K i r j a - M a t i n k o u l u n o p e t u s s u u n n i t e l m a

Transkriptio

1 K i r j a - M a t i n k u l u n p e t u s s u u n n i t e l m a

2 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 3 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 10 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 12 LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 15 LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 21 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 28 LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 30 LUKU 8 OPPILASHUOLTO 36 LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 37 LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS 37 LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS 37 LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA 38 Liitteet 39 2

3 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Kirja-Matin kulun tuntijak Aine yht. alakulu ÄIDINKIELI A1-KIELI (englanti) B1-KIELI (rutsi) 2 2 MATEMATIIKKA Ympäristö- ja lunnntieteet YMPÄRISTÖTIETO USKONTO YHTEISKUNTAOPPI HISTORIA Taide- ja taitaineet MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA Alkupetuksen paintustunti 1 1 Valinnaiset aineet (VAL) A2-KIELI TUNTEJA YHTEENSÄ Kirja-Matin kulussa: Ensimmäisen lukan paintustunti käytetään kaupunkikhtaisen linjauksen mukaisesti kululaiseksi kasvamisen tukemiseen. Tavitteena n painttaa myönteisen minäkuvan kehittämistä, hyvien käytöstapjen pettelua, perustaitjen harjittelua, mien vahvuuksien löytämistä ja lukkahengen lumista sekä yrittäjämäistä timintatapaa ppimisessa. Opettaja päättää petuksen ja kasvatuksen sisällön. Kirja-Matin kulussa 1.lukan paintustunnilla n mahdllista tteuttaa ja sveltaa esim. ppilaan mien vahvuuksien löytämisen pedaggiikkaa pettajan päättämällä tavalla. Tisen lukan paintustunti n Seinäjen kaupungin linjauksen mukaisesti alkava englannin A1- kieli. Taide- ja taitaineiden valinnaiset pinnt n linjattu Kirja-Matissa käytettäväksi seuraavasti: 4.lukalla liikuntaan, 5. lukalla kuvataiteeseen ja 6. lukalla liikuntaan musiikkiin. 3

4 Taide- ja taitaineiden valinnaiset (T&T VAL) Kirja-Matin kulussa Maakunnallisen petussuunnitelman linjauksen mukaan taide- ja taitaineiden valinnaisista tunneista yksi viikktunti n sidttu käsityöhön vusilukilla 3, 5 ja 6. Vusilukille 4, 5 ja 6 jäävät taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit n Kirja-Matin kulussa sidttu seuraavasti: 4. lukalla liikuntaan, 5. lukalla kuvataiteeseen ja 6. lukalla musiikkiin. Kulun petussuunnitelmaa täydennetään kunkin taide- ja taitaineen salta kirjaamalla kyseisen ppiaineen lisätunnin tavitteet ja sisällöt. Liikunta 4. lukka Paintettavat tavitteet: T8: hjata ppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään timintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa tiset humin ttaen T9: hjata ppilasta timimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaan vastuuta yhteisistä ppimistilanteista. Paintettavat sisällöt S2: Ssiaalinen timintakyky Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjituksia ja pelejä, jissa pitaan ttamaan tiset humin ja auttamaan muita sekä tehtäviä, jissa pitaan vastuun ttamista masta timinnasta, yhteisistä asiista ja säännöistä. Kirja-Matin kulun neljännen lukan liikunnan lisätunnilla keskitytään erityisesti ppilaiden yhdessä timimiseen, myönteisen asenteen kehittymiseen ja kannustavassa ilmapiirissä liikkumiseen. Tarkituksena n kehittää ppilaan maa sallisuutta ja vastuuntunta sekä mahdllistaa nnistumisen kkemuksia. Paintusalueena liikunnan lisätunnilla n myös ppilaan itsearviinnin ja vertaisarviinnin taitjen kehittäminen. Oppilaita kannustetaan pari- ja ryhmätöihin ja yhteistiminnalliseen ppimiseen liikunnan avulla. Oppilaille annetaan mahdllisuuksia kkeilla myös itse ppimisryhmän hjaamista. Tämä harjittelu hjaa ppilaita khti viidennen ja kuudennen lukan välkkäritiminnan hjaajana timimiseen Liikkuvassa kulussamme. Ohjaajana timimisen harjittelu tukee myös kulumme laaja-alaisen saamisen paintusta L3 (itsestä hulehtiminen ja arjen taidt) sekä yrittäjämäistä timintatapaa. 4

5 leikit itse keksityt leikit ja pelit pelit Liikunnan il! ppilaiden hjaamat tukit pari- ja ryhmätehtävät viitepelit tanssiilmaisu Kuvataide 5. lukka Paintettavat tavitteet: T1: kannustaa ppilasta havainnimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria mniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitä hyödyntäen T2: rhkaista ppilasta keskustelemaan havainnistaan ja ajatuksistaan sekä harjittelemaan näkemystensä perustelemista T3: innstaa ppilasta ilmaisemaan havaintjaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedn tuttamisen tapja käyttäen. Paintettavat sisällöt: S1: mat kuvakulttuurit Opetuksen sisällöksi valitaan ppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, jihin he sallistuvat maehtisesti. Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaan suhteessa muihin kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökhtana. Opetuksessa käsitellään eri kuvakulttuurien merkitystä ppilaiden sallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä. S2: Ympäristön kuvakulttuurit Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmista. Sisältöjä valitaan mnipulisesti rakennetuista ja lunnn ympäristöistä sekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneita kuvakulttuureja uudistavista, erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuttamista kuvista ja visuaalisen kulttuurin ilmiöistä. Ympäristön 5

6 kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökhtana. Opetuksessa käsitellään ppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja mediiden merkitystä yhteiskunnassa. S3: Taiteen maailmat Opetuksen sisällöt valitaan eri aikina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tutetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle minaisiin timintatapihin, taiteen eri lajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökhtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen ja vastaanttamiseen. Kirja-Matin kulun viidennen lukan kuvataiteen lisätunnilla keskitytään erityisesti kuvien mnilukutaitn. Tarkituksena n phtia ppilaan maa visuaalista kulttuuriympäristöä ja kehittää ppilaan kuvallista ilmaisua mnipulisesti. Tavitteena n kannustaa ppilaita erilaisten kuvien tutkimiseen ja mnilukutaitn. Tunneilla tutkitaan ja tulkitaan erilaisia taidekuvia. Kuvista kirjitetaan tarinita. Tutkitaan lapsille suunnattuja mainskuvia kriittisyyteen pyrkien. Tehdään mia mainskuvia sekä piirtäen että valkuvaten. Harjitellaan kuvankäsittelyä. Opitaan timimaan vastuullisesti median käytössä (mm. tekijänikeudet). Itsekuvattujen kuvien avulla n mahdllista tuttaa sisältöä esim. kulun malle yutube-kanavalle. Oppilaat vivat tehdä man sähköisen prtflin kuvataidetöistään ja/tai järjestää man taidenäyttelyn ryhmänä. Paintusalueena kuvataiteen lisätunnilla man kuvallisen ilmaisun lisäksi n itsearviinnin ja vertaisarviinnin taitjen kehittäminen. Myös kuvataiteessa kannustetaan pari- ja ryhmätöihin ja yhteistiminnalliseen ppimiseen. Mnilukutait Kuvallinen ilmaisu Itse- ja vertaisarviinti Musiikki 6. lukka Paintettavat tavitteet: T1: rhkaista ppilasta sallistumaan yhteismusisintiin ja rakentamaan myönteistä yhteishenkeä yhteisössään T2: hjata ppilasta luntevaan äänenkäyttöön ja laulamiseen sekä kehittämään keh-, rytmi-, meldia- ja sintisittimien sitttaitaan musisivan ryhmän jäsenenä. 6

7 Paintettavat sisällöt: S1: Miten musiikissa timitaan Musisintitilanteissa kiinnitetään humita musisivan ryhmän jäsenenä timimiseen. Luntevaa äänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä keh-, rytmi-, meldia- ja sintusittimien perustekniikita harjitellaan yhteismusisinnissa. Opetuksessa n keskeistä ilmaisutaitjen ja kuvittelukyvyn mnipulinen kehittäminen. S2: Mistä musiikki mudstuu Musisintitilanteissa kiinnitetään humita peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi, meldia, harmnia, mut, sintiväri ja dynamiikka hahmttamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisen kehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai mia symbleita kuvaamaan musiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa timinnassa kiinnitetään humita myös tulkintaan ja musiikin ilmaisullisiin keinihin. Kirja-Matin kulun kuudennen lukan musiikin lisätunnilla keskitytään erityisesti sintuihin ja niiden sittamiseen. Sittimina käytetään sekä perinteisiä kulusittimia esim. kahden lyöntikapulan avulla (kellpelit, ksylfnit, muut laatat) että bändisittimia (akustinen ja sähkökitara). Sintuihin, sinnuttamiseen ja imprvisintiin perehdytään myös kanteleilla ja ukuleleilla. Yksinkertaisilla stemmalauluilla saadaan sinnullista harmniaa myös laulamiseen. Pääpaintusalueena n yhteissitt. Oppilaita hjataan yksinkertaisiin säveltapailutehtäviin mm. erilaisia sintuja kuunnellen (duuri ja mlli). Esitettävä hjelmist valitaan ppilaita sallistaen. Esiintymiskkemuksia saadaan massa ppimisryhmässä ja kulun missa tapahtumissa, mutta niitä vidaan hankkia myös kulun ulkpulella. 7

8 Kirja-Matin kulun yhteistyökumppaneita sekä petustimen yhteisiä strategiita täydentäviä mia suunnitelmia: Kirja-Matin kulun vanhempainyhdistys Ylikiva ry n Kirja-Matin kulun vanhempainyhdistys. Yhdistys n perustettu Yhdistys timii linkkinä ppilaiden, hultajien, pettajien ja petustimen välillä ja pyrkii malta saltaan kehittämään kulun timintaa. Yhteistyömutja vat vusien varrella lleet esim. tapahtumien ja kulun juhlien järjestäminen yhteistyössä kulun kanssa sekä materiaalinen avustaminen. Yhdistys kuuluu valtakunnallisesti timivaan Sumen Vanhempainliittn. KiVa-kulu ( KiVa-lyhenne mudstuu sanista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. KiVa Kulu n petusministeriön rahituksella Turun ylipistssa kehitetty timenpidehjelma kulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVassa Kulussa ei kiusata! Kirja-Matin kulussa n mahdllista käyttää KiVa-kulun ppimateriaaleja sana kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemistä. KiVa-ppitunneilla pitaan keinja vastustaa kiusaamista: millainen rli ryhmällä n kiusaamisen ylläpitäjänä tai lpettajana; miten mietitään ja harjitellaan erilaisia tapja vastustaa kiusaamista. Kulussa timii vähintään klmen pettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen mudstama työryhmä, KiVa-tiimi. He selvittävät yhteistyössä lukanpettajan tai -valvjan kanssa esiin tulevia kiusaamistapauksia. Kulun henkilökunta n saanut perehdytyksen KiVa Kulu -hjelman tteuttamiseen ja kiusaamistapausten selvittämiseen. Tavitteemme n kuitenkin, ettei mninaisten arjen pulmien ja jkapäiväisten pikkuriitjen selvittely kaadu pelkästään yhden KiVa-vastuupettajan tai KiVa-tiimin harteille, vaan jkainen pettaja ja hjaaja vastaa kulupäivän aikana kaikista kulumme ppilaista ja puuttuu häiritsevään käytökseen tai kiusaamiseen. Lisäksi välituntivalvjat tiedttavat mahdllisista riitatilanteista ppilaiden mia pettajia. Liikkuva kulu ( Kirja-Matin kulu n liikkuva kulu. Liikkuvissa kuluissa lisätään liikettä kulupäivään ja sen yhteyteen. Viihtyisämpiä kulupäiviä. Liikkuvissa kuluissa tehdään yhdessä, tetaan ppilaat mukaan suunnitteluun, ajatellaan asiita uudella tavalla. Mnessa kulussa tämän n humattu parantavan yleistä kuluviihtyvyyttä. 8

9 Liikkuminen auttaa ppimaan. Uusimpien tutkimusten mukaan liikkuminen kulupäivän aikana n yhteydessä hyvään kulumenestykseen. Liikkuminen vaikuttaa erityisesti kululaisten tiedlliseen timintaan kuten muistiin ja timinnanhjaukseen. Työrauhaa lukkiin. Liikkuvien kulujen henkilökunta n raprtinut työrauhan parantumisesta. Välituntien valvminen n tullut helpmmaksi, kun ppilailla n mieluisaa tekemistä ja kahnaukset vat vähentyneet, kerti eräs pettaja Liikkuva kulu -kkemuksiaan. Kirja-Matin kulussa pyritään suunnitelmallisesti siihen, että jkaisella ppilaalla lisi mahdllisuus liikkua vähintään yksi tunti kulupäivän aikana. Kulullamme n ma liikkuva kulu -suunnitelma. Icehearts ( Kirja-Matin kulun ppilaita sallistuu Icehearts-timintaan. Icehearts n jukkueurheilun timintamalli lapsen hyväksi sekä ssiaalityön, kulun ja vapaa-ajan tueksi. Icehearts-timinnan tavitteena n ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää ssiaalisia taitja ja luda lapsille pitkäkestinen ja turvallinen aikuisen läsnäl läpi kasvun nivelvaiheiden. Icehearts-filsfia tukee lapsen kasvua itseensä luttavaksi ja tiset huminttavaksi jukkueen jäseneksi. Timintamalli perustuu arvmaailmaan, jka antaa jkaiselle lapselle mahdllisuuden. Kestävän kehityksen hjelma Kirja-Matin kulun kestävän kehityksen painpistealue n kierrättäminen. Kulumme haluaa lla mukana YK-kulujen verkstssa. Kulullamme n kestävän kehityksen suunnitelma. Linkki YK-liitn sivulle: Yrittäjyyskasvatussuunnitelmaan liittyviä asiita esitellään luvussa 3. Muita arjen yhteistyökumppaneita (näitä lisäksi luvussa 5 ja 8): Ylistarn kappeliseurakunta SPR Ylistar Lakeuden 4H-yhdistys Lins Club Ylistar Zimbabwen Aids-rvt ry 9

10 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Arvtyöskentelyprsessin kuvaus Kulun yhteisten arvjen kkaminen tehtiin kk kulun yhteisenä prsessina. Mukana livat ppilaskunnan hallitus, kulun henkilökunta sekä vanhempainyhdistys. Opettajien ja hjaajien yhteisessä kkuksessa phdittiin kulun arvphjaa helmikuussa Henkilökunnan vastaukset kirjattiin aluksi miin lmakkeisiin. Vastausten phjalta keskusteltiin ensin pienissä ryhmissä ja sitten tehtiin lppuknti yhteisen keskustelun kautta. Vanhempainyhdistys Ylikivan hallituksen ja kulun yhteinen ps-arvkeskustelu tteutettiin maaliskuussa Oppilaskunnan hallituksen arvkeskustelu pidettiin huhtikuussa. Kaikkien vastausten ja keskustelujen perusteella laadittiin Kirja-Matin kulun arvt täydentämään maakunnallisia yhteisiä arvja siten, että eri keskustelujen ja lmakkeiden kntien yhteiset asiat saatiin nivttua miin arvlauselmiin. Lpulliset arvt kirjitti puhtaaksi kulun petussuunnitelmatyöryhmä. Kirja-Matin kulun arvt 1. Opimme: 2. Tunnemme: 3. Timimme: 4. Ilitsemme: Opettaja n mnella tavalla auttamassa ja kannustamassa erilaisia ppilaita yhdessä ppimiseen. Kk kylä kasvattaa. Avin yhteistyö hultajien ja kulun välillä hjaa ppilaiden kasvua terveen itsetunnn maavaksi, vastuulliseksi ja tiset huminttavaksi yhteisön jäseneksi. Kirja-Matin kulu n turvallinen ja yhteisönsä jäsenistä välittävä kulu, jssa n yhteisesti lutu tisiamme tukeva timintakulttuuri. Kulussa n kivaa, kun n turvallista lla ja n paljn tekemistä. 10

11 Kulun arvjen ja ppimiskäsityksen tteutumisen seuranta ja arviinti Kirja-Matin kulussa n mahdllista järjestää spivin väliajin uusi arvkysely hultajille ja henkilöstölle. Henkilökunta arvii lukuvuden tavitteiden ja sitä kautta myös kulun mien arvjen ja ppimiskäsityksen tteutumista vusittain lukuvuden arviintiraprtin yhteydessä. Lisäksi hyödynnetään peruspetuksen mien arviintikyselyjen tulksia sekä mahdllisia muita lukuvuden aikana esim. lukittain tehtyjä kyselyitä. Oppilaiden näkemyksiä saadaan kartitettua mm. kulun man hjauskyselyn avulla. Yhteisöllinen ppilashultryhmä arvii lukuvuden eri tavitteiden tteutumista kevään viimeisessä kkntumisessaan sekä mm. jkasyksyiseen TEAVIISARI-kyselyyn vastaamalla. Lukuvusittainen kk kulun yhteinen kasvatustavite tullaan jatkssa mudstamaan yhteistyössä ppilaskunnan hallituksen ja vanhempainyhdistys Ylikivan kanssa. Kulun edustaja sallistuu vanhempainyhdistys Ylikivan kkuksiin, mikä malta saltaan mahdllista jatkuvan vurpuhelun ja kasvatuskumppanuuden ktien ja kulun kanssa. 11

12 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus kulun arjessa Yrittäjämäisen timintatavan avulla pyritään kehittämään ppilaan maa kasvua yhteiskunnan aktiiviseksi ja sallistuvaksi jäseneksi. Kirja-Matin kululla n myös yrittäjyyskasvatuksen suunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan Kirja-Matin kulun yhteisiä spimuksia eri lukka-asteilla tehtävistä pintkäynneistä ja suunnitelmallisesta tutustumisesta alueen työpaikkihin. Kirja-Matin kulussa ppilaiden sallisuutta pyritään tukemaan mnin eri tavin. Kulussamme timii ppilaskunta ja ppilaskunnan hallitus. Hallituksen jäsenet valitaan suljetulla lippuäänestyksellä syyslukukauden alussa. Rukailutimikunta n llut sa ppilaskunnan hallituksen timintaa. Viidennen lukan ppilaat timivat kulukummeina alittaville ekalukkalaisille. Kulussamme n kummilapsitimintaa yhteistyössä Zimbabwen Aids-rvt ry:n kanssa. Muita vastuutehtäviä Kirja-Matissa vat esim. lukkien järjestäjät, rukalapliisit ja kulun kirjastnhidn vastuuppilaat sekä välituntiliikuttajat eli välkkärit, jtka saavat kulutuksen tehtäväänsä. Välkkärit järjestävät, suunnittelevat ja ideivat kulun yhteistä timintaa tavitteenaan saada lisää liikettä kulupäivään. Osallisuuden tunnetta massa ppimisessa lisäävät erilaiset sallistavat ppimis- ja arviintimenetelmät myös liikkuvan kulun timintaperiaatteiden hengessä (suunnitelma lukuun 1). Kirja-Matin kulun mana linjauksena pyrimme siihen, että jkainen VAL- valinnaiskurssi tukee yrittäjämäistä timintatapaa sekä sisältöjen että ppimismenetelmien salta. TET-timinta Kirja-Matin kulussa Kulutyö järjestetään niin, että ppilaat vivat kartuttaa työelämätuntemustaan, ppia yrittäjämäistä timintatapaa ja ivaltaa kulussa ja vapaa-ajalla hankitun saamisen merkityksen man työuran kannalta. (OPS 2016) Yläkulujen TET-jaksilla rajataan usein man perheen yritys ja vanhempien työpaikat pis, mutta nyt lähdetään tutustumaan mien vanhempien työpaikkihin. Harvalla lapsella n lppujen lpuksi tarkkaa kuvaa, mitä mat vanhemmat ikeasti tekevät malla työpaikallaan. Hultajien työpaikkihin tutustuminen tukee malla tavallaan myös kdin ja kulun yhteistyötä. Js mien vanhempien työpaikalla työskentely ei jstain syystä nnistu, pyritään auttamaan spivan TETpaikan löytymisessä. TET-päivästä ja ppimiskknaisuudesta tiedtetaan kirjallisesti heti syyslukukauden alussa, ja käytännön järjestelyistä n laadittu työpaikille jaettava tiedte, TET-lmake. Kirja-Matin kulussa ppilaiden TET-päivän khderyhmänä vat 6. lukkalaiset. Tavitteena n rakentaa vusittain mnialainen ppimiskknaisuus, jssa hyödynnetään mm. NY Mitä ihmiset tekevät? ppimateriaalia ja lisätään ma paintus ikeisiin työpaikkihin tutustumisesta. 12

13 TET-päivä tteutetaan NY-materiaaliin tutustumisen jälkeen (nin 10 ppituntia). TET-päivään käytetään 6 ppituntia. Lisäksi TET-päivänä hankittua työelämätietutta esitellään muille ppilaille esitelmien avulla. Mahdlliset man kulun rukala-tet vurt ja tutustumiskäynnit paikallisiin yrityksiin tukevat työelämään tutustumisen jaksa. Yrityskylätiminta tukee kulun TET-timintaa. Mnialainen ppimiskknaisuus vidaan Kirja-Matissa tteuttaa sin myös jaktunneilla. Tällöin NY materiaalin timinnalliset työtavat päästäisiin tteuttamaan pienemmässä ppimisryhmässä. TET- timinta kirjataan kulun lukuvusisuunnitelmaan. Kirja-Matin kulun laaja-alaisen saamisen mat paintukset L1 Ajattelu ja ppimaan ppiminen Oppimaan ppimisen tavitteena n auttaa ppilaiden kehittymään ppijina: tukea ppilaan man ppimistavan löytymistä, kehittää hänen taitaan asettaa kysymyksiä ja etsiä vastauksia erilaisista tietlähteistä mnipulisin työtavin auttaa kehittämään ppimisen taitja: hjata ppilasta asettamaan mia ppimistavitteita, ppia suunnittelemaan maa työskentelyään ja arviimaan maa ppimistaan sekä hyödyntämään tiet-ja viestintätekniikkaa ppimisen välineenä auttaa ppilaita kehittämään näitä taitja vastuullisesti sekä auttaa ppilaita etenemään ppimisplulla elinikäisen ppimisen näkökulmasta. L3: Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Itsestä hulehtimisen ja arjen elämäntaitjen ppimisen tavitteena n auttaa ppilaita ymmärtämään hyvinvintia ja terveyttä edistävän timinnan, terveellisten elämäntapjen ja turvallisuuden merkityksen kehittämään tunne- ja vurvaikutustaitjaan sekä hjata kantamaan vastuuta masta ja yhteisestä työstä kehittämään kuluttajataitjaan ja tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintja. Kirja-Matin kulussa hjataan ppilaita suunnittelemaan, tarkkailemaan ja arviimaan maa piskeluaan ja ppimistaan. Esimerkiksi mien ppimistavitteiden asettaminen kuluvuden alussa ja itsearviinti ppimisjaksn päätteeksi hjaa ppilaita tarkkailemaan maa ppimistaan. Vertaisarviinnin avulla vidaan kannustaa ja kehittää ryhmässä timimisen taitja, kska vertaisarviinti edellyttää vurvaikutusta tisten kanssa. Myönteinen palaute ja kannustaminen tukevat myös ppilaiden mtivaatin kehittymistä ja ppimisen ila. Oppilaan käsitys itsestä ppijana vahvistuu. 13

14 Oppilaiden ppimisen hjaaminen n kulussamme jkaisen pettajan tehtävä. Oppilaan hjauksen tarkituksena n edistää kulutyön tulksellisuutta, sujuvuutta, tasa-arva ja turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä j peruspetuksen alkuvaiheesta lähtien. Oppilaiden piskelu- ja työskentelytaitja sekä muita arjen taitja tulee jatkuvasti kehittää ja niitä petellaan yhdessä. Oppilasta hjataan vastuulliseen suhtautumistapaan kulutyötä ja vastuutehtäviä khtaan. Oppimaan ppimisen paintus liittyy keskeisesti myös ppilaan itsetuntemuksen ja vastuullisuuden kehittämiseen, yrittäjämäiseen timintatapaan. Tavitteemme n, että Kirja-Matin kulussa ppimistilanteissa lisi ikeaa asennetta, päättäväisyyttä, vastuuntunta, innvatiivisuutta, tulevaisuussuuntautuneisuutta ja että ppilaille kehittyisi taitja tehdä ikeita asiita ja järkeviä valintja. Jkainen vaikuttaa timinnallaan niin maan kuin tistenkin hyvinvintiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan hulehtimaan itsestä ja tisista, harjittelemaan man elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvintia. Laaja-alaisen saamisen tavitteiden tteutumisen seuranta Laaja-alaisen saamisen timivuutta arviidaan sana Seinäjen kaupungin peruskulujen laatu ja arviintijärjestelmää. Laaja-alaisen saamisen arviinti sisältyy kaupungin arviintikyselyihin. Laaja-alaisen saamisen tavitteiden tteutumista tukevat järjestelyt ja timenpiteet kirjataan kulun petussuunnitelmaan ja vusittaiset tarkennukset vusisuunnitelmaan. Kulut arviivat laaja-alaisten sisältöjen tteutumista kulun lukuvuden ja vusisuunnitelman arviintiraprtissa. Arviinneista saadulla palautteella kulut kehittävät ja parantavat tarvittaessa timintaansa. Oppimaan ppimisen taitjen kehittämiseksi Kirja-Matin kulussa n tettu käyttöön ppilaiden ma hjauskysely. Kyselyn kautta kartitetaan ppilaiden näkemyksiä hjaustiminnan nnistumisesta jkaisella alakulun lukka-asteella. Kyselyn vastauksia vidaan hyödyntää kehittämistyössä. Ohjauskyselyn saalueita vat ppimaan hjaaminen kasvun ja kehityksen tukeminen pinplulla hjaaminen työelämään tutustuminen ja hjauksen tteutuminen. Kysely n mukattu 6. lukkalaisille tarkitetun hjauskyselyn phjalta, ja siihen vastaavat kulun lukkien ppilaat. Kyselyn sit n vusilukkaistettu, jtta kysymyksistä mudstuu jatkum. Jkaiselle lukka-asteella n ma versinsa hjauskyselystä, ja kysymysten määrä lisääntyy ylemmille vusilukille siirryttäessä. Myös hultajille n ma versi kyselystä, ja sitä vidaan kulussamme käyttää pettajan man harkinnan mukaan. Kyselyissä arviidaan sekä hjauksen saatavuutta että vaikuttavuutta. 14

15 LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Kirja-Matin kulun timintakulttuuri khti unelmien kulua Kulun timintakulttuurin kuvaus Kirja-Matin kulu n Ylistarn kaupunginsan keskustaajaman yksisarjainen alakulu, jssa n sekä yleispetusta että erityispetusta tarjavia lukkia. Oppilasmäärä n viime vusina vaihdellut nin välillä. Opettajia ja kulunkäynninhjaajia kulussa n lähes 20 henkilöä. Muuta henkilökuntaa n 4. Kulussamme järjestetään iltapäivätimintaa pienimmille kululaisille. Kirja-Matin kulu n saanut nimensä ylistarlaisen Matti Phdn ( ) mukaan. Hän li talnpikaistaustainen kirjjen keräilijä, jnka ansista Helsingin Aleksanterin-ylipistn kirjastn (nykyään Kansalliskirjast) kkelmiin saatiin humattava sa siitä sumenkielisestä kirjallisuudesta, jnka Turun akatemian kirjast li menettänyt Turun palssa vunna Kulumme piha-alueella sijaitsee Matti Phdn muistmerkki. Kirja-Matin kulussa tehdään justavaa yhteistyötä ppimisryhmien mudstamisessa ja pyritään tteuttamaan samanaikaispetusta yleispetuksen, erityispettajan ja erityislukanpettajien kesken. Kdin ja kulun yhtenäiset kasvatustavitteet vat lapsen kannalta ensiarvisen tärkeät. Kirja-Matin kulun henkilökunta arvstaa avinta ja luttamuksellista vurvaikutussuhdetta ppilaiden hultajien kanssa. Kirja-Matin kulun vanhempainyhdistys timii myös linkkinä ppilaiden, hultajien ja kulun henkilökunnan välillä ja pyrkii malta saltaan kehittämään kulun timintaa. Vanhempainyhdistys sallistuu lukuvuden kasvatustavitteen asettamisen prsessiin. Kirja-Matin kulun yhteisöllinen timintatapa ilmenee esim. mnista yhteisistä käytänteistä, jista keskustellaan ja svitaan pettajankkuksissa. Jkainen sallistuu malla panksellaan kulun kehittämiseen. Lukuvuden tavitteiden tteutumisen ja kulun timinnan arviinti arviintiraprttiin täytetään kk henkilökunnan yhteisessä kkuksessa. Oppilaan ppimisen arviinnin surittavat ppilasta pettavat pettajat yhteisesti. Kirja-Matin kulu n liikkuva kulu. Liikkuvissa kuluissa lisätään liikettä kulupäivään ja sen yhteyteen. Kirja-Matin kulun tavitteena Liikkuvana kuluna n: 1. Oppituntien timinnallistaminen ja liikkumisen lisääminen tavallisten ppituntien aikana. Tähän liittyy läheisesti piskelun timintaympäristön laajentaminen esim. pihalle ja uls lukasta. Tämän tteutumiseksi pettajat tarvitsevat kulutusta ja valmista taukliike- ja älyjumppamateriaalia. Kulun hankintja tulee suunnata ppimisympäristöjen mnipulistamiseen liikunnallisuuden näkökulmasta. 2. Kulun sisätiljen sisustaminen niin, että ne hukuttelisivat ppilaita liikkumaan sielläkin entistä aktiivisemmin. 3. Kannustaminen kulumatkjen kulkemiseen min lihasvimin pyörällä tai kävellen. 4. Liikuntatuntien kaksistunteja tulisi mahdllisuuksien mukaan hajauttaa yksöistunneiksi. Näin vitaisiin taata liikettä mahdllisimman mnelle eri päivälle. 15

16 Taulukk: ppivan yhteisön periaatteita Kirja-Matin kulussa Vurvaikutus ja mnipulinen työskentely Kulttuurin mninaisuus ja kielitietisuus Osallisuus ja demkraattine n timinta Yhdenvertaisu us ja tasa-arv Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautumine n Hyvinvinti ja turvallinen arki ammatillisuus sisäinen tiedttaminen yhteistyö ja yhteispettaju us tvt-taidt Liikkuva kulu yksilöllisyys, integrinti yrittäjämäinen timintatapa kuluttautuminen kulttuuriperinnön arvstaminen Kirja-Matti ktiseutupetu s tait- ja taideaineet erilaisuuden hyväksyminen yhteisöllisyys saamisen jakaminen L1 ajattelu ja ppimaan ppiminen yhteisöllisyys ja sallistuminen työhyvinvinti kulun timinnan jatkuva arviinti hyvät tavat itsetunt mien vahvuuksien tunnistaminen pedagginen tuki erilaisuuden hyväksyminen ppimisen hjauksen kehittäminen elinikäinen ppiminen ppimisen hjauksen kehittäminen kestävän kehityksen hjelma lapsen ikeudet L3 itsestä hulehtiminen ja arjen taidt järjestyssäännö t ja valvnta sallisuus kiusaamiseen puuttuminen välittäminen syrjäytymisen ehkäisy mniammatillinen yhteistyö justava jaks Oppimisympäristöt ja työtavat sekä kehittämisen tavitteet Onnistuneessa petustilanteessa sekä pettaja että ppilas asettavat tavitteita. Opetuksen tavitteet ja tarkituksenmukaisuus määrittävät työtapjen valintaa. Työtapjen tulee lla vaihtelevia ja valinnassa tulee krstaa ppilaan aktiivista rlia tiednhankkijana ja timijana. Oppimistilanne vidaan suunnitella yksilökeskeiseksi tai yhteistiminnalliseksi. Yhteistiminnallista ppimistilannetta suunnitellessaan pettajan tulee tiedllisten tavitteiden lisäksi määritellä yhteistiminnalliset tavitteet. Yhteistiminnallisessa ppimisessa ppilas ppii käyttämään ryhmätyö- ja ihmissuhdetaitjaan sekä ymmärtämään ryhmän jäsenten yhteisen tavitteen ja man panksensa nnistuneessa työskentelyssä. 16

17 Yksilökeskeiset työtavat luvat ppilaalle mielekkäitä ppimistilanteita, jtka vastaavat juuri hänen ppimistavitteitaan ja antavat ppilaalle mahdllisuuden hankkia elämässään tarvittavia tietja ja taitja. Kirja-Matin kkisessa kulussa hyvä ppilaantuntemus auttaa kaikkia pettajia löytämään jkaiselle ppilaalle hänen edellytyksiinsä spivan ppimistyylin sekä spivan haasteellisia ja mielekkäitä ppimistehtäviä. Mielekkäiden ja mnipulisten petusmenetelmien avulla ppilaalla n mahdllisuus mien edellytystensä mukaisesti kasvaa itsehjautuvuuteen ja vastuullisuuteen masta ppimisestaan. Oppimisympäristön tulee lla työtavasta riippumatta turvallinen ja ilmapiirin myönteinen ja kannustava. Hyvä ppilaantuntemus spivan kkisessa kulussamme auttaa pettajia löytämään jkaiselle ppijalle hänen edellytyksiinsä spivan ppimistyylin sekä haasteellisia ja mielekkäitä ppimistehtäviä. Oppimisessa pyritään ilmiöihin, ajattelua kehittäviin ja laajihin myös ppiaineiden rajat mnialaisiin ppimiskknaisuuksiin sekä käsitteiden ymmärrettävään ppimiseen. Knkreettiset petusvälineet, timinnallisuus, mnipuliset työtavat ja tiettekniikan tarkituksenmukainen käyttö tukevat ppimista ja ppimisympäristöjen kehittämistä Kirja-Matin kulussa. Keskeisiä työmutja vat muun muassa itsenäinen, prjektityyppinen työskentely sekä erilaiset ryhmässä tehtävät työt. Oppimisessa n tärkeää myös ppimisen prsessi, ei pelkästään tuls tai tuts. Oppimaan ppiminen n ppilaan piskelutaitjen, -menetelmien ja asenteiden kehittämistä. Oppimaan ppimisen taitjen kehittämiseen pyritään Kirja-Matin kulussa vastaamaan systemaattisesti mm. man hjauskyselyn avulla, mnipulisilla ryhmässä tehtävillä töillä, pintretkillä ja ppilaiden itsearviintitaitja mnipulisesti kehittämällä. Hyvä kulu n paikka, jssa n tilaa sekä akateemisen että taitaineiden saamisen lisäksi ppilaan lunteen ja tunnetaitjen kasvamiselle. Justava lunne ja kyky selviytyä vaikeuksista vat mni tavin yhteydessä ppimiseen. Tiedlliseen ppimiseen tarvitaan ei-tiedllisia taitja, kuten mtivaatita, uteliaisuutta, itsesäätelyä ja sinnikkyyttä. Kirja-Matin kulussa 1.lukan paintustunnilla n mahdllista tteuttaa ja sveltaa esim. ppilaan mien vahvuuksien löytämisen pedaggiikkaa pettajan päättämällä tavalla. Yhteiset timintaperiaatteet Yhteistyö ja käytännön tteutus Jkaisen pettajan ja hjaajan tehtävänä n hjata ppilasta piskelussa sekä auttaa häntä kehittämään ppimaan ppimisen taitjaan, ppimisen valmiuksiaan ja piskelutaitjaan. Erityistä humita kiinnitetään myös ppilaiden persnallisuuden kasvuun ja kehitykseen, tunnetaitihin, itsetuntemukseen ja itsensä arviinnin kehittymiseen. Justava jaks timintamalli Kirja-Matin kulussa Seinäjella n lemassa timintamalli kulujen ja lastensujelulaitsten, ammatillisten perhektien sekä sijaisperheiden yhteistyöhön ppilaan vastaanttamisessa kuluun. Timintamalli n käytössä Kirja-Matin kulussa. Mallin esittely löytyy Seinäjen petussuunnitelmasta luvusta 7 (Oppimisen ja kulunkäynnin tuki). 17

18 Kiusaamisen ehkäisy Jkaisella ppilaalla n ikeus käydä kulua jutumatta kiusatuksi. Selkeät rajat, kulun järjestyssääntöjen tunteminen ja niihin situtuminen ehkäisevät arjen ristiriitjen syntymistä. Jhdnmukainen kasvatuskeskustelujen ja kurinpittimien käyttö kasvattavat ppilaita ppimaan asiiden selvittämistä sekä khtaamaan tekjen syitä ja seurauksia. Kirja-Matin kulussa ppilaiden turvallisuuden takaamisessa pyritään keskittymään vaara- ja ngelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseen. Tätä tavitetta edesauttavat käytännöistä tiedttaminen ppilaille ja kteihin pitkin lukuvutta, asennekasvatus sekä valvntavastuista hulehtiminen. Kirja-Matin kulun henkilökunta n situtunut nllatleranssiin kiusaamisen suhteen. Mnet pettajat pettavat useamman kuin vain man lukan ppilaita. Tämä lisää ppilaantuntemusta ja luttamuksellisen suhteen kehittymistä pettajien ja ppilaiden vurvaikutussuhteissa, ja auttaa kaikenlaisten asiiden rakentavassa selvittelyssä. Kirja-Matin kulu n KiVa-kulu (kiusaamisen vastainen kulu). Tavitteemme n kuitenkin, ettei mninaisten arjen pulmien ja jkapäiväisten pikkuriitjen selvittely kaadu pelkästään yhden KiVavastuupettajan harteille, vaan jkainen pettaja ja hjaaja vastaa kulupäivän aikana kaikista kulumme ppilaista ja puuttuu häiritsevään käytökseen tai kiusaamiseen. Lisäksi välituntivalvjat tiedttavat mahdllisista riitatilanteista ppilaiden mia pettajia. Paras kein kiusaamisen välttämiseksi n pyrkiä lumaan kuluun turvallinen ja kannustava ilmapiiri, "Meidän kulu". Myönteisen minäkuvan ja itsetunnn kehittäminen sekä kulun yhteishengen ja sallisuuden tunteen ylläpitäminen vat lähtökhtina muiden suvaitsemiselle ja erilaisuuden hyväksymiselle. Kirja-Matin kulun timintamalli kiusaamistapauksissa Kulullamme n timintamalli kiusaamistapausten käsittelyyn. Tarvittaessa apuna n mniammatillinen yhteistyö. 1. Asiansaisten kuuleminen erikseen ja/tai yhdessä. Asiiden myöntäminen. 2. Silminnäkijöiden kuuleminen. 3. Keskustelu ngelmaan jhtaneista syistä ja niiden seurauksista. 4. Hultajille asiasta ilmittaminen jk kirjallisesti kteihin pstitettavalla kasvatuskeskustelulmakkeella/ muulla tapausselvityksellä/ puhelimitse pettajan päättämällä tavalla.* 5. Tekjen svittaminen. Vastuun kantaminen. 6. Seuranta: kiusaamisen mahdllisesti jatkuessa hultajat kutsutaan kululle kuluneuvtteluun yhdessä asiansaisten lasten kanssa. Lisäksi n mahdllista järjestää KiVatiimin kkntuminen yhdessä ppilaiden ja/tai hultajien kanssa. 18

19 Myös kulukuraattri vi sallistua kuluneuvtteluun. Tavitteena n ratkaisukeskeinen rakentava keskustelu kiusaamisilmiön lpettamiseksi. Usein kuraattri järjestää keskustelua ja ryhmäytymisen harjittelua ppilasryhmälle, jssa kiusaamista n ilmennyt. 7. Kiusaamisen tilanteen seurannassa vidaan jatkaa mniammatillista ppilashullllista yhteistyötä ja hjata hultajia ttamaan yhteyttä esim. psyklgi- ja perheneuvntapalveluihin. *Kulun pettajan tai rehtrin tulee ilmittaa tietnsa tulleesta kulussa tai kulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden khteena levan ppilaan hultajalle tai muulle lailliselle edustajalle (PL 29 ). Kulurauha Kiusaamista ennaltaehkäisevänä kulumme ppilaskunnan timinnassa vidaan sallistua Kulurauhahjelmaan. Kulurauha n Mannerheimin Lastensujeluliitn, Opetushallituksen, pliisin, Flkhälsanin ja Sumen Vanhempainliitn yhteinen hjelma, jnka tavitteena n edistää kuluyhteisön hyvinvintia ja turvallisuutta. Ohjelman keskeisiä periaatteita vat ppilaiden sallisuus, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen - iln ja innn tuminen kulutyöhön. Tavitteena n edistää ppilaiden vertaissvittelu- ja neuvttelutaitja mm. kuluttautumalla. Kulun timintakulttuurin kehittäminen ja arviinti Kulujen timintakulttuurin timivuutta arviidaan sana Seinäjen kaupungin peruskulujen laatu- ja arviintijärjestelmää. Timintakulttuurin arviinti sisältyy kaupungin arviintikyselyihin. Arviinneista saadulla palautteella kulut kehittävät ja parantavat tarvittaessa timintaansa. Oma hjauskysely ja sen kautta saatava palaute tukee myös kk kulun timintakulttuurin kehittämistä. Mnialaiset ppimiskknaisuudet ja muu eheyttäminen Mnialaisten ppimiskknaisuuksien yleiset periaatteet Kirja-Matin kulun mnialaiset ppimiskknaisuudet liittyvät yleisesti ktiseutuun ja eteläphjalaisuuteen, Ylistarn histriaan, Kyrönjkeen ja ylistarlaiseen Matti Phtn eli Kirja-Mattiin. Kulussa seurataan myös ajankhtaisia teemja, esimerkiksi erilaisia merkkipäiviä ja juhlavusia. Jkaisen ppilaan pintihin sisältyy vähintään yksi mnialainen ppimiskknaisuus lukuvuden aikana. Mnialaisen ppimiskknaisuuden laajuuden tulee vastata ppilaan viikktuntimäärää. Yhteistyö ja työnjak Mnialaiset ppimiskknaisuudet vidaan suunnitella lukittain tai eri lukka-asteiden yhdistelmänä. Tavitteena vat ilmiöphjaisuus ja asiiden kknaisvaltainen ppiminen sekä myönteiset 19

20 ppimiskkemukset ja -elämykset mahdllisimman laajasti yhteistiminnallisen ppimisen keinin. Knkreettiset petusvälineet, timinnallisuus, liikunnallisuus, mnipuliset työtavat, uusien taitjen ppiminen ja tiettekniikan tarkituksenmukainen käyttö tukevat ppimista myös mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa sekä petushenkilöstö että ppilaat tekevät yhteistyötä. Mnialaisen ppimiskknaisuuden vi tteuttaa mnin tavin, kunhan viikktuntimäärä täyttyy. Oppimiskknaisuutta vi kerryttää vähitellen pitkin lukuvutta ja liittää kknaisuuteen sitä tukevia teemapäiviä. Eräs mahdllisuus n tteuttaa ppimiskknaisuus timintaviikkna, jllin kaikki viikn ppitunnit tteutuvat teeman parissa. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien yhteissuunnittelu tulee alittaa hyvissä ajin ennen seuraavaa lukuvutta. Näin timien vidaan suunnata esim. tarvittavien hankintjen tekemistä. Kulukhtaisiin vusisuunnitelmiin kirjataan: Miten mnialaiset ppimiskknaisuudet ja muu eheyttäminen käytännössä tteutetaan (suunnittelu, tavitteiden ja sisältöjen määrittely, tteuttaminen, seuranta ja kehittäminen) Lukuvudelle valitut ja suunnitellut ja mnialaiset ppimiskknaisuudet Miten vidaan käyttää mnialaisten ppimiskknaisuuksien tteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia kulun ulkpulisten timijiden kanssa Miten ppilaat sallistetaan ppimiskknaisuuksien suunnittelussa Mnialaisiin ppimiskknaisuuksiin liittyvä ppimisen arviinti 20

21 LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN Työrauhan edistäminen Kirja-Matin kulussa Oppilaiden kuuleminen ja sallisuus ja vastuu masta timinnasta Kirja-Matin ppilaita kannustetaan hulehtimaan itsestä ja tisista, harjittelemaan man elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvintia. Vastuullinen suhtautuminen kaikkeen työskentelyyn ja tisten humiimiseen n kasvatuksen perustehtävä (luku 3). Yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä hulehtiminen n jkaisen ppilaan vastuulla. Oppilaat petetaan laittamaan työvälineet, kengät ja vaatteet sekä urheiluvälineet niille kuuluville paikille. Omista tavarista ja kulutehtävistä hulehtiminen n jkaisen ppilaan malla vastuulla. Lukuvuden alussa kulun järjestyssäännöt käydään läpi ppilaiden kanssa. Kulun piha-alueen rajat kierretään lukittain yhdessä läpi. Oppilaille krstetaan, miten tärkeää n pysytellä turvallisen välituntialueen sisäpulella. Käsitöissä käytettävien välineiden ja kneiden turvallisuushjeet käydään läpi jkaisen ryhmän kanssa lukuvuden alussa. Lukkien säännöt ja turvalliset rutiinit vat työrauhan rakennuspalikita turvallisen lukka- ja kuluyhteisön aikaansaamiseksi. Kulun piha-alueen rajat kerrataan yhdessä ppilaiden kanssa. Turvallisuutta lisää myös välitunti-, liikunta- ja muiden petusvälineiden kunnsta hulehtiminen. Sääntöihin palataan usein lukuvuden aikana ppitunneilla ja päivänavauksissa sekä vudenaikjen (ja tällöin myös välituntileikkien) vaihtuessa. Kuluyhteisön yhteisten sääntöjen rikkmisella n seuraamuksia. Kurinpittimenpiteet alkavat aina ppilaan kuulemisella. Oppilaalla n sillin mahdllisuus selittää timintaansa, ikaista mahdllinen väärinkäsitys ja kerta ma näkemyksensä. Kuuleminen tehdään aina mahdllisimman pian tapahtuneen jälkeen ja yleensä vasta sitten asiasta ilmitetaan ppilaan malle hultajalle sekä mahdllisesti asiaan liittyvien lasten hultajille, useimmiten jk puhelinsitlla tai esim. kasvatuskeskustelulmaketta käyttäen. Oppilaalla n velvllisuus siivta tai krvata tahallisesti tai hulimattmuuttaan aiheuttamansa vahink. Kulun pettaja tai kulun jhtaja vi määrätä ppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään kulun maisuuden, jnka tämä n tahallaan tai hulimattmuuttaan liannut tai saattanut epäjärjestykseen. Oppilas ei vi jäädä pis petuksesta tehtävän ajaksi. Siivamisesta ilmitetaan hultajalle, mikäli tehtävä suritetaan kulupäivän ulkpulella. Työtä valvtaan. Järjestyssäännöt ja kurinpidlliset keint Turvallinen kulu n edellytys ppimiselle, hyvinvinnille ja kulussa viihtymiselle. Turvallisen kulupäivän takaamiseksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä timia. Paras kein kiusaamisen välttämiseksi n pyrkiä järjestämään kuluun turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Selkeät rajat, kulun järjestyssääntöjen tunteminen ja sisäistäminen sekä jhdnmukainen kurinpittimien ja -rangaistusten käyttö ehkäisevät arjen ristiriitjen syntymistä. 21

22 Oppilaiden turvallisuutta lisäävät: yhteisesti laaditut kulun järjestyssäännöt, jiden nudattamista valvtaan hyvä ppilaantuntemus hulellinen välituntivalvnta kulurakennuksen ja kulun ympäristön turvallisuus sekä siisteydestä hulehtiminen liikennekasvatus petusvälineiden kunnsta ja turvallisuudesta hulehtiminen ensiaputaitjen ylläpit asennekasvatus vertaissvittelutaidt terveys- ja tapakasvatus nettiturvallisuuskasvatus tehkas tiedttaminen ja pastaminen ennakksuunnittelu ja sääntöjen nudattaminen muualla kuin kulussa tapahtuvassa petuksessa (pintretket, urheilutapahtumat, uimahallikäynnit) turvallisuutta lisäävät suunnitelmat kiusaamista ennaltaehkäisevät timet Yhteisöllinen ppilashult Kirja-Matin kulun yhteisöllisen ppilashultryhmän kkus järjestetään syyslukukauden alussa ja kevätlukukauden lpussa. Oppilashulln kknaisuutta esitellään luvussa 8. Kulun arjessa kaikki kulun aikuiset vat mukana edistämässä yhteisöllistä ppilashulta ja ppilaiden kuluhyvinvintia. Tukippilastiminta Kirja-Matin kulussa n kummi- ja tukippilastimintaa. Viidennen lukan ppilaat timivat kulukummeina alittaville ekalukkalaisille. Oppilaskuntatiminta Kulussamme timii ppilaskunta ja ppilaskunnan hallitus. Hallituksen jäsenet valitaan suljetulla lippuäänestyksellä syyslukukauden alussa. Yleispetuksen lukilta valitaan 2 edustajaa kultakin lukalta ja erityislukilta yksi edustaja. Muu vapaaehtistiminta Kirja-Matin kulun ppilaat tteuttavat kululla mm. Nälkäpäivä- ja Yhteisvastuukeräykset. 22

23 Oppilaiden sallisuuden tteutuminen Oppilaiden sallisuuden kkemisen tunnetta vahvistavat ppilaiden päätöksentektaitjen ja valmiuksien tukeminen erilaisten valintjen ja valintapäätösten tekeminen sana jkapäiväistä kuluarkea ppilaiden myönteiset kkemukset maan ppimisryhmään ja kuluyhteisöön kuulumisesta, me-henki (mm. yhteiset päivänavaukset, juhlat, tapahtumat ja tempaukset) itsearviintitaitjen kehittäminen sana ppilaan hjaamista ppilaan tunnetaitjen kehittäminen ppilaskuntatiminta välkkäritiminta tuki- ja kummippilastiminta ppilaiden kuuleminen heitä kskevissa asiissa vertaissvittelu. Kdin ja kulun yhteistyön järjestäminen Kdin ja kulun yhteistyön ensisijaisena tavitteena n yhdessä tukea lapsen ja nuren tervettä kasvua, kehitystä ja ppimista. Hultajalla n päävastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että ppilas surittaa ppivelvllisuutensa. Yhteistyö kk kulun taslla: Kuluvuden alkaessa ppilaat saavat lukuvusitiedtteen, jka sisältää keskeisiä kulutyöhön liittyviä asiita, kuten lukuvuden petuksen järjestäminen, petustunnit ja työajat, kerhtiminta, arviintiperusteet, ppilashultryhmän timinta, henkilökunnan yhteystiedt, järjestyssäännöt ja kulun menettelytavat kasvatuskeskustelujen ja kurinpittimien käytössä. Kk kulun vanhempainilta järjestetään jka vusi syyslukukauden käynnistyttyä, tarvittaessa vanhempainiltja järjestetään muullinkin. Kulun tapahtumista lähetetään useimmiten kirjalliset tiedtteet ktiin. Tiedtteisiin lisätään usein palautussa, jnka ppilas palauttaa hultajan allekirjittamana tiedtteen mahdllisimman pian. Kulun internet-sivuille päivitetään ajankhtaisia asiita ja tieta kulun tapahtumista. Oppilaiden vanhemmat ilmittavat sairaspissalista kuluun ennen ensimmäisen ppitunnin alkua ensimmäisenä pissalpäivänä esimerkiksi sittamalla tai tekstiviestillä. Luvattmista pissalista tiedtetaan kteihin pettajan valitsemalla tavalla. Opettajat kirjaavat pissalt petuksen järjestäjän hjeiden mukaan. Pissaln aikana velvitetaan ppilas tekemään kulutehtävänsä pettajan antamien hjeiden mukaan. Oppilaan hultaja n velvllinen valvmaan, että tehtävät tulevat suritettua. Js ppilaan hultaja n annut vapautusta kulutyöstä (ylimääräistä lmaa), pettaja ei tarkista tehtyjä läksyjä, sekin n k. aikana vanhempien velvllisuus. 23

24 Yhteistyö lukkataslla: Opettajat tiedttavat man lukkansa asiita milla tiedtteillaan aktiivisesti pitkin kuluvutta. Myös mia lukkien vanhempainiltja n mahdllista pitää, vaikka usein käsiteltävät asiat kskettavatkin kk kulun väkeä. Yhteistyö ppilaan taslla: Sairauspissaljen ilmittamisesta n yhteiset hjeet kk kululle. Oppilaan luvattmista pissalista ilmitetaan ktiin. Arviintikeskustelun lisäksi ppilas vi lla mahdllisissa muissakin vanhempaintapaamisissa mukana. Yksittäisen ppilaan asiista tiedtetaan vanhemmille jk puhelinsitin tai tekstiviestein, sähköpstilla, Helmi-viestein, tarkitukseen spivalla lmakkeella tai perinteisellä reissuvihlla pettajan harkinnan mukaan. Oppilaille laaditut erilaiset pedaggiset asiakirjat lähetetään hultajille merkinnällä hultajan kpi. Oppilasta ja hänen hultajiaan kuullaan ennen pedaggisten asiakirjjen laadintaa. Hultajille annetaan mahdllisuus esittää ma näkemyksestä asiasta jk suullisesti tai kirjallisesti. Samin timitaan, js ppilas n jäämässä lukalle yleisen kulumenestyksen vuksi. Kdin ja kulun yhteistyö ngelma- ja kurinpittilanteissa: Kulun henkilökuntaa perehdytetään timivaltuuksien käytössä. Oppilaan pienistä arkisemmista rikkeistä ilmitetaan puhelimitse tai sähköpstitse tai esim. ppilaan itsensä kirjittaman kirjeen kautta. Oppilaan kanssa vidaan käydä kasvatuksellisia tai kasvatuskeskusteluja kulupäivän aikana. Kasvatuskeskustelu- ja jälki-istuntn määräämisen lmakkeet arkistidaan ja kpit niistä pstitetaan kteihin. Oppilaan hultajaa ja ppilasta n kuultava ennen kurinpitrangaistuksen antamista. Mikäli ppilas judutaan pistamaan lukkatilasta, häntä ei jätetä ilman valvntaa. Oppilas vidaan hjata esim. tiseen lukkatilaan. Kulupäivän aikana ilmenevät käytöshäiriöt tai järjestyssääntöjen rikkmiset selvitetään ensisijaisesti kasvatuskeskusteluin pettajan/pettajien kanssa. Tarvittaessa käytetään kurinpittimia. Opetuksen epäämistilanteessa sitetaan välittömästi ppilaan hultajalle. Oppilasta ei päästetä yksin ktimatkalle, vaan hultajan n hulehdittava ppilaalle täysi-ikäinen hakija. Jatkuvista kurinpitrangaistuksista tms. käyttäytymisen vaikeuksista järjestetään kulupalaveri yhteistyössä hultajien kanssa. Opettajalla tai kulun jhtajalla n velvllisuus ilmittaa tietnsa tulleesta kulussa tai kulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden khteena levan ppilaan hultajalle. Kirja-Matin kulussa ilmitukset tiedtetaan hultajille ja kirjataan. 24

25 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Kerhtiminta Kirja-Matin kulussa järjestetään aktiivisesti ppilaiden kerhtimintaa. Sekä kulujen yhteisistä että kulun mista kerhista jaetaan erilliset tiedtteet syyslukukauden alussa. Kulullamme timii mm. liikunta- ja kuvataidekerhja. Yleensä kerht kestävät kk lukuvuden, mutta myös lyhempiä prjektiluntisia kerhja n llut tarjlla. Kirja-Matin kulu tarjaa harrastustiminnan tilja mm. Seinäjen kansalaispistlle ja Etelä-Phjanmaan Musiikkipistlle. Kulukirjasttiminta Kulussamme n pieni ppilaskirjast, jta hyödynnetään ppilaiden lukuharrastuksen edistämisessä ja myös viihtyisänä ryhmätyötilana. Yksi pettajista nimetään kirjastn vastaavaksi, mutta varsinainen kulukirjastn lainaustimintjen hitaminen n ppilaiden vastuutehtävä. Kulurukailu Kirja-Matin kulussa ei le maa ruuanvalmistuskeittiötä, vaan ruka valmistetaan Ylistarn kulukeskuksen keittiössä, jsta se kuljetetaan kuluumme lämpöastiissa. Rukailu tapahtuu lukittain kulun rukalassa. Rukailuvurjen suunnitteluun kiinnitetään humita jpa viikittain, että rukailu sujuisi mahdllisimman justavasti. Kulurukailu n kasvatus- ja petustilanne, jka tapahtuu pettajien valvnnassa ja hjauksessa. Kun lapset siirtyvät kdin tai hitpaikan pienestä pöydästä kulun rukasaliin, vi muuts lla suuri ja siksi varsinkin kuluplun alussa rukailuun varataan riittävästi aikaa. Rukailussa peteltaviin asiihin kuuluvat kaikkien rukien maistaminen ja terveellisiin rukatttumuksiin hjaaminen, ikean annskn ttaminen, mista rukailuvälineistä hulehtiminen ja rauhallinen käytös. Mahdllisista allergiatapauksista ja erikisrukavaliista tai niihin liittyvistä muutksista hultaja timittaa terveydenhitajan tai lääkärin tdistuksen yläkululle valmistuskeittiöön. Kulun rukailutimikunta timii sana ppilaskuntatimintaa. Kirja-Matin kulun ppilaat arvstavat kulurukaa, kska ppilaskunnan hallituksen arvtyöskentelyssä kuluruka ja sen maittavuus li esillä lähes jkaisen ppilaan vastauksissa. Välituntitiminta Kulumme ppitunti kestää 60 minuuttia, jsta 15 minuuttia käytetään virkistäytymiseen. Välitunnit vietetään kulun piha-alueilla. Valvntavurssa levat pettajat valvvat välitunteja. Kirja-Matin kulun 25

26 välitunnit vat 1. ja 2. ppitunnin välissä kl , 3. ja 4. ppitunnin välissä kl , 4. ja 5. ppitunnin välissä kl ja tarvittaessa 6. ja 7. tunnin välissä kl Välituntien ryhmittelyllä n pyritty turvaamaan yksi pidempi tauk työskentelyyn kulupäivän aikana. Kirja-Matin liikkuvassa kulussa n 12 kulutettua välituntiliikuttajaa eli välkkäriä, yleensä lukan ppilaita. Välkkäreiden tehtävänä n innstaa kulutvereitaan liikkumaan entistä aktiivisemmin välituntien aikana. Välkkärit hjaavat leikkejä ja pelejä maanantaisin ja keskiviikkisin pitkällä välitunnilla kl jk ulkna tai sisällä. Kulun pettajien liikuntavastaava timii välkkärien hjaajana. Välitunneilla llaan pääsääntöisesti aina ulkna. Välitunneilla ei käytetä kännykkää, kska ne n tarkitettu ppilaan virkistäytymiseen ja happihyppelyyn (vrt. Liikkuva kulu). Kulun päivänavaukset Kirja-Matin kulussa järjestetään sekä eettisiä että usknnllisia aamunavauksia ja sallistutaan kululaisjumalanpalveluksiin. Usknnllisen päivänavauksen tilalle järjestetään vaihtehtista timintaa. Kululla käy vieraita eri uskntkunnista. Usknnllisista tilaisuuksista ja vierailijista tiedtetaan hultajia. Kk kulun yhteinen päivänavaus n perjantaiaamuisin kl Juhlat Lukuvuteen liittyvät juhlat suunnitellaan syksyllä vusisuunnitelman ten yhteydessä. Kaikki yhteiset tapahtumat ja tempaukset tukevat ppilaiden ja henkilökunnan yhteisöllisyyden kkemusta. Kirja-Matin kulun julujuhlaa n perinteisesti vietetty vurvusin Ylistarn kirkssa ja Kirmaus-hallissa. Retket, pintkäynnit ja leirikulut Kulun vusisuunnitelmaan kirjatut pintkäynnit, retket, vierailut ja muu vastaava kulun ulkpulella tapahtuva timinta vat ppilaalle maksuttmia. Kulun ulkpulisen petuksen sisältö liittyy aina petussuunnitelmaan, jk yhteen ppiaineeseen tai mnialaiseen ppimiskknaisuuteen. Timintaa vidaan rahittaa myös vanhempien tuella. Esimerkiksi vapaaehtinen leirikulu n mahdllista tteuttaa, mikäli vanhemmat situtuvat varainhankintaan. Kulun vusisuunnitelmaan kirjataan tältä sin, että varainhankinta n täysin vanhempien tehtävänä ja heidän vastuullaan. Leirikulubudjeteissa tulee humiida myös pettajan / pettajien kustannukset. Kulun ja pettajan n ltava selvillä rahjen hankkimisesta ja vanhempien siihen tehtävään valitsemasta vastuuhenkilöstä. Opetusta ja ppimista syventävän kulun ulkpulisen petuksen järjestämisestä päättää kulu. Retkistä ei välttämättä aiheudu kustannuksia retkikhteiden sijaitessa lähellä kulua. Opettajat vastaavat timinnan suunnittelusta ja tteutuksesta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Retken turvallisuuteen liittyvistä järjestelyistä vastaa kulunjhtaja, jka hyväksyy pettajan esittämän retken turvallisuussuunnitelman. 26