Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0

Transkriptio

1 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos versio

2 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos A. Kontturi n runko A. Kontturi Laitoksen kommentit K. Karinen Ulkoasu K. Karinen Tarkennuksia ja luku 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus K. Karinen Yleispäivitys K. Karinen Perehdytys K. Karinen Laitoksen johtajan kommentit K. Karinen Laitoksen johtoryhmän kommentit K. Karinen Laitoksen johtoryhmän hyväksyntä K. Karinen Sisäisen auditoinnin kommentteja K. Karinen Laitoksen vahvuudet K. Karinen KM-tdk:n laatutyöryhmän kommentit K. Karinen Organisaatio K. Karinen Työturvallisuus K. Karinen Sisäisen auditoinnin kommentteja K. Karinen KM-tdk:n laatutyöryhmän kommentit K. Karinen Organisaatio ja linkkejä TKK-tasolle K. Karinen Päivitys Aalto-aikaan ja linkkipäivityksiä K. Karinen Tutkimusryhmät K.Karinen Laitoksen johtoryhmän hyväksyntä 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KEMIAN LAITOS Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Perehdytys Työturvallisuus Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Kiinteistö Laitteet ja tarvikkeet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot...10 Liitteet 1. Kemian laitoksen organisaatiokaavio 2

4 1 JOHDANTO Kemian laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun (TKK) tai Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan (KM) toimintakäsikirjoissa TKK: Tiedekunta: Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja sitä ovat kommentoineet dekaani, TKK:n laatuasiantuntija ja laitosjohtaja. Käsikirja (versio 2.0) on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä KEMIAN LAITOS Laitos muodostettiin Teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Nyt olemme osa Aalto-yliopistoa, joka perustettiin yhdistämällä Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Kemian laitos kouluttaa korkeatasoisia analyyttisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja orgaanisen kemian osaajia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan palvelukseen sekä tekee soveltavaa ja perustutkimusta. 2.1 Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen tavoitteet ovat: Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Kansainvälisyys sekä opiskelijoiden että tutkimuksen osalta Korkeatasoiset perus- ja jatkotutkinnot Laajan yhteistyön ylläpitäminen kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa Täydentävän rahoituksen hankkiminen sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä rahoittajilta Laitoksen strategisesta suunnittelusta vastaa laitoksen johtaja. Laitoksen johtoryhmän kokouksessa päivitetään kerran vuodessa tavoitteet ja painopisteet. 2.2 Laitoksen vahvuudet Laitoksen vahvuuksia ovat motivoitunut opiskelija-aines, tutkimuksen kansainvälisyys ja käytännön läheinen oppiminen sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 3

5 2.3 Laitoksen kehittämiskohteet Laitoksen kehittämiskohteita ovat: Laitoksen laitekannan uusiminen ja ajanmukaistaminen Uuden organisaation vakiinnuttaminen Henkilöstörakenteen uudistaminen: opiskelija/opettaja -suhteen parantaminen Kemian perusopetus Laitoksen talouden vakaana pitäminen 3 JOHTAMINEN Kemian laitos on yksi Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan neljästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu Kemian laitoksen lisäksi Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos, Materiaalitekniikan ja Puunjalostustekniikan laitokset. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa (laitoskokous). Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Laitoksen johdon tehtävänä on mm. johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen johtajan tehtävät on kuvattu tarkemmin hallintojohtosäännössä ja niitä on täsmennetty rehtorin antamalla erillisellä ohjeella. Laitoksen johtajalla on jakamaton vastuu laitoksen toiminnasta. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat laitoksen tutkimusryhmien johtajat ja laboratorioinsinöörit. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja Laitoksen organisaatio Laitoksen organisaatioon kuuluu laitoksen johtajan, varajohtajan ja johtoryhmän lisäksi tutkimusryhmiä sekä tukipalvelut. Laitoksella on mm. KM-tiedekunnan ja TKK:n keskushallinnon suuntaan seuraavia vastuuhenkilöitä: Henkilöstövastaava vastaa laitoksen henkilöstöasioista ja toimii henkilöstöasioissa yhdyshenkilönä tiedekunnan ja laitoksen välillä. 4

6 Laatuvastaava laatii ja ylläpitää laitoksen laitoskäsikirjaa laitosjohtajan valtuuttamana ja toimii laitoksen, tiedekunnan ja TKK:n välisenä yhdyshenkilönä laatuasioissa. Laitevastaava pitää yllä laiterekisteriä ja vastaa tutkimuslaitteiden ylläpidosta. Matkayhdyshenkilö toimii matkasihteerinä (matkoihin liittyvät varaukset) ja Travel-yhdyshenkilönä. Mikrotukihenkilö vastaa atk-laitteiden ja -verkon ylläpidosta. Myyntilaskuvastaava laatii myyntilaskut (ProE) Opintoyhdyshenkilö toimii linkkinä laitoksen ja tiedekunnan/tkk:n keskushallinnon välillä opintoja koskevissa asioissa. Talousvastaava huolehtii laitoksen määrärahojen budjetoinnista laitosjohtajan apuna, huolehtii määrärahojen seurannasta ja toimii yhdyshenkilönä laitoksen, talous- ja hankinta-asiain toimiston ja palvelukeskuksen välillä. Talovastaava on kemiantekniikan talon yhteinen ja hänen toimenkuvansa on määritelty KM-tiedekunnan toimintakäsikirjassa. Tiedottaja jakaa tietoa laitoksen henkilökunnalle sekä vastaa laitoksen ulkoisesta tiedottamisesta Työturvallisuusvastaava huolehtii työturvallisuuteen liittyvistä asioita. TKK-rekisterivastaava (tutkii, toimii, julkaisee) vastaa vuosittaisista rekisterien päivittämisestä Kemian laitoksen organisaatiokaavio on esitetty liitteessä Toiminnan ohjaus Toiminnan ohjaus tapahtuu TKK:n tulossopimus- eli TUSO-prosessin puitteissa. Suuntaviivat on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa (kts. luku 1). KM-tiedekunnan dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjetista laitoksen johtajan kanssa käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). Tutkimusryhmien toimintaohjeet on kuvattu ryhmien toimintakäsikirjoissa. Näitä käsikirjamappeja säilytetään tutkimusryhmien sihteerien huoneissa. 3.2 Laadunvarmistus Laitoksen johtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. 5

7 3.2.1 Mittarit Laadun seurantamittareina käytetään Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan strategisessa toimintasuunnitelmassa olevia mittareita. Toimintasuunnitelma löytyy Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittavat tiedot kerätään TKK:n perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tällaisia perusjärjestelmiä ovat mm. TKK-tutkii, TKK-julkaisee ja TKK-osaa -tietokannat ( Tietojen keruusta vastaavat tutkimusryhmien sihteerit TKK-rekisterivastaavan johdolla (vrt. luku 3.1.1) Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 4 VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö TKK:n henkilöstrategian toimintasuunnitelmassa on kuvattu laitoksen vastuut henkilöstön kehittämiseksi. Henkilöstöä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutukseen sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien puitteissa. Opetushenkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Koulutustarpeet tarkastetaan esimiehen kanssa vähintään kerran vuodessa kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten laitoksen johtaja kutsuu koolle laitoskokouksia vähintään 3 kertaa vuodessa. 6

8 4.1.1 Perehdytys Laitoksella henkilöstön perehdyttäminen tapahtuu tutkimusryhmissä, joihin laitoksen henkilökunta pääasiallisesti on sijoitettu. Perehdyttämisestä vastaa tutkimusryhmien sihteerit. Muun kuin tutkimusryhmiin sijoitetun henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu lähiesimiehen tai esimerkiksi eläkkeelle lähtevän toimenhaltijan toimesta. Perehdyttämisessä käytetään hyväksi TKK:n yleisiä perehdyttämisohjeita inti/prosessi/index/ sekä Kemian tekniikan yhteistä perehdytysopasta df Työturvallisuus Yleinen työturvallisuusohjeistus on yhteinen KM-tiedekunnassa ja se löytyy tiedekunnan nettisivuilta: usopas.pdf. Tutkimusryhmillä on omia yksityiskohtaisempia ohjeita omia erikoistilanteita varten. Kaikki onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan kaavakkeella, joka löytyy tiedekunnan työturvallisuussivuilta: avake.xls Kemian laitoksella on yhteinen suojeluorganisaatio sekä turvallisuussuunnitelma Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen kanssa. Ko. organisaation ja suunnitelman ylläpidosta vastaa talovastaava (vrt. luku 3.1.1). 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1. toimintamenorahoitukseen ja 2. täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus KM-tiedekunnan dekaani jakaa budjettirahan laitokselle keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin KM-tiedekunnan johtoryhmän kanssa ja esiteltyään suuntaviivat KM-tiedekuntaneuvostolle. Laitoksen johtoryhmän keskustelun perusteella laitoksen 7

9 johtaja päättää määrärahajaon jälkeen mihin yhteisiin kohteisiin toimintamenomäärärahaa käytetään ja toisaalta mitkä menot jäävät tutkimusryhmien itsensä kustannettaviksi Täydentävä rahoitus Täydentävällä rahoituksella tehtävää tutkimusta säätelee TKK:n ohjeistus ( Laitoksen johtaja päättää vuosittain projektien yleiskustannusten ja vuokrahyvitysten käytöstä. Kokonaiskustannusmallin mukaisista projekteista laitoksen johtaja ottaa laitokselle ns. projektiveroa. Laitoksen johtaja päättää tämän veron suuruuden vuosittain. 4.3 Tilat ja laitteet Kiinteistö Kemian laitos toimii Kemian tekniikan talossa. Samassa kiinteistössä toimii myös Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos. Talovastaava, jonka toimenkuva on määritelty KM-tiedekunnan toimintakäsikirjassa (kts. luku 1), toimii yhteyshenkilönä rakennusta koskevissa korjaus- ja muutostöissä, informoi niistä henkilökuntaa, huolehtii rakennuksen piirustuksista, ylläpitää rakennuksen kuntopäiväkirjaa ja toimii yhteyshenkilönä TKK:n tila- ja turvallisuusasiainyksikköön (TTA), työsuojeluvaltuutettuun sekä muihin talovastaaviin. Talovastaava huolehtii koko Kemian tekniikan kiinteistöstä Laitteet ja tarvikkeet Laite- ja tarvikehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti: Laitteista vastaavat niitä käyttävät tutkimusryhmät, jotka ovat nimenneet isommille laitteille laitevastaavat. Suurten laitteiden hankinnoista vastaavat laitoksen laboratorioinsinöörit ja pienistä laboratoriolaitteista vastaavat laitoksen laboratoriomestarit. 5 LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien (5 hlöä) johtamat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Professorien johtamien tutkimusryhmien lisäksi laitoksella voi olla myös muita tutkimusryhmiä. Tutkimusryhmien johtajat (7 hlöä) ovat vastuussa oman alansa tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan pääsääntöisesti laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus 8

10 rahoitetaan täydentävällä rahoituksella, jonka hankkimisesta tutkimusryhmien johtajat ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa puitteissa. 5.1 Koulutus Laitos tarjoaa perusopetusta Kemian tekniikan, Materiaalitekniikan, Puunjalostustekniikan, Bioinformaatiotekniikan, Konetekniikan, Rakennus- ja ympäristötekniikan sekä Teknillisen fysiikan tutkinto-ohjelmiin analyyttisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja orgaanisen kemian alalta. ( Tutkimusryhmien professorit ovat vastuussa oman tieteenalansa opetuksesta ja opetuksen toteuttaminen on kuvattu tutkimusryhmien toimintakäsikirjoissa. Lisäksi laitos tarjoaa jatkokoulutusta analyyttisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja orgaanisen kemian tutkimusaloilta. Jatkokoulutus tapahtuu tutkimusryhmien yhteydessä. Laitos kuuluu neljään valtakunnalliseen tutkijakouluun, joista kahdessa se on koordinaattorina. Jatkokoulutusprosessi on KM-tiedekunnan yhteinen Laitoksella käytetään palauteoodia kurssipalautteen keräämiseen. Opiskelijapalautteen järjestelmällistä käsittelyä kehitetään ja siitä koottu yhteenveto viedään laitosjohtajan ja tutkinto-ohjelmasta vastaavien professorien käsittelyyn. 5.2 Tutkimus Kemian laitoksella on seitsämän tutkimusryhmää, joiden toimintaa on esitelty laitoksen www-sivuilla ( 1. Analyyttinen kemia 2. Epäorgaaninen kemia 3. Fysikaalinen kemia 4. Orgaaninen kemia 1 5. Orgaaninen kemia 2 6. Orgaaninen kemia 3 7. Polttokennot Tutkimustoiminnan strategia on määritelty tulossopimuksessa ( Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita kotimaasta sekä ulkomailta, postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. 9

11 Laitoksen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ylläpitämiseksi on palkattu ulkomailta kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laitoksen tärkeitä tehtäviä ovat peruskemiaa (analyyttinen, epäorgaaninen, fysikaalinen ja orgaaninen kemia) koskevan oikean tiedon jakaminen asiantuntijoille ja suurelle yleisölle sekä yhteiskunnan ja teollisuuden kannalta merkittävän uuden tieteellisen tiedon ja teknologioiden tuottaminen. Laitoksella on tutkimusohjelmia, jotka edesauttavat peruskemian alan kehittymistä Suomessa sekä kouluttavat alalle asiantuntijoita ja tutkijoita. Laitos edistää alan kansainvälisiä tieteellisiä kontakteja ja siten siirtää maahan alan viimeisintä tutkimustietoa. Laitoksen tavoitteena on varmistaa valmistuneiden hyvä työllistyminen korkeatasoisella opetuksella ja tutkimuksella. Menestyksekkään tutkimuksen tuloksena laitoksen tutkimusryhmät julkaisevat aktiivisesti tieteellisesti korkeatasoisissa lehdissä sekä patentoivat innovaatioita soveltuvin osin. 5.4 Tukitoiminnot Laitoksen tukitoiminnot on kuvattu lyhyesti luvussa

12 Johtoryhmä Liite 1 Kaavio 1 Kemian laitoksen organisaatiokaavio Laitoksen johtaja Maarit Karppinen Laitoksen varajohtaja Ari Koskinen Laitoksen johtoryhmä Tutkimusryhmät Tukipalvelut Analyyttinen kemia Sakari Kulmala Talousvastaava Anna-Kaisa Kontturi Epäorgaaninen kemia Maarit Karppinen Laatu-, työturvallisuus- ja laitevastaava Kimmo Karinen Fysikaalinen kemia Kyösti Kontturi Myyntilaskut Eeva-Mari Haapala-Laitinen Orgaaninen kemia 1 Ari Koskinen Matkayhdyshenkilö Annika Tuomola Orgaaninen kemia 2 Reija Jokela TKK-rekisterit Taina Petäys Orgaaninen kemia 3 Pekka Joensuu Mikrotuki Kim Miikki Polttokennot Tanja Kallio Opintoasiat Eija Zitting Talovastaava Esa Uosukainen Tiedottaja Minna Pasanen Henkilöstövastaava Marjukka Petänen