Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio 6 8.12.2009"

Transkriptio

1 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Laitoskäsikirja Versio

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Arkkitehtuurin laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot Kansainvälinen yhteistyö LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus ja taiteellinen toiminta Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen LIITE ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN ORGANISAATIO, HENKILÖVASTUUT

3 1. Johdanto Arkkitehtuurin laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ( asti) professori Kimmo Lapintie ja sitä on käsitelty laitoksen tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa ja arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusneuvostossa sekä johtoryhmässä Käsikirjaa on käsitelty Arkkitehtikillan raadin kokouksessa Käsikirja on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä Käsikirjan sisältöä on päivitetty laitoksen laatuvastaavan ( lähtien) professorin Trevor Harrisin johdalla. 2. Arkkitehtuurin laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Arkkitehtuurin laitoksen koulutus- ja tutkimuskokonaisuudessa ovat arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmat sekä näiden alojen jatkokoulutus ja monitieteinen tutkimustoiminta. Laitos antaa myös avoimen korkeakoulun opetusta, täydennyskoulutusta ja yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opetusta koko korkeakoulun opiskelijoille sekä JOO-opintojen kautta myös muiden yliopistojen opiskelijoille. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kotimaista ja kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään korkeakoulun eri laitosten kanssa sekä useiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja kuntien sekä rakennus- ja kiinteistöalan yritysten kanssa Laitoksen toimintasuunnitelma Arkkitehtuurin laitoksen perustehtävät ovat (1) opetuksen antaminen arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin aloilla, sen mukaisesti mitä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa on sovittu, (2) tutkimus- ja kehitystyö arkkitehtisuunnittelun, rakentamisen ja rakennustaiteen, alueellisen kehittämisen sekä ympäristökysymysten kannalta keskeisillä painoaloilla Laitoksen vahvuudet 3

4 Laitos on Suomen vanhin ja keskeinen arkkitehtuurin perus- ja jatkokoulutusta sekä tutkimusta harjoittava laitos. Laitos on Suomen ainoa maisema-arkkitehtuurin yliopistoopetusta antava laitos. Laitos on pääkaupunkiseudun ainoa yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun sivuaineopintokokonaisuutta sekä yksittäisiä opintoja tarjoava laitos. Laitoksella on myös Suomen ainoa puuarkkitehtuuriin keskittyvä professuuri. Laitos on kyennyt rekrytoimaan keskeisiä taiteellisia ja tieteellisiä professoreja sekä muuta opettajakuntaa. Laitoksen tutkimus- ja opetustoiminta on kansainvälistä ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu suorien yhteistyösuhteiden kautta Laitoksen kehittämiskohteet Laitoksen tutkimusta ja jatkokoulutusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja kehitetään edelleen yhteistyössä laitoksen johtoryhmlle, tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle sekä tiedekunnan tohtoriohjelmalle, tavoitteena valmistuvien lisensiaattien ja tohtorien määrän nostaminen 4-5:eenvuosittain sekä eri oppituoleja ja aloja yhdistävien tutkimushankkeiden käynnistäminen. Opetusta pyritään kehittämään lisäämällä opettajien pedagogista koulutusta ja ohjauksen ja kritiikin kannustavuutta. TKK:n yhteinen palautejärjestelmä otetaan käyttöön kaikilla laitoksen kursseilla. (ks. kohta 6.1.1). Laitoksen johtoryhmä nimittää vastuuprofessorin molempiin tutkinto-ohjelmiin. Heidän tehtävänsä on laadunvarmistus. Johtoryhmälle esitetään alumnitoiminnan käynnistämistä vuonna 2010, mikäli rahoitus ja henkilöresurssit järjestyvät. Esillä on myös mahdollisuus perustaa Friends of the Helsinki School of Architecture -yhdistys. Yhdistyksen jäsenet kutsuttaisiin koulun tapahtumiin, he pääsisivät yhdistyksen nettisivulle yms. 3. JOHTAMINEN Arkkitehtuurin laitos on yksi insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, maanmittaustieteiden laitos, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos, sovelletun mekaniikan laitos, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos sekä Lahden keskus ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Vuosina Laitoksen johtajana toimi professori Simo Paavilainen ja varajohtajana 4

5 professori Kimmo Lapintie alkaen laitoksen johtajana on toiminut professori Antti-Matti Siikala ja varajohtajana professori Trevor Harris Simo Paavilaisen erottua korkeakoulun palveluksesta (jatkaen professorin virassa syksyn 2009) ja Kimmo Lapintien siirryttyä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan tohtoriohjelman johtajaksi. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka on epävirallinen elin, ja joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat opetus- ja tutkimusryhmistä vastaavat professorit. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa Laitoksen organisaatio Arkkitehtuurin laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. Tehtävävastuut ja henkilönimet, ks. liite 1. Laitoksen johtaja Laitoksen varajohtaja Tukipalvelut Opetus- ja tutkimusryhmät Laatuvastaavat Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimusprosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä. 5

6 Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). Kurssibudjetteja tehdään, mutta rahat on jaettu tähän asti noin edellisen vuoden toteutuman mukaan, johtuen myöhäisestä rahanjaosta. Menetelmä muuttuu varmasti Aallossa. Silloin opetus- ja tutkimusryhmistä vastaavat professorit laativat suunnitelman ja kustannusarvion opetus- ja tutkimustoiminnastaan laitoksen budjetin pohjaksi. Suunnitelmat käsitellään johtoryhmässä. Johtoryhmässä keskustellaan ja päätetään myös laitoksen strategisista linjauksista. 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Opetuksesta, jatkokoulutuksesta ja tutkimustoiminnasta saatu palaute käsitellään tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa, koulutusneuvostossa tai johtoryhmässä. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa laaturyhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan laitoksen johtoryhmässä sekä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit kehitetään yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n ja maan muiden arkkitehtikoulujen kanssa Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Henkilökunta toimittaa tiedot laitoksen vastuuhenkilölle, joka toimittaa ne kootusti TKK:n järjestelmiin. Kukin oppituoli tuottaa koosteen opiskelijapalautteista kurssiensa osalta ja toimittaa sen johtoryhmän käyttöön opintosuunnitelijan kautta. Palautteen keräämisessä hyödynnetään TKK:n oodijärjestelmää. 6

7 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan arkkitehtuurin laitoksen johtoryhmässä, tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa tai tiedekunnan johtoryhmässä, joissa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tuloksista ja jatkotoimenpiteistä tiedotetaan opiskelijoille sekä henkilöstökokouksessa henkilöstölle. Opiskelijakokouksia järjestetään tarvittaessa toiminnan kehittämisen suuntaamiseksi. 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien puitteissa. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Opetushenkilöstön englannin kielen taitoa parannetaan yhdessä kielikeskuksen kanssa. Myös henkilöstön valmiuksia verkko-opetuksen käyttämiseen lisätään. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja palkkauskeskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja ja jakamalle työtehtävät tarkoituksenmukaisella tavalla. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt (Tarja Makkonen ja Tuula Soini). Yleinen käytäntö on ollut, että edeltäjä, (kurssin vastuuopettaja tai yliopistoopettaja) perehdyttää uuden opettajan. Pajalla muut pajamestarit on hoitanut tämä velvollisuus. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia. Henkilöstökokous järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 7

8 4.2.1 Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (EU, TEKES, Suomen Akatemia, ministeriöt), sekä jonkin verran yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkataan puuarkkitehtuurin professori sekä palkattuja tutkijoita henkilötyövuoden verran. Ulkopuolisella rahoituksella toteutetaan myös opinnäytteitä ja myös osa tuntiopettajien palkkoja (esim. Rakennusopin studio-opettajat) Lisäksi rahoitusta saadaan osallistumalla TKK:n ja/tai muiden yliopistojen yhteisiin hankkeisiin, kuten FiDiPro ohjelmaan, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen, KIRSU- ja RYM-tutkijakouluun ja MIDE-tutkimusohjelmaan. 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Arkkitehtuurin laitos sijoittuu päärakennukseen sekä Arkkitehtipajaan (Metallimiehenkuja 4). Kummallekin toimipisteelle on nimetty talo- tai pajavastaava. Päärakennuksen talovastaava on Pasi Lehto ja Pajan talovastaava on Jari Simanainen. Arkkitehtuurin laitoksen oma talovastaava on yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen, arkkitehti Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Pajavastaava vastaa myös Arkkitehtipajan laitehankinnoista. ATK-keskus vastaa ATK-hankinnoista ja niiden oheislaitteista sekä huollosta ja ATK-tuesta laitosjohtajan ja tutkimus- ja opetusryhmien johtajien päätösten mukaisesti. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 8

9 5.1. Koulutus Laitos tuottaa opetusta arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelman opiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduulikokonaisuuksia yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa muille TKK:n sekä muiden yliopistojen (erityisesti Helsingin yliopiston) opiskelijoille. Laitos tekee myös opetusyhteistyötä mm. Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Kullakin kurssilla on vastuuopettaja, joka vastaa opetussuunnitelmasta, tuntiopettajien rekrytoinnista, yhteistyöstä TKK:n ulkopuolisten tahojen kanssa sekä arvioinnin ja opiskelijapalautteen järjestämisestä. Laitoksen jatkokoulutusta ja tutkimustoimintaa kehitetään tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa, jossa on myös YTK:n edustus. Johtoryhmä käsittelee opetus- ja tutkimusryhmien johtajien sille pyydettäessä toimittaman yhteenvedon opetustoiminnasta ja opiskelijapalautteesta. Ylemmässä tutkinto-ohjelmassa osa laitoksen opetuksesta on englanninkielistä. Nämä kurssit ovat avoimia sekä laitoksen omille opiskelijoille että laitoksen kansainvälisille vaihto- ja vierasopiskelijoille. Yksittäisten englanninkielisten kurssien ohella laitos vastaa myös The Wood Program-ohjelmasta, joka on vuoden mittainen täydennyskoulutustyyppinen intensiivinen englanninkielinen opetusjakso. Wood Program on esimerkki myös yhteisestä opetuksesta, jota toteutetaan TKK:ssa puurakentamisen alueella. Lisäksi laitos tuottaa myös kansainvälisten yhteistyöyliopistojen kanssa pienehköjä englanninkielisiä opetusjaksoja (ns. Helsinki Semester-kurssit). Arkkitehtuurin historian oppituoli on mukana kahdessa kansainvälisessä täydennyskoulutushankkeessa. MARC Modern Architecture Restoration Course on Conservation of Modern Architecture on järjestetty ensi kerran Valmisteilla on nyt neljäs, noin kuukauden pituinen kurssi. Tähän mennessä on koulutuettu noin 60 rakennussuojelualan ammattilaista. Järjestäjäjoukko on laaja: vakituisina Suomessa arkkitehtuurin laitos (arkkitehtuurin historia)/tkk, Museovirasto sekä Alvar Aalto Akatemia ja kansainvälinen Roomassa toimiva restaurointialan keskus ICCROM. Muita yhteistyökumppaneita tulevassa hankkeessa ovat mm. Tampereen ja Oulun arkkitehtuurin historian laitokset, Eestin taideakatemia sekä kansainväliset Docomomo ja Icomosjärjestöt. MAK Master i Nordisk Kulturarv on täydennyskoulutuskurssi etupäässä rakennussuojeluhallinnossa toimiville ammattilaisille (pääosin arkkitehteja ja insinöörejä). Pääjärjestäjä on Arkitektskolen Aarhus, muina järjestäjinä TKK:n arkkitehtuurin laitos, AHO Arkitektur- og Design Høgskolen i Oslo ja Göteborgin yliopisto. Tutkijakoulut 9

10 Moderni Puukaupunki Moderni puukaupunki tutkijakoulun yhdistävä tekijä on rakennus ja rakennettu ympäristö lopputuotteena. Tavoitteena on parantaa puurakennusten ja yleensä suomalaisen asuinympäristön laatua. TKK:sta mukana ovat Puunjalostustekniikan, Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan sekä Arkkitehtuurin laitokset. Tutkijakoulua koordinoi Oulun yliopisto ja muina osapuolina ovat myös TTY sekä VTT. TKK:n yhdyshenkilö on professori Matti Kairi. Kiinteistö-, rakentaminen ja suunnittelu tutkijakoulu (KIRSU) Kiinteistö-, rakentaminen ja suunnittelu tutkijakoulu yhdistää rakennetun ympäristön eri alojen tutkimusta ja jatkokoulutusta. Tutkijakoulussa ovat tällä hetkellä mukana TKK:n lisäksi Svenska Handelshögskolan, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Asumisen muutoksen tutkijakoulu Asumisen muutoksen tutkijakoulu yhdistää monitieteisesti eri alojen asumistutkimusta. Tutkijakoulussa ovat tällä hetkellä mukana Helsingin yliopisto, TKK (Arkkitehtuurin laitos, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus), Tampereen yliopisto ja Helsingin kaupungin tietokeskus. Rakennetun ympäristön tutkijakoulu (RYM-tutkijakoulu) Tutkijakoulu yhdistää KIRSUn ja Asumisen muutoksen tutkijakoulun sekä useita näihin kuulumattomia TKK:n laitoksia. Tutkijakoulu aloittaa vuoden 2010 alusta, ja se kytkeytyy rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymään (RYMSHOK). 5.2 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat opetus- ja tutkimusryhmät. Opetus- ja tutkimusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa opetuksesta ja tieteellisestä sekä taiteellisesta tutkimuksesta (Research, sanan laajassa merkityksessä) sekä alan kehittämistyöstä tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Opetus- ja tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä toimintamenomäärärahan käytöstä budjettinsa puitteissa. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa rahankäytöstä vastaa projektin vastuullinen johtaja. Laitoksen opetus- ja tutkimusryhmät ja niiden johtajat ovat: 10

11 Arkkitehtuurin perusteet ja teoria, Ark I (Simo Paavilainen) Arkkitehtuurin historia (Aino Niskanen) Rakennusoppi (Antti-Matti Siikala) Rakennetekniikka ja arkkitehtuurin IT (Tor-Ulf Weck) Puurakentaminen (Pekka Heikkinen) Asuntosuunnittelu, Ark II (Hannu Huttunen) Julkiset rakennukset, Ark III (Markku Komonen) Yhdyskuntasuunnittelu (Kimmo Lapintie) Kaupunkisuunnittelu (Trevor Harris) Maiseman suunnittelu ja hoito (Maija Rautamäki) Maiseman suunnittelu ja rakentaminen (Jyrki Sinkkilä) Tutkimustoiminnan strategian valmistelee tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta ja hyväksyy laitoksen johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Strategian valmistelutyö on aloitettu. Korkeatasoisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. ideoimalla ja toteuttamalla monitieteisiä ja ajankohtaisia tutkimushankkeita, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Tutkimustoiminta kytketään aina opetukseen ja jatkokoulutukseen. Arkkitehtuurin laitos osallistuu neljään tutkijakouluun, jotka on kuvattu laitoskäsikirjan kohdassa Projektimuotoisen tutkimustoiminnan käytännöt ovat TKK:n laatukäsikirjan mukaiset. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi laitos on jatkuvassa vuorovaikutuksessa arkkitehtitoimistojen, kaupunkien, kuntien, valtion viranomaisten sekä rakennus- ja kiinteistöalan yritysten kanssa, myös kansainvälisesti. Ulkopuoliset toimijat osallistuvat opetukseen paitsi tuomalla asiantuntemustaan vierailuluentojen ja tuntiopetuksen muodossa, myös tarjoamalla ajankohtaisia hankkeita harjoitustöiksi ja opinnäytteiksi. Ulkopuoliset asiantuntijat osallistuvat myös opinnäytteiden ohjaamiseen ja koulutusneuvoston arviointityöhön. Laitoksen opettajat ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti koulutus- ja kehittämistoimintaan TKK:n ulkopuolella, mikä edesauttaa tuoreen tutkimustiedon siirtymistä käytännön toimintaan. Laitoksen edustajat, erityisesti professorit ovat jäseninä useissa arkkitehtuurin ja rakennus- ja kiinteistöalan keskeisissä hallintotehtävissä, kuten RT-tietosäätiössä, Alvar Aalto-säätiössä ja Akatemiassa, Rakennustaiteen museossa, Suomen arkkitehtiliiton eri elimissä jne. Laitos kehittää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän yhteistyössä muiden arkkitehtikoulujen ja SAFA:n MARK:n kanssa. Ensimmäiset tulokset YTK:n 11

12 toteuttamasta kyselystä on saatu maaliskuussa Tulokset ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset ei ole vielä käsitelty johtoryhmässä. 5.4 Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen Tukipalvelut-yksikkö. Tämä avustaa laitoksen johtoa ja tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri- ja teknisiä palveluja. Tukipalvelut-yksikköä johtaa laitoksen johtaja. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat: Tila-asiat Taloushallinto Laitteet valokuvaamopalvelut Kansainväliset asiat Vahtimestaripalvelut Kirjasto ja tietohallinto Henkilöstöhallinto Hankinnat Sihteeripalvelut Matka-asiat Laitoksen ATK-hankinnat ja ylläpito hoidetaan keskitetysti ATK-keskuksen toimesta. Työhyvinvointi Työhyvinvointia pyritään edistämään lähiesimiestoimintaa kehittämällä (esimieskoulutus, kehityskeskustelut VPJ-neuvottelujen yhteydessä) sekä yhteistyössä Terveystalon (ergonomia, varhainen puuttuminen) ja ATK-keskuksen (digitaaliset työvälineet) ja Tilakeskuksen (tilojen terveellisyys) kanssa. Laitoksella on nimitetty TYHY-toimikunta, joka järjestää virkistystapahtumia. Työturvallisuus Rakennuskohtaisesti on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. TKK on jaettu rakennusryhmiin, joista erääseen A-laitos kuuluu. TKK on tehnyt niihin suojelusuunnitelmat ja niihin liittyvän 12

13 ohjeistuksen (kts henkilökuntasivut tai puhelinluettelo). Tällä hetkellä A-laitoksella ei ole omia laitoskohtaisia nimityksiä tai suunnitelmia. Asia kuuluu TKK:n Tila ja Turvayksikölle. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. Pajavastaava ja pajamestarit vastaavat Arkkitehtipajan laitteiden käytön turvallisuudesta ja kouluttavat uudet opiskelijat orientaatiojakson yhteydessä. 5.5 Kansainvälinen yhteistyö Yhteistyöyliopistot ja vaihto-opiskelu Laitos on mukana pohjoismaisessa Nordplus-yhteistyössä ja on solminut useita Erasmusyhteistyö- ja vaihtosopimuksia eurooppalaisten arkkitehtikoulujen kanssa. Laitos tarjoaa vaihtoon lähteville opiskelijoille myös muutamia ns. kaukokohteita omien sopimustensa kautta. Laitoksella on oma kansainvälisten asioiden suunnittelija, lisäksi laitos toimii yhteistyössä tiedekunnan ja TKK:n kansainvälisten opiskelijapalvelujen kanssa. NA, EAAE ja ECLAS- yhteistyö Laitos on jäsenenä pohjoismaiden ja Baltian arkkitehtikoulujen NordArk-organisaatiossa sekä eurooppalaisten arkkitehtikoulujen liitossa (EAAE) ja vastaavassa maisemaarkkitehtikoulujen liitossa (ECLAS). Laitoksen johto osallistuu vuosittaisiin NA- ja EAAE-EHNSA-seminaareihin ja osa opettajista EAAE:n järjestämiin kansainvälisiin workshoppeihin. ECLAS-yhteistyössä laitos on myös osana Le Notre-kehityshanketta,(ns. Thematic Network Project). - Arkkitehtuurin laitos on kansainvälisesti aktiivinen myös opetustyössä, esimerkkinä erilaiset kenttäkurssit, jotka järjestetään ulkomailla, useimmiten paikallisten yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Monet opettajat vierailevat Nordplus- ja Erasmuspartnerikouluissa sekä muissa alan oppilaitoksissa. Myös kansainväliset opiskelijakilpailut ovat osa opetustajoko omatoimisesti osallistuen tai kursseiksi järjestettyinä. Kansainvälisyyttä vahvistavat vierailuluennoitsijat sekä oppituoleissa vierailevat opettajat. 13

14 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua palautejärjestelmän (lomakkeet, keskustelut, itsearviointi) avulla. Laitos siirtyy lukuvuoden aikana TKK:n yhteiseen ATKpohjaiseen kurssikohtaiseen palautekäytäntöön. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa, vastuuhenkilöinä tutkinto-ohjelmien, moduulien sekä opetus- ja tutkimusryhmien johtajat. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. Laitos käynnistää lukuvuoden kyselyn vastavalmistuneille tekniikan kandidaatin, arkkitehdin, maisema-arkkitehdin, tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneille. Lisäksi 2-4 vuotta työelämässä olleille valmistuneille henkilöille lähetetään erikseen uusi kysely Tutkimus ja taiteellinen toiminta Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, vertaisarvioinnit, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen, monitieteisen tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen (research) syntymistä sekä tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan integraatiota. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen hankkeiden johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, opinnäytteistä annetut lausunnot, julkaisujen vertaisarviointi. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta käsittelee vuosittain tutkimustoiminnasta ja jatko-opinnäytteistä saadun palautteen. Arkkitehtuurin laitoksen tutkimuksen arviointi on myös toteutettu osana koko tulevan Aalto-yliopiston arviointia yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Arkkitehtuurin laitoksen taiteellista toimintaa arvioidaan alan lehdissä julkaistujen suunnitelmien, kilpailumenestyksen sekä näyttelyjen avulla. 14

15 Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tukitoiminnot Tukitoimintojen riittävyyttä ja toimivuutta arvioidaan laitoksen johtajan ja tukipalvelutyksikön tapaamisessa n. puolentoista kuukauden välein sekä henkilöstökokouksissa. Tehdyistä muutoksista tiedotetaan laitoksen verkkosivuilla sekä seuraavassa henkilöstökokouksessa ja esimiesten kautta Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Sidosryhmätyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti eri yhteistyömuotojen kautta (sidosryhmien osallistuminen opetukseen ja tutkimukseen, opettajien osallistuminen SAFAn ja muiden sidosryhmien toimintaan jne.) Sidosryhmäkyselyn toteuttamista keskeisille sidosryhmille (SAFA, ATL, kunnat ja kaupungit, arkkitehtitoimistot, ministeriöt) tutkitaan yhteistyössä muiden arkkitehtikoulujen sekä SAFAn kanssa. Saadut tulokset tullaan käsittelemään johtoryhmässä ja koulutusneuvostossa. 15

16 LIITE 1 ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN ORGANISAATIO, HENKILÖVASTUUT LAITOKSEN JOHTAJA professori Antti-Matti Siikala LAITOKSEN VARAJOHTAJA professori Trevor Harris TUKIPALVELUT Tila-asiat Yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen Taloushallinto Hallintopäällikkö Soile Koukkari Laitteet Yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen Kansainväliset asiat Suunnittelija/ International Coordinator Auli Puhakka-Autio Vahtimestaripalvelut Irina Rigonen, Jari Savukoski Kirjasto ja tietohallinto Kirjastosihteerit Maija Haapalainen, Rauni Oksanen Henkilöstöhallinto Hallintopäällikkö Soile Koukkari Hankinnat titteli N.N Sihteeripalvelut Osastosihteerit Tarja Makkonen, Pirkko Hiort af Ornäs 16

17 Matka-asiat Toimistosihteeri Helena Hannukainen OPETUS- JA TUTKIMUSRYHMÄT Arkkitehtuurin perusteet ja teoria, Ark I professori Simo Paavilainen Arkkitehtuurin historia professori Aino Niskanen Rakennusoppi professori Antti-Matti Siikala Rakennetekniikka ja arkkitehtuurin IT Tor-Ulf Weck Puurakentaminen professori Pekka Heikkinen Asuntosuunnittelu, Ark II professori Hannu Huttunen Julkiset rakennukset, Ark III professori Markku Komonen Yhdyskuntasuunnittelu professori Kimmo Lapintie Kaupunkisuunnittelu professori Trevor Harris Maiseman suunnittelu ja hoito professori Maija Rautamäki Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Jyrki Sinkkilä LAATUVASTAAVAT Arkkitehtuuri professori Aino Niskanen Maisema-arkkitehtuuri professori Jyrki Sinkkilä 17

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos. Laitoskäsikirja

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos. Laitoskäsikirja Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos Laitoskäsikirja Versio Laati Selitys 0.1 D. Häggman, H. Aarnio 28.10.2008 0.2 Laaturyhmä 2.3.2009 0.3 Laaturyhmä Käsikirjan 1.

Lisätiedot

Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,

Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1, Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1,00 15.10.2009 Laakso/Enberg/Järvinen/Lojander/Tammenmaa/Ojala/Koskela SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,3

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,3 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1,3 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0,001 24.9.2008 TY Laitoskäsikirjan runko, Puun laboratorioinsinöörien

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012

Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012 Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012 Sibelius-Akatemian jatkokoulutusjaostossa valmisteltu jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma on hyväksytty Sibelius-Akatemian Akateeminen neuvostossa

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ Yhdeksi perusopetuksen laatutavoitteeksi on määritelty kattava opetuksen palautejärjestelmä, jonka keskeinen osa on opiskelijapalaute. Laadukasta

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE VALMISTELURYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE VALMISTELURYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN VALMISTELURYHMÄ LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE 16.1.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto... 1 1 Valmisteluryhmän toiminta... 2 1.1

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN PALAUTE JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. (I) Opintojaksopalaute. (E) Maistereiden uraseuranta kysely

PERUSOPETUKSEN PALAUTE JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. (I) Opintojaksopalaute. (E) Maistereiden uraseuranta kysely PERUSOPETUKSEN PALAUTE JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA (A) Hops ja tuutorointikysely Jakautuu (VIII) Vaihtoopiskelu (B) Notaarikysely OPINTOPOLKUKYSELY Yleinen osa MUU PALAUTE Erityinen

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Töiden organisointi laitoksella

Töiden organisointi laitoksella Töiden organisointi laitoksella Jukka Maalampi Fysiikan laitos KATSE TULEVAISUUTEEN talous-,, henkilöst stö- ja koulutusasioiden muutoksissa. 26.11.2007 Fysiikan laitos Henkilökunta kunta Opetus ja tutkimus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 0.2. Pekka Mård ja Iiris Kauppila

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 0.2. Pekka Mård ja Iiris Kauppila Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 0.2 Pekka Mård ja Iiris Kauppila 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ

LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtäväseloste Johtaja hyväksynyt 17.04.2013 1 (5) LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Kelpoisuusvaatimukset Turun yliopiston kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa

Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Anneli Kangasvieri Johtaja, opetus ja kulttuuri 4.10.2012 Kuntaliiton tavoitteena on kehittää johdon työtä tukevia palveluja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

MUUTOKSELLA MAINETTA Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen

MUUTOKSELLA MAINETTA Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen 1 MUUTOKSELLA MAINETTA Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen suunnitelma 2012 2013 Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen tavoitteena on edistää alan tutkimuksen kansainvälistä tasoa

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke yleiskuvaus

Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke yleiskuvaus Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta LUONNOS Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke 2007 2009 yleiskuvaus Käytännöllisen teologian laitoksella pyritään kehittämään

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 02.12.2010 Kaija Holli TaY TAMPEREEN YLIOPISTON PROFIILI ON YHTEISKUNTA- PAINOTTEINEN JA SEN VAHVUUDET OVAT Yhteiskunta- ja terveystieteet sekä julkisen ja

Lisätiedot

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö Kalle Romanov, LKT Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö (TUKE), Helsingin yliopisto Tiedekunta I Tiedekunnassa on 6 koulutusohjelmaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen - Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen 20.1.2017 Latua 3! pähkinän kuoressa Tiivistetyn hankekuvauksen pohjalta Tavoite1. Auditointiosaamisen jalkautus

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Tulossopimus TAITEIDEN TIEDEKUNTA

Tulossopimus TAITEIDEN TIEDEKUNTA Tulossopimus 2010-2012 TAITEIDEN TIEDEKUNTA Opetusministeriö ja Lapin yliopisto ovat neuvotelleet yliopiston ja ministeriön välisen sopimuksen vuosille 2010-2012. Rehtori ja taiteiden tiedekunnan dekaani

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

laaditaan joka kokouksessa laaditaan joka kokouksessa Tehdään joka kokouksesta Tehdään tarvittaessa kokouksesta muistio

laaditaan joka kokouksessa laaditaan joka kokouksessa Tehdään joka kokouksesta Tehdään tarvittaessa kokouksesta muistio Kokoukset,työryhmät, lausunnot Johtoryhmän kokous -asialista Laitosjohtaja laatii -muistio asialistan. Johtoryhmän sihteeri laatii muistion / ohtaja Opetuksen kehittämisja arviointitoimikunnan kokous -asialista

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Kuntatalo PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke

Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke 2007 2009 Hankkeen pääteema: Jatko-opiskelijoiden ohjaaminen erityisesti kansainvälistyminen

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot