Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio

Transkriptio

1 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Laitoskäsikirja Versio

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Arkkitehtuurin laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot Kansainvälinen yhteistyö LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus ja taiteellinen toiminta Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen LIITE ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN ORGANISAATIO, HENKILÖVASTUUT

3 1. Johdanto Arkkitehtuurin laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ( asti) professori Kimmo Lapintie ja sitä on käsitelty laitoksen tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa ja arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusneuvostossa sekä johtoryhmässä Käsikirjaa on käsitelty Arkkitehtikillan raadin kokouksessa Käsikirja on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä Käsikirjan sisältöä on päivitetty laitoksen laatuvastaavan ( lähtien) professorin Trevor Harrisin johdalla. 2. Arkkitehtuurin laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Arkkitehtuurin laitoksen koulutus- ja tutkimuskokonaisuudessa ovat arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmat sekä näiden alojen jatkokoulutus ja monitieteinen tutkimustoiminta. Laitos antaa myös avoimen korkeakoulun opetusta, täydennyskoulutusta ja yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opetusta koko korkeakoulun opiskelijoille sekä JOO-opintojen kautta myös muiden yliopistojen opiskelijoille. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kotimaista ja kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään korkeakoulun eri laitosten kanssa sekä useiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja kuntien sekä rakennus- ja kiinteistöalan yritysten kanssa Laitoksen toimintasuunnitelma Arkkitehtuurin laitoksen perustehtävät ovat (1) opetuksen antaminen arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin aloilla, sen mukaisesti mitä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa on sovittu, (2) tutkimus- ja kehitystyö arkkitehtisuunnittelun, rakentamisen ja rakennustaiteen, alueellisen kehittämisen sekä ympäristökysymysten kannalta keskeisillä painoaloilla Laitoksen vahvuudet 3

4 Laitos on Suomen vanhin ja keskeinen arkkitehtuurin perus- ja jatkokoulutusta sekä tutkimusta harjoittava laitos. Laitos on Suomen ainoa maisema-arkkitehtuurin yliopistoopetusta antava laitos. Laitos on pääkaupunkiseudun ainoa yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun sivuaineopintokokonaisuutta sekä yksittäisiä opintoja tarjoava laitos. Laitoksella on myös Suomen ainoa puuarkkitehtuuriin keskittyvä professuuri. Laitos on kyennyt rekrytoimaan keskeisiä taiteellisia ja tieteellisiä professoreja sekä muuta opettajakuntaa. Laitoksen tutkimus- ja opetustoiminta on kansainvälistä ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu suorien yhteistyösuhteiden kautta Laitoksen kehittämiskohteet Laitoksen tutkimusta ja jatkokoulutusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja kehitetään edelleen yhteistyössä laitoksen johtoryhmlle, tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle sekä tiedekunnan tohtoriohjelmalle, tavoitteena valmistuvien lisensiaattien ja tohtorien määrän nostaminen 4-5:eenvuosittain sekä eri oppituoleja ja aloja yhdistävien tutkimushankkeiden käynnistäminen. Opetusta pyritään kehittämään lisäämällä opettajien pedagogista koulutusta ja ohjauksen ja kritiikin kannustavuutta. TKK:n yhteinen palautejärjestelmä otetaan käyttöön kaikilla laitoksen kursseilla. (ks. kohta 6.1.1). Laitoksen johtoryhmä nimittää vastuuprofessorin molempiin tutkinto-ohjelmiin. Heidän tehtävänsä on laadunvarmistus. Johtoryhmälle esitetään alumnitoiminnan käynnistämistä vuonna 2010, mikäli rahoitus ja henkilöresurssit järjestyvät. Esillä on myös mahdollisuus perustaa Friends of the Helsinki School of Architecture -yhdistys. Yhdistyksen jäsenet kutsuttaisiin koulun tapahtumiin, he pääsisivät yhdistyksen nettisivulle yms. 3. JOHTAMINEN Arkkitehtuurin laitos on yksi insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan yhdeksästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, maanmittaustieteiden laitos, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos, sovelletun mekaniikan laitos, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos sekä Lahden keskus ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Vuosina Laitoksen johtajana toimi professori Simo Paavilainen ja varajohtajana 4

5 professori Kimmo Lapintie alkaen laitoksen johtajana on toiminut professori Antti-Matti Siikala ja varajohtajana professori Trevor Harris Simo Paavilaisen erottua korkeakoulun palveluksesta (jatkaen professorin virassa syksyn 2009) ja Kimmo Lapintien siirryttyä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan tohtoriohjelman johtajaksi. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka on epävirallinen elin, ja joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat opetus- ja tutkimusryhmistä vastaavat professorit. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa Laitoksen organisaatio Arkkitehtuurin laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. Tehtävävastuut ja henkilönimet, ks. liite 1. Laitoksen johtaja Laitoksen varajohtaja Tukipalvelut Opetus- ja tutkimusryhmät Laatuvastaavat Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimusprosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä. 5

6 Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). Kurssibudjetteja tehdään, mutta rahat on jaettu tähän asti noin edellisen vuoden toteutuman mukaan, johtuen myöhäisestä rahanjaosta. Menetelmä muuttuu varmasti Aallossa. Silloin opetus- ja tutkimusryhmistä vastaavat professorit laativat suunnitelman ja kustannusarvion opetus- ja tutkimustoiminnastaan laitoksen budjetin pohjaksi. Suunnitelmat käsitellään johtoryhmässä. Johtoryhmässä keskustellaan ja päätetään myös laitoksen strategisista linjauksista. 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Opetuksesta, jatkokoulutuksesta ja tutkimustoiminnasta saatu palaute käsitellään tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa, koulutusneuvostossa tai johtoryhmässä. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa laaturyhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan laitoksen johtoryhmässä sekä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit kehitetään yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n ja maan muiden arkkitehtikoulujen kanssa Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Henkilökunta toimittaa tiedot laitoksen vastuuhenkilölle, joka toimittaa ne kootusti TKK:n järjestelmiin. Kukin oppituoli tuottaa koosteen opiskelijapalautteista kurssiensa osalta ja toimittaa sen johtoryhmän käyttöön opintosuunnitelijan kautta. Palautteen keräämisessä hyödynnetään TKK:n oodijärjestelmää. 6

7 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan arkkitehtuurin laitoksen johtoryhmässä, tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa tai tiedekunnan johtoryhmässä, joissa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tuloksista ja jatkotoimenpiteistä tiedotetaan opiskelijoille sekä henkilöstökokouksessa henkilöstölle. Opiskelijakokouksia järjestetään tarvittaessa toiminnan kehittämisen suuntaamiseksi. 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien puitteissa. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Opetushenkilöstön englannin kielen taitoa parannetaan yhdessä kielikeskuksen kanssa. Myös henkilöstön valmiuksia verkko-opetuksen käyttämiseen lisätään. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja palkkauskeskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja ja jakamalle työtehtävät tarkoituksenmukaisella tavalla. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt (Tarja Makkonen ja Tuula Soini). Yleinen käytäntö on ollut, että edeltäjä, (kurssin vastuuopettaja tai yliopistoopettaja) perehdyttää uuden opettajan. Pajalla muut pajamestarit on hoitanut tämä velvollisuus. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia. Henkilöstökokous järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 7

8 4.2.1 Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (EU, TEKES, Suomen Akatemia, ministeriöt), sekä jonkin verran yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkataan puuarkkitehtuurin professori sekä palkattuja tutkijoita henkilötyövuoden verran. Ulkopuolisella rahoituksella toteutetaan myös opinnäytteitä ja myös osa tuntiopettajien palkkoja (esim. Rakennusopin studio-opettajat) Lisäksi rahoitusta saadaan osallistumalla TKK:n ja/tai muiden yliopistojen yhteisiin hankkeisiin, kuten FiDiPro ohjelmaan, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen, KIRSU- ja RYM-tutkijakouluun ja MIDE-tutkimusohjelmaan. 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Arkkitehtuurin laitos sijoittuu päärakennukseen sekä Arkkitehtipajaan (Metallimiehenkuja 4). Kummallekin toimipisteelle on nimetty talo- tai pajavastaava. Päärakennuksen talovastaava on Pasi Lehto ja Pajan talovastaava on Jari Simanainen. Arkkitehtuurin laitoksen oma talovastaava on yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen, arkkitehti Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Pajavastaava vastaa myös Arkkitehtipajan laitehankinnoista. ATK-keskus vastaa ATK-hankinnoista ja niiden oheislaitteista sekä huollosta ja ATK-tuesta laitosjohtajan ja tutkimus- ja opetusryhmien johtajien päätösten mukaisesti. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 8

9 5.1. Koulutus Laitos tuottaa opetusta arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelman opiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduulikokonaisuuksia yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa muille TKK:n sekä muiden yliopistojen (erityisesti Helsingin yliopiston) opiskelijoille. Laitos tekee myös opetusyhteistyötä mm. Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Kullakin kurssilla on vastuuopettaja, joka vastaa opetussuunnitelmasta, tuntiopettajien rekrytoinnista, yhteistyöstä TKK:n ulkopuolisten tahojen kanssa sekä arvioinnin ja opiskelijapalautteen järjestämisestä. Laitoksen jatkokoulutusta ja tutkimustoimintaa kehitetään tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa, jossa on myös YTK:n edustus. Johtoryhmä käsittelee opetus- ja tutkimusryhmien johtajien sille pyydettäessä toimittaman yhteenvedon opetustoiminnasta ja opiskelijapalautteesta. Ylemmässä tutkinto-ohjelmassa osa laitoksen opetuksesta on englanninkielistä. Nämä kurssit ovat avoimia sekä laitoksen omille opiskelijoille että laitoksen kansainvälisille vaihto- ja vierasopiskelijoille. Yksittäisten englanninkielisten kurssien ohella laitos vastaa myös The Wood Program-ohjelmasta, joka on vuoden mittainen täydennyskoulutustyyppinen intensiivinen englanninkielinen opetusjakso. Wood Program on esimerkki myös yhteisestä opetuksesta, jota toteutetaan TKK:ssa puurakentamisen alueella. Lisäksi laitos tuottaa myös kansainvälisten yhteistyöyliopistojen kanssa pienehköjä englanninkielisiä opetusjaksoja (ns. Helsinki Semester-kurssit). Arkkitehtuurin historian oppituoli on mukana kahdessa kansainvälisessä täydennyskoulutushankkeessa. MARC Modern Architecture Restoration Course on Conservation of Modern Architecture on järjestetty ensi kerran Valmisteilla on nyt neljäs, noin kuukauden pituinen kurssi. Tähän mennessä on koulutuettu noin 60 rakennussuojelualan ammattilaista. Järjestäjäjoukko on laaja: vakituisina Suomessa arkkitehtuurin laitos (arkkitehtuurin historia)/tkk, Museovirasto sekä Alvar Aalto Akatemia ja kansainvälinen Roomassa toimiva restaurointialan keskus ICCROM. Muita yhteistyökumppaneita tulevassa hankkeessa ovat mm. Tampereen ja Oulun arkkitehtuurin historian laitokset, Eestin taideakatemia sekä kansainväliset Docomomo ja Icomosjärjestöt. MAK Master i Nordisk Kulturarv on täydennyskoulutuskurssi etupäässä rakennussuojeluhallinnossa toimiville ammattilaisille (pääosin arkkitehteja ja insinöörejä). Pääjärjestäjä on Arkitektskolen Aarhus, muina järjestäjinä TKK:n arkkitehtuurin laitos, AHO Arkitektur- og Design Høgskolen i Oslo ja Göteborgin yliopisto. Tutkijakoulut 9

10 Moderni Puukaupunki Moderni puukaupunki tutkijakoulun yhdistävä tekijä on rakennus ja rakennettu ympäristö lopputuotteena. Tavoitteena on parantaa puurakennusten ja yleensä suomalaisen asuinympäristön laatua. TKK:sta mukana ovat Puunjalostustekniikan, Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan sekä Arkkitehtuurin laitokset. Tutkijakoulua koordinoi Oulun yliopisto ja muina osapuolina ovat myös TTY sekä VTT. TKK:n yhdyshenkilö on professori Matti Kairi. Kiinteistö-, rakentaminen ja suunnittelu tutkijakoulu (KIRSU) Kiinteistö-, rakentaminen ja suunnittelu tutkijakoulu yhdistää rakennetun ympäristön eri alojen tutkimusta ja jatkokoulutusta. Tutkijakoulussa ovat tällä hetkellä mukana TKK:n lisäksi Svenska Handelshögskolan, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Asumisen muutoksen tutkijakoulu Asumisen muutoksen tutkijakoulu yhdistää monitieteisesti eri alojen asumistutkimusta. Tutkijakoulussa ovat tällä hetkellä mukana Helsingin yliopisto, TKK (Arkkitehtuurin laitos, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus), Tampereen yliopisto ja Helsingin kaupungin tietokeskus. Rakennetun ympäristön tutkijakoulu (RYM-tutkijakoulu) Tutkijakoulu yhdistää KIRSUn ja Asumisen muutoksen tutkijakoulun sekä useita näihin kuulumattomia TKK:n laitoksia. Tutkijakoulu aloittaa vuoden 2010 alusta, ja se kytkeytyy rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymään (RYMSHOK). 5.2 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat opetus- ja tutkimusryhmät. Opetus- ja tutkimusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa opetuksesta ja tieteellisestä sekä taiteellisesta tutkimuksesta (Research, sanan laajassa merkityksessä) sekä alan kehittämistyöstä tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Opetus- ja tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä toimintamenomäärärahan käytöstä budjettinsa puitteissa. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa rahankäytöstä vastaa projektin vastuullinen johtaja. Laitoksen opetus- ja tutkimusryhmät ja niiden johtajat ovat: 10

11 Arkkitehtuurin perusteet ja teoria, Ark I (Simo Paavilainen) Arkkitehtuurin historia (Aino Niskanen) Rakennusoppi (Antti-Matti Siikala) Rakennetekniikka ja arkkitehtuurin IT (Tor-Ulf Weck) Puurakentaminen (Pekka Heikkinen) Asuntosuunnittelu, Ark II (Hannu Huttunen) Julkiset rakennukset, Ark III (Markku Komonen) Yhdyskuntasuunnittelu (Kimmo Lapintie) Kaupunkisuunnittelu (Trevor Harris) Maiseman suunnittelu ja hoito (Maija Rautamäki) Maiseman suunnittelu ja rakentaminen (Jyrki Sinkkilä) Tutkimustoiminnan strategian valmistelee tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta ja hyväksyy laitoksen johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Strategian valmistelutyö on aloitettu. Korkeatasoisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. ideoimalla ja toteuttamalla monitieteisiä ja ajankohtaisia tutkimushankkeita, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Tutkimustoiminta kytketään aina opetukseen ja jatkokoulutukseen. Arkkitehtuurin laitos osallistuu neljään tutkijakouluun, jotka on kuvattu laitoskäsikirjan kohdassa Projektimuotoisen tutkimustoiminnan käytännöt ovat TKK:n laatukäsikirjan mukaiset. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi laitos on jatkuvassa vuorovaikutuksessa arkkitehtitoimistojen, kaupunkien, kuntien, valtion viranomaisten sekä rakennus- ja kiinteistöalan yritysten kanssa, myös kansainvälisesti. Ulkopuoliset toimijat osallistuvat opetukseen paitsi tuomalla asiantuntemustaan vierailuluentojen ja tuntiopetuksen muodossa, myös tarjoamalla ajankohtaisia hankkeita harjoitustöiksi ja opinnäytteiksi. Ulkopuoliset asiantuntijat osallistuvat myös opinnäytteiden ohjaamiseen ja koulutusneuvoston arviointityöhön. Laitoksen opettajat ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti koulutus- ja kehittämistoimintaan TKK:n ulkopuolella, mikä edesauttaa tuoreen tutkimustiedon siirtymistä käytännön toimintaan. Laitoksen edustajat, erityisesti professorit ovat jäseninä useissa arkkitehtuurin ja rakennus- ja kiinteistöalan keskeisissä hallintotehtävissä, kuten RT-tietosäätiössä, Alvar Aalto-säätiössä ja Akatemiassa, Rakennustaiteen museossa, Suomen arkkitehtiliiton eri elimissä jne. Laitos kehittää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän yhteistyössä muiden arkkitehtikoulujen ja SAFA:n MARK:n kanssa. Ensimmäiset tulokset YTK:n 11

12 toteuttamasta kyselystä on saatu maaliskuussa Tulokset ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset ei ole vielä käsitelty johtoryhmässä. 5.4 Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen Tukipalvelut-yksikkö. Tämä avustaa laitoksen johtoa ja tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri- ja teknisiä palveluja. Tukipalvelut-yksikköä johtaa laitoksen johtaja. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat: Tila-asiat Taloushallinto Laitteet valokuvaamopalvelut Kansainväliset asiat Vahtimestaripalvelut Kirjasto ja tietohallinto Henkilöstöhallinto Hankinnat Sihteeripalvelut Matka-asiat Laitoksen ATK-hankinnat ja ylläpito hoidetaan keskitetysti ATK-keskuksen toimesta. Työhyvinvointi Työhyvinvointia pyritään edistämään lähiesimiestoimintaa kehittämällä (esimieskoulutus, kehityskeskustelut VPJ-neuvottelujen yhteydessä) sekä yhteistyössä Terveystalon (ergonomia, varhainen puuttuminen) ja ATK-keskuksen (digitaaliset työvälineet) ja Tilakeskuksen (tilojen terveellisyys) kanssa. Laitoksella on nimitetty TYHY-toimikunta, joka järjestää virkistystapahtumia. Työturvallisuus Rakennuskohtaisesti on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. TKK on jaettu rakennusryhmiin, joista erääseen A-laitos kuuluu. TKK on tehnyt niihin suojelusuunnitelmat ja niihin liittyvän 12

13 ohjeistuksen (kts henkilökuntasivut tai puhelinluettelo). Tällä hetkellä A-laitoksella ei ole omia laitoskohtaisia nimityksiä tai suunnitelmia. Asia kuuluu TKK:n Tila ja Turvayksikölle. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. Pajavastaava ja pajamestarit vastaavat Arkkitehtipajan laitteiden käytön turvallisuudesta ja kouluttavat uudet opiskelijat orientaatiojakson yhteydessä. 5.5 Kansainvälinen yhteistyö Yhteistyöyliopistot ja vaihto-opiskelu Laitos on mukana pohjoismaisessa Nordplus-yhteistyössä ja on solminut useita Erasmusyhteistyö- ja vaihtosopimuksia eurooppalaisten arkkitehtikoulujen kanssa. Laitos tarjoaa vaihtoon lähteville opiskelijoille myös muutamia ns. kaukokohteita omien sopimustensa kautta. Laitoksella on oma kansainvälisten asioiden suunnittelija, lisäksi laitos toimii yhteistyössä tiedekunnan ja TKK:n kansainvälisten opiskelijapalvelujen kanssa. NA, EAAE ja ECLAS- yhteistyö Laitos on jäsenenä pohjoismaiden ja Baltian arkkitehtikoulujen NordArk-organisaatiossa sekä eurooppalaisten arkkitehtikoulujen liitossa (EAAE) ja vastaavassa maisemaarkkitehtikoulujen liitossa (ECLAS). Laitoksen johto osallistuu vuosittaisiin NA- ja EAAE-EHNSA-seminaareihin ja osa opettajista EAAE:n järjestämiin kansainvälisiin workshoppeihin. ECLAS-yhteistyössä laitos on myös osana Le Notre-kehityshanketta,(ns. Thematic Network Project). - Arkkitehtuurin laitos on kansainvälisesti aktiivinen myös opetustyössä, esimerkkinä erilaiset kenttäkurssit, jotka järjestetään ulkomailla, useimmiten paikallisten yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Monet opettajat vierailevat Nordplus- ja Erasmuspartnerikouluissa sekä muissa alan oppilaitoksissa. Myös kansainväliset opiskelijakilpailut ovat osa opetustajoko omatoimisesti osallistuen tai kursseiksi järjestettyinä. Kansainvälisyyttä vahvistavat vierailuluennoitsijat sekä oppituoleissa vierailevat opettajat. 13

14 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua palautejärjestelmän (lomakkeet, keskustelut, itsearviointi) avulla. Laitos siirtyy lukuvuoden aikana TKK:n yhteiseen ATKpohjaiseen kurssikohtaiseen palautekäytäntöön. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa, vastuuhenkilöinä tutkinto-ohjelmien, moduulien sekä opetus- ja tutkimusryhmien johtajat. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin. Laitos käynnistää lukuvuoden kyselyn vastavalmistuneille tekniikan kandidaatin, arkkitehdin, maisema-arkkitehdin, tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneille. Lisäksi 2-4 vuotta työelämässä olleille valmistuneille henkilöille lähetetään erikseen uusi kysely Tutkimus ja taiteellinen toiminta Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, vertaisarvioinnit, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen, monitieteisen tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen (research) syntymistä sekä tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan integraatiota. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen hankkeiden johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, opinnäytteistä annetut lausunnot, julkaisujen vertaisarviointi. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta käsittelee vuosittain tutkimustoiminnasta ja jatko-opinnäytteistä saadun palautteen. Arkkitehtuurin laitoksen tutkimuksen arviointi on myös toteutettu osana koko tulevan Aalto-yliopiston arviointia yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Arkkitehtuurin laitoksen taiteellista toimintaa arvioidaan alan lehdissä julkaistujen suunnitelmien, kilpailumenestyksen sekä näyttelyjen avulla. 14

15 Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta Tukitoiminnot Tukitoimintojen riittävyyttä ja toimivuutta arvioidaan laitoksen johtajan ja tukipalvelutyksikön tapaamisessa n. puolentoista kuukauden välein sekä henkilöstökokouksissa. Tehdyistä muutoksista tiedotetaan laitoksen verkkosivuilla sekä seuraavassa henkilöstökokouksessa ja esimiesten kautta Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Sidosryhmätyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti eri yhteistyömuotojen kautta (sidosryhmien osallistuminen opetukseen ja tutkimukseen, opettajien osallistuminen SAFAn ja muiden sidosryhmien toimintaan jne.) Sidosryhmäkyselyn toteuttamista keskeisille sidosryhmille (SAFA, ATL, kunnat ja kaupungit, arkkitehtitoimistot, ministeriöt) tutkitaan yhteistyössä muiden arkkitehtikoulujen sekä SAFAn kanssa. Saadut tulokset tullaan käsittelemään johtoryhmässä ja koulutusneuvostossa. 15

16 LIITE 1 ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN ORGANISAATIO, HENKILÖVASTUUT LAITOKSEN JOHTAJA professori Antti-Matti Siikala LAITOKSEN VARAJOHTAJA professori Trevor Harris TUKIPALVELUT Tila-asiat Yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen Taloushallinto Hallintopäällikkö Soile Koukkari Laitteet Yliopisto-opettaja Juha Jääskeläinen Kansainväliset asiat Suunnittelija/ International Coordinator Auli Puhakka-Autio Vahtimestaripalvelut Irina Rigonen, Jari Savukoski Kirjasto ja tietohallinto Kirjastosihteerit Maija Haapalainen, Rauni Oksanen Henkilöstöhallinto Hallintopäällikkö Soile Koukkari Hankinnat titteli N.N Sihteeripalvelut Osastosihteerit Tarja Makkonen, Pirkko Hiort af Ornäs 16

17 Matka-asiat Toimistosihteeri Helena Hannukainen OPETUS- JA TUTKIMUSRYHMÄT Arkkitehtuurin perusteet ja teoria, Ark I professori Simo Paavilainen Arkkitehtuurin historia professori Aino Niskanen Rakennusoppi professori Antti-Matti Siikala Rakennetekniikka ja arkkitehtuurin IT Tor-Ulf Weck Puurakentaminen professori Pekka Heikkinen Asuntosuunnittelu, Ark II professori Hannu Huttunen Julkiset rakennukset, Ark III professori Markku Komonen Yhdyskuntasuunnittelu professori Kimmo Lapintie Kaupunkisuunnittelu professori Trevor Harris Maiseman suunnittelu ja hoito professori Maija Rautamäki Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Jyrki Sinkkilä LAATUVASTAAVAT Arkkitehtuuri professori Aino Niskanen Maisema-arkkitehtuuri professori Jyrki Sinkkilä 17