SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE 2004-2007"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE

2 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOITTEET Työelämän ja työsuojelun kehittämisen kannalta uudet peruslait - työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki - muodostavat modernit puitteet työelämän hyvinvoinnin parantamiselle. Hyvinvoinnin kannalta tärkeätä on edistää työpaikkatason hyvää johtamista, vähentää työn haitallista kuormitusta sekä sovittaa nykyistä paremmin yhteen työ ja perhe-elämä. Toimenpiteet paremman työhyvinvoinnin ja työympäristön hyväksi ovat merkittäviä ihmisten, kansantalouden sekä eri organisaatioiden näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosien strategisista painotuksista on, että Suomi on vuonna 2010 sosiaalisesti elinvoimainen, taloudellisesti kestävä, toiminnoiltaan tehokas ja dynaaminen yhteiskunta. Lähivuosien sosiaaliturvan suunta voidaan kiteyttää seuraaviin asiakokonaisuuteen, jotka ovat: - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - Työelämän vetovoiman lisääminen - Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito - Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva - Lapsiperheiden hyvinvointi - Sukupuolten välinen tasa-arvo Työelämän vetovoiman lisäämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Veto-ohjelman. Ohjelma on alkanut vuonna 2003 ja jatkuu vuoteen 2007 asti. Ohjelman tavoitteena on turvata kansalaisten täysipainoinen osallistuminen työelämään ja vaikuttaa työssäoloajan jatkamiseen sekä vahvistaa työn houkuttelevuutta vaihtoehtona kaikissa tilanteissa. Ohjelma on toimenpidekokonaisuus, johon on koottu sosiaali- ja terveysministeriön, muiden hallinnonalojen sekä muiden organisaatioiden toimenpiteitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ministeriön työsuojelua koskevat tarkemmat linjaukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1998 vahvistamaan ministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiaan, jossa määritellään toiminnan tavoitteet, painoalueet ja kehittämisperiaatteet. Ministeriön hallinnonalan työsuojelustrategian mukaiset painoalueet ovat: 1) Työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen; 2) Työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy; 3) Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy; 4) Henkinen hyvinvointi työssä; 5) Työssä jaksaminen ja 6) Työn hallinta Monet työelämän kehityspiirteet ovat olleet viimevuosikymmeninä myönteisiä; työtapaturmat ja ammattitaudit ovat vähentyneet, fyysinen työympäristö on parantunut, samoin työn sisältö. Työn fyysinen kuormitus on vähentynyt useimmissa ammateissa, mutta henkinen kuormitus on lisääntynyt, samoin työn haasteellisuus. Työvoiman vanhetessa ikääntyvien työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen on haasteena. 2

3 Hallitusten toteuttamilla valtakunnallisilla ohjelmilla pyritään kehittämään työelämää yhteistyössä eri ministeriöiden sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ministeriö ja työsuojelupiirit osallistuvat näiden ohjelmien toteuttamiseen huolehtien siitä, että työterveys ja -turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Keskeiset työelämää koskevat lait on uusittu. Vuonna 2001 tuli voimaan uusi työsopimuslaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Vuoden 2002 alusta tuli voimaan uusi työterveyshuoltolaki ja uusi työturvallisuuslaki tuli voimaan vuoden 2003 alussa. Työturvallisuuslain lähtökohtana ja tavoitteena on, että työpaikat oma-aloitteisesti edistävät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä turvallisuuden hallinnan avulla. Turvallisuuden hallintaan kuulu järjestelmällinen työpaikan turvallisuuden johtaminen, jonka merkitystä laki korostaa. Työsuojelun piirihallinnon toiminnassa on viime vuosina keskitytty kolmelle painoalueelle: henkinen hyvinvointi työssä, tuki- ja liikuntasairauksien ehkäisy sekä työtapaturmien torjunta. Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat työpaikkojen omaehtoisen toiminnan tukeminen yritys-, organisaatio- ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä sekä työntekijöiden ikääntymisen huomioonottaminen. Työsuojelustrategiaa täsmennettiin painopisteiden osalta vuonna Työsuojeluhallinnon kehittämistä jatketaan resurssityöryhmän ehdotusten pohjalta henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi, piirien toiminnan suuntaamiseksi sekä yhteistoiminnan ja työnjaon tehostamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset ja tavoitteet vuosille voidaan kiteyttää BSCkehikon tarkastelunäkökulmien mukaisesti seuraavasti: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus - Toiminta suuntautuu terveyden ja työkyvyn kannalta tärkeimpiin kohteisiin - Työpaikat toimivat oma-aloitteisesti työolojen kehittämiseksi - Työpaikkojen työolosuhteet vastaavat lainsäädännön vaatimuksia - Työsuojelupiirien toiminnan ansiosta työolot ja työntekijöiden työkyky paranevat Prosessit ja rakenteet - Työsuojeluhallinnolla on käytössä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat suunnittelumenetelmät ja organisoitumistavat. - Työsuojelupiireillä on käytössä vaikutuksia aikaansaavat, eri tilanteisiin sopivat toimintatavat ja valvontamenetelmät. - Asiakasaloitteinen valvonta toteutetaan yhtenäisen laatutason mukaisesti. - Palvelujen sisältö ja saatavuus vastaavat työelämän sidosryhmien tarpeita. Uudistuminen ja työkyky Henkilöstön koulutustaso on riittävän korkea ja osaaminen vastaa toiminnan tarpeita. Pätevää henkilöstöä saadaan pois lähtevän henkilöstön tilalle. Henkilöstön työpanos ja osaaminen on täysipainoisesti käytössä. Resurssit ja talous - Tehokkaalla toiminnalla turvataan riittävät voimavarat yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi - Voimavarat kohdentuvat tärkeimpiin kohteisiin ja valituille painoalueille - Vaikutuksia aikaansaava ja taloudellinen voimavarojen käyttö 3

4 2 TYÖSUOJELUPIIRIN TOIMINTA-AJATUS, TOIMINTAYMPÄRISTÖN SEKÄ OMAN TOIMINNAN ANALYYSI 2.1 TOIMINTA-AJATUS Työsuojelupiirit toimivat yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisen terveydelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa. 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Henkinen hyvinvointi työssä Työsuojelupiirin alueella kunnat ja kuntayhtymät ovat merkittävimmät työllistäjät. Kuntien valtionapujen supistuminen on aiheuttanut työntekijämäärän vähentymistä ja jäljelle jääneille työpaineiden lisääntymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tämä on tärkeä jaksamista heikentävä tekijä. Väkivallan uhka palvelualoilla vaikuttaa edelleen merkittävästi työn kokemiseen. Uusien työpaikkojen syntymisen seurauksena on väestö keskittynyt Oulun seudulle. Tästä johtuu, ettei työttömyys pienene samassa suhteessa kuin uusia työpaikkoja luodaan. Uuden teknologian tulo työpaikoille aiheuttaa työntekijöissä uupumista ja riittämättömyyden tunnetta. Ict-alan työpaikoilla työntekijöiden liiallinen sitoutuminen työhönsä aiheuttaa perhepoliittisia ongelmia, jotka lisäävät stressiä myös työyhteisöissä. Samoin alan työpaikkojen nyt epävarmat tulevaisuuden näkymät lisäävät paineita työssä. Viime vuosina on tehty useita lakimuutoksia, joilla on pyritty vaikuttamaan työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseen. Tästä esimerkkinä on työterveyshuolto- ja työturvallisuuslain uudistaminen. Keskeisenä pyrkimyksenä työturvallisuuslain uudistuksessa on ollut mm. työn henkisen rasittavuuden huomioon ottaminen. Hyvä työympäristö ja työn hallinta edistävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia ja toteutuakseen tämä vaatii monia työelämän uudistuksia. Esimerkiksi työajoilla on tärkeä merkitys työyhteisöjen tehokkaan toiminnan ja henkilöstön omien tarpeiden sekä työsuojelun kannalta. Tärkeää on työvoiman määrän oikea mitoittaminen, työaikojen ja töiden uudelleenjärjestelyt, työyhteisöjen toimivuuden sekä työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen. Jo useamman vuoden ajan jatkuneen valtakunnallisen työaikahankkeen tulosten perusteella työajan hallinnan riskialoja Lapissa ovat metsätalous, kuljetus, varastointi ja tietoliikennetyö sekä suunnittelutyö, joissa on todettu kirjanpidon perusteella ylitöiden ylityksiä. Toimihenkilöt ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivat työntekijät joka toimialalla kuuluvat riskiryhmään. Väkivaltaa esiintyy yleensä työpaikoilla ja tilanteissa, joihin liittyy ihmisten palvelemista ja ohjaamista tai heidän toimintansa rajoittamista. Eniten väkivallan uhkaa esiintyy palvelu- ja hoivaaloilla sekä järjestyksenpitoon liittyvillä aloilla. Lapin työsuojelupiiri on panostanut jo usean vuoden ajan väkivallan uhan hallintaan palvelualan työpaikoissa ( majoitus- ja ravitsemusala sekä terveydenhuoltoala) ja tulokset ainakin tarkastajien kokemusten perusteella ovat hyviä. Työturvallisuuslain uudistuksen seurauksena on v käynnistetty kaksivuotinen hanke, jossa tarkastetaan Lapin läänin alueella toimivat huoltamot, jotka ovat ympärivuorokautisesti auki ja joissa esiintyy yksintyöskentelyä. Uuden työturvallisuuslain voimaan astumisen myötä on työpaikoilla esiintyvän häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ilmoituksia tullut työsuojelupiiriin aikaisempia vuosia enemmän. Yhteydenottoja henkisen hyvinvoinnin ongelmista on tullut erityisesti julkishallinnon työpaikoilta, kouluista, sosiaali- ja terveystoimesta sekä seurakunnista. 4

5 Työntekijän kokema haitallinen kuormitus kuvastaa työn ihmiselle asettamia vaatimuksia. Työn kuormitustekijät voivat olla yksilökohtaisia ( esim. ammattitaito, osaaminen) tai yhteisökohtaisia (esim. työn johtaminen, työyhteisön toimintatavat). Kuormitus voi olla ali- tai ylikuormitusta määrällisesti tai laadullisesti ja se voi johtaa esim. vakavaan työuupumukseen. Alueellista tutkimusta työn haitallisista kuormitustekijöistä ei ole käytettävissä. Työterveyslaitoksen ( 1997) tekemässä tutkimuksessa on todettu, että 55 %:lla työssäkäyvistä työntekijöistä on työuupumuksen oireita ja yleisintä uupumus on maa- ja metsätaloudessa, koulutus-, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Myös opetus- ja terveydenhuoltoala on mainittu riskialoina. Tutkimus osoitti myös sen, että uupumus on yleistä sellaisilla työpaikoilla, joilla henkilöstöä on saneerattu. ( Kalimo ja Toppinen 1997) Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy Oulun läänin alueella tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrät ovat hieman nousseet ja ovat edelleen valtakunnallista tasoa korkeammat. Muuten tilanne tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta. Rakennusalalla, perusmetallien ja metallituotteiden, sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa sekä julkisessa hallinnossa tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on merkittävä. Lisäksi on huomattava, että elektroniikan kokoonpanoteollisuutta on Oulun alueella selvästi muuta maata enemmän. Oulu on yksi maan huippuosaamisen keskuksista. Oulun seudulla on sen vuoksi keskimääräistä enemmän Ict-alan suunnittelu- ja palvelutoimistoja, joissa työ tehdään hyvin usein näyttöpäätetyönä. Samoin tällä alueella on elektroniikkateollisuuden kokoonpanotyötä, joissa tehdään toistotyötä. Näin ollen sekä näyttöpäätetyötä sekä toistotyötä tehdään maan keskiarvoa enemmän. Tämä tapahtuu kuitenkin hyvin suppealla alueella Oulun seudulla. Yleisesti voidaan todeta, että työpisteiden ergonomia Ict-alan työpaikoilla on suhteellisen uutta ja hyvätasoista. Käsin tehtävien nostojen ja siirtojen osalta Oulun läänin työpaikat eivät sen sijaan sanottavasti poikkea maan yleisestä tasosta. Ammattitauti-ilmoitusten perusteella, viiden vuoden periodilla, voi todeta rasitusvammoissa tapahtuneen Lapissa kasvua. Vuonna 2002 rasitusvammoja ilmoitettiin ammattitauteina 60 kpl. Rasitusvammojen kannalta merkittävimmät toimialat ovat teollisuus (18 kpl) ja rakentaminen (7 kpl). Tuki - ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat sairauspäivät vuonna 2002 (2001) olivat Lapissa 100 työikäistä kohti 130,0 (125,8), koko maassa luku oli 133,0 (125,5). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamia sairauspäiviä korvattiin vuonna 2002 Lapin läänissä Eniten sairauspäiviä oli terveydenhuolto- ja sairaanhoitotyössä (15 058), konepaja- ja rakennusalan metallityössä (11 048) sekä kiinteistönhoito- ja siivoustyössä (14 102). Lapin työsuojelupiiri on jo useamman vuoden ajan keskittynyt käsin tehtävissä nostoissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon työpaikkoihin ja saadut tulokset ovat työympäristöarviointien mukaan myönteisiä: työntekijöille on annettu nostokoulutusta ja nostoihin sekä siirtoihin on hankittu apuvälineitä. Myös siivoojien TYKY-hankkeilla on ollut positiivisia vaikutuksia, mutta suuret poissaolomäärät em. toimialoilla selittynevät kuntatalouden säästöillä (liian vähän työntekijöitä) sekä henkilöstön ikääntymisellä. Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla saadaan TULE-sairauksia vähenemään jonkin verran, mutta tärkeintä olisi saada lisää työvoimaa terveydenhuollon ja sairaanhoidon työpaikkoihin. Työterveyshuollon työkuormitusselvitykset voisivat edesauttaa asiaa. Näyttöpäätetyön ergonomia on Lapissa koko ajan parantunut ja tässäkin asiassa on työterveyshuollon rooli ollut ensiarvoista. Toistotyötä Lapissa tehdään elintarvike- sekä elektroniikkateollisuudessa ja jossakin määrin mekaanisessa metsäteollisuudessa. Ainakaan tilastot eivät kuitenkaan kerro TULES-ongelmista. 5

6 2.2.3 Työtapaturmien torjunta Oulun läänin alueella ei ole merkittäviä alueellisia toimintaympäristön muutoksia, jotka erityisesti eroaisivat valtakunnallisista. Työpaikkatapaturmien määrä on noussut vuodesta 1996 vuoteen % ja vuonna 2001 työpaikkatapaturmia sattui Vakavia (yli 30 sairaspäivää aiheuttavia) tapaturmia sattui vuonna 2001 Oulun läänissä 724 kappaletta (10 %). Myös niiden määrä on viimeisten vuosien aikana noussut. Lukumäärällisesti tapaturmavaarallisimmat toimialat ovat teollisuus, rakentaminen ja kuljetus, joissa sattui yli puolet kaikista alueen työpaikkatapaturmista. Työtapaturmien lukumäärä on näillä aloilla kasvanut selvästi esimerkiksi vuoteen 1996 verrattuna. Vuoteen 2000 verrattuna lukumäärät kuitenkin laskeneet. Rakennusalan työturvallisuuskulttuuri, erittäin tiukat aikataulut ja urakoiden pilkkominen pieniin osiin aiheuttavat osaltaan tapaturmien suuren määrän. Viime vuosina rakentamisessa on piirin alueella ollut suuria projekteja, joiden turvallisuuteen vaikuttamiseen on erityisesti paneuduttu. Piirin alueella toimialojen tapaturmataajuuksien vertailu on hankalaa, koska toimialojen tuntien kirjaaminen yrityksen päätoimipaikalle vääristää lukuja esimerkiksi massan ja paperin valmistuksessa. Tapaturmavaarallisiksi toimialoiksi viitteellisten tilastojen valossa Oulun läänissä nousevat seuraavat pää- ja alatoimialat: Teollisuus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Massan, paperin jne. valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Perusmetallien valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Maaliikenne Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Siivous Rakentamisessa vuonna 2001 sattui työpaikkatapaturmaa, mikä on 18 % koko Oulun läänin työpaikkatapaturmista. Määrä on ollut viimeisten vuosien aikana nousussa. Myös vakavien työpaikkatapaturmien määrä on rakentamisessa ollut hienoisessa nousussa ja niiden osuus kaikista rakentamisen työpaikkatapaturmista oli 12 %. Perusmetallien, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa sattuu puolet teollisuuden työtapaturmista, vaikka toimialoilla on vain 33 % työntekijöistä. Toimialoilla sattui 942 työpaikkatapaturmaa vuonna Määrä on ollut vuosittain yli 900 vuodesta Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa vuonna 2001 sattui 304 työpaikkatapaturmaa. Määrä on ollut selvässä nousussa. Vuoden 1996 tilanteeseen verraten työpaikkatapaturmien määrä on lisääntynyt 54 %. Toimialan tapaturmista vakavia oli 35 kpl (12 %). 6

7 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa vuonna 2001 sattui 120 työpaikkatapaturmaa. Määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti, mutta siinä on nouseva trendi. Viitteellinen tapaturmataajuus oli neljän korkeimman joukossa. Maaliikenteen työtapaturmat ovat vaihdelleet 600 ja 700 välillä vuodesta Rakennusalan jälkeen toiseksi työtapaturmavaarallisin toimiala on kuljetus. Siivouksessa vuonna 2001 sattui 134 työpaikkatapaturmaa. Niiden määrä on viimeisten vuosien aikana noussut erittäin selvästi. Vuoden 1996 tasosta määrä on noussut 97 %. Toimialan viitteellinen tapaturmataajuus on lisäksi yli kaksi kertaa korkeampi kuin kiinteistö, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden toimialalla keskimäärin. Lapin läänin alueella työtapaturmien määrässä ei viime vuosina ole sattunut merkittäviä muutoksia. Tapaturmien määrä on lisääntynyt 77 tapaturmalla vuodesta 1996 vuoteen 2001, nousua 2,7%. Laskua on tapahtunut erityisesti kemiallisessa metsäteollisuudessa, metalliteollisuudessa ja kuntasektorilla. Tapaturmat ovat lisääntyneet kuljetus- ja rakennusalalla, mutta myös puutavaran valmistuksessa, maaliikenteessä ja kiinteistöalalla. Näillä toimialoilla toimitaan useimmiten pienissä yksiköissä ja toimintakulttuurissa turvallisuutta ei osata arvostaa. Kaikista työtapaturmista v yli puolet sattui kolmella toimialalla (suluissa työllisen työvoiman osuus): teollisuudessa 25,8% (14,1%), rakennusalalla 17,7% (5,8%) ja kuljetus, varastointi ja tietoliikenteessä 10,0% (7,4%) sekä kuntasektorilla 15,2% (24%). Vakavia työtapaturmia sattui eniten rakennusalalla 79, teollisuudessa 78, julkisessa hallinnossa 51 sekä kuntasektorilla 40. Vakavia työtapaturmia on tilastoitu yhteensä 321. Suurin osa tapaturmista sattuu Kemi-Tornio alueella ja merkittäviltä osin suuryrityksissä ja niiden alihankintatöissä. Lähes poikkeuksetta eri toimialoilla nousevat suurimpina esille kolme vammaluokkaa: Pintavammat, naarmut, haavat, tulehdukset; sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset; ruhjevammat tai musertumat. Yhteisissä työpaikoissa merkittävimpinä asioina voitaisiin nostaa esille alihankinta- ja logistiikkaketjut. Näitä löytyy merkittävästi mm. seuraavien kokonaisuuksien alta: rakentaminen, suuret prosessiteollisuuden laitokset, elintarvike- ja kauppaketjut sekä turvetuotanto ja kaivostoiminta. Työtapaturmien näkökulmasta rakentaminen on näistä selvästi vaarallisin alue. Seuraavana tulee prosessiteollisuuden laitokset (mm. massan, paperi- ja paperituotteiden valmistus; kemikaalien, kemiallisten tuotteiden yms. valmistus; metallien jalostus) Muun lainsäädännön toteutumisen tilaa kuvaavat tekijät Oulun läänin alueella työsuhde- ja työolosuhdelainsäädännön valvontaa on lisätty vuonna 2003 vuodesta 2002 yli 15 %. Tarkastuksia on suunnattu teollisuuteen (21 % kaikista tarkastuksista) ja rakennusalalle (15 %). Muutoin toimintaa on suunnattu kaupan alalle, majoitus- ja ravitsemustoimintaan sekä kuljetusalalle. Rakennusalalla valvonnassa on käytetty apuna TR-mittaria. Metallialan MET-kilpailu on jälleen tänä vuonna. Arviointi menetelmänä käytetään Elmeri+ mittaria. Näppärä-mittaria on käytetty valvonnan apuvälineenä näyttöpäätetyötä arvioitaessa. Valvontatietojärjestelmän mukaan yli 20 työntekijän valvontakohteita, joihin ei ole koskaan tehty tarkastusta, on noin 15 % yli 20 työntekijän valvontakohtaista. Kuitenkin suurimmaksi osaksi valvontakohteet, joihin ei ole koskaan tehty tarkastusta, ovat pieniä alle 5 työntekijän työpaikkoja. Pienissä yrityksissä on paljon tietämättömyyttä lain vaatimuksista. Koska on mahdotonta yksin valvonnan keinoin vaikuttaa tähän, piiri on järjestänyt ja tulee edelleen järjestämään yhteistyössä sidosryhmien kanssa koulutus- ja tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. 7

8 Tilaaja- ja toimittajayritysten turvallisuuden edistämiseksi työsuojelupiiri tulee vaikuttamaan yritysten toimintatapaan ja heidän keskinäisen yhteistoiminnan kehittymiseen. Oulun työsuojelupiiri yhdessä Lapin työsuojelupiirin kanssa on ollut mukana turvallisuuskortin kehitystyössä. Työsuojelupiiri tulee valvonnassaan kiinnittämään huomioita yhteisten työpaikkojen valvontaan. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamista valvotaan Euroopan yhteisöjen Neuvoston asetuksen (ETY) nro 3820/85 mukaisesti. Työsuojelupiiri aikoo siirtää kuljettajatyöpäivien valvontaa yhtä enemmän yrityksissä tapahtuvaksi valvonnaksi. Kokemuksen perusteella voidaan todeta, että noin 25 %:ssa tapauksista on huomautettavaa. Tämä koskee niin yrityksiä kuin kuljettajiakin. Pienten yritysten pääongelma on siinä, ettei niillä ole tarpeeksi tietoa työsuojeluasioista, joten työsuojelupiirin toiminta on erittäin paljon neuvovaa ja vähimmäistason noudattamisen valvontaa. Mitään erityistä toimialaa ei voi nimetä toista huonommaksi. Toisaalta on suuryrityksiä, joiden työympäristössä on moninaisia vaaratekijöitä, mutta näillä yrityksillä on kyky ratkaista ongelmat itse, ja työsuojelupiirin toiminta on turvallisuuskulttuurin edistämiseen motivoiminen. Työterveyshuoltolain noudattaminen riippuu pitkälti palvelujen saatavuudesta, joka vaihtelee kunnittain. Joissakin terveyskeskuksissa ei työterveyshuoltoon juuri liikene resursseja. Kaupungeissa, joissa toimii myös yksityisiä työterveysasemia, palveluja on saatavilla. Eri kuntien yhteiset työterveyshuoltoyksiköt ovat tuoneet synergiaetuja palvelujen tuottamiseen. Työsuojelupiirin rooli on toisaalta vaikuttaa työterveyshuoltopalvelujen käyttäjiin ja toisaalta yrittää saada päättäjät ymmärtämään työterveyshuollon kannattavuus Asiakaskysyntä Oulun läänissä asiakasaloitteisesta toimintaa on työajan seurannan mukaan ollut vuoden 2003 alkupuoliskolla 24,8 % kaikesta toiminnasta. Lapin läänissä viimeisimmän kausiraportin mukaan asiakasaloitteista toimintaa on tänä vuonna ollut 12,3% kaikesta toiminnasta. Tänä vuonna on asiakasaloitteisen toiminnan osuus hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Erityisesti häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun asiakasaloitteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Tähän on piiri jo ryhtynyt varautumaan kehittämällä toimintatapaa vastata kyseisiin aloitteisiin. Toimintatapaa kehitetään edelleen ja koulutetaan siihen kaikki tarkastajat. Uusi toimintatapa mahdollistaa myös esille tulleiden asioiden täsmällisen seurannan ja analysoinnin. Uuden työturvallisuuslain voimaanastumisen myötä erityisesti henkiseen hyvinvointiin liittyvien aloitteiden määrä todennäköisesti tulee entisestään kasvamaan. Vuoden 2002 aikana työsuhdeasioiden käsittely ja hoito muutettiin siten, että työsuhdepäivystyksen asiakaspalveluun sovittiin kiinteä päivystysaika. Toimintatapa on todettu toimivaksi ja sitä jatketaan. Työsuhdeasioiden käsittelytavat on käyty läpi ja huolehdittu niiden yhdenmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Tarvittaessa selkeytetään työotteita. 2.3 PIIRIN OMAN TOIMINNAN ANALYYSI Oulun työsuojelupiiri Työsuojelupiirillä on edellytykset toteuttaa vuosille ehdotetun runkosopimuksen tavoitteet. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii aiemmin esitetyn lisäksi ala olevia seikkoja. 8

9 Oulun läänissä henkilöstön keski-ikä on korkea, 52 vuotta. Naisia on henkilökunnasta on kolmannes. Yli 70 % tarkastajista on saanut vanhan opistoasteen tai korkeamman koulutuksen ja pääsääntöisesti teknisen alan koulutuksen. Tulevassa rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti työpaikkojen työhyvinvoinnin kysymyksien hallinnan osaamisen, samoin kuin naisten osuuden lisääminen. Henkilöstön kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon osaamisen monipuolistaminen painoalueiden tulostavoitteiden toteuttamiseksi. Henkilöstöbarometrin tunnusluvuista terveyttä ja jaksamista ilmaisevat tunnusluvut ovat säilyneet suurinpiirtein ennallaan, mutta muut tunnusluvut ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Työsuojelupiiri osallistuu yhteisesti järjestettävään esimiesvalmennukseen. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on valmisteilla työhyvinvointisuunnitelma, jolla pidetään yllä ja parannetaan henkilöstön työkykyä. Työsuojelupiirille valmistui laatutoiminnan tuloksena vuonna 2002 itsearvioinnin perusteella valittuna osa-alueena toimintajärjestelmä, joka motivoi ja sitouttaa henkilökunnan tulosjohtamisjärjestelmään. Piiri jatkaa muiden osa-alueiden työstämistä. Työsuojelupiiri järjestää sidosryhmille tilaisuuksia, joissa se informoi niitä toimintatavoistaan ja tavoitteistaan. Sidosryhmien kanssa järjestetään koulutustilaisuuksia. Aluetyöterveyslaitoksen kanssa jatketaan yhteistyötä keskeisten painoalueiden työryhmissä. Työsuojelupiiri tarkistaa organisaatiota ja työnjakoa vastaamaan tulosohjauksen tarpeita. Organisaation kehittäminen tapahtuu vuorovaikutuksessa henkilökunnan kanssa. Työnjaon perusteita muutettaessa harkitaan uudelleen myös asiakasaloitteisen toiminnan järjestäminen niin, että päästään pitkäntähtäimen tavoitteeseen 20 prosenttiin valvontatoiminnasta. Voimavarat keskitetään painoalueille siten, että hallinto ja tukitoiminnat tukevat tehokkaasti valvontatoimintaa ja että hallinto- ja tukitoimintojen osuus on enintään 20 prosenttia koko toiminnasta. Suunnittelujärjestelmä palvelee strategisten tavoitteiden toteuttamista. Toiminnan suunnittelu on jatkuva prosessi, johon osallistuu koko henkilökunta. Tulostavoitteiden toteuttamisen seurantaan on kehitetty menettely laatujärjestelmän osana. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Oulun työsuojelupiirin toiminnan keskeisiä periaatteita ovat työpaikkojen omaehtoisen toiminnan tukeminen, sekä työntekijöiden ikääntymisen huomioonottaminen valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Piirin tavoitteet ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet tähtäävät työntekijöiden terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseen ja edistämiseen. Tavoitteet toteutetaan ministeriön hallinnonalan työsuojelustrategian mukaisilla painoalueilla: Työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy Henkinen hyvinvointi työssä. Prosessit ja rakenteet Työsuojelupiirille on kehitetty laatujärjestelmän osana toimintamalli, jota on käytetty ja jota tullaan edelleen kehittämään vastaamaan vv tulosohjauksen tarpeita. Mallin mukaisesti on muodostettu painoalueryhmät, jotka ovat valmistelleet painoalueiden tulostavoitteet. Asiakasaloitteiseen toiminnan hoitamiseksi työsuojelupiirissä on päivystysjärjestelmät. Työsuhdeasioille ja muulle asiakasaloitteiselle toiminnalle on omat erilliset päivystäjänsä. 9

10 Henkilöstöltä, tilastoista, sidosryhmiltä ja asiantuntijalaitoksilta saatu tieto kerätään vuosittain tehtävään ympäristöanalyysiin työsuojelupiirin alueellisen toiminnan suuntaamiseksi. Työsuojelupiiri on viime vuosina ollut mukana kehittämässä vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä ja hyödyntänyt niitä käyttöön omassa valvontatoiminnassaan. Yhteistyötä tehdään alueen työmarkkinajärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Hallinnon keskeisillä painoalueilla yhteistyökumppanina on Oulun aluetyöterveyslaitos. Verkostoitumisella haetaan toiminnan vaikuttavuutta. Kansallisiin työelämän kehittämistoimintaan piiri osallistuu aktiivisesti. Uusiutuminen ja työkyky Työsuojelupiirin henkilöstön osaamisen tason kartoitus on jatkuvaa samoin kuin ammattitaidon kehittäminen. Henkilöstön motivointi sekä työkyvyn ylläpito on huomioitu piirin toiminnassa. Rekrytoinnissa on paikattu henkilöstön osaamisen aukkoja ja nostettu koulutustasoa sekä tasapainotettu sukupuolirakennetta. Resurssit ja talous Voimavaroja on pääsääntöisesti suunnattu hallinnon keskeisille painoalueille. Voimavaroja tullaan ohjaamaan myös alueiden tarpeiden mukaisesti. Hallinto- ja tukitoimet järjestetään taloudellisesti ja laadukkaasti. Toimitusajoissa noudatetaan ministeriön antamia määräaikoja. Tarpeen mukaan työsuojelupiiri tekee yhteisiä hankintoja muiden työsuojelupiirien kanssa. Lapin työsuojelupiiri Lapin työsuojelupiirin toiminta on ollut kaksijakoista; toisaalta on valvottu työsuojelulainsäädännön noudattamista ja toisaalta on pyritty aktivoimaan työpaikkoja omaehtoiseen työsuojelutyöhön. Lapin työsuojelupiirin valvontatoiminta on ollut joko viranomais- tai asiakasaloitteista. Pääasiallinen toimintamenetelmä on ollut tarkastajien toimittama työsuojelutarkastus, joka perustuu olosuhteiden vertaamiseen olemassa oleviin normeihin. Tarkastuksia on tehty vuosittain n Perinteisellä työsuojelutarkastuksella voidaan saavuttaa ainakin työsuojelun vähimmäistaso, kun annettujen pöytäkirjaohjeiden noudattamista valvotaan. Pakkokeinoja käytetään vuosittain tapauksessa ja valvontalain 15 :n mukaisia kuulemisia esim. v tehtiin peräti 179 kpl. Koneiden, suojainten ja kemikaalien markkinavalvontaan työsuojelupiiri on osallistunut valvomalla uusia tuotteita tavanomaisten työsuojelutarkastusten yhteydessä, eikä siihen ole määritelty erillisiä resursseja. Valtakunnallisiin hankkeisiin on pyritty osallistumaan. Kirjallisia lausuntoja uudisrakennus- ja muutostyösuunnitelmista on annettu noin 30 kpl vuodessa. Tavoitteena on ollut vähentää lausuntojen määrää valmiista suunnitelmista ja päästä mukaan suunnittelukokouksiin, jossa käydään läpi vaatimustaso eri yksityiskohdissa. Asiakasaloitteisen ennakkovalvonnan osuutta tullaan pienentämään ja neuvottelujen määrää lisäämään, koska niiden avulla voidaan vähentää lausuntojen määrää - ja muutostarpeita jo tehtyihin suunnitelmiin. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamista valvotaan Euroopan yhteisöjen Neuvoston asetuksen (ETY) nro 3820/85 mukaisesti. Vuosittain työsuojelupiiri on tarkastanut noin 500 kuljettajatyöpäivää tiellä ja noin 2850 kuljettajatyöpäivää yrityksissä. 10

11 Työsuojelutarkastuksissa korostuu nykyään tiedottaminen uudesta työturvallisuuslaista ja sen 10 :n velvoittavasta vaarojen ja haittojen tunnistamisesta. Myös uudet asiat kuten esim. ergonomia, häirintä, yksintyöskentely ja yötyö ovat tulleet valvottaviksemme. Tiedottaminen yleisölle on ollut Lapin työsuojelupiirissä perinteisesti runsasta ja näkyvää. Tiedotusvälineiden kautta yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen ei vaadi lisäresursseja ja tulokset ovat useimmiten myönteisiä. Työsuojelupiirin edustajat ovat asiantuntijoina haluttuja haastateltavia sekä lehtiin että radioon. Erinäisiä teemoja käsittelevät, työsuojelupiirin järjestämät seminaarit ovat keränneet aina runsaasti osanottajia ja tiedotusvälineet ovat myös huomioineet tapahtumat kiitettävästi. Seminaareilla sekä niiden uutisoinnilla tavoitetaan suuri joukko ihmisiä suhteellisen pienin kustannuksin, joten vaikuttavuus on lähinnä kiinni siitä, kuinka vakuuttavasti esitelmöitsijät saavat viestinsä perille. Asiakasaloitteisissa koulutustilaisuuksissa luennoiminen on ollut runsasta vuosittain noin 50 kertaa ja koulutettavatyötunteja on kertynyt lähes Pääpaino luennoinnissa on ollut uusi työturvallisuuslaki ja sen uudet asiat. Työsuojelupiirin lupahallinto on ollut hiljaista eli jonakin vuonna ei ole tarvinnut käsitellä yhtään lupa-anomusta. Rankimpana vuonna työsuojelupiiriin on tullut viisi asbestivaltuutushakemusta. Yleistä Lapin työsuojelupiiri on vuosittain pystynyt hyvin toteuttamaan sopimansa tulostavoitteet. Piirillä on edellytykset edelleen toteuttaa myös vuosille ehdotetun runkosopimuksen yleislinjauksia ja tavoitteita. Henkilöstörakenne ja osaaminen Työsuojelupiirin tarkastajista korkeakouluasteen koulutus on 47 %:lla. Tarkastajista 53 % on saanut teknisen koulutuksen. Tarkastavan henkilökunnan keski-ikä on n. 51 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus on viime vuosina ollut 1 3 henkeä vuodessa ja rekrytoinnissa on pystytty monipuolistamaan henkilöstön osaamista. Piirillä on henkilöstön kehittämissuunnitelmaa, jossa otetaan kantaa henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen. Johtaminen ja henkilöstön työkykyisyys Vuoden 2001 henkilöstöbarometrin mukaan oman työn ja työyhteisön tilaa kuvaavat tunnusluvut ovat huonohkot. Myös henkilöstön sairastavuus on ollut jo useamman vuoden n. 16 päivää/htv ja tänä vuonna on ollut muutama usean kuukauden kestänyt työkyvyttömyys. (Vuoden 2004 tulostavoitteet on kuitenkin asetettu olettaen, että kaikki työntekijät ovat työkykyisiä.). Tiukka puuttuminen viranhoidossa esiintyneisiin laiminlyönteihin on aiheuttanut ristiriitoja. Pohjoisten piirien yhdistämisen spekulaatiot ja venyminen ovat osaltaan lisänneet epävarmuutta ja pitkäjänteisyyden puutetta. Piirissä on ollut runsaasti erilaista TYKY-toimintaa, jonka oletetaan saaneen jossakin määrin parannusta tilanteeseen. Piirin johtamista tullaan kehittämään osallistumalla yhteiseen esimiesvalmennukseen. Toiminnan laatu Piirissä on toteutettu laatutoimintaa EFQM-itsearvioinnin keinoin. Sen tuloksena on tehty prosessikuvauksia ja piirin tietokansiota. Tänä vuonna on keskitytty kuvausten päivittämiseen. Laadunkehittämistyötä jatketaan sovittamalla se runkosopimuskauden tavoitteisiin ja toimintaan. Aluksi keskitytään jo tehdyn laatutyön tulosten hyödyntämiseen ja nimenomaan ydinprosesseihin. Laatukriteerit pohjaavat yhtenäiseen käytäntöön työsuojeluhallinnossa. 11

12 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Työsuojelupiirin työn onnistumisen kannalta on tärkeää yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työsuojelupiirillä on toimivat keskusteluyhteydet sekä työnantaja- että palkansaajajärjestöihin. Yrittäjäjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä mm. pienyritysten työsuojelutietouden kohottamiseksi. Muiden paikallishallintoviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö toimii niin ikään hyvin paria poikkeusta lukuun ottamatta. Yhteistyöllä Oulun työsuojelupiirin kanssa hyödynnetään resursseja. Työterveysyksiköiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä ja jo ensi vuodelle on sovittu viisi seutukuntakohtaista yhteistyötilaisuutta. Piiri hyödyntää jatkossa olemassa olevaa sidosryhmäverkostoa ja vakiinnuttaa keskeisillä alueilla toimivien sidosryhmien kanssa säännöllisen yhteistoiminnan. Keskeisten painoalueryhmien ja aluetyöterveyslaitoksen yhteistyö jatkuu sovituissa puitteissa. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen Strategisten tavoitteiden toteuttaminen perustuu hyvin laadittuun toiminnan suunnitteluun. Suunnittelutyö runkosopimuksesta aloitettiin jo kesällä 2003 siten, että siihen on osallistunut piirin koko henkilöstö. Lisäksi piiristä on ollut edustajia valtakunnallisissa keskeisten painoalueiden yhteistyöryhmissä, mikä on auttanut myös piirin toiminnan suuntaamistavoitteissa strategian mukaisesti. Henkilöstön rekrytoinnissa on huomioitu osaamisen lisääminen eri painopistealueilla. Voimavarojen keskittäminen painoalueille ja hallinto- ja tukitoimintojen hoito Työajan seurannan mukaan Lapin työsuojelupiirin toiminnasta on tätä nykyä viranomaisaloitteista 61 %, asiakasaloitteista 11 % ja muuta toimintaa 28 %. Viranomaisaloitteisesta toiminnasta 76 % on kohdistettu keskeisille painoalueille. Hallinto- ja tukitoimintojen osuus on alle 20 %. Työsuojelupiiri pystyy tulevaisuudessakin suuntaamaan voimavaransa strategian mukaisesti. Asiakasaloitteinen toiminta Asiakasaloitteinen työsuhdeasioiden hoito on organisoitu uudelleen viime vuonna ja tulokset ainakin resurssien käytön suhteen ovat parantuneet olennaisesti. Piiri on myös pystynyt noudattamaan hyvin asiakaspalveluiden toimitusaikoja. 3 RUNKOSOPIMUS VUOSILLE YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kriittiset menestystekijät - Valvottavien asioiden ja valvontakohteiden onnistunut valinta. - Vaarojen ja haittojen hallintamenetelmät ovat työpaikoilla käytössä. - Toiminta on työelämän osapuolten hyväksymää Henkinen hyvinvointi työssä Työaikalainsäädännön valvonta Viranomaisaloitteisen valvonnan kohteena olevilla työpaikoilla on lainsäädännön vaatimukset täyttävä työaikakirjanpito. Vuosittain on toteutettu ministeriön erikseen antamien ohjeiden mukainen valtakunnallinen työaikavalvontahanke. 12

13 Työaikakirjanpito täyttää vaatimukset Hankkeet toteutettu Asiakasväkivallan hallinta Asiakasväkivallan uhan tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi on toimivat järjestelmät seuraavien toimialojen työpaikoilla: Vähittäiskauppa (5211) Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa Hotelli- ja ravintola-ala (551) Hotellit (553) Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit (554) Kahvi- olut ja drinkkibaarit Joukkoliikenne (601) Rautatieliikenne (60211) Raitiotie- ja metroliikenne (60212) Säännöllinen linja-autoliikenne (60220) Taksiliikenne Kiinteistönhoito (70320) Isännöinti ja kiinteistöjenhoito Julkishallinto ja turvallisuus (746) Etsivä- vartiointi- ja turvallisuuspalvelut (7523) Oikeustoimi ja vankeinhoito (7524) Poliisi ja rajavartio (753) Pakollinen sosiaalivakuutus Terveys- ja sosiaalipalvelut (851) Terveydenhuoltopalvelut (853) Sosiaalipalvelut Toimivien hallintajärjestelmien olemassaolo Volyymitavoite saavutettu Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintakäytäntöjen hallinta Haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseksi ja haittojen hallitsemiseksi on toimintakäytännöt seuraavien toimialojen työpaikoilla: Julkinen hallinto (751) Julkishallinto Koulutus (80) Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut (851) Terveydenhuoltopalvelut (853) Sosiaalipalvelut Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt (9131) Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt Toimivien käytäntöjen olemassaolo Volyymitavoite saavutettu 13

14 Työn aiheuttamien haitallisten kuormitustekijöiden hallinta Haitallisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi on toimintakäytännöt seuraavien toimialojen työpaikoilla: Pankki-, rahoitus- ja vakuutustoiminta (651) Pankkitoiminta (652) Muu rahoituksen välitys (660) Vakuutustoiminta pl. pakollinen sosiaalivakuutus IT-ala (722) Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi (723) Tietojenkäsittely (64202) Muu teleliikenne (64204) Internet-yhteyksien tarjoaminen Julkishallinto ja turvallisuus (746) Etsivä- vartiointi- ja turvallisuuspalvelut (7523) Oikeustoimi ja vankeinhoito (7524) Poliisi ja rajavartio (753) Pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus (80) Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut (851) Terveydenhuoltopalvelut (853) Sosiaalipalvelut Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt (9131) Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt Toimivien käytäntöjen olemassaolo Volyymitavoite saavutettu Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyöhön liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaarat ja haitat hallitaan ja tunnistetaan seuraavien toimialojen työpaikoilla: Pankki-, rahoitus- ja vakuutustoiminta (651) Pankkitoiminta (652) Muu rahoituksen välitys (660) Vakuutustoiminta pl. pakollinen sosiaalivakuutus IT-ala (722) Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi (723) Tietojenkäsittely (64202) Muu teleliikenne (64204) Internet-yhteyksien tarjoaminen Julkinen hallinto (75) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Toimivien käytäntöjen olemassaolo 14

15 Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu Käsin tehtävät nostot Käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaarat ja haitat tunnistetaan ja hallitaan seuraavien toimialojen työpaikoilla: Maa- ja metsätalous (011) Kasvinviljely (012) Kotieläintalous (013) Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (014) Maataloutta palveleva toiminta (020) Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut Elintarviketeollisuus (15) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Puutuotteiden valmistus (20) Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (341) Keittiökalusteiden ja huonekalujen valmistus Metalliteollisuus (28) Metallituotteiden valmistus Rakentaminen (45) Rakentaminen Kaupan alan (51) Tukkukauppa (52) Vähittäiskauppa Ravintola-ala (553) Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit Kiinteistönhoito ja siivoustyö (70320) Isännöinti ja kiinteistöjenhoito (747) Siivous Terveys- ja sosiaalipalvelut (851) Terveydenhuoltopalvelut (853) Sosiaalipalvelut Toimivien käytäntöjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu Toistotyö Toistotyöhön liittyvä haitallinen kuormitus tunnistetaan ja hallitaan seuraavien toimialojen työpaikoilla: Elintarviketeollisuus (15) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Tekstiili- ja vaateteollisuus (17) Tekstiilien valmistus (18) Vaatteiden valmistus Puutuotteiden valmistus (20) Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 15

16 Metalliteollisuus (28) Metallituotteiden valmistus Elektroniikkateollisuus (321) Elektroniikkateollisuus (johdinsarjat) Rakentaminen (45) Rakentaminen Kaupan ala (52) Vähittäiskauppa Toimivien käytäntöjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu Työtapaturmien torjunta Turvallisuuden hallinta tapaturmavaarallisilla toimialoilla Turvallisuuden hallintamenetelmiä ja työolojen seurantamenettelyjä käytetään seuraavien tapaturmavaarallisten toimialojen työpaikoilla: Kaivostoiminta (10) Kaivostoiminta Elintarviketeollisuus (15) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Puutuotteiden valmistus (20) Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (361) Huonekalujen valmistus Lasi- ja keramiikkateollisuus (26) Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus Metalliteollisuus (27) Metallien jalostus (28) Metallituotteiden valmistus (29) Koneiden ja laitteiden valmistus (35) Muu kulkuneuvojen valmistus Rakentaminen (45) Rakentaminen Lastaus ja varastointi (631) Lastinkäsittely ja varastointi (63212) Tieliikenteen terminaalitoiminta Hallintamenettelyjen olemassaolo Tapaturmataajuuden muutos Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu 16

17 Turvallisuuden hallinta yhteisillä työpaikoilla Turvallisuuden hallintamenetelmät ovat käytössä seuraavien toimialojen yhteisillä työpaikoilla: Alkutuotanto (10) Kaivostoiminta (103) Turvetuotanto Prosessiteollisuuden laitokset (21) Massan, paperin- ja paperituotteiden valmistus (23) Öljytuotteiden valmistus (24) Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ym. valmistus Metalliteollisuus (27) Metallien jalostus Laivojen valmistus (351) Laivojen ja veneiden valmistus ja korjaus (erityisesti telakat ja laivojen valmistus) Rakentaminen (45) Rakentaminen Lastaus ja varastointi (631) Lastinkäsittely ja varastointi (63212) Tieliikenteen terminaalitoiminta Tukkukauppojen ja suurten vähittäiskauppojen varastointi- ja lastauspaikat Ympäristönhuolto (90) Ympäristönhuolto ( erityisesti jätehuolto, jätteiden keräily ja käsittely) Teollisuuslaitosten saneeraus ja kunnossapito Hallintamenettelyjen olemassaolo Työolosuhteiden muutos Volyymitavoite saavutettu Muut tavoitteet Valvonnan kohteina olevien työpaikkojen työolosuhteet vastaavat lainsäädännön vaatimuksia työsuojelupiirikohtaisesti erikseen sovittavalla tavalla. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikavalvonta Vuosittain sovittava piirikohtainen tavoite tarkastettavien kuljettajatyöpäivien määrästä. Määrällisten tavoitteiden toteutuma. Muut piirin tavoitteet Vuosittain sovittavat piirikohtaiset tavoitteet arviointikriteereineen, joiden tarkoituksena on varmistaa lainsäädännön vähimmäistason toteutuminen esim. tietyissä töissä, tietyn säädöksen suhteen, tietyillä toimialoilla jne. Sidosryhmäyhteistyö Toiminta sidosryhmien kanssa edistää hallinnon vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Sidosryhmäpalaute ja oma arviointi. 17

18 3.2 PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittiset menestystekijät - Toiminnan suunnittelua ja seurantaa tukeva toimintaympäristön tuntemus ja tietojen hallinta. - Toiminta laatukriteerien mukaista. - Toimivat yhteistyösuhteet työelämän sidosryhmiin. - Valvontamenetelmien arviointi ja kehittäminen Työsuojelupiirien toiminnan laatu turvaa asiakkaiden tasapuolisen kohtelun Valvonta on asiakkaiden kannalta yhtenäistä ja se perustuu yhdenmukaisesti määriteltyyn laatutasoon. Piirin toiminnan itsearvioinnin tulokset Työsuojelupiirit toimivat tehokkaassa yhteistyössä työpaikkojen, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen, aluetyöterveyslaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa Työsuojelupiiri on arvostettu yhteistyökumppani työolojen parantamiseen liittyvissä asioissa. Sidosryhmäpalaute ja oma arviointi Piirien toiminnan suunnittelu on läpinäkyvää ja toiminta suunnataan työelämän oleellisiin kysymyksiin Valvonnan suunnitteluun, kohdentamiseen ja vaikuttamiseen työelämän oleellisiin kysymyksiin on toimivat menetelmät ja niiden toimivuutta seurataan. Kohdentumisen toteutuminen ja vaikuttamisen laatu Työsuojelupiirit pystyvät hoitamaan tulossopimuksissa sovitut strategiset tavoitteet Piirin toimintatapa vastaa tulosohjaamisen tarpeita ja vaatimuksia. Piirin toiminnan itsearvioinnin tulokset. 3.3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Kriittiset menestystekijät Kilpailukyky työnantajana Laadukas johtaminen Toimiva ja monipuolinen henkilöstön kehittäminen Henkilöstön työkyvystä huolehditaan ja jokainen kantaa vastuun omasta työkyvystään 18

19 3.3.1 Palkkausjärjestelmä vaatimusten/tulosten mukaan Työn vaativuuteen ja työssä suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä on käytössä. Järjestelmän toimivuus Henkilöstörakenteen sekä osaamisen kehittäminen Henkilöstön peruskoulutustaso on parantunut. Koulutustasoindeksi Henkilöstön osaaminen on monipuolista ja sitä ylläpidetään ja kehitetään. Osaamistasoindeksi Henkilöstön sukupuolirakenne on tasapainoisempi. Sukupuolirakenne-prosentti Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista. Suunnitelman seuranta ja raportointi Esimiesvalmiuksien kehittyminen Esimiehet hallitsevat henkilöstöjohtamisen. Johtamisen onnistumista kuvaavat tunnusluvut Henkilöstön työkykyisyys on parantunut Työkykyä ylläpitävä toiminta on toteutettu työterveyshuoltoa hyödyntäen ja sen tuloksia seurataan. Henkilöstö on motivoitunutta ja haluaa antaa jatkuvasti panoksensa toiminnan laadun parantamiseen. Työyhteisön toimivuus Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Eläköitymisikä 19

20 3.4 RESURSSIT JA TALOUS Kriittiset menestystekijät Toiminta on tehokasta ja luo yhteiskunnallista vaikuttavuutta Oikeat ja riittävät tiedot voimavarojen suuntaamisesta, käytöstä ja vaikutuksista Piirien ja työsuojeluosaston kokonaisresurssien käytön sujuvuus Voimavarat keskittyvät painoalueille ja hallinto- ja tukitoiminnot hoidetaan tehokkaasti Viranomaisaloitteiseen valvontaan käytetään vähintään 60 % resursseista, josta vähintään 80 % suunnataan toiminnan painoalueille. Hallinto- ja tukitoimintoihin käytetään enintään 20 % resursseista. Resurssien käytön seuranta Toiminnan osuus työajasta Toiminnan kustannuksia (esim. henkilöstö-, toimitila-, tietotekniikkakustannukset) seurataan ja ne eivät kasva yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Kustannusseuranta Reaktiiviseen toimintaan varataan yhdenmukaisesti määritellyn laatutason edellyttämät resurssit Toimintojen tuottavuus on parantunut. Asiakasaloitteiseen valvontaan käytetään enintään 20 % resursseista. Resurssien käytön seuranta. Toiminnan osuus työajasta. 4 PIIRIN KANSSA SOVITTAVAT ERITYISTAVOITTEET JA OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN HANKKEISIIN Vuosittaiseen tulossopimukseen kirjataan erikseen sovittavat piirikohtaiset erityistavoitteet. 5 PIIRIN VOIMAVARAT VUOSINA Vuosittaiseen tulossopimukseen kirjataan esitys piirin käytössä olevista voimavaroista. 6 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Työsuojelupiiri raportoi ministeriön työsuojeluosastolle tulostavoitteiden toteutuman ja voimavarojen käytön vuoden lopun (vuosiraportti) tilanteen mukaisesti. Raportissa arvioidaan myös sanallisesti tavoitteiden toteutumista sekä keskeisten toimintaperiaatteiden onnistuneisuutta tavoitteita toteutettaessa. Vuoden 2005 lopussa arvioidaan vuosien 2004 ja 2005 toimintaa suhteessa koko 20

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Vaasan työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Vaasan työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Vaasan työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 Sisällysluettelo 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOIT- TEET Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Keski-Suomen työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Keski-Suomen työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Keski-Suomen työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 Sisällysluettelo 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010 Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen 1 Työsuojelun vastuualue 18.8.2010 2 Entisistä kahdeksasta työsuojelupiiristä on muodostettu

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön ja

Sosiaali ja terveysministeriön ja Sosiaali ja terveysministeriön ja Itä Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010 2011, tarkistusvuosi 2011 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus Strateginen ohjaus Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen n tehtävät yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Työsuojelun vastuualue Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Toiminta-

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Dnro 360/54/2009 Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Tarkastuskertomus 230/2011 Työsuojeluvalvonta JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Strateginen ohjaus, tavoitteet ja resurssit Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Ylijohtaja Työsuojelu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2007

TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2007 TURUN JA PORIN TOIMINTAKERTOMUS 1 (17) 320/20/2006 29.2.2008 TURUN JA PORIN N TOIMINTAKERTOMUS 2007 1. JOHDON KATSAUS Vuonna 2007 työsuojelupiiri jatkoi työsuojeluhallinnon runkosuunnitelman 2004-2007

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010-2011;

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010-2011; Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010-2011; tarkistusvuosi 2010 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot