Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio Matti Lehtonen 10.9.

Transkriptio

1 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio Matti Lehtonen

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Sähkötekniikan laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus

3 1. Johdanto Sähkötekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen johtaja. Käsikirjaa on käsitelty laitoksen johtoryhmässä Sähkötekniikan laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Laitoksessa yhdistyivät seuraavat laboratoriot Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Sähkömekaniikka Tehoelektroniikka Laitoksen pohjana on yli kymmenen vuoden yhteistyö SELAssa (Sähkötekniikan laboratoriot). Sähkötekniikan laitoksen koulutus- ja tutkimuskokonaisuudessa on sähkötekniikan energiasovellukset generaattoreista siirron ja jakelun kautta sähköenergian loppukäyttöön, mukaan lukien erilaiset sähköenergiaa hyödyntävät sähköiset järjestelmät rakennuksissa, teollisuuslaitoksissa, kulkuneuvoissa jne. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään sähkö- ja energiateollisuuden yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Sähkötekniikan laitos on sähkö- ja energiateollisuuden strateginen yhteistyökumppani liiketoiminnan, teknologian ja niihin liittyvän osaamisen kehittämisessä Laitoksen toimintasuunnitelma Sähkötekniikan laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja (2) opetuksen antaminen, sen mukaisesti mitä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa on sovittu. Nykyisessä Sähkötekniikan laitoksessa on 7 professuuria, joista vanhimmat on perustettu jo vuonna Professorien alaisuudessa toimii noin 50 tutkijaa tai tohtoriopiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 100. Sähkötekniikan laitoksessa tutkimus tehdään tyypillisesti 3-8 hengen tutkimusryhmissä, jotka on koottu professorin tai vanhemman tutkijan ympärille. (Tutkimusryhmät ovat tällä hetkellä: Siirtotekniikka, suurjännitetekniikka, sähköjärjestelmät, sähkökäytöt, tehoelektroniikka, teollisuuselektroniikka, sähkömekaniikka.). Tutkimustyö tehdään läheisessä yhteistyössä valmistavan sähköteollisuuden, sähköyhtiöiden sekä viranomaistahojen kanssa. Tutkimustyö jakautuu pitkäjänteisiin teoreettisiin projekteihin, 3

4 joiden tulokset tavallisesti julkaistaan väitöskirjojen muodossa, sekä tieteellistä tietoa käytännöllisemmin hyödyntäviin soveltaviin tutkimushankkeisiin. Lisäksi tehdään erilaisia erikoisosaamista vaativia tilaustutkimuksia, sekä konsulttiselvityksiä Laitoksen vahvuudet Seuraavassa esitellään laitoksen vahvuuksia tutkimusryhmittäin: SIIRTOTEKNIIKKA Hyvä yhteistyö Suomen kantaverkkoyhtiön ja kontaktit muiden pohjoismaisten verkkoyhtiöiden kanssa auttavat mielekkäiden tutkimusaiheiden valinnassa, tutkimuksen tason ylläpitämisessä ja tutkimuksen rahoittamisessa. Tutkimuskohteet Tärkeimmät tutkimuskohteet vuonna 2008 ovat voimajärjestelmän käyttövarmuus ja vaimennusten reaaliaikaisen seurannan kehittäminen. Lisäksi on tehty selvityksiä laajamittaisen tuulivoiman vaikutuksista sähköverkkoon. International Energy Agency (IEA) selvittää parhaillaan siirto- ja jakeluverkkotutkimuksen aloittamista. Siirtotekniikka on mukana selitystyössä. SUURJÄNNITETEKNIIKKA Valmistava sähköteollisuus elää voimakasta kasvun kautta. Investoinnit sähköverkkoihin kasvavat lähivuosina noin 20% vuosivauhtia. Syynä on sähköjärjestelmien integroituminen ja sähkömarkkinoiden kehitys. Tämän kehityksen tavoitteena on energiantuotannon ja -käytön tehokkuus Kunnonvalvonta- ja omaisuudenhallintamenetelmät Kehitetään uusia kunnonvalvonta- ja omaisuudenhallintamenetelmiä ikääntyvien siirto- ja jakeluverkkojen komponenttien ja järjestelmien hallittuun eliniän jatkamiseen Testaustoiminta Korkeatasoinen tuotekehityksen testaus teollisuuden tarpeisiin, alkaen pienistä piirilevymuuntajista päätyen aina suurjännitekaapelijärjestelmiin SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Sähkönjakeluverkkojen uudet järjestelmäratkaisut Sähköverkkoyhtiöt ovat aktiivisesti uusimassa jakeluverkkojaan ja alalla etsitään uusia periaateratkaisuja, niin haja-alueita kuin kaupunkiympäristöjä ajatellen 4

5 Järjestelmäratkaisuja kehitetään läheisessä yhteistyössä laajan teollisuusjoukon kanssa, johon kuuluu sähköyhtiöitä, valmistavaa teollisuutta ja verkonrakennukseen erikoistuneita palveluyrityksiä. Sähköverkon komponenttien teknologian kehittäminen Keskitytään komponenttien rakenteiden optimointiin ja niiden luotettavuuden kehittämiseen Yhdyskuntien tullessa yhä riippuvaisemmiksi jatkuvasta sähkönsaannista, on luotettavuudella kasvava merkitys Ala on voimakkaassa kasvussa ja Suomeen syntyy vahvaan osaamiseen perustuvia työpaikkoja Sähköjärjestelmien ICT-sovellukset Soveltamalla uusinta tietotekniikkaa sähköverkkoon ja sen komponentteihin voidaan järjestelmän suorituskykyä (tehonsiirtokykyä, luotettavuutta ja käytettävyyttä) parantaa olennaisesti. Tutkimustyössä keskeisellä sijalla ovat: Erilaiset verkon suunnittelua ja käyttöä tukevat ohjelmistosovellukset Automaatioratkaisut, erikoisesti erilaisten uusien tekniikoiden kuten langattomien sensorien käyttö. SÄHKÖMEKANIIKKA Ryhmä tutkii sähkömagneettisia energiamuuntimia, joista tärkeimpiä ovat pyörivät sähkökoneet. Sähkömagneettisten kenttien mallinnus on ryhmän ydinosaamista. Tähän liittyy yleensä kappaleiden liike ja epälineaariset materiaalit. Magneettikenttä kytkeytyy usein lämpökenttään tai mekaanisiin värähtelyihin. Kenttälaskennan lisäksi tietoa, taitoa ja yhteistyötä tarvitaan monelta muulta tekniikan osa-alueelta. SÄHKÖKÄYTÖT Ohjattavilla sähkökäytöillä on suuri merkitys energian käytön ja tuotannon tehostamiselle sekä monien teollisuusalojen kilpailukyvylle Kehitystä vauhdittavat edistysaskeleet prosessorien laskentatehossa, taajuusmuuttajien ohjausmenetelmissä ja elektroniikkakomponenteissa sekä sähkömoottorien materiaaleissa Suomen sähkökäyttöjä valmistava teollisuus on maailman huipulla. Sähkökäyttöryhmän toiminta on suuntautunut taajuusmuuttajissa käytettäviin algoritmeihin, varsinkin erilaisten sähkömoottorien ohjausmenetelmien ja mallien kehittämiseen. Yhteistyö teollisuuden kanssa on ollut menestyksellistä, ja tutkimus on tuottanut paljon julkaisuja ja patentteja Tutkimustuloksista voidaan mainita anturien määrän vähentämiseen liittyvät algoritmit 5

6 TEHOELEKTRONIIKKA Sähköenergian muokkaamisessa tarvittavat ratkaisut Keskeistä on korkea hyötysuhde Sovelluksia mm. sähkökäytöissä, sähköverkoissa, elektroniikan teholähteissä sekä valaistustekniikassa Tutkimusaiheita Hybridityökoneissa tarvittava tehoelektroniikka ja energiavarastot Sähköenergian varastointi superkondensaattoreissa Sähkömagneettinen yhteensopivuus ja dynamiikka teholähteissä TEOLLISUUSELEKTRONIIKKA Pehmeän laskennan menetelmät ja sovellukset Keskeiset menetelmät: keinotekoiset immuunijärjestelmät, evoluutiolaskenta, dynaamiset sumeat järjestelmät sekä adaptiivinen ja ennustava signaalinkäsittely Merkittävimmät sovellukset: epälineaaristen järjestelmien laskennallinen mallintaminen, laajojen ja monimutkaisten optimointiongelmien numeerinen ratkaiseminen, automaattinen vikadiagnostiikka ja viiverajoitettu digitaalinen suodatus Tunnettu maailmalla seuraavilla aloilla: pehmeän ja kovan laskennan fuusio sekä viiverajoitettu digitaalinen suodatus Laitoksen kehittämiskohteet Laitos (aiemmin SELA) on vuodesta 2000 lähtien pitänyt yllä englanninkielistä Sähkötekniikan maisteriohjelmaa Master Programme in Electrical Engineering. Kansainvälistä koulutustoimintaa vahvistetaan edelleen kehittämällä yhteistyötä ja laatimalla puitesopimuksia valittujen ulkomaisten yliopistojen kanssa. Englanninkielistä opetusta kehitetään ja vahvistetaan. Tavoitteena on että myös suomenkieliset opiskelijat osallistuisivat useammalle englanninkieliselle kurssille. Vuonna 2008 käynnistetään maisteriohjelman rinnalle kansainvälinen tohtorinkoulutusohjelma, Doctor Programme in Electrical Engineering. Ohjelma on suunniteltu siten että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Laitoksen tutkimusyhteistyö: Hyödynnetään mahdollisuudet laajempiin kokonaisuuksiin myös muiden yhteistyötahojen ja laitosten kanssa (energiatekniikka, rakennustekniikka, konetekniikka). Laitos on aktiivinen seuraavissa SHOK:ssa: Energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus. 6

7 3. JOHTAMINEN Sähkötekniikan laitos kuuluu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan istuntokausi on kolme vuotta. Vuosina Laitoksen johtajana toimii Matti Lehtonen ja varajohtajana Antero Arkkio. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka on epävirallinen elin, joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat professorit, suurjännitelaboratorion laboratorioinsinööri ja talousvastaava. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja Laitoksen organisaatio Sähkötekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. 7

8 Laitoksen johtaja, varajohtaja ja johtoryhmä TUTKIMUSRYHMÄT Siirtotekniikka Prof. Liisa Haarla Suurjännitetekniikka Lab. ins. TkT Petri Hyvönen Sähköjärjestelmät Prof. Matti Lehtonen Sähkökäytöt Prof. Jorma Luomi Sähkömekaniikka Prof. Antero Arkkio Tehoelektroniikka Prof. Jorma Kyyrä Teollisuuselektroniikka Prof. Seppo Ovaska Kuva 1. Sähkötekniikan laitoksen organisaatio Laitoksella on jaettu vastuita seuraavasti Talousvastaava: Iris Holmqvist Matkayhdyshenkilö: Marika Schröder Hankintayhdyshenkilö: Jouni Mäkinen Opetusvastaava: Terhi Arvela Laatuvastaava: Asko Niemenmaa Tietojärjestelmien ylläpitäjä ja tietoturvavastaava: Veli-Matti Niiranen, varamies Ari Haavisto 8

9 3.1.2 Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli TuSo-prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Sähkötekniikan laitoksessa tiedonkeruusta vastaavat laatuvastaava TkT Pirjo Heine, apunaan laitoksen talousvastaava Iris Holmqvist Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 4. VOIMAVARAT 9

10 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Opetushenkilöstön englannin kielen taitoa parannetaan yhdessä kielikeskuksen kanssa. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi uudelle henkilölle nimetään työnopastaja. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös palautekeskustelu noin kahden viikon kuluttua. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia. Henkilöstökokous järjestetään kolme kertaa vuodessa. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu ETA-tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Täydentävän rahoituksen määrä on n. 75% kokonaisrahoituksesta. 10

11 11

12 Tutkimusryhmien päälliköille on lisäksi delegoitu seuraavat hyväksymisoikeudet ryhmänsä tutkijoiden osalta: Ilmoitus 1-3 päivän poissaolosta Ilmoitus vuosilomasta / lomarahavapaasta / säästövapaasta Sopimus lomapäivien säästämisestä Sopimus lomarahan vaihtamisesta palkalliseksi vapaaksi Vuosilomaetuudet Muutostieto palkanmaksua varten 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Sähkötekniikan laitos sijoittuu entisen Sähkö- ja tietoliikennetekniikan rakennukseen Otakaari 5, jossa laitoksella on tiloja I- ja L-siivessä. L-siivessä sijaitsee suurin osa laboratoriotiloista, kuten suurjännitelaboratoriot ja sähkökonesali. 12

13 4.3.2 Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Koulutus Laitos tuottaa opetusta Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman pääaineopiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduuliopiskelijoille. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla ETA-tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. ETA-tiedekunnan Opetuksen laatutoimikunnassa (OPLaa) laitosta edustaa professsori Liisa Haarla. OpLaa on Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan yhteinen oma toimikunta, jonka tehtäviin kuuluu opetuksen kehittäminen ja arviointi, opetuspalkkiot, opetusnäytteitten arviointi ja tuutortoiminnan kehittäminen. OpLaa järjestää myös pienimuotoisia keskustelu- ja koulutustilaisuuksia tiedekunnan tarpeiden mukaan. Näissä Experience Forum -tilaisuuksissa on tähän mennessä puhuttu esimerkiksi tenttikäytännöistä ja tuntiassistentin työstä. Tutkijakoulut Laitos osallistuu aktiivisesti Sähkötekniikan tutkijakouluun, joka on valtakunnallinen tohtorikoulutusohjelma, joka toteutetaan yhteistyönä eri sähkövoimatekniikan osaalueilla toimivien tutkimus- ja koulutusyksiköiden kesken. Ohjelman toteuttajina ovat Teknillisen korkeakoulun Sähkötekniikan laitoksen lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston sähköenergiatekniikan laitos, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan osasto, Vaasan yliopiston sähkötekniikka sekä VTT:n energiajärjestelmien tutkimusalue. Osa laitoksen tutkijoista saa palkkaa tutkijakoulusta. Kaikki jatko-opiskelijat saavat osallistua tutkijakoulun järjestämille kursseille. Laitoksen professorit ja laitoksella vierailevat professorit järjestävät jatko-opintokursseja, joihin tutkijakoulun kaikki opiskelijat ovat tervetulleita. Vuonna 2008 laitos järjesti viisi jatko-opintokurssia. Laitoksen henkilökuntaa osallistuu runsaslukuisesti tutkijakoulun kesäseminaareihin. Tutkijaryhmien vetäjät ja laatuvastaava muistuttavat alkukesällä seminaarista ja kehottavat osallistumaan siihen. Koko henkilökunta, kesäteekkareita myöten, on tervetullut kesäseminaariin. Osallistuminen ei maksa henkilökunnalle mitään. 13

14 5.2 Tutkimus Tutkimus laitoksessa on organisoitu professorien ja vanhempien tutkijoiden johtamille tutkimusryhmille. Tutkimusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisen tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta tutkimusryhmät ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Tutkimusryhmän johtaja päättää ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa ja valtuuksiensa puitteissa. Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Laitoksen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ylläpitämiseksi palkataan ulkomailta kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunnassa on perustettu neuvottelukunta, jossa on teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. Lisäksi kehitetään palautejärjestelmiä opinnäytetöiden ja teollisuuden rahoittamien projektien onnistumisesta. Nämä on kuvattu tarkemmin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 5.4 Tukitoiminnot Sihteeripalvelut Laitoksella on kolme sihteeriä, joiden tehtäväkentät ovat seuraavat: Anne Hovi: Tehoelektroniikka-, Teollisuuselektroniikka ja Siirtotekniikka-tutkimusryhmien -henkilöstöasioiden hoito -tutkimusryhmien projektien taloushallinto (laskujen käsittely, laskutus, rahaseuranta, oikaisut) -kirjaston julkaisu- ja tutkimustietokantojen ylläpito, matkustusasiat sekä toimiston hankinnat -opintoasioiden päivittäminen kotisivuille 14

15 -tilaisuuksien järjestäminen (mm. Norpie 2008) -Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita tutkimusryhmien toimintaan liittyviä tehtäviä. Toimenkuvaan kuuluvat yhteiset tehtävät: -kansainvälisten tutkijoiden ja tutkimusapulaisten (Omidiora, Nagy etc.) matka-asiat -varamatkahenkilönä toimiminen -maksuliikenneasiat ja laitoksen luottokorttimaksut -NOPPA-asioiden päävastuuhenkilö Iris Holmqvist: Sähköjärjestelmät-, Sähkökäytöt- ja Suurjännitetekniikka-tutkimusryhmien -henkilöstöasioiden hoito -tutkimusryhmien projektien taloushallinto (laskujen käsittely, laskutus, rahaseuranta, oikaisut) -kirjaston julkaisu- ja tutkimustietokantojen ylläpito, matkustusasiat sekä toimiston hankinnat -opintoasioiden päivittäminen kotisivuille -tilaisuuksien järjestäminen -Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita tutkimusryhmien toimintaan liittyviä tehtäviä. Toimenkuvaan kuuluvat yhteiset tehtävät: -talousvastaava; budjetointi laitoksen johtajalle -laitoksen OTO-tiedottaja Marika Schröder: Sähkömekaniikan tutkimusryhmän -henkilöstöasioiden hoito -tutkimusryhmän projektien taloushallintoon liittyvät asiat (laskujen käsittely, laskutus, rahaseuranta, oikaisut) -kirjaston julkaisu- ja tutkimustietokantojen ylläpito, matkustusasiat sekä toimiston hankinnat -opintoasioiden päivittäminen kotisivuille -tilaisuuksien järjestäminen -Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita tutkimusryhmien toimintaan liittyviä tehtäviä. Toimenkuvaan kuuluvat yhteiset tehtävät: -matkavastaava ATK-tuki Laitoksen ATK-tuesta vastaa pääasiassa Veli-Matti Niiranen, apunaan Ari Haavisto ja Ilkka Hanhivaara. Laitos käyttää myös tiedekunnan atk-ryhmää ja sen palveluja. Työturvallisuus Työturvallisuus on tietoa ja taitoa työperäisten työterveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi. Turvallisuudesta vastaa laitoksen johtaja, mutta työsuojelu koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä, jokainen laitoksen henkilökuntaan kuuluva on omalta osaltaan vastuussa työturvallisuudesta ja sen mahdollisten puutteiden poistamisesta tai edelleen informoinnista esimiehilleen. Suurjännitelaboratorioiden sähköturvallisuudesta vastaa Petri Hyvönen sekä sähkökonesalin sähköturvallisuudesta Ari Haavisto, edellä mainitut toimivat myös omien alueidensa sähkökäytönjohtajina. Ensiapukoulutusta annetaan määrävuosina, vähintään kolmen vuoden välein. Sähköturvallisuuden osalta pysyväisohjeena on että sähköiskuvaaran vallitessa on aina oltava läsnä vähintään kaksi henkilöä. TKK:n ulkopuolella, esimerkiksi yritysten tiloissa, satunnaisestikin toimivilla henkilöillä tulee olla voimassa oleva työturvallisuuskortti. Suurjännitelaboratoriossa 15

16 pysyväisluontoisesti työskentelevillä henkilöillä tulee olla voimassa oleva sähkötyöturvallisuuskoulutus. Laitos saa tarvittaessa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. 16

17 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua palautejärjestelmän (lomakkeet, keskustelut) avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, tieteelliset julkaisut, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulun johtoryhmä, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta. 17