunnan ajankohtaisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusyhteisön ulkopuolellakin käyttöön tulevat avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Aktiivinen osallistuminen tieteestä ja tutkimustuloksista tiedottamiseen ja keskustelemiseen julkisilla foorumeilla. Aktiivinen osallistuminen tutkijoiden ja soveltajien yhteistyöorganisaatioiden toimintaan sekä muut yhteiskunnalliset luottamustehtävät. 1 3

14 Laitoksen henkilökuntaa kannustetaan myös viemään tutkimustuloksiaan käytäntöön oman yritystoiminnan kautta. Laitoksella tehtyyn työhön perustuvia spinoff-yrityksiä on kuvailtu lyhyesti mm. laitoksen tutkimuksen itsearviointiraportissa, joka on nähtävissä laitoksen intranet-sivuilla. 5.4 Tukitoiminnot Tukipalveluiden henkilökuntaan kuuluvat tutkimuskoordinaattori, sihteerit, laboratorioinsinöörit, käyttöinsinööri sekä ylläpitoryhmä. Laitoksen talousvastaavana toimii osastosihteeri Leila Koivisto (varalla Minna Kauppila), matkavastaavana osastosihteeri Minna Kauppila (varalla Leila Koivisto) ja henkilöstövastaavana toimistosihteeri Tarja Pihamaa (varalla Ulla Lemmilä). Laitoksen ylläpitoryhmän muodostavat laboratorioinsinöörit Eero Lassila ja Miki Sirola, käyttöinsinööri Markku Ranta, määräaikaiset ylläpitäjät sekä tutkija- ja opettajakuntaa edustavat asiantuntijajäsenet. Ylläpitoryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa laitoksen infrastruktuuripalvelut (laitteet, hankinnat, IT-palvelut) laitoksen johtajan ja johtoryhmän asettamien peruslinjausten mukaisesti. Laitoksen tutkimuskoordinaattorina on toiminut vuoden 2009 alusta FT Kai Puolamäki. TYHY-toiminta Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on, että jokainen työntekijä mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa ja haluaa kehittää osaamistaan entistä parempaa työn hallintaa kohden. Toiminta painottuu ammatillisen pätevöitymisen tukemiseen ja koulutukseen, työyhteisön kehittämistoiminnan tukemiseen sekä virkistystoimintaan. Henkilöstön fyysisen kunnon ja yhteisöllisyyden tukemiseksi järjestetään yhteisiä liikuntamahdollisuuksia, ja henkilöstöä kannustetaan käyttämään hyväksi TKK:n tarjoamia henkilöstön kulttuuri-, liikunta-, terveys- ja koulutuspalveluita. Laitoksen TYHY-yhdyshenkilönä toimii henkilöstöasioista vastaava toimistosihteeri Tarja Pihamaa (varalla osastosihteeri Minna Kauppila). Tietosuoja, työ- ja tietoturvallisuus Tietojenkäsittelytieteen laitos sijaitsee Otaniemen kampuksen T-talossa (Konemiehentie 2), jolla on oma suojeluorganisaatio ja pelastussuunnitelma. Rakennuksen pelastussuunnitelma on laitoksen kansliassa ja laboratorioinsinöörillä. Huoneavaimia hallitaan rakennuskohtaisesti. Ulko-ovien ja muiden sähkölukollisten ovien avaimia hallinnoi Tila- ja turvallisuusasiain toimisto (TTA). Tilaturvallisuutta pidetään yllä ja kehitetään yhdessä TTA:n kanssa. 1 4

15 Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja dokumentoimiseksi. Edelliset työpaikkakäynnit Tietojenkäsittelytieteen laitoksen muodostaviin laboratorioihin (aiemmat Informaatiotekniikan ja Tietojenkäsittelyteorian laboratoriot) tehtiin syyskuussa Tietojenkäsittelyssä huomioidaan tietosuoja yliopiston ja valtion ohjeistuksen mukaisesti. Taloissa on erikseen roska-astiat tuhottavalle aineistolle. Laitoksella on omia tietojärjestelmiä. Niiden ja niihin liittyvien tunnusten suhteen noudatetaan TKK:n tietojärjestelmiä koskevia sääntöjä. Tietoturvallisuuden ylläpitämisessä sovelletaan TKK:n tietoturvapolitiikkaa. Toinen laboratorioinsinööreistä on tietoturvavastaava. Vastuualueen tietojärjestelmän käyttäjille tarkoitetut dokumentit löytyvät laitoksen intranetistä. Teknisen ylläpidon dokumentit ovat sivulla Niiden saatavuus on rajoitettu. 6. Tausta-aineistoa TKK:n ydinprosessit: TKK:n ja sen yksiköiden toimintakäsikirjat: Tkt-laitoksen tutkimuksen itsearviointiraportti: 1 5