Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 201 Helsinki 2015 Toimintakertomus_201.indd :3:39

2 2 Toimintakertomus_201.indd :3:0

3 Sisällys Vuosi 201 Työterveyslaitoksessa 1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella Johdon katsaus 6 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella Strategiset fokusalueet Työurien pidentäminen Työhön osallisuuden lisääminen Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työelämän laadun kehittäminen Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella Toiminta-alueet 27.1 Ratkaisujen kehittäminen 27.2 Asiakasratkaisut 38.3 Tiedolla vaikuttaminen 1 5. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 6 6. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 8 7. Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Allekirjoitukset ja määräajat 70 3 Toimintakertomus_201.indd :3:0

4 Vuosi 201 Työterveyslaitoksessa Vuonna 201 Työterveyslaitoksessa hyväksyttiin uusi strategia, toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana laaja kansainvälinen arviointi laitoksen toiminnasta ja uudistettiin organisaatiota. Kansainvälinen arviointi totesi laitoksen toiminnan olevan yhteiskuntaa ja työelämää hyödyttävää ja tehokkaasti organisoitua. Laitoksen vaikuttavuuden osoittamista kannustettiin tehostamaan. 850 mediaesiintymistä 7 tieteellistä julkaisua 316 ei-tieteellistä artikkelia 1,8 miljoonaa käyntiä ttl.fi-sivuilla Työterveyslaitoksella on keskeinen rooli tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä. Kansainvälinen arviointi, kesäkuu 201 Työterveyslaitoksen uusi strategia linjaa laitoksen painopisteet : 1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä 2. Työkyvyttömyyden vähentäminen 3. Työterveysyhteistyö ja erityiskysymykset:. Uusien teknologioiden turvallisuus ja 5. Arktisen työn työhyvinvointi Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alue muokkasi vuoden aikana palvelutarjontaansa. Ratkaisujen kehittämisen t&k-toiminta jatkaa työtään seitsemässä teemassa. Tiedolla vaikuttamisen alueella vahvistetaan edelleen päätöksenteon tukea. Laitoksen henkilötyövuodet laskivat edelleen, kun laitoksessa toteutettiin kahdet yt-neuvottelut. Vaikuttamista verkossa Työterveyslaitoksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa kasvoi edelleen vuonna 201. Facebookin rinnalle on noussut tiedonvälityskanavana Twitter. Mediassa laajimmin näkyneet työelämäaiheet liittyivät mm. stressin hallintaan ja palautumiseen, unettomuuden hoitoon, työpaikkakiusaamiseen ja hyvään ergonomiaan. Uutena aiheena nousi esiin ytneuvotteluista selviäminen. Vuonna 201 Työterveyslaitos julkaisi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Lanseerausta tuki tuhansia tavoittanut avoin webinaari. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit työterveyshuoltojen toimintaan. henkilötyövuotta Toimintakertomus_201.indd :3:3

5 Koulutusta ammattilaisille Työterveyslaitos toteutti vuoden aikana koulutuspäivää. Suosituimpia koulutussisältöjä oli mm. työsuojelun ja työterveyshuollon aihepiireissä. Koulutuksiin osallistuu laajasti henkilöstöosaajia, työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja työsuojelupäälliköitä. Yhteiskunnallista vaikuttamista Työterveyslaitos julkaisi seitsemän Viesti päättäjille -tiedotetta (VP) Facebook-tykkääjät Twitter-seuraajat VP:tä toimitetaan 195 päättäjälle ja vaikuttajalle Suomessa. Aiheita vuonna 201 olivat mm. työhyvinvointi ja tuloksellisuus, työuran hallinta, palveluiden uudistaminen ja nuorten työmarkkina-aseman parantaminen. Laitos on mukana vaikuttamassa mm. ILOn työturvallisuutta ja terveyttä käsittelevissä elimissä ja Kansainvälinen työterveyskomissio ICOHissa sekä EU:ssa. Pohjoismaisten työterveyslaitosten yhteistyötä tiivistettiin vuoden 201 aikana. Tutkimus ja kehittäminen Työterveyslaitoksen t&k-toiminnan keskeisimmät rahoittajat ovat EU, Tekes ja Työsuojelurahasto. Ulkopuolisen rahoituksen volyymi oli 9,07 miljoonaa euroa, valtionapua käytettiin 12,3 miljoonaa euroa. T&k-toimintaa määritteli myös vuonna 201 monitieteisyys ja läheinen yhteistyö työpaikkojen kanssa. Toiminta tieteenaloittain 2013 Laitos osallistui SuomiAreenan työhyvinvoinnin tilaa koskeviin keskusteluihin yhdessä Työelämä2020 -hankkeen ja Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Hyvän johtamisen kriteerit syntyivät yhteistyössä Johtamisverkoston kanssa. Julkiselle sektorille suunnattujen kriteerien näkökulmia ovat osaaminen, yhteistyö ja verkostot, luottamus, uudistuminen ja monimuotoisuus. Työn imu keräsi ennätysyleisön Työterveyslaitoksen Tutkimuspäivässä. Työpaikoilla kannattaa siirtää ajatus siihen, mikä toimii hyvin, kannusti professori Wilmar Schaufeli, joka on luonut työn imun käsitteen. Hyvä työn imu tuo parempaa laatua, poissaolojen vähentymistä ja tuottavuuden kasvua. 5 Toimintakertomus_201.indd :3:

6 1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella Johdon katsaus Uudistuva Työterveyslaitos tukemassa työelämää Menneellä strategiakaudella Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite oli vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään. Työterveyslaitos on kehittänyt lukuisia ratkaisuja, jotka edistävät sekä työhyvinvointia että työn tuloksellisuutta. Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä huolimatta viime vuosien hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta ja tehtyjen lakimuutosten vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia ja oli ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle henkeä. 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna työuran keskimääräinen pituus oli 61,2 vuotta vuonna 201, missä oli parannusta 0,3 vuotta edellisestä vuodesta. Työurien pidentämiseksi on edelleen paljon tehtävää; eliniän pidentyessä huoltosuhteen kehitys vaikuttaa olennaisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Siksi työurien pidentäminen säilyy Työterveyslaitoksen uuden strategian keskeisenä tavoitteena. Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisen keskiössä on ollut erityisesti yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen työpaikan toimijoiden, muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kanssa. Työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen ja arviointi on ollut keskeistä, tärkeimpinä toimintamalliin liittyvät käytännöt. Uusittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö kiteytti työterveyshuollon laadun kehittämisen tavoitteet. Verkostoista tuli menneellä strategiakaudella tärkeä tapa kehittää työelämää. Työterveyslaitos toimi avaintahona Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa sekä osallistui aktiivisesti Työelämä hankkeen ja KASTEohjelman toimintaan. Keskeisiä verkostoja työelämätiedon ja työelämän kehittämisen ratkaisujen levittämiselle: Työelämä2020 -hanke Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Nolla tapaturmaa -foorumi Menneen strategiakauden visio Hyvinvointia työstä säilyy alkaneen strategiakauden iskulauseena. Ajattelutapa siitä, että työssä mukana oleminen tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle, nousi menneen strategiakauden aikana yhteiskunnalliseen keskusteluun aikaisemman työelämää lähinnä riskilähtöisesti tarkastelleen näkökulman rinnalle. Työpaikoilla on havahduttu aiempaa kattavammin tunnistamaan, arvioimaan ja edistämään työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä tekijöitä ja toimintatapoja. Vuoden 201 kolmen fokusalueen ohjaamana (työurien pidentäminen, työelämän laadun kehittäminen ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen) Työterveyslaitos tuotti ja levitti työelämää tukevia ratkaisuja työelämän hyödyttämiseksi. Digitalisaation haasteeseen vastaavat päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua tukevat viestinnän muodot (esim. Viesti päättäjälle -konsepti) ja asiantuntijatoiminnan muodot (mm. laaja asiantuntijoittemme hyödyntäminen mediassa ja työelämän kehittämisen työryhmissä), työelämää koskevan tilannetiedon tuottaminen (mm. Työterveyshuolto Suomessa -katsaus, COCHRANE-katsaukset) ja suoraan työelämää hyödyttävä palveluliiketoimintamme ovat onnistuneesti palvelleet strategisten tavoitteiden toteuttamista. Tutkimuslaitosuudistus ja niukkeneva valtionapu Tutkimuslaitosten valtionavun vähennys johtuu valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistusta, vuoden 2013 kehysriihessä sosiaali- ja terveysministeriön tutkimustoimintaan erikseen kohdennetusta 30 miljoonan euron valtionavun vähennyksestä sekä erilaisista tuottavuusvähennyksistä. Kokonaisuudessaan näiden päätösten toteuttaminen merkitsee Työterveyslaitoksen valtionavun vähentymistä vähintään 26 % vuosina Strategiakaudella Työterveyslaitoksen valtionavun vähennysten seurauksena jouduttiin YT-neuvottelujen kautta laitoksesta lopettamaan yhteensä 58 työsuhdetta. Lisäksi valtionavun leikkausten seurauksena Lappeenrannan aluetoimipisteen toiminta lakkautettiin ja TTT-lehden julkaisemisesta luovuttiin vuoden 201 lopussa. 6 Toimintakertomus_201.indd :3:5

7 henkilötyövuotta Kuva 1. Työaika henkilötyövuosina -kehitys Leikkauksilla on vaikutuksensa laitoksen suoriutumiskykyyn ja mm. sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen toteutumiseen. Uusi strategia rajaa laitoksen fokusoitumista aiempaa tiukemmin. Tämä ja niukkenevat resurssit on huomioitava tulossopimusta laadittaessa. Työterveyslaitoksesta tehty kansainvälinen arviointi korosti työelämää koskevan tutkimustiedon tärkeyttä suomalaiselle yhteiskunnalle Työterveyslaitoksen toimintaa vuosina koskenut kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 201 sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana. Yhtä aikaa STM:n hallinnonalalla toteutettiin arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Arviointi nosti Työterveyslaitoksen vahvuudeksi keskeisen kotimaisen ja kansainvälisen roolin tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä. Arviointiryhmän suositukset kannustivat laitosta mm. tunnistamaan työurien pidentämisen kannalta keskeiset sisällöt uutta strategiaa muodostettaessa, panostamaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden uskottavaan osoittamiseen sekä lisäämään tehokkaiksi ja vaikuttaviksi osoitettuja työelämäinterventioita. Arviointiryhmän mukaan Työterveyslaitos pystyy dynaamisimmalla ja suorimmalla tavalla palvelemaan sidosryhmiään sekä suomalaista ja eurooppalaista työelämää itsenäisenä laitoksena Työterveyslaitoksen uusi strategia laadittiin kaudelle niukkenevassa voimavaratilanteessa Osin yhtä aikaa kansainvälisen arvioinnin kanssa Työterveyslaitoksessa valmisteltiin uusi strategia, joka nosti laitoksen kohteiksi kaudella kolme strategista painopistettä ja kaksi erityiskysymystä. Strategiset painopisteet: 1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä 2. Työkyvyttömyyden vähentäminen 3. Työterveysyhteistyö Erityiskysymykset:. Uusien teknologioiden turvallisuus 5. Arktisen työn työhyvinvointi. Työterveyslaitoksen vaikuttamista verkostoissa Tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti SOTER- KO-yhteistyöverkostoa laajennettiin: THL:n, STUKin ja Työterveyslaitoksen lisäksi mukaan tulivat Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, Kela, SYKE, VATT ja VTT. Laajennetussa yhteistyössä valmisteltiin kaksi uutta tutkimusohjelmaa: Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset sekä Nanohiukkaset ja terveys. Lisäksi riskienhallintaan liittyvää ohjelmaa laajennettiin kaivosturvallisuuskokonaisuudella. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen jatkui. Tanskan, Norjan ja Suomen työterveyslaitokset lisäävät keskinäistä yhteistyötään ja pyrkivät yhteisellä Pohjoismaisen ministerineuvoston tukemalla projektilla vakiinnuttamaan pohjoismaista työterveystoimintaa ja tiedonkeruuta. Työterveyslaitos on keskeinen toimija kansainvälisillä työterveyden ja työturvallisuuden foorumeilla globaalisti, Euroopan-laajuisesti ja alueellisesti. Maailmanlaajuinen yhteistyö perustuu Suomen sitoumuksiin osallistua YK-järjestöjen työhön, ja se toteutui Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) verkostoissa. Toteutimme osaltamme WHO:n Global Plan of Action on Workers Health -ohjelman (WHA60.26) tavoitteita, erityisesti työterveyshuollon kehittämisen ja kansallisten työterveysprofiilien osalta. Työterveyslaitos on aktiivinen toimija myös ILOn uudessa kansainvälisessä työturvallisuus- ja työterveysverkostossa. 7 Toimintakertomus_201.indd :3:5

8 Euroopan unionissa Työterveyslaitos on arvostettu asiantuntija ja yhteistyökumppani. Laitoksessa oli käynnissä 15 EU-rahoitteista T&K-hanketta ja useita hankehakemuksia valmisteltiin. Käytimme EU:n tarjoamia rahoituskanavia monipuolisesti ja valmistauduimme hakemaan rahoitusta myös Horisontti ohjelmasta. Laajamittaista tutkimusyhteistyötä tehdään erityisesti nanoturvallisuuden alueella, jossa on merkittäviä uusia hankkeita käynnissä. Näitä ovat mm. laitoksen koordinoima laaja Nanosolutions-hanke ( ) ja 59 eurooppalaista partneria käsittävä NANoREG, jossa Työterveyslaitos toimii yhtenä partnerina. Laitos jatkoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Topic Center -toimintaa nykyisen rahoitussopimuksen puitteissa vuoden 201 syksyyn. Topic Center -toiminnan loppuessa laitos neuvotteli uusista yhteistyömahdollisuuksista Bilbao-viraston kanssa. Työterveyslaitos vaikuttaa aktiivisesti myös 12 eurooppalaisen työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen PEROSH-verkostossa ja EU:n jäsenmaiden yhteisessä tutkimusohjelmasuunnittelussa (Joint Programming Initiative, JPI). Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat asiantuntijaroolissa useissa kansainvälisissä ammatillisissa järjestöissä, joista International Commission on Occupational Health (ICOH) on keskeisin. Muita keskeisiä työterveysalan kansainvälisiä järjestöjä ovat International Ergonomics Association (IEA) ja International Occupational Hygiene Association (IOHA), jotka molemmat ovat kansallisten yhdistysten kattojärjestöjä. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti International Social Security Associationissa (ISSA), erityisesti Prevention Culture -komiteassa. Cochrane Collaboration in Occupational Health on Työterveyslaitoksen johdolla toimiva kansainvälinen systemaattisten katsausten laatija. Cochrane-toiminnassa tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä näyttöön perustuvaa yhteenvetotietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta. Kohti uutta kautta Huolimatta haastavasta vuodesta ja talouden kehityksestä Työterveyslaitos suuntaa seuraavalle strategiakaudelle vakaassa tilanteessa. Ulkoisen rahoituksen määrässä mitattuna laitos on suoriutunut kovassakin kilpailutilanteessa hyvin, ja tutkimuksen laatu ja laitoksen näkyvyys työelämän tukijana ovat pysyneet korkeina. M ,7 18,5 18,5 17,2 17,2 17, 17,5 16, 10,1 9,2 9,3 7,9 8, 8,9 9,3 9,1 1,3 1,1 1,1 1,1 2,1 1,9 1,6 1, Tiedolla vaikuttaminen Asiakasratkaisut Ratkaisujen kehittäminen Kuva 2. Omat tuotot toiminta-alueittain milj. euroa Toimintakertomus_201.indd :3:6

9 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Työurien hallinta, erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat Työurien pidentämisen keinot liittyvät systeemiin kohdistuvien muutosten ohella laadullisiin tekijöihin. Työuria voidaan pidentää vaikuttamalla työkykyyn, työhyvinvointiin, terveyteen, työsuojeluun, eriarvoisuuden vähentämiseen ja julkisen palvelujärjestelmän toimivuuteen. Työterveyslaitoksessa tuotettiin tietoa työurien hallintaan liittyvistä tekijöistä sekä kehitettiin ja levitettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. seuraavia työkaluja työpaikkojen käyttöön: Kohti työelämää-, Koulutuksesta työhön- ja Vaikuta työturvallisuuteen -ryhmämenetelmät, jotka perustuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen nuorten uraohjaukseen. Menetelmien avulla vahvistetaan nuorten urataitoja ja ehkäistään syrjäytymistä 1. Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä kehitettiin organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteiseksi työkaluksi erityisesti ikääntyvän henkilöstön työuran hallinnan lisäämiseen. Tutkimus osoitti, että menetelmällä parannettiin osallistujien psyykkisiä voimavaroja, vähennettiin masennusoireita ja ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ajatuksia 2. Perhevapaalta työelämään -menetelmä sopii sekä työn hakua että aiempaan työpaikkaan palaamista suunnitteleville 3. Käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseksi on kerätty Työ ja perhe-elämä -ohjelmassa. Työn ja perheelämän tasapainoa voidaan parantaa muun muassa työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä esimiehiä valmentamalla. kehittymistä ja erilaisia ilmenemismuotoja Euroopassa. Raportin käytännöllinen ote auttaa kehittämään työpaikan ikäjohtamisen käytäntöjä 6. Onnistu osaamisen uudistajana -arviointimallin avulla voidaan arvioida yrityksessä käytössä olevien osaamisen ja työuran kehittämistapoja käytännönläheisesti 7. Tukemalla maahanmuuttajia sekä työelämää ja työorganisaatioita maahanmuuttokysymyksissä sekä mahdollistamalla erilaisia kouluttautumispolkuja voidaan maahanmuuttajia auttaa kiinnittymään suomalaiseen työelämään. Näin edistetään suomalaisten työpaikkojen hallittua moninaistumista. Työterveyslaitos tuotti tietoa, toimintamalleja ja käytännön ideoita monikulttuurisille työpaikoille sekä maahanmuuttajien työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi 8. Terveyden edistäminen työpaikalla Ns. TEDI-menetelmän avulla henkilöstö yhdessä esimiesten ja työterveyshuollon edustajien kanssa tunnistaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, luo kriteerit, joilla työyhteisö voi edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä laatii toimintasuunnitelman tarvittaville toimenpiteille 9. Interventiotutkimusten kohteina olivat mm. ammattiautoilijat, joilla on korkea riski joutua liikenneonnettomuuteen tai menettää työkykynsä mm. epäterveiden elintapojen seurauksena. Tutkimuksissa kehitettiin työpaikoille, työntekijöille ja työterveyshuolloille työkaluja, joilla voidaan edistää terveiden elintapojen noudattamista työpäivän aikana 10. Työkaluja alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla levitettiin mm. interventioiden ja koulutuksen avulla (Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen ohjeita esimiehelle sekä AHA-kysely) 11. Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta 5. Ikäjohtaminen Euroopassa -raportti analysoi ikäjohtamisen Toimintakertomus_201.indd :3:6

10 Työ- ja toimintakyvyn tukeminen Laajoissa seurantatutkimuksissa selvitettiin työn psykososiaalisten tekijöiden (stressi, sosiaalinen pääoma), terveyden, työkyvyn ja työssä jaksamisen välistä yhteyttä. Sairaalahenkilöstöä koskevan tutkimuksen mukaan viime vuosien aikana toteutetut rakennemuutokset ovat yhteydessä sairaalaorganisaatioiden työntekijöiden kokemaan työkyvyn alenemaan 12. Opettajia koskevan tutkimuksen mukaan oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kuten koulun omaisuuteen kohdistuva ilkivalta, koulukiusaaminen ja koulutyytymättömyys, olivat yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin. Pitkittäistutkimukset osoittivat, että kokemukset työn imusta ennakoivat työntekijöiden parempaa terveydentilaa, henkistä hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, onnellisuutta ja positiivisia työuran kokemuksia sekä vaikuttavat myönteisesti myös perhe-elämän laatuun. 1,15,16 Työterveyslaitoksen epidemiologisissa tutkimuksissa selvitettiin työhön osallistumiseen tähtäävien lakimuutosten vaikutuksia sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja työhön osallistumiseen. Lisäksi selvitettiin työkyvyttömyyteen johtavia tekijöitä sekä tuki- ja liikuntaelinten ja yleisten kansansairauksien välisiä yhteisiä riskitekijöitä ja niiden ehkäisykeinoja. Lisäksi tunnistettiin työkyvyn kehittymistä ja sitä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä keski-iässä. Tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseen ja sairauksien hallintaan kehitettiin TULE TYÖHÖN -toimintamalli, joka soveltuu kaikille toimialoille työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuoltojen käyttöön 17. Ammattipohjaiset työaltistematriisit työn fyysisille ja psykososiaalisille kuormitustekijöille valmistuivat. Kuormitustieto löytyy matriiseista 350 ammatille tai ammattiryhmälle. Nämä kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä perustuu useiden tuhansien terveystutkimuksiin osallistuneiden suomalaisten työntekijöiden haastatteluihin. Matriiseja hyödynnetään tutkimuksessa, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Työaltistematriiseja hyödynnetään myös ammatillisessa kuntoutuksessa. 18,19 Työpaikan esteettömyys mahdollistaa osatyökykyisten ihmisten osallistumisen työelämään ammattitaitonsa ja edellytystensä mukaisesti. Työterveyslaitos julkaisi ja levitti työkaluja esteettömyyden arviointiin ja edistämiseen työpaikoilla 20. Lähes kaikki työ sisältää vuorovaikutusta tietoteknisten välineiden kanssa. On tärkeää suunnitella laitteet ja toiminta siten, että lopputulos on sopusoinnussa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Kognitiivisen ergonomian tutkimus keskittyi ihmisen ja tietotekniikan väliseen vuorovaikutukseen, visuaaliseen käytettävyyteen ja kognitiiviseen kuormittumiseen. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia. Myös elämäntilanne, uni, stressi ja terveys vaikuttavat kaiken ikäisillä kognitiiviseen suorituskykyyn. Mahdollisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla. Työterveyslaitoksessa kehitetyt testit auttavat terveydenhuollon ammattilaisia selvittämään muistin ja keskittymisen heikentymisestä huolestuneen työntekijän tilannetta 21. Hyvin toimivat työtilat edistävät työhyvinvointia ja työkykyä, parantavat työprosessien toimivuutta ja lisäävät työn tuottavuutta. Työtilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilojen käytettävyys ja käyttäjien tarpeet. Työterveyslaitos ohjasi kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita ottamaan huomioon käyttäjälähtöisen lähestymistavat uudis- ja korjausrakentamisessa. Työterveyslaitos kehitti ja levitti työkaluja sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan 22. Työelämän laadun kehittäminen Kunta10- sekä sosiaali- ja terveysalan seurantatutkimukset tuottivat tietoa 2000-luvun työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehityksestä julkisella sektorilla, kuntasekä sosiaali- ja terveysalan työoloista sekä työnimun avaintekijöistä eri ammatissa, toimialoilla ja organisaatioissa. Tutkimusten perusteella luotiin periaatteita ja ohjeita julkisten palveluiden uudistamiseen ja uudistumisen johtamiseen 23. Strategiakaudella laaditut Hyvän 12 Kokkinen L and Konu A. Work ability of employees in changing social services and health care organizations in Finland. IJO MEH. 2012;25(2) 13 Ervasti J. Oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kouluympäristö ja opettajien sairauspoissaolot. Työelämän tutkimus. 2013;11(1): Hakanen J et al. (2011). A 35-year Follow-up Study on Burnout among Finnish Employees, Journal of Occupational Health Psychology, 16, Hakanen J et al. Enrichment processes and gain spirals at work and at home: A three-year cross-lagged panel study. JOOP. 2011;8(1):8-30. Epub Hakanen J and Schaufeli Wilmar B. Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction? A three-wave seven-year prospective study. JAD. 2012;11(2-3):15-2. Epub Solovieva S et al. Development of Physical and Psychosocial Job Exposure Matrices. Juvenes Print. Finnish Institute of Occupational Health; 201. (60 p.) 19 Solovieva S et al. Evaluation of the validity of job exposure matrix for psychosocial factors at work. PLoS One. 201;9(9) Toimintakertomus_201.indd :3:6

11 johtamisen kriteerit tukevat julkisen sektorin johtamisen kehittymistä 2. Työhyvinvointi edistää tutkitusti tuottavuutta, työntekijöiden jaksamista ja asiakastyytyväisyyttä sekä parantaa organisaation imagoa. Työterveyslaitos kokosi tietoa siitä, millaisten käytäntöjen on työpaikoilla koettu luovan hyvinvointia 25 sekä esimerkkejä työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä. Lisäksi se laati ohjeita siihen, miten ehkäistään työpaikkakiusaamista. 26,27,28 Työterveyslaitos tutki laajasti nanoteknologioiden vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen. Tutkimustiedon pohjalta laadittiin ja levitettiin malliratkaisuja nanomateriaalien käsittelyyn, tavoitetasoja teollisille nanomateriaaleille sekä ohjeita altistumisen arvioitiin. Politiikkatoimenpiteet Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen 30, jossa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys asuin- ja työpaikkarakennuksissa sekä niiden taloudellinen merkitys. Lisäksi selvitettiin kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tarkastusvaliokunta antoi vuonna 2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 1-kohtaisen listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää maan hallitukselta. Asiasta valmistui eduskunnan mietintö, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat. Tarkastusvaliokunnan kuulemiset ministeriöittäin on toteutettu vuonna 201. Työterveyslaitos laati yhteistyössä THL:n kanssa arvioinnin siitä, miten vaikuttavia ja oikeaan osuvia lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen politiikkatoimet ovat. Tarkoituksena oli parantaa toimien kohdentamista 31. Raporttia hyödynnettiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa. Työterveyslaitos koordinoi EU:n rahoittamaa nanomateriaalien turvallisuutta edistävien hankkeiden yhteenliittymää eli NanoSafety Clusteria. Klusteriin kuuluvissa tutkimusprojektissa EU:n rahoitusosuus on yhteensä 112 miljoonaa euroa. Klusterin yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa nanomateriaalien vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, jotta teollisuus ja julkinen sektori saa tukea päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun EU-tasolla. Arvio tarvittavista lisätoimista Työelämän muuttuessa nopeasti on hahmotettava eri tekijöiden väliset yhteydet. Uutta tutkimustietoa tarvitaan työuraan vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä yhteyksistä sekä työuran hallinnan keinojen leviämisestä ja vakiintumisesta työpaikkojen rakenteisiin ja käytäntöihin. Työuratutkimuksessa on yhdistettävä talouden, työvoimapolitiikan, terveyden, osaamisen ja työosallisuuden näkökulmat. Automatisaatio, digitalisaatio, robotisaatio, uudet teknologiat sekä laajojen ja monimutkaisten tietomassojen käsittely tulevat edelleen lisääntymään työelämässä. Tämä muuttaa työprosesseja ja työtehtäviä sekä luo uusia vaatimuksia työntekijän työ- ja suorituskyvylle. Kognitiivisen ergonomian ja neuroergonomian kehittäminen ja edistäminen yksilötasolla, työpaikoilla ja terveydenhuollossa korostuvat. Uutta tietoa tarvitaan näiden muutosten vaikutuksista työterveyteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen sisäiseen toimivuuteen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimukseen perustuvia ratkaisuja tulee edelleen levittää ja juurruttaa muutosten hallinnan tueksi työpaikoille. Synteettisiä nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa ja prosesseissa. Lisää tietoa tarvitaan nanomateriaalien vaikutuksista ihmisen terveyteen sekä suojautumiskeinoista ja turvallisista nanomateriaalista. Työterveys- ja työturvallisuustoiminta kaipaa uudistumista ja laajentamista, koska työn muuttuessa henkinen kuormitus ja psykososiaaliset tekijät korostuvat. Myös työn tuottavuuden, taloudellisten hyötyjen ja asiakasnäkökulman huomioon ottaminen työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämisessä on tärkeää. Työhyvinvoinnin kehittämisen tulee yhdistyä yhä tiiviimmin työpaikan prosesseihin sekä toimitilojen ja tietojärjestelmien suunnittelun ja käyttävyyden parantamiseen. Työelämän kehitys Työterveyslaitoksen strategisten mittareiden valossa Työterveyslaitoksen toiminnan seurannassa hyödynnetään strategisia mittareita. Mittaristolla arvioidaan hyvinvointia työstä -vision toteutumista Reijula ym., Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, Ristolainen H ym. Valtioneuvoston raporttisarja 2/2013, Helsinki 11 Toimintakertomus_201.indd :3:6

12 Työterveyslaitoksen vaikuttavuus Strateginen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työurat pitenevät Työhyvinvointiin investoidaan työpaikalla Työelämäasenteet muuttuvat Työterveyshuollon vaikuttavuus paranee Nuoret kiinnittyvät työelämään 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote pitenee Työllisen työajan odote pitenee Työllisyysaste paranee (15 6 v.) Kuva 3. Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit. Työelämän kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan työllisyyteen sekä riittäviin työvoimavaroihin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työikäisten työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina , mutta laman myötä se laski alle 70 prosentin ja on vuodesta 2012 lähtien ollut lievästi laskevassa suunnassa (kuva ). Vuosina 201 ja 2013 työllisyysaste on pysytellyt lähes samana (201: 68,3 %; 2013: 68,5 %). Työllisiä oli vuonna 201 keskimäärin 2, miljoonaa, noin vähemmän kuin vuonna % ,9 67,7 67,7 67,3 67, ,9 69,9 Miehet Yhteensä Naiset ,6 68,3 67,8 68, ,5 68,3 Kuva. Strateginen mittari: vuotiaiden työllisyysaste, %. Tavoite 2015: 68 % (2010) + %. Lähde: Tilastokeskus. 69, 6, , 69,2 66,2 6 6 vuotta , , ,1 32,7 33,3 3 3,6 33,6 33,5 3 3,3 33,9 33,9 Kuva 5. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla, vuotta. Tavoite 2015: n. 33,5 v (2010) pitenee. Lähde: ETK Miehet Yhteensä Naiset Toimintakertomus_201.indd :3:8

13 % Kuva 6. Strateginen mittarit: vuotiaiden työttömyysaste, %. Tavoite 2015: ( , %) pienenee. Lähde: Tilastokeskus ,8 20,7 20,1 18,7 16,5 16,5 21,5 21, 20,1 Miehet Yhteensä Naiset ,9 20,5 15-vuotiaan työllisen ajan odote on noussut 2000-luvulla 2, vuotta, miehillä nousu on 1,5 vuotta ja naisilla 3,2 vuotta (kuva 5). Työllisen ajan odote vuonna 2013 ja 201 oli 33,9 vuotta eikä sukupuolten välillä todettu enää eroa odotteessa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli vuonna 201 keskimäärin 8,7 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi. Työttömiä oli vuonna 201 keskimäärin henkeä, enemmän kuin vuonna Myös työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömyys syveni vuonna 201. Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa etenkin nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina vuotiaiden työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun. Vuoden 2012 jälkeen se alkoi kasvaa, ja vuonna prosentin raja jälleen rikkoutui (kuva 6). Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli alle 25-vuotiasta joulukuussa 201. Heidän määränsä oli suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista oli nuorten yhteiskuntatakuun jatkohanke, ns. nuorisotakuu, joka tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuu nopeutti hieman nuorten aktivointia ja siitä hyötyivät eniten ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret, mutta takuun työllisyysvaikutukset jäivät panostuksiin nähden vähäisiksi 32. Tutkijat arvioivat, että myös nuorisotakuuseen kohdistetut työllisyysodotukset voivat olla ylimitoitettuja. Työvoimatutkimuksen mukaan työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 201 joulukuussa lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Heistä piilotyöttömiä oli , mikä oli vähemmän vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna. Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Opiskelijoista on tullut työelämässä puskuri, joka lievittää taantumien aiheuttamaa iskua työmarkkinoilla. Kun työvoiman kysyntä vähenee taantumassa, opiskelijat keskittyvät opiskeluun. Tuoreimman tiedon mukaan opiskelijoista oli työllisiä 3,5 prosenttia vuonna Nuoren sujuvat siirtymäkohdat koulutuspolulla ovat tärkeitä myöhemmälle urakehitykselle. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 2-vuotiaiden osuus pysyi lähes ennallaan vuoteen 2010 asti, mutta on viime vuosien aikana kääntynyt lievään laskuun (kuva 7). Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut nuori- % ,5 13,3 13,3 11, 11, 11, 13,6 9,1 9, 9,5 9,7 13,6 11,7 11,8 13,1 12,9 11, 11, 12,5 9,9 9,7 9,8 9,7 10,6 10,8 10,5 Miehet Yhteensä Naiset Kuva 7. Strateginen mittari: 17 2-vuotiaat koulutuksen ulkopuolella, %. Tavoite 2015: ( , %) pienenee. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus /Mika Witting. 9,5 9, 8,3 32 Hämäläinen K et al. The labour market impacts a youth guarantee: lessons for Europe? VATT Working Papers 60, Helsinki Lehto A-M, Tilastokeskus, HS Toimintakertomus_201.indd :3:8

14 sotakuuseen liittyvä koulutustakuu, joka lupaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Vuonna 201 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,2-vuotiaana ja työeläkkeelle siirtyi n henkilöä, n henkilöä vähemmän kuin vuonna Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa työuran pituutta ja niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa olevan työssä jäljellä olevana elinaikanaan. Vuonna vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 61,2 vuotta, kun se kahtena edellisenä vuonna oli 60,9 vuotta. Odote on noussut 2,1 vuotta vuodesta 2005 (kuva 8). Vuonna 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoite vuonna 2025 on 62, vuotta. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä ( henkilöä) alitti vuonna 201 ensimmäisen kerran 2000-luvulla henkilön tason ja laski 8 % vuoteen 2013 verrattuna. Useimmiten työkyvyttömyyden aiheuttavat mielenterveyden häiriöt tai tuki-ja liikuntaelinten sairaudet. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on suhteellisesti suurempaa työntekijäasemassa kuin asiantuntijatehtävissä olevien keskuudessa. Työntekijämiesten työurat jäävät kolme vuotta lyhemmiksi kuin ylempien toimihenkilömiesten työurat. Vaikka uusien työkyvyttömyyseläkkeiden vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla, erot eri ammattiryhmien välillä eivät ole laskeneet Nuoremmissa työikäisten ryhmissä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on ollut laskusuunnassa 2010-luvulla. Selvintä lasku on ollut 0 -vuotiaiden ikäkohortissa. Sen sijaan 25 3-vuotiaiden ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yhä lähes yhtä usein kuin viisi vuotta aikaisemmin. vuotta 61, ,5 60, 60,5 60,9 60,9 61,2 Kuva 8. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuotta. Tavoite 2015: 60, v (2010) + 1,6. Lähde: ETK , ,1 59,1 59,5 59,5 59, 59,8 58,8 58,9 58, , ,5 0,5 0, 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 0, 0,31 0,2 0,31 0, 0,29 0,22 0,2 0,2 0,18 0,18 0,19 0,39 0,37 0,26 0,27 0,21 0,21 0,18 0,18 0,33 0,2 0,17 0, vuotiaat 30 3-vuotiaat vuotiaat 0 -vuotiaat Kuva 9. Strateginen mittarit: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 25 -vuotiailla ikäryhmittäin, %. Tavoite 2015: 2010-tilanne pienenee. Lähde ETK. 1 Toimintakertomus_201.indd :3:9

15 3 Strategiset fokusalueet 3.1 Työurien pidentäminen Työhön osallisuuden lisääminen Yhteistyössä Kelan ja Eläketurvakeskuksen kanssa vertasimme vuonna 2008 osasairauspäivärahaa saaneiden työhön osallistumista samana aikana täyttä sairauslomaa saaneisiin, jotka olisivat olleet osasairauspäivärahaan oikeutettuja. Molemmissa ryhmissä työhön osallistuminen väheni seuranta-aikana, mutta osasairausvapaaryhmässä väheneminen oli keskimäärin 5 % pienempää kuin vertailuryhmässä. Osasairauspäivärahan käyttö vaikutti myönteisesti työhön osallistumiseen erityisesti miehillä, yli 5-vuotiailla sekä mielenterveydenhäiriöiden yhteydessä. 37 Rekisteriaineistopyyntö on vireillä 30:n ja 90 päivän säännön vaikutusten selvittämiseksi. Tuotimme verkkomateriaalia vaikeasti työllistyvien nuorten työuran tueksi työsuojelun näkökulmasta. Materiaalia voivat käyttää sekä työllisyyspalvelujen ohjaajat että työpaikkojen työpaikkaohjaajat. Materiaali on hyödynnettävissä myös muiden kohderyhmien kanssa työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Materiaalista on tiedotettu Työterveyslaitoksen, STM:n ja TE-toimiston tiedotuskanavia käyttäen. 38 Kehitimme toimintamallin ja ryhmämenetelmän sekä suosituksia perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi. Menetelmä on saatavilla myös englanniksi. Vaikuttavuusarvioitu menetelmä lisää perhevapaalla olevien vanhempien voimavaroja työuran hallinnassa. Julkaisimme henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyökaluksi tarkoitetun Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän suomenkielisen version lisäksi englanniksi. 39 Menetelmä tukee ammatillista kehittymistä, motivaatiota ja työhyvinvointia. Osallistuimme useisiin kansainvälisiin kirjaprojekteihin työurien kestävyyden alueella. Työ Sairausvakuuslain muutoksien tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä lisätä osatyökykyisten työhön osallistumista. Tietoa näiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vähitellen saatavissa. Levitimme työpaikkojen käyttöön menetelmiä ja toimintamalleja erityisesti nuorten työurasiirtymien hallintaan sekä työstä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitettuja ratkaisuja ja arvioimme niiden vaikuttavuutta. ja perhe-elämä -ohjelmassa kerättiin tietoa kansainvälistä katsausta varten työn ja perheen yhteensovittamista parantavista interventioista työpaikoilla. Katsaukseen koottiin suomalaisten työpaikkojen perheystävällisiä käytäntöjä (n=2 07) sekä vinkkejä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen (n=927). Näiden tuloksia sekä ohjelman toimintaan osallistuvien työpaikkojen kuvauksia on julkaistu internetissä. 0 Valmisteilla on työn imua uran seniorivaiheeseen -ryhmämenetelmä vanhempien työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemiseen. Menetelmän vaikuttavuutta mm. työuran hallintaan, työllistymiskykyyn, hyvinvointiin, työkykyyn ja henkilökohtaisiin voimavaroihin testataan 55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä yksityisellä sektorilla, kuntaorganisaatioissa sekä valtion organisaatiossa. Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa selvitimme uudenlaisen toimintakonseptin toteutumista ja sitä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä hyviä käytäntöjä 12 pilottiorganisaatiossa. Myös ilmiön taloudellisia vaikutuksia tutkittiin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa käytännöistä, joilla tuetaan osatyökykyisten työelämään pääsyä ja työssä jatkamista. Toimintamalli soveltuu TE-toimistoihin, yritysten henkilöstöhallintoon ja työterveyshuoltoon. Kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen tarkoittaa tukitoimia työssä eli mm. ammatillista neuvontaa ja ohjausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvistamista, työaikajärjestelyitä ja työn organisointia. Työolosuhteiden mukauttaminen tukee etenkin liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia. Eri vammaryhmiin kuuluvien henkilöiden työssä olemis- 37 Kausto J et al. Effectiveness of new legislation on partial sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open. 201;(e006685) Participant s workbooks: Towards succesful seniority, From family leave to work. Työterveyslaitos Nevala N et al. Workplace Accommodation Among Persons with Disabilities: A Systematic Review of Its Effectiveness and Barriers or Facilita tors. Journal of Occupational Rehabilitation 201. DOI /s z 2 Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 6, Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Työterveyslääkäri 201; : Toimintakertomus_201.indd :3:9

16 ta edisti henkilön hyvä pystyvyyden tunne, tukea antava työnantaja ja työyhteisö, riittävä ohjaus, joustavat työaikajärjestelyt sekä työn organisointi. Työssä olemista estivät tai edistivät työkavereiden ja työnantajien asenteet sekä vähäiset tai kattavat tiedot vammasta tai sairaudesta. 1,2, Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työterveyslaitos levitti työpaikoille keinoja työkyvyn ja terveyden edistämiseksi. Tuotimme oppaita maahanmuuttajille ja työnantajille maahanmuuttajanuoren työhön perehdytykseen ja työkyvyn tukemiseen sekä loimme mallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseen. Näin osallistuimme Nuorisotakuun toteuttamiseen. Luodut työkalut ja menetelmät muodostavat nuoren monikulttuurisen työntekijän työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen mallin. Kehitimme kuljetusalan pk-yritysten henkilöstön, erityisesti nuorten työntekijöiden, työkyvyn hallintamalleja tavoitteena edistää työsuojelutoimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyky- ja terveysasioissa. Laadimme TOP 5 työhyvinvoinnin keihäänkärjet -tarkastuslistan. Valmisteilla ovat myös perehdyttämisohjeet työhön tulevalle kuljettajalle. Kehitimme tyky-prosessityökalun kuljetusalalle. Menetelmälle luodaan tueksi käyttöohjeet sekä Ammattikuljettajan perehdyttäminen työkykynäkökulmasta -tietokortti. Sosiaalinen tuki ja verkostot ovat tärkeitä työkyvyn tukipilareita. Logistiikka- ja kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta. Osallistava menetelmä tarjoaa työkaluja työkyvyn edistämiseen maantieteellisestä asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Materiaalin ja yhteiskehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään. Työkalut ja menetelmät kiinnittävät huomiota nuoren maahan muuttaneen henkilön omien taitojen ja valmiuksien edistämiseen, mutta tukevat myös toimijoita: Avaimet kestävään opiskelu- ja työkykyyn -vinkkilista monikulttuuriseen ohjaukseen Työkykytaitoja nuorille Monikulttuurisen nuoren työkyvyn edistäminen 5 Video-oppaat nuorille maahanmuuttajille omasta työkyvystä huolehtimiseen 6 Video material and tips for colleges and workplaces -video-oppaat englanniksi 7 Vinkkejä työpaikoille monikulttuurisen nuoren työkyvyn tukemiseen 8 Perehdyttämisen TOP 10 -tarkastuslista työpaikoille suomeksi ja englanniksi 9 Asiakkaana monikulttuurinen nuori -tarkistuslista työterveyshuolloille. 50 Töissä Suomessa -opas ilmestyi 13 kielellä. Oppaassa kerrotaan perusasioita mm. työnhausta, suomalaisesta työkulttuurista, työhön perehdyttämisestä, esimiehen roolista sekä työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Opas laadittiin yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten ja kotimaisten yrittäjien ja työmarkkina- ja tukitoimijoiden kanssa, ja se sai runsaasti positiivista palautetta jo kehitysvaiheessa. 51 Yrittäjien hyvinvointibarometrin perusteella yrittäjän hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa unohtua. Tällöin yrittäjäjärjestöt, yrittäjän yhteistyökumppanit ja työterveyshuollot voivat auttaa yrittäjää. Yrittäjille viestitään siitä, että apua kannattaa hakea ajoissa ja kerrotaan www. yrittajantukiverkko.fi-sivuston tarjoamista palveluista. Järjestimme yrittäjien yhteistyötahoille valmennuksia aiheina yrittäjän hyvinvointi ja sen puheeksiotto, asiakasvuorovaikutus ja työkyky. Laajasti jaettu Hyvinvoiva yrittäjä hyvinvoiva yritys -puheeksiottoesite tukee hyvinvoinnista keskustelemista. 52 Teimme ja levitimme alkoholihaittojen ehkäisemistä varten erilaisia materiaaleja AHA- työkaluista tiedottamiseen ja koulutukseen, johtamisen ja esimiestyön tueksi, työntekijöiden tietoisuuden herättämiseen, työterveysyhteistyöhön sekä kansalaisille 53 : juomapäiväkirja päihdeohjelmaopas mini-interventio työterveyshuollossa alkoholi ja työpaikka päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen A-Step AHA-lyhytkysely. Työterveyshuollolle järjestettiin Aktivoivat ohjausmenetelmät työkyvyn tukemisessa -koulutus, jossa perehdyttiin eri ohjausmenetelmiin terveyden edistämisessä Toimintakertomus_201.indd :3:9

17 Kohorttitutkimuksen tulokset osoittavat, että terveyden edistämisessä kannattaa panostaa sekä sosiaalisen tuen lisäämiseen että terveellisten elintapojen edistämiseen. Osana eurooppalaista Joint Action on Mental Health and Well-being: Mental Health at Work- hanketta koottiin tietoa hyvistä käytännöistä mielenterveyden edistämiseksi työpaikoilla. Hankkeessa laaditaan suositukset EU:n mielenterveyspolitiikan kehittämiseksi. 5 Lisäksi laadimme TOIMIA-tietokantaan Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö -suosituksen. 55 Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kuntaalan työntekijöillä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt. 56 Kunta-alalla kehitettiin työaikojen kuormitustekijöiden arviointimenetelmä organisaatioille. Menetelmä on osa organisaatioiden vuorosuunnittelujärjestelmää, ja siihen liittyy palautejärjestelmä työaikojen kuormittavuudesta. 57 Haitallista työstressiä on osoitettu aiheutuvan myös silloin, kun työstään ei saa panostustaan vastaavia palkkioita. Yli kunta-alan työntekijää osallistui tutkimukseen, jossa havaittiin, että panostuksen ja palkkion välistä epäsuhtaa kokeneilla työntekijöillä oli kertainen riski jäädä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Merkittävää oli se, että jos työpaikalla yleisesti koettiin työstressiä tällaisesta epäsuhdasta, se lisäsi kaikkien työpaikan työntekijöiden riskiä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Työstressi oli yhteydessä myös tuki-ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mitään yhteyttä ei sen sijaan löydetty sydän- ja verisuonitaudeista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. 62 Työuupuneiden tiedonkäsittelyä koskevan tutkimuksen tulokset osoittavat lievästi ja keskivaikeasti työuupuneiden henkilöiden pystyvän kompensoimaan alentuneen kognition vaikutusta mallitehtävässä lisäämällä työsuoritukseen käytettävää ponnistelua. Työuupuneet reagoivat herkemmin negatiivisiin emootioihin. 63 Julkaisimme työpaikkojen kosteus- ja mikrobivaurioiden hallinnan tueksi oppaan. Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. 58 Työstressi voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja työkykyyn. Eurooppalaisessa konsortiossa toteutettu kuntaalan seurantatutkimus kahdeksasta EU-maasta kuvaa entistä luotettavammin työstressin ja sairauksien välistä yhteyttä sekä antaa tietoa sairastumisalttiimmista henkilöstöryhmistä. Tutkimuksissa havaittiin, että työstressi lisää diabetekseen sairastumisen riskiä. Sen sijaan työstressi ei lisää astman pahenemisvaiheita eikä sairaalahoitoon joutumista. Tämä pätee myös työstressin ja tulehduksellisten suolistosairauksien, kuten Crohnin taudin ja haavaisen paksunsuolentulehduksen yhteyteen. 59,60,61 Työterveyslaitos tuotti uutta tietoa psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista terveyteen ja niiden keskinäisistä riippuvuuksista sekä työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Kunta-alan seurantatutkimuksessa todettiin, että työsuhteen määräaikaisuus on yhteydessä sairauspoissaolojen pitkittymiseen masennusta sairastavilla. Yhteys oli erityisen vahva ikääntyneimmillä ja huonommin koulutetuilla. Työn määräaikaisuus ei ollut yhteydessä masennusperusteisen sairauspoissaolon ilmaantuvuuteen eikä toistumiseen. 6 Tutkimme tapaustutkimuksella uudistunutta työkykyjohtamista kunnallisessa liikelaitoksessa. 65 Selvitimme interventiohankkeissa työkyvyn tukemiseen ja työhön paluun edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ylipaino ja lihavuus olivat annosvastesuhteisesti yhteydessä iskiaskipuun, kliinisesti diagnostisoituun iskiakseen sekä kirurgisesti hoidettuun välilevytyrään sekä miehillä että naisilla. 66 Myös useita Terveys tutkimuksia valmistui: Virtanen M et al. Extending employment beyond the pensionable age: a cohort study of the influence of chronic diseases, health risk factors, and working conditions. PLoS One. 201;9(2) 57 Härmä M ym. Työaikojen kehittäminen kunta-alalla [raportti]. Helsinki: Työterveyslaitos; 201. (1-62 s.) 58 Salonen H ym. (201) Kosteus- ja homevauriot Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos, Helsinki. 59 Nyberg S et al. Job Strain as a Risk Factor for Type 2 Diabetes: A Pooled Analysis of Men and Women. Diabetes Care (8): Heikkilä K et al. Job strain and the risk of inflammatory bowel diseases: individual-participant meta-analysis of 95,000 men and women. PLoS One 201;9(2):e Heikkilä K et al. Job strain and the risk of severe asthma exacerbations: a meta-analysis of individual-participant data from European men and women. Allergy 201;69(6): ) 62 Juvani A et al. Effort-reward imbalance as a risk factor for disability pension. The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment and Health 201;0(3): Sokka L et al. Alterations in attention capture to auditory emotional stimuli in job burnout: An event-related potential study. Int. J of Psychophys., Ervasti J et al. Is temporary employment a risk factor for work disability due to depressive disorders and delayed return to work? The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment & Health. 201;0(): Juvonen-Posti P ym. (201) Työkykyjohtaminen johdettua yhdessä tekemistä painos. Helsinki: Työterveyslaitos. (86 s.) URN: ISBN. 17 Toimintakertomus_201.indd :3:50

18 Työssäkäyvien tule-sairaus tai mielenterveyden häiriö yksinään kaksinkertaisti riskin joutua työkyvyttömäksi verrattuna niihin, joilla ei ollut kumpaakaan sairautta. Jos henkilöllä oli molemmat sairaudet, riski oli nelinkertainen. Samanaikaisesti tulesairautta ja mielenterveyden häiriötä sairastavat tarvitsevat erityistä tukea sekä terveydenhuollossa että työpaikoilla. 67 Selvitys kipualueiden lukumäärän yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeisiin osoitti, että mitä useammalla alueella kipua oli esiintynyt, sitä suurempi oli työkyvyttömyyden riski. Yhteys oli voimakkain tukija liikuntaelinsairauksien perusteella myönnetyissä eläkkeissä, mutta se oli nähtävissä myös muista sairauksista johtuvissa eläkkeissä miehillä ja mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyissä eläkkeissä naisilla. 68 Työssäkäyvien unen määrän yhteyksiä sairauspoissaoloihin selvittäneessä tutkimuksessa todettiin, että optimaalinen yöunen pituus on 7 8 tuntia. Tämän verran nukkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka nukkuivat vähemmän kuin 6 tuntia tai enemmän kuin 9 tuntia yössä. Unettomuus, herääminen liian aikaisin, väsymyksen tunne ja unilääkkeiden käyttö lisäsivät myös sairauspoissaolopäivien lukumäärää. 69 Palomiehillä toteutetussa 13 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin uniongelmien moninkertaistavan hermoperäisen selkäkivun riskin raskasta vuorotyötä tekevillä. 70 Tutkimme unettomuuden lääkkeettömän ryhmähoidon pitkäaikaisia vaikutuksia ja hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan heti hoidon jälkeen todettu paraneminen unettomuudesta koetussa haitassa, unettomuutta ylläpitävissä tulkinnoissa sekä mielialaoireissa säilyi kahden vuoden seurannassa Työelämän laadun kehittäminen Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa Työterveyslaitos tuotti ja levitti tietoa työn muutoksista, mm. kansainvälistymisestä ja monikulttuuristumisesta, tietotyön hallinnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan muutosten vaikutuksista työhön ja työntekijöiden terveyteen. Toimitimme kaksi laajaa teosta työelämän kehityskuluista ja tulevaisuudennäkymistä. Kestävä työ ja hyvä elämä -kirja on puheenvuoro keskustelussa Suomen ja hyvinvointivaltion uhkista ja mahdollisuuksista 2000-luvun globaalissa ympäristössä. Se ottaa kantaa kestävän työn kulttuurin luomiseen niukkenevissa aineellisissa oloissa ja työelämän sirpaloituessa. 72 Suomalainen työntekijyys kirja puolestaan peilaa suomalaisten työympäristön ja työkulttuurin muutosta viimeisen 70 vuoden aikana sekä nostaa esiin työntekijöihin ja työntekijyyteen kohdistuvia tulossa olevia kehitystrendejä. 73 Työelämän kansainvälistyessä ja globalisoituessa myös työn tekemisen käytännöt muuttuvat. Projektimaisena tehtävän työn määrä lisääntyy, ja yhtä aikaa lisääntyy myös ketterien menetelmien ja lean-tuotantotapojen käyttö. Tutkimme ja kehitimme työhyvinvointia tukevia tapoja sulautettujen järjestelmien tuotantoon ja tuotimme mallin hyvään projektityön kehittämiseen. Oppaat ja toimintamallit ovat ladattavissa Sulautettujen järjestelmien ketterän käsikirjan 7 ja projektityön nettisivustoilta. 75 Ketterää käsikirjaa ladattiin nettisivuilta ilmestymisensä jälkeen ensimmäisten kuukausien aikana jo lähes 1300 kertaa. Innovaatiojohtamisen mallia ja verkkosivuja sekä Innovaattorin työkirjaa (ITU!) esiteltiin yli kymmenessä tilai- 66 Rahman S et al. Obesity as a risk factor for sciatica: A meta-analysis. American Journal of Epidemiology. 201;179(8): Kaila-Kangas L et al. Common mental and musculoskeletal disorders as predictors of disability retirement among Finns. J Affect Disord. 201;165(April 22): Haukka E et al. Multisite musculoskeletal pain predicts medically certified disability retirement among Finns. European Journal of Pain. 201;19, Dec 8. doi: /ejp Lallukka T et al. Sleep and Sickness Absence: A Nationally Representative Register-Based Follow-Up Study. Sleep 201;37(9). 70 Lusa S et al. Sleep disturbances predict long-term changes in low back pain among Finnish firefighters: 13-year follow-up study. Int Arch Occup Health. 201;August(2). 71 Järnefelt H et al. Cognitive behavioral therapy for chronic insomnia in occupational health services: Analyses of outcomes up to 2 months post-treatment. Behaviour Research and Therapy, Kasvio A. (201) Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus. 73 Väänänen A ja Turtiainen J. (201) Suomalainen työntekijyys Vastapaino. 7 Lehtonen T et. al.: Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja, 201, handle/1002/ Toimintakertomus_201.indd :3:50

19 suudessa pääosin julkisen sektorin toimijoille. ITU!-kirjan kysynnän jatkuessa siitä otettiin uusi painos. Kirjaa käytetään oppimateriaalina useissa sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Johtamismallin verkkosivulla on ollut tuhansia käyntejä Lisäksi aihepiiristä ja Inno- Vointi-hankkeen aineistosta on julkaistu ja tulossa useita tieteellisiä julkaisuja. Osuva-hankkeessa selvitettiin osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista, johtamista ja sen edistämistä. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa johtamisen rakenteista, prosesseista ja yhteiskehittämisen muodoista, jotka estävät, tukevat ja edistävät osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista kehitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluita ja muutettaessa palvelurakenteita. Tuloksista on julkaistu useita artikkeleita ja konferenssiesityksiä. 77 Tutkimme tietojärjestelmien hankintaa ja käyttöä työn sujuvuuden, käytettävyyden, kognitiivisen ergonomian ja tuottavuuden näkökulmasta. Huonot järjestelmät syövät työaikaa yksittäisiltä työntekijöiltä jopa neljä tuntia viikossa. Tästä muodostuu suuri kustannuserä julkisella sektorilla. Hanke ja sen www-sivusto tarjoavat konkreettisia ohjeita siihen, mitä seikkoja tietotekniikan käyttöä ja hankintaa suunniteltaessa tulee huomioida. 78 Tietotyön haasteita selvitetään parhaillaan: miten tietoa käsitellään, mitkä ovat työn uudet muodot ja mitkä ovat tulevaisuuden työkalut ja teknologiat. Työterveyslaitos tutkii myös sitä, miten yleistyvä moniaikainen ja -muotoinen työ sekä työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen vaikuttavat työntekijän ja työyhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Selvitys inhimillisistä virheistä ja niille altistavista työolosuhteista huolto-, kunnossapito-, varasto- ja tuotantotyössä toi esiin sen, että kiire, epäselvät ohjeet ja puutteet vaarojen merkitsemisessä altistavat inhimillisille virheille ja vaikuttavat virheiden esiintyvyyteen. Hankkeessa kehitetään uudenlaista vaaratilanteiden tutkintamenetelmää, jonka avulla voidaan tunnistaa virheille altistavia tekijöitä. Nanoteknologioiden käytön yleistyminen terveydenhuollon alalla on lisännyt tiedon tarvetta nanohiukkasille altistumisesta ja suojautumisesta. Nanoturvallisuuskeskuksen asiantuntijat pitivät aiheesta esityksiä useissa terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisille suunnatuissa tilaisuuksissa. Työterveyslaitos valmisteli ohjeita työpaikan ilmansuodatuksesta sekä työntekijöiden suojautumisesta työpaikoille, joilla käytetään teollisia nanomateriaaleja. Vuonna 201 käynnistettiin laajennetun SOTERKOn nanoturvallisuusohjelma, jossa ovat mukana Työterveyslaitos, THL, Ilmatieteen laitos, SYKE ja Evira. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen ja tilojen kehittämisen tarve on ajankohtainen. Kehitimme sisäilmasto-ongelmien ennakointi- ja ratkaisutapoja ja tilojen käytettävyyden arviointimenetelmiä yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Kahdessa yliopistosairaalassa käynnistetyssä projektissa tähdätään terveydenhuollon työprosessien ja tilojen kehittämiseen Lean-ajattelun avulla. Lisäksi tutkimme Lean-ajattelun mahdollisuuksia kehittää tutkimushallintoa ja terveydenhuollon tutkimusta. 79,80, Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Työterveyslaitoksen tavoitteena strategiakaudella on ollut vaikuttaa työelämäasenteisiin Hyvinvointia työstä -visionsa mukaisesti laitoksen koordinoitaviksi osoitettujen verkostojen ja systemaattisen tiedolla vaikuttamisen kautta. Samoin tavoitteena on ollut vaikuttaa työelämän laatutekijöihin, johtamiseen, motivaatioon, esimiestyöhön ja työhyvinvointiin. Laitos on pyrkinyt monipuolistamaan keinojaan tukea päätöksentekoa työelämää koskevissa kysymyksissä. Johtamisen kehittämisverkosto osoitettiin Työterveyslaitoksen toteutettavaksi hallitusohjelmassa. Verkostojen tehtäviä fokusoitiin ja aktivoitiin strategiakaudella kiitettävästi. Verkostojen toiminnan keskiössä oli ministeri Ihalaisen käynnistämä Työelämä hanke. Laadukas päätöksenteko tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa työelämän kehittymisestä, vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Työterveyslaitos tukee päätöksentekijöitä mm.: osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työryhmiin sekä tuottamalla lausuntoja tuottamalla työelämän kehittämisen tietopohjan ja keskeisiä seurantatietoja muuntamalla tieteellistä tietoa nopeasti omaksuttavaan muotoon päätöksenteon hyödynnettäväksi (esim. strategiakaudella kehitetty Viesti päättäjälle -konsepti) suuntaamalla toimintaa erityisesti vaikuttavuusarviointiin ja selvityksiin takaamalla laadukkaan ja luotettavan tieteellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan työelämäkysymyksissä Aalto L et al. A model to evaluate indoor air problems in hospital buildings. https://blogs.aalto.fi/arch1conference/program me/ 80 Reijula J. Lean process and environment design development project in two Finnish hospitals, 8th NOVO symposium, Sustainable health care production systems, November 6-7, 201, Copenhagen 81 Halkoaho A et al. Can Lean Thinking enhance research administration? Journal of Hospital Administration, 201 (3)2. 19 Toimintakertomus_201.indd :3:50

20 Kuva 10. Verkostot kehittämässä työelämää. Kuva: Työterveyslaitos. Päätöksenteolle tuotettavan tiedon tuottamista tulee edelleen kehittää. Monimutkaisten kysymysten ja ratkaisuvaihtoehtojen pohdinnassa on kasvavaa tarvetta tieteen ja päätöksenteon väliselle aktiiviselle keskustelulle ja yhteisen ymmärryksen muodostamiselle. Työterveyslaitos on vuodesta 2009 ollut mukana toteut- tamassa vuosittain julkaistua Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa -tutkimusta. Tutkimuksen keskeinen indeksi mittaa työpaikoilla toteutettavan työhyvinvointityön johtamisen järjestelmällisyyttä ja tasoa. Luku on kehittynyt koko strategiakauden ajan suotuisasti. Tämä tukee näkemystä siitä, että tietoisuus työhyvinvoinnista on parantunut työpaikoilla ja että siihen panostetaan ja sitä johdetaan entistä systemaattisemmin. Kuva 11. Työterveyslaitoksen toiminta työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevan päätöksenteon tukena. Kuva: Työterveyslaitos. 20 Toimintakertomus_201.indd :3:50

21 ,5,6,2 2, , % Kuva 12. Strateginen mittari: Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen indeksi. Tavoite 2015: (,6 2010) 50. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos. Koko 2000-luvun ajan enemmistö työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin vastaajista arvioi työn mielekkyyden kehityksen menevän huonompaan suuntaan (kuva 13). Pohjalukema oli vuonna Sen jälkeen balanssi on hieman parantunut, mutta oli vuonna 201 edelleen selvästi negatiivinen ( 16 %). Balanssiluku ei kuitenkaan huomioi niitä, jotka arvioivat työn mielekkyyttä koskevan tilanteen pysyneen ennallaan Kuva 13. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta. Tavoite 2015: (2010 7, ) trendi kääntyy. Lähde: TEM työolobarometri Tavoitteen mukaisesti trendi on kääntynyt, mutta toimia yhä tarvitaan. Työ ja terveys tutkimuksen mukaan 7 % kyselyyn vastanneista vähintään 5-vuotiaasta työssäkäyvästä harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 1). Työurien pidentäminen ja kestävän työelämän kehittäminen edellyttää työelämää koskevien positiivisten asenteiden vahvistamista ja kannattelevien voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista. -16 Kuva 1. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitsevat, %. Tavoite 2015: ( %) kasvaa. Lähde: Työ ja terveys Suomessa Toiminta Työelämä hankkeessa Työterveyslaitos on yksi Työelämä hankeen päätoimijoista. Työterveyslaitoksen koordinoimat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisverkosto ovat Työelämä hankkeen kehittämisohjelmia. Työterveyslaitoksen yhteistyölupauksiin kirjattiin neljä avaintavoitetta: Johtaminen, työhön osallistuminen, työhyvinvointi ja tuottavuus kehittyvät myönteisesti. Suomen työelämän laatu paranee ja työurat pitenevät. Työterveyslaitos luo ja kehittää ratkaisuja, työkaluja ja käytäntöjä työpaikoille sekä levittää niitä. Työhön osallistumista ja työuran hallintaa tukevien ratkaisuja tuotettiin, levitettiin ja esiteltiin laajasti päättäjille. Johtamisen kehittämisverkoston yhteydessä rakennettiin hyvän johtamisen laatukriteerit ja kehitettiin ikäjohtamisen malleja. Työn imuun ja avainvoimavaroihin sekä palvelevaan johtamiseen liittyviä tekijöitä selvitettiin ja siirrettiin johtamiskäytäntöihin mm. Innostuksen spiraali -hankkeessa. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kerättiin työpaikoilta toimivia työhyvinvoinnin ratkaisuja Tepsi-hankkeessa sekä tuotettiin aineistoa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä. Työpaikan toimijoiden välinen yhteistyö, mukaan lukien työterveysyhteistyö, työhyvinvoinnin parantamiseksi tiivistyy. Tässä hyödynnetään työpaikan turvallisuutta ja työkykyä edistäviä ratkaisuja sekä käytäntöjä, joissa työterveyshuollolla on keskeinen rooli. Työterveyslaitos käynnisti toimenpiteitä, joiden tarkoitus on tehdä työterveyshuollon roolista entistä selkeämpi ja enemmän työpaikan kehittämistä tukeva. Kehitimme toimintamalleja työkyvyn ja työturvallisuuden edistämiseksi pienyrityksissä (esim. Pira-työkalu). 21 Toimintakertomus_201.indd :3:51

22 Kuva 15. Johtamisverkoston toiminta sähköisessä verkossa. Kehitimme ja veimme käytäntöön työterveyshuoltomallin pienille yrityksille ja yrittäjille työterveysyhteistyön tukemiseksi Kehitimme keinoja työkyvyn yksilölliseen tukemiseen työntekijöillä, joilla ongelmia on jo ilmennyt. Uusi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas ilmestyi. Työpaikkojen, mukaan lukien pk-sektori, työhyvinvointitoiminta paranee, ja työhyvinvoinnista saadaan tietoa työpaikkatasolla. Työterveyslaitos tarjoaa maksullisia työhyvinvoinnin ja työterveyden asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä osallistuu palveluiden tuottajien verkostoon. Pientyöpaikoille suunnattu tietopaketti päivitettiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille. Laadittiin työpaikkojen itsearviointityökalu, joka on käytössä Työelämä verkkopalvelujen kautta. Tuotimme ja julkaisimme Työterveyslaitoksen verkkosivuilla maakuntakohtaiset esitteet yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista sekä työterveyshuoltopalveluiden tarkistuslistan Levitimme tietoa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan ja yrittäjäjärjestöjen kautta Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kehitettiin työtapaturmakustannusten laskuri (PIKU), joka toimii verkossa, sekä Kemikaalivihi-sivusto, jossa on helppokäyttöistä tietoa ja työkaluja kemikaaliturvallisuuden edistämiseen. Työterveyslaitoksen palveluja ollaan laajentamassa helposti saavutettavien sovellusten suuntaan. Esimerkiksi yllä mainitusta Pira-työkalusta kehitetään myös verkkopalvelusovellus. Työelämän laadun kehittämiseksi ja keinojen käyttöönottamiseksi tiedon tulee tavoittaa työpaikkojen toimijat ja työntekijät. Työterveyslaitos levittää tietoa ja ratkaisuja tavoitteen edistämiseksi. Myönteistä työelämäviestintää edistettiin erityisesti Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla, uutiskirjeissä, verkkolehti Työpisteessä, sosiaalisessa mediassa, TTT-lehdessä sekä TTT-Digissä ja tiedotteissa uutisoitiin Työelämä hankkeesta ja jaettiin monipuolista tietoa työelämän parantamisesta. Työterveyslaitos edisti hankkeen tavoitteita Työterveyspäivillä ja muissa järjestämissään tilaisuuksissa. Johtamisverkosto (JKV) Vuonna 201 Johtamisverkostossa koottiin verkkosivuille hyvää johtamista koskevaa tietoa ja käytäntöjä ja levitettiin niitä suomalaiseen työelämään. Vuoden 201 aikana keskityttiin erityisesti ikäjohtamiseen ja johtamisen laatukriteereiden valmiiksi saattamiseen. Työ jakaantui seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Laadittiin julkisen johtamisen laatukriteerit ja saatiin päätökseen niiden testaus pilottiorganisaatioissa. Ikäjohtamiseen liittyen julkaistiin raportti kaikenikäisten johtamista koskevasta kehittämistyöstä Euroopassa. Tuotettiin hyvää johtamista koskeva kirja, joka julkaistaan keväällä Johtamisverkosto on erityisesti hyödyntänyt verkkosivujaan hyvää johtamista koskevan tiedon kehittämisessä ja levittämisessä. Kuvassa 15 on esitetty keskeiset tunnusluvut JKV:n verkkotoiminnasta. Työhyvinvointifoorumi Työhyvinvointifoorumi (THF) tähtää työpaikkojen verkottumiseen työhyvinvoinnin edistämisessä ja alueellisen toiminnan aktivoimiseen. THF oli järjestäjänä ja osallistujana valtakunnallisissa tilaisuuksissa yhdessä Johtamisverkoston ja Work goes happy -organisaation kanssa. Myös Työterveyslaitoksen alueellisten neuvottelukuntien työ on linkitetty Työhyvinvointifoorumin toimintaan. 22 Toimintakertomus_201.indd :3:51

23 THF on toteuttanut seuraavia kehittämishankkeita: KPI-OSH-Tool: Development and validation of a KPIbased method and a user-friendly software tool for resilience-focused measurement of OSH management system performance (SAF RA-hanke) Asiakasväkivallan ja sen uhan parempi hallinta kotihoitotyössä Väkivaltatilanteiden ilmoitusmenettely opetusalalle Sopuisa työyhteisö kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen Tukea työpaikoille organisaatiomuutosten toteuttamiseen Työhyvinvoinnin kehittämisen taloudelliset hyödyt työpaikoille Suorien ja epäsuorien tapaturmakustannusten laskeminen ja niiden merkitys yritystoiminnassa tapaturmakustannuslaskuri Vaaka-verkostohanke ammatillisten oppilaitosten turvallisuuden kehittämisen verkosto (Tampereen teknillinen yliopisto) Liikkuvan myyntityön tekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointitekijät Mielekäs-ohjelma työn vetovoimaisuuteen sosiaalija terveysalalle (oma erillinen ohjelma) Työn ja perhe-elämä -ohjelma perhemyönteisten toimintatapojen edistämiseksi työpaikoilla (oma erillinen ohjelma). Kaikilla alueilla on järjestetty alueellista yhteistyötä ja alueellisia työpajoja. Alueellinen yhteistyö on verkottunut Johtamisverkoston ja Työelämä hankkeen kanssa. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhyverkoston) toiminta on laajentunut, ja se käsittää nyt yhdeksän aluetta. Jäseniä on noin 700. Vuonna 201 Tyhy-verkosto järjesti yhteensä 20 tapaamista, joissa oli yhteensä noin osallistujaa. THF on toteuttanut seuraavia alueellisia hankkeita: LapponiaSeitti työterveyshuollon osaamisen ja verkostoitumisen vahvistaminen Lapissa Kaivosalan työhyvinvointi- ja elinympäristöfoorumi Pohjois-Suomessa Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suunnattu kehittämishanke (Apajaisku) Lempäälässä Tepsi-työhyvinvoinnin ratkaisupankkiin on koottu noin 200 hyväksi havaittua työhyvinvoinnin käytäntöä työpaikoilta. Kemikaalivihi hankkeessa on rakennettu interaktiivinen verkkosivusto, edistetty verkottumista ja koulutettu toimijoita kemikaaliriskien hallintaan. SujuVaksi sujuva työ ergonomiaa soveltaen ja Psykososiaalisten tekijöiden foorumi -hankkeissa on kerätty hyviä käytäntöjä, ohjeita ja tietoja verkkosivuilla julkaistavaksi. Ratkaisujen ja palvelutoiminnan kehittäminen Verkostojen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti Työterveyslaitos on tuottanut ratkaisuja ja tietoa työympäristön altisteiden ja riskien hallintaan sekä työtapaturmien ehkäisyyn. Ratkaisuja ja tietoa on tuotettu esimerkiksi KemikaaliVihi-portaalin ja useiden hankkeiden kautta: BEST bioenergian turvallisuus ja Kemikaalit kuntoon -hankkeet sekä hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja ja keinosavujen keuhko- ja verisuonivaikutuksia käsittelevät hankkeet. Muita työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä hankkeita olivat mm. Seafit (merenkulkijoiden turvallisuus), Minehealth (kaivostyön terveys) ja Value of Safety (VALOSA) sekä metallintyöstönesteaerosolien kohdepoistoon ja muusikon kuulonsuojeluun keskittyneet hankkeet. Työterveyslaitos kehittää parhaillaan pk-sektorille suunnattuja palveluita. 82 Kuntasektorin kehittämiseen suunnattu Kunta-Q saatiin koekäyttöön. Kiinnostus työkalua kohtaan on vahvaa, ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää Kunta-Q:ta pienemmissä kunnissa Toimintakertomus_201.indd :3:52

24 3.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella Sosiaalivakuutus Työhallinto Kuntoutuspalvelut Työnantaja Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Työntekijä Kuva 16. Työterveyshuolto osana työpaikan, terveydenhuollon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. Kuva: Työterveyslaitos. Strategiakauden tavoitteina työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa olivat yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä, yksilöllisen työkyvyn tuen kehittäminen, työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien parantaminen erityisesti työn psykososiaalisten terveys- ja työkykyriskien torjunnassa sekä laatutyön laajentaminen. Myös työterveyshuollon kattavuutta itsensä työllistävien, pienten yritysten sekä maatalouden piirissä pyrittiin kohottamaan. Lisäksi työterveyshuollon käyttämien tietojärjestelmien kartoittaminen ja kehittäminen vastaamaan uusia linjauksia asetettiin tavoitteeksi. Tavoitteena oli myöskin tuoda uudelleenarvioinnin kohteeksi työterveyshuollon sairaanhoidon laajuus ja rooli työterveyshuollon erityisroolin ja sille asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Kaikissa tavoitteissa on edistytty strategiakauden aikana. Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetus astui voimaan (Vna 708/2013) ja Työterveyslaitos julkaisi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan 8. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit. Aloitimme laatukoulutukset. Valmistelimme valtakunnallisen laatuportaalin tukemaan laatujärjestelmää. Laatujärjestelmän vaikutus työterveyshuollon toimintaan arvioidaan aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Työpaikan kanssa tehtävään työterveysyhteistyöhön kehitimme PIRA-työkalun riskinarvioinnin työvälineeksi pienten yritysten kanssa. Työkalu on levinnyt laajaan käyttöön. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas sisältää mallin työterveysyhteistyöstä työpaikan kanssa sekä uuden mallin työterveystoiminnasta pienissä, alle 20 henkilön yrityksissä. Nostimme keskusteluun lainsäädäntöön ja korvausjärjestelmään liittyvät työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien rajat ja rajoitukset työpaikkojen riskien hallinnan tukemisessa. Työterveyslaitos edisti työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen alueellista yhteistyötä työkyvyn tukemisessa viidessä sairaanhoitopiirissä ja neljässä SEITTI-hankkeessa. Tutkimme yhteistyön nykytilaa ja kehittämishaasteita. Yhteistyössä on suuria alueellisia ja erikoisalakohtaisia eroja. Työterveyshuollon roolia työkyvyn koordinaattorina hoitoketjuissa kirkastettiin. Vaikuttavien toimintamallien luomisessa ollaan vasta alussa, mutta tehty työ on hyvä alku tulevien sote-alueiden puitteissa tehtävälle jatkotyölle. Laitoksen kehittämän työkyvyn tukemisen opas sisältää hyviä käytäntöjä ja työkyvyn edistämisen indikaattoreita. Valmistelimme oppaat työkyvyn tukemisesta pieniä ja suuria yrityksiä varten. Tutkimme ja koulutimme työkykyohjauksen toimintamalleja ja aloitimme sosiaalialan asiantuntijoiden työterveyshuollon koulutuksen. Työkyvyn tuen toimintamallit ovat levinneet laajasti työterveyshuoltoihin ja etenkin suuremmille työpaikoille. Jatkossa mallien vaikuttavuutta koskevalle tutkimustiedolle on suuri tarve. Strategiakaudelle suunniteltu työterveyshuollon vaikuttavuustutkimus -ohjelma supistui rahoituksen puuttuessa kolmen tutkimushankkeen kokoiseksi. Tiedon tarpeita on edelleen erityisesti työterveysneuvotteluiden, terveystarkastusten, työterveyspainotteisen sairaanhoidon sekä työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta. Myös työterveyshuollon tietojärjestelmien kehittämisessä edettiin rahoituksen puutteesta johtuen oletettua hitaammin. Tietojärjestelmiltä vaadittavien perusominaisuuksien kartoitus saatiin alkuun. Lisäksi työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä tukevan tietotekniikan kehittäminen aloitettiin. Laajemmalle kehitystyölle tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseksi on edelleen tarvetta. Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden ja sisällön kehittämiseksi toteutimme pienten yritysten työterveyshuoltomallin valtakunnallisen toimeenpano- ja tutkimushankkeen. Siinä koulutimme työterveyshuoltoja ja tiedotimme työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan asiantuntijoille, yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille. Kokosimme kattavan tutkimusaineiston pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon järjestämisestä ja palveluista sekä selvitimme mallin toimeenpanon vaikuttavuutta. Osallistuimme aktiivisesti työterveyshuollon roolin arviointiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa yhteistyössä THL:n kanssa, sote-järjestämislain valmisteluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen vaihtoehtoja pohtineiden työryhmien yhteydessä. Onnistuimme korostamaan työterveyshuollon resurssien nykyistä parempaa kohdistamista työpaikkojen tukemiseen työhyvinvoinnin, työterveyden ja työkyvyn asioissa. 8 Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos Toimintakertomus_201.indd :3:52

25 Taulukko 1. Strateginen mittari Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 33 % (2010) 50 % Strateginen mittari Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä 33 % (2010) (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 50 % Strateginen mittari Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään Neuvottelut viidessä sh-piirissä 2012 (PSHP, EP perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja SHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK) kuntoutuksen kanssa 15:ssä sh-piirissä 2015 Strateginen mittari Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki 30 % (2010) -mallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa 50 % 1 % 3 % 1 % Kuva 17. Strateginen mittari: Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyön sujuvuus työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen arvioimana, %. Tavoite 2015: (2012: 89 % kokee yhteistyön hyväksi) yhteistyön hyväksi kokevien osuus kasvaa (erittäin tai melko hyvin toimivaa -vastaukset). Lähde: TS-paneeli 2012, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. 16 % % 35 % Erittäin hyvin toimivaa Melko hyvin toimivaa Keskinkertaisesti toimivaa Melko huonosti toimivaa Erittäin huonosti toimivaa Ei osaa sanoa Kuva 18. Strateginen mittari: Pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuus (yksinyrittäjät ja 2 9 henkilön työpaikat), %. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 5 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012, Työterveyslaitos. % % 63 % 56 % 3 % 23 % 13 % henkilön työpaikka Yksinyrittäjä Strategisista mittareista saadaan lisää tietoa vuonna 2015, kun Työterveyshuolto Suomessa -katsaus toteutetaan. Toimintavuosi työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittämisessä 201 Työterveyshuollon toimintaedellytysten parantaminen Tuimme työterveyshuollon muutosta työterveysyhteistyön ja työkyvyn tukemisen suuntaan julkaisemalla uudistetun Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan ja järjestämällä yli tuhat henkeä tavoittaneen webinaarin uuden oppaan sisällöstä. Loimme edellytyksiä työterveyshuollon laadun parantamiseksi tekemällä työterveyshuollon laatukriteerit ja aloittamalla työterveyshuoltojen koulutukset laatujärjestelmän käyttöönottamiseksi. Kehitimme palvelutarjontaamme laatuasioissa sekä työterveyshuollon hankkimisen tuessa. Lisäksi valmistelimme valtakunnallisen työterveyshuollon laatuportaalin käyttöönottamista. Laatuportaalin kautta tullaan keräämään myös Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen tiedot. Paransimme työterveyshuoltoon saapuvien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista uudistamalla työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta vastaamaan uutta asetusta, uutta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (HTTHK) -opasta sekä muuttuvan työelämän vaatimuksia. 25 Toimintakertomus_201.indd :3:53

26 Yksilöllinen työkyvyn tuki Laajensimme osaamista työkyvyn tukemisesta työterveysyhteistyössä. Arviointitutkimus työterveyshuollon ns. 90:n päivän lausunnoista lain voimaan tulon alkuvaiheessa valmistui. 85 Oppaat työkyvyn tukemisesta pienissä ja suurissa yrityksissä valmistuivat julkaistavaksi vuoden 2015 alkupuolella. Tapaustutkimus työkyvyn tukemisesta ja sen taloudellisista vaikutuksista kunnallisessa liikelaitoksessa valmistui. 86 Järjestimme koulutusta työkyvyn tukemisesta sekä aloitimme työterveyshuollossa toimivien sosiaalialan asiantuntijoiden koulutuksen. Selvitimme Kelan uudessa kuntoutusmallissa työterveyshuollon osallistumista yhteistyöhön työpaikan ja kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa. 87 Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa Edistimme yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä viidessä sairaanhoitopiirissä alueellisissa seminaareissa. Kokosimme tutkimusaineiston näiden toimijoiden yhteistyön tilasta eri sairaanhoitopiireissä. Lisäksi SEITTI-hankkeissa Lapin ja Pohjois-Savon alueella kehitettiin alueellisten terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä sekä kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden välistä osaamisen ja toiminnan kehittämistä. Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon kehittäminen Jatkoimme ponnisteluja itsensä työllistävien ja pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi. Koulutimme maanlaajuisesti työterveyshuoltoja uuden, yrittäjille ja pienryrityksille tarkoitetun työterveyshuoltomallin käyttöönottamiseksi. Laadimme esitteitä ja koulutimme maanlaajuisesti ELY-keskusten yritysneuvojia tukemaan yrittäjiä ja yrityksiä työterveyshuollon järjestämisessä. Keräsimme uutta tutkimustietoa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon järjestämisen esteistä ja mahdollisuuksista sekä koulutushankkeemme vaikuttavuudesta. Laajempaa työterveysyhteistyötä Pyrimme laajentamaan työterveyshuollon mahdollisuuksia osallistua työterveysyhteistyöhön työpaikoilla tuomalla esiin sekä lainsäädännössä että korvauskäytännössä vaikuttavia rajoituksia ja esteitä vaikuttavalle ja työpaikan tarpeen mukaiselle yhteistyölle. Edistimme työterveyshuollon ja työpaikan työsuojelun yhteistyötä työolojen kehittämisessä selvittämällä työpaikkaselvityksen ja työpaikan riskinarvioinnin yhdistävän PIRA-selvitystyökalun käytettävyyttä ja vaikuttavuutta. 88 Toimivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät Aloitimme määritystyön oleellisista rakenteisista tiedoista, joita työterveyshuoltojen käyttämiin potilastietojärjestelmiin tulee kirjata. Tämä luo edellytyksiä jatkossa sekä tietojärjestelmien kehittämiselle että näiden tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamiselle terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Lisäksi aloitimme tutkimushankkeen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kuntoutusyhteistyössä. 85 Pirjo Juvonen-Posti ym. Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä. Työterveyslaitos Pirjo Juvonen-Posti ym. Työkykyjohtaminen johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Työterveyslaitos Seppänen-Järvelä R (toim.) Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Työhönkuntoutuksen toisen vaiheen arviointitutkimus. Sosiaaliturvan selosteita 8/201. Kelan tutkimusosasto. Helsinki 88 Savinainen M ym. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena. Tietoa työstä. Työterveyslaitos Toimintakertomus_201.indd :3:53

27 Toiminta-alueet Työterveyslaitosta ohjaa ministeriöiden edustajista ja työelämäosapuolista koostuva johtokunta. Työterveyslaitos kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjauksen piiriin. Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen Johtokunta Pääjohtaja ja johtoryhmä Toiminta-alueet Kuva 19. Työterveyslaitoksen organisaatio. Ratkaisujen kehittäminen Yhteiset palvelut Osaamiskeskukset Terveys ja työkyky Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen Työympäristön kehittäminen Helsinki Kuopio Oulu Tampere Turku Työterveyslaitoksen asiakkaisiin kohdistuva ydintoiminta tapahtuu kolmella toiminta-alueella: Ratkaisujen kehittäminen (t&k-toiminta), Asiakasratkaisut (liiketoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediavaikuttaminen, asiantuntijatoiminta)..1 Ratkaisujen kehittäminen Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen ytimenä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka perustuu yhteiskunnalliseen tilaukseen ja tähtää työelämän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Teemojen tehtävänä on tarjota työelämän eri toimijoille hyödyllisiä, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä työurien pidentämiseksi. Kansainvälisen arvioinnin yhteydessä tehdyssä itsearvioinnissa tunnistettiin seuraavat vahvuudet ja kehittämiskohteet ratkaisujen kehittämisen matriisimaiselle toimintatavalle strategiakaudella (Taulukko 2). Uuden strategiakauden valmistelussa otettiin huomioon seuraavia asioita: Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden visioita, asiakaslupauksia ja tavoitteita fokusoitiin uuden strategian painotukset huomioon ottaen. Lisäksi arvioitiin, mitä aihealueita keskitetään yhteen teemaan ja mitkä aiheet ovat useita teemoja läpileikkaavia. Teemojen määrä väheni kahdella, ja uudistavan toiminnan tutkimusalueet määriteltiin. Painopistettä pyrittiin siirtämään uusien ratkaisujen kehittämisestä olemassa olevien ja levittämisvaiheessa ratkaisujen toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Myös uusiin tutkimusavauksiin varauduttiin. Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden valmistelussa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen osaamista monipuolisesti ja käytettiin henkilöstöä osallistavia työskentelytapoja. Taloudellisten resurssien vähentymiseen varauduttiin tunnistamalla päättyvää T&K-toimintaa ja merkittävimmät yhteistyötahot sekä hyödyntämällä monipuolisesti T&K-rahoituslähteitä. T&K-rahoituslinjaukset päivitettiin. Taloushallinnon työnjakoa selkiytettiin toimintaalueen ja yhteisten palveluiden välillä. Kuva 20. Työterveyslaitoksen innovaatiotimantti. Työelämää tukevan tiedon, ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. 27 Toimintakertomus_201.indd :3:5

28 Taulukko 2. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen itsearvioinnin tulos Vahvuudet Yhteistyö ja vuorovaikutus TTL:n sisällä on lisääntynyt. Henkilöstön osaamista hyödynnetään monipuolisesti. Uusia avauksia on tarkasteltu ja toteutettu rohkeasti. Laajempien T&K-kokonaisuuksien hallinta on kehittynyt. Aktiivisuus erilaisissa verkostoissa on lisääntynyt. Innovaatiomalli on toteutunut parhaimmillaan projekteissa, joissa vaikuttavuutta on saatu aikaan kansallisella ja EU-tasolla. Projektitoimisto on tehostanut merkittävästi T&K-projektien hallintoa ja ollut yksi onnistuneimmista innovaatioista matriisissa. Toiminta-alueen sisällä johtaminen, prosessit ja toimintamallit ovat selkeitä ja loogisia sekä sisäinen viestintä on aktiivista ja tehokasta. Heikkoudet / kehittämiskohteet Toiminta-alueen taloudellisen tilanteen seuranta ja ennakointimahdollisuudet eivät ole riittävän hyvällä tasolla. TTL:n yhteisiä talouden prosesseja ja keskitettyä tukea tulee selkiyttää ja päällekkäistä hallintoa poistaa. Henkilöresurssien suunnittelu ja hallinta on haasteellista. Päätöksenteko ja ongelmien ratkaisu on monimutkaista. Yhteistyökäytäntöjä ja vastuunjakoa toiminta-alueen ja osaamiskeskusten välillä tulee kehittää. Yhteistyötä toiminta-alueiden välillä tulee kehittää mm. kaupallisten tuotteiden kehittä misessä ja tiedon viemisessä työpaikkatasolle. Päällekkäisyydet teemojen visioissa ja tavoitteissa tulee tunnistaa. Taloudellisten resurssien vähenemiseen tulee sopeutua hallitusti. Turhaa byrokratiaa tulee karsia. Ydintoimintaan pitää varata enemmän aikaa. Toiminta-alueen tuloksellisuus 201 Ulkopuolisen T&K-rahoituksen tavoite vuonna 201 oli 8,5 milj.. Toteuma oli 9,07 milj., josta 90 % kohdistui yhdeksään teemaan. Vuoteen 2013 verrattuna ulkopuolinen T&K-rahoitus väheni :lla. Tavoitteensa ylittivät Työhön osallistuminen ja kestävä työura (RK10), Vaikuttava työterveyshuolto (RK12), Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat (RK1) ja Aivot työssä (RK15) -teemat. (Kuva 21). EURO Toiminta-alueen käyttämä kokonaistyöpanos vuonna 201 oli 216 htv, joka oli 23 htv pienempi kuin v (239 htv). T&K-projektien suunnitteluun ja toteutukseen kohdistui 179 htv, kun se oli 198 htv vuosina 2012 ja Siten suurin osa (19 htv) T&K-volyymin pienentymisestä kohdistui T&K-projekteihin. Loppuosa työpanoksen vähentymisestä liittyi tieteelliseen julkaisemiseen. Vuonna 201 tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen T&K-projektien päättymisen jälkeen käytettiin työaikaa 9,9 htv, minkä kustannus on 1,05 milj. euroa. Vuonna 2013 tähän toimintaan käytettiin 13, htv. Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain RK00 RK10 RK11 RK12 RK13 RK1 RK15 RK16 RK17 RK toteuma toteuma toteuma tavoite toteuma Kuva 21. Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain RK00 Uudistava toiminta, RK10 Työhön osallistuminen ja kestävä työura, RK11 Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut, RK12 Vaikuttava työterveyshuolto, RK13 Työelämän tila ja tulevaisuus, RK1 Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat, RK15 Aivot työssä, RK16 Nanoturvallisuus, RK17 Sosiaalinen pääoma, terveys ja hyvinvointi, RK18 Työkyvyn tuki 28 Toimintakertomus_201.indd :3:56

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Työturvallisuus työssäoppimisessa ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhön osallistuminen ja pidemmät ja paremmat työurat Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura -teema Tätä me olemme Työura-teemassa tarkastellaan työuraa

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0 Pirjo Juvonen-Posti UUDISTUVA JOHTAMINEN TYÖKYVYN TUKEMISESSA KUNNALLISESSA LIIKELAITOKSESSA - TAPAUSTUTKIMUS 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 27.5.2014 Merja Turpeinen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 27.5.2014 Merja Turpeinen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Näillä opeilla osaavia monikulttuurisia työyhteisöjä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 2012-2014 Merja Turpeinen, Marika Nevala, Anne Salmi, Eva Tuominen,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot