NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja

Transkriptio

1 NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Mikro- ja nanotekniikan laitos Laitoskäsikirja versionhallinta Versio pvm Tekijä Selitys AS/KH Ensimmäinen versio, tehty RAD-laitoksen käsikirjan pohjalta, ensimmäinen julkaistu versio AS Lisätty versionhallinta, lisätty turvaohjeistusta, päivitetty johtoryhmää AS Lisätty linkit TKK:n ja tiedekunnan toimintakäsikirjaluonnoksiin, siirretty versionhallinta MNT-Wikiin MK Lisätty linkkejä viitattuihin dokumentteihin, sekä kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia, Siirretty laadunvarmistusasiat kappaleesta "Johtaminen" kappaleeseen "Laadunvalvonta" AS Lisäyksiä/kysymyksiä/ kommentteja kehittämiskohteisíin, tutkijakouluihin ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen MK Kirjoitettu 03:n innoittamana auki ensimmäinen versio opetuksen laatutavoitteista AS Lisätty kuvausta täydentävän rahoituksen hakemisesta (pääasiassa ASlaitoksen esimerkin pohjalta), muokattu kehittämiskohteiden kuvausta Page 1

2 AS Ensimmäinen virallinen versio, hyväksytty johtoryhmän kokouksessa Johdanto 2 Mikro- ja nanotekniikan laitos 2.1 Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämisen painopistealueet 3 JOHTAMINEN 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus 4 VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö 4.2 Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tutkimusprojektin valmistelu Ulkopuolisen rahoituksen projektin kulku Tulosten julkaiseminen 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet 5 LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1 Koulutus Tutkijakoulut 5.2 Tutkimus 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 5.4 Tukitoiminnot TYHY-ryhmä Työturvallisuus 6 LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi 6.2 Jatkuva parantaminen Opetus Tutkimus Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Johdanto Mikro- ja nanotekniikan laitoksen (MNT) laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan (ETA) toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin ovat laatineet laitoksen johtaja ja laatuyhdyshenkilö. Käsikirja on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä TKK:n toimintakäsikirja löytyy osoitteesta ETA-tiedekunnan toimintakäsikirjan versio 0.6 löytyy osoitteesta Mikro- ja nanotekniikan laitos Page 2

3 Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä MNT-laitos tekee mikro- ja nanoteknologian tutkimusta ja järjestää alaan liittyvät kurssit sekä vastaa fysiikan perusopetuksesta tiedekunnassa. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään alan yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Laitoksen toimintasuunnitelma Mikro- ja nanotekniikan laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja (2) opetuksen antaminen, sen mukaisesti mitä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa on sovittu. MNT-laitos tekee tutkimusta ja kehitystyötä sekä antaa siihen perustuvaa korkeinta opetusta mikro- ja nanotekniikan alalla, sidosryhmiemme tai työmme tulosten käyttäjien tarpeet aina huomioon ottaen. Perusopetuskin kuluu korkeimman opetuksen piiriin, myös sen on kehityttävä uuden tiedon ja uusien tarpeiden mukana. Yhteiskunnallisiin tehtäviimme kuuluvat i) yritysyhteistyö, ii) toimiminen alan järjestöissä ja organisaatioissa, iii) vertaisarvioinnit, iv) tieteestä ja tekniikasta tiedottaminen, v) osallistuminen tiedekunnan ja korkeakoulun kehittämiseen, ja vi) osallistuminen tiedettä ja tekniikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Laitoksen vahvuudet MNT-laitoksen vahvuuksia ovat: Yhteistyö alan merkittävien toimijoiden kanssa Vahva infrastruktuuri Kansainvälisellä tasolla oleva osaaminen Kehitetään tulevaisuuden mahdollistavaa teknologiaa Laitoksen kehittämisen painopistealueet MNT-laitoksen kehittämistyön painopistealueita ovat erityisesti: Englanninkielinen maisteriohjelman kehittäminen Elektroniikan ja fysiikan peruskurssit ja niiden kehittäminen Kurssitarjonnan vähentäminen ja joissakin tapauksissa sisältöjen yhdistäminen ja uusiminen; opetustehtävien tarkoituksenmukainen jako Opetuksen kehittäminen tietotekniikkaa hyödyntäen Laitteiston kehittäminen ja pitäminen ajanmukaisena JOHTAMINEN Mikro- ja nanotekniikan laitos on yksi Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan kahdeksasta laitoksesta. Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan istuntokausi on kolme vuotta. Vuosina Laitoksen johtajana toimii Kari Halonen ja varajohtajana Harri Lipsanen. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka on epävirallinen elin, joka jakaa informaatiota tutkimusja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat Prof. Kari Halonen, Prof. Harri Lipsanen, Prof. Markku Sopanen, Prof. Ilkka Tittonen, Dos. Sami Franssila, Prof. Seppo Honkanen, Dos. Hanne Ludvigsen, Prof. Pekka Kuivalainen, Dos. Hele Savin, Prof. Jussi Ryynänen, TkT Marko Kosunen ja Kaisa Väänänen. Page 3

4 Laitoksen organisaatio Mikro- ja nanotekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli Laitoksen tutkimusryhmät ja niiden johtajat ovat: ELEKTRONIFYSIIKKA FOTONIIKKA KUITUOPTIIKKA MIKRO- JA KVANTTISYSTEEMIT MIKROVALMISTUSTEKNIIKKA NANOTEKNIIKKA OPTOELEKTRONIIKKA PIIRITEKNIIKKA Pekka Kuivalainen Seppo Honkanen Hanne Ludvigsen Ilkka Tittonen Sami Franssila Harri Lipsanen Markku Sopanen Kari Halonen Tukipalveluiden erittely ja yksityiskohtainen kuvaus laitoksen organisaatiosta, sisältäen nimilistauksen vastuuhenkilöistä, löytyy sivulta Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli TuSoprosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). Page 4

5 VOIMAVARAT Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Myös laitoksen TYHY-ryhmän painopistealueisiin kuuluu ammatillisen koulutuksen tukeminen. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi uudelle henkilölle nimetään työnopastaja. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia (laitoskokous). Laitoskokous järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa. Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimintakäsikirjassa. Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle. Täydentävä rahoitus Täydentävän rahoituksen hankkimisesta vastaavat tutkimusryhmät. Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on n. 70 (henkilötyövuosina). Lisäksi rahoitusta saadaan FiDiPro - ohjelmasta, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (UMK, TKK:n hankerahat, harvoin toteutuva SA:n infrastruktuurirahoitus sekä muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). Tutkimusprojektien hakeminen on pääsääntöisesti väitelleiden tutkijoiden tehtävä. Jatko-opiskelijoiden tehtävänä on hakea aktiivisesti tutkijakoulupaikkoja (katso kohta tutkijakoulut). Tutkimusprojektien hakuprosessi on TKK:n Innovaatiokeskuksen ohjeistuksen mukainen: oiic.tkk.fi/fi/tutkimuksen_tukipalvelut/. TKK:n projektitutkimustoimintaa koskeva ohjeistus on sivulla Seuraavassa on kuvattu lyhyesti tyypillisen tutkimusprojektin vaiheet. Tutkimusprojektin valmistelu Laitoksella voidaan toteuttaa erityyppisiä tutkimusprojekteja. Seuraavassa projektityypit on lueteltu rahoitustavan ja sopimusmenettelyn mukaan eriteltynä: pieni yritysprojekti (max. 20 keuroa) suuri yritysprojekti (yli 20 keuroa), Tekes-projekti, Akatemia/stipendi-rahoitettu projekti, EU-projekti ja sisäinen projekti. Jokaisen projektin suunnitteluvaiheessa määritellään seuraavat asiat: Page 5

6 projektin nimi, projektin tarkoitus, projektiorganisaatio, suoritettavat työt, projektiosapuolten projektille toimittama lähtöaineisto, tuotettava aineisto, aikataulu, laskutushinta, kustannuserittely ja laskutusaikataulu, tulosten omistusoikeus, salassapitovelvollisuudet, muut sopimusehdot ja projektiosapuolten vastuu- ja yhdyshenkilöt. Projektin suunnittelu tehdään yhdessä muiden projektiosapuolten, kuten muiden tutkimuslaitosten/ ryhmien ja yritysten kanssa. Eri vaiheissa ollaan yhteydessä Innovaatiokeskukseen. Projektityypistä riippuen sen valmistelussa laaditaan erityyppisiä sopimusasiakirjoja. Yritysprojekteissa tehdään tarjouksia ja tilausvahvistuksia. Tekes-projektit määritellään rahoitushakemuksella, tutkimussuunnitelmalla ja sopimusehdoilla. Projektirahoitusta voidaan hakea joko esim. Tekesin, Akatemian tai EU:n yleisissä hauissa tai tietyissä tutkimusohjelmissa. Rahoituksen hakemiseen kuuluu hakemuksen täyttäminen ja mahdollisesti tutkimussuunnitelman rakenteen muokkaaminen sen mukaan, mistä rahaa haetaan. Kun rahoitus projektille varmistuu, nimitetään siihen tarpeen vaatiessa lisää henkilökuntaa sekä sovitaan oikeuksien siirrosta ja salassapidosta. Ulkopuolisen rahoituksen projektin kulku Projektin tultua hyväksytyksi se käynnistetään sekä hallinnollisesti että tutkimuksellisesti. Projektin toteutukseen kuuluvat: sisäinen hallinto, ohjaus, tehtävien suorittaminen, projektiosapuolten katselmukset ja tulosten raportointi ja julkaiseminen. Sisäinen hallinto huolehtii projektin talous- ja henkilöstöhallinnosta samoin kuin projektissa tuotettujen dokumenttien (kokousten pöytäkirjat, tilanneraportit, julkaisut) arkistoinnista. Projektia ohjaavat sekä tutkimusryhmä sisäisesti että koko projektiryhmä projektin johtoryhmän tms. kautta. Suoritettava tutkimus ja sen resurssit määritellään projektiryhmän sisällä ja tutkimustehtävien toteutuksesta raportoidaan säännöllisesti projektin johtoryhmälle, joka pitää kokouksia projektin keston aikana. Projektissa tuotettavat julkaisut hyväksytään näissä kokouksissa. Projekti myös lopetetaan kokouksella. Projektin päättyessä sen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Projekti päätetään myös hallinnollisesti. Tulosten julkaiseminen Tutkimusprojekteissa voidaan tuottaa monentyyppisiä julkaisuja. Usein projektin tuloksista kirjoitetaan opinnäytetöitä ja/tai tieteellisiä artikkeleita. Lisäksi voidaan laatia joko projektin sisäisiä tai julkisia raportteja. Projektin yhteydessä tuotettaville julkaisuille haetaan suostumus kaikilta projektiosapuolilta; tutkimusryhmältä ja projektin johtoryhmältä tms. Opinnäytetöissä noudatetaan lisäksi niitä koskevia ohjeita. Lehtiartikkelin ja konferenssiartikkelin käsikirjoitus laaditaan kustantajan tai järjestäjän määrittelemään muotoon. Mikäli julkaisu on oma julkaisu, pyritään noudattamaan TKK:n kirjaston julkaisemia ohjeita. Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Mikro- ja nanotekniikan laitos sijoittuu kahteen rakennukseen, Sähkö- ja tietoliikennnetekniikan rakennukseen ja Micronovaan. Tiloista vastaa ETA-tiedekunnan kiinteistövastaava Pekka Ahola Page 6

7 ECD yksikön mittahuoneiden ja pajatilojen kalustuksesta ja laitteistosta vastaavat näiden laitteiden laitevastaavat Micronovan puhdastiloista vastaa TKK-Micronova Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. ohjeet/hankintaohjeet/ Mikro- ja nanotekniikan laitoksella on nimetty kullekin laitteelle vastuu- ja varavastuuhenkilöt, jotka toimivat ensisijaisina yhteyshenkilöinä henkilökunnalle ja opiskelijoille laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. Vastuuhenkilöt on lueteltu laitoksen organisaatiolistauksessa: organisaatio LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Laitos tuottaa opetusta Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan perusopiskelijoille, pääaineopiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduuliopiskelijoille. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaationtiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Perusopetuksessa laitos tuottaa elektroniikan ja fysiikan peruskurssit koko ETA-tiedekunnan opiskelijoille. Kandidaatintutkinnossa opetusta annetaan pääasiassa elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa, mutta myös mm. tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa. Diplomi-insinöörin tutkinnossa opetusta annnetaan erityisesti pääaineissa elektroniikka, elektroniikka ja sovellukset, mikro- ja nanotekniikka, optinen teknologia sekä sähköfysiikka. Jatko- eli tohtorikoulutus on laitoksessa myös tärkeässä asemassa ja koulutusta annetaan tutkimusaloilla elektroniikka, mikro- ja nanotekniikka, sähköfysiikka, sekä optinen teknologia. Laitos pyrkii kouluttamaan keskimäärin 7 tohtoria vuosittain. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla ETA-tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Tutkijakoulut Laitos osallistuu seuraavien tutkijakoulujen toimintaan: Elektroniikan, tietolikennetekniikan ja automaation valtakunnallinen tutkijakoulu GETA Tutkijakoulu GETA:n (The Graduate School in Electronics, Telecommunications and Automation) osapuolina ovat TKK, TTY, OY, TY ja JY. Kouluun kuuluu 20 laitosta, joissa on noin 130 professoria ja yli 70 muuta tohtoritasoista ohjaajaa. Lisäksi toiminnassa on mukana osa-aikaisia professoreja teollisuudesta ja vierailevia professoreja. GETA:ssa on 68 opiskelijapaikkaa ja se on Suomen suurin tutkijakoulu. Lisätietoa osoitteesta: Modernin optiikan ja fotoniikan tutkijakoulu kouluttaa huippuosaajia teollisuuden ja tutkimuslaitosten palvelukseen ja tukee käytettävissään olevin keinoin uusteollistamista ja yrittäjyyttä. Tutkijakoulu järjestää vaihtuva-aiheisia korkeatasoisia kursseja modernin optiikan keskeisiltä ja teknisesti merkittäviltä aihealueilta, sekä pyrkii tehokkaalla ohjausjärjestelmällä kouluttamaan opiskelijansa nopeasti. Lisätietoa osoitteesta: Materiaalifysiikan tutkijakoulu, TKK, perustettu Lisätietoa osoitteesta: NGS-NANO, Jyväskylän yliopisto, perustettu Lisätietoa osoitteesta: muut_yksikot/nsc/en/studies/ngs Page 7

8 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien johtajat ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensavtieteellisen tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa puitteissa. Tutkimustoiminnan strategia on määritelty tulossopimuksessa ( Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Tutkijakoulu GETA on kuvattu laitoskäsikirjan kohdassa 5.1. Laitoksen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ylläpitämiseksi on palkattu ulkomailta kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. MNT-laitos pyrkii olemaan aktiivinen myös uusien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusohjelmien valmistelussa (SHOK:it, SA:n, Tekesin ja PV:n tutkimusohjelmat, EU:n ja ESA:n tutkimusohjelmat). Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen turvaamiseksi yhteyksiä alan teollisuuteen ja muihin toimijoihin pidetään jatkuvasti yllä mm. osallistumalla työryhmiin ja keskusteluihin. Vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunnassa on perustettu neuvottelukunta, jossa on teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. Lisäksi kehitetään palautejärjestelmiä opinnäytetöiden ja teollisuuden rahoittamien projektien onnistumisesta. Nämä on kuvattu tarkemmin ETA-tiedekunnan toimintakäsikirjassa. Laitoksella tehtyyn työhön perustuvia spinoff-yrityksiä on mm. OptoGan, Luxdyne, Arctic Photonics. Laitos osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön mm. Olarin lukion luonnontiedelinjan kanssa. Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen Tukipalvelutyksikkö. Tukipalvelut-yksikkö avustaa laitoksen johtoa sekä tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri- ja teknisiä palveluja. Tukipalvelut-yksikköä johtaa laitoksen johtaja. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat: Tila- ja laiteasiat Taloushallinto Laadunvarmistus ATK-asiat Web-master Henkilöstöhallinto Rekisterit Raporttisarjat Tiedotus Väitösasiat Matka-asiat Hankinnat TYHY Työturvallisuus TYHY-ryhmä Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Laitoksen TYHY-ryhmä pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ- ja toimintakykyä. TYHY-ryhmä koostuu eri henkilöstöryhmistä, jotta koko työyhteisön ajatukset ja kehitysehdotukset tulisivat mahdollisimman kattavasti esille. Page 8

9 Toiminnan painopiste on työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. Toiminta on painottunut laitoksen sisäisen tiedotuksen tehostamiseen, ammatillisen pätevöitymisen tukemiseen ja koulutukseen, työyhteisön kehittämistoiminnan tukemiseen sekä virkistystoimintaan. Henkilöstöä kannustetaan myös pitämään huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. TYHY-toiminta on kuvattu tiedekunnan toimintakäsikirjassa Työturvallisuus Rakennuskohtaisesti on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/ haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. Linkki Micronovan turvaohjeisiin: MINFAB-01.VE1.pdf Otakaari 5A:n pelastussuunnitelmat ja turvaohjeet ovat osoitteessa LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa laaturyhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan tiedekuntaneuvostossa. Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. Olennaisimpiin mittareihin liittyvät tunnusluvut lasketaan laitoksen osalta. Tunnusluvut olennaisimpien mittareiden osalta talletetaan vertailua varten Page 9

10 Jatkuva parantaminen Opetus Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Kurssien vastuuopettajien tehtävä on laatia kursseista opetussuunnitelma ja kuormittavuusanalyysi. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. Tavoitteena on, että kaikilla vastuuopettajilla olisi pedagoginen peruskoulutus (vähintään. O3). Laitos seuraa opetuksen laatua palautejärjestelmän (lomakkeet, keskustelut) avulla. Kursseista tulee kerätä opiskelijapalaute säännöllisesti. Palautteen keräämisen järjestämisestä vastaa kurssin vastuuopettaja. Johtoryhmä seuraa opetuksen laatutavoitteiden toteutumista vuosittain. Kurssien opetussuunnitelmat ja opetushenkilökunnan pedagoginen koulutus kerätään laitoksen Wikisivulle. Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne.). Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, SMARAD:in scientific advisory board, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta. Tukitoiminnot TYHY-ryhmä kerää palautetta lähettämällä kyselyjä henkilökunnalle. Vastausten perustella voidaan kehittää TYHY-toimintaa henkilökunnan toiveiden mukaisesti. Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Ks. kohta "Yhteiskunnallinen vuorovaikutus" Page 10