Henkilöstökertomus. Henkilöstön rakenne

Transkriptio

1 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2006

2 Henkilöstökertomus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta 2003 lähtien. Henkilöstökertomukseen kootaan vuosittain henkilöstömääriä ja -rakennetta sekä henkilöstön tilaa koskevia tietoja käytettäväksi toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelussa. Tietojen avulla pyritään edistämään paitsi henkilöstön, myös seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaisvaltaista kehittämistä. Tiedot kuvaavat henkilöstön tilaa pääosin vuosien lopussa, sulkeissa olevat luvut ovat vuodelta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä muodostuu yhdeksästä seurakunnasta, yhteisen seurakuntatyön keskuksesta, hallintovirastosta, kiinteistö- ja hautaustoimesta, keskusrekisteristä sekä tiedotustoimistosta. Seurakunnissa työskentelee noin kolmannes seurakuntayhtymän kaikista työntekijöistä, yhteisen seurakuntatyön keskuksessa noin viidennes ja hallintovirastossa, kiinteistö- ja hautaustoimessa, keskusrekisterissä ja tiedotustoimistossa yhteensä noin kaksi viidesosaa työntekijöistä. Henkilöstö on seurakuntatyönantajan tärkein voimavara. Seurakuntia kannustetaan toiminnan ja talouden suunnittelua koskevissa Kirkkohallituksen ohjeissa huomioimaan henkilöstönsä. Henkilöstön ja sen osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen korostuu Kirkon henkilöstökoulutussopimuksessa. Seurakunnan tulee olla koulutussuunnitelmaansa laatiessaan selvillä henkilöstönsä tilasta ja kehittymistarpeista. Henkilöstökoulutuksen kulloisetkin painopisteet pohjautuvat tulevan vuoden ja pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmaan. Työkykyä ylläpitävän toiminnan onnistuminen edellyttää tietoa työn, työyhteisön ja henkilöstön tilasta. Nämä tiedot palvelevat myös työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmien laatimisessa. Parhaimmillaan henkilöstökertomuksesta on hyötyä niin päättäjille, esimiehille kuin koko henkilöstölle. Kertomus antaa myös seurakuntalaisille tarpeellista tietoa käsityksen muodostamiseksi seurakuntien toiminnasta ja palveluista. Henkilöstötilinpäätös mahdollistaa myös seurakuntien välisen vertailun. Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toiminta-ajatuksena on toimia ihmisen hyväksi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan. Seurakunnan tehtävän ja sen toiminnan onnistuneeksi toteuttamiseksi henkilöstön ammatillista osaamista ja tehtävien innostunutta hoitamista tuetaan järjestämällä mahdollisuuksia koulutukseen ja työnohjaukseen. Työntekijöitten jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Työyhteisön ilmapiiristä ja hyvinvoinnista huolehditaan sekä yhteistyötaitoja kehitetään. Henkilöstöpolitiikalla edistetään seurakuntayhtymän perustehtävän korkealaatuista suorittamista. Henkilöstöhallinnon pyrkimyksenä on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen seurakunnan työn päämäärän saavuttamiseksi. Henkilöstön rakenne Henkilöstön määrä Kertomusvuoden lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 491 (481) henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 436 (422) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 55 (59). Määräaikaisista työntekijöistä 32 toimi vakituisen työntekijän sijaisena, 2 teki työtä oppisopimussuhteessa ja 21 toimi erilaisissa kestoltaan rajatuissa tehtävissä, esimerkiksi projektitehtävissä. Kokoaikatyötä teki 434 (416) ja osa-aikatyötä 57 (65) työntekijää. Osa-aikatyöntekijöistä oli naisia 52 (59) ja miehiä 5 (6). Osa-aikatyötä tehtiin eniten kiinteistöja kirkonpalvelushenkilökunnan ja lastenohjaajien piirissä sekä osa-aikaeläkejärjestelyjen johdosta. Kesäkaudella hautausmaan kausityöntekijöiden määrä oli 144 (138) ja leirikeskuksissa oli leiriavustajia 82 (78). Vuoden aikana seurakuntayhtymän palveluksessa aloitti 21 (11) uutta vakituista työntekijää. Vakituisen työnsä seurakuntayhtymässä lopetti 13 (14) henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 11 (11) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 (4) työntekijää. Työnantaja maksoi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä kahdesta työntekijästä KiEL-eläkkeen omavastuuosuutta euroa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 5 työntekijää. Osa-aikaeläkkeelle jäi 3 (3) henkilöä ja yhteensä osa-aikaeläkeläisiä oli vuoden lopussa 17 (16). 2

3 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla oli 22 (25) työntekijää yhteensä (2 614) kalenteripäivää, joista 949 (597) oli palkallisia. Hoitovapaalla oli vuoden aikana 10 (9) ja osittaisella hoitovapaalla 3 (3) työntekijää yhteensä kalenteripäivää. Opintovapaalla oli 9, vuorotteluvapaalla 6 ja muualla toista tehtävää hoitamassa 2 työntekijää. Vapaaehtoistyön osuus on seurakuntatyössä merkittävä. Tällä hetkellä erilaisissa tehtävissä kuten lähimmäispalvelussa, diakoniatyössä, lähetystyön piirissä sekä seurakunta- ja rippikoulutyössä toimii runsaat 500 vapaaehtoista henkilöä. Henkilöstökertomuksessa keskitytään kuitenkin palkattua henkilöstöä koskevien tietojen esittämiseen. Henkilöstön rakenne Taulukko sisältää vakituisten virkojen ja työsuhteiden lisäksi määräaikaiset virat ja pitempiaikaisissa projektitöissä työskentelevät sekä oppisopimustyöntekijät. Tehtäväryhmät virat työsuhteet virat työsuhteet virat työsuhteet Papisto Kirkkomuusikot Diakoniatyöntekijät Nuorisotyönohjaajat Lastenohjaajat Muu seurakuntatyö Toimistohenkilökunta Leirikeskusten henkilökunta Kiinteistöjen henkilökunta Hautausmaiden henkilökunta Muut Yhteensä Papisto sisältää papin koulutuksen omaavien työntekijöiden lukumäärän tehtävästä riippumatta ja muutos luvussa johtuu sinkkupapin määräaikaisen viran päättymisestä. Diakoniatyöntekijöi- den lukumäärä on lisääntynyt diakoniakeskuksen sinkkutyön erityisdiakoniatyöntekijän viran perustamisen johdosta. Lisäksi diakoniatyöntekijöihin on lisätty diakoniakeskuksen diakoniasihteerin virka, joka on samalla poistettu Muusta seurakuntatyöstä. Nuorisotyönohjaajiin on lisätty kasvatusasiainkeskuksen nuorisosihteerien virat, jotka vastaavasti poistettu Muusta seurakuntatyöstä. Muuhun seurakuntatyöhön on lisätty kolme kasvatusasiainkeskukseen perustettua lapsityönohjaajan virkaa. Ryhmä muut sisältää diakoniakeskusten vaatevaraston ja päihdekeskuksen työntekijät, maahanmuuttajatyötä tekevän työntekijän, kaksi oppisopimustyöntekijää sekä kaksi vuoden 2007 kirkkopäiviä varten palkattua työntekijää. Henkilöstöä koskevat olennaisia päätöksiä Turun ruotsalaiseen seurakuntaan perustettiin kertomusvuonna 50-prosenttinen seurakuntasihteerin virka ja diakoniakeskukseen perustettiin sinkkutyötä tekevän erityisdiakoniatyöntekijän virka sekä nelivuotinen maahanmuuttajatyön tehtävä. Tiedotustoimistoon perustettiin määräaikainen verkkotiedottajan virka vuodeksi 2006 ja Kaarinan seurakuntaan perustettiin kappalaisen virka seurakuntapastorin viran tilalle. Keskusrekisteristä lakkautettiin yksi kanslistin virka. Helmikuussa kirkkoneuvosto päätti, että jokaiseen seurakuntaan voidaan perustaa nuorisotyön työalavastaavan palkkiotoiminen tehtävä. Kuusi seurakuntaa nimitti nuorisotyön työalavastaavan vuoden 2006 aikana. Martinseurakunnan kirkkoherra jäi eläkkeelle ja uusi kirkkoherra aloitti tehtävässä Tiedotustoimistossa vaihtui tiedotuspäällikkö. 3

4 Kanslistin virkanimikkeet muutettiin toimistosihteerin nimikkeiksi. Muutos koski yhteensä 18 henkilöä hallintovirastossa, keskusrekisterissä, sielunhoitotyön toimistossa ja kasvatusasiain keskuksessa. Muita nimikemuutoksia olivat kiinteistötoimiston kanslistin virkanimikkeen muuttaminen asuntosihteeriksi, taloustoimiston kanslistin ja kasvatusasiain keskuksen kanslistin virkanimikkeiden muuttaminen toimistonhoitajiksi ja keskusrekisterin toimistosihteerin nimikkeen muuttaminen keskusrekisterin hoitajaksi. Rakennusmestarin nimike muutettiin työpäälliköksi ja museoasiainhoitajan nimike intendentiksi. Projektityöntekijäksi riskien arviointityöhön ja verkkolaskutukseen siirtymiseen liittyviin tehtäviin palkattiin määräaikainen toimistosihteeri alkaen. Kirkkopäiväsihteeri Tapani Rantala ja kirkkopäiväassistentti Jaana Rantala ovat jatkaneet vuoden 2007 kirkkopäivien valmistelutyössä. Kasvatusasiain keskuksessa täytettiin vuoden 2005 virkapaketissa organisaatiouudistukseen liittyen perustetut virat: kasvatuksen teologin virka, lapsityönjohtajan virka, kaksi lapsityönohjaajan virkaa ja kaksi nuorisosihteerin virkaa. Henkilöstön tehtäväryhmittäinen prosenttijakauma 8,00 % 17 % 19 % 55 % hallinto seurakunt at yö kiinteistö- ja kirkonpalvelustyö hautausmaatyö Henkilöstön lukumäärä tehtäväryhmittäinen Ikärakenne hautausmaiden henkilökunta leirikeskusten henkilökunta lastenohjaajat diakonia papit kiinteistöjen henkilökunta toimistohenkilökunta nuorisotyönohjaajat kanttorit Ikärakenne Seurakuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 46 vuotta 6 kuukautta (46 v 11 kk). Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli hieman korkeampi, 47 vuotta 4 kuukautta. 4

5 Seurakuntayhtymän vakituisessa palveluksessa oli 68 (52) yli 60-vuotiasta työntekijää, joten lähivuosina eläkkeelle on jäämässä n. 15 % henkilöstöstä. Lukumääräisesti eniten yli 60-vuotiaita on kiinteistö- ja kirkonpalvelushenkilökunnassa (25), papistossa (15) ja toimistohenkilökunnassa (12). Työntekijöiden lukumäärä ikäryhmittäin Sukupuolijakauma Seurakuntayhtymän henkilöstörakenne on naisvaltainen. Kertomusvuonna henkilöstöstä 66,5 (66,2) prosenttia oli naisia ja 33,5 (33,8) prosenttia miehiä. Työntekijät eivät jakaudu eri työntekijäryhmiin tasapuolisesti vaan etenkin lapsityössä (98 %), diakoniatyössä (97 %) ja toimistotyössä (83 %) työskentelevät ovat naisia. Miesten osuus on suurin hautaustoimessa (79 %), papistossa (61 %) ja kirkkomuusikoissa (54 %). Johtavassa asemassa on 14 miestä ja kaksi naista. Väliportaan esimiehet mukaan laskien esimiestehtävissä toimii 38 miestä ja 23 naista. Seurakuntayhtymän henkilöstörakenne on hieman tasa-arvoisempi kuin koko kirkossa, jossa vuonna 2005 oli työntekijöistä naisia 70,6 (70,3) prosenttia ja miehiä 29,4 (29,7) prosenttia. Palvelussuhteen kesto Henkilöstön työhistoriaa tarkastellaan vakituisen henkilöstön palvelussuhteen kestoa kuvaavalla taulukolla. Yli 20 vuotta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olleita oli 21 (19) prosenttia ja yli 15 vuotta palveluksessa olleita 38 (38) prosenttia, mikä kuvaa vahvaa sitoutumista seurakuntatyöhön ja seurakuntayhtymään. Vakituisten palvelussuhteiden keskiarvopalvelusaika oli 12 vuotta 8 kuukautta. Palvelussuhteen kesto 5

6 Palvelusvuosia Työntekijöiden lkm %-osuus Työntekijöiden lkm %-osuus ,7 % 77 17,0 % ,8 % 77 17,0 % ,9 % 83 18,3 % ,2 % 46 10,2 % ,1 % 83 18,3 % ,2 % 34 11,7 % 25 - > 48 10,6 % 53 7,5 % Yhteensä % ,0 % Vuonna 2006 myönnettiin seurakuntayhtymän palveluksessa pitkään olleille työntekijöille ansiomerkit, 40 palvelusvuodesta 1 (0) työntekijälle, 30 palvelusvuodesta 3 (5) työntekijälle, ja 20 palvelusvuodesta 10 (10) työntekijälle. Tuomiokapituli myönsi kahdelle kanttorille director musices arvonimen. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi myönnettiin yhdelle työntekijälle, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein myönnettiin kahdelle työntekijälle, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali seitsemälle työntekijälle ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitali yhdelle työntekijälle. Ansiomerkkien, kunniamerkkien ja arvonimien saajat kahvitustilaisuudessa Henkilöstömenot Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, luontoisedut, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Palkat sisältävät maksetut palkat ja palkkiot ja palkkasummissa on huomioitu kela- ja tapaturma- ja työkalukorvaukset. Jaksotetut palkat ja sivukulut ovat vuodelta kertyneen vuosilomapalkan ja lomarahan muutos. Eläkekulut sisältävät palkoista ja luotoiseduista lasketut KiEL-, LEL- ja TaEL-eläkevakuutusmaksut sekä seurakuntayhtymän maksamat eläkkeet. Muut henkilöstösivukulut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketun sosiaaliturvamaksun sekä työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista. 6

7 Henkilöstömenojen osuus seurakuntayhtymän toimintamenoista vuonna 2006 oli 63,7 (63,7) prosenttia. Palkkamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,2 (3,5) prosenttia ja kokonaishenkilöstömenot 5,9 (2,9) prosenttia. Henkilöstömenot Henkilöstömenot Palkat Jaksotetut palkat ja sivukulut Luontoisedut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Kirkon palkkausjärjestelmän uudistaminen Syksyllä 2005 aloitettua valmistelutyötä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamiseksi jatkettiin. Alun perin tavoitteena oli uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto syksyllä 2006, mutta kirkkohallitus on siirtänyt käyttöönoton vuoteen Palkkausuudistuksen tavoitteena on oikeudenmukaisesti määräytyvän palkkatason mahdollistava, kannustava ja palkitseva palkkausjärjestelmä. Kokonaisuudistuksen jälkeen seurakuntatyöntekijän palkka muodostuu kolmesta osasta, tehtäväkohtaisesta palkanosasta, joka perustuu työn vaativuuteen ja vastuullisuuteen, henkilökohtaisesta osasta, joka perustuu työntekijän työsuorituksen ja pätevyyden arviointiin sekä työkokemukseen perustuvasta vuosisidonnaisesta osasta. Henkilöstön tila Poissaolot sairauden johdosta Kertomusvuonna myönnettiin sairauslomaa sairauden johdosta 350 (382) työntekijälle, joille kertyi sairauslomapäiviä yhteensä (7 535) kalenteripäivää. Näistä 501 sairauslomapäivää myönnettiin hautausmaiden kesätyöntekijöille. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät edellisestä vuodesta 5,2 (10,8) %. Sairauspoissaoloista päivää (26 %) aiheutui 14 työntekijän pitkäaikaisista, yli 100 päivän poissaoloista. Pitkiä sairauslomia oli eniten hengellisen työn tekijöillä sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelushenkilökunnalla. Lisäksi 18 työntekijää oli yli 60 kalenteripäivän sairauslomalla yhteensä päivää (16,4 %). Sairauspoissaoloista 42,4 % aiheutui 32 työntekijän (7 %) poissaoloista. Lapsen sairauden vuoksi oli poissa 40 työntekijää yhteensä 330 kalenteripäivää. Poissaolot tapaturmien johdosta Työtapaturmatiedot perustuvat työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen nojalla korvattuihin tapaturmiin. Vuoden aikana sattui 44 (35) tapaturmaa, johon sisältyy 1 (0) ammattitautitapaus. Tapaturmista 10 (6) sattui työmatkalla. Tapaturmista aiheutui poissaolopäiviä yhteensä 484 kalenteripäivää. Tapaturmista seurasi yhteensä 351 (323) korvauspäivää. Jos työkyvyttömyys kesti alle kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta, se ei ole mukana korvauspäivien lukumäärässä. Korvaussumma- 7

8 tapaturmaa kohti oli keskimäärin 828 (903) euroa ja yhteensä (31 618) euroa. Työtapaturmakorvausten korvaussumma kasvoi 15 %. Työtapaturmat Työtapaturmat Tapaturmien lukumäärä Korvauspäivien lukumäärä Korvaussumma Työtapaturmien lukumäärä nousi 8 tapauksella (23 %) edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi ilmeni yksi ammattitautitapaus. Tapaturmista 6 oli vakavampia kuin muut ja niistä aiheutui kustakin korvauspäivää. Muista tapaturmista aiheutui keskimäärin 2,5 korvauspäivää. Useimmat tapaturmat johtuivat henkilön kaatumisesta tai putoamisesta tai äkillisestä fyysisestä kuormittumisesta. Lukumääräisesti eniten sattui jalan ja selän nyrjähdyksiä tai sijoiltaanmenoja sekä murtumia. Tapaturmia sattui eniten hautausmaan ja kiinteistöjen kunnossapidon työntekijöille. Poissaolot sairauden ja tapaturman johdosta Poissaolot Anomuksia Henkilöitä Poissaolopäiviä poissaolopäivät lisääntyivät 12 % (11%) edellisvuoteen verrattuna. Sairaudesta ja tapaturmista aiheutuneet yhteenlasketut Kuntoutus Yhteinen kirkkoneuvosto päätti , että työntekijällä on oikeus saada palkkaa Kelan tai Kirkkohallituksen myöntämän varhaiskuntoutuksen ajalta enintään 30 päivän ajalta vuodessa. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2006 aikana 9 työntekijää yhteensä 110 kalenteripäivän ajan. Työsuojeluvalvonta Työsuojeluvalvonnan valtakunnallisen linjauksen mukaan työsuojelupiirit kiinnittävät vuosina erityistä huomiota seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen toimintaan ja että näillä työpaikoilla - on toimintakäytännöt haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseksi ja haittojen hallitsemiseksi - on toimintakäytännöt haitallisen henkisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Työsuojeluvalvonnan linjauksen mukaan työpaikan olosuhteet ovat tavoitetilan mukaisia, kun - henkisen kuormituksen terveysvaarat ja -haitat on selvitetty ja arvioitu - selvityksen ja arvioinnin edellyttämät toimet on tehty - työntekijöillä on riittävä osaaminen tehtäviensä hoitamiseen - työntekijöillä on mahdollisuus saada apua tai tukea - työntekijät voivat vaikuttaa oman työn tekemisjärjestykseen ja työrytmiin - työntekijöiden työssä selviytymistä seurataan. 8

9 Turun ja Porin työsuojelupiiri teki työsuojelutarkastuksen seurakuntayhtymän viiteen yksikköön, Mikaelin seurakuntaan, Tuomiokirkkoseurakuntaan, Katariinanseurakuntaan, Kaarinan seurakuntaan ja kiinteistötoimistoon. Tarkastuksissa ei tullut ilmi vakavia puutteita. Seurakuntayhtymässä on vuonna 2005 hyväksytty ja otettu käyttöön kirkkohallituksen suositussopimukset - suojavaatetuksesta seurakunnassa - työpaikkaruokailusta seurakunnissa - sairaanhoidon järjestämisestä seurakunnissa - päihdeongelmien käsittelyn periaatteista, käytännön menettelyistä ja hoitoon ohjaamisesta - suositus hyvän kohtelun edistämisestä työpaikalla ja käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Eläkevastuu Seurakuntatyöntekijöiden eläkkeiden maksamisesta vastaa Kirkon keskusrahasto. Tarvitsemansa varat se saa seurakunnilta. Vuonna 1999 tehdyn eläke-ennusteen mukaan kirkon eläkevastuu vuonna 2005 oli noin milj euroa. Eläkerahaston suuruus oli 747 milj euroa, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus oli milj euroa. Seurakunnat vastaavat yhteisvastuullisesti kirkon eläkelain mukaan määräytyvistä eläkesitoumuksista eikä kattamatonta osaa voida jakaa seurakuntakohtaisesti. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän laskennallinen osuus kirkon kattamattomasta eläkevastuusta oli 77,7 (72,7) miljoonaa euroa. Investoinnit henkilöstöön Henkilöstön kehittäminen Henkilöstökoulutus Henkilöstön ja sen osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen korostuvat Kirkon henkilöstökoulutussopimuksessa. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota seurakunta järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja ja parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Seurakuntayhtymässä henkilöstökoulutusta toteutetaan talousarviovuodeksi laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti. Yhtymähallinto, yhteiset työmuodot ja seurakunnat laativat vuosittain omat koulutussuunnitelmansa työn ja työyhteisön sekä talous- ja toimintasuunnitelman tarpeista nousevien ehdotusten pohjalta. Henkilöstökoulutuksen muotoja ovat perehdyttäminen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutus. Uuden työntekijän perehdyttäminen työhön on kunkin yksikön vastuulla. Henkilöstöopas sisältää perehdyttäjän muistilistan. Henkilöstöopas, johon on kerätty palvelussuhteen kannalta tärkeää tietoa, jaettiin kaikille uusille työntekijöille. Henkilöstökoulutuksen määräraha Vuonna 2006 talousarviossa palkkausmenoihin perustuvaan henkilöstökoulutukseen varattiin yhteensä ( ) euroa. Koulutussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen varattiin seurakuntayhtymän yhteisille työmuodoille (85 205) sekä kullekin yhdeksälle paikallisseurakunnalle yhteensä (44 460) euroa. Määrärahan perusteena oli 1 % vuoden 2006 talousarvion palkkasummasta. 9

10 Seurakuntayhtymän yhteiseen koulutukseen varattiin 0,3 % talousarvion palkkasummasta eli (38 901) euroa, johtamiskoulutukseen (15 000) euroa, ympäristöasioiden koulutukseen (3 000) euroa ja työyhteisökoulutukseen (10 000) euroa. Yhteisen koulutussuunnitelman mukaiset nettomenot olivat (51 908) euroa eli toteutumaprosentti oli 62,3 (60,9). Työyhteisökoulutuksen menot olivat (8 348) euroa eli 127,7 (83,5) % budjetoidusta ja muun oman koulutuksen (35 218) euroa, 74 (61,9) % budjetoiduista. Paikallisseurakuntien koulutussuunnitelmien mukaiset menot olivat (32 329) euroa toteutumaprosentin ollessa 102,7 (72,7). Työntekijöiden omaehtoiseen kielikoulutukseen, atk-koulutukseen ja retriittiin saa hakea vuosittain avustusta kuhunkin 120 /henkilö. Kielikoulutukseen sai avustuksen 20 työntekijää yhteensä 1254 euroa, atkavustuksen 1 työntekijä 120 euroa ja retriittiavustus annettiin 18 työntekijälle yhteensä euroa. Yhteisen palkkakustannuksiin pohjautuvan määrärahan lisäksi eri työmuodot ja osastot ovat voineet varata myös omiin budjetteihinsa määrärahaa esimerkiksi äkillisiä koulutustarpeita ajatellen. Kaiken kaikkiaan henkilöstökoulutukseen kirjattiin vuonna 2006 menoja yhteensä ( ) euroa. Sisäinen henkilöstökoulutus Kertomusvuonna järjestettiin kaksi uusille työntekijöille suunnattua tulokaskoulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 21 (21) työntekijää. Kynttilänpäivänä 5.2. järjestettiin Tuomiokirkossa kaikille uusille työntekijöille tarkoitettu työhönsiunaamistilaisuus, jonka tavoitteena oli seurakunnallisen identiteetin vahvistaminen työyhteisössä. Tilaisuuteen osallistui 30 (15) työntekijää. Työhönsiunattavia Kynttilänpäivänä 5.2. Tuomiokirkossa Seurakuntayhtymän kaikkien työntekijöiden yhteinen työyhteisöpäivä järjestettiin 9.2. Konserttitalossa. Aamupäivän aiheena oli Positiivisen palautteen antamisen ja vastaanottamisen taito. Kouluttajana toimi Mikko Aalto. Iltapäivällä hallintojohtaja Hannu Kallio linjasi seurakuntayhtymän strategiaa ja tiedotuspäällikkö Osku Laukkanen esitelmöi aiheesta Viestintä. Päivän päätteeksi oli Linnateatterin näytös William Shakespearen kootut teokset. Työyhteisöpäivään osallistui 330 työntekijää. 10

11 Omana koulutuksena järjestettiin seitsemän iltapäivän mittaista koulutustilaisuutta*, joihin osallistui yhteensä 175 työntekijää. Sielunhoidon opinto- ja keskustelusarjassa järjestettiin 7 (7) tilaisuutta. Lisäksi järjestettiin hyvinvointiseminaari Vuontispirtillä sekä ruotsin, englannin, venäjän ja viittomakielen kurssit, yksi kutakin. Atk-yksikkö koulutti työntekijöitä 15 (36) kurssilla. Työntekijöiden osallistumista retriittiin tuettiin 1 547,00 eurolla, omaehtoista kielikoulutusta tuettiin 1 480,66 eurolla. Yhden työntekijän omaehtoista atk-koulutusta tuettiin 120,00 eurolla. Eri tason ensiapukursseja järjestettiin yhteensä neljä. Lisäksi järjestettiin MS Officen käyttöönottokoulutuksia 18 opetusjaksoa, joihin ilmoittautui 242 henkeä. Toteuttajana oli Turun Aikuiskoulutuskeskus. Koulutusten ja kurssien osallistujamäärät 2006 Koulutus/seminaari * Kehityskeskustelut käytännössä, esimieskoulutus, 5 tilaisuutta 72 * Talousarvion laadinta, laskujen tiliöinti 36 * Pöytäkirjakoulutus 16 * Diakoniatyöntekijöiden tapaturmakoulutus 19 * Asiakkaan kohtaaminen seurakuntatyössä 17 * Puhelinkoulutukset 26 * Islam, juutalaisuus, kristinusko 36 Työnohjaus Osallistujat Vuontispirttiseminaari 18 (16) Työyhteisöpäivä 330 (350) Atk-koulutus 74 (155) Kielikoulutus (ruotsi, englanti, venäjä, viittomakieli) 25 (12) Retriitit 19 (31) Ensiapu I (2 kpl) 32 Ensiapu II 8 (10) Ensiavun päivityskurssi 10 (8) Tulokaskoulutus (2 kpl) 21 (21) Seurakuntayhtymässä jokaisella työntekijällä on mahdollisuus päästä työnohjaukseen. Yhtymässä toimii yksi päätoiminen ja 13 o.v.o. -työnohjaajaa. Heistä kolme on saanut myös kirkon työyhteisökouluttajan koulutuksen. Yksilölliseen työnohjaukseen osallistui 41 (42) työntekijää yhteensä 368 (412) kertaa. Työnohjausryhmiä oli 8 (6), ja niissä jäseniä 29 (25) ja kokoontumiskertoja yhteensä 82 (39). Työyhteisökoulutusta tapahtui 3 (5) seurakuntayhtymän työyhteisössä, niihin osallistui 89 (163) työntekijää ja koulutustapahtumia oli yhteensä 13 (15). Talon ulkopuolista työnohjausta sai yhteensä 9 (12) työntekijää. Jossakin muodossa työnohjauksen kanssa tekemisissä oli 181 (230) työntekijää. Työnohjaukseen käytettiin varoja (14 835) euroa. Työterveyshuolto 11

12 Seurakuntayhtymän henkilökunnan työterveyshuollosta vastaa Mehiläinen Työterveys. Yhtymän kustantaman työterveyshuollon piiriin kuuluivat päätoimiset, vähintään 19 tuntia viikossa työtä tehneet viranhaltijat ja työntekijät, joiden palvelussuhde oli tarkoitettu kestämään kauemmin kuin neljä kuukautta. Lyhytaikaisessa, yli yhden kuukauden palvelussuhteessa oleva työntekijä oli oikeutettu rajoitetussa määrin ilmaiseen akuutin sairauden yleislääkäritasoiseen hoitoon. Työterveyshuollon piirissä on vuoden aikana ollut keskimäärin 515 työntekijää. Kansaneläkelaitos korvaa työnantajalle vuosittain 60 % hyväksymistään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista ja sairaanhoidon kustannuksista 50 %. Työterveyshuollon kustannukset ovat työnantajalle noin puolet työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti kertomusvuonna on kustannettu työterveyshuoltoon oikeutetuille työterveyshoitaja- ja yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja erikseen määritetyt, tarvittavat röntgen- ja laboratoriopalvelut sekä fysikaaliset hoidot, uusien työntekijöiden työhöntulotarkastukset sekä ikäryhmätarkastukset 40 vuoden iästä viiden vuoden välein ja yli 55-vuotiaille kolmen vuoden välein. Työterveyden painopistealueita olivat ikääntyneet työntekijät ja työssä jaksaminen. Työterveyshuolto teki työpaikkakäynnit Mikaelinkirkkoon ja kirkon ulkoalueille, Tuomiokirkkoon sekä Martinkirkkoon ja seurakuntatalolle. Työterveyshuollon bruttokustannukset ovat nousseet 8,9 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna ja nettokustannukset vuodesta 2004 vuoteen ,5 prosenttia. Mehiläisen tilaston mukaan eniten poissaoloja aiheutui henkilöstön tuki- ja liikuntaelinperäisistä sairauksista. Henkilöstön korkealla keski-iällä lienee vaikutusta asiaan. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheutui mielenterveyden ongelmien ja hengityselinten sairauksien vuoksi. Kaikkiaan 78 % sairauspoissaoloista johtui mainituista sairauksista. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset Bruttomenot Kelan korvaus n. 50 % Nettomenot Vakuutukset Seurakuntayhtymän henkilöstö kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Lisäksi seurakuntayhtymä on ottanut työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen ja virkamatkavakuutuksen, joka on voimassa työja virkamatkan aikana kaikkialla maailmassa. Työympäristötoimikunta Työympäristötoimikunnan toiminta perustuu sopimukseen yhteistoiminnasta seurakunnissa. Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työssä jaksamista ottaen huomioon tehtävissä ja työympäristössä vaikuttavat ruumiilliset ja henkiset rasitustekijät. Työympäristötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa. Se käsitteli järjestelmällisesti sattuneet tapaturmat ja tapauskohtaisesti puuttui esille tulleisiin epäkohtiin. Toimikunta antoi lausunnon työterveyshuollon korvaushakemuksesta, päihdestrategiasta, Poikluoman seurakuntakodin luonnossuunnitelmasta ja eläkeläistoiminnan kehittämisestä. Lisäksi työympäristötoimikunta käsitteli seuraavia asioita: lounassetelit vakuutusyhtiön tilastot vuodelta 2005 influenssarokotusten antaminen henkilökunnalle ja liukuesteiden hankinta niitä tarvitseville hepatiittirokotukset diakoniatyöntekijöille, nuorisotyöntekijöille ja vahtimestareille vahtimestareille tarpeen mukaan hankittavissa huumeruiskuvyöt 12

13 punkkirokotukset ja aurinkosuojavoiteet eivät ole työnantajan kustantamia Tukes opas: räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus (selostus pelastussuunnitelmassa) leirien johtajien nukkumatilat ja suihkut työsuojelun toimintaohjelma (työryhmä) hautausmaitten vessat, Kunstenmajan portaat, lapsien hätyyttely Maarian srk:n alueella. Työympäristötoimikunnan varoista maksettiin mm. seuraavia koulutuksia: työsuojeluvaltuutetun seurakunta-alan työsuojelukurssi, tulityökurssi ja tupakasta vierottamiskurssi. Harrastus- ja virkistystoimikunta Työympäristötoimikunnan alainen virkistystoimikunta piti seitsemän kokousta. Virkistystoimikunta järjesti henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua seuraaviin tapahtumiin: konsertit Turun kaupunginorkesterin kevät- ja syyskaudella teatteriesitykset Elisabeth 21.4., Prinsessa Ruusunen 13.5., Viulunsoittaja Katolla 29.6., sekä Paperisyrän don Giovanni-ooppera 3.4., Vuonna 85-musikaali hiihtoretki Ellivuoreen 20.2., saaristoretki Bengtskärin majakalle ja muinaistulien yöhön fysiokimppajumppa keskiviikkoisin toimitalossa ja torstaisin huoltokeskuksessa, maanantaisin lentopalloa Valkoisissa Panttereissa Kunnon eväät työpaikkaliikuntatapahtuma, kävelykuntotesti, osallistuminen Pyörällä töihin kilpailuun ja Sata-Dragon kisaan, sekä ulkoilupäivä Teijolla ulkomaanmatka Krakovaan Työympäristötoimikunta tarjosi henkilökunnalle mahdollisuuden saada kuntoilurahaa 70 euroa/ henkilö tukea 95 euroa Vuontispirtille suuntautuneisiin matkoihin (joka vuosi ja joka toinen vuosi virkistystoimikunnan mahdolliseen ulkomaanmatkaan, mutta silloin tätä oikeutta ei ole voinut käyttää Vuontispirtillä majoittumiseen edellisenä ja ulkomaanmatkavuotena) enintään 20 polkupyöräkypärän hankintaan Työympäristötoimikunnan tarjoamien etuuksien hyödyntäneiden työntekijöiden lukumäärä Tuen kohde Kuntoiluraha Vuontispirttiraha (15 Tallinna) 16 (15 Praha) Polkupyöräkypärä Työntekijöiden muistaminen Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi lokakuussa yhtenäisen säännön viranhaltijoiden ja työntekijöiden muistamisessa noudatettavasta käytännöstä. Ansiomerkkien myöntäminen 20, 30 ja 40 palvelusvuoden jälkeen säilytettiin entisellään. Ansiomerkkien lisäksi viranhaltijalle ja työntekijälle myönnetään virkavapaata tai työlomaa tietyn palvelusajan jälkeen, 10 vuoden jälkeen 3 työpäivää tai 250 euroa, 20 vuoden jälkeen 5 työpäivää tai 500 euroa, 30 vuoden jälkeen 5 työpäivää tai 750 euroa ja 40 vuoden jälkeen kaksi viikkoa tai euroa. Siirtymäsäännöksen mukaan ne, joilla vuodet ovat täyttyneet jo aikaisemmin, saavat korvauk- 13

14 sena 3 työpäivää tai 250 euroa. Eläkkeelle siirtymisen, 50- ja 60-vuotispäivien ja muiden tapahtumien muistaminen noudattaa hyväksyttyä sääntöä. Tasa-arvosuunnitelma Yhteinen kirkkoneuvosto asetti tasa-arvotyöryhmän laatimaan seurakuntayhtymään uutta tasaarvosuunnitelmaa. Tasa-arvotyöryhmä luovutti kesäkuussa laatimansa tasa-arvosuunnitelman ja selvityksen kirkkoneuvostolle, joka pyysi siitä seurakuntaneuvostojen, johtokuntien ja kiinteistölautakunnan lausunnot. Sielunhoitotyön johtokunta, kasvatusasiain johtokunta, diakoniatyön johtokunta ja kiinteistölautakunta sekä Paattisten seurakunnan, Henrikinseurakunnan, Maarian seurakunnan, Martinseurakunnan, Katariinanseurakunnan ja Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostot antoivat lausuntonsa tasa-arvoselvityksestä. Niiden pohjalta asia palautui hallintoon jatkovalmisteluun ja uuden tasa-arvosuunnitelman hyväksyminen siirtyi vuoteen Päihdestrategia Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi marraskuussa seurakuntayhtymän oman päihdestrategian ja joulukuussa toimintaohjeet päihdeongelmatilanteissa. Samalla nimitettiin päihdeasioiden yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on tarvittaessa tukea henkilökuntaa ja esimiehiä päihdeongelmatilanteiden selvittelyssä. Vaarojen arviointi Työturvallisuuslain velvoittama työssä ja työympäristössä esiintyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi eteni seurakuntayhtymässä. Vaarojen arviointi on ennakoivaa työsuojelua. Sen tavoitteena on entistä turvallisempi työ ja työympäristö. Kertomusvuoden aikana vaarojen arviointi prosessi toteutettiin Tuomiokirkkoseurakunnassa, Katariinanseurakunnassa, Ruotsalaisessa seurakunnassa, Paattisten seurakunnassa ja hallintovirastossa. Vuoden 2005 syksyllä prosessi vietiin päätökseen kahdessa pilottiyksikössä, hautausmaalla ja Mikaelinseurakunnassa. Loput yksiköt toteuttavat vaarojen arvioinnin kevään 2007 aikana. Kaikki yksiköt saavat prosessin päätteeksi työntekijöiden yhteistyönä laatiman turvallisuussuunnitelman, joka käsitellään työpaikkakokouksessa ja jonka edellyttämät toimenpiteet toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja siinä sovitussa aikataulussa. Olemassa oleva turvallisuussuunnitelma tulee käsitellä työpaikkakokouksessa vähintään kerran vuodessa ja saattaa se ajan tasalle. Työn ja työympäristön vaarojen arvioinnin on tarkoitus olla jatkuvaa toimintaa. Työhyvinvointitutkimus Kirkkoneuvosto päätti vuonna 2005 teettää seurakuntayhtymässä koko henkilöstön kattavan työhyvinvointitutkimuksen. Tutkimus toteutettiin Innolink Reseach :n toimesta tammikuussa Tutkimuksen avulla haettiin tietoa - henkilöstön näkemyksistä seurakunnan toiminnasta, - tiedonkulusta seurakuntayhtymässä ja omassa yksikössä, - kokemuksista oman yksikön tavoitteista, - kokemuksista työn organisoinnista ja työilmapiiristä omassa yksikössä, - kokemuksista esimiehen toiminnasta, - kokemuksista omista työtehtävistä, - kokemuksista työssä jaksamisesta sekä - keräämällä vapaamuotoista palautetta ja kehitysehdotuksia vastaajilta. 14

15 Tutkimuksella haluttiin tietoa työntekijöiden tunnoista ja kokemuksista sekä odotuksista. Tavoitteena oli tulosten pohjalta vaikuttaa entistä paremman työyhteisön ja työpaikan kehittämiseen. Koko yhtymää koskevat tulokset esiteltiin henkilökunnalle keväällä. Lisäksi jokainen yksikkö käsitteli omat tuloksensa työpaikkakokouksissa. Tutkimuksen tuloksia Työpaikkatyytyväisyys Koko seurakuntayhtymää koskevien tulosten mukaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään työpaikkana on erittäin tai melko tyytyväisiä 92 prosenttia vastaajista. Melko tai erittäin tyytymättömiä on 8 prosenttia vastaajista. Toiminnan arviointi Seurakuntalaisiin suuntautuvan toiminnan arvioi parantuneen selvästi tai hieman viimeisen kahden vuoden aikana koko seurakuntayhtymässä 35 prosenttia vastaajista. Toiminnan arvioi puolestaan heikentyneen selvästi tai hieman 7 prosenttia vastaajista. Omassa yksikössä 55 prosenttia vastaajista arvioi toiminnan parantuneen selvästi tai hieman viimeisen kahden vuoden aikana. Toiminnan arvioi puolestaan heikentyneen selvästi tai hieman 9 prosenttia vastaajista. Työilmapiiri Suurin osa vastaajista (74 %) arvioi työilmapiirin olevan koko seurakuntayhtymässä tällä hetkellä hyvä tai melko hyvä. Huonoksi tai melko huonoksi ilmapiirin arvioi 26 prosenttia vastaajista. Oman yksikön ilmapiirin arvioi 78 % vastaajista hyväksi tai melko hyväksi. Huonoksi tai melko huonoksi ilmapiirin arvioi 22 prosenttia vastaajista. Työilmapiirin arvioi parantuneen selvästi tai hieman koko seurakuntayhtymässä viimeisen kahden vuoden aikana 29 prosenttia vastaajista. Työilmapiirin arvioi puolestaan heikentyneen selvästi tai hieman 8 prosenttia vastaajista. Oman yksikön ilmapiirin arvioi parantuneen selvästi tai hieman viimeisen kahden vuoden aikana 41 prosenttia vastaajista. Työilmapiirin arvioi puolestaan heikentyneen selvästi tai hieman 20 prosenttia vastaajista. Eri toiminnan osa-alueista vuonna 2006 tyytyväisimpiä oltiin omiin työtehtäviin ja vähiten tyytyväisiä vastaavasti työilmapiiriin omassa yksikössä. Kuilu Osa-alue Keskiarvo Omat työtehtävät -0,50 Oman yksikön tavoitteet -1,15 Työssä jaksaminen -1,28 Esimiehen toiminta -1,41 Työn organisointi omassa yksikössä -1,51 Seurakuntayhtymän toiminta -1,60 Tiedonkulku -1,75 Työilmapiiri omassa yksikössä -1,85 15

16 Tekijä on luokiteltu onnistuneeksi, mikäli negatiivinen kuilu on 1,4 yksikköä tai alle tai kuilu on positiivinen Parantamisen varaa tekijällä negatiivinen kuilu on alle 1,8 yksikköä, mutta vähintään 1,5 yksikköä. Kriittisen tekijän negatiivisen kuilun arvo on vähintään 1,8 yksikköä. Vuonna 2006 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstötyytyväisyyden 10 parasta tekijää ovat: Toiminnan tekijä Osa-alue Kuilu Tiedän, miten oma työpanokseni liittyy kirkon perustehtävään (Omat työtehtävät) -0,1 Arvelen olevani edelleen kirkon työssä viiden vuoden kuluttua (Työssä jaksaminen) -0,1 Työtehtäväni ovat vaihtelevia (Omat työtehtävät) -0,3 Katson tekeväni hyödyllistä ja merkityksellistä työtä (Omat työtehtävät) -0,4 Olen tietoinen seurakuntayhtymän toiminta-ajatuksesta ja arvoista (Seurakuntayhtymän toiminta) -0,4 Olen selvillä työni tavoitteista (Omat työtehtävät) -0,4 Työtehtäväni ovat haasteellisia (Omat työtehtävät) -0,4 Minulla on riitt. itsenäisyyttä ja toimintavapautta omassa työssäni (Omat työtehtävät) -0,5 Minulla on riitt. osaaminen nykyisten tehtävieni hoitamiseen (Omat työtehtävät) -0,5 Arvelen jaksavani kirkon työssä vanhuuseläkeikään asti (Työssä jaksaminen) -0,6 Vuonna 2006 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstötyytyväisyyden 10 heikointa tekijää ovat: Toiminnan tekijä Osa-alue Kuilu Seurakuntayhtymässä kohdellaan eri työntekijäryhmiä tasapuolisesti (Seurakuntayhtymän toiminta) -2,7 Ongelmatilanteisiin puututaan yksikössäni riittävän nopeasti (Työilmapiiri omassa yksikössä) -2,2 Jaksamista heikentäviä seikkoja pyritään poistamaan tehokkaasti (Työssä jaksaminen) -2,2 Tiedonkulku eri työyksiköiden välillä toimii hyvin (Tiedonkulku) -2,1 Seurakuntayhtymässä kiinnitetään riitt. huom. työssä jaksamiseen (Työssä jaksaminen) -2,0 Seurakuntayhtymässä vallitsee luottamus johdon toimintaan (Seurakuntayhtymän toiminta) -2,0 Työntekijöitä kohdellaan yksikössäni oikeudenmukaisesti (Työilmapiiri omassa yksikössä) -1,9 Päätöksenteko yksikössäni on selkeää ja johdonmukaista (Työn organisointi omassa yksikössä) -1,9 Yksikössäni on innostava ilmapiiri (Työilmapiiri omassa yksikössä) -1,8 Muutoksista tiedotetaan riittävästi (Tiedonkulku) -1,8 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstötyytyväisyyden tekijät, joissa onnistumisarviot ovat vertailutietokannan keskiarvoon vertailtaessa paremmalla tasolla: tiedonkulku eri työyksiköiden välillä toimii hyvin saan riittävästi tietoa päivittäiseen työhöni liittyvistä asioista muutoksista tiedotetaan riittävästi saan esimieheltäni tukea ja opastusta tarvittaessa esimieheni ottaa päätöksissään huomioon myös alaistensa mielipiteet ja ideat työtehtäväni ovat vaihtelevia työtehtäväni ovat haasteellisia työvälineeni ovat asianmukaiset minulla on riittävästi itsenäisyyttä ja toimintavapautta omassa työssäni Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän henkilöstötyytyväisyyden tekijät, joissa onnistumisarviot ovat vertailutietokannan keskiarvoon vertailtaessa heikommalla tasolla: seurakuntayhtymässä on innostava ilmapiiri uskallan avoimesti ottaa erilaiset asiat esille seurakuntayhtymässä tiedonkulku työyksikön sisällä toimii hyvin voin luottaa siihen, että esimieheni kanssa sovitut asiat toteutuvat 16

17 Seurakuntayhtymän hyödyntämissuunnitelma Alkusyksystä seurakuntayhtymän johtoryhmän virkamiesjäsenet laativat työhyvinvointitutkimuksen tulosten pohjalta seurakuntayhtymän hyödyntämissuunnitelman. Kehittämiskohteiksi valittiin Olen käynyt kehityskeskusteluja säännöllisesti esimieheni kanssa ja Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. Kehityskeskustelujen osalta tavoitteeksi asetettiin tavoitteeksi tuloksen parantaminen -1,5 >> -1,0. Tavoitteen saavuttamiseksi päätettiin seuraavista toimenpiteistä: - kehityskeskustelut käydään vuosittain toukokuun loppuun mennessä - luodaan kehityskeskusteluille yhtenäinen ohjeistus ja malli syyskuussa - asiasta ja aikataulusta tiedotetaan henkilökuntalehti KirkonNaakassa syys-lokakuussa Työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun osalta asetettiin tavoitteeksi tuloksen parantaminen -1,9 >> - 1,6. Tavoitteen saavuttamiseksi päätettiin seuraavista toimenpiteistä: - onnittelukäytäntöjen yhtenäistäminen ja sitä koskevan ohjeistuksen hyväksyminen kertomusvuoden loppuun mennessä - ateriaetujen yhtenäistäminen - esimiestoiminta: työtehtävien tasaisempi jakaminen, tehtävänkuvausten kirjaaminen vuonna päivärahakäytännön yhtenäistäminen vuoden 2007 alusta - aloitetoiminnan käynnistäminen vuoden 2007 alusta - avoimen keskustelukulttuurin tukeminen, ehdotus kertomusvuoden aikana - toimenpiteistä tiedotetaan henkilökuntalehti KirkonNaakassa syys-lokakuussa, johtavien viranhaltijoiden kokouksissa ja työpaikkakokouksissa Yhtymän hyödyntämissuunnitelman ohella jokaista yksikköä pyydettiin lisäksi määrittelemään omat kehittämiskohtansa. Yksiköiden kehittämiskohteiden määrittely jatkuu vuonna Työpaikkaruokailu Seurakuntayhtymän hallintoviraston työpaikkaruokailusta vastaa sopimuksen perusteella SodexHo. Sodexho teettää vuosittain tyytyväisyystutkimuksen käyttäjien piirissä. Vuoden 2006 tulosten mukaan seurakuntayhtymän ruokalaa käyttävästä henkilöstöstä 83 % (87) pitää ruokapaikkaa erittäin tai melko hyvänä ja 14 % (12) keskitasoisena. Käyttäjistä 79 % (80) saa mielestään rahallensa erittäin tai melko hyvän vastineen. Sopivan ja maukkaan ruokavaihtoehdon löytää erittäin hyvin tai melko hyvin 73 % (69) käyttäjistä. SodexHon henkilökunnan palvelualttiutta pitää erittäin tai melko hyvänä 97 % (93) käyttäjistä. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti maaliskuussa, että seurakuntayhtymässä otetaan käyttöön lounassetelit yhden vuoden koeajaksi. Lounassetelit ovat verotusarvoltaan 4,90 euroa ja nimellisarvoltaan 6,40 euroa. Työnantaja hankkii lounasseteleitä kolmen kuukauden välein 10/ 20 kappaleen erissä ja työntekijän tilaamien lounasseteleiden verotusarvo peritään työntekijän nettopalkasta kuukausierittäin. Lounassetelit otettiin käyttöön lokakuun alusta lukien. Loka-joulukuussa 233 työntekijää tilasi yhteensä lounasseteliä. Työnantajalle aiheutui lounasseteleistä euron kustannus (nimellisarvo - verotusarvo). Tammi-lokakuun aikana seurakuntayhtymä tuki työntekijöiden työpaikkaruokailua eurolla ja koko vuoden työpaikkaruokailusta aiheutunut kustannus seurakuntayhtymälle oli (5 731) euroa. 17

18 Nuutinpäiväjuhla Työntekijöiden yhteinen juhla järjestettiin Turun linnassa Nuutinpäivänä 13. tammikuuta Juhlaan osallistui 280 työntekijää. Tunnelman ja annetun palautteen perusteella juhla oli onnistunut. 18