Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio Matti Lehtonen 10.9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 2009.1. Matti Lehtonen 10.9."

Transkriptio

1 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sähkötekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio Matti Lehtonen

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Sähkötekniikan laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus

3 1. Johdanto Sähkötekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen johtaja. Käsikirjaa on käsitelty laitoksen johtoryhmässä Sähkötekniikan laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä Laitoksessa yhdistyivät seuraavat laboratoriot Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Sähkömekaniikka Tehoelektroniikka Laitoksen pohjana on yli kymmenen vuoden yhteistyö SELAssa (Sähkötekniikan laboratoriot). Sähkötekniikan laitoksen koulutus- ja tutkimuskokonaisuudessa on sähkötekniikan energiasovellukset generaattoreista siirron ja jakelun kautta sähköenergian loppukäyttöön, mukaan lukien erilaiset sähköenergiaa hyödyntävät sähköiset järjestelmät rakennuksissa, teollisuuslaitoksissa, kulkuneuvoissa jne. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään sähkö- ja energiateollisuuden yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Sähkötekniikan laitos on sähkö- ja energiateollisuuden strateginen yhteistyökumppani liiketoiminnan, teknologian ja niihin liittyvän osaamisen kehittämisessä Laitoksen toimintasuunnitelma Sähkötekniikan laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja (2) opetuksen antaminen, sen mukaisesti mitä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa on sovittu. Nykyisessä Sähkötekniikan laitoksessa on 7 professuuria, joista vanhimmat on perustettu jo vuonna Professorien alaisuudessa toimii noin 50 tutkijaa tai tohtoriopiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 100. Sähkötekniikan laitoksessa tutkimus tehdään tyypillisesti 3-8 hengen tutkimusryhmissä, jotka on koottu professorin tai vanhemman tutkijan ympärille. (Tutkimusryhmät ovat tällä hetkellä: Siirtotekniikka, suurjännitetekniikka, sähköjärjestelmät, sähkökäytöt, tehoelektroniikka, teollisuuselektroniikka, sähkömekaniikka.). Tutkimustyö tehdään läheisessä yhteistyössä valmistavan sähköteollisuuden, sähköyhtiöiden sekä viranomaistahojen kanssa. Tutkimustyö jakautuu pitkäjänteisiin teoreettisiin projekteihin, 3

4 joiden tulokset tavallisesti julkaistaan väitöskirjojen muodossa, sekä tieteellistä tietoa käytännöllisemmin hyödyntäviin soveltaviin tutkimushankkeisiin. Lisäksi tehdään erilaisia erikoisosaamista vaativia tilaustutkimuksia, sekä konsulttiselvityksiä Laitoksen vahvuudet Seuraavassa esitellään laitoksen vahvuuksia tutkimusryhmittäin: SIIRTOTEKNIIKKA Hyvä yhteistyö Suomen kantaverkkoyhtiön ja kontaktit muiden pohjoismaisten verkkoyhtiöiden kanssa auttavat mielekkäiden tutkimusaiheiden valinnassa, tutkimuksen tason ylläpitämisessä ja tutkimuksen rahoittamisessa. Tutkimuskohteet Tärkeimmät tutkimuskohteet vuonna 2008 ovat voimajärjestelmän käyttövarmuus ja vaimennusten reaaliaikaisen seurannan kehittäminen. Lisäksi on tehty selvityksiä laajamittaisen tuulivoiman vaikutuksista sähköverkkoon. International Energy Agency (IEA) selvittää parhaillaan siirto- ja jakeluverkkotutkimuksen aloittamista. Siirtotekniikka on mukana selitystyössä. SUURJÄNNITETEKNIIKKA Valmistava sähköteollisuus elää voimakasta kasvun kautta. Investoinnit sähköverkkoihin kasvavat lähivuosina noin 20% vuosivauhtia. Syynä on sähköjärjestelmien integroituminen ja sähkömarkkinoiden kehitys. Tämän kehityksen tavoitteena on energiantuotannon ja -käytön tehokkuus Kunnonvalvonta- ja omaisuudenhallintamenetelmät Kehitetään uusia kunnonvalvonta- ja omaisuudenhallintamenetelmiä ikääntyvien siirto- ja jakeluverkkojen komponenttien ja järjestelmien hallittuun eliniän jatkamiseen Testaustoiminta Korkeatasoinen tuotekehityksen testaus teollisuuden tarpeisiin, alkaen pienistä piirilevymuuntajista päätyen aina suurjännitekaapelijärjestelmiin SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Sähkönjakeluverkkojen uudet järjestelmäratkaisut Sähköverkkoyhtiöt ovat aktiivisesti uusimassa jakeluverkkojaan ja alalla etsitään uusia periaateratkaisuja, niin haja-alueita kuin kaupunkiympäristöjä ajatellen 4

5 Järjestelmäratkaisuja kehitetään läheisessä yhteistyössä laajan teollisuusjoukon kanssa, johon kuuluu sähköyhtiöitä, valmistavaa teollisuutta ja verkonrakennukseen erikoistuneita palveluyrityksiä. Sähköverkon komponenttien teknologian kehittäminen Keskitytään komponenttien rakenteiden optimointiin ja niiden luotettavuuden kehittämiseen Yhdyskuntien tullessa yhä riippuvaisemmiksi jatkuvasta sähkönsaannista, on luotettavuudella kasvava merkitys Ala on voimakkaassa kasvussa ja Suomeen syntyy vahvaan osaamiseen perustuvia työpaikkoja Sähköjärjestelmien ICT-sovellukset Soveltamalla uusinta tietotekniikkaa sähköverkkoon ja sen komponentteihin voidaan järjestelmän suorituskykyä (tehonsiirtokykyä, luotettavuutta ja käytettävyyttä) parantaa olennaisesti. Tutkimustyössä keskeisellä sijalla ovat: Erilaiset verkon suunnittelua ja käyttöä tukevat ohjelmistosovellukset Automaatioratkaisut, erikoisesti erilaisten uusien tekniikoiden kuten langattomien sensorien käyttö. SÄHKÖMEKANIIKKA Ryhmä tutkii sähkömagneettisia energiamuuntimia, joista tärkeimpiä ovat pyörivät sähkökoneet. Sähkömagneettisten kenttien mallinnus on ryhmän ydinosaamista. Tähän liittyy yleensä kappaleiden liike ja epälineaariset materiaalit. Magneettikenttä kytkeytyy usein lämpökenttään tai mekaanisiin värähtelyihin. Kenttälaskennan lisäksi tietoa, taitoa ja yhteistyötä tarvitaan monelta muulta tekniikan osa-alueelta. SÄHKÖKÄYTÖT Ohjattavilla sähkökäytöillä on suuri merkitys energian käytön ja tuotannon tehostamiselle sekä monien teollisuusalojen kilpailukyvylle Kehitystä vauhdittavat edistysaskeleet prosessorien laskentatehossa, taajuusmuuttajien ohjausmenetelmissä ja elektroniikkakomponenteissa sekä sähkömoottorien materiaaleissa Suomen sähkökäyttöjä valmistava teollisuus on maailman huipulla. Sähkökäyttöryhmän toiminta on suuntautunut taajuusmuuttajissa käytettäviin algoritmeihin, varsinkin erilaisten sähkömoottorien ohjausmenetelmien ja mallien kehittämiseen. Yhteistyö teollisuuden kanssa on ollut menestyksellistä, ja tutkimus on tuottanut paljon julkaisuja ja patentteja Tutkimustuloksista voidaan mainita anturien määrän vähentämiseen liittyvät algoritmit 5

6 TEHOELEKTRONIIKKA Sähköenergian muokkaamisessa tarvittavat ratkaisut Keskeistä on korkea hyötysuhde Sovelluksia mm. sähkökäytöissä, sähköverkoissa, elektroniikan teholähteissä sekä valaistustekniikassa Tutkimusaiheita Hybridityökoneissa tarvittava tehoelektroniikka ja energiavarastot Sähköenergian varastointi superkondensaattoreissa Sähkömagneettinen yhteensopivuus ja dynamiikka teholähteissä TEOLLISUUSELEKTRONIIKKA Pehmeän laskennan menetelmät ja sovellukset Keskeiset menetelmät: keinotekoiset immuunijärjestelmät, evoluutiolaskenta, dynaamiset sumeat järjestelmät sekä adaptiivinen ja ennustava signaalinkäsittely Merkittävimmät sovellukset: epälineaaristen järjestelmien laskennallinen mallintaminen, laajojen ja monimutkaisten optimointiongelmien numeerinen ratkaiseminen, automaattinen vikadiagnostiikka ja viiverajoitettu digitaalinen suodatus Tunnettu maailmalla seuraavilla aloilla: pehmeän ja kovan laskennan fuusio sekä viiverajoitettu digitaalinen suodatus Laitoksen kehittämiskohteet Laitos (aiemmin SELA) on vuodesta 2000 lähtien pitänyt yllä englanninkielistä Sähkötekniikan maisteriohjelmaa Master Programme in Electrical Engineering. Kansainvälistä koulutustoimintaa vahvistetaan edelleen kehittämällä yhteistyötä ja laatimalla puitesopimuksia valittujen ulkomaisten yliopistojen kanssa. Englanninkielistä opetusta kehitetään ja vahvistetaan. Tavoitteena on että myös suomenkieliset opiskelijat osallistuisivat useammalle englanninkieliselle kurssille. Vuonna 2008 käynnistetään maisteriohjelman rinnalle kansainvälinen tohtorinkoulutusohjelma, Doctor Programme in Electrical Engineering. Ohjelma on suunniteltu siten että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Laitoksen tutkimusyhteistyö: Hyödynnetään mahdollisuudet laajempiin kokonaisuuksiin myös muiden yhteistyötahojen ja laitosten kanssa (energiatekniikka, rakennustekniikka, konetekniikka). Laitos on aktiivinen seuraavissa SHOK:ssa: Energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus. 6

7 3. JOHTAMINEN Sähkötekniikan laitos kuuluu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan istuntokausi on kolme vuotta. Vuosina Laitoksen johtajana toimii Matti Lehtonen ja varajohtajana Antero Arkkio. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka on epävirallinen elin, joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat professorit, suurjännitelaboratorion laboratorioinsinööri ja talousvastaava. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja Laitoksen organisaatio Sähkötekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. 7

8 Laitoksen johtaja, varajohtaja ja johtoryhmä TUTKIMUSRYHMÄT Siirtotekniikka Prof. Liisa Haarla Suurjännitetekniikka Lab. ins. TkT Petri Hyvönen Sähköjärjestelmät Prof. Matti Lehtonen Sähkökäytöt Prof. Jorma Luomi Sähkömekaniikka Prof. Antero Arkkio Tehoelektroniikka Prof. Jorma Kyyrä Teollisuuselektroniikka Prof. Seppo Ovaska Kuva 1. Sähkötekniikan laitoksen organisaatio Laitoksella on jaettu vastuita seuraavasti Talousvastaava: Iris Holmqvist Matkayhdyshenkilö: Marika Schröder Hankintayhdyshenkilö: Jouni Mäkinen Opetusvastaava: Terhi Arvela Laatuvastaava: Asko Niemenmaa Tietojärjestelmien ylläpitäjä ja tietoturvavastaava: Veli-Matti Niiranen, varamies Ari Haavisto 8

9 3.1.2 Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli TuSo-prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Sähkötekniikan laitoksessa tiedonkeruusta vastaavat laatuvastaava TkT Pirjo Heine, apunaan laitoksen talousvastaava Iris Holmqvist Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 4. VOIMAVARAT 9

10 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Opetushenkilöstön englannin kielen taitoa parannetaan yhdessä kielikeskuksen kanssa. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi uudelle henkilölle nimetään työnopastaja. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös palautekeskustelu noin kahden viikon kuluttua. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia. Henkilöstökokous järjestetään kolme kertaa vuodessa. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu ETA-tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Täydentävän rahoituksen määrä on n. 75% kokonaisrahoituksesta. 10

11 11

12 Tutkimusryhmien päälliköille on lisäksi delegoitu seuraavat hyväksymisoikeudet ryhmänsä tutkijoiden osalta: Ilmoitus 1-3 päivän poissaolosta Ilmoitus vuosilomasta / lomarahavapaasta / säästövapaasta Sopimus lomapäivien säästämisestä Sopimus lomarahan vaihtamisesta palkalliseksi vapaaksi Vuosilomaetuudet Muutostieto palkanmaksua varten 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Sähkötekniikan laitos sijoittuu entisen Sähkö- ja tietoliikennetekniikan rakennukseen Otakaari 5, jossa laitoksella on tiloja I- ja L-siivessä. L-siivessä sijaitsee suurin osa laboratoriotiloista, kuten suurjännitelaboratoriot ja sähkökonesali. 12

13 4.3.2 Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Koulutus Laitos tuottaa opetusta Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman pääaineopiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduuliopiskelijoille. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla ETA-tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. ETA-tiedekunnan Opetuksen laatutoimikunnassa (OPLaa) laitosta edustaa professsori Liisa Haarla. OpLaa on Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan yhteinen oma toimikunta, jonka tehtäviin kuuluu opetuksen kehittäminen ja arviointi, opetuspalkkiot, opetusnäytteitten arviointi ja tuutortoiminnan kehittäminen. OpLaa järjestää myös pienimuotoisia keskustelu- ja koulutustilaisuuksia tiedekunnan tarpeiden mukaan. Näissä Experience Forum -tilaisuuksissa on tähän mennessä puhuttu esimerkiksi tenttikäytännöistä ja tuntiassistentin työstä. Tutkijakoulut Laitos osallistuu aktiivisesti Sähkötekniikan tutkijakouluun, joka on valtakunnallinen tohtorikoulutusohjelma, joka toteutetaan yhteistyönä eri sähkövoimatekniikan osaalueilla toimivien tutkimus- ja koulutusyksiköiden kesken. Ohjelman toteuttajina ovat Teknillisen korkeakoulun Sähkötekniikan laitoksen lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston sähköenergiatekniikan laitos, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan osasto, Vaasan yliopiston sähkötekniikka sekä VTT:n energiajärjestelmien tutkimusalue. Osa laitoksen tutkijoista saa palkkaa tutkijakoulusta. Kaikki jatko-opiskelijat saavat osallistua tutkijakoulun järjestämille kursseille. Laitoksen professorit ja laitoksella vierailevat professorit järjestävät jatko-opintokursseja, joihin tutkijakoulun kaikki opiskelijat ovat tervetulleita. Vuonna 2008 laitos järjesti viisi jatko-opintokurssia. Laitoksen henkilökuntaa osallistuu runsaslukuisesti tutkijakoulun kesäseminaareihin. Tutkijaryhmien vetäjät ja laatuvastaava muistuttavat alkukesällä seminaarista ja kehottavat osallistumaan siihen. Koko henkilökunta, kesäteekkareita myöten, on tervetullut kesäseminaariin. Osallistuminen ei maksa henkilökunnalle mitään. 13

14 5.2 Tutkimus Tutkimus laitoksessa on organisoitu professorien ja vanhempien tutkijoiden johtamille tutkimusryhmille. Tutkimusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisen tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta tutkimusryhmät ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Tutkimusryhmän johtaja päättää ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa ja valtuuksiensa puitteissa. Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Laitoksen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ylläpitämiseksi palkataan ulkomailta kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunnassa on perustettu neuvottelukunta, jossa on teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. Lisäksi kehitetään palautejärjestelmiä opinnäytetöiden ja teollisuuden rahoittamien projektien onnistumisesta. Nämä on kuvattu tarkemmin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 5.4 Tukitoiminnot Sihteeripalvelut Laitoksella on kolme sihteeriä, joiden tehtäväkentät ovat seuraavat: Anne Hovi: Tehoelektroniikka-, Teollisuuselektroniikka ja Siirtotekniikka-tutkimusryhmien -henkilöstöasioiden hoito -tutkimusryhmien projektien taloushallinto (laskujen käsittely, laskutus, rahaseuranta, oikaisut) -kirjaston julkaisu- ja tutkimustietokantojen ylläpito, matkustusasiat sekä toimiston hankinnat -opintoasioiden päivittäminen kotisivuille 14

15 -tilaisuuksien järjestäminen (mm. Norpie 2008) -Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita tutkimusryhmien toimintaan liittyviä tehtäviä. Toimenkuvaan kuuluvat yhteiset tehtävät: -kansainvälisten tutkijoiden ja tutkimusapulaisten (Omidiora, Nagy etc.) matka-asiat -varamatkahenkilönä toimiminen -maksuliikenneasiat ja laitoksen luottokorttimaksut -NOPPA-asioiden päävastuuhenkilö Iris Holmqvist: Sähköjärjestelmät-, Sähkökäytöt- ja Suurjännitetekniikka-tutkimusryhmien -henkilöstöasioiden hoito -tutkimusryhmien projektien taloushallinto (laskujen käsittely, laskutus, rahaseuranta, oikaisut) -kirjaston julkaisu- ja tutkimustietokantojen ylläpito, matkustusasiat sekä toimiston hankinnat -opintoasioiden päivittäminen kotisivuille -tilaisuuksien järjestäminen -Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita tutkimusryhmien toimintaan liittyviä tehtäviä. Toimenkuvaan kuuluvat yhteiset tehtävät: -talousvastaava; budjetointi laitoksen johtajalle -laitoksen OTO-tiedottaja Marika Schröder: Sähkömekaniikan tutkimusryhmän -henkilöstöasioiden hoito -tutkimusryhmän projektien taloushallintoon liittyvät asiat (laskujen käsittely, laskutus, rahaseuranta, oikaisut) -kirjaston julkaisu- ja tutkimustietokantojen ylläpito, matkustusasiat sekä toimiston hankinnat -opintoasioiden päivittäminen kotisivuille -tilaisuuksien järjestäminen -Lisäksi tehtäviin voi kuulua muita tutkimusryhmien toimintaan liittyviä tehtäviä. Toimenkuvaan kuuluvat yhteiset tehtävät: -matkavastaava ATK-tuki Laitoksen ATK-tuesta vastaa pääasiassa Veli-Matti Niiranen, apunaan Ari Haavisto ja Ilkka Hanhivaara. Laitos käyttää myös tiedekunnan atk-ryhmää ja sen palveluja. Työturvallisuus Työturvallisuus on tietoa ja taitoa työperäisten työterveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi. Turvallisuudesta vastaa laitoksen johtaja, mutta työsuojelu koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä, jokainen laitoksen henkilökuntaan kuuluva on omalta osaltaan vastuussa työturvallisuudesta ja sen mahdollisten puutteiden poistamisesta tai edelleen informoinnista esimiehilleen. Suurjännitelaboratorioiden sähköturvallisuudesta vastaa Petri Hyvönen sekä sähkökonesalin sähköturvallisuudesta Ari Haavisto, edellä mainitut toimivat myös omien alueidensa sähkökäytönjohtajina. Ensiapukoulutusta annetaan määrävuosina, vähintään kolmen vuoden välein. Sähköturvallisuuden osalta pysyväisohjeena on että sähköiskuvaaran vallitessa on aina oltava läsnä vähintään kaksi henkilöä. TKK:n ulkopuolella, esimerkiksi yritysten tiloissa, satunnaisestikin toimivilla henkilöillä tulee olla voimassa oleva työturvallisuuskortti. Suurjännitelaboratoriossa 15

16 pysyväisluontoisesti työskentelevillä henkilöillä tulee olla voimassa oleva sähkötyöturvallisuuskoulutus. Laitos saa tarvittaessa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. 16

17 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua palautejärjestelmän (lomakkeet, keskustelut) avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Laitos kannustaa opettajia osallistumaan pedagogisiin koulutuksiin Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, tieteelliset julkaisut, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulun johtoryhmä, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta. 17

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos. Laitoskäsikirja

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos. Laitoskäsikirja Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos Laitoskäsikirja Versio Laati Selitys 0.1 D. Häggman, H. Aarnio 28.10.2008 0.2 Laaturyhmä 2.3.2009 0.3 Laaturyhmä Käsikirjan 1.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,

Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1, Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1,00 15.10.2009 Laakso/Enberg/Järvinen/Lojander/Tammenmaa/Ojala/Koskela SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,3

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,3 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1,3 VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 0,001 24.9.2008 TY Laitoskäsikirjan runko, Puun laboratorioinsinöörien

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 0.2. Pekka Mård ja Iiris Kauppila

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 0.2. Pekka Mård ja Iiris Kauppila Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 0.2 Pekka Mård ja Iiris Kauppila 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Töiden organisointi laitoksella

Töiden organisointi laitoksella Töiden organisointi laitoksella Jukka Maalampi Fysiikan laitos KATSE TULEVAISUUTEEN talous-,, henkilöst stö- ja koulutusasioiden muutoksissa. 26.11.2007 Fysiikan laitos Henkilökunta kunta Opetus ja tutkimus

Lisätiedot

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke

Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke 2007 2009 Hankkeen pääteema: Jatko-opiskelijoiden ohjaaminen erityisesti kansainvälistyminen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

DI Energia ja informaa/otekniikan tutkinto ohjelma Kimmo Kauhaniemi Teknillinen /edekunta

DI Energia ja informaa/otekniikan tutkinto ohjelma Kimmo Kauhaniemi Teknillinen /edekunta DI Energia ja informaa/otekniikan tutkinto ohjelma 29.8.2015 Kimmo Kauhaniemi Teknillinen /edekunta DI opinnoista Arvostettu ja vaativa koulutus Avaa mahdollisuuden moniin eri tehtäviin Vaasan yliopistossa

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen ESITTELYLISTA A 5/2012 Kokous n:o 2 tiistaina 23.10.2012 klo 15.00-16.20 dekaani Peppi Karppinen akatemiatutk. Jouni Jaakkola I Raija Lähdesmäki tutkijatoht. Juha Risteli prof. Suvi Rahja 1. Kokouksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Janne Jänis Kemian laitos Joensuun kampus Biotalouden määritelmä Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Historian tutkinto-ohjelma Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa Historian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden ohjaukseen.

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja on kokousmuistiossa.

Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja on kokousmuistiossa. Jyväskylän yliopisto 1(8) L A A T U T Y Ö 6. 3. 2 0 0 8 J o h d o n k a t s e l m u s, l u o n n o s Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän 3.3.2008 pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Farmasian laitoksen laatukäsikirja pvm: hyväksynyt:seppo Lapinjoki

Farmasian laitoksen laatukäsikirja pvm: hyväksynyt:seppo Lapinjoki Farmasian laitoksen vuosittaisen toiminnan arvioinnin formaatti ja mittarit Muutosaikana käytetään farmaseuttisen tiedekunnan toiminnan arviointi formaattia ja sen käyttämiä indikaattoreita soveltaen.

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö Kalle Romanov, LKT Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö (TUKE), Helsingin yliopisto Tiedekunta I Tiedekunnassa on 6 koulutusohjelmaa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Erkki Antila. Dekaani. Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari

Erkki Antila. Dekaani. Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Erkki Antila Dekaani Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 1.2.2017 2013 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari

Lisätiedot

Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa

Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Anneli Kangasvieri Johtaja, opetus ja kulttuuri 4.10.2012 Kuntaliiton tavoitteena on kehittää johdon työtä tukevia palveluja

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAKETTI-hankekokonaisuus Klaus Lindberg CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Lisätiedot