1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös

Transkriptio

1 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla tarkoitetaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavia alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia koulutusohjelmia, joihin on erillinen valinta. Periaatteet vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämisestä ja toteuttamisesta koskevat kaikkia Jyväskylän yliopistossa vieraalla kielellä toteutettavia maisteriohjelmia. Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistäminen edellyttää, että ne ovat yliopistoa profiloivia ja pohjautuvat oppiaineiden/laitosten ja tiedekuntien erityisosaamis ja vahvuusalueille. Uusien maisteriohjelmien tulee käynnistyä pääsääntöisesti olemassa olevaan tutkimukseen perustuen, koulutusta ja resursseja uudelleen suuntaamalla ja yhdistämällä sekä synergiaedut muuhun koulutukseen hyödyntäen. Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistäminen ja toteutumisen seuranta edellyttävät myös laadunvarmistusmenettelyä, joka tulee toteuttaa käyttäen yliopiston hallituksen hyväksymiä vieraskielisten maisteriohjelmien laadunvarmistuskriteereitä (kohta 2.). Vieraskieliselle maisteriohjelmalle on mahdollista hakea määräaikaista rahoitusta joko rehtorilta sisäisenä kehittämishankkeena tai opetusministeriöltä toiminta ja taloussuunnitelmaan sisällytettynä hankkeena. Opetusministeriölle esitettävän vieraskielisen maisteriohjelman rahoituksen ehtona on, että se ei ole kertaluonteinen ja että minimisisäänotto on 20 opiskelijaa. Sisäisenä kehittämishankkeena toteutettavan hankkeen minimisisäänotto on 15 opiskelijaa. Opetusministeriön rahoittaman hankkeen tulee olla useamman ainelaitoksen/oppiaineen yhteishanke. Myös sisäisinä kehittämishankkeina toteutettavissa maisteriohjelmissa rahoitusta kohdennettaessa etusijalla ovat yhteishankkeet. Vieraskielisten maisteriohjelmien kustannuksista, rahoituksesta ja käynnistämisestä on laadittu erilliset ohjeet (oheistettuna). 1/7

2 2 Laadunvarmistuskriteerit 1. Ohjelman tavoitteet ja toteutus: osaamistavoitteet ohjelmassa (mitkä tiedot ja taidot ohjelmasta valmistuvilla opiskelijoilla pitää olla) ohjelman toteuttamistapa: opetussuunnitelmat, opetuksen suunnittelu, opetuksen toteuttamistavat (sisältäen mm. virtuaaliopetuksen ja monimuoto opetuksen), oppimisen arviointi kansainvälinen verkostoituminen: ohjelmaan sisältyvä ulkomainen opiskelu tai työharjoittelujakso, mahdollinen joint degree tai double degree yhteistyö, suunniteltu opettajavaihto, kansainväliset intensiivijaksot ym. kansallinen verkostoituminen, yhteistyö yliopiston muiden yksiköiden kanssa ja yhteistyö oman laitoksen/oppiaineen sisällä vuotuinen sisäänotto opiskelijarekrytointi, opiskelijavalinnat (mm. opiskelijoiden kielitaidon varmennus), tavoite suomalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden määrälle 2. Perustelut ohjelman käynnistämiselle: alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen koulutustarve (perustelut ohjelman järjestämiselle vieraalla kielellä) kilpailutilanne: tarjonta muissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa yhteys yliopiston/tiedekunnan/laitoksen/oppiaineen vahvuusalueisiin ja strategiaan ja yhteys laitoksen/oppiaineen muuhun opetukseen yhteydet tutkimukseen yhteydet työelämään ja ohjelman alueellinen ja kansainvälinen vaikuttavuus ohjelman innovatiivisuus: mitä uutta/innovatiivista ohjelman opetusmuotoihin tai opetusohjelmaan mahdollisesti sisältyy 3. Jatko opintokelpoisuus: missä pääaineissa/millä aloilla ohjelma antaa kelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen opinnäytetyön laatukriteerit ja arviointi (mm. opinnäytetyön kieli) 2/7

3 4. Resurssit: 4 vuotinen rahoitussuunnitelma: kolmen vuoden hankerahoitusjakso ja sen jälkeinen vuosi (sisältäen kaikki ohjelman kustannukset sekä mahdollisen ulkopuolisen rahoituksen) opetuksen ja opintojen ohjauksen henkilöresurssit, hallinnollinen tuki opettajien kielitaito ja pedagogiset taidot (sisältäen mm. aiemman kokemuksen vieraalla kielellä opettamisesta ja opetustehtävät ulkomailla), valittavien opettajien valintamenettely ja kriteerit (myös tuntiopettajat) tilat, välineet, laitteistot ym. 5. Ohjaus ja arviointi opinto ohjauksen järjestäminen (sisältäen mm. HOPS:t) palautejärjestelmät (sisältäen mm. opiskelija, opettaja ja työelämänpalautteen keräämisen), erityisesti palautteen hyödyntäminen muut laadunarviointi ja laadunvarmistusmenetelmät (sisältäen mm. benchmarking arvioinnin ja ulkoiset arvioinnit) 3/7

4 Ohjeet vieraskielisten maisteriohjelmien kustannuksista, rahoituksesta ja käynnistämisestä 1 Kustannukset ja rahoitus Rehtorin rahoittamalle, sisäisenä kehittämishankkeena toteutettavalle ohjelmalle kohdennetaan rahoitusta enintään kolmeksi vuodeksi mukaisesti. Tämän jälkeen ohjelman jatkaminen edellyttää oppiaineen/oppiaineiden tai laitoksen/laitosten täysimääräistä omaa resurssointia. Hankesuunnitelmaan sisällytettävästä rahoitussuunnitelmasta tulee ilmetä, miten ohjelma rahoitetaan rehtorin tai opetusministeriön rahoittaman, maksimissaan kolmivuotisen, jakson jälkeen. Vieraskielisen maisteriohjelman kustannusarviota laadittaessa tulee ottaa huomioon hankkeen kaikki kustannukset mukaan lukien ohjelmaan mahdollisesti sisältyvät pakolliset harjoittelut ja opintotuen ulkopuolelle jäävien ulkomaisten opiskelijoiden aiheuttamat kustannukset. 2 Käynnistäminen Vieraskielisen maisteriohjelman käynnistäminen edellyttää, että 1. Hankkeen toteuttamisesta päävastuussa oleva ainelaitos/ oppiaine laatii hankeesityksen maisteriohjelman käynnistämiseksi. Hanke esitys sisällytetään laitoksen TTS:aan ja siinä tulee olla selvästi kuvattuna koulutuksen tavoitteet ml. mihin alueelliseen, kansalliseen tai kansainväliseen tarpeeseen koulutuksella vastataan, miten ohjelma tukee yliopiston, tiedekunnan, laitoksen, oppiaineen tai niiden strategiaa ja vahvuuksia, kilpailutilanne ja markkinaennuste ml. onko vastaavanlaista koulutusta tarjolla muissa yliopistoissa/ ammattikorkeakouluissa Suomessa ja Euroopassa, ennuste ohjelman tuottamasta tutkintomäärästä toiminta ja taloussuunnittelukauden aikana sekä hankkeen kustannukset ja rahoitussuunnitelma neljälle vuodelle. 4/7

5 Hanke esitykseen tulee myös liittää selvitys laadunvarmistuksesta, joka on tehty yliopiston hallituksen hyväksymien vieraskielisten maisteriohjelmien laadunvarmistuskriteereiden mukaisesti. 2. Hankkeen toteuttamisesta päävastuussa olevan ainelaitoksen käsittelemä ja puoltama hanke esitys esitetään tiedekunnalle tiedekunnan asettamassa TTS aikataulussa (kesä elokuu). 3. Tiedekunnan käsittelemä ja puoltama maisteriohjelmaesitys, johon on oheistettu liitteeksi toteutettu laadunvarmistus, toimitetaan hallintovirastoon suunnittelu ja kehittäminen vastuualueelle hallintoviraston asettamassa TTS aikataulussa (syyskuu). Hanke esitys tulee olla mainittuna myös tiedekunnan toimittamassa tulossopimustarjouksessa. 4. Hallintoviraston suunnittelu ja kehittäminen vastuualue lähettää maisteriohjelmaesitykset opetusneuvostoon lausunnolle (syyskuu). Suunnittelupäällikkö tekee esityksen rehtorille. 5. Tiedekunnan ja rehtorin välisissä tulossopimusneuvotteluissa (loka marraskuu) sovitaan a. vieraskielisen maisteriohjelman käynnistämisestä sisäisenä kehittämishankkeena, b. mahdollisen hankerahoituksen määrästä ja kestosta sekä c. arviointien toteuttamisesta ja aikataulusta. Mikäli sovitaan, että maisteriohjelma esitetään yliopiston hallitukselle sisällytettäväksi toiminta ja taloussuunnitelmaan ks. kohta opetusministeriölle esitettävät vieraskieliset maisteriohjelmat. 6. Yliopiston sisäisissä tulossopimusneuvotteluissa käynnistettäväksi sovitun vieraskielisen maisteriohjelman toteuttamisvastuu on laitoksella. Hankkeen toteuttamisesta päävastuussa oleva laitos vastaa a. ohjelman toteuttamiseen osallistuvan opetushenkilöstön pätevyysvaatimusten määrittelystä ja valintaprosessista yhteistyössä tiedekunnan kanssa yliopiston kielipoliittisen ohjelman ja henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti, maisteriohjelman hankesuunnitelmaa ja siihen sisällytettyjä laatukriteereitä noudattaen sekä 5/7

6 b. muusta vieraskielisen maisteriohjelman käynnistämisen edellyttämästä valmistelutyöstä noudattaen maisteriohjelman hankesuunnitelmaa ja siihen sisällytettyjä laatukriteereitä. Vieraskielisen maisteriohjelman käynnistämisvaiheessa hankkeen toteuttamisesta päävastuussa olevan laitoksen/ oppiaineen edellytetään olevan yhteydessä hallintoviraston kansainvälisiin palveluihin hakuaikataulun ja materiaalin suunnittelussa. Opiskelijavalinnan toteuttamisesta vastaa tiedekunta yliopiston opiskelijavalintojen kehittämisstrategian, hallituksen vuosittain vahvistamien yleisten valintakriteerien ja kielipoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Englanninkielisten maisteriohjelmien aiheuttama sisäänoton lisäys tulee käsitellä sekä tiedekuntaneuvostossa että yliopiston hallituksessa. Hallituskäsittelyssä esittelijänä toimii opintohallintopäällikkö. 3 Toteuttamisen seuranta Käynnistettäväksi sovituista ja käynnistyneistä englanninkielisistä maisteriohjelmista raportoidaan vuosittain hallintoviraston suunnittelu ja kehittäminen vastuualueelle hallintoviraston ja/tai opetusministeriön laatimien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti siten kuin ohjelman käynnistämisen yhteydessä on sovittu. 4 Opetusministeriölle esitettävät vieraskieliset maisteriohjelmat Opetusministeriölle esitettävien vieraskielisten maisteriohjelmien valmistelua koskevat seuraavat periaatteet ja käytännöt: 1. Englanninkielistä maisteriohjelmaa koskevan hanke esityksen sisällyttämisestä yliopiston toiminta ja taloussuunnitelmaan käydään lähetekeskustelu yliopiston hallituksen iltakoulussa (joulukuu), esittelijänä toimii suunnittelupäällikkö. 2. Päätös hanke esityksen sisällyttämisestä toiminta ja taloussuunnitelmaan hallituksen varsinaisessa TTS käsittelyssä (tammi helmikuu), esittelijänä toimii suunnittelupäällikkö. 3. Hanke esitys esillä JY:n ja OPM:n välisissä tulossopimusneuvotteluissa (huhtikuu). OPM:n päätöksestä kohdentaa/ olla kohdentamatta hankkeelle rahoitusta tiedotetaan JY:n sisäisessä tiedotustilaisuudessa (huhtikuu). 6/7

7 4. Hankerahoituksen kohdentamisesta hankkeeseen osallistuvien ainelaitosten/oppiaineiden kesken sovitaan hankkeen toteuttajien välillä käytävissä neuvotteluissa suunnittelupäällikön johdolla. 5. Hankerahoitus kohdennetaan tiedekunnille JY:n ja OPM:n välisen tulossopimuksen sekä hankkeeseen osallistuvien ainelaitosten välillä sovitun rahanjaon mukaisesti. 7/7