Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,000. Zitting /Ollila/Seppälä/Ryymin/Kouva

Transkriptio

1 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1,000 Zitting /Ollila/Seppälä/Ryymin/Kouva Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0, EZ Laitoskäsikirjan runko 0, AO Laatuasiantuntijan kommentit 0, EZ Vaihdettu otsikko Strategia Laitoksen toimintasuunnitelmaksi Laitosjohtaja Jukka Seppälän kommentit 0, EZ, EMR Yleinen päivitys, SWOT-analyysi 0, EMR Tutkimus 0, EZ Koulutus 0, EZ, EMR Yleispäivitys Jukan kommentit huomioiden 0, SKK Yleispäivitys KM-tdk:n laaturyhmän 6/2009 ja EZ:n auditointikommenttien pohjalta 0, SKK Päivitys Jukan kommentit huomioiden, liitteiden päivitys 1, SKK Laitoksen johtoryhmän hyväksymä versio

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO BIOTEKNIIKAN JA KEMIAN TEKNIIKAN LAITOS JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen laadunvarmistus VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Tilat, kiinteistöt, laitteet ja tarvikkeet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot

3 1. JOHDANTO Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja sitä ovat kommentoineet dekaani, TKK:n laatuasiantuntija ja laitosjohtaja. Käsikirja on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä 10. marraskuuta BIOTEKNIIKAN JA KEMIAN TEKNIIKAN LAITOS Laitos muodostettiin Teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos on merkittävin kemian tekniikan ja prosessitekniikan kouluttaja Suomessa. Laitos on lisäksi kansainvälisesti tunnettu ja tasokas noin 8 10 professorin kokonaisuus, jonka runkona ovat nykyiset alamäärittelyt. Painotuksissa huomioidaan kuitenkin tulevaisuuden osaamis- ja tutkimustarpeet. Tarkastelukautena ( ) laitosta kehitetään oleellisesti nykyistä kansainvälisempään suuntaan sekä opetuksen että tutkimuksen osalta. Laitokselle on laadittu strategia, jonka taustalla on TKK:n strategia vuosille Laitoksella on useita laajoja tutkimusaiheiden kokonaisuuksia merkittäviin teemoihin liittyen. Esimerkkeinä voidaan mainita uusiutuvan energian tutkimushankkeet, uusien nanomateriaalien ja niiden valmistusprosessien kehittäminen, biotekniikan soveltaminen prosessitekniikassa ja prosessien ohjauksen vaativat kysymykset. Opetuksen ja opiskelun laatuun panostetaan erityisesti hyödyntäen uuden tekniikan suomia mahdollisuuksia. Laitoksella työstä vastaa opetuksen kehittämistyöryhmä, joka tekee tiivisti yhteistyötä mm. kemian tekniikan tutkinto-ohjelmasta vastaavan professorin ja tiedekunnan koulutusneuvoston kanssa. Laitos kohdentaa mahdolliset Aalto-yliopiston tarjoamat lisäresurssit tulosohjatusti ( tukemaan TKK:n määrittelemillä strategian painoalueilla menestymistä. Laitos tukee tutkimusryhmien orgaanista kasvua. Erityisesti tuetaan kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälisen tutkimushenkilöstön sijoittumista tutkimusryhmiin. Laitos kohdentaa mahdollisia lisäresursseja huippututkimukseen ja mm. tasokkaiden post doc -tutkijoiden ja johtavien tutkijoiden rekrytointiin ja tutkijanuran tukemiseen. Laitoksen strateginen toimintasuunnitelma kohti vuotta 2015 on esitetty liitteessä 1 ja tähän liittyvä laitoksen SWOT-analyysi on liitteessä 2. Toimintasuunnitelman toimeenpanosta vastaa laitosjohtaja. 3

4 3. JOHTAMINEN Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos on yksi kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan neljästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi Kemian, Materiaalitekniikan ja Puunjalostustekniikan laitokset. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitosjohtaja vastaa laitoksen toiminnasta ja taloudesta. Rehtori nimittää laitosjohtajat ja heille varajohtajat kuultuaan laitoksen henkilökuntaa (laitoskokous). Laitosjohtajan tehtävät on kuvattu hallintojohtosäännössä ja niitä on täsmennetty rehtorin antamalla erillisellä ohjeella. Laitosjohtajalla on jakamaton vastuu laitoksen toiminnasta. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäväänsä. Laitoksella on lisäksi laitoksen professoreista, hallintopäälliköstä ja tarpeen mukaan kutsuttavista muista asiantuntijoista koostuva johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii laitosjohtaja. Johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Johtoryhmän päätösten toimeenpanovastuu on laitosjohtajalla tai erikseen määritellyllä henkilöllä. Johtoryhmän ja laitosjohtajan päätökset julkaistaan laitoksen henkilökuntasivuilla. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty liitteessä 3. Laitoksella on johtoryhmän lisäksi tiedekunnan ja TKK:n keskushallinnon suuntaan seuraavia vastuuhenkilöitä: Henkilöstövastaava vastaa laitoksen (tiedekunnan) henkilöstöasioista. Henkilöstöyhdyshenkilö toimii dekaanin valtuuttamana. Hän esittelee henkilöstöä koskevat päätökset laitosjohtajalle / dekaanille, välittää keskushallinnosta tulevia henkilöstöä koskevia ohjeita ja tiedotusta laitoksille (pääsääntöisesti sihteerien välityksellä) ja avustaa laitosjohtajia henkilöstökysymyksissä. Henkilöstövastaava on yhteinen tiedekunnan kaikille laitoksille. Talousvastaava huolehtii laitoksen määrärahojen budjetoinnista laitosjohtajan apuna ja määrärahojen seurannasta sekä informoi laitosjohtajaa laitoksen taloudellisista muutoksista. Hän toimii laitoksen talousasioiden osaajana, tiedottajana ja kouluttajana. Talousvastaava toimii laitoksen yhdyshenkilönä keskushallintoon. Matkayhdyshenkilöt toimivat matkasihteereinä (hoitavat matkoihin liittyvät varaukset) ja Travel-yhdyshenkilöinä. Hankintavastaava toimii kemian tekniikan talon täyttövaraston (toimistotarvikkeet) yhdyshenkilönä sopimustoimittajalle. Pääasiassa laitoksen sihteerit ja hankintavastaava tekevät yhteistyötä tilausten osalta. Tutkimuksiin liittyvät hankinnat hoidetaan tutkimusryhmien ohjeiden mukaisesti ja itsenäisesti ryhmittäin. Täyttövaraston ylläpidossa tehdään tiivistä yhteistyötä Kemian laitoksen hankintavastaavan kanssa. Laatuvastaava laatii ja ylläpitää laitoksen laitoskäsikirjaa laitosjohtajan valtuuttamana ja tiedottaa laadunvarmistusjärjestelmään liittyvistä asioista laitosjohtajaa ja laitoksen henkilökuntaa. 4

5 Opintoyhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa laitoksen henkilökuntaa opintoasioissa TKK:n keskushallinnosta ja tiedekunnalta tulevien päätösten mukaisesti. Opintoyhdyshenkilö on yhteinen Kemian laitoksen kanssa. Talovastaava toimii dekaanin valtuuttamana ja on yhteyshenkilönä rakennusta koskevissa korjaus- ja muutostöissä sekä informoi niistä henkilökuntaa. Talovastaava toimii myös talon suojelupäällikkönä, infrastruktuurista vastaavana ja vahtimestareiden esimiehenä. Yhteistyö on aktiivista TTA:n (TKK:n Tila- ja turvallisuusasioiden yksikkö), muiden talovastaavien, huoltoyhtiön, pelastuslaitoksen yms. kanssa. Talovastaava on yhteinen Kemian laitoksen kanssa. Viestintäyhdyshenkilö toimii yhdyshenkilönä tiedekunnan tiedottajan ja laitoksen välillä. Kahdella tutkimusryhmien edustajalla on laitoksen verkkosivujen laadintaja ylläpitovastuu. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Laitoksen vuosikello on esitetty liitteessä 4. Tutkimusryhmien käytännöt on kuvattu niiden ohjeissa (sijainti ryhmittäin esitetty luvussa 5.2). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa laitoksen laaturyhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan laitoksen johtoryhmässä. Laitoksen laadun seurantamittarit ovat samoja kuin tiedekunnan strategisessa toimintasuunnitelmassa 2015 ( ml 2.pdf). Laitoksen tulosohjausjärjestelmä on luotu laitoksen johtoryhmässä. Tavoitteena on mekanismi, joka kannustaa tutkimusryhmiä seuraamaan talouttaan ja organisoimaan tutkimuksen ja opetuksen kehittymistä. Toiminnanohjausjärjestelmän elementtejä ovat mm. opetuksen ja tutkimuksen tuotokset, tutkimusryhmien kanssa käytävät tuloskeskustelut ja tutkimusryhmien talouden seuranta. Tutkimusryhmien toiminnan tuloksia tullaan vertaamaan laitoksen strategiassa esitettyihin strategisiin toimenpiteisiin sekä henkilöstösuunnitelmaan Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa ( Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksella tietojen keruusta vastaavat tutkimusryhmien sihteerit laitoksen talousvastaavan johdolla. 5

6 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö TKK:n henkilöstrategian toimintasuunnitelmassa on kuvattu laitosten vastuut henkilöstön kehittämiseksi. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksella henkilöstön perehdyttäminen tapahtuu tutkimusryhmissä, joihin laitosten henkilökunta on sijoitettu. Muun kuin tutkimusryhmiin sijoitetun henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu lähiesimiehen tai esimerkiksi eläkkeelle lähtevän toimenhaltijan toimesta. Perehdyttämisen pohjamateriaalina suunnitellaan käytettäväksi Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen laitoskirjaa, joka on vielä työn alla. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten laitosjohtaja kutsuu koolle laitoskokouksia vähintään 3 kertaa vuodessa. VPJ-prosessissa noudatetaan korkeakoulutason ohjeita ( 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa. Tyypillisesti % rahoituksesta on täydentävää rahoitusta. Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, Suomen Akatemia, EU) sekä yritysrahoituksena. Yritysten ja Tekesin rahoittamaa tutkimustoimintaa säätelee TKK:n ohjeistus ( Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (UMK, TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 4.3 Tilat, kiinteistöt, laitteet ja tarvikkeet Laitoksen talovastaava vastaa laitoksen tiloista (luku 3.1). Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos sekä Kemian laitos jakavat Kemian tekniikan talon. Talovastaava on yhteinen näillä kahdella laitoksella. Tiedekunnassa on tehty yhteinen työturvallisuusopas, joka on tiedekunnan henkilökuntasivujen kautta saatavilla ( opas_2009). Tutkimusryhmillä on lisäksi omia ohjeitaan. 6

7 Laitoksen tutkimuslaitteista vastaavat tutkimusryhmät omien ohjeidensa mukaisesti noudattaen TKK:n hankintaohjesääntöjä. Laitteille on määritelty vastuuhenkilöt, jotka tuntevat laitteen toimintaperiaatteet ja vastaavat laitteiden ylläpidosta. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen toimiala kattaa kemian teollisuuteen, metsäteollisuuteen, energiatekniikkaan, bio- ja elintarviketeollisuuteen ja uusien materiaalien valmistukseen liittyvän teorian ja käytännön työelämässä tarvittavat taidot. Yksikköoperaatioiden, massa- ja energiataseiden sekä kemiallisten reaktioiden teorian ja käytännön hallitseminen on kemisti-insinöörin ammatillisen profiilin kulmakivi. Lisäksi kemistiinsinöörillä tulee olla perustiedot prosessien suunnittelusta ja ohjauksesta sekä ilmiöiden, ainearvojen ja prosessien laskennasta ja mallinnuksesta. Kemian osaaminen tulee olla riittävällä tasolla ja tässä asiassa ollaan yhteistyössä kemian laitoksen kanssa. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos antaa kemian tekniikkaan ja biotekniikkaan liittyvää opetusta myös muille TKK:n laitoksille ennen kaikkea Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa. TKK:n biotekniikan osaaminen keskittyy laitokselle. Laitoksen toiminta-ajatuksena on kansainvälisellä huipulla olevaan tutkimustoimintaan tukeutuen kouluttaa kemian tekniikan tärkeimpiä osa-alueita hallitsevia diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita. Tutkimustyö tapahtuu suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden kannalta tärkeillä alueilla ja on luonteeltaan uuteen tietoon ja teknologiaan tähtäävä. Tutkimusstrategian keskeinen ajatus on eri alojen välinen verkottuminen, johon laitos pyrkii aktiivisesti Koulutus Laitos tarjoaa perusopetusta pääsääntöisesti Kemian tekniikan tutkinto-ohjelmaan. Lisäksi laitos tarjoaa jonkin verran opetusta Puunjalostustekniikan ja Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmiin sekä Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaan (HEBIOT). Laitos vastaa kansainvälisen Master-ohjelman Process Systems Engineering koordinoimisesta. Laitos tarjoaa opetusta yksivuotiseen European Mineral Engineering Course (EMEC) -kokonaisuuteen, joka on osa Erasmus Mundus Minerals and Environmental Programme (EMMEP) -maisteriohjelmaa. Laitos on mukana kansainvälisessä Kungliga Tekniska Högskolanin koordinoimassa Erasmus Mundus maisteriohjelmassa Environmental Pathways for Sustainable Energy Systems, jossa ovat TKK:lta mukana myös Energiatekniikan laitos ja Puunjalostustekniikan laitos. Lisäksi laitos tarjoaa jatkokoulutusta soveltavan biokemian, soveltavan mikrobiologian, teknillisen kemian, kemian laitetekniikan, bioprosessitekniikan, prosessiautomaation, polymeeriteknologian ja tehdassuunnittelun tutkimusaloilla. Peruskoulutuksen kehittämisessä laitos tekee yhteistyötä Kemian laitoksen kanssa kemian tekniikan tutkinto-ohjelman P- ja O-moduulien osalta. Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan Koulutusneuvoston ohjeiden mukaan vuosittain vahvistetaan Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman sekä HEBIOT-ohjelman ja Process Systems Engineering -ohjelman opetussuunnitelma (pää- ja sivuaineet, moduulit, moduulien vastuuhenkilöt, kurssit, myös jatkokoulutustasoiset kurssit). Bioinformaatioteknologian koulutusneuvoston ohjeiden mukaan toimitetaan vahvistamista varten tiedot Bioinformaatioteknologian tutkinto-oh- 7

8 jelmaan tarjottavasta opetuksesta (moduulit, moduulien vastuuhenkilöt, kurssit, myös jatkokoulutustasoiset kurssit). Jatkokoulutuksen tutkimusalat vastuuprofessoreineen vahvistetaan vuosittain Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaan. Opetuksen käytännön järjestelyt ovat tutkimusryhmien vastuulla ja niitä koskeva ohjeistus vastuuhenkilöineen on kuvattu tutkimusryhmien ohjeissa. Opetuksen käytännön organisoimiseen liittyviä tehtäviä ovat: Luku- ja tenttijärjestyksen kommentointi kemian tekniikan tutkinto-ohjelman kanslian ohjeiden mukaan Laitokselle nimettyjen tenttivalvontavuorojen miehittäminen Opetussuunnitelman päivittäminen WebOodin ja Nopan päivittäminen Opettajien rekrytoiminen opettajatutor-toimintaan kemian tekniikan tutkintoohjelman kanslian ohjeiden mukaan Ohjaajien rekrytoiminen kandidaatintöitä varten kandidaattiseminaarin vastuuopettajan ohjeiden mukaan Lausuntojen antaminen kemian tekniikan tutkinto-ohjelmaan yhteisvalinnan ulkopuolisten valintareittien kautta hakeutuvista kemian tekniikan tutkinto-ohjelman kanslian ohjeiden mukaan Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman kanslian osoittamat tehtävät (koululaisvierailut, opetuksen kehittämisprojektit ja niihin liittyvä koulutusyhteistyö) Jatkokoulutuksen järjestäminen 5.2 Tutkimus Laitoksella on kahdeksan tutkimusryhmää, joiden toimintaa on esitetty laitoksen wwwsivuilla ( 1. Biokemia 2. Bioprosessitekniikka 3. Kemian laitetekniikka 4. Mikrobiologia 5. Prosessien ohjaus 6. Polymeeriteknologia 7. Tehdassuunnittelu 8. Teknillinen kemia Laitoksen yhtä perustehtävistä, tutkimusta, toteuttavat tutkimusryhmät professorien johtamana. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa korkeatasoisesta ja syvällisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimusryhmillä voi olla tiedekunnan verkkosivujen henkilökuntaosiossa ( laitoksen ja tiedekunnan LVJ-käsikirjan lisäksi omia ohjeitaan, joissa määritellään yksityiskohtaisemmin arkikäytäntöjä. Laitoksen tutkimus on keskittynyt tutkimusryhmiin erittäin voimakkaasti, eikä laitoksella ole tutkimusvastuuta yhteisesti. 8

9 Projektiyhteistyötä tehdään teollisuus- ja akateemisten kumppaneiden kanssa. Innovaatiokeskus vastaa projektisopimuksista yhdessä tutkimusryhmän ja rahoittajan kanssa. Projekteilla on yksilölliset raportointiaikataulut ja yhteistyösopimukset. Yksityiskohtaiset toimintatavat löytyvät TKK:n toimintakäsikirjasta. Jatko-opiskelijoiden osuus tutkimuksessa on merkittävä; pysyvää tutkimushenkilöstöä on post doc tutkijoiden lisäksi vähän. Jatko-opiskelijat tähtäävät toisaalta projektinsa etenemiseen, mutta myös akateemisen loppututkinnon suorittamiseen. Korkeatasoista tutkimusta edistetään muun muassa osallistumalla kansainvälisiin konferensseihin, julkaisemalla artikkeleita kansainvälisesti arvostetuissa sarjoissa (referee-järjestelmä), hankkimalla laiterahoitusta ja osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laitoksen tärkeitä tehtäviä ovat kemian tekniikkaa koskevan oikean tiedon jakaminen asiantuntijoille ja suurelle yleisölle sekä teollisuuden kannalta merkittävän uuden tieteellisen tiedon ja teknologioiden tuottaminen. Laitoksella on tutkimusohjelmia, jotka edesauttavat kemian tekniikan alan kehittymistä Suomessa sekä kouluttavat alalle tutkijoita. Laitos edistää alan kansainvälisiä tieteellisiä kontakteja ja siten siirtää maahan alan viimeisintä tutkimustietoa. Laitoksen tavoitteena varmistaa valmistuneiden hyvä työllistyminen korkeatasoisella opetuksella ja tutkimuksella. Menestyksekkään tutkimuksen tuloksena laitoksen tutkimisryhmät julkaisevat aktiivisesti tieteellisesti korkeatasoisissa lehdissä sekä patentoivat innovaatioita projekteille soveltuvin osin. 5.4 Tukitoiminnot Laitoksen tukitoiminnot on kuvattu lyhyesti luvussa 3.1 ja yksityiskohtaisemmin tutkimusryhmien ohjeissa. Ohjeita löytyy myös TKK:n sivuilta: - työsopimukset ( ja - perehdytys ( ntorointi/prosessi/) - työajat ja niiden kohdentaminen ( - lomat ( - muut poissaolot ( - laskut ja niiden hyväksyntäprosessi ( - matka-asiat ( - projektitoiminta ( - henkilöstökoulutus ( - tilojen varaaminen ( 9

10 - postitus ja puhelimet ( - hankinnat ( Tietojärjestelmiin (mm. matka-asiat, laiterekisteri, kirjanpito, laskutus, työajan kohdennus) liittyviä ohjeita löytyy keskitetysti osoitteesta 10

11 Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen strategia LIITE 1. Päivitetty / Jukka Seppälä Strategiset toimenpiteet: -Säilytetään opetuksen kehittämisen hyvä taso -Lisäresursointi tulosohjatusti -Lisäpanostuksia tutkimusinfraan -Tuetaan post.doc. Palkkauksia, erit. K.v. -Edistetään k.v. liikkuvuutta -Aktivoidaan opiskelijarekrytointi -Aktivoidaan dosentit -Sitoutetaan neuvottelukunta VISIO 2015 Tunnetuin kemian ja prosessitekniikan alan kouluttaja Suomessa Teollisuuden ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä ja näkyviä projektikokonaisuuksia Alalla kansainvälisesti tunnettu ja tasokas 8-10 professoria, joista 2-3 k.v. professoria (FiDiPro tms.) 40 DI/a 12 TkT/a Tutkimusrahoituksen volyymi yli 5milj. eur/a NYKYTILA Vastuu Kemian tekniikan koulutuksesta 8 professoria, henkilöstöä yht. n. 145, 20 kpl post doc. Yhteinen tutkinto-ohjelma ja sisäänotto Kemian kanssa Tutkimusvolyymi 3,5 milj. eur/a DI 33 / a, TkT 10 / a Tieteellisiä julkaisuja 112kpl/ a, patenttihak. 3/a KV-liikkuvuutta vain kohtalaisesti Mukana Bio IT:ssä, HEBIOT:ssa ja Pros Syst. Eng. Mukana 8 Graduate Schoolissa 11

12 1. Strateginen viitekehys, TKK:n visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet TKK:n strategia 2015: Teknillinen korkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu ja vetovoimainen tekniikan yliopisto, joka tunnetaan tutkimuksen ja opetuksen huipputuloksista, uudistumiskyvystä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Teknillinen korkeakoulu toimii alansa edelläkävijänä yhteistyössä huippuyliopistojen ja innovatiivisten yritysten kanssa. Opiskelijat, tutkijat ja opettajat valitaan eri maiden parhaimmistosta. TKK:n strategian erityisiä painoalueita ovat: Laatu Vaikuttavuus Kansainvälisyys ja Digitalisoituminen Tiedekunnan missio Tiedekunnan tehtävänä on tehdä korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, josta syntyneitä innovaatioita suomalainen yhteiskunta voi hyödyntää sekä antaa korkeatasoista akateemista opetusta pääsääntöisesti kemian tekniikan, materiaalitekniikan ja puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmien ja soveltuvin osin myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille ja olla aktiivinen vaikuttaja alan teollisuusrakenteen uudistamisessa vuorovaikutuksessa alan teollisuuden kanssa. Tiedekunnan vahvuudet Laitos kuuluu kemian ja materiaalitieteiden tiedekuntaan, jonka tiedekuntaneuvosto on määritellyt seuraavat asiat tiedekunnan erityisiksi vahvuuksiksi: Poikkitieteellisyys Tiedekunnassa yhdistyvät perusluonnontieteet insinööritieteisiin. Tiedekunta toimii yhteistyössä useiden TKK:n laitosten, Otaniemen tiedeyhteisön tutkimuslaitosten sekä useiden yliopistojen kanssa. Lisäksi tiedekunnan laitokset ja tutkimusryhmät tekevät yhteistyötä keskenään. Lahjakkaat opiskelijat Tiedekunnan tutkinto-ohjelmien haasteellisena tavoitteena on olla TKK:n viiden suosituimman hakukohteen joukossa. Mittarina ovat hakijamäärä ja opiskelemaan hyväksyttyjen alin pisteraja. Opetus Tiedekunnassa on yksi kansallinen (MT) ja TKK:n sisäinen (BM) opetuksen huippuyksikkö. Tiedekunta panostaa opetuksen kehittämiseen. Kansainvälisyys Tiedekunnassa on vahva perinne kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja kasvavaa koulutusyhteistyötä esimerkiksi puunjalostustekniikan ja prosessiautomaation opetuksessa. Tutkimusperinne 12

13 Tiedekunta tuottaa vähintään 200 tieteellistä artikkelia ja 30 väitöskirjaa vuodessa. Niiden tieteellisen tason varmistaa kansainvälinen vertaisarvio. Vuorovaikutus elinkeinoelämän kanssa Yhteyttä elinkeinoelämään pidetään yllä opinnäytetöiden ja tutkimusprojektien kautta. Professoreita valittaessa katsotaan teollisuuskokemus merkittäväksi lisäansioksi tieteellisen pätevyyden ja opetuskokemuksen ohella. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunta on vuoden 2008 huhtikuussa perustanut neuvottelukunnan, johon kuuluu vakituisina jäseninä viisitoista ulkopuolista jäsentä sekä tiedekunnan dekaani ja laitosjohtajat. Tiedekunnan kehittämiskohteet Tiedekunnan johtoryhmä on määritellyt tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi seuraavat asiat: uuden organisaation jalkautus ja toimintojen harmonisointi tiedekunnan imagon ja opiskelijarekrytoinnin kehittäminen yhteisen kandidaatinohjelman rakentaminen tiedekunnan talouden tasapainottaminen 2. Laitoksen nykytila Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen toimiala kattaa kemian teollisuuteen, metsäteollisuuteen, energiatekniikkaan, bio- ja elintarviketeollisuuteen ja uusien materiaalien valmistukseen liittyvän teorian ja käytännön työelämässä tarvittavat taidot. Yksikköoperaatioiden, massa- ja energiataseiden sekä kemiallisten reaktioiden teorian ja käytännön hallitseminen on kemisti-insinöörin ammatillisen profiilin kulmakivi. Lisäksi kemisti-insinöörillä tulee olla perustiedot prosessien suunnittelusta ja ohjauksesta sekä ilmiöiden, ainearvojen ja prosessien laskennasta ja mallinnuksesta. Kemian osaaminen tulee olla riittävällä tasolla ja tässä asiassa ollaan yhteistyössä kemian laitoksen kanssa. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos antaa kemian tekniikkaan ja biotekniikkaan liittyvää opetusta myös muille TKK:n laitoksille ennen kaikkea kemian ja materiaalitieteen tiedekunnassa. TKK:n biotekniikan osaaminen keskittyy laitokselle. Laitoksen toiminta-ajatuksena on kansainvälisellä huipulla olevaan tutkimustoimintaan tukeutuen kouluttaa kemian tekniikan tärkeimpiä osa-alueita hallitsevia diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita. Tutkimustyö tapahtuu suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden kannalta tärkeillä alueilla ja on luonteeltaan uuteen tietoon ja teknologiaan tähtäävä. Tutkimusstrategian keskeinen ajatus on eri alojen välinen verkottuminen, johon laitos pyrkii aktiivisesti. Tulos-alueet ovat: - perustutkinto-opetus kemian tekniikan eri osa-alueilla TKK:ssa - jatko-opinnot - tutkimustoiminta ja julkaisut - kemian tekniikan alan kansainvälinen ja kansallinen edistäminen yhteiskunnan edun mukaisesti 13

14 Laitoksen tärkeitä tehtäviä ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kemian tekniikkaa koskevan oikean tiedon jakaminen asiantuntijoille ja suurelle yleisölle sekä teollisuuden kannalta merkittävän uuden tieteellisen tiedon ja teknologioiden tuottaminen. Laitoksella on sellaisia tutkimusohjelmia, jotka edesauttavat kemian tekniikan alan kehittymistä maassamme sekä kouluttavat alalle tutkijoita. Laitos edistää alan kansainvälisiä tieteellisiä kontakteja ja siten siirretään maahamme alan viimeisintä tutkimustietoa. Laitos on mukana kansainvälisessä maisteriohjelmassa PSE. Laitos on mukana kahdeksassa valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Laitoksen SWOT-analyysi on liitteessä Laitoksen strategian toteutussuunnitelma vuoteen 2015 mennessä Teknillisen korkeakoulun strategian painopistealueet ovat: opetustoiminnan laatu, digitaaliset prosessit, kansainvälinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. TKK:n strategian mukaisesti laitos edistää prosessiteknistä osaamista kansallisesti tärkeillä alueilla, lisää kansainvälistä yhteistyötä, kehittää opetusta ja tietotekniikan soveltamista opetuksessa ja tutkimuksessa. Tulevaisuudessa toiminta keskittyy entistä enemmän yhteiskunnan kannalta merkittäviin painopistealueisiin kuten materiaalitekniikkaan, prosessitekniikkaan, prosessiautomaatioon, teolliseen biotekniikkaan sekä energiakysymyksiin. Opetus Laitos on Suomen johtava teollisiin prosesseihin liittyvää tekniikkaa opettava yksikkö. Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa diplomi-insinöörejä, jotka ovat yhteiskunnalle hyödyllisiä ja työllistyvät alalle. Opetusta pyritään verkottamaan entistä tehokkaammin laitoksen eri osaamisalueiden sekä tiedekunnan eri laitosten välillä. Laitos on mukana luomassa biojalostamoa ja uusiutuvia energialähteitä ja materiaaleja käsittelevää opetuskokonaisuutta. Tutkimus Laitos pyrkii tutkimustoiminnallaan edistämään yhteiskunnan kehitystä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tutkimustoiminnan keskeinen fokus liittyy strategisen huippuosaamisen keskittymiin. Erityisen tärkeitä ovat metsäklusteri ja energiaklusteri. Tärkeä tavoite on laitoksen eri osaamisalueiden yhteistyön lisääminen. Resurssit Laitoksen henkilömäärä on nykyisellään riittävän suuri tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Keskeisinä kehityskohteina ovat yhteistyön lisääminen eri tutkimusryhmien välillä sekä tutkijavaihdon aktiivinen edistäminen. Resursseja pyritään parantamaan myös kansallisella tasolla kehittämällä yhteistyötä alan tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Kansainvälistymistä edistää myös ulkomaisten post doc tutkijoiden työllistäminen laitoksen tutkimusprojekteissa. Tavoitteena on pysyä tutkimuslaitekannan osalta Suomen yliopistomaailman etulinjassa. 14

15 Toteutus Opetuksen kehittäminen tapahtuu tutkimuksen kautta saadun uuden tiedon kanssa. Teoria- ja laboratoriokursseja kehitetään vuosittain sekä opiskelijapalautteen että tutkimustrendien mukaan. Kansainvälisyyttä lisätään tutkijavaihdon aktiivisella toteuttamisella. Tavoite on saada vähintään 8 tutkijaa tai tutkijatohtoria vaihtoon ulkomaisten yhteistyökumppanien laboratorioihin vuodessa. Professorien lisäksi myös tutkijatohtorit osallistuvat aktiivisesti nykyisten ulkomaisten yhteyksien vahvistamiseen ja uusien yhteistyökumppanien etsintään ja tutkijavaihtojen järjestämiseen. Erityisesti yhteyksiä kehitetään TKK:n tavoitteiden mukaisesti pohjoismaisiin yliopistoihin. Kansainvälisyyttä pyritään lisäämään myös EU-projekteilla, joiden hakumahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos on merkittävin kemian tekniikan ja prosessitekniikan kouluttaja Suomessa. Laitos on lisäksi kansainvälisesti tunnettu ja tasokas noin 8-10 professorin kokonaisuus, jonka runkona on nykyiset alamäärittelyt. Painotuksissa huomioidaan kuitenkin tulevaisuuden osaamis- ja tutkimustarpeet. Tarkastelukautena laitosta kehitetään oleellisesti nykyistä kansainvälisempään suuntaan sekä opetuksen että tutkimuksen osalta. Laitoksella on useita laajoja tutkimusaiheiden kokonaisuuksia merkittäviin teemoihin ja rakennemuutoksiin liittyen. Esimerkkeinä voidaan mainita uusiutuvan uusien raakaaineiden hyödyntäminen, energian tutkimushankkeet ja uusien nanomateriaalien ja niiden valmistusprosessien kehittäminen. Opetuksen ja opiskelun laatuun panostetaan erityisesti hyödyntäen uuden tekniikan suomia mahdollisuuksia. Laitos kohdentaa mahdolliset Aalto-yliopiston tarjoamat lisäresurssit tulosohjatusti tukemaan TKK:n määrittelemillä strategian painoalueilla menestymistä. Laitos tukee tutkimusryhmien orgaanista kasvua. Erityisesti tuetaan kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälisen tutkimushenkilöstön sijoittumista tutkimusryhmiin. Laitos kohdentaa mahdollisia lisäresursseja huippututkimukseen ja mm. tasokkaiden post doc tutkijoiden ja johtavien tutkijoiden rekrytointiin ja tutkijanuran tukemiseen. Tarkastelujakson aikana ennakoidaan 3 kpl professuureja tulevan täytettäviksi mm. eläkkeelle siirtymisten kautta. 15

16 Laitoksen strategiset toimenpiteet Säilytetään opetuksen kehittämisen hyvä taso Lisäresursointi tulosohjatusti, tuetaan tutkimusryhmien orgaanista kasvua o Lisäpanostuksia tutkimusinfraan o Tuetaan post doc tutkijoiden palkkausta, erityisesti kansainvälisten tutkijoiden palkkausta Edistetään kansainvälistä liikkuvuutta Aktivoidaan opiskelijarekrytointi Aktivoidaan dosentit Sitoutetaan neuvottelukunta 16

17 Laitoksen SWOT-analyysi Liite 2. Päivitetty / Jukka Seppälä Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos SWOT-analyysi 2009 S Profiili: Kemia, Bio ja Engineering Alan merkitys suurten ongelmien ja teollisuuden haasteiden ratkaisussa kuten energiatekniikat, ympäristöteknologiat ym. Erinomainen opiskelija-aines Tunnettuus ja maine Talous kunnossa suhteessa moniin muihin laitoksiin Modernit hyvät tilat myös kokeelliseen toimintaan Opetuksen kehittämiseen on panostettu, koulutuksen laatuyksikkö. O Alan merkitys suurten ongelmien ja teollisuuden haasteiden ratkaisussa kuten uusien raaka-aineiden käyttö, energiatekniikat, ympäristöteknologiat ym. Positiivisen työilmapiirin hyödyntäminen Yhteydet muihin aloihin: puunjalostus, elektroniikka, lääketiede Aalto korkeakoululle luvassa lisäresursseja Uhteinen kandipääaine W Rahoitus lyhtjänteistä Opettaja/oppilassuhde epätyydyttävä Väitöksen jälkeinen työura epävarma Laitekannassa puutteita Kansanvälisyys voisi olla suurempaa T Kemian teollisuus globaalia, kilpailu kovaa ja rakenteet muuttuvat Saammeko jatkossakin hyvän opiskelijaaineksen Rahoituksen epävarmuus ja pirstaleisuus Yhteinen kandipääaine Kokonaiskustannusmallin soveltaminen 17

18 Laitoksen organisaatiokaavio LIITE 3. Päivitetty / Sonja Kouva Laitoksen johtaja Jukka Seppälä Laitoksen varajohtaja Katrina Nordström Laitoksen johtoryhmä Tutkimus- ja opetusryhmät Tukipalvelut Biokemia Simo Laakso Henkilöstövastaava Marjukka Petänen Bioprosessitekniikka Matti Leisola Talousvastaava Tuula-Riitta Viljava Kemian laitetekniikka Ville Alopaeus Matkayhdyshenkilöt Arja Tuohino-Chance ja Sirpa Aaltonen Mikrobiologia Katrina Nordström Hankintavastaava Sirpa Aaltonen Polymeeriteknologia Jukka Seppälä Laatuvastaava Sonja Kouva Prosessien ohjaus Sirkka-Liisa Jämsä- Jounela Opintoyhdyshenkilö Eija Zitting Tehdassuunnittelu Markku Hurme Talovastaava Esa Uosukainen Teknillinen kemia Outi Krause Viestintäyhdyshenkilöt Arja Tuohino-Chance, Kati Vilonen ja Susanna Kuitunen 18

19 Laitoksen vuosikello LIITE 4. Päivitetty / Sonja Kouva Tammikuu 1) Opetussuunnitelman laadinta 2) Akatemian haku 3) VPJ-arvioinnit alkavat 4) TKKtoimii/TKKtutkii/TKKjulkaisee-päivitykset ( 5) Kirjanpito ja tilinpäätökset Helmikuu 1) TEKESin haku 2) Tuloskeskustelut ja projektien tilannekartoituspalaverit 3) Kesätyöntekijöiden rekrytointi Maaliskuu 1) Tenttikausi 2) VPJ-arvioinnit valmiiksi Huhtikuu 1) Luku- ja tenttijärjestyksen laadinta 2) Lomalistat 3) Tulos- ja laatujärjestelmien päivitys Toukokuu 1) Johdon katselmus ja laatujärjestelmän päivitys 2) Lomalistat hallintoon 3) Tenttikausi 4) Opettajien työsuunnitelmat (professorit, assistentit, yliopisto-opettajat, opettavat tutkijat) 5) Luku- ja tenttijärjestys valmis; päivitys weboodiin 6) Siivoustalkoot tarpeen mukaan, työtilojen järjestäminen kesätyöntekijöille 7) Kesätyöntekijöiden työtehtävien määrittely ja työsopimukset 8) Ilmoitukset syksyn kurssikirjoista Otaniemen Yliopistokirjakauppaan Kesäkuu Heinäkuu Elokuu 1) weboodi aukeaa; kurssien perustiedot päivittyvät Noppaan 2) Tentinvalvontavuorojen jako Syyskuu 1) Strategia, vuosisuunnitelma ja seuraavan vuoden budjetti 2) Työtodistukset kesätyöntekijöille 19

20 Lokakuu 1) Laitoskäsikirjan päivitys 2) Toiminta- ja vuosisuunnitelmat 3) Budjetti Marraskuu 1) Luku- ja tenttijärjestyksen laadinta 2) Tilinpäätösasioiden valmistelu 3) Seuraavan vuoden määräysten suunnittelu Joulukuu 1) Tilinpäätös mahdollisimman pitkälle 2) Julkaisujen ja muiden mittareiden kirjaaminen 3) Opetussuunnitelman laadinta 4) Luku- ja tenttijärjestys valmis; päivitys weboodiin 5) Tentinvalvontavuorojen jako 6) Tilastot Näiden lisäksi Laitosinfot 3 kertaa vuodessa: maalis-huhtikuussa, kesälomien jälkeen ja ennen joulua Julkaisurekisterien päivitys marras-joulukuussa Inventaariot marras-joulukuussa 20