1 Henkilöstökertomus Yleistä Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka 3

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2012

2 Sisältö 1 Henkilöstökertomus Yleistä Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka 3 2 Henkilöstön rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön rakenne Henkilöstöä koskevia olennaisia päätöksiä Ikärakenne Sukupuolijakauma Palvelussuhteen kesto 7 3 Henkilöstömenot Tehtävien määräaikainen vaativoituminen Eläkevastuu 10 4 Henkilöstön tila Poissaolot sairauden johdosta Poissaolot työtapaturmien johdosta Perhe- ym. vapaat 11 5 Investoinnit henkilöstöön Henkilöstön kehittäminen Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen määräraha Sisäinen henkilöstökoulutus Työnohjaus Työterveyshuolto Vakuutukset Yhteistyötoimikunta Harrastus- ja virkistystoimikunta Merkkipäivämuistamiset Työpaikkaruokailu Nuutinpäiväjuhla Sisäinen viestintä Naakat toivat viestiä talon väelle 18

3 1 Henkilöstökertomus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta 2003 lähtien. Henkilöstökertomukseen kootaan vuosittain henkilöstömääriä ja -rakennetta sekä henkilöstön tilaa koskevia tietoja käytettäväksi toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelussa. Tietojen avulla pyritään edistämään paitsi henkilöstön, myös seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaisvaltaista kehittämistä. Tiedot kuvaavat henkilöstön tilaa pääosin vuoden 2012 lopussa, sulkeissa olevat luvut ovat vuodelta Yleistä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä muodostuu kymmenestä seurakunnasta, jotka ovat - Turun Tuomiokirkkoseurakunta - Turun Mikaelinseurakunta - Turun Martinseurakunta - Turun Katariinanseurakunta - Maarian seurakunta - Åbo svenska församling - Turun Henrikinseurakunta - Paattisten seurakunta - Kaarinan seurakunta ja - Piikkiön seurakunta. Lisäksi seurakuntayhtymään kuuluvat yhteisen seurakuntatyön keskus, hallintovirasto, hautaustoimi, keskusrekisteri, seurakuntatoimisto sekä tiedotustoimisto. Yhteiseen seurakuntatyön keskukseen kuuluvat kasvatusasiain keskus, diakoniakeskus, perheasiain neuvottelukeskus, sairaalasielunhoito, retriittityö ja Palveleva puhelin. Taloustoimisto, kiinteistötoimisto, monistamo ja IT-yksikkö ovat osa hallintovirastoa. Seurakuntayhtymän henkilökuntamäärästä, jossa ovat mukana vakituiset ja määräaikaiset työntekijät, noin kolmasosa työskenteli seurakunnissa. Vajaa kolmannes oli yhteisten työmuotojen työntekijöitä. Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat hallinnossa ja toimistotyössä (=hallintovirasto, taloustoimisto, tiedotustoimisto, it-yksikkö, keskusrekisteri ja seurakuntatoimisto) työskentelevät. Vähiten työntekijöitä oli kiinteistö- ja kirkonpalvelutyössä sekä hautausmaahallinnossa ja hautausmailla. Henkilöstön tehtäväryhmittäinen prosenttijakauma 10 % 16 % 13 % 35 % Seurakuntatyö Yhteiset työmuodot Hallinto ja toimistotyö Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö Hautausmaatyö 26 % 2

4 Henkilöstö on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tärkein voimavara. Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan onnistuminen edellyttää tietoa työn, työyhteisön ja henkilöstön tilasta. Yksiköiden tulee olla henkilöstön kehittämissuunnitelmaansa laatiessaan selvillä henkilöstönsä osaamisesta ja kehittymistarpeista. Henkilöstökoulutuksen kulloisetkin painopisteet pohjautuvat tulevan vuoden ja pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmiin. Henkilöstökertomuksen tiedot palvelevat myös työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmien laatimisessa. Parhaimmillaan henkilöstökertomuksesta on hyötyä niin päättäjille ja esimiehille kuin koko henkilöstöllekin. Kertomus antaa myös seurakuntalaisille tarpeellista tietoa käsityksen muodostamiseksi seurakuntien toiminnasta ja palveluista. Henkilöstökertomus mahdollistaa myös seurakuntayhtymien ja seurakuntien välisen vertailun. 1.2 Seurakuntayhtymän toiminta-ajatus ja henkilöstöpolitiikka Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toiminta-ajatuksena on toimia ihmisen hyväksi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan. Seurakunnan tehtävän ja sen toiminnan onnistuneeksi toteuttamiseksi henkilöstön ammatillista osaamista ja tehtävien innostunutta hoitamista tuetaan järjestämällä mahdollisuuksia koulutukseen ja työnohjaukseen. Työntekijöiden jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Työyhteisön ilmapiiristä ja hyvinvoinnista huolehditaan sekä yhteistyötaitoja kehitetään. Henkilöstöpolitiikan avulla edistetään perustehtävän korkealaatuista suorittamista. Henkilöstöhallinnon tavoitteena on toteuttaa oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä henkilöstöpolitiikkaa. Yhteinen henkilöstöhallinto pyrkii luomaan edellytykset tavoitteelliselle ja tulokselliselle työskentelylle kehittämällä ja ylläpitämällä yhteisiä henkilöstöhallinnon toimintamalleja, pelisääntöjä ja työnteon edellytyksiä, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat seurakuntayhtymän, sen yksiköiden ja henkilöstön toimintaa ja suoriutumista perustehtävästään. Toiminnassa sitoudutaan noudattamaan seurakuntayhtymää työnantajana velvoittavia lakeja ja sopimuksia. 2 Henkilöstön rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Seurakuntayhtymän henkilöstömäärä oli 505 (524), josta vakinaisessa palvelussuhteessa oli 432 (441) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 73 (83) henkilöä. Määräaikaisista työntekijöistä 53 toimi vakituisen työntekijän sijaisena, 7 hoiti avoinna olevaa virkaa, 1 teki työtä oppisopimussuhteessa ja 28 toimi erilaisissa kestoltaan rajatuissa tehtävissä. Henkilöstöstä 86 % toimi vakituisessa ja 14 % määräaikaisessa tehtävässä. Kesäkaudella hautausmaan kausityöntekijöiden määrä oli 135 (134) ja leirikeskuksissa oli leiriavustajia 59 (66). Teologiharjoittelijoina oli vuoden aikana 5 opiskelijaa. Kokoaikatyötä teki 487 (479) työntekijää eli 96 % ja osa-aikatyötä 18 (45) työntekijää eli 4 % henkilöstöstä. Osa-aikatyöntekijöistä oli naisia 15 (41) ja miehiä 3 (4). Osaaikatyöntekijöistä 8 oli osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikatyötä tehtiin eniten lastenohjaajantyössä (6/18). Vapaaehtoistyön osuus on seurakuntatyössä merkittävä. Erilaisissa tehtävissä, kuten lähimmäispalvelussa, diakoniatyössä, lähetystyössä sekä seurakunta- ja rippikoulutyössä, 3

5 toimii n vapaaehtoista henkilöä. Kun lukuun vielä lisätään esim. yhteisvastuukerääjät, kuorolaiset ja partiolaiset, nousee vapaaehtoisten määrä reilusti yli henkilön. Vuodesta 2010 lähtien Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on osallistunut Suurella Sydämellä vapaaehtoistyöhön. Suurella Sydämellä on valtakunnallinen netissä oleva vapaaehtoisen auttamisen kanava. Henkilöstökertomuksessa keskitytään kuitenkin vain palkattua henkilöstöä koskevien tietojen esittämiseen. 2.2 Henkilöstön rakenne Seurakuntayhtymän vakituinen henkilöstö jakaantuu tehtäväryhmiin seuraavasti: Kanttorit 21 Nuorisotyö 30 Leirikeskukset 13 Muu srk-työ 13 Papit 80 Diakoniatyö 42 Toimistotyö 75 Hautausmaat 43 Lapsityö 52 Kiinteistötyö 63 Seuraava taulukko sisältää vakituisten virkojen ja työsuhteiden lisäksi määräaikaiset virat ja pitempiaikaiset tehtävät: Tehtäväryhmät virat työsuhteet virat työsuhteet virat työsuhteet virat työsuhteet Papisto Kirkkomuusikot Diakoniatyöntekijät ,5 - Nuorisotyönohjaajat ,5 - Lastenohjaajat Muu seurakuntatyö Toimistohenkilökunta Leirikeskusten henkilökunta Kiinteistöjen henkilökunta Hautausmaiden henkilökunta Muut Yhteensä Papisto sisältää papin koulutuksen omaavien työntekijöiden lukumäärän tehtävästä riippumatta. Papiston vähentyminen johtuu Henrikinseurakunnan seurakuntapastorin viran lakkauttamisesta. Ruotsalaiseen seurakuntaan perustettiin uusi määräaikainen nuoriso- 4

6 työnohjaajan virka Lastenohjaajien määrä väheni yhdellä. Muun seurakuntatyön työsuhteisten määrä väheni yhdellä, kun Mikaelinseurakunnan pyhäkoulusihteerin ja Kaarinan seurakunnan lähetys- ja pyhäkoulusihteerin toimet lakkautettiin ja Ruotsalaisen seurakuntaan palkattiin määräaikainen lähetys- ja kulttuurisihteeri. Toimistohenkilökunnan virkojen määrä on pysynyt entisellään. Työsopimussuhteinen toimistohenkilökunta lisääntyi yhdellä, kun kiinteistötoimistoon palkattiin lähtien ylimääräinen asuntosihteeri toistaiseksi. Kiinteistöjen henkilökunnan työsuhteisten määrä väheni, kun kaksi tointa jättiin täyttämättä. 2.3 Henkilöstöä koskevia olennaisia päätöksiä Henkilöstöpäällikkö toimii palkka-asiamiehenä, työsuojelupäällikkönä sekä työnohjauksen työnantajan vastuuhenkilönä. Henkilöstöpäällikkö toimii lisäksi työterveyshuollon yhteyshenkilönä vastaten seurakuntayhtymän henkilöstön työkyvyn johtamisen prosessista. Henkilöstöpäällikön tehtäviin kuuluvat myös palkkausjärjestelmän kehittäminen sekä osallistuminen toisena työnantajaedustajana hallintojohtajan kanssa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluihin. Henkilöstöpäällikkö osallistuu säännönmukaisesti jäsenenä koulutustoimikunnan, palkkatyöryhmän, hava-työryhmän ja virastoesimiesten palavereihin sekä työsuojelupäällikkönä yhteistyötoimikunnan kokouksiin. Vuonna 2011 toteutetun työilmapiiritutkimuksen tuloksista yksiköt poimivat tärkeimmät kehityskohteet, joiden korjaamiseksi käynnistettiin vuoden 2012 aikana kirkkoneuvoston hyväksymien ja osittain yhteisestä määrärahasta rahoittamien suunnitelmien mukaisia parannushankkeita. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamallin soveltamisesta käytäntöön järjestettiin infotilaisuus koko henkilökunnalle sekä erikseen useita koulutustilaisuuksia esimiehille ja lähiesimiehille. Perinteiden kaikille työntekijöille suunnattu työyhteisöpäivä järjestettiin Naantalin kylpylässä. Päivän aiheita olivat myönteisen asenteen ylläpitäminen ja yhteisöllisyyden korostaminen työpaikalla. Aiheesta luennoi professori Marja-Liisa Manka. Sähköiseen asiakirjahallintoon siirtymisen valmistelua jatkettiin vuoden tauon jälkeen, kun määräaikainen asianhallintasihteeri aloitti työnsä hallintovirastossa. 2.4 Ikärakenne Seurakuntayhtymän koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 46 v 10 kk (45 v 11 kk). Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli hieman korkeampi, 48 v 3 kk (48 v 0 kk). Vakituista henkilöstöä oli eniten ikäryhmissä vuotiaat ja lähes yhtä paljon ikäryhmissä ja Alle 40-vuotiaita työntekijöitä oli yhteensä 108 (175), mikä on 25 % (30,6 %) koko vakituisen henkilökunnan määrästä. Yli 50-vuotiaita oli puolestaan 207, 47 % vakituisesta henkilökunnasta. Kertomusvuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi 15 (17) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (3) työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä työntekijöistä ei vuonna 2012 maksettu Kieleläkkeen omavastuuosuutta. Vuonna 2011 omavastuuosuus oli 803 euroa. 5

7 Vuoden lopussa oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä 3 (2) työntekijää ja osa-aikaeläkkeellä 5 (7). Seurakuntayhtymän vakituisessa palveluksessa oli 59 (61) 60-vuotiasta tai sitä vanhempaa työntekijää. Lukumääräisesti eniten 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä on kiinteistö- ja kirkonpalvelushenkilökunnassa, toimistohenkilökunnassa ja papistossa. Lähivuosina suureksi muodostuva eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden määrä on huomattava haaste rekrytointitoiminnalle sekä uusien työntekijöiden työhön perehdyttämiselle ja ns. hiljaisen tiedon siirtymiselle. Kilpailu hyvistä työntekijöistä tulee olemaan todellista. Olennaista onkin se, millainen kuva seurakuntayhtymästä ja sen yksiköistä työnantajana työmarkkinoille välittyy. Eläköitymiseen tulee varautua hyvissä ajoin etukäteen jokaisella toimintatasolla. Samanaikaisesti eläköitymisen kanssa seurakuntayhtymän taloudelliset resurssit tulevat vähenemään. Tämä tulee ennakoidusti, suunnitelmallisesti ja tasapuolisesti ottaa huomioon seurakuntayhtymän ja sen yksiköiden henkilöstösuunnitelmia laadittaessa Kaikkien työntekijöiden lukumäärä ikäryhmittäin 2.5 Sukupuolijakauma Seurakuntayhtymän henkilöstörakenne on naisvaltainen. Koko henkilöstöstä 68 (68) % oli naisia ja 32 (32) % miehiä. Naiset ja miehet eivät jakaudu eri työntekijäryhmiin tasapuolisesti, vaan etenkin lapsityössä 97 (94) %, diakoniatyössä 96 (96) % sekä hallinto- ja toimistotyössä 74 (75) % työskentelevät ovat naisia. Miesten osuus on suurin hautaustoimessa 73 (71) % ja papistossa 58 (59) %. Johtavassa asemassa on 12 (15) miestä ja 9 (7) naista. 6

8 Seurakuntapapisto Sairaalasielunhoitajat Perheneuvojat Kirkkomuusikot Diakoniatyöntekijät Nuorisotyöntekijät Lapsityöntekijät Muut srk-työntekijät Hallinto- ja tstotyöntekijät Hautausmaatyöntekijät Kiinteistö- ja kirkonpalvelustyönt. Muut työntekijät Miehet Naiset Miesten ja naisten osuudet tehtäväryhmittäin Tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi taata naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työssä kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Rekrytoinnissa tulee valita tehtävään ansioitunein ja soveltuvin hakija. Henkilöstöpoliittinen tavoite, että kaikissa seurakunnan tehtävissä olisi tasasuhtaisesti sekä naisia että miehiä, on vaikeasti saavutettavissa, kun samanaikaisesti kirkon tehtäviin kouluttavissa oppilaitoksissa tuleva rekrytointipohja eli opiskelijoiden selkeä enemmistö on naisia. 2.6 Palvelussuhteen kesto Henkilöstön työhistoriaa on tarkasteltu vakituisen henkilöstön palvelussuhteen kestoa kuvaavalla taulukolla. Yli 20 vuotta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olleita oli 25 % ja yli 15 vuotta palveluksessa olleita oli 30 %, mikä kuvaa vahvaa sitoutumista seurakuntatyöhön ja seurakuntayhtymään. Vakituisten palvelussuhteiden keskiarvopalvelusaika oli noin 13 vuotta P Palvelusvuosia Työntekijöiden lkm %- osuus Työntekijöiden lkm %- osuus Työntekijöiden lkm %- osuus , , , , , , , , , , , , , ,6 25 5,6 29 6, , , , > 67 15, , ,1 Yhteensä Palvelussuhteen kesto Vuoden aikana seurakuntayhtymän palveluksessa aloitti 12 (20) uutta, vakituista työntekijää. Vakituisen työnsä seurakuntayhtymässä lopetti 21 (33) henkilöä. 7

9 Vuonna 2012 myönnettiin seurakuntayhtymän palveluksessa pitkään olleille työntekijöille ansiomerkit: 40 palvelusvuodesta 2 (0), 30 palvelusvuodesta 7 (7) ja 20 palvelusvuodesta 5 (10) työntekijälle. Tasavallan presidentti myönsi Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin yhdelle työntekijälle, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin yhdelle työntekijälle, Suomen Leijonan Ansioristin yhdelle työntekijälle, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin yhdelle työntekijälle, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein yhdelle työntekijälle, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kahdelle työntekijälle ja Suomen Valkoisen Ruusun mitalin yhdelle työntekijälle. Tuomiokapituli myönsi rovastin arvon kahdelle kappalaiselle ja director cantus arvonimen yhdelle kanttorille. Ansiomerkkien jakotilaisuus Kuva: Timo Jakonen 8

10 3 Henkilöstömenot Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, luontoisedut, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Palkat sisältävät maksetut palkat sekä palkkiot ja palkkasummissa on huomioitu Kelan maksamat päivärahat sekä tapaturma- ja työkalukorvaukset. Jaksotetut palkat ja sivukulut ovat vuodelta kertyneen vuosilomapalkan ja lomarahan muutos. Eläkekulut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketut KiEL-eläkevakuutusmaksut. Muut henkilöstösivukulut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketun sosiaaliturvamaksun sekä työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista. Henkilöstömenojen osuus seurakuntayhtymän toimintamenoista vuonna 2012 oli 60,7 (60,3) prosenttia. Palkkamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,9 (2,1) prosenttia ja kokonaishenkilöstömenot 1,6 (2,5) prosenttia. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat sekä henkilöstömäärä että vuosittaiset virkaja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset. Henkilöstömenot Palkat Jaksotetut palkat ja sivukulut Luontoisedut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstömenot yhteensä Henkilöstömenot 3.1 Tehtävien määräaikainen vaativoituminen Omien tehtävien ohella toisen työntekijän tehtävien määräaikaisesta hoitamisesta voidaan virka- ja työehtosopimuksen mukaan maksaa töiden vaativoitumisesta johtuva korvaus. Tehtävien määräaikaista vaativoitumista arvioitaessa on käytetty seuraavia perusteita: - hoidettavien tehtävien kesto vähintään neljä viikkoa - alle neljä viikkoa kestävissä tilanteissa edellytetään erityistä syytä - tehtävänmuutos on olennainen - korvauksen suuruus määräytyy hoidettavan tehtävän vaativuuden, määrän ja kestoajan ja muiden olennaisten seikkojen perusteella - korvauksen suuruus voi olla 0 35 % hoidettavan tehtävän peruspalkasta - jos hoidettavat tehtävät on jaettu useammalle työntekijälle, ja olennaisuuden edellytys täyttyy, korvausten yhteenlaskettu suuruus voi olla enintään 35 % hoidettavan tehtävän peruspalkasta - vuosilomasijaisuuden ajalta, joka kestollisesti on vähintään neljä viikkoa. Tehtävän vaativuuden tulee muuttua olennaisesti, eikä sijaistaminen saa kuulua tehtäväkuvauksen, johtosäännön tai muun pysyväismääräyksen mukaan sijaisuutta hoitavan tehtäviin. Toisen henkilön tehtävien hoitamisesta on määräaikaisesta tehtävien vaativoitumisesta 9 henkilöä saanut edellä esitetyn perusteiden mukaan määritellyn lisän. 9

11 3.2 Eläkevastuu Kirkon työntekijöiden eläkerahoja turvaavasta sijoitustoiminnasta vastaa Kirkon eläkerahasto, joka saa tarvitsemansa varat eläkemaksuina seurakunnilta. Eläkkeet myöntää kirkkohallitus ja muut eläketoimintaan liittyvät tehtävät hoitaa Kuntien eläkevakuutus. Kirkon eläkevastuu oli vuoden 2012 lopussa milj. euroa. Samana ajankohtana eläkerahaston suuruus oli 1046 milj. euroa, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus on milj. euroa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän laskennallinen osuus kirkon yhteisestä eläkevastuuvajauksesta oli 110,9 (118,7) milj. euroa. 4 Henkilöstön tila 4.1 Poissaolot sairauden johdosta Kertomusvuonna myönnettiin sairauslomaa sairauden johdosta 6283 (7508) kalenteripäivää yhteensä 386 (411) työntekijälle. Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 16 (18) päivää jokaista työntekijää kohden. Sairauspoissaoloprosentti oli 4,5 (5,6). Hautausmaan kesätyöntekijöistä 56:lle (61) myönnettiin 585 (539) kalenteripäivää sairauslomaa. Sairauspoissaoloprosentti oli 9 (8). Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 10 (10) päivää jokaista hautausmaan kesätyöntekijää kohden. Hautausmaan kesätyöntekijöitä oli yhteensä 140 (140). Sairauspoissaolon pituus Vakituiset työntekijät Hautausmaan kesätyöntekijät Työterveyshuolto Mehiläisen tilaston mukaan työterveyskäyntejä oli vuoden aikana yhteensä 918. Eniten työterveyskäyntejä aiheutui hengityselinten sairauksista. Määrä oli 27 (24) % kaikista käynneistä. Seuraavaksi eniten käyntejä aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Määrä oli 21 (25) % kaikista käynneistä. Vuonna 2011 paikallisseurakunnissa ja seurakuntayhtymässä otettiin käyttöön Varhaisen tuen toimintamalli ja käynnistettiin mallin käyttöönottoon opastava koulutus. Koulutusta jatkettiin vuonna 2012 järjestämällä viisi eri tilaisuutta, joissa kouluttajina olivat Työterveyshuollon lääkäri ja psykologi. Uuden käytännön mukaan pitkällä sairauslomalla olevaan työntekijään ollaan säännöllisesti yhteydessä ja pyritään yhteistyön kautta madaltamaan työhön paluun kynnystä. Jatkossa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ennakoivaan työssäjaksamiseen, työkyvyn seurantaan ja sairauspoissaolojen ehkäisyyn. Lapsen sairauden vuoksi oli poissa 51 (46) työntekijää yhteensä 246 (225) kalenteripäivää. 10

12 4.2 Poissaolot työtapaturmien johdosta Työtapaturmatiedot perustuvat työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen nojalla korvattuihin tapaturmiin. Vuoden aikana sattui 33 (46) työtapaturmaa, joista 9 tapahtui työmatkalla. Suurin osa työssä sattuneista tapaturmista aiheutui kaatumisista, putoamisista tai fyysisestä kuormittavuudesta. Valtaosa vammoista oli tärähdyksiä, sijoiltaanmenoja tai nyrjähdyksiä ja ne kohdistuivat pääasiassa ylä- ja alaraajoihin. Tapaturmia sattui viime vuosien tapaan eniten hautausmaan ja seurakuntien työntekijöille. Tapaturmista aiheutui poissaolopäiviä yhteensä 298 (719) kalenteripäivää. Tapaturmista seurasi yhteensä 103 (288) vakuutusyhtiön korvauspäivää. Jos työkyvyttömyys kesti alle kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta, se ei ole mukana korvauspäivien lukumäärässä. Korvaussumma tapaturmaa kohti oli keskimäärin 496 (1400) euroa. Työtapaturmat Tapaturmien lukumäärä Poissaolopäivät Korvauspäivien lukumäärä Korvaussumma Tapaturmien määrässä oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna 18 %. Sattuneet tapaturmat aiheuttivat olivat kuitenkin lievempiä, ja niistä aiheutui noin 59 % vähemmän poissaolopäiviä edellisvuoteen verrattuna. Tapaturmista 1 (7) oli vakavampia kuin muut ja siitä aiheutui yhteensä 49 (541) poissaolopäivää. 4.3 Perhe- ym. vapaat Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oli 27 (30) työntekijää yhteensä 5631 (3543) kalenteripäivää. Hoitovapaalla oli vuoden aikana 20 (19) ja osittaisella hoitovapaalla 3 (3 ) työntekijä yhteensä 3758 (3671) kalenteripäivää. Opintovapaalla oli 14 (10), vuorotteluvapaalla 11 (7) ja muualla toista tehtävää hoitamassa 6 (4) työntekijää. 5 Investoinnit henkilöstöön 5.1 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstökoulutus Henkilöstön ja sen osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen korostuvat Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksessa. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja voi järjestää ja hankkia henkilöstölleen ja jolla pidetään yllä ja parannetaan työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Koulutustarpeita arvioidaan työntekijöiden virka- tai työtehtäviä ja seurakunnan toimintaa ohjaavia strategisia 11

13 tavoitteita vasten sekä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet. Seurakuntayhtymässä henkilöstökoulutusta toteutetaan talousarviovuodeksi laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Yhtymähallinto, yhteiset työmuodot ja seurakunnat laativat vuosittain omat suunnitelmansa työn ja työyhteisön sekä talous- ja toimintasuunnitelman tarpeista nousevien ehdotusten pohjalta. Henkilöstökoulutuksen muotoja ovat perehdyttäminen ja täydennyskoulutus. Koulutus voi olla välttämätöntä tai henkilöstökoulutuksellisten tarpeiden kannalta arvioituna tarkoituksenmukaista. Työnohjaus, mentorointi ja työkykyä ylläpitävä varhaiskuntoutus ovat keinoja, joilla työnantaja tukee henkilökunnan työssäjaksamista. Uuden työntekijän perehdyttäminen työhön on kunkin yksikön vastuulla. Jo seurakuntayhtymän ikärakenteesta seuraa vuosittain useita työntekijöiden vaihdoksia, joten työhön perehdyttäminen on tärkeä ja keskeinen asia. Sen sisältöön ja toimivuuteen pyritään kaikissa yksikössä kiinnittämään huomiota. Henkilöstöopas sisältää perehdyttäjän muistilistan. Henkilöstöopas, johon on kerätty palvelussuhteen kannalta tärkeää tietoa, jaetaan kaikille uusille työntekijöille. Vuosittain keväällä ja syksyllä järjestetään uusille työntekijöille perehdytyspäivä. Päivän aikana käydään läpi yhtymän toimintoja ja rakenteita, selostetaan työsuojeluun ja terveydenhuoltoon liittyviä käytäntöjä Henkilöstökoulutuksen määräraha Vuonna 2012 talousarviossa palkkausmenoihin perustuvaan henkilöstökoulutukseen varattiin yhteensä ( ) euroa. Koulutussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen varattiin seurakuntayhtymän yhteisille työmuodoille ( ) sekä kymmenelle paikallisseurakunnalle yhteensä (60.875) euroa. Seurakuntayhtymän yhteiseen koulutukseen varattiin (50.946) euroa, johtamiskoulutukseen (10.000) euroa, koko henkilöstön työyhteisöpäivään (10.000) euroa ja työyhteisöjen kehittämiskoulutukseen (20.000) euroa. Työyhteisöjen kehittämiskoulutukseen varatusta määrärahasta on myönnetty seurakunnille ja yksiköille avustusta työhyvinvoinitikyselyssä ilmenneiden ongelmakohtien parantamisen vaatimien toimenpiteiden rahoittamiseen. Seurakuntayhtymän yhteisten työmuotojen koulutussuunnitelmien mukaiset nettomenot olivat (106.63) euroa eli toteutumaprosentti oli 97 (97). Paikallisseurakuntien koulutussuunnitelmien mukaiset menot olivat (45.553) euroa toteutumaprosentin ollessa 82 (75). Työyhteisöpäivän ja työyhteisöjen kehittämiskoulutuksen menot olivat (13.884) euroa eli 70 (46) % budjetoidusta. Muun oman koulutuksen menot (34.469) euroa eli 85 (56) % budjetoiduista. Luku sisältää yhteisen koulutuksen ja johtamiskoulutuksen. Työntekijöiden omaehtoiseen kielikoulutukseen, atk-koulutukseen ja retriittiin saa hakea vuosittain avustusta kuhunkin 120 / henkilö. Kielikoulutukseen sai avustusta 10 (14) työntekijää yhteensä 998 (1249) euroa, atk-avustusta 0 (0) työntekijää yhteensä 0 (0) euroa ja retriittiavustusta 19 (11) työntekijää yhteensä (873) euroa. 12

14 Yhteisen palkkakustannuksiin pohjautuvan määrärahan lisäksi eri työmuodot ja osastot ovat voineet varata myös omiin budjetteihinsa määrärahaa esimerkiksi äkillisiä koulutustarpeita ajatellen. Kaiken kaikkiaan henkilöstökoulutukseen kirjattiin vuonna 2012 menoja yhteensä ( ) euroa, kun varattu summa oli yhteensä ( ) euroa. Varatuista määrärahoista käytettiin 80 (71) % Sisäinen henkilöstökoulutus Kertomusvuonna järjestettiin Sinapin leirikeskuksessa kaksi uusille työntekijöille suunnattua perehdytyspäivää, joihin osallistui yhteensä 35 työntekijää. Uusille työntekijöille ja vapaaehtoisille järjestettiin kynttilänpäivänä Mikaelinkirkossa jo perinteeksi muodostunut työhönsiunaamistilaisuus, jonka tavoitteena on seurakunnallisen identiteetin vahvistaminen työyhteisössä. Kaikille työntekijöille suunnattu työyhteisöpäivä järjestettiin syyskuussa Naantalin kylpylässä. Päivän aiheita olivat iloisen, myönteisen asenteen ylläpitäminen työssä ja yhteisöllisyyden tärkeyden korostaminen. Aiheesta luennoi professori Marja-Liisa Manka. Päivän aikana oli lisäksi mahdollisuus osallistua Naantalin vanhan kaupungin esittelykierrokselle, kiertää oppaan johdolla Luolalanjärven luontopolku tai osallistua kylpylän tarjoamiin aktiviteetteihin. Työyhteisöpäivään osallistui 346 työntekijää. Koulutustoimikunta järjesti runsaasti erilaista koulutusta omana koulutuksena. Eniten panostettiin Varhaisen tuen toimintamallin käyttöönottoon perehdyttämiseen. Mehiläisen työterveyden lääkäri, psykologi ja työterveyshoitaja kävivät kuudessa eri tilaisuudessa esittelemässä mallia. Hengellistä työtä tekeville järjestettiin kriisikoulutus ja käynnistettiin lähiesimiesten valmennuskoulutus, joka jatkuu vuoden 2013 puolella. Työkykyä ylläpitävään Vuontispirttiseminaariin osallistui 18 työntekijää. Ensiapukursseja järjestettiin neljä, osallistujia oli yhteensä 45. Koulutustilaisuuksista pyydetään aina palaute ja tätä kautta koulutustarjontaa pyritään kehittämään entistä paremmin työntekijöiden tarpeita vastaavaksi. 13

15 Koulutus/seminaari Osallistujat Varhaisen tuen toimintamalli, 6 eri tilaisuutta 220 Ajankohtaista virka- / työehtosopimusasioista 25 Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönoton valmistelu 30 Kriisikoulutus hengellistä työtä tekeville 45 Ekotukikoulutuspäivä 28 Lähiesimiesvalmennusta kahdelle ryhmälle (jatkuu v. 2013) 31 Uusien työntekijöiden perehdytyspäivät keväällä ja syksyllä 35 Vuontispirttiseminaari 18 Työyhteisöpäivä Naantalin kylpylässä 346 Ssiaalisen median käyttökoulutuksen aloitusinfo helmikuussa pistettä sosiaalisen median aloituskoulutukseen ilmoittautui hengen ryhmä suoritti koulutuksen v Toisen ryhmän koulutus käynnistyy v puolella. 28 Koulutusten ja kurssien osallistujamäärät 5.2 Työnohjaus Seurakuntayhtymässä työntekijöillä on mahdollisuus päästä työnohjaukseen. Yhtymässä on oto-työnohjaajia 12 (14) ja työyhteisökonsultteja 3 (3). Seurakuntayhtymän ja seurakuntien työntekijöiden tulee ensisijaisesti käyttää yhtymän omia tai tuomiokapitulin listalla olevia maksuttomia työnohjauspalveluita. Poikkeustapauksissa voidaan työntekijä erillisen anomuksen perusteella oikeuttaa, yhtymän budjettiin työnohjaukseen varatun tai seurakunnan koulutusmäärärahan puitteissa, saamaan työnohjausta myös maksullisilta ulkopuolisilta työnohjaajilta. Maksullinen työnohjaus voi tulla kysymykseen pääosin silloin, kun yhtymän piirissä aktiivisena työnohjaajana toimiva työnohjaaja on itse työnohjauksen tarpeessa. Pelkästään työn vaativuus tai raskaus ei ole riittäviä perusteita kirkon omien työnohjaajien ulkopuoliseen maksulliseen työnohjaukseen. Työnohjaukseen käytettiin varoja (16.142) euroa. 5.3 Työterveyshuolto Seurakuntayhtymän henkilökunnan työterveyshuollosta vastaa Mehiläinen Työterveys. Yhteistyö perustuu vuosittain päivitettävään Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Yhtymän kustantaman työterveyshuollon piiriin kuuluvat päätoimiset, vähintään 18 tuntia viikossa työtä tekevät viranhaltijat ja työntekijät, joiden palvelussuhde on tarkoitettu kestämään kauemmin kuin neljä kuukautta. Lyhytaikaisessa, yli yhden kuukauden palvelussuhteessa oleva työntekijä on oikeutettu rajoitetussa määrin ilmaiseen akuutin sairauden yleis- 14

16 lääkäritasoiseen hoitoon. Työterveyshuollon piirissä oli kertomusvuoden aikana 483 työntekijää. Kansaneläkelaitos korvaa työnantajalle vuosittain 60 % hyväksymistään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista ja sairaanhoidon kustannuksista 50 %. Työterveyshuollon kustannukset ovat työnantajalle noin puolet työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti kertomusvuonna on kustannettu työterveyshuoltoon oikeutetuille työterveyshoitaja- ja yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja erikseen määritetyt, tarvittavat röntgen- ja laboratoriopalvelut sekä fysikaaliset hoidot, uusien työntekijöiden työhöntulotarkastukset sekä ikäryhmätarkastukset 40 vuoden iästä viiden vuoden välein ja yli 55-vuotiaille kolmen vuoden välein. Työterveyshuolto teki vuoden 2012 aikana kymmenen ergonomiaan keskittyvää työpaikkakäyntiä ja kolme työhönpaluun tukemiseen liittyvää työpaikkakäyntiä. Työpsykologin työpaikkakäyntejä oli viisi ja fysioterapeutin erityistyölasikäyntejä oli niin ikään viisi. Työterveyshuollon bruttokustannukset nousivat 10 % vuoteen 2011 verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset Bruttomenot Kelan korvaus Nettomenot Työterveyshuollon kustannukset 5.4 Vakuutukset Seurakuntayhtymän henkilöstö kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Lisäksi seurakuntayhtymä on ottanut työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen ja virkamatkavakuutuksen, joka on voimassa työ- ja virkamatkan aikana kaikkialla maailmassa. 5.5 Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunnan toiminta perustuu KirVESTES:n liitteenä 14 olevaan Kirkon yhteistoimintasopimukseen. Kirkkoneuvosto hyväksyy toiminnan pohjaksi toimikunnan toimintakaudeksi työsuojelun toimintasuunnitelman, joka uusitaan toimikunnan vaihtuessa. Yhteistyötoimikunta valitaan aina nelivuotiskaudeksi ja vuosi 2012 oli valitun toimikunnan kolmas toimintavuosi. Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa seurakunnan palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työolosuhteitaan koskevien päätösten valmisteluun ja seurantaan sekä edistää seurakunnan palvelukykyä ja sen toiminnan tuloksellisuutta. Työolosuhteisiin vaikuttamalla pyritään edistämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön työssä jaksamista ottaen huomioon tehtävissä ja työympäristössä vaikuttavat ruumiilliset ja henkiset rasitustekijät. 15

17 Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2012 aikana kuusi kertaa. Toimikunta käsitteli järjestelmällisesti sattuneet tapaturmat ja puuttui tapauskohtaisesti esille tulleisiin epäkohtiin. Vuoden aikana sattuneita tapaturmia käsiteltiin 30 kpl. Toimikunta antoi lausunnon työterveyshuollon korvaushakemuksesta. Yhteistyötoimikunta käytti rahaa työsuojelukoulutukseen ja muuhun työsuojeluun yhteensä (7.051) euroa. 5.6 Harrastus- ja virkistystoimikunta Yhteistyötoimikunta tuki Valkoisten Pantterien lentopallotilan vuokrausta 600 eurolla sekä HC Hurmoksen jääkiekkovuoroja 725 eurolla. Jalkapalloharrastajien osallistumista LOPS OPEN 2011 turnaukseen yhteistyötoimikunta avusti 300 eurolla. Yhteistyötoimikunnan alainen virkistystoimikunta piti kuusi kokousta. Virkistystoimikunta järjesti henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua seuraaviin tapahtumiin: TPS-Ässät jääkiekko-ottelu HK-areenalla Kakola-rockmusikaali sekä Herra Hakkarainen ja seitsemän ihmettä Turun kaupunginteatterissa, Syvälaulu mustalaismusikaali Paimion kesäteatterissa Härmä ja Puhdistus -elokuvat Kinopalatsissa Virkistystoimikunta tuki osallistumista Kerkko Koskinen Kollektiivin ja Kotiteollisuuden konsertteihin, Saaristo-Open festivaaliin ja Down By The Laituri tapahtumiin osallistumista maksamalla puolet pääsylipun hinnasta. Talvi- ja syyskaudella virkistystoimikunta järjesti Sinapin leirikeskuksessa kerran kuukaudessa mahdollisuuden saunomiseen ja avantouintiin. Työnantaja tarjosi henkilökuntaetuina 70 euroa/ henkilö liikunta- ja kulttuuriseteleinä 96 euron tuen Vuontispirtille suuntautuneisiin matkoihin; tuki oli 32 euroa vuorokaudelta ja sitä maksettiin enintään kolmelta vuorokaudelta kerran vuodessa kuittien perusteella enintään 20 euroa polkupyöräkypärän hankintaan. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä käytettiin euron arvosta, Vuontispirttirahaa 96 euroa ja pyöräilykypärärahaa 299 euroa. Tuen kohde Kulttuurisetelit Vuontispirttiraha Polkupyöräkypäräraha Työympäristötoimikunnan etuja hyödyntäneiden työntekijöiden lukumäärä Lisäksi on ollut mahdollisuus osallistua fysiokimppajumppaan keskiviikkoisin työajan jälkeen Toimitalossa Eerikinkatu 3. Työntekijöiden virkistystoimintaan käytettiin rahaa yhteensä (37.805) euroa. 16

18 5.7 Merkkipäivämuistamiset Vuonna 2006 kirkkoneuvosto vahvisti ohjeen, jonka mukaan henkilöstöä muistetaan 10, 20, 30 ja 40 palvelusvuoden perusteella rahalahjalla tai vaihtoehtoisesti antamalla palkallista vapaata. Lisäksi työntekijöitä muistetaan heidän 50- ja 60-vuotispäivinään, eläkkeelle lähdön sekä muiden tärkeiden tapahtumien yhteydessä. Palvelusaika- ja muihin merkkipäivämuistamisiin käytettiin kertomusvuonna rahaa yhteensä (26.440) euroa. 5.8 Työpaikkaruokailu Seurakuntayhtymä tarjoaa työntekijöilleen lounasseteleitä työpäivittäiseen ruokailuun. Vuonna 2012 seurakuntayhtymässä käytössä olevien lounassetelien nimellisarvo oli 7,10 euroa. Työntekijän omakustannusosuus oli 5,60 euroa. Lounassetelien hinta ja ostovoima myötäilee verohallituksen päätöstä. Työnantaja tarjoaa lounasseteleitä työntekijöille kolmen kuukauden välein 10 tai 20 kappaleen erissä, yksi seteli/työpäivä. Työntekijän tilaamien lounasseteleiden verotusarvo peritään työntekijän nettopalkasta kuukausierittäin. Vuoden aikana keskimäärin 279 työntekijää tilasi lounasseteleitä yhteensä kappaletta. Työnantaja osallistui lounasseteleiden kustannuksiin eurolla (nimellisarvo verotusarvo). Seurakuntayhtymän toimitalon henkilöstöruokailusta vastaa sopimuksen perusteella Sodexo. Sodexo teettää vuosittain tyytyväisyystutkimuksen käyttäjien piirissä. Vuoden 2012 kysely lähetettiin syksyllä kaikille yhtymän työntekijöille. Vastausprosentti oli kiitettävä. Kyselyn perusteella palveluiden keskiarvoksi asteikolla 1-5 tuli 3,68 (3,66 vuonna 2011). Seurakuntayhtymän työntekijöistä keskimäärin 95 söi lounaan päivittäin työpaikkaruokalassa. Kyselyn mukaan oltiin tyytyväisiä ruokailuympäristön siisteyteen, ruoan laatuun ja ravintolassa asioinnin helppouteen. Kehityskohteeksi Sodexo valitsi kyselyn perusteella mm. teemojen ja kampanjoiden säännöllisyyden ravintolassa sekä ruokalistan vaihtuvuudesta huolehtimisen. 5.9 Nuutinpäiväjuhla Vuoden 2012 Nuutinpäiväjuhlaa vietettiin Turun ruotsalaisessa teatterissa kahtena iltana ja Näin siksi, ettei suurelle osallistujajoukolle työntekijää - onnistuttu saamaan lippuja saman illan näytökseen. Victor Hugon klassikkoromaaniin pohjautuva menestysmusikaali Les Misérables veti Turussa katsomon täyteen yli vuoden ajan. Mariuksen (Tomi Metsäketo) ja hänen rakkaudenkohteensa Cosettean (Mikaela Tidermark), kuten myös muiden taitavien näyttelijöiden ja laulajien, esitykset olivat loistavia. Nuutinpäiväjuhlan kustannukset olivat euroa. 17

19 5.10 Sisäinen viestintä Naakat toivat viestiä talon väelle Seurakuntayhtymän sisäinen viestintä hoidettiin Naakka-parven avulla. NaakkaNetissä on henkilöstöä koskevia uutisia sekä hallintoon, talouteen, henkilöstöasioihin sekä koulutukseen ja virkistykseen liittyvää tietoa. Sähköinen uutiskirje, ViikkoNaakka ajankohtaisine asioineen toimitettiin säännöllisesti jokaiseen sähköpostiin kerran viikossa. Sähköisessä muodossa tapahtuvaa viestintää pyrittiin lisäämää ekologisista syistä. Henkilökuntalehti Kirkon Naakka ilmestyi kuitenkin edelleen paperiversiona, tosin vain neljä kertaa vuoden 2012 aikana. Sen sivuilla käsiteltiin ajankohtaisia asia-aiheita, esiteltiin uusia työntekijöitä ja muisteltiin vuoden tapahtumien kohokohtia. 18