Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 201 Helsinki 2015 Toimintakertomus_201.indd :3:39

2 2 Toimintakertomus_201.indd :3:0

3 Sisällys Vuosi 201 Työterveyslaitoksessa 1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella Johdon katsaus 6 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella Strategiset fokusalueet Työurien pidentäminen Työhön osallisuuden lisääminen Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työelämän laadun kehittäminen Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella Toiminta-alueet 27.1 Ratkaisujen kehittäminen 27.2 Asiakasratkaisut 38.3 Tiedolla vaikuttaminen 1 5. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 6 6. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 8 7. Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Allekirjoitukset ja määräajat 70 3 Toimintakertomus_201.indd :3:0

4 Vuosi 201 Työterveyslaitoksessa Vuonna 201 Työterveyslaitoksessa hyväksyttiin uusi strategia, toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana laaja kansainvälinen arviointi laitoksen toiminnasta ja uudistettiin organisaatiota. Kansainvälinen arviointi totesi laitoksen toiminnan olevan yhteiskuntaa ja työelämää hyödyttävää ja tehokkaasti organisoitua. Laitoksen vaikuttavuuden osoittamista kannustettiin tehostamaan. 850 mediaesiintymistä 7 tieteellistä julkaisua 316 ei-tieteellistä artikkelia 1,8 miljoonaa käyntiä ttl.fi-sivuilla Työterveyslaitoksella on keskeinen rooli tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä. Kansainvälinen arviointi, kesäkuu 201 Työterveyslaitoksen uusi strategia linjaa laitoksen painopisteet : 1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä 2. Työkyvyttömyyden vähentäminen 3. Työterveysyhteistyö ja erityiskysymykset:. Uusien teknologioiden turvallisuus ja 5. Arktisen työn työhyvinvointi Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alue muokkasi vuoden aikana palvelutarjontaansa. Ratkaisujen kehittämisen t&k-toiminta jatkaa työtään seitsemässä teemassa. Tiedolla vaikuttamisen alueella vahvistetaan edelleen päätöksenteon tukea. Laitoksen henkilötyövuodet laskivat edelleen, kun laitoksessa toteutettiin kahdet yt-neuvottelut. Vaikuttamista verkossa Työterveyslaitoksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa kasvoi edelleen vuonna 201. Facebookin rinnalle on noussut tiedonvälityskanavana Twitter. Mediassa laajimmin näkyneet työelämäaiheet liittyivät mm. stressin hallintaan ja palautumiseen, unettomuuden hoitoon, työpaikkakiusaamiseen ja hyvään ergonomiaan. Uutena aiheena nousi esiin ytneuvotteluista selviäminen. Vuonna 201 Työterveyslaitos julkaisi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Lanseerausta tuki tuhansia tavoittanut avoin webinaari. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit työterveyshuoltojen toimintaan. henkilötyövuotta Toimintakertomus_201.indd :3:3

5 Koulutusta ammattilaisille Työterveyslaitos toteutti vuoden aikana koulutuspäivää. Suosituimpia koulutussisältöjä oli mm. työsuojelun ja työterveyshuollon aihepiireissä. Koulutuksiin osallistuu laajasti henkilöstöosaajia, työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja työsuojelupäälliköitä. Yhteiskunnallista vaikuttamista Työterveyslaitos julkaisi seitsemän Viesti päättäjille -tiedotetta (VP) Facebook-tykkääjät Twitter-seuraajat VP:tä toimitetaan 195 päättäjälle ja vaikuttajalle Suomessa. Aiheita vuonna 201 olivat mm. työhyvinvointi ja tuloksellisuus, työuran hallinta, palveluiden uudistaminen ja nuorten työmarkkina-aseman parantaminen. Laitos on mukana vaikuttamassa mm. ILOn työturvallisuutta ja terveyttä käsittelevissä elimissä ja Kansainvälinen työterveyskomissio ICOHissa sekä EU:ssa. Pohjoismaisten työterveyslaitosten yhteistyötä tiivistettiin vuoden 201 aikana. Tutkimus ja kehittäminen Työterveyslaitoksen t&k-toiminnan keskeisimmät rahoittajat ovat EU, Tekes ja Työsuojelurahasto. Ulkopuolisen rahoituksen volyymi oli 9,07 miljoonaa euroa, valtionapua käytettiin 12,3 miljoonaa euroa. T&k-toimintaa määritteli myös vuonna 201 monitieteisyys ja läheinen yhteistyö työpaikkojen kanssa. Toiminta tieteenaloittain 2013 Laitos osallistui SuomiAreenan työhyvinvoinnin tilaa koskeviin keskusteluihin yhdessä Työelämä2020 -hankkeen ja Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Hyvän johtamisen kriteerit syntyivät yhteistyössä Johtamisverkoston kanssa. Julkiselle sektorille suunnattujen kriteerien näkökulmia ovat osaaminen, yhteistyö ja verkostot, luottamus, uudistuminen ja monimuotoisuus. Työn imu keräsi ennätysyleisön Työterveyslaitoksen Tutkimuspäivässä. Työpaikoilla kannattaa siirtää ajatus siihen, mikä toimii hyvin, kannusti professori Wilmar Schaufeli, joka on luonut työn imun käsitteen. Hyvä työn imu tuo parempaa laatua, poissaolojen vähentymistä ja tuottavuuden kasvua. 5 Toimintakertomus_201.indd :3:

6 1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella Johdon katsaus Uudistuva Työterveyslaitos tukemassa työelämää Menneellä strategiakaudella Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite oli vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään. Työterveyslaitos on kehittänyt lukuisia ratkaisuja, jotka edistävät sekä työhyvinvointia että työn tuloksellisuutta. Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä huolimatta viime vuosien hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta ja tehtyjen lakimuutosten vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia ja oli ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle henkeä. 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna työuran keskimääräinen pituus oli 61,2 vuotta vuonna 201, missä oli parannusta 0,3 vuotta edellisestä vuodesta. Työurien pidentämiseksi on edelleen paljon tehtävää; eliniän pidentyessä huoltosuhteen kehitys vaikuttaa olennaisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Siksi työurien pidentäminen säilyy Työterveyslaitoksen uuden strategian keskeisenä tavoitteena. Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisen keskiössä on ollut erityisesti yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen työpaikan toimijoiden, muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kanssa. Työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen ja arviointi on ollut keskeistä, tärkeimpinä toimintamalliin liittyvät käytännöt. Uusittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö kiteytti työterveyshuollon laadun kehittämisen tavoitteet. Verkostoista tuli menneellä strategiakaudella tärkeä tapa kehittää työelämää. Työterveyslaitos toimi avaintahona Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa sekä osallistui aktiivisesti Työelämä hankkeen ja KASTEohjelman toimintaan. Keskeisiä verkostoja työelämätiedon ja työelämän kehittämisen ratkaisujen levittämiselle: Työelämä2020 -hanke Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Nolla tapaturmaa -foorumi Menneen strategiakauden visio Hyvinvointia työstä säilyy alkaneen strategiakauden iskulauseena. Ajattelutapa siitä, että työssä mukana oleminen tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle, nousi menneen strategiakauden aikana yhteiskunnalliseen keskusteluun aikaisemman työelämää lähinnä riskilähtöisesti tarkastelleen näkökulman rinnalle. Työpaikoilla on havahduttu aiempaa kattavammin tunnistamaan, arvioimaan ja edistämään työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä tekijöitä ja toimintatapoja. Vuoden 201 kolmen fokusalueen ohjaamana (työurien pidentäminen, työelämän laadun kehittäminen ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen) Työterveyslaitos tuotti ja levitti työelämää tukevia ratkaisuja työelämän hyödyttämiseksi. Digitalisaation haasteeseen vastaavat päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua tukevat viestinnän muodot (esim. Viesti päättäjälle -konsepti) ja asiantuntijatoiminnan muodot (mm. laaja asiantuntijoittemme hyödyntäminen mediassa ja työelämän kehittämisen työryhmissä), työelämää koskevan tilannetiedon tuottaminen (mm. Työterveyshuolto Suomessa -katsaus, COCHRANE-katsaukset) ja suoraan työelämää hyödyttävä palveluliiketoimintamme ovat onnistuneesti palvelleet strategisten tavoitteiden toteuttamista. Tutkimuslaitosuudistus ja niukkeneva valtionapu Tutkimuslaitosten valtionavun vähennys johtuu valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistusta, vuoden 2013 kehysriihessä sosiaali- ja terveysministeriön tutkimustoimintaan erikseen kohdennetusta 30 miljoonan euron valtionavun vähennyksestä sekä erilaisista tuottavuusvähennyksistä. Kokonaisuudessaan näiden päätösten toteuttaminen merkitsee Työterveyslaitoksen valtionavun vähentymistä vähintään 26 % vuosina Strategiakaudella Työterveyslaitoksen valtionavun vähennysten seurauksena jouduttiin YT-neuvottelujen kautta laitoksesta lopettamaan yhteensä 58 työsuhdetta. Lisäksi valtionavun leikkausten seurauksena Lappeenrannan aluetoimipisteen toiminta lakkautettiin ja TTT-lehden julkaisemisesta luovuttiin vuoden 201 lopussa. 6 Toimintakertomus_201.indd :3:5

7 henkilötyövuotta Kuva 1. Työaika henkilötyövuosina -kehitys Leikkauksilla on vaikutuksensa laitoksen suoriutumiskykyyn ja mm. sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen toteutumiseen. Uusi strategia rajaa laitoksen fokusoitumista aiempaa tiukemmin. Tämä ja niukkenevat resurssit on huomioitava tulossopimusta laadittaessa. Työterveyslaitoksesta tehty kansainvälinen arviointi korosti työelämää koskevan tutkimustiedon tärkeyttä suomalaiselle yhteiskunnalle Työterveyslaitoksen toimintaa vuosina koskenut kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 201 sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana. Yhtä aikaa STM:n hallinnonalalla toteutettiin arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Arviointi nosti Työterveyslaitoksen vahvuudeksi keskeisen kotimaisen ja kansainvälisen roolin tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä. Arviointiryhmän suositukset kannustivat laitosta mm. tunnistamaan työurien pidentämisen kannalta keskeiset sisällöt uutta strategiaa muodostettaessa, panostamaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden uskottavaan osoittamiseen sekä lisäämään tehokkaiksi ja vaikuttaviksi osoitettuja työelämäinterventioita. Arviointiryhmän mukaan Työterveyslaitos pystyy dynaamisimmalla ja suorimmalla tavalla palvelemaan sidosryhmiään sekä suomalaista ja eurooppalaista työelämää itsenäisenä laitoksena Työterveyslaitoksen uusi strategia laadittiin kaudelle niukkenevassa voimavaratilanteessa Osin yhtä aikaa kansainvälisen arvioinnin kanssa Työterveyslaitoksessa valmisteltiin uusi strategia, joka nosti laitoksen kohteiksi kaudella kolme strategista painopistettä ja kaksi erityiskysymystä. Strategiset painopisteet: 1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä 2. Työkyvyttömyyden vähentäminen 3. Työterveysyhteistyö Erityiskysymykset:. Uusien teknologioiden turvallisuus 5. Arktisen työn työhyvinvointi. Työterveyslaitoksen vaikuttamista verkostoissa Tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti SOTER- KO-yhteistyöverkostoa laajennettiin: THL:n, STUKin ja Työterveyslaitoksen lisäksi mukaan tulivat Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, Kela, SYKE, VATT ja VTT. Laajennetussa yhteistyössä valmisteltiin kaksi uutta tutkimusohjelmaa: Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset sekä Nanohiukkaset ja terveys. Lisäksi riskienhallintaan liittyvää ohjelmaa laajennettiin kaivosturvallisuuskokonaisuudella. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen jatkui. Tanskan, Norjan ja Suomen työterveyslaitokset lisäävät keskinäistä yhteistyötään ja pyrkivät yhteisellä Pohjoismaisen ministerineuvoston tukemalla projektilla vakiinnuttamaan pohjoismaista työterveystoimintaa ja tiedonkeruuta. Työterveyslaitos on keskeinen toimija kansainvälisillä työterveyden ja työturvallisuuden foorumeilla globaalisti, Euroopan-laajuisesti ja alueellisesti. Maailmanlaajuinen yhteistyö perustuu Suomen sitoumuksiin osallistua YK-järjestöjen työhön, ja se toteutui Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) verkostoissa. Toteutimme osaltamme WHO:n Global Plan of Action on Workers Health -ohjelman (WHA60.26) tavoitteita, erityisesti työterveyshuollon kehittämisen ja kansallisten työterveysprofiilien osalta. Työterveyslaitos on aktiivinen toimija myös ILOn uudessa kansainvälisessä työturvallisuus- ja työterveysverkostossa. 7 Toimintakertomus_201.indd :3:5

8 Euroopan unionissa Työterveyslaitos on arvostettu asiantuntija ja yhteistyökumppani. Laitoksessa oli käynnissä 15 EU-rahoitteista T&K-hanketta ja useita hankehakemuksia valmisteltiin. Käytimme EU:n tarjoamia rahoituskanavia monipuolisesti ja valmistauduimme hakemaan rahoitusta myös Horisontti ohjelmasta. Laajamittaista tutkimusyhteistyötä tehdään erityisesti nanoturvallisuuden alueella, jossa on merkittäviä uusia hankkeita käynnissä. Näitä ovat mm. laitoksen koordinoima laaja Nanosolutions-hanke ( ) ja 59 eurooppalaista partneria käsittävä NANoREG, jossa Työterveyslaitos toimii yhtenä partnerina. Laitos jatkoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Topic Center -toimintaa nykyisen rahoitussopimuksen puitteissa vuoden 201 syksyyn. Topic Center -toiminnan loppuessa laitos neuvotteli uusista yhteistyömahdollisuuksista Bilbao-viraston kanssa. Työterveyslaitos vaikuttaa aktiivisesti myös 12 eurooppalaisen työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen PEROSH-verkostossa ja EU:n jäsenmaiden yhteisessä tutkimusohjelmasuunnittelussa (Joint Programming Initiative, JPI). Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat asiantuntijaroolissa useissa kansainvälisissä ammatillisissa järjestöissä, joista International Commission on Occupational Health (ICOH) on keskeisin. Muita keskeisiä työterveysalan kansainvälisiä järjestöjä ovat International Ergonomics Association (IEA) ja International Occupational Hygiene Association (IOHA), jotka molemmat ovat kansallisten yhdistysten kattojärjestöjä. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti International Social Security Associationissa (ISSA), erityisesti Prevention Culture -komiteassa. Cochrane Collaboration in Occupational Health on Työterveyslaitoksen johdolla toimiva kansainvälinen systemaattisten katsausten laatija. Cochrane-toiminnassa tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä näyttöön perustuvaa yhteenvetotietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta. Kohti uutta kautta Huolimatta haastavasta vuodesta ja talouden kehityksestä Työterveyslaitos suuntaa seuraavalle strategiakaudelle vakaassa tilanteessa. Ulkoisen rahoituksen määrässä mitattuna laitos on suoriutunut kovassakin kilpailutilanteessa hyvin, ja tutkimuksen laatu ja laitoksen näkyvyys työelämän tukijana ovat pysyneet korkeina. M ,7 18,5 18,5 17,2 17,2 17, 17,5 16, 10,1 9,2 9,3 7,9 8, 8,9 9,3 9,1 1,3 1,1 1,1 1,1 2,1 1,9 1,6 1, Tiedolla vaikuttaminen Asiakasratkaisut Ratkaisujen kehittäminen Kuva 2. Omat tuotot toiminta-alueittain milj. euroa Toimintakertomus_201.indd :3:6

9 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Työurien hallinta, erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat Työurien pidentämisen keinot liittyvät systeemiin kohdistuvien muutosten ohella laadullisiin tekijöihin. Työuria voidaan pidentää vaikuttamalla työkykyyn, työhyvinvointiin, terveyteen, työsuojeluun, eriarvoisuuden vähentämiseen ja julkisen palvelujärjestelmän toimivuuteen. Työterveyslaitoksessa tuotettiin tietoa työurien hallintaan liittyvistä tekijöistä sekä kehitettiin ja levitettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. seuraavia työkaluja työpaikkojen käyttöön: Kohti työelämää-, Koulutuksesta työhön- ja Vaikuta työturvallisuuteen -ryhmämenetelmät, jotka perustuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen nuorten uraohjaukseen. Menetelmien avulla vahvistetaan nuorten urataitoja ja ehkäistään syrjäytymistä 1. Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä kehitettiin organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteiseksi työkaluksi erityisesti ikääntyvän henkilöstön työuran hallinnan lisäämiseen. Tutkimus osoitti, että menetelmällä parannettiin osallistujien psyykkisiä voimavaroja, vähennettiin masennusoireita ja ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ajatuksia 2. Perhevapaalta työelämään -menetelmä sopii sekä työn hakua että aiempaan työpaikkaan palaamista suunnitteleville 3. Käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseksi on kerätty Työ ja perhe-elämä -ohjelmassa. Työn ja perheelämän tasapainoa voidaan parantaa muun muassa työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä esimiehiä valmentamalla. kehittymistä ja erilaisia ilmenemismuotoja Euroopassa. Raportin käytännöllinen ote auttaa kehittämään työpaikan ikäjohtamisen käytäntöjä 6. Onnistu osaamisen uudistajana -arviointimallin avulla voidaan arvioida yrityksessä käytössä olevien osaamisen ja työuran kehittämistapoja käytännönläheisesti 7. Tukemalla maahanmuuttajia sekä työelämää ja työorganisaatioita maahanmuuttokysymyksissä sekä mahdollistamalla erilaisia kouluttautumispolkuja voidaan maahanmuuttajia auttaa kiinnittymään suomalaiseen työelämään. Näin edistetään suomalaisten työpaikkojen hallittua moninaistumista. Työterveyslaitos tuotti tietoa, toimintamalleja ja käytännön ideoita monikulttuurisille työpaikoille sekä maahanmuuttajien työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi 8. Terveyden edistäminen työpaikalla Ns. TEDI-menetelmän avulla henkilöstö yhdessä esimiesten ja työterveyshuollon edustajien kanssa tunnistaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, luo kriteerit, joilla työyhteisö voi edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä laatii toimintasuunnitelman tarvittaville toimenpiteille 9. Interventiotutkimusten kohteina olivat mm. ammattiautoilijat, joilla on korkea riski joutua liikenneonnettomuuteen tai menettää työkykynsä mm. epäterveiden elintapojen seurauksena. Tutkimuksissa kehitettiin työpaikoille, työntekijöille ja työterveyshuolloille työkaluja, joilla voidaan edistää terveiden elintapojen noudattamista työpäivän aikana 10. Työkaluja alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla levitettiin mm. interventioiden ja koulutuksen avulla (Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen ohjeita esimiehelle sekä AHA-kysely) 11. Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta 5. Ikäjohtaminen Euroopassa -raportti analysoi ikäjohtamisen Toimintakertomus_201.indd :3:6

10 Työ- ja toimintakyvyn tukeminen Laajoissa seurantatutkimuksissa selvitettiin työn psykososiaalisten tekijöiden (stressi, sosiaalinen pääoma), terveyden, työkyvyn ja työssä jaksamisen välistä yhteyttä. Sairaalahenkilöstöä koskevan tutkimuksen mukaan viime vuosien aikana toteutetut rakennemuutokset ovat yhteydessä sairaalaorganisaatioiden työntekijöiden kokemaan työkyvyn alenemaan 12. Opettajia koskevan tutkimuksen mukaan oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kuten koulun omaisuuteen kohdistuva ilkivalta, koulukiusaaminen ja koulutyytymättömyys, olivat yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin. Pitkittäistutkimukset osoittivat, että kokemukset työn imusta ennakoivat työntekijöiden parempaa terveydentilaa, henkistä hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, onnellisuutta ja positiivisia työuran kokemuksia sekä vaikuttavat myönteisesti myös perhe-elämän laatuun. 1,15,16 Työterveyslaitoksen epidemiologisissa tutkimuksissa selvitettiin työhön osallistumiseen tähtäävien lakimuutosten vaikutuksia sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja työhön osallistumiseen. Lisäksi selvitettiin työkyvyttömyyteen johtavia tekijöitä sekä tuki- ja liikuntaelinten ja yleisten kansansairauksien välisiä yhteisiä riskitekijöitä ja niiden ehkäisykeinoja. Lisäksi tunnistettiin työkyvyn kehittymistä ja sitä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä keski-iässä. Tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseen ja sairauksien hallintaan kehitettiin TULE TYÖHÖN -toimintamalli, joka soveltuu kaikille toimialoille työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuoltojen käyttöön 17. Ammattipohjaiset työaltistematriisit työn fyysisille ja psykososiaalisille kuormitustekijöille valmistuivat. Kuormitustieto löytyy matriiseista 350 ammatille tai ammattiryhmälle. Nämä kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä perustuu useiden tuhansien terveystutkimuksiin osallistuneiden suomalaisten työntekijöiden haastatteluihin. Matriiseja hyödynnetään tutkimuksessa, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Työaltistematriiseja hyödynnetään myös ammatillisessa kuntoutuksessa. 18,19 Työpaikan esteettömyys mahdollistaa osatyökykyisten ihmisten osallistumisen työelämään ammattitaitonsa ja edellytystensä mukaisesti. Työterveyslaitos julkaisi ja levitti työkaluja esteettömyyden arviointiin ja edistämiseen työpaikoilla 20. Lähes kaikki työ sisältää vuorovaikutusta tietoteknisten välineiden kanssa. On tärkeää suunnitella laitteet ja toiminta siten, että lopputulos on sopusoinnussa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Kognitiivisen ergonomian tutkimus keskittyi ihmisen ja tietotekniikan väliseen vuorovaikutukseen, visuaaliseen käytettävyyteen ja kognitiiviseen kuormittumiseen. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia. Myös elämäntilanne, uni, stressi ja terveys vaikuttavat kaiken ikäisillä kognitiiviseen suorituskykyyn. Mahdollisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla. Työterveyslaitoksessa kehitetyt testit auttavat terveydenhuollon ammattilaisia selvittämään muistin ja keskittymisen heikentymisestä huolestuneen työntekijän tilannetta 21. Hyvin toimivat työtilat edistävät työhyvinvointia ja työkykyä, parantavat työprosessien toimivuutta ja lisäävät työn tuottavuutta. Työtilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilojen käytettävyys ja käyttäjien tarpeet. Työterveyslaitos ohjasi kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita ottamaan huomioon käyttäjälähtöisen lähestymistavat uudis- ja korjausrakentamisessa. Työterveyslaitos kehitti ja levitti työkaluja sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan 22. Työelämän laadun kehittäminen Kunta10- sekä sosiaali- ja terveysalan seurantatutkimukset tuottivat tietoa 2000-luvun työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehityksestä julkisella sektorilla, kuntasekä sosiaali- ja terveysalan työoloista sekä työnimun avaintekijöistä eri ammatissa, toimialoilla ja organisaatioissa. Tutkimusten perusteella luotiin periaatteita ja ohjeita julkisten palveluiden uudistamiseen ja uudistumisen johtamiseen 23. Strategiakaudella laaditut Hyvän 12 Kokkinen L and Konu A. Work ability of employees in changing social services and health care organizations in Finland. IJO MEH. 2012;25(2) 13 Ervasti J. Oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kouluympäristö ja opettajien sairauspoissaolot. Työelämän tutkimus. 2013;11(1): Hakanen J et al. (2011). A 35-year Follow-up Study on Burnout among Finnish Employees, Journal of Occupational Health Psychology, 16, Hakanen J et al. Enrichment processes and gain spirals at work and at home: A three-year cross-lagged panel study. JOOP. 2011;8(1):8-30. Epub Hakanen J and Schaufeli Wilmar B. Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction? A three-wave seven-year prospective study. JAD. 2012;11(2-3):15-2. Epub Solovieva S et al. Development of Physical and Psychosocial Job Exposure Matrices. Juvenes Print. Finnish Institute of Occupational Health; 201. (60 p.) 19 Solovieva S et al. Evaluation of the validity of job exposure matrix for psychosocial factors at work. PLoS One. 201;9(9) Toimintakertomus_201.indd :3:6

11 johtamisen kriteerit tukevat julkisen sektorin johtamisen kehittymistä 2. Työhyvinvointi edistää tutkitusti tuottavuutta, työntekijöiden jaksamista ja asiakastyytyväisyyttä sekä parantaa organisaation imagoa. Työterveyslaitos kokosi tietoa siitä, millaisten käytäntöjen on työpaikoilla koettu luovan hyvinvointia 25 sekä esimerkkejä työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä. Lisäksi se laati ohjeita siihen, miten ehkäistään työpaikkakiusaamista. 26,27,28 Työterveyslaitos tutki laajasti nanoteknologioiden vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen. Tutkimustiedon pohjalta laadittiin ja levitettiin malliratkaisuja nanomateriaalien käsittelyyn, tavoitetasoja teollisille nanomateriaaleille sekä ohjeita altistumisen arvioitiin. Politiikkatoimenpiteet Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen 30, jossa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys asuin- ja työpaikkarakennuksissa sekä niiden taloudellinen merkitys. Lisäksi selvitettiin kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tarkastusvaliokunta antoi vuonna 2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 1-kohtaisen listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää maan hallitukselta. Asiasta valmistui eduskunnan mietintö, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat. Tarkastusvaliokunnan kuulemiset ministeriöittäin on toteutettu vuonna 201. Työterveyslaitos laati yhteistyössä THL:n kanssa arvioinnin siitä, miten vaikuttavia ja oikeaan osuvia lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen politiikkatoimet ovat. Tarkoituksena oli parantaa toimien kohdentamista 31. Raporttia hyödynnettiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa. Työterveyslaitos koordinoi EU:n rahoittamaa nanomateriaalien turvallisuutta edistävien hankkeiden yhteenliittymää eli NanoSafety Clusteria. Klusteriin kuuluvissa tutkimusprojektissa EU:n rahoitusosuus on yhteensä 112 miljoonaa euroa. Klusterin yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa nanomateriaalien vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, jotta teollisuus ja julkinen sektori saa tukea päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun EU-tasolla. Arvio tarvittavista lisätoimista Työelämän muuttuessa nopeasti on hahmotettava eri tekijöiden väliset yhteydet. Uutta tutkimustietoa tarvitaan työuraan vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä yhteyksistä sekä työuran hallinnan keinojen leviämisestä ja vakiintumisesta työpaikkojen rakenteisiin ja käytäntöihin. Työuratutkimuksessa on yhdistettävä talouden, työvoimapolitiikan, terveyden, osaamisen ja työosallisuuden näkökulmat. Automatisaatio, digitalisaatio, robotisaatio, uudet teknologiat sekä laajojen ja monimutkaisten tietomassojen käsittely tulevat edelleen lisääntymään työelämässä. Tämä muuttaa työprosesseja ja työtehtäviä sekä luo uusia vaatimuksia työntekijän työ- ja suorituskyvylle. Kognitiivisen ergonomian ja neuroergonomian kehittäminen ja edistäminen yksilötasolla, työpaikoilla ja terveydenhuollossa korostuvat. Uutta tietoa tarvitaan näiden muutosten vaikutuksista työterveyteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen sisäiseen toimivuuteen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimukseen perustuvia ratkaisuja tulee edelleen levittää ja juurruttaa muutosten hallinnan tueksi työpaikoille. Synteettisiä nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa ja prosesseissa. Lisää tietoa tarvitaan nanomateriaalien vaikutuksista ihmisen terveyteen sekä suojautumiskeinoista ja turvallisista nanomateriaalista. Työterveys- ja työturvallisuustoiminta kaipaa uudistumista ja laajentamista, koska työn muuttuessa henkinen kuormitus ja psykososiaaliset tekijät korostuvat. Myös työn tuottavuuden, taloudellisten hyötyjen ja asiakasnäkökulman huomioon ottaminen työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämisessä on tärkeää. Työhyvinvoinnin kehittämisen tulee yhdistyä yhä tiiviimmin työpaikan prosesseihin sekä toimitilojen ja tietojärjestelmien suunnittelun ja käyttävyyden parantamiseen. Työelämän kehitys Työterveyslaitoksen strategisten mittareiden valossa Työterveyslaitoksen toiminnan seurannassa hyödynnetään strategisia mittareita. Mittaristolla arvioidaan hyvinvointia työstä -vision toteutumista Reijula ym., Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, Ristolainen H ym. Valtioneuvoston raporttisarja 2/2013, Helsinki 11 Toimintakertomus_201.indd :3:6

12 Työterveyslaitoksen vaikuttavuus Strateginen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työurat pitenevät Työhyvinvointiin investoidaan työpaikalla Työelämäasenteet muuttuvat Työterveyshuollon vaikuttavuus paranee Nuoret kiinnittyvät työelämään 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote pitenee Työllisen työajan odote pitenee Työllisyysaste paranee (15 6 v.) Kuva 3. Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit. Työelämän kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan työllisyyteen sekä riittäviin työvoimavaroihin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työikäisten työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina , mutta laman myötä se laski alle 70 prosentin ja on vuodesta 2012 lähtien ollut lievästi laskevassa suunnassa (kuva ). Vuosina 201 ja 2013 työllisyysaste on pysytellyt lähes samana (201: 68,3 %; 2013: 68,5 %). Työllisiä oli vuonna 201 keskimäärin 2, miljoonaa, noin vähemmän kuin vuonna % ,9 67,7 67,7 67,3 67, ,9 69,9 Miehet Yhteensä Naiset ,6 68,3 67,8 68, ,5 68,3 Kuva. Strateginen mittari: vuotiaiden työllisyysaste, %. Tavoite 2015: 68 % (2010) + %. Lähde: Tilastokeskus. 69, 6, , 69,2 66,2 6 6 vuotta , , ,1 32,7 33,3 3 3,6 33,6 33,5 3 3,3 33,9 33,9 Kuva 5. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla, vuotta. Tavoite 2015: n. 33,5 v (2010) pitenee. Lähde: ETK Miehet Yhteensä Naiset Toimintakertomus_201.indd :3:8

13 % Kuva 6. Strateginen mittarit: vuotiaiden työttömyysaste, %. Tavoite 2015: ( , %) pienenee. Lähde: Tilastokeskus ,8 20,7 20,1 18,7 16,5 16,5 21,5 21, 20,1 Miehet Yhteensä Naiset ,9 20,5 15-vuotiaan työllisen ajan odote on noussut 2000-luvulla 2, vuotta, miehillä nousu on 1,5 vuotta ja naisilla 3,2 vuotta (kuva 5). Työllisen ajan odote vuonna 2013 ja 201 oli 33,9 vuotta eikä sukupuolten välillä todettu enää eroa odotteessa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli vuonna 201 keskimäärin 8,7 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi. Työttömiä oli vuonna 201 keskimäärin henkeä, enemmän kuin vuonna Myös työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömyys syveni vuonna 201. Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa etenkin nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina vuotiaiden työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun. Vuoden 2012 jälkeen se alkoi kasvaa, ja vuonna prosentin raja jälleen rikkoutui (kuva 6). Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli alle 25-vuotiasta joulukuussa 201. Heidän määränsä oli suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista oli nuorten yhteiskuntatakuun jatkohanke, ns. nuorisotakuu, joka tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuu nopeutti hieman nuorten aktivointia ja siitä hyötyivät eniten ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret, mutta takuun työllisyysvaikutukset jäivät panostuksiin nähden vähäisiksi 32. Tutkijat arvioivat, että myös nuorisotakuuseen kohdistetut työllisyysodotukset voivat olla ylimitoitettuja. Työvoimatutkimuksen mukaan työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 201 joulukuussa lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Heistä piilotyöttömiä oli , mikä oli vähemmän vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna. Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Opiskelijoista on tullut työelämässä puskuri, joka lievittää taantumien aiheuttamaa iskua työmarkkinoilla. Kun työvoiman kysyntä vähenee taantumassa, opiskelijat keskittyvät opiskeluun. Tuoreimman tiedon mukaan opiskelijoista oli työllisiä 3,5 prosenttia vuonna Nuoren sujuvat siirtymäkohdat koulutuspolulla ovat tärkeitä myöhemmälle urakehitykselle. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 2-vuotiaiden osuus pysyi lähes ennallaan vuoteen 2010 asti, mutta on viime vuosien aikana kääntynyt lievään laskuun (kuva 7). Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut nuori- % ,5 13,3 13,3 11, 11, 11, 13,6 9,1 9, 9,5 9,7 13,6 11,7 11,8 13,1 12,9 11, 11, 12,5 9,9 9,7 9,8 9,7 10,6 10,8 10,5 Miehet Yhteensä Naiset Kuva 7. Strateginen mittari: 17 2-vuotiaat koulutuksen ulkopuolella, %. Tavoite 2015: ( , %) pienenee. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus /Mika Witting. 9,5 9, 8,3 32 Hämäläinen K et al. The labour market impacts a youth guarantee: lessons for Europe? VATT Working Papers 60, Helsinki Lehto A-M, Tilastokeskus, HS Toimintakertomus_201.indd :3:8

14 sotakuuseen liittyvä koulutustakuu, joka lupaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Vuonna 201 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,2-vuotiaana ja työeläkkeelle siirtyi n henkilöä, n henkilöä vähemmän kuin vuonna Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa työuran pituutta ja niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa olevan työssä jäljellä olevana elinaikanaan. Vuonna vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 61,2 vuotta, kun se kahtena edellisenä vuonna oli 60,9 vuotta. Odote on noussut 2,1 vuotta vuodesta 2005 (kuva 8). Vuonna 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoite vuonna 2025 on 62, vuotta. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä ( henkilöä) alitti vuonna 201 ensimmäisen kerran 2000-luvulla henkilön tason ja laski 8 % vuoteen 2013 verrattuna. Useimmiten työkyvyttömyyden aiheuttavat mielenterveyden häiriöt tai tuki-ja liikuntaelinten sairaudet. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on suhteellisesti suurempaa työntekijäasemassa kuin asiantuntijatehtävissä olevien keskuudessa. Työntekijämiesten työurat jäävät kolme vuotta lyhemmiksi kuin ylempien toimihenkilömiesten työurat. Vaikka uusien työkyvyttömyyseläkkeiden vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla, erot eri ammattiryhmien välillä eivät ole laskeneet Nuoremmissa työikäisten ryhmissä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on ollut laskusuunnassa 2010-luvulla. Selvintä lasku on ollut 0 -vuotiaiden ikäkohortissa. Sen sijaan 25 3-vuotiaiden ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yhä lähes yhtä usein kuin viisi vuotta aikaisemmin. vuotta 61, ,5 60, 60,5 60,9 60,9 61,2 Kuva 8. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuotta. Tavoite 2015: 60, v (2010) + 1,6. Lähde: ETK , ,1 59,1 59,5 59,5 59, 59,8 58,8 58,9 58, , ,5 0,5 0, 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 0, 0,31 0,2 0,31 0, 0,29 0,22 0,2 0,2 0,18 0,18 0,19 0,39 0,37 0,26 0,27 0,21 0,21 0,18 0,18 0,33 0,2 0,17 0, vuotiaat 30 3-vuotiaat vuotiaat 0 -vuotiaat Kuva 9. Strateginen mittarit: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 25 -vuotiailla ikäryhmittäin, %. Tavoite 2015: 2010-tilanne pienenee. Lähde ETK. 1 Toimintakertomus_201.indd :3:9

15 3 Strategiset fokusalueet 3.1 Työurien pidentäminen Työhön osallisuuden lisääminen Yhteistyössä Kelan ja Eläketurvakeskuksen kanssa vertasimme vuonna 2008 osasairauspäivärahaa saaneiden työhön osallistumista samana aikana täyttä sairauslomaa saaneisiin, jotka olisivat olleet osasairauspäivärahaan oikeutettuja. Molemmissa ryhmissä työhön osallistuminen väheni seuranta-aikana, mutta osasairausvapaaryhmässä väheneminen oli keskimäärin 5 % pienempää kuin vertailuryhmässä. Osasairauspäivärahan käyttö vaikutti myönteisesti työhön osallistumiseen erityisesti miehillä, yli 5-vuotiailla sekä mielenterveydenhäiriöiden yhteydessä. 37 Rekisteriaineistopyyntö on vireillä 30:n ja 90 päivän säännön vaikutusten selvittämiseksi. Tuotimme verkkomateriaalia vaikeasti työllistyvien nuorten työuran tueksi työsuojelun näkökulmasta. Materiaalia voivat käyttää sekä työllisyyspalvelujen ohjaajat että työpaikkojen työpaikkaohjaajat. Materiaali on hyödynnettävissä myös muiden kohderyhmien kanssa työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Materiaalista on tiedotettu Työterveyslaitoksen, STM:n ja TE-toimiston tiedotuskanavia käyttäen. 38 Kehitimme toimintamallin ja ryhmämenetelmän sekä suosituksia perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi. Menetelmä on saatavilla myös englanniksi. Vaikuttavuusarvioitu menetelmä lisää perhevapaalla olevien vanhempien voimavaroja työuran hallinnassa. Julkaisimme henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyökaluksi tarkoitetun Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän suomenkielisen version lisäksi englanniksi. 39 Menetelmä tukee ammatillista kehittymistä, motivaatiota ja työhyvinvointia. Osallistuimme useisiin kansainvälisiin kirjaprojekteihin työurien kestävyyden alueella. Työ Sairausvakuuslain muutoksien tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä lisätä osatyökykyisten työhön osallistumista. Tietoa näiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vähitellen saatavissa. Levitimme työpaikkojen käyttöön menetelmiä ja toimintamalleja erityisesti nuorten työurasiirtymien hallintaan sekä työstä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitettuja ratkaisuja ja arvioimme niiden vaikuttavuutta. ja perhe-elämä -ohjelmassa kerättiin tietoa kansainvälistä katsausta varten työn ja perheen yhteensovittamista parantavista interventioista työpaikoilla. Katsaukseen koottiin suomalaisten työpaikkojen perheystävällisiä käytäntöjä (n=2 07) sekä vinkkejä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen (n=927). Näiden tuloksia sekä ohjelman toimintaan osallistuvien työpaikkojen kuvauksia on julkaistu internetissä. 0 Valmisteilla on työn imua uran seniorivaiheeseen -ryhmämenetelmä vanhempien työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemiseen. Menetelmän vaikuttavuutta mm. työuran hallintaan, työllistymiskykyyn, hyvinvointiin, työkykyyn ja henkilökohtaisiin voimavaroihin testataan 55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä yksityisellä sektorilla, kuntaorganisaatioissa sekä valtion organisaatiossa. Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa selvitimme uudenlaisen toimintakonseptin toteutumista ja sitä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä hyviä käytäntöjä 12 pilottiorganisaatiossa. Myös ilmiön taloudellisia vaikutuksia tutkittiin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa käytännöistä, joilla tuetaan osatyökykyisten työelämään pääsyä ja työssä jatkamista. Toimintamalli soveltuu TE-toimistoihin, yritysten henkilöstöhallintoon ja työterveyshuoltoon. Kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen tarkoittaa tukitoimia työssä eli mm. ammatillista neuvontaa ja ohjausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvistamista, työaikajärjestelyitä ja työn organisointia. Työolosuhteiden mukauttaminen tukee etenkin liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia. Eri vammaryhmiin kuuluvien henkilöiden työssä olemis- 37 Kausto J et al. Effectiveness of new legislation on partial sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open. 201;(e006685) Participant s workbooks: Towards succesful seniority, From family leave to work. Työterveyslaitos Nevala N et al. Workplace Accommodation Among Persons with Disabilities: A Systematic Review of Its Effectiveness and Barriers or Facilita tors. Journal of Occupational Rehabilitation 201. DOI /s z 2 Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 6, Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Työterveyslääkäri 201; : Toimintakertomus_201.indd :3:9

16 ta edisti henkilön hyvä pystyvyyden tunne, tukea antava työnantaja ja työyhteisö, riittävä ohjaus, joustavat työaikajärjestelyt sekä työn organisointi. Työssä olemista estivät tai edistivät työkavereiden ja työnantajien asenteet sekä vähäiset tai kattavat tiedot vammasta tai sairaudesta. 1,2, Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työterveyslaitos levitti työpaikoille keinoja työkyvyn ja terveyden edistämiseksi. Tuotimme oppaita maahanmuuttajille ja työnantajille maahanmuuttajanuoren työhön perehdytykseen ja työkyvyn tukemiseen sekä loimme mallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseen. Näin osallistuimme Nuorisotakuun toteuttamiseen. Luodut työkalut ja menetelmät muodostavat nuoren monikulttuurisen työntekijän työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen mallin. Kehitimme kuljetusalan pk-yritysten henkilöstön, erityisesti nuorten työntekijöiden, työkyvyn hallintamalleja tavoitteena edistää työsuojelutoimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyky- ja terveysasioissa. Laadimme TOP 5 työhyvinvoinnin keihäänkärjet -tarkastuslistan. Valmisteilla ovat myös perehdyttämisohjeet työhön tulevalle kuljettajalle. Kehitimme tyky-prosessityökalun kuljetusalalle. Menetelmälle luodaan tueksi käyttöohjeet sekä Ammattikuljettajan perehdyttäminen työkykynäkökulmasta -tietokortti. Sosiaalinen tuki ja verkostot ovat tärkeitä työkyvyn tukipilareita. Logistiikka- ja kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta. Osallistava menetelmä tarjoaa työkaluja työkyvyn edistämiseen maantieteellisestä asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Materiaalin ja yhteiskehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään. Työkalut ja menetelmät kiinnittävät huomiota nuoren maahan muuttaneen henkilön omien taitojen ja valmiuksien edistämiseen, mutta tukevat myös toimijoita: Avaimet kestävään opiskelu- ja työkykyyn -vinkkilista monikulttuuriseen ohjaukseen Työkykytaitoja nuorille Monikulttuurisen nuoren työkyvyn edistäminen 5 Video-oppaat nuorille maahanmuuttajille omasta työkyvystä huolehtimiseen 6 Video material and tips for colleges and workplaces -video-oppaat englanniksi 7 Vinkkejä työpaikoille monikulttuurisen nuoren työkyvyn tukemiseen 8 Perehdyttämisen TOP 10 -tarkastuslista työpaikoille suomeksi ja englanniksi 9 Asiakkaana monikulttuurinen nuori -tarkistuslista työterveyshuolloille. 50 Töissä Suomessa -opas ilmestyi 13 kielellä. Oppaassa kerrotaan perusasioita mm. työnhausta, suomalaisesta työkulttuurista, työhön perehdyttämisestä, esimiehen roolista sekä työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Opas laadittiin yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten ja kotimaisten yrittäjien ja työmarkkina- ja tukitoimijoiden kanssa, ja se sai runsaasti positiivista palautetta jo kehitysvaiheessa. 51 Yrittäjien hyvinvointibarometrin perusteella yrittäjän hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa unohtua. Tällöin yrittäjäjärjestöt, yrittäjän yhteistyökumppanit ja työterveyshuollot voivat auttaa yrittäjää. Yrittäjille viestitään siitä, että apua kannattaa hakea ajoissa ja kerrotaan www. yrittajantukiverkko.fi-sivuston tarjoamista palveluista. Järjestimme yrittäjien yhteistyötahoille valmennuksia aiheina yrittäjän hyvinvointi ja sen puheeksiotto, asiakasvuorovaikutus ja työkyky. Laajasti jaettu Hyvinvoiva yrittäjä hyvinvoiva yritys -puheeksiottoesite tukee hyvinvoinnista keskustelemista. 52 Teimme ja levitimme alkoholihaittojen ehkäisemistä varten erilaisia materiaaleja AHA- työkaluista tiedottamiseen ja koulutukseen, johtamisen ja esimiestyön tueksi, työntekijöiden tietoisuuden herättämiseen, työterveysyhteistyöhön sekä kansalaisille 53 : juomapäiväkirja päihdeohjelmaopas mini-interventio työterveyshuollossa alkoholi ja työpaikka päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen A-Step AHA-lyhytkysely. Työterveyshuollolle järjestettiin Aktivoivat ohjausmenetelmät työkyvyn tukemisessa -koulutus, jossa perehdyttiin eri ohjausmenetelmiin terveyden edistämisessä Toimintakertomus_201.indd :3:9

17 Kohorttitutkimuksen tulokset osoittavat, että terveyden edistämisessä kannattaa panostaa sekä sosiaalisen tuen lisäämiseen että terveellisten elintapojen edistämiseen. Osana eurooppalaista Joint Action on Mental Health and Well-being: Mental Health at Work- hanketta koottiin tietoa hyvistä käytännöistä mielenterveyden edistämiseksi työpaikoilla. Hankkeessa laaditaan suositukset EU:n mielenterveyspolitiikan kehittämiseksi. 5 Lisäksi laadimme TOIMIA-tietokantaan Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö -suosituksen. 55 Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kuntaalan työntekijöillä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt. 56 Kunta-alalla kehitettiin työaikojen kuormitustekijöiden arviointimenetelmä organisaatioille. Menetelmä on osa organisaatioiden vuorosuunnittelujärjestelmää, ja siihen liittyy palautejärjestelmä työaikojen kuormittavuudesta. 57 Haitallista työstressiä on osoitettu aiheutuvan myös silloin, kun työstään ei saa panostustaan vastaavia palkkioita. Yli kunta-alan työntekijää osallistui tutkimukseen, jossa havaittiin, että panostuksen ja palkkion välistä epäsuhtaa kokeneilla työntekijöillä oli kertainen riski jäädä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Merkittävää oli se, että jos työpaikalla yleisesti koettiin työstressiä tällaisesta epäsuhdasta, se lisäsi kaikkien työpaikan työntekijöiden riskiä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Työstressi oli yhteydessä myös tuki-ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mitään yhteyttä ei sen sijaan löydetty sydän- ja verisuonitaudeista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. 62 Työuupuneiden tiedonkäsittelyä koskevan tutkimuksen tulokset osoittavat lievästi ja keskivaikeasti työuupuneiden henkilöiden pystyvän kompensoimaan alentuneen kognition vaikutusta mallitehtävässä lisäämällä työsuoritukseen käytettävää ponnistelua. Työuupuneet reagoivat herkemmin negatiivisiin emootioihin. 63 Julkaisimme työpaikkojen kosteus- ja mikrobivaurioiden hallinnan tueksi oppaan. Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. 58 Työstressi voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja työkykyyn. Eurooppalaisessa konsortiossa toteutettu kuntaalan seurantatutkimus kahdeksasta EU-maasta kuvaa entistä luotettavammin työstressin ja sairauksien välistä yhteyttä sekä antaa tietoa sairastumisalttiimmista henkilöstöryhmistä. Tutkimuksissa havaittiin, että työstressi lisää diabetekseen sairastumisen riskiä. Sen sijaan työstressi ei lisää astman pahenemisvaiheita eikä sairaalahoitoon joutumista. Tämä pätee myös työstressin ja tulehduksellisten suolistosairauksien, kuten Crohnin taudin ja haavaisen paksunsuolentulehduksen yhteyteen. 59,60,61 Työterveyslaitos tuotti uutta tietoa psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista terveyteen ja niiden keskinäisistä riippuvuuksista sekä työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Kunta-alan seurantatutkimuksessa todettiin, että työsuhteen määräaikaisuus on yhteydessä sairauspoissaolojen pitkittymiseen masennusta sairastavilla. Yhteys oli erityisen vahva ikääntyneimmillä ja huonommin koulutetuilla. Työn määräaikaisuus ei ollut yhteydessä masennusperusteisen sairauspoissaolon ilmaantuvuuteen eikä toistumiseen. 6 Tutkimme tapaustutkimuksella uudistunutta työkykyjohtamista kunnallisessa liikelaitoksessa. 65 Selvitimme interventiohankkeissa työkyvyn tukemiseen ja työhön paluun edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ylipaino ja lihavuus olivat annosvastesuhteisesti yhteydessä iskiaskipuun, kliinisesti diagnostisoituun iskiakseen sekä kirurgisesti hoidettuun välilevytyrään sekä miehillä että naisilla. 66 Myös useita Terveys tutkimuksia valmistui: Virtanen M et al. Extending employment beyond the pensionable age: a cohort study of the influence of chronic diseases, health risk factors, and working conditions. PLoS One. 201;9(2) 57 Härmä M ym. Työaikojen kehittäminen kunta-alalla [raportti]. Helsinki: Työterveyslaitos; 201. (1-62 s.) 58 Salonen H ym. (201) Kosteus- ja homevauriot Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos, Helsinki. 59 Nyberg S et al. Job Strain as a Risk Factor for Type 2 Diabetes: A Pooled Analysis of Men and Women. Diabetes Care (8): Heikkilä K et al. Job strain and the risk of inflammatory bowel diseases: individual-participant meta-analysis of 95,000 men and women. PLoS One 201;9(2):e Heikkilä K et al. Job strain and the risk of severe asthma exacerbations: a meta-analysis of individual-participant data from European men and women. Allergy 201;69(6): ) 62 Juvani A et al. Effort-reward imbalance as a risk factor for disability pension. The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment and Health 201;0(3): Sokka L et al. Alterations in attention capture to auditory emotional stimuli in job burnout: An event-related potential study. Int. J of Psychophys., Ervasti J et al. Is temporary employment a risk factor for work disability due to depressive disorders and delayed return to work? The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment & Health. 201;0(): Juvonen-Posti P ym. (201) Työkykyjohtaminen johdettua yhdessä tekemistä painos. Helsinki: Työterveyslaitos. (86 s.) URN: ISBN. 17 Toimintakertomus_201.indd :3:50

18 Työssäkäyvien tule-sairaus tai mielenterveyden häiriö yksinään kaksinkertaisti riskin joutua työkyvyttömäksi verrattuna niihin, joilla ei ollut kumpaakaan sairautta. Jos henkilöllä oli molemmat sairaudet, riski oli nelinkertainen. Samanaikaisesti tulesairautta ja mielenterveyden häiriötä sairastavat tarvitsevat erityistä tukea sekä terveydenhuollossa että työpaikoilla. 67 Selvitys kipualueiden lukumäärän yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeisiin osoitti, että mitä useammalla alueella kipua oli esiintynyt, sitä suurempi oli työkyvyttömyyden riski. Yhteys oli voimakkain tukija liikuntaelinsairauksien perusteella myönnetyissä eläkkeissä, mutta se oli nähtävissä myös muista sairauksista johtuvissa eläkkeissä miehillä ja mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyissä eläkkeissä naisilla. 68 Työssäkäyvien unen määrän yhteyksiä sairauspoissaoloihin selvittäneessä tutkimuksessa todettiin, että optimaalinen yöunen pituus on 7 8 tuntia. Tämän verran nukkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka nukkuivat vähemmän kuin 6 tuntia tai enemmän kuin 9 tuntia yössä. Unettomuus, herääminen liian aikaisin, väsymyksen tunne ja unilääkkeiden käyttö lisäsivät myös sairauspoissaolopäivien lukumäärää. 69 Palomiehillä toteutetussa 13 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin uniongelmien moninkertaistavan hermoperäisen selkäkivun riskin raskasta vuorotyötä tekevillä. 70 Tutkimme unettomuuden lääkkeettömän ryhmähoidon pitkäaikaisia vaikutuksia ja hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan heti hoidon jälkeen todettu paraneminen unettomuudesta koetussa haitassa, unettomuutta ylläpitävissä tulkinnoissa sekä mielialaoireissa säilyi kahden vuoden seurannassa Työelämän laadun kehittäminen Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa Työterveyslaitos tuotti ja levitti tietoa työn muutoksista, mm. kansainvälistymisestä ja monikulttuuristumisesta, tietotyön hallinnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan muutosten vaikutuksista työhön ja työntekijöiden terveyteen. Toimitimme kaksi laajaa teosta työelämän kehityskuluista ja tulevaisuudennäkymistä. Kestävä työ ja hyvä elämä -kirja on puheenvuoro keskustelussa Suomen ja hyvinvointivaltion uhkista ja mahdollisuuksista 2000-luvun globaalissa ympäristössä. Se ottaa kantaa kestävän työn kulttuurin luomiseen niukkenevissa aineellisissa oloissa ja työelämän sirpaloituessa. 72 Suomalainen työntekijyys kirja puolestaan peilaa suomalaisten työympäristön ja työkulttuurin muutosta viimeisen 70 vuoden aikana sekä nostaa esiin työntekijöihin ja työntekijyyteen kohdistuvia tulossa olevia kehitystrendejä. 73 Työelämän kansainvälistyessä ja globalisoituessa myös työn tekemisen käytännöt muuttuvat. Projektimaisena tehtävän työn määrä lisääntyy, ja yhtä aikaa lisääntyy myös ketterien menetelmien ja lean-tuotantotapojen käyttö. Tutkimme ja kehitimme työhyvinvointia tukevia tapoja sulautettujen järjestelmien tuotantoon ja tuotimme mallin hyvään projektityön kehittämiseen. Oppaat ja toimintamallit ovat ladattavissa Sulautettujen järjestelmien ketterän käsikirjan 7 ja projektityön nettisivustoilta. 75 Ketterää käsikirjaa ladattiin nettisivuilta ilmestymisensä jälkeen ensimmäisten kuukausien aikana jo lähes 1300 kertaa. Innovaatiojohtamisen mallia ja verkkosivuja sekä Innovaattorin työkirjaa (ITU!) esiteltiin yli kymmenessä tilai- 66 Rahman S et al. Obesity as a risk factor for sciatica: A meta-analysis. American Journal of Epidemiology. 201;179(8): Kaila-Kangas L et al. Common mental and musculoskeletal disorders as predictors of disability retirement among Finns. J Affect Disord. 201;165(April 22): Haukka E et al. Multisite musculoskeletal pain predicts medically certified disability retirement among Finns. European Journal of Pain. 201;19, Dec 8. doi: /ejp Lallukka T et al. Sleep and Sickness Absence: A Nationally Representative Register-Based Follow-Up Study. Sleep 201;37(9). 70 Lusa S et al. Sleep disturbances predict long-term changes in low back pain among Finnish firefighters: 13-year follow-up study. Int Arch Occup Health. 201;August(2). 71 Järnefelt H et al. Cognitive behavioral therapy for chronic insomnia in occupational health services: Analyses of outcomes up to 2 months post-treatment. Behaviour Research and Therapy, Kasvio A. (201) Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus. 73 Väänänen A ja Turtiainen J. (201) Suomalainen työntekijyys Vastapaino. 7 Lehtonen T et. al.: Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja, 201, handle/1002/ Toimintakertomus_201.indd :3:50

19 suudessa pääosin julkisen sektorin toimijoille. ITU!-kirjan kysynnän jatkuessa siitä otettiin uusi painos. Kirjaa käytetään oppimateriaalina useissa sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Johtamismallin verkkosivulla on ollut tuhansia käyntejä Lisäksi aihepiiristä ja Inno- Vointi-hankkeen aineistosta on julkaistu ja tulossa useita tieteellisiä julkaisuja. Osuva-hankkeessa selvitettiin osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista, johtamista ja sen edistämistä. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa johtamisen rakenteista, prosesseista ja yhteiskehittämisen muodoista, jotka estävät, tukevat ja edistävät osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista kehitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluita ja muutettaessa palvelurakenteita. Tuloksista on julkaistu useita artikkeleita ja konferenssiesityksiä. 77 Tutkimme tietojärjestelmien hankintaa ja käyttöä työn sujuvuuden, käytettävyyden, kognitiivisen ergonomian ja tuottavuuden näkökulmasta. Huonot järjestelmät syövät työaikaa yksittäisiltä työntekijöiltä jopa neljä tuntia viikossa. Tästä muodostuu suuri kustannuserä julkisella sektorilla. Hanke ja sen www-sivusto tarjoavat konkreettisia ohjeita siihen, mitä seikkoja tietotekniikan käyttöä ja hankintaa suunniteltaessa tulee huomioida. 78 Tietotyön haasteita selvitetään parhaillaan: miten tietoa käsitellään, mitkä ovat työn uudet muodot ja mitkä ovat tulevaisuuden työkalut ja teknologiat. Työterveyslaitos tutkii myös sitä, miten yleistyvä moniaikainen ja -muotoinen työ sekä työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen vaikuttavat työntekijän ja työyhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Selvitys inhimillisistä virheistä ja niille altistavista työolosuhteista huolto-, kunnossapito-, varasto- ja tuotantotyössä toi esiin sen, että kiire, epäselvät ohjeet ja puutteet vaarojen merkitsemisessä altistavat inhimillisille virheille ja vaikuttavat virheiden esiintyvyyteen. Hankkeessa kehitetään uudenlaista vaaratilanteiden tutkintamenetelmää, jonka avulla voidaan tunnistaa virheille altistavia tekijöitä. Nanoteknologioiden käytön yleistyminen terveydenhuollon alalla on lisännyt tiedon tarvetta nanohiukkasille altistumisesta ja suojautumisesta. Nanoturvallisuuskeskuksen asiantuntijat pitivät aiheesta esityksiä useissa terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisille suunnatuissa tilaisuuksissa. Työterveyslaitos valmisteli ohjeita työpaikan ilmansuodatuksesta sekä työntekijöiden suojautumisesta työpaikoille, joilla käytetään teollisia nanomateriaaleja. Vuonna 201 käynnistettiin laajennetun SOTERKOn nanoturvallisuusohjelma, jossa ovat mukana Työterveyslaitos, THL, Ilmatieteen laitos, SYKE ja Evira. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen ja tilojen kehittämisen tarve on ajankohtainen. Kehitimme sisäilmasto-ongelmien ennakointi- ja ratkaisutapoja ja tilojen käytettävyyden arviointimenetelmiä yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Kahdessa yliopistosairaalassa käynnistetyssä projektissa tähdätään terveydenhuollon työprosessien ja tilojen kehittämiseen Lean-ajattelun avulla. Lisäksi tutkimme Lean-ajattelun mahdollisuuksia kehittää tutkimushallintoa ja terveydenhuollon tutkimusta. 79,80, Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Työterveyslaitoksen tavoitteena strategiakaudella on ollut vaikuttaa työelämäasenteisiin Hyvinvointia työstä -visionsa mukaisesti laitoksen koordinoitaviksi osoitettujen verkostojen ja systemaattisen tiedolla vaikuttamisen kautta. Samoin tavoitteena on ollut vaikuttaa työelämän laatutekijöihin, johtamiseen, motivaatioon, esimiestyöhön ja työhyvinvointiin. Laitos on pyrkinyt monipuolistamaan keinojaan tukea päätöksentekoa työelämää koskevissa kysymyksissä. Johtamisen kehittämisverkosto osoitettiin Työterveyslaitoksen toteutettavaksi hallitusohjelmassa. Verkostojen tehtäviä fokusoitiin ja aktivoitiin strategiakaudella kiitettävästi. Verkostojen toiminnan keskiössä oli ministeri Ihalaisen käynnistämä Työelämä hanke. Laadukas päätöksenteko tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa työelämän kehittymisestä, vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Työterveyslaitos tukee päätöksentekijöitä mm.: osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työryhmiin sekä tuottamalla lausuntoja tuottamalla työelämän kehittämisen tietopohjan ja keskeisiä seurantatietoja muuntamalla tieteellistä tietoa nopeasti omaksuttavaan muotoon päätöksenteon hyödynnettäväksi (esim. strategiakaudella kehitetty Viesti päättäjälle -konsepti) suuntaamalla toimintaa erityisesti vaikuttavuusarviointiin ja selvityksiin takaamalla laadukkaan ja luotettavan tieteellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan työelämäkysymyksissä Aalto L et al. A model to evaluate indoor air problems in hospital buildings. https://blogs.aalto.fi/arch1conference/program me/ 80 Reijula J. Lean process and environment design development project in two Finnish hospitals, 8th NOVO symposium, Sustainable health care production systems, November 6-7, 201, Copenhagen 81 Halkoaho A et al. Can Lean Thinking enhance research administration? Journal of Hospital Administration, 201 (3)2. 19 Toimintakertomus_201.indd :3:50

20 Kuva 10. Verkostot kehittämässä työelämää. Kuva: Työterveyslaitos. Päätöksenteolle tuotettavan tiedon tuottamista tulee edelleen kehittää. Monimutkaisten kysymysten ja ratkaisuvaihtoehtojen pohdinnassa on kasvavaa tarvetta tieteen ja päätöksenteon väliselle aktiiviselle keskustelulle ja yhteisen ymmärryksen muodostamiselle. Työterveyslaitos on vuodesta 2009 ollut mukana toteut- tamassa vuosittain julkaistua Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa -tutkimusta. Tutkimuksen keskeinen indeksi mittaa työpaikoilla toteutettavan työhyvinvointityön johtamisen järjestelmällisyyttä ja tasoa. Luku on kehittynyt koko strategiakauden ajan suotuisasti. Tämä tukee näkemystä siitä, että tietoisuus työhyvinvoinnista on parantunut työpaikoilla ja että siihen panostetaan ja sitä johdetaan entistä systemaattisemmin. Kuva 11. Työterveyslaitoksen toiminta työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevan päätöksenteon tukena. Kuva: Työterveyslaitos. 20 Toimintakertomus_201.indd :3:50

21 ,5,6,2 2, , % Kuva 12. Strateginen mittari: Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen indeksi. Tavoite 2015: (,6 2010) 50. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos. Koko 2000-luvun ajan enemmistö työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin vastaajista arvioi työn mielekkyyden kehityksen menevän huonompaan suuntaan (kuva 13). Pohjalukema oli vuonna Sen jälkeen balanssi on hieman parantunut, mutta oli vuonna 201 edelleen selvästi negatiivinen ( 16 %). Balanssiluku ei kuitenkaan huomioi niitä, jotka arvioivat työn mielekkyyttä koskevan tilanteen pysyneen ennallaan Kuva 13. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta. Tavoite 2015: (2010 7, ) trendi kääntyy. Lähde: TEM työolobarometri Tavoitteen mukaisesti trendi on kääntynyt, mutta toimia yhä tarvitaan. Työ ja terveys tutkimuksen mukaan 7 % kyselyyn vastanneista vähintään 5-vuotiaasta työssäkäyvästä harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 1). Työurien pidentäminen ja kestävän työelämän kehittäminen edellyttää työelämää koskevien positiivisten asenteiden vahvistamista ja kannattelevien voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista. -16 Kuva 1. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitsevat, %. Tavoite 2015: ( %) kasvaa. Lähde: Työ ja terveys Suomessa Toiminta Työelämä hankkeessa Työterveyslaitos on yksi Työelämä hankeen päätoimijoista. Työterveyslaitoksen koordinoimat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisverkosto ovat Työelämä hankkeen kehittämisohjelmia. Työterveyslaitoksen yhteistyölupauksiin kirjattiin neljä avaintavoitetta: Johtaminen, työhön osallistuminen, työhyvinvointi ja tuottavuus kehittyvät myönteisesti. Suomen työelämän laatu paranee ja työurat pitenevät. Työterveyslaitos luo ja kehittää ratkaisuja, työkaluja ja käytäntöjä työpaikoille sekä levittää niitä. Työhön osallistumista ja työuran hallintaa tukevien ratkaisuja tuotettiin, levitettiin ja esiteltiin laajasti päättäjille. Johtamisen kehittämisverkoston yhteydessä rakennettiin hyvän johtamisen laatukriteerit ja kehitettiin ikäjohtamisen malleja. Työn imuun ja avainvoimavaroihin sekä palvelevaan johtamiseen liittyviä tekijöitä selvitettiin ja siirrettiin johtamiskäytäntöihin mm. Innostuksen spiraali -hankkeessa. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kerättiin työpaikoilta toimivia työhyvinvoinnin ratkaisuja Tepsi-hankkeessa sekä tuotettiin aineistoa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä. Työpaikan toimijoiden välinen yhteistyö, mukaan lukien työterveysyhteistyö, työhyvinvoinnin parantamiseksi tiivistyy. Tässä hyödynnetään työpaikan turvallisuutta ja työkykyä edistäviä ratkaisuja sekä käytäntöjä, joissa työterveyshuollolla on keskeinen rooli. Työterveyslaitos käynnisti toimenpiteitä, joiden tarkoitus on tehdä työterveyshuollon roolista entistä selkeämpi ja enemmän työpaikan kehittämistä tukeva. Kehitimme toimintamalleja työkyvyn ja työturvallisuuden edistämiseksi pienyrityksissä (esim. Pira-työkalu). 21 Toimintakertomus_201.indd :3:51

22 Kuva 15. Johtamisverkoston toiminta sähköisessä verkossa. Kehitimme ja veimme käytäntöön työterveyshuoltomallin pienille yrityksille ja yrittäjille työterveysyhteistyön tukemiseksi Kehitimme keinoja työkyvyn yksilölliseen tukemiseen työntekijöillä, joilla ongelmia on jo ilmennyt. Uusi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas ilmestyi. Työpaikkojen, mukaan lukien pk-sektori, työhyvinvointitoiminta paranee, ja työhyvinvoinnista saadaan tietoa työpaikkatasolla. Työterveyslaitos tarjoaa maksullisia työhyvinvoinnin ja työterveyden asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä osallistuu palveluiden tuottajien verkostoon. Pientyöpaikoille suunnattu tietopaketti päivitettiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille. Laadittiin työpaikkojen itsearviointityökalu, joka on käytössä Työelämä verkkopalvelujen kautta. Tuotimme ja julkaisimme Työterveyslaitoksen verkkosivuilla maakuntakohtaiset esitteet yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista sekä työterveyshuoltopalveluiden tarkistuslistan Levitimme tietoa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan ja yrittäjäjärjestöjen kautta Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kehitettiin työtapaturmakustannusten laskuri (PIKU), joka toimii verkossa, sekä Kemikaalivihi-sivusto, jossa on helppokäyttöistä tietoa ja työkaluja kemikaaliturvallisuuden edistämiseen. Työterveyslaitoksen palveluja ollaan laajentamassa helposti saavutettavien sovellusten suuntaan. Esimerkiksi yllä mainitusta Pira-työkalusta kehitetään myös verkkopalvelusovellus. Työelämän laadun kehittämiseksi ja keinojen käyttöönottamiseksi tiedon tulee tavoittaa työpaikkojen toimijat ja työntekijät. Työterveyslaitos levittää tietoa ja ratkaisuja tavoitteen edistämiseksi. Myönteistä työelämäviestintää edistettiin erityisesti Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla, uutiskirjeissä, verkkolehti Työpisteessä, sosiaalisessa mediassa, TTT-lehdessä sekä TTT-Digissä ja tiedotteissa uutisoitiin Työelämä hankkeesta ja jaettiin monipuolista tietoa työelämän parantamisesta. Työterveyslaitos edisti hankkeen tavoitteita Työterveyspäivillä ja muissa järjestämissään tilaisuuksissa. Johtamisverkosto (JKV) Vuonna 201 Johtamisverkostossa koottiin verkkosivuille hyvää johtamista koskevaa tietoa ja käytäntöjä ja levitettiin niitä suomalaiseen työelämään. Vuoden 201 aikana keskityttiin erityisesti ikäjohtamiseen ja johtamisen laatukriteereiden valmiiksi saattamiseen. Työ jakaantui seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Laadittiin julkisen johtamisen laatukriteerit ja saatiin päätökseen niiden testaus pilottiorganisaatioissa. Ikäjohtamiseen liittyen julkaistiin raportti kaikenikäisten johtamista koskevasta kehittämistyöstä Euroopassa. Tuotettiin hyvää johtamista koskeva kirja, joka julkaistaan keväällä Johtamisverkosto on erityisesti hyödyntänyt verkkosivujaan hyvää johtamista koskevan tiedon kehittämisessä ja levittämisessä. Kuvassa 15 on esitetty keskeiset tunnusluvut JKV:n verkkotoiminnasta. Työhyvinvointifoorumi Työhyvinvointifoorumi (THF) tähtää työpaikkojen verkottumiseen työhyvinvoinnin edistämisessä ja alueellisen toiminnan aktivoimiseen. THF oli järjestäjänä ja osallistujana valtakunnallisissa tilaisuuksissa yhdessä Johtamisverkoston ja Work goes happy -organisaation kanssa. Myös Työterveyslaitoksen alueellisten neuvottelukuntien työ on linkitetty Työhyvinvointifoorumin toimintaan. 22 Toimintakertomus_201.indd :3:51

23 THF on toteuttanut seuraavia kehittämishankkeita: KPI-OSH-Tool: Development and validation of a KPIbased method and a user-friendly software tool for resilience-focused measurement of OSH management system performance (SAF RA-hanke) Asiakasväkivallan ja sen uhan parempi hallinta kotihoitotyössä Väkivaltatilanteiden ilmoitusmenettely opetusalalle Sopuisa työyhteisö kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen Tukea työpaikoille organisaatiomuutosten toteuttamiseen Työhyvinvoinnin kehittämisen taloudelliset hyödyt työpaikoille Suorien ja epäsuorien tapaturmakustannusten laskeminen ja niiden merkitys yritystoiminnassa tapaturmakustannuslaskuri Vaaka-verkostohanke ammatillisten oppilaitosten turvallisuuden kehittämisen verkosto (Tampereen teknillinen yliopisto) Liikkuvan myyntityön tekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointitekijät Mielekäs-ohjelma työn vetovoimaisuuteen sosiaalija terveysalalle (oma erillinen ohjelma) Työn ja perhe-elämä -ohjelma perhemyönteisten toimintatapojen edistämiseksi työpaikoilla (oma erillinen ohjelma). Kaikilla alueilla on järjestetty alueellista yhteistyötä ja alueellisia työpajoja. Alueellinen yhteistyö on verkottunut Johtamisverkoston ja Työelämä hankkeen kanssa. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhyverkoston) toiminta on laajentunut, ja se käsittää nyt yhdeksän aluetta. Jäseniä on noin 700. Vuonna 201 Tyhy-verkosto järjesti yhteensä 20 tapaamista, joissa oli yhteensä noin osallistujaa. THF on toteuttanut seuraavia alueellisia hankkeita: LapponiaSeitti työterveyshuollon osaamisen ja verkostoitumisen vahvistaminen Lapissa Kaivosalan työhyvinvointi- ja elinympäristöfoorumi Pohjois-Suomessa Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suunnattu kehittämishanke (Apajaisku) Lempäälässä Tepsi-työhyvinvoinnin ratkaisupankkiin on koottu noin 200 hyväksi havaittua työhyvinvoinnin käytäntöä työpaikoilta. Kemikaalivihi hankkeessa on rakennettu interaktiivinen verkkosivusto, edistetty verkottumista ja koulutettu toimijoita kemikaaliriskien hallintaan. SujuVaksi sujuva työ ergonomiaa soveltaen ja Psykososiaalisten tekijöiden foorumi -hankkeissa on kerätty hyviä käytäntöjä, ohjeita ja tietoja verkkosivuilla julkaistavaksi. Ratkaisujen ja palvelutoiminnan kehittäminen Verkostojen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti Työterveyslaitos on tuottanut ratkaisuja ja tietoa työympäristön altisteiden ja riskien hallintaan sekä työtapaturmien ehkäisyyn. Ratkaisuja ja tietoa on tuotettu esimerkiksi KemikaaliVihi-portaalin ja useiden hankkeiden kautta: BEST bioenergian turvallisuus ja Kemikaalit kuntoon -hankkeet sekä hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja ja keinosavujen keuhko- ja verisuonivaikutuksia käsittelevät hankkeet. Muita työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä hankkeita olivat mm. Seafit (merenkulkijoiden turvallisuus), Minehealth (kaivostyön terveys) ja Value of Safety (VALOSA) sekä metallintyöstönesteaerosolien kohdepoistoon ja muusikon kuulonsuojeluun keskittyneet hankkeet. Työterveyslaitos kehittää parhaillaan pk-sektorille suunnattuja palveluita. 82 Kuntasektorin kehittämiseen suunnattu Kunta-Q saatiin koekäyttöön. Kiinnostus työkalua kohtaan on vahvaa, ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää Kunta-Q:ta pienemmissä kunnissa Toimintakertomus_201.indd :3:52

24 3.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella Sosiaalivakuutus Työhallinto Kuntoutuspalvelut Työnantaja Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Työntekijä Kuva 16. Työterveyshuolto osana työpaikan, terveydenhuollon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. Kuva: Työterveyslaitos. Strategiakauden tavoitteina työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa olivat yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä, yksilöllisen työkyvyn tuen kehittäminen, työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien parantaminen erityisesti työn psykososiaalisten terveys- ja työkykyriskien torjunnassa sekä laatutyön laajentaminen. Myös työterveyshuollon kattavuutta itsensä työllistävien, pienten yritysten sekä maatalouden piirissä pyrittiin kohottamaan. Lisäksi työterveyshuollon käyttämien tietojärjestelmien kartoittaminen ja kehittäminen vastaamaan uusia linjauksia asetettiin tavoitteeksi. Tavoitteena oli myöskin tuoda uudelleenarvioinnin kohteeksi työterveyshuollon sairaanhoidon laajuus ja rooli työterveyshuollon erityisroolin ja sille asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Kaikissa tavoitteissa on edistytty strategiakauden aikana. Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetus astui voimaan (Vna 708/2013) ja Työterveyslaitos julkaisi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan 8. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit. Aloitimme laatukoulutukset. Valmistelimme valtakunnallisen laatuportaalin tukemaan laatujärjestelmää. Laatujärjestelmän vaikutus työterveyshuollon toimintaan arvioidaan aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Työpaikan kanssa tehtävään työterveysyhteistyöhön kehitimme PIRA-työkalun riskinarvioinnin työvälineeksi pienten yritysten kanssa. Työkalu on levinnyt laajaan käyttöön. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas sisältää mallin työterveysyhteistyöstä työpaikan kanssa sekä uuden mallin työterveystoiminnasta pienissä, alle 20 henkilön yrityksissä. Nostimme keskusteluun lainsäädäntöön ja korvausjärjestelmään liittyvät työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien rajat ja rajoitukset työpaikkojen riskien hallinnan tukemisessa. Työterveyslaitos edisti työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen alueellista yhteistyötä työkyvyn tukemisessa viidessä sairaanhoitopiirissä ja neljässä SEITTI-hankkeessa. Tutkimme yhteistyön nykytilaa ja kehittämishaasteita. Yhteistyössä on suuria alueellisia ja erikoisalakohtaisia eroja. Työterveyshuollon roolia työkyvyn koordinaattorina hoitoketjuissa kirkastettiin. Vaikuttavien toimintamallien luomisessa ollaan vasta alussa, mutta tehty työ on hyvä alku tulevien sote-alueiden puitteissa tehtävälle jatkotyölle. Laitoksen kehittämän työkyvyn tukemisen opas sisältää hyviä käytäntöjä ja työkyvyn edistämisen indikaattoreita. Valmistelimme oppaat työkyvyn tukemisesta pieniä ja suuria yrityksiä varten. Tutkimme ja koulutimme työkykyohjauksen toimintamalleja ja aloitimme sosiaalialan asiantuntijoiden työterveyshuollon koulutuksen. Työkyvyn tuen toimintamallit ovat levinneet laajasti työterveyshuoltoihin ja etenkin suuremmille työpaikoille. Jatkossa mallien vaikuttavuutta koskevalle tutkimustiedolle on suuri tarve. Strategiakaudelle suunniteltu työterveyshuollon vaikuttavuustutkimus -ohjelma supistui rahoituksen puuttuessa kolmen tutkimushankkeen kokoiseksi. Tiedon tarpeita on edelleen erityisesti työterveysneuvotteluiden, terveystarkastusten, työterveyspainotteisen sairaanhoidon sekä työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta. Myös työterveyshuollon tietojärjestelmien kehittämisessä edettiin rahoituksen puutteesta johtuen oletettua hitaammin. Tietojärjestelmiltä vaadittavien perusominaisuuksien kartoitus saatiin alkuun. Lisäksi työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä tukevan tietotekniikan kehittäminen aloitettiin. Laajemmalle kehitystyölle tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseksi on edelleen tarvetta. Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden ja sisällön kehittämiseksi toteutimme pienten yritysten työterveyshuoltomallin valtakunnallisen toimeenpano- ja tutkimushankkeen. Siinä koulutimme työterveyshuoltoja ja tiedotimme työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan asiantuntijoille, yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille. Kokosimme kattavan tutkimusaineiston pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon järjestämisestä ja palveluista sekä selvitimme mallin toimeenpanon vaikuttavuutta. Osallistuimme aktiivisesti työterveyshuollon roolin arviointiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa yhteistyössä THL:n kanssa, sote-järjestämislain valmisteluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen vaihtoehtoja pohtineiden työryhmien yhteydessä. Onnistuimme korostamaan työterveyshuollon resurssien nykyistä parempaa kohdistamista työpaikkojen tukemiseen työhyvinvoinnin, työterveyden ja työkyvyn asioissa. 8 Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos Toimintakertomus_201.indd :3:52

25 Taulukko 1. Strateginen mittari Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 33 % (2010) 50 % Strateginen mittari Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä 33 % (2010) (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 50 % Strateginen mittari Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään Neuvottelut viidessä sh-piirissä 2012 (PSHP, EP perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja SHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK) kuntoutuksen kanssa 15:ssä sh-piirissä 2015 Strateginen mittari Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki 30 % (2010) -mallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa 50 % 1 % 3 % 1 % Kuva 17. Strateginen mittari: Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyön sujuvuus työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen arvioimana, %. Tavoite 2015: (2012: 89 % kokee yhteistyön hyväksi) yhteistyön hyväksi kokevien osuus kasvaa (erittäin tai melko hyvin toimivaa -vastaukset). Lähde: TS-paneeli 2012, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. 16 % % 35 % Erittäin hyvin toimivaa Melko hyvin toimivaa Keskinkertaisesti toimivaa Melko huonosti toimivaa Erittäin huonosti toimivaa Ei osaa sanoa Kuva 18. Strateginen mittari: Pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuus (yksinyrittäjät ja 2 9 henkilön työpaikat), %. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 5 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012, Työterveyslaitos. % % 63 % 56 % 3 % 23 % 13 % henkilön työpaikka Yksinyrittäjä Strategisista mittareista saadaan lisää tietoa vuonna 2015, kun Työterveyshuolto Suomessa -katsaus toteutetaan. Toimintavuosi työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittämisessä 201 Työterveyshuollon toimintaedellytysten parantaminen Tuimme työterveyshuollon muutosta työterveysyhteistyön ja työkyvyn tukemisen suuntaan julkaisemalla uudistetun Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan ja järjestämällä yli tuhat henkeä tavoittaneen webinaarin uuden oppaan sisällöstä. Loimme edellytyksiä työterveyshuollon laadun parantamiseksi tekemällä työterveyshuollon laatukriteerit ja aloittamalla työterveyshuoltojen koulutukset laatujärjestelmän käyttöönottamiseksi. Kehitimme palvelutarjontaamme laatuasioissa sekä työterveyshuollon hankkimisen tuessa. Lisäksi valmistelimme valtakunnallisen työterveyshuollon laatuportaalin käyttöönottamista. Laatuportaalin kautta tullaan keräämään myös Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen tiedot. Paransimme työterveyshuoltoon saapuvien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista uudistamalla työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta vastaamaan uutta asetusta, uutta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (HTTHK) -opasta sekä muuttuvan työelämän vaatimuksia. 25 Toimintakertomus_201.indd :3:53

26 Yksilöllinen työkyvyn tuki Laajensimme osaamista työkyvyn tukemisesta työterveysyhteistyössä. Arviointitutkimus työterveyshuollon ns. 90:n päivän lausunnoista lain voimaan tulon alkuvaiheessa valmistui. 85 Oppaat työkyvyn tukemisesta pienissä ja suurissa yrityksissä valmistuivat julkaistavaksi vuoden 2015 alkupuolella. Tapaustutkimus työkyvyn tukemisesta ja sen taloudellisista vaikutuksista kunnallisessa liikelaitoksessa valmistui. 86 Järjestimme koulutusta työkyvyn tukemisesta sekä aloitimme työterveyshuollossa toimivien sosiaalialan asiantuntijoiden koulutuksen. Selvitimme Kelan uudessa kuntoutusmallissa työterveyshuollon osallistumista yhteistyöhön työpaikan ja kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa. 87 Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa Edistimme yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä viidessä sairaanhoitopiirissä alueellisissa seminaareissa. Kokosimme tutkimusaineiston näiden toimijoiden yhteistyön tilasta eri sairaanhoitopiireissä. Lisäksi SEITTI-hankkeissa Lapin ja Pohjois-Savon alueella kehitettiin alueellisten terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä sekä kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden välistä osaamisen ja toiminnan kehittämistä. Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon kehittäminen Jatkoimme ponnisteluja itsensä työllistävien ja pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi. Koulutimme maanlaajuisesti työterveyshuoltoja uuden, yrittäjille ja pienryrityksille tarkoitetun työterveyshuoltomallin käyttöönottamiseksi. Laadimme esitteitä ja koulutimme maanlaajuisesti ELY-keskusten yritysneuvojia tukemaan yrittäjiä ja yrityksiä työterveyshuollon järjestämisessä. Keräsimme uutta tutkimustietoa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon järjestämisen esteistä ja mahdollisuuksista sekä koulutushankkeemme vaikuttavuudesta. Laajempaa työterveysyhteistyötä Pyrimme laajentamaan työterveyshuollon mahdollisuuksia osallistua työterveysyhteistyöhön työpaikoilla tuomalla esiin sekä lainsäädännössä että korvauskäytännössä vaikuttavia rajoituksia ja esteitä vaikuttavalle ja työpaikan tarpeen mukaiselle yhteistyölle. Edistimme työterveyshuollon ja työpaikan työsuojelun yhteistyötä työolojen kehittämisessä selvittämällä työpaikkaselvityksen ja työpaikan riskinarvioinnin yhdistävän PIRA-selvitystyökalun käytettävyyttä ja vaikuttavuutta. 88 Toimivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät Aloitimme määritystyön oleellisista rakenteisista tiedoista, joita työterveyshuoltojen käyttämiin potilastietojärjestelmiin tulee kirjata. Tämä luo edellytyksiä jatkossa sekä tietojärjestelmien kehittämiselle että näiden tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamiselle terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Lisäksi aloitimme tutkimushankkeen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kuntoutusyhteistyössä. 85 Pirjo Juvonen-Posti ym. Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä. Työterveyslaitos Pirjo Juvonen-Posti ym. Työkykyjohtaminen johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Työterveyslaitos Seppänen-Järvelä R (toim.) Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Työhönkuntoutuksen toisen vaiheen arviointitutkimus. Sosiaaliturvan selosteita 8/201. Kelan tutkimusosasto. Helsinki 88 Savinainen M ym. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena. Tietoa työstä. Työterveyslaitos Toimintakertomus_201.indd :3:53

27 Toiminta-alueet Työterveyslaitosta ohjaa ministeriöiden edustajista ja työelämäosapuolista koostuva johtokunta. Työterveyslaitos kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjauksen piiriin. Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen Johtokunta Pääjohtaja ja johtoryhmä Toiminta-alueet Kuva 19. Työterveyslaitoksen organisaatio. Ratkaisujen kehittäminen Yhteiset palvelut Osaamiskeskukset Terveys ja työkyky Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen Työympäristön kehittäminen Helsinki Kuopio Oulu Tampere Turku Työterveyslaitoksen asiakkaisiin kohdistuva ydintoiminta tapahtuu kolmella toiminta-alueella: Ratkaisujen kehittäminen (t&k-toiminta), Asiakasratkaisut (liiketoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediavaikuttaminen, asiantuntijatoiminta)..1 Ratkaisujen kehittäminen Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen ytimenä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka perustuu yhteiskunnalliseen tilaukseen ja tähtää työelämän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Teemojen tehtävänä on tarjota työelämän eri toimijoille hyödyllisiä, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä työurien pidentämiseksi. Kansainvälisen arvioinnin yhteydessä tehdyssä itsearvioinnissa tunnistettiin seuraavat vahvuudet ja kehittämiskohteet ratkaisujen kehittämisen matriisimaiselle toimintatavalle strategiakaudella (Taulukko 2). Uuden strategiakauden valmistelussa otettiin huomioon seuraavia asioita: Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden visioita, asiakaslupauksia ja tavoitteita fokusoitiin uuden strategian painotukset huomioon ottaen. Lisäksi arvioitiin, mitä aihealueita keskitetään yhteen teemaan ja mitkä aiheet ovat useita teemoja läpileikkaavia. Teemojen määrä väheni kahdella, ja uudistavan toiminnan tutkimusalueet määriteltiin. Painopistettä pyrittiin siirtämään uusien ratkaisujen kehittämisestä olemassa olevien ja levittämisvaiheessa ratkaisujen toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Myös uusiin tutkimusavauksiin varauduttiin. Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden valmistelussa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen osaamista monipuolisesti ja käytettiin henkilöstöä osallistavia työskentelytapoja. Taloudellisten resurssien vähentymiseen varauduttiin tunnistamalla päättyvää T&K-toimintaa ja merkittävimmät yhteistyötahot sekä hyödyntämällä monipuolisesti T&K-rahoituslähteitä. T&K-rahoituslinjaukset päivitettiin. Taloushallinnon työnjakoa selkiytettiin toimintaalueen ja yhteisten palveluiden välillä. Kuva 20. Työterveyslaitoksen innovaatiotimantti. Työelämää tukevan tiedon, ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. 27 Toimintakertomus_201.indd :3:5

28 Taulukko 2. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen itsearvioinnin tulos Vahvuudet Yhteistyö ja vuorovaikutus TTL:n sisällä on lisääntynyt. Henkilöstön osaamista hyödynnetään monipuolisesti. Uusia avauksia on tarkasteltu ja toteutettu rohkeasti. Laajempien T&K-kokonaisuuksien hallinta on kehittynyt. Aktiivisuus erilaisissa verkostoissa on lisääntynyt. Innovaatiomalli on toteutunut parhaimmillaan projekteissa, joissa vaikuttavuutta on saatu aikaan kansallisella ja EU-tasolla. Projektitoimisto on tehostanut merkittävästi T&K-projektien hallintoa ja ollut yksi onnistuneimmista innovaatioista matriisissa. Toiminta-alueen sisällä johtaminen, prosessit ja toimintamallit ovat selkeitä ja loogisia sekä sisäinen viestintä on aktiivista ja tehokasta. Heikkoudet / kehittämiskohteet Toiminta-alueen taloudellisen tilanteen seuranta ja ennakointimahdollisuudet eivät ole riittävän hyvällä tasolla. TTL:n yhteisiä talouden prosesseja ja keskitettyä tukea tulee selkiyttää ja päällekkäistä hallintoa poistaa. Henkilöresurssien suunnittelu ja hallinta on haasteellista. Päätöksenteko ja ongelmien ratkaisu on monimutkaista. Yhteistyökäytäntöjä ja vastuunjakoa toiminta-alueen ja osaamiskeskusten välillä tulee kehittää. Yhteistyötä toiminta-alueiden välillä tulee kehittää mm. kaupallisten tuotteiden kehittä misessä ja tiedon viemisessä työpaikkatasolle. Päällekkäisyydet teemojen visioissa ja tavoitteissa tulee tunnistaa. Taloudellisten resurssien vähenemiseen tulee sopeutua hallitusti. Turhaa byrokratiaa tulee karsia. Ydintoimintaan pitää varata enemmän aikaa. Toiminta-alueen tuloksellisuus 201 Ulkopuolisen T&K-rahoituksen tavoite vuonna 201 oli 8,5 milj.. Toteuma oli 9,07 milj., josta 90 % kohdistui yhdeksään teemaan. Vuoteen 2013 verrattuna ulkopuolinen T&K-rahoitus väheni :lla. Tavoitteensa ylittivät Työhön osallistuminen ja kestävä työura (RK10), Vaikuttava työterveyshuolto (RK12), Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat (RK1) ja Aivot työssä (RK15) -teemat. (Kuva 21). EURO Toiminta-alueen käyttämä kokonaistyöpanos vuonna 201 oli 216 htv, joka oli 23 htv pienempi kuin v (239 htv). T&K-projektien suunnitteluun ja toteutukseen kohdistui 179 htv, kun se oli 198 htv vuosina 2012 ja Siten suurin osa (19 htv) T&K-volyymin pienentymisestä kohdistui T&K-projekteihin. Loppuosa työpanoksen vähentymisestä liittyi tieteelliseen julkaisemiseen. Vuonna 201 tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen T&K-projektien päättymisen jälkeen käytettiin työaikaa 9,9 htv, minkä kustannus on 1,05 milj. euroa. Vuonna 2013 tähän toimintaan käytettiin 13, htv. Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain RK00 RK10 RK11 RK12 RK13 RK1 RK15 RK16 RK17 RK toteuma toteuma toteuma tavoite toteuma Kuva 21. Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain RK00 Uudistava toiminta, RK10 Työhön osallistuminen ja kestävä työura, RK11 Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut, RK12 Vaikuttava työterveyshuolto, RK13 Työelämän tila ja tulevaisuus, RK1 Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat, RK15 Aivot työssä, RK16 Nanoturvallisuus, RK17 Sosiaalinen pääoma, terveys ja hyvinvointi, RK18 Työkyvyn tuki 28 Toimintakertomus_201.indd :3:56

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen #EUhealthyworkplaces www.healthy-workplaces.eu

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille!

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! Suomen Tyky-verkostosta Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoksi Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! 29.11.2011 Jaana Lerssi-Uskelin, Ttm Kehittämispäällikkö Verkostot - Verkottuminen Mikä on verkosto?

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuntasektorin ajankohtaisia haasteita

Kuntasektorin ajankohtaisia haasteita Kuntasektorin ajankohtaisia haasteita Tykyhelmi, Kuopio 12.2.2013 Tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen www.kt.fi Kunta-alan haasteet ja mahdollisuudet Julkisen talouden rahoituksen riittävyys -> henkilöstömenosäästöt

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot