SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE 2004-2007"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE

2 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOITTEET Työelämän ja työsuojelun kehittämisen kannalta uudet peruslait - työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki - muodostavat modernit puitteet työelämän hyvinvoinnin parantamiselle. Hyvinvoinnin kannalta tärkeätä on edistää työpaikkatason hyvää johtamista, vähentää työn haitallista kuormitusta sekä sovittaa nykyistä paremmin yhteen työ ja perhe-elämä. Toimenpiteet paremman työhyvinvoinnin ja työympäristön hyväksi ovat merkittäviä ihmisten, kansantalouden sekä eri organisaatioiden näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosien strategisista painotuksista on, että Suomi on vuonna 2010 sosiaalisesti elinvoimainen, taloudellisesti kestävä, toiminnoiltaan tehokas ja dynaaminen yhteiskunta. Lähivuosien sosiaaliturvan suunta voidaan kiteyttää seuraaviin asiakokonaisuuteen, jotka ovat: - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - Työelämän vetovoiman lisääminen - Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito - Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva - Lapsiperheiden hyvinvointi - Sukupuolten välinen tasa-arvo Työelämän vetovoiman lisäämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Veto-ohjelman. Ohjelma on alkanut vuonna 2003 ja jatkuu vuoteen 2007 asti. Ohjelman tavoitteena on turvata kansalaisten täysipainoinen osallistuminen työelämään ja vaikuttaa työssäoloajan jatkamiseen sekä vahvistaa työn houkuttelevuutta vaihtoehtona kaikissa tilanteissa. Ohjelma on toimenpidekokonaisuus, johon on koottu sosiaali- ja terveysministeriön, muiden hallinnonalojen sekä muiden organisaatioiden toimenpiteitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ministeriön työsuojelua koskevat tarkemmat linjaukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1998 vahvistamaan ministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiaan, jossa määritellään toiminnan tavoitteet, painoalueet ja kehittämisperiaatteet. Ministeriön hallinnonalan työsuojelustrategian mukaiset painoalueet ovat: 1) Työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen; 2) Työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy; 3) Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy; 4) Henkinen hyvinvointi työssä; 5) Työssä jaksaminen ja 6) Työn hallinta Monet työelämän kehityspiirteet ovat olleet viimevuosikymmeninä myönteisiä; työtapaturmat ja ammattitaudit ovat vähentyneet, fyysinen työympäristö on parantunut, samoin työn sisältö. Työn fyysinen kuormitus on vähentynyt useimmissa ammateissa, mutta henkinen kuormitus on lisääntynyt, samoin työn haasteellisuus. Työvoiman vanhetessa ikääntyvien työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen on haasteena. 2

3 Hallitusten toteuttamilla valtakunnallisilla ohjelmilla pyritään kehittämään työelämää yhteistyössä eri ministeriöiden sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ministeriö ja työsuojelupiirit osallistuvat näiden ohjelmien toteuttamiseen huolehtien siitä, että työterveys ja -turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Keskeiset työelämää koskevat lait on uusittu. Vuonna 2001 tuli voimaan uusi työsopimuslaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Vuoden 2002 alusta tuli voimaan uusi työterveyshuoltolaki ja uusi työturvallisuuslaki tuli voimaan vuoden 2003 alussa. Työturvallisuuslain lähtökohtana ja tavoitteena on, että työpaikat oma-aloitteisesti edistävät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä turvallisuuden hallinnan avulla. Turvallisuuden hallintaan kuulu järjestelmällinen työpaikan turvallisuuden johtaminen, jonka merkitystä laki korostaa. Työsuojelun piirihallinnon toiminnassa on viime vuosina keskitytty kolmelle painoalueelle: henkinen hyvinvointi työssä, tuki- ja liikuntasairauksien ehkäisy sekä työtapaturmien torjunta. Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat työpaikkojen omaehtoisen toiminnan tukeminen yritys-, organisaatio- ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä sekä työntekijöiden ikääntymisen huomioonottaminen. Työsuojelustrategiaa täsmennettiin painopisteiden osalta vuonna Työsuojeluhallinnon kehittämistä jatketaan resurssityöryhmän ehdotusten pohjalta henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi, piirien toiminnan suuntaamiseksi sekä yhteistoiminnan ja työnjaon tehostamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset ja tavoitteet vuosille voidaan kiteyttää BSCkehikon tarkastelunäkökulmien mukaisesti seuraavasti: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus - Toiminta suuntautuu terveyden ja työkyvyn kannalta tärkeimpiin kohteisiin - Työpaikat toimivat oma-aloitteisesti työolojen kehittämiseksi - Työpaikkojen työolosuhteet vastaavat lainsäädännön vaatimuksia - Työsuojelupiirien toiminnan ansiosta työolot ja työntekijöiden työkyky paranevat Prosessit ja rakenteet - Työsuojeluhallinnolla on käytössä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat suunnittelumenetelmät ja organisoitumistavat. - Työsuojelupiireillä on käytössä vaikutuksia aikaansaavat, eri tilanteisiin sopivat toimintatavat ja valvontamenetelmät. - Asiakasaloitteinen valvonta toteutetaan yhtenäisen laatutason mukaisesti. - Palvelujen sisältö ja saatavuus vastaavat työelämän sidosryhmien tarpeita. Uudistuminen ja työkyky Henkilöstön koulutustaso on riittävän korkea ja osaaminen vastaa toiminnan tarpeita. Pätevää henkilöstöä saadaan pois lähtevän henkilöstön tilalle. Henkilöstön työpanos ja osaaminen on täysipainoisesti käytössä. Resurssit ja talous - Tehokkaalla toiminnalla turvataan riittävät voimavarat yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi - Voimavarat kohdentuvat tärkeimpiin kohteisiin ja valituille painoalueille - Vaikutuksia aikaansaava ja taloudellinen voimavarojen käyttö 3

4 2 TYÖSUOJELUPIIRIN TOIMINTA-AJATUS, TOIMINTAYMPÄRISTÖN SEKÄ OMAN TOIMINNAN ANALYYSI 2.1 TOIMINTA-AJATUS Työsuojelupiirit toimivat yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisen terveydelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa. 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Henkinen hyvinvointi työssä Työsuojelupiirin alueella kunnat ja kuntayhtymät ovat merkittävimmät työllistäjät. Kuntien valtionapujen supistuminen on aiheuttanut työntekijämäärän vähentymistä ja jäljelle jääneille työpaineiden lisääntymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tämä on tärkeä jaksamista heikentävä tekijä. Väkivallan uhka palvelualoilla vaikuttaa edelleen merkittävästi työn kokemiseen. Uusien työpaikkojen syntymisen seurauksena on väestö keskittynyt Oulun seudulle. Tästä johtuu, ettei työttömyys pienene samassa suhteessa kuin uusia työpaikkoja luodaan. Uuden teknologian tulo työpaikoille aiheuttaa työntekijöissä uupumista ja riittämättömyyden tunnetta. Ict-alan työpaikoilla työntekijöiden liiallinen sitoutuminen työhönsä aiheuttaa perhepoliittisia ongelmia, jotka lisäävät stressiä myös työyhteisöissä. Samoin alan työpaikkojen nyt epävarmat tulevaisuuden näkymät lisäävät paineita työssä. Viime vuosina on tehty useita lakimuutoksia, joilla on pyritty vaikuttamaan työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseen. Tästä esimerkkinä on työterveyshuolto- ja työturvallisuuslain uudistaminen. Keskeisenä pyrkimyksenä työturvallisuuslain uudistuksessa on ollut mm. työn henkisen rasittavuuden huomioon ottaminen. Hyvä työympäristö ja työn hallinta edistävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia ja toteutuakseen tämä vaatii monia työelämän uudistuksia. Esimerkiksi työajoilla on tärkeä merkitys työyhteisöjen tehokkaan toiminnan ja henkilöstön omien tarpeiden sekä työsuojelun kannalta. Tärkeää on työvoiman määrän oikea mitoittaminen, työaikojen ja töiden uudelleenjärjestelyt, työyhteisöjen toimivuuden sekä työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen. Jo useamman vuoden ajan jatkuneen valtakunnallisen työaikahankkeen tulosten perusteella työajan hallinnan riskialoja Lapissa ovat metsätalous, kuljetus, varastointi ja tietoliikennetyö sekä suunnittelutyö, joissa on todettu kirjanpidon perusteella ylitöiden ylityksiä. Toimihenkilöt ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivat työntekijät joka toimialalla kuuluvat riskiryhmään. Väkivaltaa esiintyy yleensä työpaikoilla ja tilanteissa, joihin liittyy ihmisten palvelemista ja ohjaamista tai heidän toimintansa rajoittamista. Eniten väkivallan uhkaa esiintyy palvelu- ja hoivaaloilla sekä järjestyksenpitoon liittyvillä aloilla. Lapin työsuojelupiiri on panostanut jo usean vuoden ajan väkivallan uhan hallintaan palvelualan työpaikoissa ( majoitus- ja ravitsemusala sekä terveydenhuoltoala) ja tulokset ainakin tarkastajien kokemusten perusteella ovat hyviä. Työturvallisuuslain uudistuksen seurauksena on v käynnistetty kaksivuotinen hanke, jossa tarkastetaan Lapin läänin alueella toimivat huoltamot, jotka ovat ympärivuorokautisesti auki ja joissa esiintyy yksintyöskentelyä. Uuden työturvallisuuslain voimaan astumisen myötä on työpaikoilla esiintyvän häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ilmoituksia tullut työsuojelupiiriin aikaisempia vuosia enemmän. Yhteydenottoja henkisen hyvinvoinnin ongelmista on tullut erityisesti julkishallinnon työpaikoilta, kouluista, sosiaali- ja terveystoimesta sekä seurakunnista. 4

5 Työntekijän kokema haitallinen kuormitus kuvastaa työn ihmiselle asettamia vaatimuksia. Työn kuormitustekijät voivat olla yksilökohtaisia ( esim. ammattitaito, osaaminen) tai yhteisökohtaisia (esim. työn johtaminen, työyhteisön toimintatavat). Kuormitus voi olla ali- tai ylikuormitusta määrällisesti tai laadullisesti ja se voi johtaa esim. vakavaan työuupumukseen. Alueellista tutkimusta työn haitallisista kuormitustekijöistä ei ole käytettävissä. Työterveyslaitoksen ( 1997) tekemässä tutkimuksessa on todettu, että 55 %:lla työssäkäyvistä työntekijöistä on työuupumuksen oireita ja yleisintä uupumus on maa- ja metsätaloudessa, koulutus-, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Myös opetus- ja terveydenhuoltoala on mainittu riskialoina. Tutkimus osoitti myös sen, että uupumus on yleistä sellaisilla työpaikoilla, joilla henkilöstöä on saneerattu. ( Kalimo ja Toppinen 1997) Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy Oulun läänin alueella tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrät ovat hieman nousseet ja ovat edelleen valtakunnallista tasoa korkeammat. Muuten tilanne tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta. Rakennusalalla, perusmetallien ja metallituotteiden, sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa sekä julkisessa hallinnossa tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on merkittävä. Lisäksi on huomattava, että elektroniikan kokoonpanoteollisuutta on Oulun alueella selvästi muuta maata enemmän. Oulu on yksi maan huippuosaamisen keskuksista. Oulun seudulla on sen vuoksi keskimääräistä enemmän Ict-alan suunnittelu- ja palvelutoimistoja, joissa työ tehdään hyvin usein näyttöpäätetyönä. Samoin tällä alueella on elektroniikkateollisuuden kokoonpanotyötä, joissa tehdään toistotyötä. Näin ollen sekä näyttöpäätetyötä sekä toistotyötä tehdään maan keskiarvoa enemmän. Tämä tapahtuu kuitenkin hyvin suppealla alueella Oulun seudulla. Yleisesti voidaan todeta, että työpisteiden ergonomia Ict-alan työpaikoilla on suhteellisen uutta ja hyvätasoista. Käsin tehtävien nostojen ja siirtojen osalta Oulun läänin työpaikat eivät sen sijaan sanottavasti poikkea maan yleisestä tasosta. Ammattitauti-ilmoitusten perusteella, viiden vuoden periodilla, voi todeta rasitusvammoissa tapahtuneen Lapissa kasvua. Vuonna 2002 rasitusvammoja ilmoitettiin ammattitauteina 60 kpl. Rasitusvammojen kannalta merkittävimmät toimialat ovat teollisuus (18 kpl) ja rakentaminen (7 kpl). Tuki - ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat sairauspäivät vuonna 2002 (2001) olivat Lapissa 100 työikäistä kohti 130,0 (125,8), koko maassa luku oli 133,0 (125,5). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamia sairauspäiviä korvattiin vuonna 2002 Lapin läänissä Eniten sairauspäiviä oli terveydenhuolto- ja sairaanhoitotyössä (15 058), konepaja- ja rakennusalan metallityössä (11 048) sekä kiinteistönhoito- ja siivoustyössä (14 102). Lapin työsuojelupiiri on jo useamman vuoden ajan keskittynyt käsin tehtävissä nostoissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon työpaikkoihin ja saadut tulokset ovat työympäristöarviointien mukaan myönteisiä: työntekijöille on annettu nostokoulutusta ja nostoihin sekä siirtoihin on hankittu apuvälineitä. Myös siivoojien TYKY-hankkeilla on ollut positiivisia vaikutuksia, mutta suuret poissaolomäärät em. toimialoilla selittynevät kuntatalouden säästöillä (liian vähän työntekijöitä) sekä henkilöstön ikääntymisellä. Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla saadaan TULE-sairauksia vähenemään jonkin verran, mutta tärkeintä olisi saada lisää työvoimaa terveydenhuollon ja sairaanhoidon työpaikkoihin. Työterveyshuollon työkuormitusselvitykset voisivat edesauttaa asiaa. Näyttöpäätetyön ergonomia on Lapissa koko ajan parantunut ja tässäkin asiassa on työterveyshuollon rooli ollut ensiarvoista. Toistotyötä Lapissa tehdään elintarvike- sekä elektroniikkateollisuudessa ja jossakin määrin mekaanisessa metsäteollisuudessa. Ainakaan tilastot eivät kuitenkaan kerro TULES-ongelmista. 5

6 2.2.3 Työtapaturmien torjunta Oulun läänin alueella ei ole merkittäviä alueellisia toimintaympäristön muutoksia, jotka erityisesti eroaisivat valtakunnallisista. Työpaikkatapaturmien määrä on noussut vuodesta 1996 vuoteen % ja vuonna 2001 työpaikkatapaturmia sattui Vakavia (yli 30 sairaspäivää aiheuttavia) tapaturmia sattui vuonna 2001 Oulun läänissä 724 kappaletta (10 %). Myös niiden määrä on viimeisten vuosien aikana noussut. Lukumäärällisesti tapaturmavaarallisimmat toimialat ovat teollisuus, rakentaminen ja kuljetus, joissa sattui yli puolet kaikista alueen työpaikkatapaturmista. Työtapaturmien lukumäärä on näillä aloilla kasvanut selvästi esimerkiksi vuoteen 1996 verrattuna. Vuoteen 2000 verrattuna lukumäärät kuitenkin laskeneet. Rakennusalan työturvallisuuskulttuuri, erittäin tiukat aikataulut ja urakoiden pilkkominen pieniin osiin aiheuttavat osaltaan tapaturmien suuren määrän. Viime vuosina rakentamisessa on piirin alueella ollut suuria projekteja, joiden turvallisuuteen vaikuttamiseen on erityisesti paneuduttu. Piirin alueella toimialojen tapaturmataajuuksien vertailu on hankalaa, koska toimialojen tuntien kirjaaminen yrityksen päätoimipaikalle vääristää lukuja esimerkiksi massan ja paperin valmistuksessa. Tapaturmavaarallisiksi toimialoiksi viitteellisten tilastojen valossa Oulun läänissä nousevat seuraavat pää- ja alatoimialat: Teollisuus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Massan, paperin jne. valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Perusmetallien valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Maaliikenne Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Siivous Rakentamisessa vuonna 2001 sattui työpaikkatapaturmaa, mikä on 18 % koko Oulun läänin työpaikkatapaturmista. Määrä on ollut viimeisten vuosien aikana nousussa. Myös vakavien työpaikkatapaturmien määrä on rakentamisessa ollut hienoisessa nousussa ja niiden osuus kaikista rakentamisen työpaikkatapaturmista oli 12 %. Perusmetallien, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa sattuu puolet teollisuuden työtapaturmista, vaikka toimialoilla on vain 33 % työntekijöistä. Toimialoilla sattui 942 työpaikkatapaturmaa vuonna Määrä on ollut vuosittain yli 900 vuodesta Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa vuonna 2001 sattui 304 työpaikkatapaturmaa. Määrä on ollut selvässä nousussa. Vuoden 1996 tilanteeseen verraten työpaikkatapaturmien määrä on lisääntynyt 54 %. Toimialan tapaturmista vakavia oli 35 kpl (12 %). 6

7 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa vuonna 2001 sattui 120 työpaikkatapaturmaa. Määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti, mutta siinä on nouseva trendi. Viitteellinen tapaturmataajuus oli neljän korkeimman joukossa. Maaliikenteen työtapaturmat ovat vaihdelleet 600 ja 700 välillä vuodesta Rakennusalan jälkeen toiseksi työtapaturmavaarallisin toimiala on kuljetus. Siivouksessa vuonna 2001 sattui 134 työpaikkatapaturmaa. Niiden määrä on viimeisten vuosien aikana noussut erittäin selvästi. Vuoden 1996 tasosta määrä on noussut 97 %. Toimialan viitteellinen tapaturmataajuus on lisäksi yli kaksi kertaa korkeampi kuin kiinteistö, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden toimialalla keskimäärin. Lapin läänin alueella työtapaturmien määrässä ei viime vuosina ole sattunut merkittäviä muutoksia. Tapaturmien määrä on lisääntynyt 77 tapaturmalla vuodesta 1996 vuoteen 2001, nousua 2,7%. Laskua on tapahtunut erityisesti kemiallisessa metsäteollisuudessa, metalliteollisuudessa ja kuntasektorilla. Tapaturmat ovat lisääntyneet kuljetus- ja rakennusalalla, mutta myös puutavaran valmistuksessa, maaliikenteessä ja kiinteistöalalla. Näillä toimialoilla toimitaan useimmiten pienissä yksiköissä ja toimintakulttuurissa turvallisuutta ei osata arvostaa. Kaikista työtapaturmista v yli puolet sattui kolmella toimialalla (suluissa työllisen työvoiman osuus): teollisuudessa 25,8% (14,1%), rakennusalalla 17,7% (5,8%) ja kuljetus, varastointi ja tietoliikenteessä 10,0% (7,4%) sekä kuntasektorilla 15,2% (24%). Vakavia työtapaturmia sattui eniten rakennusalalla 79, teollisuudessa 78, julkisessa hallinnossa 51 sekä kuntasektorilla 40. Vakavia työtapaturmia on tilastoitu yhteensä 321. Suurin osa tapaturmista sattuu Kemi-Tornio alueella ja merkittäviltä osin suuryrityksissä ja niiden alihankintatöissä. Lähes poikkeuksetta eri toimialoilla nousevat suurimpina esille kolme vammaluokkaa: Pintavammat, naarmut, haavat, tulehdukset; sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset; ruhjevammat tai musertumat. Yhteisissä työpaikoissa merkittävimpinä asioina voitaisiin nostaa esille alihankinta- ja logistiikkaketjut. Näitä löytyy merkittävästi mm. seuraavien kokonaisuuksien alta: rakentaminen, suuret prosessiteollisuuden laitokset, elintarvike- ja kauppaketjut sekä turvetuotanto ja kaivostoiminta. Työtapaturmien näkökulmasta rakentaminen on näistä selvästi vaarallisin alue. Seuraavana tulee prosessiteollisuuden laitokset (mm. massan, paperi- ja paperituotteiden valmistus; kemikaalien, kemiallisten tuotteiden yms. valmistus; metallien jalostus) Muun lainsäädännön toteutumisen tilaa kuvaavat tekijät Oulun läänin alueella työsuhde- ja työolosuhdelainsäädännön valvontaa on lisätty vuonna 2003 vuodesta 2002 yli 15 %. Tarkastuksia on suunnattu teollisuuteen (21 % kaikista tarkastuksista) ja rakennusalalle (15 %). Muutoin toimintaa on suunnattu kaupan alalle, majoitus- ja ravitsemustoimintaan sekä kuljetusalalle. Rakennusalalla valvonnassa on käytetty apuna TR-mittaria. Metallialan MET-kilpailu on jälleen tänä vuonna. Arviointi menetelmänä käytetään Elmeri+ mittaria. Näppärä-mittaria on käytetty valvonnan apuvälineenä näyttöpäätetyötä arvioitaessa. Valvontatietojärjestelmän mukaan yli 20 työntekijän valvontakohteita, joihin ei ole koskaan tehty tarkastusta, on noin 15 % yli 20 työntekijän valvontakohtaista. Kuitenkin suurimmaksi osaksi valvontakohteet, joihin ei ole koskaan tehty tarkastusta, ovat pieniä alle 5 työntekijän työpaikkoja. Pienissä yrityksissä on paljon tietämättömyyttä lain vaatimuksista. Koska on mahdotonta yksin valvonnan keinoin vaikuttaa tähän, piiri on järjestänyt ja tulee edelleen järjestämään yhteistyössä sidosryhmien kanssa koulutus- ja tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. 7

8 Tilaaja- ja toimittajayritysten turvallisuuden edistämiseksi työsuojelupiiri tulee vaikuttamaan yritysten toimintatapaan ja heidän keskinäisen yhteistoiminnan kehittymiseen. Oulun työsuojelupiiri yhdessä Lapin työsuojelupiirin kanssa on ollut mukana turvallisuuskortin kehitystyössä. Työsuojelupiiri tulee valvonnassaan kiinnittämään huomioita yhteisten työpaikkojen valvontaan. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamista valvotaan Euroopan yhteisöjen Neuvoston asetuksen (ETY) nro 3820/85 mukaisesti. Työsuojelupiiri aikoo siirtää kuljettajatyöpäivien valvontaa yhtä enemmän yrityksissä tapahtuvaksi valvonnaksi. Kokemuksen perusteella voidaan todeta, että noin 25 %:ssa tapauksista on huomautettavaa. Tämä koskee niin yrityksiä kuin kuljettajiakin. Pienten yritysten pääongelma on siinä, ettei niillä ole tarpeeksi tietoa työsuojeluasioista, joten työsuojelupiirin toiminta on erittäin paljon neuvovaa ja vähimmäistason noudattamisen valvontaa. Mitään erityistä toimialaa ei voi nimetä toista huonommaksi. Toisaalta on suuryrityksiä, joiden työympäristössä on moninaisia vaaratekijöitä, mutta näillä yrityksillä on kyky ratkaista ongelmat itse, ja työsuojelupiirin toiminta on turvallisuuskulttuurin edistämiseen motivoiminen. Työterveyshuoltolain noudattaminen riippuu pitkälti palvelujen saatavuudesta, joka vaihtelee kunnittain. Joissakin terveyskeskuksissa ei työterveyshuoltoon juuri liikene resursseja. Kaupungeissa, joissa toimii myös yksityisiä työterveysasemia, palveluja on saatavilla. Eri kuntien yhteiset työterveyshuoltoyksiköt ovat tuoneet synergiaetuja palvelujen tuottamiseen. Työsuojelupiirin rooli on toisaalta vaikuttaa työterveyshuoltopalvelujen käyttäjiin ja toisaalta yrittää saada päättäjät ymmärtämään työterveyshuollon kannattavuus Asiakaskysyntä Oulun läänissä asiakasaloitteisesta toimintaa on työajan seurannan mukaan ollut vuoden 2003 alkupuoliskolla 24,8 % kaikesta toiminnasta. Lapin läänissä viimeisimmän kausiraportin mukaan asiakasaloitteista toimintaa on tänä vuonna ollut 12,3% kaikesta toiminnasta. Tänä vuonna on asiakasaloitteisen toiminnan osuus hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Erityisesti häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun asiakasaloitteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Tähän on piiri jo ryhtynyt varautumaan kehittämällä toimintatapaa vastata kyseisiin aloitteisiin. Toimintatapaa kehitetään edelleen ja koulutetaan siihen kaikki tarkastajat. Uusi toimintatapa mahdollistaa myös esille tulleiden asioiden täsmällisen seurannan ja analysoinnin. Uuden työturvallisuuslain voimaanastumisen myötä erityisesti henkiseen hyvinvointiin liittyvien aloitteiden määrä todennäköisesti tulee entisestään kasvamaan. Vuoden 2002 aikana työsuhdeasioiden käsittely ja hoito muutettiin siten, että työsuhdepäivystyksen asiakaspalveluun sovittiin kiinteä päivystysaika. Toimintatapa on todettu toimivaksi ja sitä jatketaan. Työsuhdeasioiden käsittelytavat on käyty läpi ja huolehdittu niiden yhdenmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Tarvittaessa selkeytetään työotteita. 2.3 PIIRIN OMAN TOIMINNAN ANALYYSI Oulun työsuojelupiiri Työsuojelupiirillä on edellytykset toteuttaa vuosille ehdotetun runkosopimuksen tavoitteet. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii aiemmin esitetyn lisäksi ala olevia seikkoja. 8

9 Oulun läänissä henkilöstön keski-ikä on korkea, 52 vuotta. Naisia on henkilökunnasta on kolmannes. Yli 70 % tarkastajista on saanut vanhan opistoasteen tai korkeamman koulutuksen ja pääsääntöisesti teknisen alan koulutuksen. Tulevassa rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti työpaikkojen työhyvinvoinnin kysymyksien hallinnan osaamisen, samoin kuin naisten osuuden lisääminen. Henkilöstön kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon osaamisen monipuolistaminen painoalueiden tulostavoitteiden toteuttamiseksi. Henkilöstöbarometrin tunnusluvuista terveyttä ja jaksamista ilmaisevat tunnusluvut ovat säilyneet suurinpiirtein ennallaan, mutta muut tunnusluvut ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Työsuojelupiiri osallistuu yhteisesti järjestettävään esimiesvalmennukseen. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on valmisteilla työhyvinvointisuunnitelma, jolla pidetään yllä ja parannetaan henkilöstön työkykyä. Työsuojelupiirille valmistui laatutoiminnan tuloksena vuonna 2002 itsearvioinnin perusteella valittuna osa-alueena toimintajärjestelmä, joka motivoi ja sitouttaa henkilökunnan tulosjohtamisjärjestelmään. Piiri jatkaa muiden osa-alueiden työstämistä. Työsuojelupiiri järjestää sidosryhmille tilaisuuksia, joissa se informoi niitä toimintatavoistaan ja tavoitteistaan. Sidosryhmien kanssa järjestetään koulutustilaisuuksia. Aluetyöterveyslaitoksen kanssa jatketaan yhteistyötä keskeisten painoalueiden työryhmissä. Työsuojelupiiri tarkistaa organisaatiota ja työnjakoa vastaamaan tulosohjauksen tarpeita. Organisaation kehittäminen tapahtuu vuorovaikutuksessa henkilökunnan kanssa. Työnjaon perusteita muutettaessa harkitaan uudelleen myös asiakasaloitteisen toiminnan järjestäminen niin, että päästään pitkäntähtäimen tavoitteeseen 20 prosenttiin valvontatoiminnasta. Voimavarat keskitetään painoalueille siten, että hallinto ja tukitoiminnat tukevat tehokkaasti valvontatoimintaa ja että hallinto- ja tukitoimintojen osuus on enintään 20 prosenttia koko toiminnasta. Suunnittelujärjestelmä palvelee strategisten tavoitteiden toteuttamista. Toiminnan suunnittelu on jatkuva prosessi, johon osallistuu koko henkilökunta. Tulostavoitteiden toteuttamisen seurantaan on kehitetty menettely laatujärjestelmän osana. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Oulun työsuojelupiirin toiminnan keskeisiä periaatteita ovat työpaikkojen omaehtoisen toiminnan tukeminen, sekä työntekijöiden ikääntymisen huomioonottaminen valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Piirin tavoitteet ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet tähtäävät työntekijöiden terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseen ja edistämiseen. Tavoitteet toteutetaan ministeriön hallinnonalan työsuojelustrategian mukaisilla painoalueilla: Työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy Henkinen hyvinvointi työssä. Prosessit ja rakenteet Työsuojelupiirille on kehitetty laatujärjestelmän osana toimintamalli, jota on käytetty ja jota tullaan edelleen kehittämään vastaamaan vv tulosohjauksen tarpeita. Mallin mukaisesti on muodostettu painoalueryhmät, jotka ovat valmistelleet painoalueiden tulostavoitteet. Asiakasaloitteiseen toiminnan hoitamiseksi työsuojelupiirissä on päivystysjärjestelmät. Työsuhdeasioille ja muulle asiakasaloitteiselle toiminnalle on omat erilliset päivystäjänsä. 9

10 Henkilöstöltä, tilastoista, sidosryhmiltä ja asiantuntijalaitoksilta saatu tieto kerätään vuosittain tehtävään ympäristöanalyysiin työsuojelupiirin alueellisen toiminnan suuntaamiseksi. Työsuojelupiiri on viime vuosina ollut mukana kehittämässä vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä ja hyödyntänyt niitä käyttöön omassa valvontatoiminnassaan. Yhteistyötä tehdään alueen työmarkkinajärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Hallinnon keskeisillä painoalueilla yhteistyökumppanina on Oulun aluetyöterveyslaitos. Verkostoitumisella haetaan toiminnan vaikuttavuutta. Kansallisiin työelämän kehittämistoimintaan piiri osallistuu aktiivisesti. Uusiutuminen ja työkyky Työsuojelupiirin henkilöstön osaamisen tason kartoitus on jatkuvaa samoin kuin ammattitaidon kehittäminen. Henkilöstön motivointi sekä työkyvyn ylläpito on huomioitu piirin toiminnassa. Rekrytoinnissa on paikattu henkilöstön osaamisen aukkoja ja nostettu koulutustasoa sekä tasapainotettu sukupuolirakennetta. Resurssit ja talous Voimavaroja on pääsääntöisesti suunnattu hallinnon keskeisille painoalueille. Voimavaroja tullaan ohjaamaan myös alueiden tarpeiden mukaisesti. Hallinto- ja tukitoimet järjestetään taloudellisesti ja laadukkaasti. Toimitusajoissa noudatetaan ministeriön antamia määräaikoja. Tarpeen mukaan työsuojelupiiri tekee yhteisiä hankintoja muiden työsuojelupiirien kanssa. Lapin työsuojelupiiri Lapin työsuojelupiirin toiminta on ollut kaksijakoista; toisaalta on valvottu työsuojelulainsäädännön noudattamista ja toisaalta on pyritty aktivoimaan työpaikkoja omaehtoiseen työsuojelutyöhön. Lapin työsuojelupiirin valvontatoiminta on ollut joko viranomais- tai asiakasaloitteista. Pääasiallinen toimintamenetelmä on ollut tarkastajien toimittama työsuojelutarkastus, joka perustuu olosuhteiden vertaamiseen olemassa oleviin normeihin. Tarkastuksia on tehty vuosittain n Perinteisellä työsuojelutarkastuksella voidaan saavuttaa ainakin työsuojelun vähimmäistaso, kun annettujen pöytäkirjaohjeiden noudattamista valvotaan. Pakkokeinoja käytetään vuosittain tapauksessa ja valvontalain 15 :n mukaisia kuulemisia esim. v tehtiin peräti 179 kpl. Koneiden, suojainten ja kemikaalien markkinavalvontaan työsuojelupiiri on osallistunut valvomalla uusia tuotteita tavanomaisten työsuojelutarkastusten yhteydessä, eikä siihen ole määritelty erillisiä resursseja. Valtakunnallisiin hankkeisiin on pyritty osallistumaan. Kirjallisia lausuntoja uudisrakennus- ja muutostyösuunnitelmista on annettu noin 30 kpl vuodessa. Tavoitteena on ollut vähentää lausuntojen määrää valmiista suunnitelmista ja päästä mukaan suunnittelukokouksiin, jossa käydään läpi vaatimustaso eri yksityiskohdissa. Asiakasaloitteisen ennakkovalvonnan osuutta tullaan pienentämään ja neuvottelujen määrää lisäämään, koska niiden avulla voidaan vähentää lausuntojen määrää - ja muutostarpeita jo tehtyihin suunnitelmiin. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamista valvotaan Euroopan yhteisöjen Neuvoston asetuksen (ETY) nro 3820/85 mukaisesti. Vuosittain työsuojelupiiri on tarkastanut noin 500 kuljettajatyöpäivää tiellä ja noin 2850 kuljettajatyöpäivää yrityksissä. 10

11 Työsuojelutarkastuksissa korostuu nykyään tiedottaminen uudesta työturvallisuuslaista ja sen 10 :n velvoittavasta vaarojen ja haittojen tunnistamisesta. Myös uudet asiat kuten esim. ergonomia, häirintä, yksintyöskentely ja yötyö ovat tulleet valvottaviksemme. Tiedottaminen yleisölle on ollut Lapin työsuojelupiirissä perinteisesti runsasta ja näkyvää. Tiedotusvälineiden kautta yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen ei vaadi lisäresursseja ja tulokset ovat useimmiten myönteisiä. Työsuojelupiirin edustajat ovat asiantuntijoina haluttuja haastateltavia sekä lehtiin että radioon. Erinäisiä teemoja käsittelevät, työsuojelupiirin järjestämät seminaarit ovat keränneet aina runsaasti osanottajia ja tiedotusvälineet ovat myös huomioineet tapahtumat kiitettävästi. Seminaareilla sekä niiden uutisoinnilla tavoitetaan suuri joukko ihmisiä suhteellisen pienin kustannuksin, joten vaikuttavuus on lähinnä kiinni siitä, kuinka vakuuttavasti esitelmöitsijät saavat viestinsä perille. Asiakasaloitteisissa koulutustilaisuuksissa luennoiminen on ollut runsasta vuosittain noin 50 kertaa ja koulutettavatyötunteja on kertynyt lähes Pääpaino luennoinnissa on ollut uusi työturvallisuuslaki ja sen uudet asiat. Työsuojelupiirin lupahallinto on ollut hiljaista eli jonakin vuonna ei ole tarvinnut käsitellä yhtään lupa-anomusta. Rankimpana vuonna työsuojelupiiriin on tullut viisi asbestivaltuutushakemusta. Yleistä Lapin työsuojelupiiri on vuosittain pystynyt hyvin toteuttamaan sopimansa tulostavoitteet. Piirillä on edellytykset edelleen toteuttaa myös vuosille ehdotetun runkosopimuksen yleislinjauksia ja tavoitteita. Henkilöstörakenne ja osaaminen Työsuojelupiirin tarkastajista korkeakouluasteen koulutus on 47 %:lla. Tarkastajista 53 % on saanut teknisen koulutuksen. Tarkastavan henkilökunnan keski-ikä on n. 51 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus on viime vuosina ollut 1 3 henkeä vuodessa ja rekrytoinnissa on pystytty monipuolistamaan henkilöstön osaamista. Piirillä on henkilöstön kehittämissuunnitelmaa, jossa otetaan kantaa henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen. Johtaminen ja henkilöstön työkykyisyys Vuoden 2001 henkilöstöbarometrin mukaan oman työn ja työyhteisön tilaa kuvaavat tunnusluvut ovat huonohkot. Myös henkilöstön sairastavuus on ollut jo useamman vuoden n. 16 päivää/htv ja tänä vuonna on ollut muutama usean kuukauden kestänyt työkyvyttömyys. (Vuoden 2004 tulostavoitteet on kuitenkin asetettu olettaen, että kaikki työntekijät ovat työkykyisiä.). Tiukka puuttuminen viranhoidossa esiintyneisiin laiminlyönteihin on aiheuttanut ristiriitoja. Pohjoisten piirien yhdistämisen spekulaatiot ja venyminen ovat osaltaan lisänneet epävarmuutta ja pitkäjänteisyyden puutetta. Piirissä on ollut runsaasti erilaista TYKY-toimintaa, jonka oletetaan saaneen jossakin määrin parannusta tilanteeseen. Piirin johtamista tullaan kehittämään osallistumalla yhteiseen esimiesvalmennukseen. Toiminnan laatu Piirissä on toteutettu laatutoimintaa EFQM-itsearvioinnin keinoin. Sen tuloksena on tehty prosessikuvauksia ja piirin tietokansiota. Tänä vuonna on keskitytty kuvausten päivittämiseen. Laadunkehittämistyötä jatketaan sovittamalla se runkosopimuskauden tavoitteisiin ja toimintaan. Aluksi keskitytään jo tehdyn laatutyön tulosten hyödyntämiseen ja nimenomaan ydinprosesseihin. Laatukriteerit pohjaavat yhtenäiseen käytäntöön työsuojeluhallinnossa. 11

12 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Työsuojelupiirin työn onnistumisen kannalta on tärkeää yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työsuojelupiirillä on toimivat keskusteluyhteydet sekä työnantaja- että palkansaajajärjestöihin. Yrittäjäjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä mm. pienyritysten työsuojelutietouden kohottamiseksi. Muiden paikallishallintoviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö toimii niin ikään hyvin paria poikkeusta lukuun ottamatta. Yhteistyöllä Oulun työsuojelupiirin kanssa hyödynnetään resursseja. Työterveysyksiköiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä ja jo ensi vuodelle on sovittu viisi seutukuntakohtaista yhteistyötilaisuutta. Piiri hyödyntää jatkossa olemassa olevaa sidosryhmäverkostoa ja vakiinnuttaa keskeisillä alueilla toimivien sidosryhmien kanssa säännöllisen yhteistoiminnan. Keskeisten painoalueryhmien ja aluetyöterveyslaitoksen yhteistyö jatkuu sovituissa puitteissa. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen Strategisten tavoitteiden toteuttaminen perustuu hyvin laadittuun toiminnan suunnitteluun. Suunnittelutyö runkosopimuksesta aloitettiin jo kesällä 2003 siten, että siihen on osallistunut piirin koko henkilöstö. Lisäksi piiristä on ollut edustajia valtakunnallisissa keskeisten painoalueiden yhteistyöryhmissä, mikä on auttanut myös piirin toiminnan suuntaamistavoitteissa strategian mukaisesti. Henkilöstön rekrytoinnissa on huomioitu osaamisen lisääminen eri painopistealueilla. Voimavarojen keskittäminen painoalueille ja hallinto- ja tukitoimintojen hoito Työajan seurannan mukaan Lapin työsuojelupiirin toiminnasta on tätä nykyä viranomaisaloitteista 61 %, asiakasaloitteista 11 % ja muuta toimintaa 28 %. Viranomaisaloitteisesta toiminnasta 76 % on kohdistettu keskeisille painoalueille. Hallinto- ja tukitoimintojen osuus on alle 20 %. Työsuojelupiiri pystyy tulevaisuudessakin suuntaamaan voimavaransa strategian mukaisesti. Asiakasaloitteinen toiminta Asiakasaloitteinen työsuhdeasioiden hoito on organisoitu uudelleen viime vuonna ja tulokset ainakin resurssien käytön suhteen ovat parantuneet olennaisesti. Piiri on myös pystynyt noudattamaan hyvin asiakaspalveluiden toimitusaikoja. 3 RUNKOSOPIMUS VUOSILLE YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kriittiset menestystekijät - Valvottavien asioiden ja valvontakohteiden onnistunut valinta. - Vaarojen ja haittojen hallintamenetelmät ovat työpaikoilla käytössä. - Toiminta on työelämän osapuolten hyväksymää Henkinen hyvinvointi työssä Työaikalainsäädännön valvonta Viranomaisaloitteisen valvonnan kohteena olevilla työpaikoilla on lainsäädännön vaatimukset täyttävä työaikakirjanpito. Vuosittain on toteutettu ministeriön erikseen antamien ohjeiden mukainen valtakunnallinen työaikavalvontahanke. 12

13 Työaikakirjanpito täyttää vaatimukset Hankkeet toteutettu Asiakasväkivallan hallinta Asiakasväkivallan uhan tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi on toimivat järjestelmät seuraavien toimialojen työpaikoilla: Vähittäiskauppa (5211) Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa Hotelli- ja ravintola-ala (551) Hotellit (553) Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit (554) Kahvi- olut ja drinkkibaarit Joukkoliikenne (601) Rautatieliikenne (60211) Raitiotie- ja metroliikenne (60212) Säännöllinen linja-autoliikenne (60220) Taksiliikenne Kiinteistönhoito (70320) Isännöinti ja kiinteistöjenhoito Julkishallinto ja turvallisuus (746) Etsivä- vartiointi- ja turvallisuuspalvelut (7523) Oikeustoimi ja vankeinhoito (7524) Poliisi ja rajavartio (753) Pakollinen sosiaalivakuutus Terveys- ja sosiaalipalvelut (851) Terveydenhuoltopalvelut (853) Sosiaalipalvelut Toimivien hallintajärjestelmien olemassaolo Volyymitavoite saavutettu Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintakäytäntöjen hallinta Haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseksi ja haittojen hallitsemiseksi on toimintakäytännöt seuraavien toimialojen työpaikoilla: Julkinen hallinto (751) Julkishallinto Koulutus (80) Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut (851) Terveydenhuoltopalvelut (853) Sosiaalipalvelut Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt (9131) Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt Toimivien käytäntöjen olemassaolo Volyymitavoite saavutettu 13

14 Työn aiheuttamien haitallisten kuormitustekijöiden hallinta Haitallisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi on toimintakäytännöt seuraavien toimialojen työpaikoilla: Pankki-, rahoitus- ja vakuutustoiminta (651) Pankkitoiminta (652) Muu rahoituksen välitys (660) Vakuutustoiminta pl. pakollinen sosiaalivakuutus IT-ala (722) Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi (723) Tietojenkäsittely (64202) Muu teleliikenne (64204) Internet-yhteyksien tarjoaminen Julkishallinto ja turvallisuus (746) Etsivä- vartiointi- ja turvallisuuspalvelut (7523) Oikeustoimi ja vankeinhoito (7524) Poliisi ja rajavartio (753) Pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus (80) Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut (851) Terveydenhuoltopalvelut (853) Sosiaalipalvelut Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt (9131) Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt Toimivien käytäntöjen olemassaolo Volyymitavoite saavutettu Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyöhön liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaarat ja haitat hallitaan ja tunnistetaan seuraavien toimialojen työpaikoilla: Pankki-, rahoitus- ja vakuutustoiminta (651) Pankkitoiminta (652) Muu rahoituksen välitys (660) Vakuutustoiminta pl. pakollinen sosiaalivakuutus IT-ala (722) Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi (723) Tietojenkäsittely (64202) Muu teleliikenne (64204) Internet-yhteyksien tarjoaminen Julkinen hallinto (75) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Toimivien käytäntöjen olemassaolo 14

15 Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu Käsin tehtävät nostot Käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaarat ja haitat tunnistetaan ja hallitaan seuraavien toimialojen työpaikoilla: Maa- ja metsätalous (011) Kasvinviljely (012) Kotieläintalous (013) Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (014) Maataloutta palveleva toiminta (020) Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut Elintarviketeollisuus (15) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Puutuotteiden valmistus (20) Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (341) Keittiökalusteiden ja huonekalujen valmistus Metalliteollisuus (28) Metallituotteiden valmistus Rakentaminen (45) Rakentaminen Kaupan alan (51) Tukkukauppa (52) Vähittäiskauppa Ravintola-ala (553) Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit Kiinteistönhoito ja siivoustyö (70320) Isännöinti ja kiinteistöjenhoito (747) Siivous Terveys- ja sosiaalipalvelut (851) Terveydenhuoltopalvelut (853) Sosiaalipalvelut Toimivien käytäntöjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu Toistotyö Toistotyöhön liittyvä haitallinen kuormitus tunnistetaan ja hallitaan seuraavien toimialojen työpaikoilla: Elintarviketeollisuus (15) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Tekstiili- ja vaateteollisuus (17) Tekstiilien valmistus (18) Vaatteiden valmistus Puutuotteiden valmistus (20) Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 15

16 Metalliteollisuus (28) Metallituotteiden valmistus Elektroniikkateollisuus (321) Elektroniikkateollisuus (johdinsarjat) Rakentaminen (45) Rakentaminen Kaupan ala (52) Vähittäiskauppa Toimivien käytäntöjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu Työtapaturmien torjunta Turvallisuuden hallinta tapaturmavaarallisilla toimialoilla Turvallisuuden hallintamenetelmiä ja työolojen seurantamenettelyjä käytetään seuraavien tapaturmavaarallisten toimialojen työpaikoilla: Kaivostoiminta (10) Kaivostoiminta Elintarviketeollisuus (15) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Puutuotteiden valmistus (20) Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (361) Huonekalujen valmistus Lasi- ja keramiikkateollisuus (26) Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus Metalliteollisuus (27) Metallien jalostus (28) Metallituotteiden valmistus (29) Koneiden ja laitteiden valmistus (35) Muu kulkuneuvojen valmistus Rakentaminen (45) Rakentaminen Lastaus ja varastointi (631) Lastinkäsittely ja varastointi (63212) Tieliikenteen terminaalitoiminta Hallintamenettelyjen olemassaolo Tapaturmataajuuden muutos Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu 16

17 Turvallisuuden hallinta yhteisillä työpaikoilla Turvallisuuden hallintamenetelmät ovat käytössä seuraavien toimialojen yhteisillä työpaikoilla: Alkutuotanto (10) Kaivostoiminta (103) Turvetuotanto Prosessiteollisuuden laitokset (21) Massan, paperin- ja paperituotteiden valmistus (23) Öljytuotteiden valmistus (24) Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ym. valmistus Metalliteollisuus (27) Metallien jalostus Laivojen valmistus (351) Laivojen ja veneiden valmistus ja korjaus (erityisesti telakat ja laivojen valmistus) Rakentaminen (45) Rakentaminen Lastaus ja varastointi (631) Lastinkäsittely ja varastointi (63212) Tieliikenteen terminaalitoiminta Tukkukauppojen ja suurten vähittäiskauppojen varastointi- ja lastauspaikat Ympäristönhuolto (90) Ympäristönhuolto ( erityisesti jätehuolto, jätteiden keräily ja käsittely) Teollisuuslaitosten saneeraus ja kunnossapito Hallintamenettelyjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu Muut tavoitteet Valvonnan kohteina olevien työpaikkojen työolosuhteet vastaavat lainsäädännön vaatimuksia työsuojelupiirikohtaisesti erikseen sovittavalla tavalla. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikavalvonta Vuosittain sovittava piirikohtainen tavoite tarkastettavien kuljettajatyöpäivien määrästä. Määrällisten tavoitteiden toteutuma. Muut piirin tavoitteet Vuosittain sovittavat piirikohtaiset tavoitteet arviointikriteereineen, joiden tarkoituksena on varmistaa lainsäädännön vähimmäistason toteutuminen esim. tietyissä töissä, tietyn säädöksen suhteen, tietyillä toimialoilla jne. Sidosryhmäyhteistyö Toiminta sidosryhmien kanssa edistää hallinnon vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Sidosryhmäpalaute ja oma arviointi. 17

18 3.2 PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittiset menestystekijät - Toiminnan suunnittelua ja seurantaa tukeva toimintaympäristön tuntemus ja tietojen hallinta. - Toiminta laatukriteerien mukaista. - Toimivat yhteistyösuhteet työelämän sidosryhmiin. - Valvontamenetelmien arviointi ja kehittäminen Työsuojelupiirien toiminnan laatu turvaa asiakkaiden tasapuolisen kohtelun Valvonta on asiakkaiden kannalta yhtenäistä ja se perustuu yhdenmukaisesti määriteltyyn laatutasoon. Piirin toiminnan itsearvioinnin tulokset Työsuojelupiirit toimivat tehokkaassa yhteistyössä työpaikkojen, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen, aluetyöterveyslaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa Työsuojelupiiri on arvostettu yhteistyökumppani työolojen parantamiseen liittyvissä asioissa. Sidosryhmäpalaute ja oma arviointi Piirien toiminnan suunnittelu on läpinäkyvää ja toiminta suunnataan työelämän oleellisiin kysymyksiin Valvonnan suunnitteluun, kohdentamiseen ja vaikuttamiseen työelämän oleellisiin kysymyksiin on toimivat menetelmät ja niiden toimivuutta seurataan. Kohdentumisen toteutuminen ja vaikuttamisen laatu Työsuojelupiirit pystyvät hoitamaan tulossopimuksissa sovitut strategiset tavoitteet Piirin toimintatapa vastaa tulosohjaamisen tarpeita ja vaatimuksia. Piirin toiminnan itsearvioinnin tulokset. 3.3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Kriittiset menestystekijät Kilpailukyky työnantajana Laadukas johtaminen Toimiva ja monipuolinen henkilöstön kehittäminen Henkilöstön työkyvystä huolehditaan ja jokainen kantaa vastuun omasta työkyvystään 18

19 3.3.1 Palkkausjärjestelmä vaatimusten/tulosten mukaan Työn vaativuuteen ja työssä suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä on käytössä. Järjestelmän toimivuus Henkilöstörakenteen sekä osaamisen kehittäminen Henkilöstön peruskoulutustaso on parantunut. Koulutustasoindeksi Henkilöstön osaaminen on monipuolista ja sitä ylläpidetään ja kehitetään. Osaamistasoindeksi Henkilöstön sukupuolirakenne on tasapainoisempi. Sukupuolirakenne-prosentti Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista. Suunnitelman seuranta ja raportointi Esimiesvalmiuksien kehittyminen Esimiehet hallitsevat henkilöstöjohtamisen. Johtamisen onnistumista kuvaavat tunnusluvut Henkilöstön työkykyisyys on parantunut Työkykyä ylläpitävä toiminta on toteutettu työterveyshuoltoa hyödyntäen ja sen tuloksia seurataan. Henkilöstö on motivoitunutta ja haluaa antaa jatkuvasti panoksensa toiminnan laadun parantamiseen. Työyhteisön toimivuus Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Eläköitymisikä 19

20 3.4 RESURSSIT JA TALOUS Kriittiset menestystekijät Toiminta on tehokasta ja luo yhteiskunnallista vaikuttavuutta Oikeat ja riittävät tiedot voimavarojen suuntaamisesta, käytöstä ja vaikutuksista Piirien ja työsuojeluosaston kokonaisresurssien käytön sujuvuus Voimavarat keskittyvät painoalueille ja hallinto- ja tukitoiminnot hoidetaan tehokkaasti Viranomaisaloitteiseen valvontaan käytetään vähintään 60 % resursseista, josta vähintään 80 % suunnataan toiminnan painoalueille. Hallinto- ja tukitoimintoihin käytetään enintään 20 % resursseista. Resurssien käytön seuranta Toiminnan osuus työajasta Toiminnan kustannuksia (esim. henkilöstö-, toimitila-, tietotekniikkakustannukset) seurataan ja ne eivät kasva yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Kustannusseuranta Reaktiiviseen toimintaan varataan yhdenmukaisesti määritellyn laatutason edellyttämät resurssit Toimintojen tuottavuus on parantunut. Asiakasaloitteiseen valvontaan käytetään enintään 20 % resursseista. Resurssien käytön seuranta. Toiminnan osuus työajasta. 4 PIIRIN KANSSA SOVITTAVAT ERITYISTAVOITTEET JA OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN HANKKEISIIN Vuosittaiseen tulossopimukseen kirjataan erikseen sovittavat piirikohtaiset erityistavoitteet. 5 PIIRIN VOIMAVARAT VUOSINA Vuosittaiseen tulossopimukseen kirjataan esitys piirin käytössä olevista voimavaroista. 6 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Työsuojelupiiri raportoi ministeriön työsuojeluosastolle tulostavoitteiden toteutuman ja voimavarojen käytön vuoden lopun (vuosiraportti) tilanteen mukaisesti. Raportissa arvioidaan myös sanallisesti tavoitteiden toteutumista sekä keskeisten toimintaperiaatteiden onnistuneisuutta tavoitteita toteutettaessa. Vuoden 2005 lopussa arvioidaan vuosien 2004 ja 2005 toimintaa suhteessa koko 20

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Yhteiset työpaikat valvontahanke 2016 2019 Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tavoitteet...2 3. Aineisto ja menetelmät...3 4. Aikataulu-

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Strateginen ohjaus, tavoitteet ja resurssit Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Ylijohtaja Työsuojelu

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön ja

Sosiaali ja terveysministeriön ja Sosiaali ja terveysministeriön ja Itä Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010 2011, tarkistusvuosi 2011 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

LIITE LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2010 Kohta Työsuojeluvalvonta

LIITE LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2010 Kohta Työsuojeluvalvonta LIITE LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2010 Kohta 2.1.19 Työsuojeluvalvonta TYÖSUOJELUN VASTUUALUEEN VUOSIRAPORTISTA 2010 liitteeksi kohdat 1. johdon katsaus toimintaan sekä 2.5.

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta 7.2.2013 Päivi Suorsa Ydinviestit 2012-2015 Pidempiä työuria työsuojelulla Reilut pelisäännöt työelämään Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot