Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 0.2. Pekka Mård ja Iiris Kauppila

Transkriptio

1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 0.2 Pekka Mård ja Iiris Kauppila

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Tietotekniikan laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot

3 1. Johdanto Tietotekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja sitä ovat kommentoineet laitoksen johtaja ja muut johtoryhmän jäsenet. Käsikirjan on hyväksynyt laitoksen johtaja Tietotekniikan laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laaja-alaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista. Se huolehtii myös koko TKK:n yhteisestä tieto- ja ohjelmistotekniikan perusopetuksesta. Ohjelmistotekniikan osa-alueen (OT) opetus ja tutkimus kattaa ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustekniikat sekä niihin liittyen keskeiset tietoteknisten järjestelmien komponentit, kuten tiedonhallintajärjestelmät, kääntäjät, käyttöjärjestelmät sekä sulautetut ja hajautetut järjestelmät. Tietoliikenneohjelmistoissa perehdytään Internet-teknologian perusteisiin ja kehitykseen sekä IP-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Tarkastelemme Internetin lisäksi erityisesti mobiiliverkkoja ja sovellusten ja palveluiden toteutusta erilaisissa verkkoympäristöissä. Keskeisiä alueita Internetille ja mobiiliverkoille ovat tietoturvallisuus ja palveluarkkitehtuurit, sekä palveluiden hallintaan liittyvät asiat kuten liikkuvuus, palvelunlaatu ja laskutus. Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon osa-alueella (SoberIT) tutkitaan mm. ohjelmistoarkkitehtuureja ja -prosesseja, ohjelmistointensiivistä tuote- ja palveluliiketoimintaa, hajautettua tuotekehitystä, digitaalista taloutta, tuote-tiedonhallintaa, informaatioergonomiaa, ja tietotekniikkaoikeutta. Liiketoimintaverkostojen osa-alue (Simlab) kuuluu tietotekniikan laitokseen vuoden 2009 loppuun, ja siirtyy vuoden 2010 alusta osaksi Tuotantotalouden laitosta. Laitoksen tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on olla sekä käytännöllisesti merkityksellistä että akateemisesti korkeatasoista. Tutkimusprojektimme toteutetaan läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja akateemisten yhteistyökumppanien kanssa. Ne ovat usein poikkitieteellisiä ja luonteeltaan konstruktiivisia. Henkilökuntaamme kuuluu mm. insinöörejä, kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja psykologeja. 3

4 Laitoksella tehdään sekä perus- että soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään tieto- ja tietoliikennealan yritysten ja tutkimuslaitosten sekä yliopistojen kanssa Laitoksen toimintasuunnitelma Tietotekniikan laitoksen perustehtävät ovat tieteellisen tutkimuksen tekeminen, opetuksen antaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen sen mukaisesti mitä informaatio- ja luonnontieteellinen tiedekunnassa on sovittu Laitoksen vahvuudet Opetus Tietotekniikan laitos on saanut korkealaatuisen koulutuksen yksikön Centre of Excellence in Education aseman vuosille Laitoksen tietotekniikan perusopetus oli korkealaatuisen koulutuksen yksikkö kahdesti peräkkäin vuosina ja Laitoksen ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon osa on yliopiston sisäinen korkealaatuisen koulutuksen yksikkö Opettajat ovat motivoituneita ja myös pedagogisesti koulutettuja. Laitos on mukana kolmessa kansainvälisessä master s ohjelmassa. Tutkimus Tutkimuksen tuloksena syntyy vuosittain noin sata kansainvälistä julkaisua, esimerkiksi konfrenssi- tai lehtiartikkelia. Lisäksi laitoksen tutkimuksen tuloksena syntyy muita tuotteita, kuten ohjelmistoja tai niiden osia. Henkilökunta on motivoitunutta. Laitoksella on laaja kirjo projekteja ja niillä laaja rahoituspohja. Menestys projektien hankinnassa on ollut hyvä. Laitoksella on läheistä ja pitkäaikaista yhteistyötä ICT-teollisuuden kanssa Laitoksen kehittämiskohteet Laitos toimii kahdessa toimipisteessä, joista toinen on varsinaisen kampusalueen ulkopuolella Innopoli 2:ssa. Laitoksella on laaja vastuu entisen tietotekniikan osaston 4

5 toiminnoista. Kaiken integrointi yhteen yhtenäiseksi yksiköksi, jossa on hyvä yhteistyö ja yhteisöllisyys, on haaste. Tutkimustoiminta (projektit) voisi olla vielä nykyistäkin kansainvälisempää. Laitoksen toimintamenomääräraha on niukka laitoksen toiminnan laajuuteen ja vastuuseen nähden. Tämä rajoittaa laitoksen toimintavapautta ja kykyä uusiin avauksiin. 5

6 3. JOHTAMINEN Tietotekniikan laitos on yksi informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen, matematiikan ja systeemianalyysin, mediatekniikan, teknillisen fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja tuotantotalouden laitokset sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Vuosina laitoksen johtajana toimii Heikki Saikkonen ja varajohtajana syyskuusta 2009 alkaen Tomi Männistö. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitosjohtaja on nimennyt johtoryhmän, joka on epävirallinen elin. Se jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat laitosjohtaja, varajohtaja sekä yksi professori jokaiselta kohdassa 2 mainitulta osa-alueelta. Lisäksi johtoryhmän sihteerinä toimii yksi laitoksen sihteereistä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Johtoryhmän kokoonpano näkyy sivulla < Laitoksen johtaja järjestää laitoskokouksia laitoksen toiminnan kannalta merkittävien asioiden käsittelemiseksi, tiedon välittämiseksi sekä henkilökunnan kuulemiseksi. Laitoskokouksia tulee järjestää vähintään kolme vuodessa. 6

7 3.1.1 Laitoksen organisaatio Tietotekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. Johto Laitoksen johtaja: Heikki Saikkonen Laitoksen varajohtaja: Tomi Mnnist Johtoryhm fi/sisaista/johtoryhma/ Tutkimus ja opetusryhmt: Tietotekniikan koulutusohjelman oppilaslaboratorio: Tukipalvelut Tekniikka: Hallinto ja opetuksen tuki: Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n ja IL-tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Keskusteluissa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 7

8 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa ja ohjaa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen, tutkinto- ja julkaisutilastojen, opetuksen palautelomakkeiden ja talousraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä kerran vuodessa. Laadulliset tavoitteet asetetaan laitoksen strategiassa. Laitoksella on oma tietotekniikan opetuksen tutkimukseen keskittynyt tutkimusryhmä COMPSER < Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat samoja kuin TKK:n ja IL-tiedekunnan toimintakäsikirjassa kuvatut. Laitos varmistaa opetuksen laatua kurssipalautejärjestelmän avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne). Laitos osallistuu valtakunnallisiin tutkimuksen auditointeihin (SA, Aalto-yliopisto). Tutkimuksen palautteeseen kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tietotekniikan laitoksella tietojen keruusta vastaavat sihteerit. Julkaisutietojen keräystä varten on oma tietojärjestelmä, josta tiedot saadaan vietyä myös TKK:n TKKjulkaisee tietokantaan. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. 8

9 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 9

10 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. Laitokselta kaksi professoria ja 18 opettajaa tai opettavaa tutkijaa on suorittanut 20 opintopisteen laajuisen yliopiston opettajille suunnatut pedagogiset opinnot. Lähes jokainen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin kurssien opettaja kuuluu tähän joukkoon. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Laitoksella ollaan aloittamassa TYHY-toimintaa. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lähiesimies nimeää uudelle henkilölle työnopastajan. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös lähiesimiehen kanssa käytävä palautekeskustelu noin kahden viikon kuluttua. Ohjeistus uudelle työntekijälle ja esimiehelle on laitoksen sisäisillä sivuilla Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille tiedekuntaneuvoston antamien suuntaviivojen mukaan keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin laitosjohtajien ja hallintopäällikön kanssa. 10

11 4.2.2 Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on noin sata (henkilötyövuosina). Lisäksi rahoitusta saadaan FiDiPro ohjelmasta, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. Laitos on mukana MIDE (ISMO, Otasizzle) ja ICT-SHOK (FI SHOK) tutkimushankkeissa. Opetuksen kehityshankkeita ja laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Tietotekniikan laitos sijoittuu kahteen rakennukseen, Tietotekniikan taloon sekä Innopoli 2:een. Laitoksen talovastaavat, molemmilla toimipisteillä omansa, vastaavat laitoksen tiloista informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Lisäksi laitoksen johdon alaisuudessa on tietotekniikan koulutusohjelman oppilaslaboratorio Niksula Työtilat ovat etupäässä yhden hengen huoneita, mutta myös kahden tai useamman hengen huoneita on työpareille ja projekteille. Tiloissa on nykyaikainen toimistovarustus, esim. tietoverkot ja ilmastointi. Sihteeri tai laboratorioinsinööri antaa oikeuden sekä mekaanisen huoneavaimen saamiseen että TTA:lta haettavaan sähköiseen avainkorttiin. Toimipisteiden tilavastaavana toimii toimipisteen laboratorioinsinööri. Laitoksella on oma tietojärjestelmänsä (palvelimet ja työasemat) ja oma useaan osaan jaettu virtuaalinen verkko. Laitoksen omasta tietojärjestelmästä vastaavat laboratorioinsinöörit. 11

12 4.3.2 Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Tietotekniikan laitoksella laitteista vastaa laboratorioinsinöörit, jotka toimivat ensisijaisina yhteyshenkilöinä henkilökunnalle ja opiskelijoille laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. Laitoksen työntekijöillä on käytössään yksi tai useampi henkilökohtainen tietokone. Laitoksella on kattava palvelinjärjestelmä. Laitteet on listattuna laiterekisterissä ( vastuualuekoodilla T3050. Lähes kaikilla työntekijöillä on oma puhelin, puhelinnumerot löytyvät TKK:n Elisan HelpNet palvelusta hakuehdolla kustannuspaikka = T3050. Koska TKK:n puhelinluettelo on salasanan takana on laitoksella myös oma yhteystietolista osoitteessa < 12

13 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Koulutus Laitos tuottaa opetusta tietotekniikan tutkinto-ohjelman pääaineopiskelijoille sekä sivuaineja erikoismoduuliopiskelijoille. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Laitoksen opetusvolyymi on noin 60% koko tietotekniikan koulutusohjelmasta. Laitos tuottaa opintopisteitä on noin 25000op vuodessa, joista noin 10000op on tietotekniikan perusopetusta. Diplomi-insinöörejä laitokselta valmistuu noin 90 vuosittain. Laitoksella on kirjoilla 170 jatko-opiskelijaa. Tohtorin väitöksiä tulee keskimäärin viisi vuodessa. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla tutkinto-ohjelman koulutuksen kehitystyöhön. Laitoksella on kansainvälistä yhteistyötä opetukseen liittyen, erityisesti tietoliikenneohjelmistojen osalta. Laitoksen kurssitarjonta ja kurssien kuvaukset näkyvät noppa ja WebOODI järjestelmistä Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tuottaa kolme laitosta. Näiden laitosten opettajien pääasiallisin yhteistyömuoto on kuukausittaiset opettajakokoukset. Master s-ohjelmat NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing Master's in Service Engineering, Design and Management Master's Programme in Mobile Computing Master's Programme in Service Design and Engineering Tutkijakoulut Graduate School of Computer Science and Engineering 13

14 Hecse - Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering UCIT - User-Centered Information Technology SoSE - Software Systems and Engineering Gebsi Electronic Business and Software Industry Tutkimus Laitoksen tutkimusta toteuttavat professorien tai vanhempien tutkijoiden johtamat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien johtajat ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisestä tutkimustyöstä. Tutkimus tehdään ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä laitosjohtajan kanssa sovitun budjettinsa puitteissa. Laitoksen tutkimusryhmät sekä niiden johtajat löytyvät sivulta: Laitoksen tutkimustoiminnan strategia noudattaa tiedekunnan tutkimusstrategian suuntaviivoja. Tieteellisen tutkimuksen laatua edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, kiinnittämällä erityistä huomiota rekrytointiin (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Laitos on mukana ICT SHOK ja MIDE -hankkeissa. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laitokselta valmistuu vuosittain noin 90 diplomi-insinööriä. Näistä noin 90% tekee diplomityönsä yrityksissä ja yhteisöissä. Laitoksella tarkastettujen opinnäytetöiden ja laitoksen tutkimushankkeiden perusteella on useita uusia yrityksiä perustettu, esimerkiksi Tatu Ylösen SSH Communications Security Oyj, Pekka Nikanderin Nixu Oy, Juhani Harvelan Solid Information Technology ja Petteri Koposen First Hop ja Jaiku, Irmeli Sinkkosen ja Jarmo Parkkisen Adage, sekä ByTheMark. 14

15 Laitoksella on yhteistyötä useiden Suomessa toimivien yritysten ja yliopistojen kanssa. Tutkimus ja tohtorikoulutukseen liittyvää yhteistyötä on myös ulkomaisten yliopistojen kanssa. Yksittäisillä projekteilla on monipuolista, mutta lähinnä välillistä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Laitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan omien tutkimusalueiden kansainväliseen standardointityöhön. 5.4 Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen tukipalvelut. Tukipalvelut avustaa laitoksen johtoa, tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri-, teknisiä ja opetushallintoon liittyviä palveluja. Tukipalveluita johtaa laitoksen varajohtaja. Tekniset tukipalvelut ovat kaikille yhteisiä, mutta hallinnolliset tehtävät on jaettu pääosin toimipistekohtaisesti. Tukipalveluiden henkilökuntaan kuuluvat: suunnittelija, laboratorioinsinöörit, tekniset avustajat, sihteerit ja taloussihteerit. Virkojen tehtävien kuvaukset ja vastuut löytyvät Personec HR järjestelmästä. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat: Taloushallinto Henkilöstöhallinto Sihteeripalvelut Matka-asiat Opetushallinnon ja suunnittelun tuki Tila-asiat Laitteet Hankinnat IT-palvelut Tukipalveluihin liittyviä ohjeita laitoksen henkilökunnalle löytyy laitoksen sisäisiltä wwwsivuilta ja tutkinto-ohjelman kanslian toimintakäsikirjasta TYHY-toiminta Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on, että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. 15

16 Laitoksen TYHY-toiminta pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ- ja toimintakykyä. Toiminnan painopiste on työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstöä kannustetaan myös pitämään huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. Tietosuoja, työ- ja tietoturvallisuus Tietotekniikan laitoksen molemmilla rakennuksilla (T-talo, Konemiehentie 2 ja Innopoli 2, Tekniikantie 3) on omat suojeluorganisaatiot ja pelastussuunnitelmat. Kunkin rakennuksen pelastussuunnitelma on kyseessä olevan rakennuksen laitoksen kansliassa ja laboratorioinsinöörillä. Huoneavaimia hallitaan rakennuskohtaisesti. Ulko-ovien ja muiden sähkölukollisten ovien avaimia hallinnoi Tila- ja turvallisuusasiain toimisto (TTA). Tilaturvallisuutta pidetään yllä ja kehitettään yhdessä TTA:n kanssa. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja dokumentoimiseksi. Viimeksi työpaikkakäynti Tietotekniikan laitokselle (silloinen Ohjelmistotekniikan laboratorio) on tehty marraskuussa Tietojenkäsittelyssä huomioidaan tietosuoja yliopiston ( ja valtion ohjeistuksen mukaisesti. Taloissa on erikseen roska-astiat tuhottavalle aineistolle. Laitoksella on omia tietojärjestelmiä. Niiden käytön ja ylläpidon suhteen noudatetaan TKK:n tietojärjestelmiä koskevia käyttö- ( ja ylläpitosääntöjä ( Tietoturvallisuuden ylläpitämisessä sovelletaan TKK:n tietoturvapolitiikkaa: Toinen laitoksen laboratorioinsinööreistä on tietoturvavastaava. Laitoksen tietojärjestelmän käyttäjille tarkoitetut dokumentit löytyvät laitoksen sisäisiltä verkkosivuilta: Teknisen ylläpidon dokumentit ovat sivulla Niiden saatavuus on rajoitettu. 16