Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio 6 8.12.2009"

Transkriptio

1 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Laitoskäsikirja Versio

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Arkkitehtuurin laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot Kansainvälinen yhteistyö LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus ja taiteellinen toiminta Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen LIITE ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN ORGANISAATIO, HENKILÖVASTUUT

3 1. Johdanto Arkkitehtuurin laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ( asti) professori Kimmo Lapintie ja sitä on käsitelty laitoksen tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa ja arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusneuvostossa sekä johtoryhmässä Käsikirjaa on käsitelty Arkkitehtikillan raadin kokouksessa Käsikirja on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä Käsikirjan sisältöä on päivitetty laitoksen laatuvastaavan ( lähtien) professorin Trevor Harrisin johdalla. 2. Arkkitehtuurin laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Arkkitehtuurin laitoksen koulutus- ja tutkimuskokonaisuudessa ovat arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmat sekä näiden alojen jatkokoulutus ja monitieteinen tutkimustoiminta. Laitos antaa myös avoimen korkeakoulun opetusta, täydennyskoulutusta ja yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opetusta koko korkeakoulun opiskelijoille sekä JOO-opintojen kautta myös muiden yliopistojen opiskelijoille. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kotimaista ja kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään korkeakoulun eri laitosten kanssa sekä useiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja kuntien sekä rakennus- ja kiinteistöalan yritysten kanssa Laitoksen toimintasuunnitelma Arkkitehtuurin laitoksen perustehtävät ovat (1) opetuksen antaminen arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin aloilla, sen mukaisesti mitä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa on sovittu, (2) tutkimus- ja kehitystyö arkkitehtisuunnittelun, rakentamisen ja rakennustaiteen, alueellisen kehittämisen sekä ympäristökysymysten kannalta keskeisillä painoaloilla Laitoksen vahvuudet 3

4 Laitos on Suomen vanhin ja keskeinen arkkitehtuurin perus- ja jatkokoulutusta sekä tutkimusta harjoittava laitos. Laitos on Suomen ainoa maisema-arkkitehtuurin yliopistoopetusta antava laitos. Laitos on pääkaupunkiseudun ainoa yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun sivuaineopintokokonaisuutta sekä yksittäisiä opintoja tarjoava laitos. Laitoksella on myös Suomen ainoa puuarkkitehtuuriin keskittyvä professuuri. Laitos on kyennyt rekrytoimaan keskeisiä taiteellisia ja tieteellisiä professoreja sekä muuta opettajakuntaa. Laitoksen tutkimus- ja opetustoiminta on kansainvälistä ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu suorien yhteistyösuhteiden kautta Laitoksen kehittämiskohteet Laitoksen tutkimusta ja jatkokoulutusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja kehitetään edelleen yhteistyössä laitoksen johtoryhmlle, tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle sekä tiedekunnan tohtoriohjelmalle, tavoitteena valmistuvien lisensiaattien ja tohtorien määrän nostaminen 4-5:eenvuosittain sekä eri oppituoleja ja aloja yhdistävien tutkimushankkeiden käynnistäminen. Opetusta pyritään kehittämään lisäämällä opettajien pedagogista koulutusta ja ohjauksen ja kritiikin kannustavuutta. TKK:n yhteinen palautejärjestelmä otetaan käyttöön kaikilla laitoksen kursseilla. (ks. kohta 6.1.1). Laitoksen johtoryhmä nimittää vastuuprofessorin molempiin tutkinto-ohjelmiin. Heidän tehtävänsä on laadunvarmistus. Johtoryhmälle esitetään alumnitoiminnan käynnistämistä vuonna 2010, mikäli rahoitus ja henkilöresurssit järjestyvät. Esillä on myös mahdollisuus perustaa Friends of the Helsinki School of Architecture -yhdistys. Yhdistyksen jäsenet kutsuttaisiin koulun tapahtumiin, he pääsisivät yhdistyksen nettisivulle yms. 3. JOHTAMINEN Arkkitehtuurin laitos on yksi insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, maanmittaustieteiden laitos, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos, sovelletun mekaniikan laitos, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos sekä Lahden keskus ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Vuosina Laitoksen johtajana toimi professori Simo Paavilainen ja varajohtajana 4

5 professori Kimmo Lapintie alkaen laitoksen johtajana on toiminut professori Antti-Matti Siikala ja varajohtajana professori Trevor Harris Simo Paavilaisen erottua korkeakoulun palveluksesta (jatkaen professorin virassa syksyn 2009) ja Kimmo Lapintien siirryttyä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan tohtoriohjelman johtajaksi. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka on epävirallinen elin, ja joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat opetus- ja tutkimusryhmistä vastaavat professorit. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa Laitoksen organisaatio Arkkitehtuurin laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. Tehtävävastuut ja henkilönimet, ks. liite 1. Laitoksen johtaja Laitoksen varajohtaja Tukipalvelut Opetus- ja tutkimusryhmät Laatuvastaavat Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimusprosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä. 5

6 Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). Kurssibudjetteja tehdään, mutta rahat on jaettu tähän asti noin edellisen vuoden toteutuman mukaan, johtuen myöhäisestä rahanjaosta. Menetelmä muuttuu varmasti Aallossa. Silloin opetus- ja tutkimusryhmistä vastaavat professorit laativat suunnitelman ja kustannusarvion opetus- ja tutkimustoiminnastaan laitoksen budjetin pohjaksi. Suunnitelmat käsitellään johtoryhmässä. Johtoryhmässä keskustellaan ja päätetään myös laitoksen strategisista linjauksista. 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Opetuksesta, jatkokoulutuksesta ja tutkimustoiminnasta saatu palaute käsitellään tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa, koulutusneuvostossa tai johtoryhmässä. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa laaturyhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan laitoksen johtoryhmässä sekä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit kehitetään yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n ja maan muiden arkkitehtikoulujen kanssa Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Henkilökunta toimittaa tiedot laitoksen vastuuhenkilölle, joka toimittaa ne kootusti TKK:n järjestelmiin. Kukin oppituoli tuottaa koosteen opiskelijapalautteista kurssiensa osalta ja toimittaa sen johtoryhmän käyttöön opintosuunnitelijan kautta. Palautteen keräämisessä hyödynnetään TKK:n oodijärjestelmää. 6

7 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan arkkitehtuurin laitoksen johtoryhmässä, tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa tai tiedekunnan johtoryhmässä, joissa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tuloksista ja jatkotoimenpiteistä tiedotetaan opiskelijoille sekä henkilöstökokouksessa henkilöstölle. Opiskelijakokouksia järjestetään tarvittaessa toiminnan kehittämisen suuntaamiseksi. 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien puitteissa. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Opetushenkilöstön englannin kielen taitoa parannetaan yhdessä kielikeskuksen kanssa. Myös henkilöstön valmiuksia verkko-opetuksen käyttämiseen lisätään. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja palkkauskeskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja ja jakamalle työtehtävät tarkoituksenmukaisella tavalla. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt (Tarja Makkonen ja Tuula Soini). Yleinen käytäntö on ollut, että edeltäjä, (kurssin vastuuopettaja tai yliopistoopettaja) perehdyttää uuden opettajan. Pajalla muut pajamestarit on hoitanut tämä velvollisuus. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia. Henkilöstökokous järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 7

8 4.2.1 Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (EU, TEKES, Suomen Akatemia, ministeriöt), sekä jonkin verran yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkataan puuarkkitehtuurin professori sekä palkattuja tutkijoita henkilötyövuoden verran. Ulkopuolisella rahoituksella toteutetaan myös opinnäytteitä ja myös osa tuntiopettajien palkkoja (esim. Rakennusopin studio-opettajat) Lisäksi rahoitusta saadaan osallistumalla TKK:n ja/tai muiden yliopistojen yhteisiin hankkeisiin, kuten FiDiPro ohjelmaan, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen, KIRSU- ja RYM-tutkijakouluun ja MIDE-tutkimusohjelmaan. 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Arkkitehtuurin laitos sijoittuu päärakennukseen sekä Arkkitehtipajaan (Metallimiehenkuja 4). Kummallekin toimipisteelle on nimetty talo- tai pajavastaava. Päärakennuksen talovastaava on Pasi Lehto ja Pajan talovastaava on Jari Simanainen. Arkkitehtuurin laitoksen oma talovastaava on yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen, arkkitehti Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Pajavastaava vastaa myös Arkkitehtipajan laitehankinnoista. ATK-keskus vastaa ATK-hankinnoista ja niiden oheislaitteista sekä huollosta ja ATK-tuesta laitosjohtajan ja tutkimus- ja opetusryhmien johtajien päätösten mukaisesti. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 8

9 5.1. Koulutus Laitos tuottaa opetusta arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelman opiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduulikokonaisuuksia yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa muille TKK:n sekä muiden yliopistojen (erityisesti Helsingin yliopiston) opiskelijoille. Laitos tekee myös opetusyhteistyötä mm. Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Kullakin kurssilla on vastuuopettaja, joka vastaa opetussuunnitelmasta, tuntiopettajien rekrytoinnista, yhteistyöstä TKK:n ulkopuolisten tahojen kanssa sekä arvioinnin ja opiskelijapalautteen järjestämisestä. Laitoksen jatkokoulutusta ja tutkimustoimintaa kehitetään tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa, jossa on myös YTK:n edustus. Johtoryhmä käsittelee opetus- ja tutkimusryhmien johtajien sille pyydettäessä toimittaman yhteenvedon opetustoiminnasta ja opiskelijapalautteesta. Ylemmässä tutkinto-ohjelmassa osa laitoksen opetuksesta on englanninkielistä. Nämä kurssit ovat avoimia sekä laitoksen omille opiskelijoille että laitoksen kansainvälisille vaihto- ja vierasopiskelijoille. Yksittäisten englanninkielisten kurssien ohella laitos vastaa myös The Wood Program-ohjelmasta, joka on vuoden mittainen täydennyskoulutustyyppinen intensiivinen englanninkielinen opetusjakso. Wood Program on esimerkki myös yhteisestä opetuksesta, jota toteutetaan TKK:ssa puurakentamisen alueella. Lisäksi laitos tuottaa myös kansainvälisten yhteistyöyliopistojen kanssa pienehköjä englanninkielisiä opetusjaksoja (ns. Helsinki Semester-kurssit). Arkkitehtuurin historian oppituoli on mukana kahdessa kansainvälisessä täydennyskoulutushankkeessa. MARC Modern Architecture Restoration Course on Conservation of Modern Architecture on järjestetty ensi kerran Valmisteilla on nyt neljäs, noin kuukauden pituinen kurssi. Tähän mennessä on koulutuettu noin 60 rakennussuojelualan ammattilaista. Järjestäjäjoukko on laaja: vakituisina Suomessa arkkitehtuurin laitos (arkkitehtuurin historia)/tkk, Museovirasto sekä Alvar Aalto Akatemia ja kansainvälinen Roomassa toimiva restaurointialan keskus ICCROM. Muita yhteistyökumppaneita tulevassa hankkeessa ovat mm. Tampereen ja Oulun arkkitehtuurin historian laitokset, Eestin taideakatemia sekä kansainväliset Docomomo ja Icomosjärjestöt. MAK Master i Nordisk Kulturarv on täydennyskoulutuskurssi etupäässä rakennussuojeluhallinnossa toimiville ammattilaisille (pääosin arkkitehteja ja insinöörejä). Pääjärjestäjä on Arkitektskolen Aarhus, muina järjestäjinä TKK:n arkkitehtuurin laitos, AHO Arkitektur- og Design Høgskolen i Oslo ja Göteborgin yliopisto. Tutkijakoulut 9

10 Moderni Puukaupunki Moderni puukaupunki tutkijakoulun yhdistävä tekijä on rakennus ja rakennettu ympäristö lopputuotteena. Tavoitteena on parantaa puurakennusten ja yleensä suomalaisen asuinympäristön laatua. TKK:sta mukana ovat Puunjalostustekniikan, Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan sekä Arkkitehtuurin laitokset. Tutkijakoulua koordinoi Oulun yliopisto ja muina osapuolina ovat myös TTY sekä VTT. TKK:n yhdyshenkilö on professori Matti Kairi. Kiinteistö-, rakentaminen ja suunnittelu tutkijakoulu (KIRSU) Kiinteistö-, rakentaminen ja suunnittelu tutkijakoulu yhdistää rakennetun ympäristön eri alojen tutkimusta ja jatkokoulutusta. Tutkijakoulussa ovat tällä hetkellä mukana TKK:n lisäksi Svenska Handelshögskolan, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Asumisen muutoksen tutkijakoulu Asumisen muutoksen tutkijakoulu yhdistää monitieteisesti eri alojen asumistutkimusta. Tutkijakoulussa ovat tällä hetkellä mukana Helsingin yliopisto, TKK (Arkkitehtuurin laitos, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus), Tampereen yliopisto ja Helsingin kaupungin tietokeskus. Rakennetun ympäristön tutkijakoulu (RYM-tutkijakoulu) Tutkijakoulu yhdistää KIRSUn ja Asumisen muutoksen tutkijakoulun sekä useita näihin kuulumattomia TKK:n laitoksia. Tutkijakoulu aloittaa vuoden 2010 alusta, ja se kytkeytyy rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymään (RYMSHOK). 5.2 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat opetus- ja tutkimusryhmät. Opetus- ja tutkimusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa opetuksesta ja tieteellisestä sekä taiteellisesta tutkimuksesta (Research, sanan laajassa merkityksessä) sekä alan kehittämistyöstä tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Opetus- ja tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä toimintamenomäärärahan käytöstä budjettinsa puitteissa. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa rahankäytöstä vastaa projektin vastuullinen johtaja. Laitoksen opetus- ja tutkimusryhmät ja niiden johtajat ovat: 10

11 Arkkitehtuurin perusteet ja teoria, Ark I (Simo Paavilainen) Arkkitehtuurin historia (Aino Niskanen) Rakennusoppi (Antti-Matti Siikala) Rakennetekniikka ja arkkitehtuurin IT (Tor-Ulf Weck) Puurakentaminen (Pekka Heikkinen) Asuntosuunnittelu, Ark II (Hannu Huttunen) Julkiset rakennukset, Ark III (Markku Komonen) Yhdyskuntasuunnittelu (Kimmo Lapintie) Kaupunkisuunnittelu (Trevor Harris) Maiseman suunnittelu ja hoito (Maija Rautamäki) Maiseman suunnittelu ja rakentaminen (Jyrki Sinkkilä) Tutkimustoiminnan strategian valmistelee tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta ja hyväksyy laitoksen johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Strategian valmistelutyö on aloitettu. Korkeatasoisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. ideoimalla ja toteuttamalla monitieteisiä ja ajankohtaisia tutkimushankkeita, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Tutkimustoiminta kytketään aina opetukseen ja jatkokoulutukseen. Arkkitehtuurin laitos osallistuu neljään tutkijakouluun, jotka on kuvattu laitoskäsikirjan kohdassa Projektimuotoisen tutkimustoiminnan käytännöt ovat TKK:n laatukäsikirjan mukaiset. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi laitos on jatkuvassa vuorovaikutuksessa arkkitehtitoimistojen, kaupunkien, kuntien, valtion viranomaisten sekä rakennus- ja kiinteistöalan yritysten kanssa, myös kansainvälisesti. Ulkopuoliset toimijat osallistuvat opetukseen paitsi tuomalla asiantuntemustaan vierailuluentojen ja tuntiopetuksen muodossa, myös tarjoamalla ajankohtaisia hankkeita harjoitustöiksi ja opinnäytteiksi. Ulkopuoliset asiantuntijat osallistuvat myös opinnäytteiden ohjaamiseen ja koulutusneuvoston arviointityöhön. Laitoksen opettajat ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti koulutus- ja kehittämistoimintaan TKK:n ulkopuolella, mikä edesauttaa tuoreen tutkimustiedon siirtymistä käytännön toimintaan. Laitoksen edustajat, erityisesti professorit ovat jäseninä useissa arkkitehtuurin ja rakennus- ja kiinteistöalan keskeisissä hallintotehtävissä, kuten RT-tietosäätiössä, Alvar Aalto-säätiössä ja Akatemiassa, Rakennustaiteen museossa, Suomen arkkitehtiliiton eri elimissä jne. Laitos kehittää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän yhteistyössä muiden arkkitehtikoulujen ja SAFA:n MARK:n kanssa. Ensimmäiset tulokset YTK:n 11

12 toteuttamasta kyselystä on saatu maaliskuussa Tulokset ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset ei ole vielä käsitelty johtoryhmässä. 5.4 Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen Tukipalvelut-yksikkö. Tämä avustaa laitoksen johtoa ja tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri- ja teknisiä palveluja. Tukipalvelut-yksikköä johtaa laitoksen johtaja. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat: Tila-asiat Taloushallinto Laitteet valokuvaamopalvelut Kansainväliset asiat Vahtimestaripalvelut Kirjasto ja tietohallinto Henkilöstöhallinto Hankinnat Sihteeripalvelut Matka-asiat Laitoksen ATK-hankinnat ja ylläpito hoidetaan keskitetysti ATK-keskuksen toimesta. Työhyvinvointi Työhyvinvointia pyritään edistämään lähiesimiestoimintaa kehittämällä (esimieskoulutus, kehityskeskustelut VPJ-neuvottelujen yhteydessä) sekä yhteistyössä Terveystalon (ergonomia, varhainen puuttuminen) ja ATK-keskuksen (digitaaliset työvälineet) ja Tilakeskuksen (tilojen terveellisyys) kanssa. Laitoksella on nimitetty TYHY-toimikunta, joka järjestää virkistystapahtumia. Työturvallisuus Rakennuskohtaisesti on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. TKK on jaettu rakennusryhmiin, joista erääseen A-laitos kuuluu. TKK on tehnyt niihin suojelusuunnitelmat ja niihin liittyvän 12

13 ohjeistuksen (kts henkilökuntasivut tai puhelinluettelo). Tällä hetkellä A-laitoksella ei ole omia laitoskohtaisia nimityksiä tai suunnitelmia. Asia kuuluu TKK:n Tila ja Turvayksikölle. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. Pajavastaava ja pajamestarit vastaavat Arkkitehtipajan laitteiden käytön turvallisuudesta ja kouluttavat uudet opiskelijat orientaatiojakson yhteydessä. 5.5 Kansainvälinen yhteistyö Yhteistyöyliopistot ja vaihto-opiskelu Laitos on mukana pohjoismaisessa Nordplus-yhteistyössä ja on solminut useita Erasmusyhteistyö- ja vaihtosopimuksia eurooppalaisten arkkitehtikoulujen kanssa. Laitos tarjoaa vaihtoon lähteville opiskelijoille myös muutamia ns. kaukokohteita omien sopimustensa kautta. Laitoksella on oma kansainvälisten asioiden suunnittelija, lisäksi laitos toimii yhteistyössä tiedekunnan ja TKK:n kansainvälisten opiskelijapalvelujen kanssa. NA, EAAE ja ECLAS- yhteistyö Laitos on jäsenenä pohjoismaiden ja Baltian arkkitehtikoulujen NordArk-organisaatiossa sekä eurooppalaisten arkkitehtikoulujen liitossa (EAAE) ja vastaavassa maisemaarkkitehtikoulujen liitossa (ECLAS). Laitoksen johto osallistuu vuosittaisiin NA- ja EAAE-EHNSA-seminaareihin ja osa opettajista EAAE:n järjestämiin kansainvälisiin workshoppeihin. ECLAS-yhteistyössä laitos on myös osana Le Notre-kehityshanketta,(ns. Thematic Network Project). - Arkkitehtuurin laitos on kansainvälisesti aktiivinen myös opetustyössä, esimerkkinä erilaiset kenttäkurssit, jotka järjestetään ulkomailla, useimmiten paikallisten yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Monet opettajat vierailevat Nordplus- ja Erasmuspartnerikouluissa sekä muissa alan oppilaitoksissa. Myös kansainväliset opiskelijakilpailut ovat osa opetustajoko omatoimisesti osallistuen tai kursseiksi järjestettyinä. Kansainvälisyyttä vahvistavat vierailuluennoitsijat sekä oppituoleissa vierailevat opettajat. 13

14 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua palautejärjestelmän (lomakkeet, keskustelut, itsearviointi) avulla. Laitos siirtyy lukuvuoden aikana TKK:n yhteiseen ATKpohjaiseen kurssikohtaiseen palautekäytäntöön. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa, vastuuhenkilöinä tutkinto-ohjelmien, moduulien sekä opetus- ja tutkimusryhmien johtajat. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. Laitos käynnistää lukuvuoden kyselyn vastavalmistuneille tekniikan kandidaatin, arkkitehdin, maisema-arkkitehdin, tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneille. Lisäksi 2-4 vuotta työelämässä olleille valmistuneille henkilöille lähetetään erikseen uusi kysely Tutkimus ja taiteellinen toiminta Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, vertaisarvioinnit, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen, monitieteisen tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen (research) syntymistä sekä tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan integraatiota. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen hankkeiden johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, opinnäytteistä annetut lausunnot, julkaisujen vertaisarviointi. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta käsittelee vuosittain tutkimustoiminnasta ja jatko-opinnäytteistä saadun palautteen. Arkkitehtuurin laitoksen tutkimuksen arviointi on myös toteutettu osana koko tulevan Aalto-yliopiston arviointia yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Arkkitehtuurin laitoksen taiteellista toimintaa arvioidaan alan lehdissä julkaistujen suunnitelmien, kilpailumenestyksen sekä näyttelyjen avulla. 14

15 Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tukitoiminnot Tukitoimintojen riittävyyttä ja toimivuutta arvioidaan laitoksen johtajan ja tukipalvelutyksikön tapaamisessa n. puolentoista kuukauden välein sekä henkilöstökokouksissa. Tehdyistä muutoksista tiedotetaan laitoksen verkkosivuilla sekä seuraavassa henkilöstökokouksessa ja esimiesten kautta Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Sidosryhmätyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti eri yhteistyömuotojen kautta (sidosryhmien osallistuminen opetukseen ja tutkimukseen, opettajien osallistuminen SAFAn ja muiden sidosryhmien toimintaan jne.) Sidosryhmäkyselyn toteuttamista keskeisille sidosryhmille (SAFA, ATL, kunnat ja kaupungit, arkkitehtitoimistot, ministeriöt) tutkitaan yhteistyössä muiden arkkitehtikoulujen sekä SAFAn kanssa. Saadut tulokset tullaan käsittelemään johtoryhmässä ja koulutusneuvostossa. 15

16 LIITE 1 ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN ORGANISAATIO, HENKILÖVASTUUT LAITOKSEN JOHTAJA professori Antti-Matti Siikala LAITOKSEN VARAJOHTAJA professori Trevor Harris TUKIPALVELUT Tila-asiat Yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen Taloushallinto Hallintopäällikkö Soile Koukkari Laitteet Yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen Kansainväliset asiat Suunnittelija/ International Coordinator Auli Puhakka-Autio Vahtimestaripalvelut Irina Rigonen, Jari Savukoski Kirjasto ja tietohallinto Kirjastosihteerit Maija Haapalainen, Rauni Oksanen Henkilöstöhallinto Hallintopäällikkö Soile Koukkari Hankinnat titteli N.N Sihteeripalvelut Osastosihteerit Tarja Makkonen, Pirkko Hiort af Ornäs 16

17 Matka-asiat Toimistosihteeri Helena Hannukainen OPETUS- JA TUTKIMUSRYHMÄT Arkkitehtuurin perusteet ja teoria, Ark I professori Simo Paavilainen Arkkitehtuurin historia professori Aino Niskanen Rakennusoppi professori Antti-Matti Siikala Rakennetekniikka ja arkkitehtuurin IT Tor-Ulf Weck Puurakentaminen professori Pekka Heikkinen Asuntosuunnittelu, Ark II professori Hannu Huttunen Julkiset rakennukset, Ark III professori Markku Komonen Yhdyskuntasuunnittelu professori Kimmo Lapintie Kaupunkisuunnittelu professori Trevor Harris Maiseman suunnittelu ja hoito professori Maija Rautamäki Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Jyrki Sinkkilä LAATUVASTAAVAT Arkkitehtuuri professori Aino Niskanen Maisema-arkkitehtuuri professori Jyrki Sinkkilä 17

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos versio 2.0 27.3.2010 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 001 24.9.2008 A. Kontturi n runko 002 4.11.2008 A. Kontturi Laitoksen kommentit

Lisätiedot

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos Laitoskäsikirja Versio 1,001 15.10.2009 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0,001 10.11.2008 Aila Orbinski Runko Informaatio-

Lisätiedot

NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja

NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Mikro- ja nanotekniikan laitos Laitoskäsikirja versionhallinta Versio pvm Tekijä Selitys

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta. Toimintakäsikirja Versio 1.0 13.11.2008

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta. Toimintakäsikirja Versio 1.0 13.11.2008 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 1.0 13.11.2008 Sisällysluettelo JOHDANTO 1. Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta 1.1 Visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos. Laitoskäsikirja Ver 2.0, 23.4.2009

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos. Laitoskäsikirja Ver 2.0, 23.4.2009 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoskäsikirja Ver 2.0, 23.4.2009 Versionhallinta versio pvm laatija selitys ver 0.9 14.11.2008 Pekka Orponen Pekka Mårdin mallin

Lisätiedot

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 2009.1. Matti Lehtonen 10.9.

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 2009.1. Matti Lehtonen 10.9. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 2009.1 Matti Lehtonen 10.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 2. Sähkötekniikan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

ARKKITEHTUURIN TULEVAISUUS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA

ARKKITEHTUURIN TULEVAISUUS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA ARKKITEHTUURIN TULEVAISUUS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA ARKKITEHTUURIN LAITOS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2009 2010

OPINTO-OPAS 2009 2010 Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma OPINTO-OPAS 2009 2010 Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos Tämä arkkitehtuurin laitoksen opinto-opas on myös arkkitehtuurin

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä Professorin tehtävä, suomen kieli, 1.8.2016 alkaen toistaiseksi 1. Professorin toimintaympäristö

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille VOPLA-pilotti Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille Kerstin Salminen Kaie Veiler Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä Seminaari 15.2.2007 Swedish

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot