Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 0.2. Pekka Mård ja Iiris Kauppila
|
|
- Risto Tuominen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 0.2 Pekka Mård ja Iiris Kauppila
2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Tietotekniikan laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot
3 1. Johdanto Tietotekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja sitä ovat kommentoineet laitoksen johtaja ja muut johtoryhmän jäsenet. Käsikirjan on hyväksynyt laitoksen johtaja Tietotekniikan laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laaja-alaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista. Se huolehtii myös koko TKK:n yhteisestä tieto- ja ohjelmistotekniikan perusopetuksesta. Ohjelmistotekniikan osa-alueen (OT) opetus ja tutkimus kattaa ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustekniikat sekä niihin liittyen keskeiset tietoteknisten järjestelmien komponentit, kuten tiedonhallintajärjestelmät, kääntäjät, käyttöjärjestelmät sekä sulautetut ja hajautetut järjestelmät. Tietoliikenneohjelmistoissa perehdytään Internet-teknologian perusteisiin ja kehitykseen sekä IP-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Tarkastelemme Internetin lisäksi erityisesti mobiiliverkkoja ja sovellusten ja palveluiden toteutusta erilaisissa verkkoympäristöissä. Keskeisiä alueita Internetille ja mobiiliverkoille ovat tietoturvallisuus ja palveluarkkitehtuurit, sekä palveluiden hallintaan liittyvät asiat kuten liikkuvuus, palvelunlaatu ja laskutus. Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon osa-alueella (SoberIT) tutkitaan mm. ohjelmistoarkkitehtuureja ja -prosesseja, ohjelmistointensiivistä tuote- ja palveluliiketoimintaa, hajautettua tuotekehitystä, digitaalista taloutta, tuote-tiedonhallintaa, informaatioergonomiaa, ja tietotekniikkaoikeutta. Liiketoimintaverkostojen osa-alue (Simlab) kuuluu tietotekniikan laitokseen vuoden 2009 loppuun, ja siirtyy vuoden 2010 alusta osaksi Tuotantotalouden laitosta. Laitoksen tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on olla sekä käytännöllisesti merkityksellistä että akateemisesti korkeatasoista. Tutkimusprojektimme toteutetaan läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja akateemisten yhteistyökumppanien kanssa. Ne ovat usein poikkitieteellisiä ja luonteeltaan konstruktiivisia. Henkilökuntaamme kuuluu mm. insinöörejä, kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja psykologeja. 3
4 Laitoksella tehdään sekä perus- että soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään tieto- ja tietoliikennealan yritysten ja tutkimuslaitosten sekä yliopistojen kanssa Laitoksen toimintasuunnitelma Tietotekniikan laitoksen perustehtävät ovat tieteellisen tutkimuksen tekeminen, opetuksen antaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen sen mukaisesti mitä informaatio- ja luonnontieteellinen tiedekunnassa on sovittu Laitoksen vahvuudet Opetus Tietotekniikan laitos on saanut korkealaatuisen koulutuksen yksikön Centre of Excellence in Education aseman vuosille Laitoksen tietotekniikan perusopetus oli korkealaatuisen koulutuksen yksikkö kahdesti peräkkäin vuosina ja Laitoksen ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon osa on yliopiston sisäinen korkealaatuisen koulutuksen yksikkö Opettajat ovat motivoituneita ja myös pedagogisesti koulutettuja. Laitos on mukana kolmessa kansainvälisessä master s ohjelmassa. Tutkimus Tutkimuksen tuloksena syntyy vuosittain noin sata kansainvälistä julkaisua, esimerkiksi konfrenssi- tai lehtiartikkelia. Lisäksi laitoksen tutkimuksen tuloksena syntyy muita tuotteita, kuten ohjelmistoja tai niiden osia. Henkilökunta on motivoitunutta. Laitoksella on laaja kirjo projekteja ja niillä laaja rahoituspohja. Menestys projektien hankinnassa on ollut hyvä. Laitoksella on läheistä ja pitkäaikaista yhteistyötä ICT-teollisuuden kanssa Laitoksen kehittämiskohteet Laitos toimii kahdessa toimipisteessä, joista toinen on varsinaisen kampusalueen ulkopuolella Innopoli 2:ssa. Laitoksella on laaja vastuu entisen tietotekniikan osaston 4
5 toiminnoista. Kaiken integrointi yhteen yhtenäiseksi yksiköksi, jossa on hyvä yhteistyö ja yhteisöllisyys, on haaste. Tutkimustoiminta (projektit) voisi olla vielä nykyistäkin kansainvälisempää. Laitoksen toimintamenomääräraha on niukka laitoksen toiminnan laajuuteen ja vastuuseen nähden. Tämä rajoittaa laitoksen toimintavapautta ja kykyä uusiin avauksiin. 5
6 3. JOHTAMINEN Tietotekniikan laitos on yksi informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen, matematiikan ja systeemianalyysin, mediatekniikan, teknillisen fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja tuotantotalouden laitokset sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Vuosina laitoksen johtajana toimii Heikki Saikkonen ja varajohtajana syyskuusta 2009 alkaen Tomi Männistö. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitosjohtaja on nimennyt johtoryhmän, joka on epävirallinen elin. Se jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat laitosjohtaja, varajohtaja sekä yksi professori jokaiselta kohdassa 2 mainitulta osa-alueelta. Lisäksi johtoryhmän sihteerinä toimii yksi laitoksen sihteereistä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Johtoryhmän kokoonpano näkyy sivulla < Laitoksen johtaja järjestää laitoskokouksia laitoksen toiminnan kannalta merkittävien asioiden käsittelemiseksi, tiedon välittämiseksi sekä henkilökunnan kuulemiseksi. Laitoskokouksia tulee järjestää vähintään kolme vuodessa. 6
7 3.1.1 Laitoksen organisaatio Tietotekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. Johto Laitoksen johtaja: Heikki Saikkonen Laitoksen varajohtaja: Tomi Mnnist Johtoryhm fi/sisaista/johtoryhma/ Tutkimus ja opetusryhmt: Tietotekniikan koulutusohjelman oppilaslaboratorio: Tukipalvelut Tekniikka: Hallinto ja opetuksen tuki: Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n ja IL-tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Keskusteluissa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 7
8 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa ja ohjaa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen, tutkinto- ja julkaisutilastojen, opetuksen palautelomakkeiden ja talousraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä kerran vuodessa. Laadulliset tavoitteet asetetaan laitoksen strategiassa. Laitoksella on oma tietotekniikan opetuksen tutkimukseen keskittynyt tutkimusryhmä COMPSER < Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat samoja kuin TKK:n ja IL-tiedekunnan toimintakäsikirjassa kuvatut. Laitos varmistaa opetuksen laatua kurssipalautejärjestelmän avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne). Laitos osallistuu valtakunnallisiin tutkimuksen auditointeihin (SA, Aalto-yliopisto). Tutkimuksen palautteeseen kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tietotekniikan laitoksella tietojen keruusta vastaavat sihteerit. Julkaisutietojen keräystä varten on oma tietojärjestelmä, josta tiedot saadaan vietyä myös TKK:n TKKjulkaisee tietokantaan. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. 8
9 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 9
10 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. Laitokselta kaksi professoria ja 18 opettajaa tai opettavaa tutkijaa on suorittanut 20 opintopisteen laajuisen yliopiston opettajille suunnatut pedagogiset opinnot. Lähes jokainen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin kurssien opettaja kuuluu tähän joukkoon. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Laitoksella ollaan aloittamassa TYHY-toimintaa. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lähiesimies nimeää uudelle henkilölle työnopastajan. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös lähiesimiehen kanssa käytävä palautekeskustelu noin kahden viikon kuluttua. Ohjeistus uudelle työntekijälle ja esimiehelle on laitoksen sisäisillä sivuilla Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille tiedekuntaneuvoston antamien suuntaviivojen mukaan keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin laitosjohtajien ja hallintopäällikön kanssa. 10
11 4.2.2 Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on noin sata (henkilötyövuosina). Lisäksi rahoitusta saadaan FiDiPro ohjelmasta, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. Laitos on mukana MIDE (ISMO, Otasizzle) ja ICT-SHOK (FI SHOK) tutkimushankkeissa. Opetuksen kehityshankkeita ja laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Tietotekniikan laitos sijoittuu kahteen rakennukseen, Tietotekniikan taloon sekä Innopoli 2:een. Laitoksen talovastaavat, molemmilla toimipisteillä omansa, vastaavat laitoksen tiloista informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Lisäksi laitoksen johdon alaisuudessa on tietotekniikan koulutusohjelman oppilaslaboratorio Niksula Työtilat ovat etupäässä yhden hengen huoneita, mutta myös kahden tai useamman hengen huoneita on työpareille ja projekteille. Tiloissa on nykyaikainen toimistovarustus, esim. tietoverkot ja ilmastointi. Sihteeri tai laboratorioinsinööri antaa oikeuden sekä mekaanisen huoneavaimen saamiseen että TTA:lta haettavaan sähköiseen avainkorttiin. Toimipisteiden tilavastaavana toimii toimipisteen laboratorioinsinööri. Laitoksella on oma tietojärjestelmänsä (palvelimet ja työasemat) ja oma useaan osaan jaettu virtuaalinen verkko. Laitoksen omasta tietojärjestelmästä vastaavat laboratorioinsinöörit. 11
12 4.3.2 Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Tietotekniikan laitoksella laitteista vastaa laboratorioinsinöörit, jotka toimivat ensisijaisina yhteyshenkilöinä henkilökunnalle ja opiskelijoille laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. Laitoksen työntekijöillä on käytössään yksi tai useampi henkilökohtainen tietokone. Laitoksella on kattava palvelinjärjestelmä. Laitteet on listattuna laiterekisterissä ( vastuualuekoodilla T3050. Lähes kaikilla työntekijöillä on oma puhelin, puhelinnumerot löytyvät TKK:n Elisan HelpNet palvelusta hakuehdolla kustannuspaikka = T3050. Koska TKK:n puhelinluettelo on salasanan takana on laitoksella myös oma yhteystietolista osoitteessa < 12
13 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Koulutus Laitos tuottaa opetusta tietotekniikan tutkinto-ohjelman pääaineopiskelijoille sekä sivuaineja erikoismoduuliopiskelijoille. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Laitoksen opetusvolyymi on noin 60% koko tietotekniikan koulutusohjelmasta. Laitos tuottaa opintopisteitä on noin 25000op vuodessa, joista noin 10000op on tietotekniikan perusopetusta. Diplomi-insinöörejä laitokselta valmistuu noin 90 vuosittain. Laitoksella on kirjoilla 170 jatko-opiskelijaa. Tohtorin väitöksiä tulee keskimäärin viisi vuodessa. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla tutkinto-ohjelman koulutuksen kehitystyöhön. Laitoksella on kansainvälistä yhteistyötä opetukseen liittyen, erityisesti tietoliikenneohjelmistojen osalta. Laitoksen kurssitarjonta ja kurssien kuvaukset näkyvät noppa ja WebOODI järjestelmistä Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tuottaa kolme laitosta. Näiden laitosten opettajien pääasiallisin yhteistyömuoto on kuukausittaiset opettajakokoukset. Master s-ohjelmat NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing Master's in Service Engineering, Design and Management Master's Programme in Mobile Computing Master's Programme in Service Design and Engineering Tutkijakoulut Graduate School of Computer Science and Engineering 13
14 Hecse - Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering UCIT - User-Centered Information Technology SoSE - Software Systems and Engineering Gebsi Electronic Business and Software Industry Tutkimus Laitoksen tutkimusta toteuttavat professorien tai vanhempien tutkijoiden johtamat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien johtajat ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisestä tutkimustyöstä. Tutkimus tehdään ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä laitosjohtajan kanssa sovitun budjettinsa puitteissa. Laitoksen tutkimusryhmät sekä niiden johtajat löytyvät sivulta: Laitoksen tutkimustoiminnan strategia noudattaa tiedekunnan tutkimusstrategian suuntaviivoja. Tieteellisen tutkimuksen laatua edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, kiinnittämällä erityistä huomiota rekrytointiin (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Laitos on mukana ICT SHOK ja MIDE -hankkeissa. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laitokselta valmistuu vuosittain noin 90 diplomi-insinööriä. Näistä noin 90% tekee diplomityönsä yrityksissä ja yhteisöissä. Laitoksella tarkastettujen opinnäytetöiden ja laitoksen tutkimushankkeiden perusteella on useita uusia yrityksiä perustettu, esimerkiksi Tatu Ylösen SSH Communications Security Oyj, Pekka Nikanderin Nixu Oy, Juhani Harvelan Solid Information Technology ja Petteri Koposen First Hop ja Jaiku, Irmeli Sinkkosen ja Jarmo Parkkisen Adage, sekä ByTheMark. 14
15 Laitoksella on yhteistyötä useiden Suomessa toimivien yritysten ja yliopistojen kanssa. Tutkimus ja tohtorikoulutukseen liittyvää yhteistyötä on myös ulkomaisten yliopistojen kanssa. Yksittäisillä projekteilla on monipuolista, mutta lähinnä välillistä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Laitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan omien tutkimusalueiden kansainväliseen standardointityöhön. 5.4 Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen tukipalvelut. Tukipalvelut avustaa laitoksen johtoa, tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri-, teknisiä ja opetushallintoon liittyviä palveluja. Tukipalveluita johtaa laitoksen varajohtaja. Tekniset tukipalvelut ovat kaikille yhteisiä, mutta hallinnolliset tehtävät on jaettu pääosin toimipistekohtaisesti. Tukipalveluiden henkilökuntaan kuuluvat: suunnittelija, laboratorioinsinöörit, tekniset avustajat, sihteerit ja taloussihteerit. Virkojen tehtävien kuvaukset ja vastuut löytyvät Personec HR järjestelmästä. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat: Taloushallinto Henkilöstöhallinto Sihteeripalvelut Matka-asiat Opetushallinnon ja suunnittelun tuki Tila-asiat Laitteet Hankinnat IT-palvelut Tukipalveluihin liittyviä ohjeita laitoksen henkilökunnalle löytyy laitoksen sisäisiltä wwwsivuilta ja tutkinto-ohjelman kanslian toimintakäsikirjasta TYHY-toiminta Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on, että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. 15
16 Laitoksen TYHY-toiminta pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ- ja toimintakykyä. Toiminnan painopiste on työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstöä kannustetaan myös pitämään huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. Tietosuoja, työ- ja tietoturvallisuus Tietotekniikan laitoksen molemmilla rakennuksilla (T-talo, Konemiehentie 2 ja Innopoli 2, Tekniikantie 3) on omat suojeluorganisaatiot ja pelastussuunnitelmat. Kunkin rakennuksen pelastussuunnitelma on kyseessä olevan rakennuksen laitoksen kansliassa ja laboratorioinsinöörillä. Huoneavaimia hallitaan rakennuskohtaisesti. Ulko-ovien ja muiden sähkölukollisten ovien avaimia hallinnoi Tila- ja turvallisuusasiain toimisto (TTA). Tilaturvallisuutta pidetään yllä ja kehitettään yhdessä TTA:n kanssa. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja dokumentoimiseksi. Viimeksi työpaikkakäynti Tietotekniikan laitokselle (silloinen Ohjelmistotekniikan laboratorio) on tehty marraskuussa Tietojenkäsittelyssä huomioidaan tietosuoja yliopiston ( ja valtion ohjeistuksen mukaisesti. Taloissa on erikseen roska-astiat tuhottavalle aineistolle. Laitoksella on omia tietojärjestelmiä. Niiden käytön ja ylläpidon suhteen noudatetaan TKK:n tietojärjestelmiä koskevia käyttö- ( ja ylläpitosääntöjä ( Tietoturvallisuuden ylläpitämisessä sovelletaan TKK:n tietoturvapolitiikkaa: Toinen laitoksen laboratorioinsinööreistä on tietoturvavastaava. Laitoksen tietojärjestelmän käyttäjille tarkoitetut dokumentit löytyvät laitoksen sisäisiltä verkkosivuilta: Teknisen ylläpidon dokumentit ovat sivulla Niiden saatavuus on rajoitettu. 16
Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Mediatekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1.1. Tassu Takala Stina Westman 28.9.
Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Mediatekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1.1 Tassu Takala Stina Westman 28.9.2009 Versionhallinta versio pvm laatija selitys ver 0.001 4.11.2008 Mari Knuuttila,
LisätiedotKemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0
Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos versio 2.0 27.3.2010 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 001 24.9.2008 A. Kontturi n runko 002 4.11.2008 A. Kontturi Laitoksen kommentit
LisätiedotInformaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009
Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0,001 10.11.2008 Aila Orbinski Runko Informaatio-
LisätiedotInsinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos. Laitoskäsikirja
Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos Laitoskäsikirja Versio Laati Selitys 0.1 D. Häggman, H. Aarnio 28.10.2008 0.2 Laaturyhmä 2.3.2009 0.3 Laaturyhmä Käsikirjan 1.
LisätiedotInformaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos. Laitoskäsikirja Ver 2.0, 23.4.2009
Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoskäsikirja Ver 2.0, 23.4.2009 Versionhallinta versio pvm laatija selitys ver 0.9 14.11.2008 Pekka Orponen Pekka Mårdin mallin
LisätiedotInsinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,
Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1,00 15.10.2009 Laakso/Enberg/Järvinen/Lojander/Tammenmaa/Ojala/Koskela SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotNanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja
NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Mikro- ja nanotekniikan laitos Laitoskäsikirja versionhallinta Versio pvm Tekijä Selitys
LisätiedotKemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,3
Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1,3 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0,001 24.9.2008 TY Laitoskäsikirjan runko, Puun laboratorioinsinöörien
LisätiedotTSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology
TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen
LisätiedotLaaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori
Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS
TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotLyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila
Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *
LisätiedotOhjelmistotekniikan pääaine
Ohjelmistotekniikan pääaine Ari Korhonen 7.11.2012 Ohjelmistotekniikan opetus! Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laajaalaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
Lisätiedot14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot
Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot
LisätiedotTIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi
Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan
LisätiedotTUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009
1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi
LisätiedotRehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.
1 (5) VAKINAISTAMISPOLKU JA ARVIOINTIMENETTELY YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Vakinaistamispolkua koskevat ohjeet Rehtori on antanut vakinaistamispolkua koskevan menettelyohjeen 6.2.2013. Tämä ohje
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013
LisätiedotLukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa
Lukukausimaksukokeilu Aalto-yliopistossa Lukukausimaksut ja apuraha-asiat käytännön kokemuksia Eva-Lena Wakonen Suunnittelija Lukukausimaksukokeilu Maksukokeilu Koulutusohjelmissa sekä maksavia opiskelijoita
LisätiedotKohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia
Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen
LisätiedotTietotekniikan koulutus ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla
ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla ICT-alan ennakointikamari 17.4.2012 Terttu Honkasaari HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ammattikoreakouluissa Koulutustasot: Master Bachelor Luonnontieteiden koulutusala
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotDiplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground
Diplomi-insinööriksi Porissa Let science be your playground your Haaveissa urakehitys? Opiskele diplomi-insinööriksi Porissa! 2 Voit suorittaa johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööritutkinnon työn
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotJulkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotKansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa
Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotKustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet
Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö
ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotKokouksen 12 / 2009 asialista
Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi
LisätiedotJY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos
JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013
LisätiedotTKK 100 vuotta -merkki
TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
Lisätiedottiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö
Kokouksen sihteeri Helena Juntunen KOKOUSKUTSU gsm 040 4844 111 Privatel 83 2409 (email: Helena.Juntunen(at)ulapland.fi) 9.12.2009 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön
JOHTOSÄÄNTÖ 1(7) HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Harjoittelukoulujen hallinnollinen asema...
LisätiedotSivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa
Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Anneli Kangasvieri Johtaja, opetus ja kulttuuri 4.10.2012 Kuntaliiton tavoitteena on kehittää johdon työtä tukevia palveluja
Lisätiedot1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)
LisätiedotElektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 2009.1. Matti Lehtonen 10.9.
Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 2009.1 Matti Lehtonen 10.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 2. Sähkötekniikan
LisätiedotTietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo
Tietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo Tietojärjestelmätiede 5.4.2017 2 Tietojärjestelmätiede Markkinat IT ja markkinat Organisaatio Ryhmä IT ja organisaatio IT ja ryhmä
LisätiedotHelsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
LisätiedotHelsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Kirjaston tehtävä... 2 2 Hallinto... 2 3 Johtokunnan vastuut ja tehtävät... 2 4 Johtokunnan
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
Lisätiedot2016 Perehdyttäminen
2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen
LisätiedotSipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut
Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle
LisätiedotICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf
LisätiedotErkki Antila Teknillinen tiedekunta
9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta
LisätiedotMRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari
MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari Miksi MRC? 1. Tarve luoda aito sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisorganisaatio 2. Tarve luoda lääketieteellisen tutkimuksen koti
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotOikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.
Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 10.3.2010 Lukuvuoden 2010 2011 työsuunnitelmat ja tuntiopetus Työsuunnitelmat Laitoksia pyydetään laatimaan työsuunnitelmat lukuvuodeksi 2010 2011. Työsuunnitelmat
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet
Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet 2015-2017 Tilaliikelaitos on kuntalain 9. luvun mukainen kunnallinen liikelaitos tehtävänä on tarjota toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat kaupungin omia
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotAuditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus
Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotInsinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio 6 8.12.2009
Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Laitoskäsikirja Versio 6 8.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 2. Arkkitehtuurin laitos... 3 2.1. Laitoksen
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:
ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/4/2007 1 (5) 12.09.2007
TIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/4/2007 1 (5) Esittelijät: Martti Mäntylä, puh 451 8138; Esko Ukkonen, puh 191 51280; Jäsenet Läsnäolo- ja puheoikeutettuna paikalla Krause, Outi Ekman,
LisätiedotPop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto
Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva
LisätiedotOpetus ja tutkimusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 2/06
LAPIN YLIOPISTO 1 Läsnä + (pj) +Päivi Naskali(vpj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
LisätiedotNäkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen
Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotAalto-yliopisto. Raili Pönni
Aalto-yliopisto Raili Pönni 7.9.2017 Aalto-yliopiston organisaatio Insinööritieteiden Kauppa Kemian tekniikan Sähkötekniikan Perustieteiden Taiteiden ja suunnittelun Professorineuvosto Provosti, vararehtorit
LisätiedotProfessori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotHY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö
HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö Kalle Romanov, LKT Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö (TUKE), Helsingin yliopisto Tiedekunta I Tiedekunnassa on 6 koulutusohjelmaa
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK)
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SAMKIN LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä on kuvattuna PDCA-syklin mukaisesti - SAMKilla on ollut vuodesta 2012 alkaen DNV Business Assurance Management System Certificaten
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
Lisätiedot