Mukana. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän. henkilöstökertomus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mukana. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän. henkilöstökertomus 2007"

Transkriptio

1 Mukana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus 2007

2 Sisällysluettelo Henkilöstökertomus... 2 Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka... 3 Henkilöstön rakenne... 3 Henkilöstön määrä... 3 Henkilöstön rakenne... 4 Henkilöstöä koskevat olennaisia päätöksiä... 4 Ikärakenne... 5 Sukupuolijakauma... 6 Palvelussuhteen kesto... 6 Henkilöstömenot... 8 Eläkevastuu... 8 Henkilöstön tila... 8 Poissaolot sairauden johdosta... 8 Poissaolot tapaturmien johdosta... 9 Työsuojeluvalvonta Investoinnit henkilöstöön Henkilöstön kehittäminen Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen määräraha Sisäinen henkilöstökoulutus Työnohjaus Työterveyshuolto Vakuutukset Työympäristötoimikunta Harrastus- ja virkistystoimikunta Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus Uusi palkkausjärjestelmä Työntekijöiden muistaminen Aloitetoiminnan käynnistäminen ja palkitseminen Tasa-arvosuunnitelma Vaarojen arviointi Työhyvinvointitutkimus Matkustussäännön uudistaminen Työyhteisömatkojen päivärahakäytäntöjen yhtenäistäminen Sisäinen viestintä sähköistyi Työpaikkaruokailu Nuutinpäiväjuhla... 20

3 Henkilöstökertomus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta 2003 lähtien. Henkilöstökertomukseen kootaan vuosittain henkilöstömääriä ja -rakennetta sekä henkilöstön tilaa koskevia tietoja käytettäväksi toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelussa. Tietojen avulla pyritään edistämään paitsi henkilöstön, myös seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaisvaltaista kehittämistä. Tiedot kuvaavat henkilöstön tilaa pääosin vuoden 2007 lopussa, sulkeissa olevat luvut ovat vuodelta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä muodostuu yhdeksästä seurakunnasta, jotka ovat - Tuomiokirkkoseurakunta - Mikaelinseurakunta - Martinseurakunta - Katariinanseurakunta - Maarian seurakunta - Åbo svenska församlingen - Henrikinseurakunta - Paattisten seurakunta ja - Kaarinan seurakunta sekä yhteisen seurakuntatyön keskuksesta, hallintovirastosta, kiinteistö- ja hautaustoimesta, keskusrekisteristä sekä tiedotustoimistosta. Yhteiseen seurakuntatyön keskukseen kuuluvat kasvatusasiainkeskus, diakoniakeskus, perheasiain neuvottelukeskus, sairaalasielunhoito, työnohjaus, retriittityö, Palveleva puhelin ja yhteinen lähetystyö. Seurakunnissa työskentelee noin kolmannes seurakuntayhtymän kaikista työntekijöistä, yhteisen seurakuntatyön keskuksessa noin viidennes ja hallintovirastossa, kiinteistö- ja hautaustoimessa, keskusrekisterissä ja tiedotustoimistossa yhteensä noin kaksi viidesosaa työntekijöistä. Henkilöstö on seurakuntatyönantajan tärkein voimavara. Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan onnistuminen edellyttää tietoa työn, työyhteisön ja henkilöstön tilasta. Seurakunnan tulee olla koulutussuunnitelmaansa laatiessaan selvillä henkilöstönsä osaamisesta ja kehittymistarpeista. Henkilöstökoulutuksen kulloisetkin painopisteet pohjautuvat tulevan vuoden ja pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmaan. Henkilöstökertomuksen tiedot palvelevat myös työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmien laatimisessa. 2

4 Parhaimmillaan henkilöstökertomuksesta on hyötyä niin päättäjille, esimiehille kuin koko henkilöstölle. Kertomus antaa myös seurakuntalaisille tarpeellista tietoa käsityksen muodostamiseksi seurakuntien toiminnasta ja palveluista. Henkilöstökertomus mahdollistaa myös seurakuntien välisen vertailun. Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toiminta-ajatuksena on toimia ihmisen hyväksi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan. Seurakunnan tehtävän ja sen toiminnan onnistuneeksi toteuttamiseksi henkilöstön ammatillista osaamista ja tehtävien innostunutta hoitamista tuetaan järjestämällä mahdollisuuksia koulutukseen ja työnohjaukseen. Työntekijöitten jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Työyhteisön ilmapiiristä ja hyvinvoinnista huolehditaan sekä yhteistyötaitoja kehitetään. Henkilöstöpolitiikalla edistetään seurakuntayhtymän perustehtävän korkealaatuista suorittamista. Henkilöstöhallinnon pyrkimyksenä on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen seurakunnan työn päämäärän saavuttamiseksi. Henkilöstön rakenne Henkilöstön määrä Kertomusvuoden lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 499 (491), joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 437 (436) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 62 (55) henkilöä. Määräaikaisista työntekijöistä 54 toimi vakituisen työntekijän sijaisena, 2 teki työtä oppisopimussuhteessa ja 6 toimi erilaisissa kestoltaan rajatuissa tehtävissä, esimerkiksi projektitehtävissä. Henkilöstöstä 88 % toimi vakituisessa ja 12 % määräaikaisessa tehtävässä. Koko kirkon henkilöstön piirissä vastaavat luvut vuonna 2006 olivat 66 % ja 34 %. Kokoaikatyötä teki 444 työntekijää (434) eli 89 % ja osa-aikatyötä 55 työntekijää (57) eli 11 % henkilöstöstä. Vastaavat luvut koko kirkon henkilöstön piirissä vuonna 2006 olivat 83 % ja 13 %. Osa-aikatyöntekijöistä oli naisia 45 (52) ja miehiä 10 (5). Osa-aikatyöntekijöitä oli eniten lastenohjaajien (45 %), seurakuntatyöntekijöiden (31 %) ja kiinteistö- ja kirkonpalvelushenkilökunnan (20 %) joukossa. Kesäkaudella hautausmaan kausityöntekijöiden määrä oli 143 (144) ja leirikeskuksissa oli leiriavustajia 70 (82). Teologiharjoittelijana oli vuoden aikana 4 opiskelijaa. Vuoden aikana seurakuntayhtymän palveluksessa aloitti 16 (21) uutta, vakituista työntekijää. Vakituisen työnsä seurakuntayhtymässä lopetti 23 (13) henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 11 (11) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 3 (2) työntekijää. Työnantaja maksoi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä kolmesta työntekijästä KiEL-eläkkeen omavastuuosuutta euroa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 3 (5) työntekijää. Osa-aikaeläkkeelle jäi 4 (3) henkilöä ja yhteensä osaaikaeläkeläisiä oli vuoden lopussa 14 (17). Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla oli 27 (22) työntekijää yhteensä (2 366) kalenteripäivää, joista 898 (949) oli palkallisia. Hoitovapaalla oli vuoden aikana 16 (10) ja osittaisella hoitovapaalla 3 (3) työntekijää yhteensä (2 623) kalenteripäivää. Opintovapaalla oli 8 (9), vuorotteluvapaalla 11 (6) ja muualla toista tehtävää hoitamassa 3 (2) työntekijää. Vapaaehtoistyön osuus on seurakuntatyössä merkittävä. Tällä hetkellä erilaisissa tehtävissä kuten lähimmäispalvelussa, diakoniatyössä, lähetystyön piirissä sekä seurakunta- ja rippikoulutyössä toimii runsaat 500 vapaaehtoista henkilöä. Kun lukuun vielä lisätään kuorolaiset ja partiolaiset, nousee 3

5 vapaaehtoisten määrä henkilöön. Henkilöstökertomuksessa keskitytään kuitenkin palkattua henkilöstöä koskevien tietojen esittämiseen. Henkilöstön rakenne Taulukko sisältää vakituisten virkojen ja työsuhteiden lisäksi määräaikaiset virat ja pitempiaikaisissa projektitöissä työskentelevät sekä oppisopimustyöntekijät. Tehtäväryhmät virat työsuhteet virat työsuhteet virat työsuhteet Papisto Kirkkomuusikot Diakoniatyöntekijät Nuorisotyönohjaajat Lastenohjaajat Muu seurakuntatyö Toimistohenkilökunta Leirikeskusten henkilökunta Kiinteistöjen henkilökunta Hautausmaiden henkilökunta Muut Yhteensä Papisto sisältää papin koulutuksen omaavien työntekijöiden lukumäärän tehtävästä riippumatta ja muutos luvussa johtuu määräaikaisen papinviran perustamisesta Maarian seurakuntaan. Retriittiohjaajan määräaikainen virka Muusta seurakuntatyöstä lakkasi Vanhustyön toiminnanohjaajan ja maahanmuuttajatyöntekijän tehtävät on siirretty ryhmästä Muut ryhmään Muu seurakuntatyö. Toimistohenkilökuntaan on lisätty perustettu tiedottajan virka ja samalla työsopimussuhteisista toimistohenkilökunnasta on poistettu kaksi määräaikaista tiedottajan tehtävää. Ryhmä Muut sisältää diakoniakeskuksen vaatevaraston ja päihdekeskuksen työntekijät, maahanmuuttajatyötä tekevän työntekijän ja oppisopimustyöntekijät. Henkilöstöä koskevat olennaisia päätöksiä Turun ruotsalaiseen seurakuntaan perustettiin vuoden alusta 50-prosenttinen seurakuntasihteerin virka. Maarian seurakuntaan perustettiin määräaikainen seurakuntapastorin virka rippikoulutyötä ja yleistä seurakuntatyötä varten ajalle Diakoniakeskuksen kuurojen diakoniatyöntekijän virka lakkautettiin ja tilalle perustettiin vapaaehtoistoiminnan diakoniatyöntekijän virka. Tiedotustoimistoon perustettiin verkkotiedottajan virka. Uusi työntekijä aloitti johtavana sairaalasielunhoitajana tehtävänsä

6 Henkilöstön tehtäväryhmittäinen prosenttijakauma kiinteistö- ja kirkonpalvelustyö 19 % hallinto 16 % hautausmaatyö 9 % seurakuntatyö 56 % Henkilöstön lukumäärä tehtäväryhmittäinen nuorisotyönohjaajat 27 diakonia 37 hautausmaiden henkilökunta 38 kanttorit 23 lastenohjaajat 48 leirikeskusten henkilökunta 13 papit 84 toimistohenkilökunta 71 kiinteistöjen henkilökunta 73 Ikärakenne Seurakuntayhtymän koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 46 vuotta 6 kuukautta (46 v 6 kk). Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli hieman korkeampi, 47 vuotta 8 kuukautta (47 v 4 kk). Seurakuntayhtymän vakituisessa palveluksessa oli 70 (68) 60-vuotiasta tai sitä vanhempaa työntekijää, joten lähivuosina eläkkeelle on jäämässä n. 16 (15) % henkilöstöstä. Lukumääräisesti eniten 60 -vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä on kiinteistö- ja kirkonpalvelushenkilökunnassa, papistossa ja toimistohenkilökunnassa. 5

7 Työntekijöiden lukumäärä ikäryhmittäin Sukupuolijakauma Seurakuntayhtymän henkilöstörakenne on naisvaltainen. Kertomusvuonna henkilöstöstä 68 % (66,5) oli naisia ja 32 % (33,5) miehiä. Työntekijät eivät jakaudu eri työntekijäryhmiin tasapuolisesti vaan etenkin lapsityössä 93 % (98), diakoniatyössä 92 % (97) ja toimistotyössä 86 % (82) työskentelevät ovat naisia. Miesten osuus on suurin hautaustoimessa 76 % (79), papistossa 58 % (61) ja kirkkomuusikoissa 56 % (54). Johtavassa asemassa on 13 (14) miestä ja 3 (2) naista. Väliportaan esimiehet mukaan laskien esimiestehtävissä toimii 38 miestä ja 30 naista. Tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi taata naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työssä kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Vaikka rekrytoinnissa tulee valita tehtävään ansioitunein ja soveltuvin hakija, on näissä puitteissa tavoitteena myös sukupuolijakauman tasoittuminen eri tehtävissä. Seurakuntayhtymän henkilöstön sukupuolirakenne on hieman tasapainoisempi kuin koko kirkossa, jossa vuonna 2006 oli työntekijöistä naisia 71 (70,5) prosenttia ja miehiä 29 (29,5) prosenttia. Palvelussuhteen kesto Henkilöstön työhistoriaa tarkastellaan vakituisen henkilöstön palvelussuhteen kestoa kuvaavalla taulukolla. Yli 20 vuotta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olleita oli 21 % (21) ja yli 15 vuotta palveluksessa olleita 39 % (38), mikä kuvaa vahvaa sitoutumista seurakuntatyöhön ja seurakuntayhtymään. Vakituisten palvelussuhteiden keskiarvopalvelusaika oli 13 vuotta. 6

8 Palvelussuhteen kesto Palvelusvuosia Työntekijöiden lkm %-osuus Työntekijöiden lkm %-osuus ,7 % 57 12,7 % ,6 % 89 19,8 % ,5 % 94 20,9 % ,4 % 37 8,2 % ,7 % 77 17,1 % ,0 % 46 10,2 % 25 - > 63 14,1 % 48 10,6 % Yhteensä % % Vuonna 2007 myönnettiin seurakuntayhtymän palveluksessa pitkään olleille työntekijöille ansiomerkit, 40 palvelusvuodesta 2 (1) työntekijälle, 30 palvelusvuodesta 3 (3) työntekijälle ja 20 palvelusvuodesta 16 (10) työntekijälle. Tuomiokapituli myönsi yhdelle kanttorille director musices arvonimen ja arkkipiispa myönsi kolme rovastin arvonimeä. Tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin kolmelle työntekijälle, Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin yhdelle työntekijälle, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkin kultaristein kahdelle työntekijälle, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin yhdelle työntekijälle ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitalin yhdelle työntekijälle. Ansiomerkkien, kunniamerkkien ja arvonimien saajat kahvitustilaisuudessa tammikuussa

9 Henkilöstömenot Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, luontoisedut, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Palkat sisältävät maksetut palkat sekä palkkiot ja palkkasummissa on huomioitu kela- ja tapaturma- ja työkalukorvaukset. Jaksotetut palkat ja sivukulut ovat vuodelta kertyneen vuosilomapalkan ja lomarahan muutos. Eläkekulut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketut KiEL-eläkevakuutusmaksut. Muut henkilöstösivukulut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketun sosiaaliturvamaksun sekä työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista. Henkilöstömenojen osuus seurakuntayhtymän toimintamenoista vuonna 2007 oli 62,0 (63,7) prosenttia. Palkkamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,2 (4,2) prosenttia ja kokonaishenkilöstömenot 5,05 (5,9) prosenttia. Henkilöstömenot Henkilöstömenot Palkat Jaksotetut palkat ja sivukulut Luontoisedut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Eläkevastuu Seurakuntatyöntekijöiden eläkkeiden maksamisesta vastaa Kirkon keskusrahasto. Tarvitsemansa varat se saa seurakunnilta. Kirkon eläkevastuu oli vuoden 2007 lopussa milj. euroa. Samana ajankohtana eläkerahaston suuruus oli 792 milj. euroa ja koko kirkon eläkevastuuvajaus milj. euroa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän laskennallinen osuus kirkon yhteisestä eläkevastuuvajauksesta oli n. 79,8 (77,7) miljoonaa euroa. Henkilöstön tila Poissaolot sairauden johdosta Kertomusvuonna myönnettiin sairauslomaa sairauden johdosta 386 (350) työntekijälle, joille kertyi sairauslomapäiviä yhteensä (7 924) kalenteripäivää. Näistä 599 (501) sairauslomapäivää myönnettiin hautausmaiden kesätyöntekijöille. Sairauspoissaolopäivät vähenivät edellisestä vuodesta 5,6 % (v kasvua 5,2). Sairauspoissaoloja oli 13,8 päivää työntekijää kohti. Poissaoloprosentti oli 3,8. Kun mukaan lasketaan työtapaturmista, vapaa-ajan tapaturmista ja lapsen sairauden johdosta aiheutuneet poissaolot, poissaoloprosentti nousee 4,6. Poissaolon pituus/ kalenteripäivää Poissaolojen lukumäärä Kalenteripäivää yhteensä % kaikista poissaoloista % % % 8

10 Pitkiä, yli viikon mittaisia sairauslomia oli eniten kiinteistö- ja kirkonpalvelushenkilökunnalla sekä hengellisen työn tekijöillä. Mahdollisuuksien mukaan pitkällä sairauslomalla olevaan työntekijään on syytä olla säännöllisesti yhteydessä ja pyrkiä yhteistyön kautta madaltamaan työhön paluun kynnystä. Sairauspoissaoloista päivää (32 %) aiheutui 10 työntekijän pitkäaikaisista, yli 100 päivän yhtäjaksoisista poissaoloista. Lisäksi 8 työntekijää oli yli 60 kalenteripäivän yhtäjaksoisella sairauslomalla yhteensä 572 päivää (8 %). Sairauspoissaoloista 40 % aiheutui 18 työntekijän poissaoloista. Työterveyshuolto Mehiläisen tilaston mukaan eniten sairauspoissaoloja (28 %) aiheutui henkilöstön tuki- ja liikuntaelinperäisistä sairauksista. Henkilöstön korkealla keski-iällä lienee vaikutusta asiaan. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheutui mielenterveyden ongelmien (24 %) ja hengityselinten sairauksien (19 %) vuoksi. Kaikkiaan 71 % (78) sairauspoissaoloista johtui mainituista sairauksista. Lapsen sairauden vuoksi oli poissa 41 (40) työntekijää yhteensä 179 (330) kalenteripäivää. Poissaolot tapaturmien johdosta Työtapaturmatiedot perustuvat työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen nojalla korvattuihin tapaturmiin. Vuoden aikana sattui 44 (44) työtapaturmaa, joihin sisältyi 1 (1) ammattitauti ja 1 tapahtui työpaikan ulkopuolella. Tapaturmista 12(10) sattui työmatkalla. Näistä viisi tapahtui polkupyörällä ajettaessa. Suurin osa (40 %) työssä sattuneista tapaturmista oli kaatumisia tai putoamisia. Valtaosa vammoista oli tärähdyksiä, sijoiltaanmenoja tai nyrjähdyksiä ja ne kohdistuivat pääasiassa alaraajoihin tai selän alueelle. Tapaturmia sattui eniten hautausmaan ja seurakuntien työntekijöille. Tapaturmista aiheutui poissaolopäiviä yhteensä 508 (484) kalenteripäivää. Tapaturmista seurasi yhteensä 277 (351) korvauspäivää. Jos työkyvyttömyys kesti alle kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta, se ei ole mukana korvauspäivien lukumäärässä. Korvaussummatapaturmaa kohti oli keskimäärin 741 (828) euroa ja yhteensä (36 415) euroa. Työtapaturmakorvausten korvaussumma pieneni n. 10 % (v.2006 kasvua n. 15 %). Työtapaturmat Työtapaturmat Tapaturmien lukumäärä Poissaolopäivät ei tiedossa ei tiedossa ei tiedossa Korvauspäivien lukumäärä Korvaussumma Työtapaturmien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla. Tapaturmien lukumäärä on kasvanut 47 % vuodesta Tapaturmista 7 (6) oli vakavampia kuin muut ja niistä aiheutui yhteensä 203 korvauspäivää. Yhdestä tapaturmasta aiheutui yli 60 ja kuudesta tapaturmasta kustakin korvauspäivää. Vuonna 2004 aloitetun ja jokaisessa yksikössä ainakin kertaalleen toteutetulla työssä ja työpaikalla esiintyvien vaarojen laajalla kartoituksella ja arvioinnilla ei ole pystytty vähentämään työtapaturmien määrää. Tapaturmaluvut osoittavat, että työssä esiintyvien riskitilanteiden ennakointiin ja turvallisiin työtapoihin tulee kiinnittää huomiota. Työssä esiintyvien riskien arvioinnin on tarkoitus olla jatkuvaa ja tarkastelu tulee tehdä vuosittain vaarojen arviointitoimikunnan ohjeistamalla tavalla. 9

11 Poissaolot sairauden ja työtapaturman johdosta Poissaolot Poissaolopäiviä Sairaudesta ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolot laskivat 5 % viime vuoteen verrattuna. Vuoteen 2005 verrattuna kasvua oli 6 %. Työntekijöiden vapaa-ajalla sattuneista tapaturmista, 6 kpl, aiheutui yhteensä 93 poissaolopäivää (kalenteripäivää). Työsuojeluvalvonta Työsuojeluvalvonnan valtakunnallisen linjauksen mukaan työsuojelupiirit kiinnittivät vuosina erityistä huomiota seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen toimintaan ja että näillä työpaikoilla ovat - toimintakäytännöt haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseksi ja haittojen hallitsemiseksi ja - toimintakäytännöt haitallisen henkisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Työsuojeluvalvonnan linjauksen mukaan työpaikan olosuhteet ovat tavoitetilan mukaisia, kun - henkisen kuormituksen terveysvaarat ja -haitat on selvitetty ja arvioitu - selvityksen ja arvioinnin edellyttämät toimet on tehty - työntekijöillä on riittävä osaaminen tehtäviensä hoitamiseen - työntekijöillä on mahdollisuus saada apua tai tukea - työntekijät voivat vaikuttaa oman työn tekemisjärjestykseen ja työrytmiin - työntekijöiden työssä selviytymistä seurataan. Turun ja Porin työsuojelupiiri teki työsuojelutarkastuksen seurakuntayhtymän Heinänokan leirikeskukseen. Tarkastuksessa ei tullut ilmi vakavia puutteita. Lisäksi työsuojelupiiri teki kaksi tarkastusta työntekijäaloitteisena eli epäasiallisen kohtelun kokemukseen liittyen. Työterveyslaitos teki Sinapin leirikeskukseen melukartoituksen ja meluannosmittaukset. Mittausten seurauksena leirikeskuksen tiskihuoneeseen hankittiin tarvittavat kuulosuojaimet ja kiinteistötoimisto sai tehtäväkseen toteuttaa muut tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet. Henkisen kuormituksen terveysvaaroja ja haittoja on selvitetty vaarojen arviointiprosessin ja vuonna 2006 toteutetun työhyvinvointitutkimuksen kautta. Vaarojen arvioinnin on tarkoitus olla jatkuvaa toimintaa ja asioiden tarkistus tulee toteuttaa kussakin työyhteisössä vuosittain. Vuonna 2006 tehdyn työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella on jokainen yksikkö tehnyt hyödyntämissuunnitelman, jossa määritellyin toimenpitein ja aikatauluin pyritään positiivisesti vaikuttamaan tutkimuksessa esiin nousseisiin epäkohtiin. Suunnitelmaa tulee seurata ja toteuttaa jokaisessa yksikössä esimiehen johdolla. 10

12 Investoinnit henkilöstöön Henkilöstön kehittäminen Henkilöstökoulutus Henkilöstön ja sen osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen korostuvat Kirkon henkilöstökoulutussopimuksessa. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota seurakunta järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja ja parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Seurakuntayhtymässä henkilöstökoulutusta toteutetaan talousarviovuodeksi laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti. Yhtymähallinto, yhteiset työmuodot ja seurakunnat laativat vuosittain omat koulutussuunnitelmansa työn ja työyhteisön sekä talous- ja toimintasuunnitelman tarpeista nousevien ehdotusten pohjalta. Henkilöstökoulutuksen muotoja ovat perehdyttäminen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutus. Uuden työntekijän perehdyttäminen työhön on kunkin yksikön vastuulla. Jo seurakuntayhtymän ikärakenteesta seuraa vuosittain useita työntekijöiden vaihdoksia, joten työhön perehdyttäminen on tärkeä ja keskeinen asia. Sen sisältöön ja toimivuuteen tulee jokaisessa yksikössä kiinnittää huomiota. Henkilöstöopas sisältää perehdyttäjän muistilistan. Henkilöstöopas, johon on kerätty palvelussuhteen kannalta tärkeää tietoa, jaetaan kaikille uusille työntekijöille. Yhtymän toimintoja ja rakennetta valaiseva tulokaskoulutustilaisuus järjestetään vuosittain keväällä ja syksyllä. Henkilöstökoulutuksen määräraha Vuonna 2007 talousarviossa palkkausmenoihin perustuvaan henkilöstökoulutukseen varattiin yhteensä ( ) euroa (luku ei sisällä tutkimusmäärärahaa (5 000) eikä paikallisseurakuntien koulutusmäärärahaa). Koulutussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen varattiin seurakuntayhtymän yhteisille työmuodoille (88 063) sekä yhdeksälle paikallisseurakunnalle yhteensä (45 798) euroa. Määrärahan perusteena oli 1 % vuoden 2007 talousarvion palkkasummasta. Seurakuntayhtymän yhteiseen koulutukseen varattiin 0,3 % talousarvion palkkasummasta eli (40 158) euroa, johtamiskoulutukseen (15 000) euroa, työyhteisökoulutukseen (12 000) euroa, työyhteisömatkoihin euroa ja ympäristökoulutukseen 0 (2 000) euroa. Seurakuntayhtymän yhteisten työmuotojen koulutussuunnitelmien mukaiset nettomenot olivat (54 894) euroa eli toteutumaprosentti oli 77,7 (62,3). Paikallisseurakuntien koulutussuunnitelmien mukaiset menot olivat (47 050) euroa toteutumaprosentin ollessa 97,6 (102,7). Työyhteisökoulutuksen menot olivat (15 328) euroa eli 89,5 % budjetoidusta, työyhteisömatkojen menot euroa eli 72 % budjetoidusta ja muun oman koulutuksen menot euroa eli 56,4 % budjetoiduista. Luku sisältää yhteisen koulutuksen ja johtamiskoulutuksen sekä budjetoimattoman luottamusmieskoulutuksen ja jet-koulutuksen menot. Työntekijöiden omaehtoiseen kielikoulutukseen, atk-koulutukseen ja retriittiin saa hakea vuosittain avustusta kuhunkin 120 / henkilö. Kielikoulutukseen sai avustuksen 21 (20) työntekijää yhteensä (1254) euroa, atk-avustuksen 2 (1) työntekijää yhteensä 115 (120) euroa ja retriittiavustus myönnettiin 24 (18) työntekijälle yhteensä (1 327) euroa. 11

13 Yhteisen palkkakustannuksiin pohjautuvan määrärahan lisäksi eri työmuodot ja osastot ovat voineet varata myös omiin budjetteihinsa määrärahaa esimerkiksi äkillisiä koulutustarpeita ajatellen. Kaiken kaikkiaan henkilöstökoulutukseen kirjattiin vuonna 2007 menoja yhteensä ( ) euroa eli varatuista määrärahoista käytettiin noin 83 %. Sisäinen henkilöstökoulutus Kertomusvuonna järjestettiin kaksi uusille työntekijöille suunnattua tulokaskoulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 23 (21) työntekijää. Kynttilänpäivänä 4.2. järjestettiin Tuomiokirkossa kaikille uusille työntekijöille jo perinteeksi muodostunut työhönsiunaamistilaisuus, jonka tavoitteena on seurakunnallisen identiteetin vahvistaminen työyhteisössä. Tilaisuuteen osallistui 19 (30) työntekijää. Ensimmäistä kertaa tilaisuuteen osallistui myös vapaaehtoistyöntekijöitä. Työhönsiunattavia Kynttilänpäivänä 4.2. Tuomiokirkossa 12

14 Seurakuntayhtymän kaikkien työntekijöiden yhteinen työyhteisöpäivä järjestettiin Akatemiatalon juhlasalissa. Aamupäivän aiheena oli Ikääntyvä työntekijä työelämässä. Kouluttajana toimi professori Juhani Ilmarinen. Puheenvuoron käyttivät lisäksi hallintojohtaja Hannu Kallio, jonka esityksen aiheena oli Miten yhdessä samaan suuntaan? sekä lakimies Mia Fager, joka kertoi palkkauudistuksesta. Päivän päätti ilmaisutaidon opettaja Marja-Leena Haapasen esitys Ilmaisutaito on persoonallisuutesi käyntikortti. Työyhteisöpäivään osallistui 327 (330) työntekijää. Työyhteisöpäivä Akatemiatalolla Omana koulutuksena järjestettiin seitsemän iltapäivän mittaista koulutustilaisuutta*, joihin osallistui yhteensä 210 (175) työntekijää. Sielunhoidon opinto- ja keskustelusarjassa järjestettiin 7 (7) tilaisuutta. Lokakuussa järjestettiin hyvinvointiseminaari Vuontispirtillä. Lisäksi järjestettiin ruotsin, englannin ja venäjän kielikurssit sekä joulukuusta alkaen kaksi espanjan kielen ryhmää, jotka jatkuivat vuoden 2008 puolella. Atk-yksikkö koulutti työntekijöitä 23 (15) kurssilla. Lisäksi Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa yhteistyössä järjestettiin 3 atk-kurssia, joihin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Eri tason ensiapukursseja järjestettiin yhteensä kahdeksan. Yksi ympäristövastaava osallistui kirkkohallituksen järjestämään kirkon ympäristökoulutukseen ja hän toi saamansa opin edelleen seurakuntayhtymän muille ympäristövastaaville. Ympäristödiplomitoimikunta järjesti toimikunnan jäsenille ja yhtymän ympäristövastaaville koulutustilaisuuden Aureliassa. 13

15 Koulutusten ja kurssien osallistujamäärät 2007 Koulutus/seminaari * Puheeksiottamiskoulutus päihdeongelmatilanteissa 15 * Pelastussuunniitelma 29 * Pöytäkirjakoulutus 34 * Koululaisjumalanpalvelukset innostava mahdollisuus (tuomiokapitulin järjestämä) 16 * Alkusammutuskoulutus 48 * Turvallisuuskoulutus (2 kpl) 47 * Uudet lomakkeet ja graafinen ohjeistus 21 Ympäristökoulutusta ympäristövastaaville 20 Työnohjaus Seurakuntayhtymässä jokaisella työntekijällä on mahdollisuus päästä työnohjaukseen. Yhtymässä toimii yksi päätoiminen ja 16 (13) oto-työnohjaajaa. Heistä kolme on saanut myös kirkon työyhteisökouluttajan koulutuksen. Yksilötyönohjaukseen osallistui 53 (41) työntekijää yhteensä 461 (368) kertaa. Työnohjausryhmiä oli 9 (8), niissä jäseniä 51 (29) ja kokoontumiskertoja yhteensä 44 (82). Työyhteisökoulutusta tapahtui 3 (3) seurakuntayhtymän työyhteisössä, niihin osallistui 47 (89) työntekijää ja koulutuspäiviä oli yhteensä 10 (13). Talon ulkopuolista työnohjausta sai yhteensä 11 (9) työntekijää. Jossakin muodossa työnohjauksen kanssa tekemisissä oli 161 (181) työntekijää. Työnohjaukseen käytettiin varoja (13 336) euroa. Työterveyshuolto Osallistujat Vuontispirttiseminaari 10 (18) Työyhteisöpäivä 327 (330) Atk-koulutus 23 (15) kurssia 99 (74) Kielikoulutus (ruotsi, englanti, venäjä, espanja) 41 (25) Ensiapu I 4 (2) kpl 53 (32) Ensiapu II 3 (1) kpl 41 (8) Ensiavun päivityskurssi 10 (10) Tulokaskoulutus 2 (2) kpl 23 (21) Seurakuntayhtymän henkilökunnan työterveyshuollosta vastaa Mehiläinen Työterveys. Yhtymän kustantaman työterveyshuollon piiriin kuuluivat päätoimiset, vähintään 18 tuntia viikossa työtä tekevät viranhaltijat ja työntekijät, joiden palvelussuhde oli tarkoitettu kestämään kauemmin kuin neljä kuukautta. Lyhytaikaisessa, yli yhden kuukauden palvelussuhteessa oleva työntekijä oli oikeutettu rajoitetussa määrin ilmaiseen akuutin sairauden yleislääkäritasoiseen hoitoon. Työterveyshuollon piirissä on kertomusvuoden aikana ollut keskimäärin 556 työntekijää. 14

16 Kansaneläkelaitos korvaa työnantajalle vuosittain 60 % hyväksymistään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista ja sairaanhoidon kustannuksista 50 %. Työterveyshuollon kustannukset ovat työnantajalle noin puolet työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti kertomusvuonna on kustannettu työterveyshuoltoon oikeutetuille työterveyshoitaja- ja yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja erikseen määritetyt, tarvittavat röntgen- ja laboratoriopalvelut sekä fysikaaliset hoidot, uusien työntekijöiden työhöntulotarkastukset sekä ikäryhmätarkastukset 40 vuoden iästä viiden vuoden välein ja yli 55- vuotiaille kolmen vuoden välein. Työterveyden painopistealueita olivat ikääntyneet työntekijät ja työssä jaksaminen. Työterveyshuolto teki työpaikkakäynnit keskusrekisteriin, seurakuntatoimistoon, diakoniakeskukseen, tiedotustoimistoon ja kasvatusasiain keskukseen. Käynteihin liittyi ergonominen ohjaustilaisuus. Työterveyshuollon bruttokustannukset ovat laskeneet 1,3 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset Bruttomenot Kelan korvaus n. 50 % Nettomenot Vakuutukset Seurakuntayhtymän henkilöstö kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Lisäksi seurakuntayhtymä on ottanut työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen ja virkamatkavakuutuksen, joka on voimassa työ- ja virkamatkan aikana kaikkialla maailmassa. Työympäristötoimikunta Työympäristötoimikunnan toiminta perustuu sopimukseen yhteistoiminnasta seurakunnissa. Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa seurakunnan palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtänsä ja työolosuhteitaan koskevien päätösten valmisteluun ja seurantaan sekä edistää seurakunnan palvelukykyä ja sen toiminnan tuloksellisuutta. Työolosuhteisiin vaikuttamalla pyritään edistämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön työssä jaksamista ottaen huomioon tehtävissä ja työympäristössä vaikuttavat ruumiilliset ja henkiset rasitustekijät. Työympäristötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa. Toimikunta teki katselmukset Kunstenniemen, Heinänokan ja Sinapin leirikeskuksiin sekä Houtskarin leirialueelle. Se käsitteli järjestelmällisesti sattuneet tapaturmat ja tapauskohtaisesti puuttui esille tulleisiin epäkohtiin. Toimikunta antoi lausunnon työterveyshuollon korvaushakemuksesta. Pyynnöstä annettiin lausunto Henrikinkirkon laajennussuunnitelmasta ja uudesta matkustussäännöstä. 15

17 Työympäristötoimikunta käsitteli lisäksi seuraavat asiat: aloitetoiminnan käynnistäminen ja aloitepalkkioiden maksaminen luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen työtila ravintolatoimikunnan edustajien nimeäminen talous- ja toimintasuunnitelma vuodelle 2008 tasa-arvotyöryhmän nimeäminen Tikas-ohje yhteistoiminnan ja työsuojelun toimintaohjelma vuosille virkistystoimikunnan valinta työntekijöiden tilat leirioloissa Työympäristötoimikunta teki selvityksen perusteella aloitteen kirkkoneuvostolle leirialueiden soveltuvuudesta leiririppikoulutiloiksi. Asian käsittely kirkkoneuvostossa siirtyi vuodelle Kolme työsuojeluvaltuutettua kävi työsuojelun peruskurssin. Työsuojelupäällikkö osallistui Työterveyslaitoksen järjestämälle kurssille Vahingoista oppiminen. Työympäristötoimikunta teki työsuojelutarkastuksen yhteen yhtymän yksikköön. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat useisiin työsuojelukatselmuksiin ja kävivät keskusteluja esiin nostetuista ongelmista. Harrastus- ja virkistystoimikunta Työympäristötoimikunnan alainen virkistystoimikunta piti kuusi kokousta. Virkistystoimikunta järjesti henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua seuraaviin tapahtumiin: Tampere-talo: Aida-ooppera Ideaparkin kautta Valkeakosken kaupunginteatteriin: Mitä kuuluu Suomisen perheelle Linnateatteri: Sokerihumala Teatteri Jurkka: Fundamentalisti henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua kirkkopäivien tapahtumiin Samppalinnan kesäteatteri: Forum eli sattuipa hassusti Urheilupuisto: Paavo Nurmen kisat Kunnon Eväät -tapahtuma Mikaelinkirkko: Moskovan sinfoniaorkesteri Turun kaupunginteatterin Pikkolo: Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat Kansallisooppera: Carmen Fysiokimppajumppa pidettiin keskiviikkoisin toimitalossa ja torstaisin huoltokeskuksessa; maanantaisin Valkoiset Pantterit pelasivat lentopalloa ja sunnuntaisin FC Hurmos jääkiekkoa. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua yhtymän kausikortilla Turun Filharmonisen orkesterin torstai-sarjan konsertteihin. 16

18 Työympäristötoimikunta tarjosi henkilökunnalle mahdollisuuden saada kuntoilurahaa 70 euroa/ henkilö 96 euroa tai 3x32 euroa tukea Vuontispirtille suuntautuneisiin matkoihin joka vuosi ja joka toinen vuosi virkistystoimikunnan mahdolliseen ulkomaanmatkaan (mutta silloin tätä oikeutta ei ole voinut käyttää Vuontispirtillä majoittumiseen edellisenä ja ulkomaanmatkavuotena) enintään 20 polkupyöräkypärän hankintaan Työympäristötoimikunnan tarjoamien etuuksien hyödyntäneiden työntekijöiden lukumäärä Tuen kohde Kuntoiluraha Vuontispirttiraha (15 Tallinna) 16 (15 Praha) 17 4 Polkupyöräkypärä Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus Loppuvuodesta solmittiin uusi Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus kaudelle Keskeisin asia sopimuksessa on uudistettu palkkausjärjestelmä, joka korvasi H,- R- ja L- palkkahinnoittelut. Lisäksi sopimusratkaisussa uudistettiin matkakorvausten maksamisperusteita sekä vuosilomasäännöksiä vuosilomalakiin tehtyjä muutoksia vastaavasti. Seurakuntapapin vapaaaikasopimus uusittiin sisällöltään muuttumattomana. Lisäksi solmittiin uuden palkkausjärjestelmän neuvottelutarpeet huomioiva uusi pääsopimus sekä kirkon luottamusmiessopimus. Palkkausuudistuksen tavoitteena on oikeudenmukaisesti määräytyvän palkkatason mahdollistava, kannustava ja palkitseva palkkausjärjestelmä. Uusi palkkausjärjestelmä Palkkausuudistus on suurin henkilöstöhallinnollinen muutos kirkossa vuoden 1975 työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Palkkauksen määrittelyssä on uudistuksen myötä siirrytty keskitetystä järjestelmästä paikallisella tasolla tapahtuvaan palkan määrittelyyn. Palkkausuudistus merkitsee henkilöstö- ja palkkauspolitiikan voimakasta painottumista seurakuntatasolle. Se asettaa uusia ja olennaisesti aikaisempaa haastavampia vaatimuksia seurakuntien johtamis- ja esimiestyölle, työnantajan ja työntekijöiden paikalliselle yhteistoiminnalle sekä luottamushallinnossa tapahtuvalle päätöksenteolle. Uudessa järjestelmässä palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta, vuosisidonnaishenkilökohtaisesta palkanosasta ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta muusta lisäpalkasta. Tehtäväkohtaisen palkanosan perusteena on tehtävän vaativuus ja sopimuksen sisältämä vaativuusryhmittely. Seurakuntayhtymässä aloitettiin valmistautuminen uuteen palkkausjärjestelmään keväällä 2007 laatimalla jokaisesta tehtävästä kirjallinen tehtävänkuvaus esimiehen ja työntekijän välisessä keskustelussa. Valmistautumista tuettiin järjestämällä neljä koulutustilaisuutta koko henkilökunnalle sekä tuottamalla kirjallisen ohjeistus esimiehille ja työntekijöille. Valmistautumista vaikeutti ja häiritsi koko kevään ja kesän epätietoisuus siitä, milloin uudistus tulee voimaan ja aiheuttavatko sopimusneuvottelut vielä olennaisia muutoksia järjestelmään. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen ensimmäinen vaihe toteutettiin marraskuussa taannehti- 17

19 vasti toukokuun alusta lukien. Tehtävänkuvausten pohjalta yhteinen kirkkoneuvosto sijoitti kaikki tehtävät vaativuusryhmiin. Vanha peruspalkka muutettiin uuden järjestelmän mukaiseksi palkaksi lisäämällä siihen 1,8 %. Jos näin korotettu palkka oli pienempi kuin valitun vaativuusryhmän vähimmäispalkka, korotettiin peruspalkkaa vähimmäispalkkaa kohti, kuitenkin enintään 40 eurolla. Samalla entiset kokemuslisät muunnettiin vuosisidonnaiseksi palkanosaksi. Lokakuun alusta lukien maksettiin työntekijöille yleiskorotus 3,4 %; kirkkoherroille ja tuntipalkkaisille 4,7 %. Palkkausuudistuksen täytäntöönpano jatkui vuonna Työntekijöiden muistaminen Vuoden alusta otettiin käyttöön yhtenäinen käytäntö työntekijöiden huomioimisessa palvelusvuosien, 50- ja 60-vuotissyntymäpäivien, eläkkeelle lähdön ja muiden merkittävien tapahtumien johdosta. Työhyvinvointitutkimuksen tuloksista oli käynyt ilmi työntekijöiden kokemus epätasa-arvoisesta kohtelusta eri tilanteissa. Uuden muistamiskäytännön perusteet ja muistamisen taso ovat kaikkien työntekijöiden kohdalla samat. Aloitetoiminnan käynnistäminen ja palkitseminen Kirkkoneuvosto hyväksyi kesäkuussa seurakuntayhtymän aloitetoiminnan. Aloitetoiminnan tarkoituksena on saada esille uusia ideoita, lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja saada mahdollisimman moni yhtymän palveluksessa oleva mukaan työyhteisön kehittämistyöhön. Aloite on ehdotus uudeksi toimintatavaksi tai hyväksi käytännöksi palvelun ja talouden parantamiseksi. Toteutettuna se yksinkertaistaa tai muuten edistää töiden järjestelyä ja työmenetelmiä sekä parantaa työn, tuotteiden tai ympäristön laatua sekä asiakaspalvelua. Aloitteeksi katsotaan myös ehdotukset, jotka tähtäävät työn turvallisuuden, työyhteisöjen toimivuuden tai henkilöstön viihtyvyyden parantamiseen ja siten työn tuottavuuden kohottamiseen. Aloitepalkkio on 200, 500 tai > 500 euroa aloitteen sovellettavuuden laajuudesta riippuen. Aloitteet tulee tehdä kirjallisina ja toimittaa esimiehelle. Työympäristötoimikunta käsittelee aloitteet ja hyväksytyt aloitteet toimitetaan kirkkoneuvostolle palkitsemisen päättämistä varten. Vuonna 2007 käsiteltiin kolme tehtyä aloitetta. Yhdestä aloitteesta maksettiin palkkio vuoden 2008 puolella. Tasa-arvosuunnitelma Kirkkoneuvosto hyväksyi toukokuussa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tasaarvosuunnitelman, joka sisältää viisi asetettua tavoitetta sekä kuusi toimenpideohjetta. Päätöksellään kirkkoneuvosto velvoitti yksiköitä ja virkamiehiä ryhtymään toimenpiteisiin suunnitelman asettamien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kirkkoneuvoston päätöksen nojalla työympäristötoimikunta nimesi tasa-arvotyöryhmän, jonka tulee vuosittain laatia tasa-arvosuunnitelma siten, että se kerran kolmessa vuodessa sisältää laajemman selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittelyn naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoituksen naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Vaarojen arviointi Työturvallisuuslain velvoittama työssä ja työympäristössä esiintyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi eteni seurakuntayhtymässä. Vaarojen arviointi prosessina aloitettiin seurakuntayhtymässä vuonna Arvioitavia yksiköitä oli kaiken kaikkiaan 17 kpl. Yksiköissä vaarojen kartoittaminen ja arviointi toteutettiin yksikön kaikkien työntekijöiden yhteistyönä. Jokainen yksikkö sai prosessin 18

20 päätteeksi työntekijöiden yhteistyönä laatiman turvallisuussuunnitelman, joka käsiteltiin työpaikkakokouksessa ja jonka edellyttämät toimenpiteet toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja siinä sovitussa aikataulussa. Työn ja työympäristön vaarojen arvioinnin on tarkoitus olla jatkuvaa toimintaa. Olemassa oleva turvallisuussuunnitelma tulee käsitellä työpaikkakokouksessa vähintään kerran vuodessa ja saattaa se ajan tasalle. Vaarojen arviointi on ennakoivaa työsuojelua. Sen tavoitteena on entistä turvallisempi työ ja työympäristö. Työhyvinvointitutkimus Seurakuntayhtymässä toteutettiin työhyvinvointitukimus tammikuussa Johto ja henkilöstö pitivät tutkimusta tärkeänä. Sen tulosten käsittelyn ja toimenpiteisiin ryhtymisen koettiin olevan paitsi velvollisuus myös mahdollisuus oman työyhteisön kehittämiseksi. Tutkimusta luotsannut työhyvinvointitoimikunta lähetti tammikuussa 2007 yksiköiden esimiehille kirjeen, jossa muistutettiin työhyvinvointitutkimuksen tulosten käsittelyn tärkeydestä. Yksiköille tarjottiin apua hyödyntämissuunnitelman luomisessa ja toteuttamisessa. Yhtymän yhteisiksi kehittämistoimenpiteiksi valittiin kehityskeskustelujen käyminen sekä tasa-arvoisuuden ja yhtäläisen kohtelun edistäminen yhtymässä. Jokainen yksikkö valitsi lisäksi omat kehittämiskohteensa. Loppuraportissaan työhyvinvointitoimikunta piti tärkeänä, että seurakuntayhtymässä toteutetaan työhyvinvointitutkimus säännöllisin väliajoin. Kirkkoneuvosto päätti palata työhyvinvointitutkimuksen jatkotoimenpiteisiin syksyllä Matkustussäännön uudistaminen Kirkkoneuvosto hyväksyi marraskuussa seurakuntayhtymän uuden matkustussäännön ja sen mukainen uusi laskutuskäytäntö otettiin käyttöön joulukuun alusta lukien. Uudessa matkustussäännössä otettiin huomioon lokakuun alusta voimaan tulleen kirkon virka- ja työehtosopimuksen muuttuneet säännöt matkakustannusten korvaamisesta ja samalla sääntö päivitettiin muiltakin osin. Työyhteisömatkojen päivärahakäytäntöjen yhtenäistäminen Kirkkoneuvosto hyväksyi toukokuussa kaikkia yksiköitä sitovan ohjeistuksen päivärahojen maksamisesta työyhteisömatkojen päivärahakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Erisisältöiset käytännöt olivat aiheuttaneet työntekijöiden keskuudessa epätasapuolisen kohtelun kokemuksia, mikä oli käynyt tammikuussa 2006 toteutetun työhyvinvointitutkimuksen tuloksista. Sisäinen viestintä sähköistyi Seurakuntayhtymän sisäistä viestintää tehtiin sekä graafisesti että sähköisesti ns. Naakka-perheen avulla. Perinteinen Kirkon Naakka henkilöstölehti jaettiin työntekijöille kolmena numerona. Tarvittaessa työntekijöille lähetettiin PikaNaakkoja. Vuoden 2007 aikana kehitettiin erityisesti sähköistä viestintää. Viikkonaakka vakiintui maanantai- 19

21 sin sähköpostitse työntekijöille lähetettäväksi uutiskirjeeksi. Henkilöstölle suunnattu ekstranetsivusto NaakkaNetti uudistettiin. Uudistuksen tarkoitus oli lisätä henkilöstön keskinäistä yhteisöllisyyttä. Uudistettu sivusto julkaistiin vuoden 2008 alussa. Viikkonaakan myötä NaakkaNetin uutistuotanto kehittyi. Työpaikkaruokailu Seurakuntayhtymän toimitalon työpaikkaruokailusta vastaa sopimuksen perusteella Sodexho. Sodexho teettää vuosittain tyytyväisyystutkimuksen käyttäjien piirissä. Vuoden 2007 tulosten mukaan seurakuntayhtymän ruokalaa käyttävästä henkilöstöstä 68 % (83) pitää ruokapaikkaa erittäin tai melko hyvänä ja 27 % (14) keskitasoisena. Käyttäjistä 77 % (79) saa mielestään rahallensa erittäin tai melko hyvän vastineen. Sopivan ja maukkaan ruokavaihtoehdon löytää erittäin hyvin tai melko hyvin 60 % (75) käyttäjistä. Henkilöstöstä 40 % pitää ruokaa tasalaatuisena päivittäin. Ruokailuympäristöä pitää viihtyisänä puolet käyttäjistä. Sodexhon henkilökunnan palvelualttiutta pitää erittäin tai melko hyvänä 91 % (97) käyttäjistä. Kertomusvuonna perustettiin ravintolatoimikunta kehittämään aktiivisesti toimitalon ruokalan toimintaa parempaan suuntaan. Sen toiminnan avulla pyritään kehittämään yhteistyötä Sodexhon, seurakuntayhtymän ja työntekijöiden välillä ja sitä kautta vaikuttamaan ruoan laatuun, ruokalan viihtyvyyteen ja palvelun tasoon. Ruokailijoiden antama palaute käsitellään toimikunnassa. Elokuussa päätettiin ottaa lounassetelit vuoden koekäytön jälkeen vakinaiseen käyttöön. Vuonna 2007 seurakuntayhtymässä käytössä olevien lounassetelien nimellisarvo oli 6,40 euroa ja verotusarvo 5,00 euroa. Lounassetelien hinta ja ostovoima myötäilee verohallituksen päätöstä. Työnantaja tarjoaa lounasseteleitä työntekijöille kolmen kuukauden välein 10 tai 20 kappaleen erissä ja yksi/ työpäivä ja työntekijän tilaamien lounasseteleiden verotusarvo peritään työntekijän nettopalkasta kuukausierittäin. Vuonna 2007 lounasseteleitä tilattiin yhteensä kappaletta. Työnantajalle aiheutui lounasseteleistä ,60 euron kustannukset (nimellisarvo verotusarvo). Ennen lounasseteleiden käytön vakinaistamista työntekijöiltä tiedusteltiin lounasseteleiden käyttötyytyväisyyttä. Työntekijät olivat hyvin tyytyväisiä lounasseteleiden käyttöön ottoon ja kaikki kommentin antaneet toivoivat käytännön jatkamista. Käytäntö oli parantanut työntekijöiden tasaarvoista kohtelua; kaikilla oli mahdollisuus saada sama tuki työpaikkaruokailuun riippumatta siitä, syökö toimitalossa vai ei. Sekä työntekijöiden että lounassetelivastaavien mielestä myös tilauskäytäntö oli toimiva. Nuutinpäiväjuhla Työntekijöiden yhteinen juhla järjestettiin Sigyn-salissa Nuutinpäivänä 12. tammikuuta Juhlaan osallistui 306 (280) työntekijää. Tunnelman ja annetun palautteen perusteella juhla oli onnistunut. 20

22 Henkilöstöhallinnon pyrkimyksenä on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen seurakunnan työn päämäärän saavuttamiseksi. Henkilöstö on seurakunnan tärkein voimavara. Henkilöstön ammattitaitoa, hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan onnistuminen edellyttää tietoa työn, työyhteisön ja henkilöstön tilasta. Parhaimmillaan henkilöstökertomuksesta on hyötyä niin päättäjille, esimiehille kuin koko henkilöstölle. Kertomus antaa myös seurakuntalaisille tietoa käsityksen muodostamiseksi seurakuntien toiminnasta ja palveluista.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2007

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2007 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2007 Henkilöstökertomus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta 2003 lähtien. Henkilöstökertomukseen

Lisätiedot

2 (13) Henkilöstökertomus. Henkilöstön rakenne

2 (13) Henkilöstökertomus. Henkilöstön rakenne Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2005 2 (13) Henkilöstökertomus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän järjestyksessä kolmas henkilöstökertomus on valmistunut. Henkilöstökertomus

Lisätiedot

Henkilöstökertomus. Henkilöstön rakenne

Henkilöstökertomus. Henkilöstön rakenne Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2006 Henkilöstökertomus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta 2003 lähtien. Henkilöstökertomukseen

Lisätiedot

1 Henkilöstökertomus 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka 3

1 Henkilöstökertomus 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka 3 Henkilöstökertomus 2012 Sisältö 1 Henkilöstökertomus 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka 3 2 Henkilöstön rakenne 3 2.1 Henkilöstön määrä 3 2.2 Henkilöstön rakenne

Lisätiedot

Sisältö Henkilöstökertomus... 1 Henkilöstön rakenne... 2 Henkilöstömenot... 7 Henkilöstön tila... 7 Investoinnit henkilöstöön... 9

Sisältö Henkilöstökertomus... 1 Henkilöstön rakenne... 2 Henkilöstömenot... 7 Henkilöstön tila... 7 Investoinnit henkilöstöön... 9 Sisältö 1 Henkilöstökertomus... 1 1.1 Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka... 2 2 Henkilöstön rakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Henkilöstön rakenne... 3 2.3 Henkilöstöä koskevat

Lisätiedot

Henkilöstökertomus. Henkilöstön rakenne. Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka. Henkilöstön määrä

Henkilöstökertomus. Henkilöstön rakenne. Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka. Henkilöstön määrä Henkilöstökertomus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vuonna 2004 Henkilöstökertomus sisältyy Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vuosikertomukseen 2004. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän järjestyksessä

Lisätiedot

Kirkkomme. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus 2009

Kirkkomme. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus 2009 Kirkkomme Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus 2009 Sisältö 1 Henkilöstökertomus 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka 2 2 Henkilöstön rakenne

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

KIRKON PALKKAUSJÄRJESTELMÄ UUDISTUU

KIRKON PALKKAUSJÄRJESTELMÄ UUDISTUU Turussa 10.10.2005 KIRKON PALKKAUSJÄRJESTELMÄ UUDISTUU Palkkausuudistuksen tavoitteena on saada aikaan oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja hyviin työsuorituksiin motivoiva palkkausjärjestelmä. Uudistuvan

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 4/2008 SEURAKUNTAYHTYMÄ Työympäristötoimikunta 11.6.2008 22. Paikka Huoltokeskuksen kahvio, Skarppakullantie 10

TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 4/2008 SEURAKUNTAYHTYMÄ Työympäristötoimikunta 11.6.2008 22. Paikka Huoltokeskuksen kahvio, Skarppakullantie 10 11.6.2008 22 TYÖYMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS Paikka Huoltokeskuksen kahvio, Skarppakullantie 10 Aika 11.6.2008 klo 13.30 15.55. Läsnä Kaisti Aapo puheenjohtaja, työsuojelupäällikkö Kosola Seppo ta jäsen,

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesityksiä (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN ESITYSLISTA 6/2008 SEURAKUNTAYHTYMÄ Työympäristötoimikunta 19.11.2008 34

TURUN JA KAARINAN ESITYSLISTA 6/2008 SEURAKUNTAYHTYMÄ Työympäristötoimikunta 19.11.2008 34 19.11.2008 34 TYÖYMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS Paikka Toimitalon 6. kerroksen kokoushuone, Eerikinkatu 1 3 Aika 19.11.2008 klo 13.00 14.40 Läsnä Kaisti Aapo puheenjohtaja, työsuojelupäällikkö Kosola Seppo

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien.

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien. Yhdistymismallit 1. Seurakunta lakkautetaan ja liitetään toiseen seurakuntaan 2. Yhdistettävät seurakunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi seurakunta 3. Muodostetaan seurakuntayhtymä 4. (Kappeliseurakunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. LIITE: Lempäälän seurakunnan henkilöstö tehtäväryhmittäin 31.12.2014.

SISÄLLYSLUETTELO. LIITE: Lempäälän seurakunnan henkilöstö tehtäväryhmittäin 31.12.2014. Lempäälän seurakunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2. HENKILÖSTÖ... 2.1 Henkilöstön määrä... 2.2 Henkilöstön rakenne... 2.2.1 Tehtäväryhmärakenne... 2.1.2 Henkilöstön ikärakenne...

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot