KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi
|
|
- Auvo Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kyyjärven kunta KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi
2 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (24) SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS VÄESTÖ JA OSTOVOIMA VÄESTÖMÄÄRÄ JA VÄESTÖENNUSTE ARVIO OSTOVOIMASTA JA SEN KEHITYKSESTÄ KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPPAA KOSKEVAT LÄHTÖKOHDAT YLEISKAAVOITUSTA KOSKEVAT YLEISET TAVOITTEET KAAVATILANNE JA YLEISKAAVAN TAVOITTEET JULKISET PALVELUT KAUPAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT MYYMÄLÄVERKKO MYYNTI JA OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT LASKENNALLINEN LIIKETILAN LISÄTARVE KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPALLISET LÄHTÖKOHDAT KAUPAN PALVELUVERKKO JA SEN SUHDE YHDYSKUNTARAKENTEESEEN KAUPAN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA OSTOVOIMAN KEHITYS KAUPAN PALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS JA VAIKUTUKSET ELINYMPÄRISTÖÖN ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HANKKEEN KUVAUS KAUPALLISET VAIKUTUKSET Uuden liikerakentamisen suhde ostovoiman kasvuun ja ostovoiman siirtymiin Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Vaikutukset kaupan palvelutarjontaan ja -verkkoon Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset työllisyyteen JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHDELUETTELO... 23
3 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (24) 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Kyyjärven kunta on käynnistänyt yleiskaavan laadinnan kirkonkylään ja sen ympäristöön. Kyyjärvellä ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Kyyjärven kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pitkälti kauppakeskus Palettiin, joka on aloittanut toimintansa Kyyjärvellä vuonna Kauppakeskuksen kehittämisen turvaamiseksi Kyyjärven kunta on laatinut vuonna 2002 Paletin ympäristön kehittämissuunnitelman 1 ja käynnistänyt asemakaavan muutoksen laadinnan vuonna Asemakaavan muutostyö on ollut pysähdyksissä useamman vuoden, mutta asemakaavaehdotus on asetettu uudelleen nähtäville vuoden 2010 alussa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida sen vaikutuksia, myös kaupallisia vaikutuksia, kun asemakaavan alueelle tulee sijoittumaan merkittävästi uutta vähittäiskaupan myymälätilaa. Kauppakeskus Paletin 2 kävijämäärän vuonna 2009 on arvioitu olleen noin kävijää. Kauppakeskuksen omistavat Kyyjärven kunta ja Osuuskauppa Keskimaa. Kauppakeskus on profiloitunut tehdasmyymäläkeskukseksi ja siellä toimii mm. Iittalan ja Marimekon tehdasmyymälät. Keskuksen tyypillisin asiakasryhmä on kotimainen autolla liikkuva vuotias nainen. Myös eläkeläisiä, lapsiperheitä, pariskuntia, lomalaisia ja ohikulkijoita liikkuu paljon. Vuonna 2002 laaditun kehittämissuunnitelman yhteydessä tehdyn yrityskyselyn mukaan yritykset arvioivat kilpailukykynsä hyväksi. Kauppakeskus Paletti koettiin kilpailukykyiseksi kauppapaikaksi sijaintinsa ja valikoimiensa ansiosta. Tämä raportti muodostaa yleiskaavan kaupallisen lähtötietoselvityksen sekä asemakaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnin. Muilta osin asemakaavan muutoksen vaikutukset on esitetty asemakaavan selostuksessa. Selvityksen vaikutusalueena on Kyyjärven kunta, mutta tarkastelussa on otettu huomioon naapurikuntien ja Saarijärvi-Viitasaari seudun kaupan kehittymisedellytykset. Kaupallinen selvitys on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta. Keskeisin lähtöaineisto on ollut keväällä 2010 valmistunut Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Arvioinnissa on sovellettu ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa ja Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi -oppaiden kaupallisten vaikutusten tarkastelukokonaisuuksia. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin on FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä laatinut FM Taina Ollikainen ja YTM Jouni Mäkäräinen. 1 Kyyjärven kunta (2002). Paletin ympäristön kehittämissuunnitelma. 2 Suomen kauppakeskusyhdistys ry (2009). Kauppakeskukset Finnish Shopping Centers 2009.
4 FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (24) 2 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA 2.1 Väestömäärä ja väestöennuste Keski-Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2008 lopussa noin asukasta. Maakunnan väestöstä Saarijärvi-Viitasaaren seudulla asui noin asukasta ja Kyyjärvellä noin asukasta. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestömäärä on vähentynyt noin asukkaalla (-9 %) vuodesta Kyyjärven väestömäärä on vähentynyt vuosina noin 230 asukkaalla (-13 %). Vuoden 2009 lopussa Kyyjärvellä oli asukasta. Taulukko 1. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestökehitys kunnittain vuosina (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Kannonkoski % % Karstula % % Kinnula % % Kivijärvi % % Kyyjärvi % % Pihtipudas % % Saarijärvi % % Viitasaari % % Saarijärvi-Viitasaari % % KESKI-SUOMI % % Keski-Suomen maakunnan väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkasvu toteutuu Jyväskylän seudulla. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestömäärä vähenee ennusteen mukaan noin asukkaalla (-11 %) ja Kyyjärven noin 230 asukkaalla (-15%) vuosina Taulukko 2. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Kannonkoski % 4 0 % Karstula % % Kinnula % % Kivijärvi % % Kyyjärvi % % Pihtipudas % % Saarijärvi % % Viitasaari % % Saarijärvi-Viitasaari % % KESKI-SUOMI % % Kyyjärvi sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa ja sen naapurikunnista Soini ja Alajärvi sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja Perho Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Näiden kuntien yhteenlaskettu väestömäärä oli vuoden 2008 lopussa asukasta (Alajärvi 10634, Soini 2455 ja Perho 3020). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Alajärven, Soinin ja Perhon väestömäärä vuonna 2030 on noin asukasta, joten väestömäärän ennustetaan vähenevän noin 11 %.
5 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (24) Asuminen keskittyy Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle ja seudullisten keskittymien eli Jämsän, Saarijärven ja Äänekosken ympäristöön. Kuvassa 1 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Keski-Suomessa vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Tiheimmät alueet sijaitsevat kuntakeskuksissa. Harvaan asutut alueet sijoittuvat pääasiassa teiden varsille ja järvien rantaalueille. Kuva 1. Väestön sijoittuminen ja tiheys Keski-Suomessa vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).
6 FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (24) 2.2 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä Selvityksessä tarkasteltavat ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksessä esitettyihin lukuihin. Siinä ostovoima arvioitiin vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2008 Keski-Suomessa noin 1515 milj.euroa, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 646 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoima noin 869 milj.euroa. Saarijärvi- Viitasaaren seudun ostovoima oli vastaavasti 188 milj.euroa, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 80 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoima noin 108 milj.euroa. Kyyjärven ostovoima oli vuonna 2008 päivittäistavarakaupassa noin 3,7 milj.euroa ja erikoiskaupassa noin 5,0 milj.euroa eli koko vähittäiskaupan ostovoima oli 8,7 milj.euroa. Ostovoiman on edellä esitetyin perustein arvioitu kasvavan Kyyjärvellä noin 1,8 milj. euroa, Saarijärvi-Viitasaaren seudulla noin 48 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 793 milj.euroa. Kasvusta 90 % kohdistuu erikoiskauppaan. Taulukko 3. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Saarijärvi-Viitasaaren seudulla (vuoden 2008 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Kannonkoski 3,8 4,0 4,2 4,4 4,6 0,3 0,4 0,8 Karstula 11,0 10,9 11,0 11,2 11,5 0,0 0,5 0,5 Kinnula 4,4 4,4 4,5 4,7 4,9 0,1 0,4 0,5 Kivijärvi 3,2 3,1 3,1 3,2 3,3-0,1 0,1 0,0 Kyyjärvi 3,7 3,7 3,7 3,8 3,9 0,0 0,2 0,2 Pihtipudas 11,2 11,1 11,3 11,5 11,8 0,1 0,5 0,6 Saarijärvi 25,5 25,9 26,6 27,5 28,5 1,1 1,9 2,9 Viitasaari 17,4 17,9 18,5 19,3 20,1 1,1 1,6 2,7 Saarijärvi-Viitasaari 80,3 81,1 82,9 85,5 88,5 2,6 5,6 8,2 KESKI-SUOMI 646,4 711,6 761,0 812,3 864,4 114,7 103,3 218,0 Erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Kannonkoski 5,1 5,7 6,3 7,0 7,7 1,2 1,4 2,6 Karstula 14,8 15,7 16,7 17,8 19,2 1,9 2,5 4,4 Kinnula 5,9 6,4 6,9 7,5 8,2 0,9 1,3 2,3 Kivijärvi 4,4 4,5 4,7 5,0 5,4 0,4 0,7 1,1 Kyyjärvi 5,0 5,3 5,6 6,1 6,6 0,7 0,9 1,6 Pihtipudas 15,0 16,0 17,0 18,2 19,6 2,0 2,6 4,6 Saarijärvi 34,3 37,3 40,2 43,7 47,5 5,9 7,3 13,2 Viitasaari 23,4 25,8 28,0 30,6 33,6 4,6 5,6 10,2 Saarijärvi-Viitasaari 107,9 116,7 125,5 135,9 147,7 17,6 22,3 39,8 KESKI-SUOMI 868,7 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 282,5 291,7 574,2
7 FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (24) 3 KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPPAA KOSKEVAT LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleiskaavoitusta koskevat yleiset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteiden yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevissa tavoitteissa korostetaan palveluiden ja työpaikkojen hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmille sekä henkilöautoliikenteen mahdollisimman vähäistä tarvetta. Lisäksi tavoitteissa korostetaan, ettei uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palveluiden alueita tule sijoittaa irralleen olemasta olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytöllä tulee myös osoittaa elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, asumisen tarpeiden ja palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten tavoitteena on turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus eri väestöryhmille hillitsemällä kaupan palvelujen siirtymistä keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle. Valtakunnallisesti kaupan sijainnin vaikutus yhdyskuntarakenteen kehitykseen on kasvanut. Erityisen merkittävät vaikutukset on kaupan suuryksiköiden sijoittumisella kaupunkien ulosmeno-, ohitus- ja kehäteiden varsille, jolloin hierarkkisen keskusverkon rinnalle liikenteen solmukohtiin syntyy kaupan alueita, joilla asiointi perustuu lähes yksinomaan henkilöauton käyttöön. Kauppapaikan valinta pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvan saavutettavuuden perusteella johtaa usein ristiriitaan yhdyskuntien kehittämisen ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden kanssa. Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteena on (Ympäristöministeriö 2009): - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, - kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen, - asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen, - eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen, - varautua väestön ikääntymiseen, - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu, - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle.
8 FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (24) 3.2 Kaavatilanne ja yleiskaavan tavoitteet Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Keski-Suomen maakuntakaavassa Kyyjärven kirkonkylä on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), jolla osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Maakuntakaavassa on lisäksi annettu aluekohtainen suunnittelumääräys Kyyjärven kirkonkylää koskien, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Kuva 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Kyyjärven kirkonkylän alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista tai oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Kyyjärven keskustan asemakaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2006 kaavayhdistelmätyön avulla. Alkuperäisesti kirkonkylän asemakaava on koostunut eri aikaan laadituista asemakaavoista, jotka muutettiin numeeriseen muotoon kaavayhdistelmänä ja saatiin lainvoimaiseksi normaalin kaavaprosessin kautta. Laadittava yleiskaava tulee ohjaamaan asemakaavan muutoksia ja asemakaava-alueen laajentumista. Kyyjärven keskustan asemakaavassa on osoitettu liikerakentamiselle sijaintipaikkoja pääasiassa AL (asuin-, liike- ja toimistorakentamisen korttelialue), AL-1 (asuin, liike- ja toimistorakentamisen korttelialueilla, jolle on mahdollista sijoittaa huoltoasematoimintaa palvelevia rakennuksia enintään 50 % kokonaiskerrosalasta) ja KL (liikerakennusten korttelialue) alueille. Asemakaavassa Honkalehdon alueelle varattu KL-alue on toteutumaton. Kauppakeskus Paletin alue on asemakaavoittamatonta.
9 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (24) Kuva 3. Kyyjärven ajantasa-asemakaava. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan yleiskaavalle laaditaan työn alkuvaiheessa strategisia tavoitteita, suunnittelun yleistavoitteita ja yksityiskohtaisia suunnittelutavoitteita. Keskeiset kirkonkylän yleiskaavan selvitettävät kysymykset ovat: - Asutuksen ja yritystoiminnan tulevat laajenemisalueet - Palveluiden tarve ja sijoittuminen - Tieverkon rakenne ja kehittämistarpeet - Virkistysalueet, viheralueverkoston rakenne ja ulkoilureitit - Luonnonympäristön, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen
10 FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (24) 3.3 Julkiset palvelut Kaupallisten palveluiden lisäksi julkiset peruspalvelut ovat tärkeitä asukkaiden arjen sujumisen näkökulmasta. Kyyjärven keskeiset julkiset palvelut sijaitsevat Kyyjärven keskustassa, joka on välittömästi valtateiden risteysalueen itäpuolelle. Kunnan keskustassa sijaitsevat kunnantalo ja terveysasema. Perusopetusta vuosiluokille 1-9 tarjoava koulu, päiväkoti ja kirjasto sijaitsevat noin kilometrin keskustasta pohjoiseen. Samassa yhteydessä sijaitsee myös liikuntahalli. Kuva 4. Kunnan keskeisten julkisten palveluiden sijainti ja kauppakeskus Paletti asemakaavakartalla esitettynä.
11 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (24) 4 KAUPAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Myymäläverkko Kyyjärvellä toimii tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa (Sale) Kauppakeskus Paletin yhteydessä. Lisäksi päivittäistavaramyyntiä on sekä huoltoaseman (Shell) että kioskien yhteydessä. (Kyyjärven kunta). Kyyjärven erikoiskaupan palvelut sijaitsevat kuntakeskuksessa ja Kauppakeskus Paletissa. Kauppakeskuksessa toimii Alko sekä erikoismyymälöitä (mm. vaateliike, kirjakauppa, urheiluliike) sekä tehtaanmyymälöitä (Iittala ja Marimekko) sekä ravintolapalveluita. Paletin kokonaispinta-ala on noin 4000 m ja vuokrattavia liiketiloja on yhteensä noin 2600 m. Kuntakeskuksessa sijaitsee palvelualan yrityksiä (mm. pankkipalvelut, parturit, fysikaalinen hoito) sekä apteekki, leipomo ja kukkakauppa. Erikoiskaupan tarjonta on Kyyjärvellä kauppakeskus Paletin ansiosta kuntakokoon nähden erittäin monipuolinen. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti on Kyyjärvellä huomattavasti pienempi kuin maakunnassa ja seudulla keskimäärin (taulukko 4). Naapurikunnista Kivijärvellä on neljä erikoiskaupan myymälää ja Kannonkoskella kaksi erikoiskaupan myymälää Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan. Lähimmät Alkon myymälät sijaitsevat Karstulassa, Alajärvellä, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Taulukko 4. Asukkaat erikoiskaupan myymälää kohden Saarijärvi - Viitasaaren seudulla vuonna 2007 (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). Erikoiskauppa Asukkaita/ myymälä Kannonkoski 805 Karstula 293 Kinnula 233 Kivijärvi 351 Kyyjärvi 131 Pihtipudas 171 Saarijärvi 270 Viitasaari 212 Saarijärvi-Viitasaari 235 KESKI-SUOMI 283 Kyyjärveä lähimpänä sijaitsevat suuremmat kuntakeskukset ovat Alajärvi (42 kilometriä), Saarijärvi (54 km) ja Viitasaari (73 km). Näiden palvelutarjonta on luonnollisesti Kyyjärveä monipuolisempi. Maakuntakeskuksista Seinäjoelle on matkaa 105 kilometriä ja Jyväskylään 119 kilometriä. 4.2 Myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitykseen.
12 FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (24) Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Keski-suomen vähittäiskaupan myynti (pl. autokauppa) vuonna 2007 oli noin 1671 milj., josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 736 milj. ja erikoiskaupan myyntiä noin 935 milj.. Koko vähittäiskaupan myynnistä toteutui Jyväskylän seudulla noin 67 % ja Saarijärvi-Viitasaaren seudulla noin 10 %. Kuvassa 5 on esitetty Saarijärvi-Viitasaaren seudun myynnin jakautuminen kunnittain. Vähittäiskaupan myynti Saarijärvi-Viitasaari 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kannonkoski 2,5 % Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas 11,6 % 3,9 % 2,3 % 5,8 % 13,6 % Saarijärvi Viitasaari 25,6 % 34,6 % Kuva 5. Vähittäiskaupan myynnin jakautuminen kunnittain Saarijärvi- Viitasaaren seudulla. Kuvassa 6 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2007 Saarijärvi-Viitasaaren seudulla. Kunnista ostovoiman siirtymä on positiivinen ainoastaan Kyyjärvellä ja Viitasaarella, muissa kunnissa siirtymä on negatiivinen. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyyjärvi 12 % Viitasaari 6 % Saarijärvi -2 % Pihtipudas -13 % Karstula -25 % Kinnula -35 % Kivijärvi -49 % Kannonkoski -52 % Kuva 6. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Saarijärvi-Viitasaaren seudun kunnissa.
13 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (24) 4.3 Laskennallinen liiketilan lisätarve Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa tai nykyisten liiketilojen laajennuksia. Toisaalta myymäläkannan poistuma ja alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksen mukaan Saarijärvi- Viitasaaren seudun laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin k-m. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2 ja erikoiskauppaan noin k-m 2. Kyyjärven oman väestön ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve on noin 800 Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskennallinen liiketilatarve on koko Saarijärvi-Viitasaari alueella k- m, josta päivittäistavarakaupan osuus on k-m ja erikoiskaupan osuus k-m. Kyyjärven vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeeksi on arvioitu noin 800 k-m, joka kaikki kohdistuu erikoiskauppaan. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosille Saarijärvi- Viitasaaren seudulla (Keski-Suomen kaupallinen pvaleverkkoselvitys). LIIKETILATARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Saarijärvi-Viitasaari KESKI-SUOMI
14 FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (24) 5 KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPALLISET LÄHTÖKOHDAT 5.1 Kaupan palveluverkko ja sen suhde yhdyskuntarakenteeseen Kyyjärven kunta on väestömäärältään pieni kunta, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupan kysyntään ja tarjontaan alueella. Tästä esimerkkinä on, että kunnassa toimii tällä hetkellä ainoastaan yksi päivittäistavaramyymälä. Kuitenkin Kauppakeskus Paletin ansiosta kuntaan on kehittynyt kuntakokoon nähden erittäin monipuolinen erikoiskaupan tarjonta. Kauppakeskuksen tarjonta perustuu paikallisen kysynnän lisäksi ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman hyödyntämiseen. Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Kauppakeskus Palettiin, joka sijaitsee aivan Kyyjärven keskustan länsipuolella. Kauppakeskus Paletti on kunnan selkeä kaupallinen keskus, jonka asema kunnan kaupallisessa palveluverkossa on keskeinen jo nykyisessä laajuudessaan. Kyyjärven keskustan palvelut ovat Paletin rakentamisen jälkeen painottuneet enemmän palveluliiketoimintaan kuin vähittäiskaupan palveluihin. Maakuntakaavassa Paletin alueelle on osoitettu seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö (KM). Merkintä mahdollistaa alueelle vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen ja KM -merkinnän myös yleiskaavassa. Kyyjärven kunta kehittää päätöksillään Paletin aluetta jatkossakin, mikä vahvistaa sen asemaa. Paletti on kunnan kaupallinen keskus, mikä tulee tuoda esille yleiskaavassakin, mutta samalla tulee säilyttää pienempimuotoisen kaupan ja palveluiden sijoittumisedellytykset myös Kyyjärven keskustassa. Paletin kehittymisellä ei voida katsoa olevan yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta, kun otetaan huomioon kunnan koko, etäisyydet sekä liikenteellinen saavutettavuus myös kevyellä liikenteellä. 5.2 Kaupan toimintaedellytykset ja ostovoiman kehitys Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut ovat tällä hetkellä kattavat kunnan kokoon nähden. Kunnan ostovoiman siirtymä on positiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan vähittäiskaupan myynti on suurempi kuin kunnan oman väestön ostovoima. Mikäli kunnan kaupallinen tarjonta lisääntyy merkittävästi, myös ostovoiman positiivinen siirtymä kasvaa, koska kunnan oman ostovoiman kasvu ja laskennallinen liiketilan lisätarve on varsin vähäistä. Kyyjärvellä on tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa, jota täydentävät elintarvikekioskityyppiset palvelut esimerkiksi huoltoaseman yhteydessä. Kilpailunäkökulman ja palvelutarjonnan monipuolisuuden näkökulmasta olisi toivottavaa, että kunnassa olisi enemmän päivittäistavarakaupan tarjontaa. Erikoiskaupassa Kyyjärven vahvuutena on Kauppakeskus Paletin palvelutarjonta. Kauppakeskuksen erikoiskaupan tarjonta palvelee Kyyjärven asukkaiden lisäksi ohikulkuliikennettä, matkailijoita ja ympäristökuntien asukkaita. Kauppakeskusta on mahdollista kehittää jatkossakin tehtaanmyymälä- ja erikoiskaupan keskuksena, jolloin sen asiakaskunnasta mer-
15 FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (24) kittävä osa tulee Kyyjärven ulkopuolelta. Kauppakeskuksen kehittäminen turvaa olemassa olevien liikkeiden kannattavuuden ja kehitysedellytykset ja sitä kautta Kyyjärven asukkaille monipuoliset erikoiskaupan palvelut. Kyyjärven ja sen naapurikuntien sekä ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman rajallisuus asettaa kuitenkin rajat kauppakeskuksen laajentumiselle. Yleiskaavatyön yhteydessä tulee turvata Paletin mahdollisuudet kehittyä ottaen huomioon kauppakeskuksen realistiset kehittämisedellytykset. 5.3 Kaupan palveluiden saavutettavuus ja vaikutukset elinympäristöön Kyyjärven kunnan väestöstä noin 60 prosenttia asuu kirkonkylän alueella. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nykyisin kunnan keskeiselle paikalle ja kauppakeskus Paletti on hyvin ja turvallisesti saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Kevyen liikenteen saavutettavuuden merkitystä korostaa myös ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen Kyyjärvellä. Erikoiskaupassa Kyyjärven Paletin kaupalliset palvelut lisäävät myös naapurikuntien erikoiskaupan tarjontaa ja parantavat erikoiskaupan palveluiden saavutettavuutta, kun Saarijärven, Viitasaaren ja Alajärven sekä maakuntakeskusten sijasta ja rinnalla voidaan asioida Kyyjärven Paletissa. Laajempi erikoiskaupan tarjonta monilla kaupan toimialoilla sijoittuu joka tapauksessa myös tulevaisuudessa kaupunki- ja maakuntakeskuksiin. Kirkonkylän laajentumissuuntia tutkitaan yleiskaavatyön yhteydessä. Palveluverkon toimivuuden ja palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että uusi asuinrakentaminen kohdistuisi mahdollisimman lähellä kuntakeskusta eheyttäen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uusien kaupan palveluiden keskittäminen Kauppakeskus Paletin ja keskustan alueille tukee omalta osaltaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja turvaa parhaiten kaupan palvelujen saavutettavuuden myös tulevaisuudessa.
16 FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (24) 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Hankkeen kuvaus Asemakaava-alue sijaitsee valtateiden 13 ja 16 risteysalueen lounaispuolella. Risteysalueen kautta kulkee ajoneuvoliikennettä Jyväskylän suunnasta Kokkolaan ja Vaasaan sekä itä-länsi -suuntaista liikennettä nk. Sinistä tietä pitkin mm. Kuopiosta Vaasaan. Tiehallinnon tietojen mukaan valtatien 13:n liikennemäärä Kyyjärven eteläpuolella on 2200 ajoneuvoa/vrk, pohjoispuolella 1300 ajoneuvoa/vrk ja valtatie 16:n liikennemäärä Kyyjärven länsipuolella on 1900 ajoneuvoa/vrk (liikennemääräkartta 2008, Keski-Suomen tiepiiri). Asemakaava-alueella sijaitsee Paletin kauppakeskus, ABC kylmäasema, kolme asuinrakennusta, puutarhamyymälä kasvihuoneineen ja talousrakennuksia. Asuinrakennukset ovat luvuilla rakennettuja harja- ja aumakattoisia pientaloja. Kauppakeskus Paletin alueelle on osoitettu voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alue (km). Merkintä mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen alueelle. Laadittavan asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskittymän kehittäminen ja laajentuminen. Asemakaavaehdotuksessa liikerakentamiselle osoitetaan lisää tilaa ja uusi katu auttaa alueen levittäytymistä jatkossa myös etelään päin. Asemakaavaehdotuksessa Paletin kauppakeskuksen alue on osoitettu liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi KL-1, jolle saa rakentaa myös käsityö- ja matkailutarkoitusta palvelevia tiloja. Merkinnällä pj osoitetulle alueen osalle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Kortteliin varataan ajoyhteys huolto- ym. alueen sisäistä liikennettä varten. Alueella sijaitsevan puutarhamyymälän kohta on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi KL-2, jonne saa rakentaa paitsi käsityö- ja matkailutarkoitusta palvelevia tiloja myös puutarhamyyntiä palvelevia tiloja. Asemakaavaehdotuksessa KL-1 ja KL-2 alueiden tonttitehokkuudeksi on osoitettu e=0,6. Asemakaava-alue jakaantuu kahteen kortteliin, joiden rakennusoikeudet tonteittain ovat seuraavat: Kortteli ja tontti Asemakaavamääräys Rakennusoikeus (k-m ) 51:1 KL :2 KL :3 KL :4 KL :5 KL :6 KL :1 KL :2 KL Asemakaavan yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m.
17 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (24) Kuva 7. Kyyjärven Paletin asemakaavaehdotus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikön tai siihen verrattavan myymäläkeskittymän rakentaminen edellyttää asemakaavassa suuryksikölle osoitettua tonttia (KM-merkintä), ellei alue sijaitse maakunta- tai yleiskaavassa osoitetulla keskusta-alueella. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan myymälöitä, joita ovat esimerkiksi suuret supermarketit, hypermarketit ja tavaratalot. Auto-, huonekalu- ja rautakauppaa sekä muuta niin kutsuttua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaus ei koske. Ohjauksen piiriin kuuluvalle myymäläkeskittymälle ei ole säännöksissä annettu selkeää rajaa, jonka ylittyessä keskittymä on tulkittava vähittäiskaupan suuryksiköksi. Kuitenkin yli k- m keskittymällä on yleensä merkittäviä vaikutuksia. Kyyjärven kunnan suunnitelmana on laajentaa Kauppakeskus Palettia noin kaksinkertaiseksi nykyiseen laajuuteen verrattuna, jolloin laajennuksen suuruusluokka olisi k-m. Kauppakeskukseen sijoittuisi laajennuksen yhteydessä mahdollisesti myös toinen pieni päivittäistavaramyymälä. Muille asemakaavan alueille ei ole tällä hetkellä konkreettisia suunnitelmia.
18 FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (24) Kaupallisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä käsitellään sekä koko asemakaavan mitoitusvarauksen että kauppakeskuksen suunnitellun laajentumisen vaikutuksia. Kauppakeskuksen laajentumisen tarkastelu antaa realistisen lähestymistavan asemakaavan todellisten kaupallisten vaikutusten arvioinnille. Arvioinnissa otetaan huomioon kauppakeskuksen profiloituminen myös ohikulkevaa liikennettä palvelevana keskuksena, jonka seurauksena valtaosa keskuksen asiakaskunnasta tulee Kyyjärven kunnan ulkopuolelta ja maantieteellisesti hyvin laajalta alueelta. 6.2 Kaupalliset vaikutukset Uuden liikerakentamisen suhde ostovoiman kasvuun ja ostovoiman siirtymiin Ostovoiman siirtymiä, ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uusi liikerakentaminen tulee ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Paletin asemakaavassa on osoitettu yhteensä k-m liike- ja toimistorakennusten rakennusoikeutta. Asemakaavassa osoitettu tonttitehokkuus (e=0,6) ja kerroskorkeus (III) olisi liikerakennuksille poikkeuksellisen suuri ottaen huomioon Paletin sijainti väestömäärältään pienessä kunnassa. Voidaan pitää epätodennäköisenä, että asemakaavan rakennusoikeus tulisi käytettäväksi alueella täysimääräisesti liiketoimintaan. Mikäli koko rakennusoikeus toteutuisi liiketilana, se liki kymmenkertaistaisi Kyyjärven nykyisen liiketilan ja merkitsi suurta ostovoiman siirtymää nykyistä laajemmalta alueelta Kyyjärvelle. Käytännössä lähialueiden ostovoiman vähäinen määrä asettaisi haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle, mikä rajoittaisi alueelle sijoittuvan kaupan määrää kysynnän mukaiseksi. Nykyisin Kauppakeskus Paletin koko on noin 4000 m ja laajennuksen tavoitteena on kasvattaa kauppakeskus noin kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Kyyjärven ostovoiman siirtymä on tällä hetkellä positiivinen juuri Paletin kauppakeskuksen ansiosta. Toisaalta Paletissa on sellaista palvelutarjontaa, jonka on tarkoituskin palvella Kyyjärven asukkaiden lisäksi myös naapurikuntien asukkaita ja ohikulkevaa liikennettä (esimerkiksi Alko). Paletin laajentuminen lisäisi Kyyjärven ostovoiman positiivista siirtymää, koska Kyyjärven oman väestön ostovoiman kasvun perusteella arvioitu laskennallinen liiketilantarve vuoteen 2030 mennessä on noin 800 k-m. Koko Saarijärvi-Viitasaaren seudun vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin k-m. Mikäli kauppakeskus laajentuisi kaksinkertaiseksi nykyisestään ja laajennuksen myynniksi arvioitaisiin 1500 /m, olisi sen lisämyynti yhteensä 6 M. Se vastaisi noin 60 prosenttia Kyyjärven vähittäiskaupan nykyisestä myynnistä ja kasvattaisi kunnan ostovoiman siirtymää noin 80 prosenttiin. Näin ollen hankkeella olisi ylikunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat erityisesti Kyyjärven naapurikuntiin. Kuitenkin, kun otetaan huomioon näiden kuntien vähäinen erikoiskaupan tarjonta ja kasvumahdollisuudet, jäävät palvelutarjontaan kohdistuvat vaikutukset vähäisiksi naapurikunnissa.
19 FCG Finnish Consulting Group Oy 19 (24) Kun tarkastelussa otetaan huomioon koko Saarijärvi-Viitasaaren seudun vähittäiskaupan laskennallinen liiketilantarve, niin Paletin laajennuksen jälkeen ostovoiman kasvu mahdollistaa vähittäiskaupan kehittymisen seudun muissa kunnissa. Lisäksi osa asiakkaista tulee kauppakeskukseen naapurikunnista, jotka sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Kauppakeskus Paletin suunniteltu laajennus ( k-m ) lisäisi Kyyjärvelle kohdistuvaa ostovoiman siirtymää. Kun otetaan huomioon Kyyjärven naapurikuntien heikko erikoiskaupan tarjonta, ohikulkuliikenteen matkailijoiden merkitys asiakaskunnassa sekä koko Saarijärvi-Viitasaari alueen ostovoiman kasvu, jäävät ostovoiman siirtymän kasvamisesta aiheutuvat vaikutukset vähäisiksi naapurikunnissa Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Kyyjärven kunta on kehittänyt aktiivisesti kauppakeskus Palettia kunnan kaupalliseksi keskukseksi. Liiketoimintamallin ansiosta kuntaan on syntynyt kauppakeskus, joka pystyy jo nyt tarjoamaan erikoiskaupan palveluita pienen kunnan asukkaille normaalia kattavammin. Päivittäistavarakaupassa Kyyjärven pieni ostovoima ja sen kehitys asettaa rajat myymäläverkon kehittymiselle sekä myymäläyksiköiden suuruudelle. Erikoiskaupassa juuri liikenneasema-kauppakeskusmaisuus mahdollistaa tarjonnan kehittämistä edelleen. Avainasemassa kehittämisessä on, että kauppakeskukseen löytyy sen toimintamallia ja nykyistä tarjontaa vahvistavia yrityksiä. Erityisesti kauppakeskukseen sijoittuvat Alko ja tehdasmyymäläliikkeet toimivat vetovoimatekijöinä laajemmalle alueelle. Kokonaisuutena Paletin alueen erikoiskaupan tarjontaa voisi edelleen laajentaa sellaisilla myymälätyypeillä, jotka saavat hyötyä ohikulkuliikenteen asiakaspotentiaalista. Kauppakeskus mahdollistaa myös paikallisten käsityö- ja muiden tuotteiden myynnin erityisesti matkailijoille. Mikäli kauppakeskus Paletin ympäristöön syntyisi asemakaavan koko rakennusoikeuden mukainen kaupallinen keskittymä, voisi se vaikeuttaa Saarijärvi-Viitasaari seudun kuntakeskuksen erikoistavarakaupan kehittymistä. Koska näissä keskuksissa lähialueiden ostovoima on Kyyjärveen verrattuna moninkertainen, hakeutuu erikoiskauppa todennäköisesti jatkossakin näihin kuntakeskuksiin ennemmin kuin Kyyjärvelle. Kauppakeskus Paletin laajentaminen parantaa kauppakeskuksen vetovoimaisuutta ja synnyttää edellytyksiä erikoiskaupan myymälöiden sijoittumiselle Kyyjärvelle sekä osaltaan varmistaa nykyisten yritysten toiminta- ja kehitysedellytykset Vaikutukset kaupan palvelutarjontaan ja -verkkoon Kauppakeskus Paletti tarjoaa Kyyjärven ja sen lähialueiden asukkailla erikoiskaupan palveluita tehdasmyymälöiden ja muiden erikoiskaupan myymälöiden myötä. Kauppakeskuksen tarjonta täydentää lähialueiden puutteellista erikoiskaupan tarjontaa, koska vastaavia myymälöitä ei sijaitse lähialueilla. Lähimmät vastaavat erikoiskaupan myymälät sijaitsevat suuremmissa kunta- ja maakuntakeskuksissa.
20 FCG Finnish Consulting Group Oy 20 (24) Paletin palvelutarjonta on muodostunut myös ohikulkuliikenteen matkailijoiden asiointia tukevaksi, jolloin kauppakeskuksesta hankitaan esimerkiksi lahjatavaroita matkan yhteydessä sekä pysähdytään hintatasoltaan edullisimpiin tehdasmyymälöihin. Kauppakeskuksen laajennus merkitsisi uusien myymälöiden perustamista keskukseen, joka tekisi kauppakeskuksesta houkuttelevamman pysähdyspaikan ohikulkevalle liikenteelle ja lisäisi myös siinä pysähtyvien asiakkaiden keskiostoksen suuruutta. Kauppakeskus Paletti sijaitsee aivan Kyyjärven kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Paletin kehittyminen täydentää Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa. Ohikulkuliikenteeseen tukeutuva kauppakeskus mahdollistaa myös sellaisten erikoiskaupan palveluiden sijoittumisen kuntaan, jotka muissa tapauksissa sijaitsivat suuremmissa kuntakeskuksissa. Mikäli Paletin kauppakeskus laajentuisi, se lisäisi kunnan ja sen asukkaiden palvelutarjontaa. Mikäli asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus toteutuisi täysimääräisenä, voisi se vaikuttaa Kyyjärven läheisimpien suurempien kuntakeskuksen erikoiskaupan kehittymisedellytyksiin ja siten myymäläverkkoon. Kuitenkin on epätodennäköistä, että monille paikkakunnille sijoittuvat ja paikalliseen ostovoimaan perustuvat myymäläketjut asettaisivat sijaintipäätöksissään Kyyjärven etusijalle esimerkiksi Alajärven, Saarijärven tai Viitasaaren verrattuna. Koska kauppakeskus Paletti perustuu harvaan asutun seudun erikoistavarakaupan ostovoiman sekä ohikulkuliikenteen hyödyntämiseen, ei sillä voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toimintaan lähialueella. Kauppakeskuksen laajennuksen myötä sen tarjonta täydentää lähialueiden nykyisin puutteellista erikoiskaupan tarjontaa Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Kauppakeskus Paletti sijaitsee aivan Kyyjärven kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä valtateiden risteyksessä. Valtateiden risteysjärjestelyt on toteutettu liikenneympyränä ja kevyen liikenteen yhteys kuntakeskukseen on toteutettu alikulkuna. Kauppakeskus on Kyyjärven asukkaiden erinomaisesti saavutettavissa sekä henkilöautolla että kevyen liikenteen keinoin. Kauppakeskuksen laajentuminen ja uusien erikoiskaupan palveluiden syntyminen parantaa näiden palveluiden saavutettavuutta, koska se lisää Kyyjärvelle sellaista erikoiskaupan tarjontaa, joka on ollut aikaisemmin saatavissa vain lähimmistä suuremmista kunta- tai maakuntakeskuksista Vaikutukset työllisyyteen Kauppakeskus Paletin laajennus merkitsee karkeasti arvioiden 5-7 miljoonan euron investointeja rakentamiseen, kun keskimääräisenä rakennuskustannuksena käytetään 1300 /k-m. Panos-tuotoskertoimen mukaan kyseisen suuruinen investointi saisi aikaan noin henkilötyövuoden välittömän työllisyysvaikutuksen rakennustoiminnassa. Työllisyysvaikutus jakaantuu koko rakennusajalle. Mikäli koko asemakaavan rakennusoikeus toteutuisi, merkitsisi se moninkertaisia vaikutuksia edellä esitettyihin lukuihin verrattuna. Kaupan toiminnan aikainen työllisyysvaikutus on riippuvainen sinne sijoittuvasta liiketoiminnasta.
21 FCG Finnish Consulting Group Oy 21 (24) 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Kirkonkylän yleiskaava Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Kyyjärven kunta on väestömäärältään pieni kunta, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupan kysyntään ja tarjontaan alueella. Kauppakeskus Paletin ansiosta kunnassa on kuntakokoon nähden erittäin monipuolinen erikoiskaupan tarjonta. Kauppakeskuksen tarjonta perustuu paikallisen kysynnän lisäksi ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman hyödyntämiseen. Yleiskaavatyön yhteydessä tulee turvata Paletin kehittymismahdollisuudet ottaen kuitenkin huomioon kauppakeskuksen realistiset kehittämisedellytykset. Kyyjärven ja naapurikuntien sekä ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman rajallisuus asettavat rajat myös kauppakeskuksen laajentumiselle. Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut sijoittuvat Kauppakeskus Palettiin, joka sijaitsee aivan Kyyjärven keskustan länsipuolella. Kauppakeskus Paletti on kunnan selkeä kaupallinen keskus, jonka asema on kunnan kaupallisessa palveluverkossa keskeinen. Paletin kaupallinen vetovoiman tulee turvata myös tulevaisuudessa. Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut ovat tällä hetkellä kattavat kunnan kokoon nähden. Kunnan ostovoiman siirtymä on positiivinen eli kunta saa ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Mikäli kunnan kaupallinen tarjonta lisääntyy, myös ostovoiman positiivinen siirtymä kasvaa. Kyyjärvellä on tällä hetkellä ainoastaan yksi päivittäistavarakauppa, jota täydentävät elintarvikekioskityyppiset palvelut. Kilpailunäkökulman ja palvelutarjonnan monipuolisuuden näkökulmasta olisi toivottavaa, että kunnassa olisi enemmän päivittäistavarakaupan tarjontaa. Erikoiskaupassa Kyyjärven vahvuutena on Kauppakeskus Paletin palvelutarjonta. Kauppakeskus palvelee erikoiskaupassa kunnan asukkaiden lisäksi ohikulkuliikennettä ja matkailijoita sekä ympäristökuntien asukkaita. Kauppakeskusta on mahdollista kehittää jatkossakin tehtaanmyymälä- ja erikoiskaupan keskuksena, jolloin sen asiakaskunnasta merkittävä osa on muita kuin Kyyjärven asukkaita. Kauppakeskuksen kehittäminen turvaa myös olemassa olevien liikkeiden kannattavuuden ja kehittymismahdollisuudet. Kyyjärven kunnan väestöstä noin 60 prosenttia asuu kirkonkylän alueella. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nykyisin kunnan keskeiselle paikalle ja kauppakeskus Paletti on hyvin ja turvallisesti saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Kevyen liikenteen saavutettavuuden merkitystä korostaa myös ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen Kyyjärvellä.
22 FCG Finnish Consulting Group Oy 22 (24) Kirkonkylän laajentumissuuntia tutkitaan yleiskaavatyön yhteydessä. Palveluverkon toimivuuden ja palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että uusi asuinrakentaminen kohdistuisi mahdollisimman lähellä kuntakeskusta eheyttäen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uusien kaupan palveluiden keskittäminen Kauppakeskus Paletin ja keskustan alueille tukee omalta osaltaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja turvaa parhaiten kaupan palvelujen saavutettavuuden myös tulevaisuudessa. Paletin asemakaava Paletin asemakaavassa on osoitettu yhteensä k-m liike- ja toimistorakennusten rakennusoikeutta. Voidaan pitää epätodennäköisenä, että asemakaavan rakennusoikeus tulisi käytettäväksi alueella täysimääräisesti liiketoimintaan. Mikäli koko rakennusoikeus toteutuisi liiketilana, se liki kymmenkertaistaisi Kyyjärven nykyisen liiketilan ja merkitsi suurta ostovoiman siirtymää huomattavasti nykyistä laajemmalta alueelta Kyyjärvelle. Käytännössä lähialueiden ostovoiman vähäinen määrä asettaa haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle, mikä rajoittaa alueelle sijoittuvan kaupan määrää kysynnän mukaiseksi. Realistisemmin asemakaavan kaupallisia vaikutuksia voidaan arvioida tarkastelemalla suunnitellun Kauppakeskus Paletin laajennusta. Suunniteltu laajennus ( k-m ) lisäisi Kyyjärvelle kohdistuvaa ostovoiman siirtymää. Näin ollen hankkeella olisi ylikunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat erityisesti Kyyjärven naapurikuntiin. Kun otetaan huomioon Kyyjärven naapurikuntien vähäinen erikoiskaupan tarjonta, ohikulkuliikenteen merkitys asiakasmäärissä sekä koko Saarijärvi-Viitasaari alueen ostovoiman kasvu, jäävät ostovoiman siirtymän kasvamisesta aiheutuvat vaikutukset vähäisiksi naapurikunnissa. Kauppakeskus Paletin laajentaminen parantaa kauppakeskuksen vetovoimaisuutta ja synnyttää edellytyksiä erikoiskaupan myymälöiden sijoittumiselle Kyyjärvelle sekä osaltaan varmistaa nykyisten yritysten toiminta- ja kehitysedellytykset. Koska kauppakeskus Paletti perustuu harvaan asutun seudun erikoistavarakaupan ostovoiman sekä ohikulkuliikenteen hyödyntämiseen, ei sillä voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toimintaan lähialueella. Kauppakeskuksen laajennuksen myötä sen tarjonta täydentää lähialueiden nykyisin puutteellista erikoiskaupan tarjontaa. Kauppakeskus on Kyyjärven asukkaiden erinomaisesti saavutettavissa sekä henkilöautolla että kevyen liikenteen keinoin. Kauppakeskuksen laajentuminen ja uusien erikoiskaupan palveluiden syntyminen parantaa palveluiden saavutettavuutta, koska se lisää Kyyjärvelle sellaista erikoiskaupan tarjontaa, joka on ollut aikaisemmin saatavissa vain lähimmistä suuremmista kunta- tai maakuntakeskuksista.
23 FCG Finnish Consulting Group Oy 23 (24) LÄHDELUETTELO Heinimäki Heikki (2006). Kaupan toimintaympäristö. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki Kauppa 2005 Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa (2000). Oy Edita Ab. Helsinki Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki. Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys Koistinen Katri ja Tiina Vesala (2006). Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomen keskeisillä kaupunkiseuduilla Kuluttajatutkimuslaitoksen julkaisuja 6/2006. Kyyjärven kunta. Yritysluettelo. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Pulkkinen Matti ja Spåre Harri (1999). Erikoistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. LTT-tutkimus Oy. Sarja B 151. Helsinki Purasjoki, Matti (2009). Kaavoitus, kauppa ja kilpailu. Selvityshenkilö Matti Purasjoen raportti ympäristöministeriölle Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (2008). Vähittäiskauppa Suomessa Tuomas Santasalo Ky. Helsinki. Santasalo, Tuomas ja Heli Heusala (2002). Erikoiskauppa kaavoituksessa. Tuomas Santasalo Ky. Hakapaino Oy. Helsinki. Spåre Harri ja Pulkkinen Matti (1997). Päivittäistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos. Sarja B 139. Helsinki Suomen kauppakeskusyhdistys ry (2010). Kauppakeskukset Finnish Shopping Centers Keski-Suomen tiepiiri. Liikennemääräkartat Tilastokeskus. Toimipaikkarekisteri TNS Gallup Oy (2006). Suuri vaikutusaluetutkimus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtionneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Ympäristöministeriö (2009a). Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti. Ympäristöministeriön raportteja 21 / Ympäristöministeriö (2008). Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia. Ympäristöministeriön raportteja 16 / 2008.
24 FCG Finnish Consulting Group Oy 24 (24) Ympäristöministeriö (2007). Kaupan ja kilpailun työryhmän raportti. Ympäristöministeriön raportteja 26 / Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. Ympäristöopas 115. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Edita Prima Oy. Helsinki. Ympäristöministeriö (2001). Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarjan opas 4. Edita Oy. Helsinki. Ympäristöministeriö (2000). Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarjan opas 2. Edita Oy. Helsinki.
Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotKauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys
LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotNiskanperän OYK kaupallinen selvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti
MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotYLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys
FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2
LisätiedotVirojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus
VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotEURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys
EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotKauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue
Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotKAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET
Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotLausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto
Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt
LisätiedotLahdesjärvi, asemakaavamuutos: kaupallisten vaikutusten arviointi
TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärvi, asemakaavamuutos: kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P36255 Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan
LisätiedotEteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P38152 Loppuraportti 1 (33) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotJumalniemen kauppakeskus, Ahlströmintie, Kotka.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Jumalniemen kauppakeskus, Ahlströmintie, Kotka. PROJ.NRO 0614 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotKempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 2. ehdotusvaiheen palaute Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe KESKUSTA / RISTISUO (101 / 003) LINNAKANGAS / LINNAKANGAS
LisätiedotUUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN
Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.12.2016 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 235 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 442101, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotKOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto
Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 235 14.12.2016 46 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 442101, 31. kaupunginosa
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotVähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija
Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-
LisätiedotOSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS
Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän
LisätiedotUUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN
Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-
LisätiedotSeinäjoen vähittäiskaupan selvitykset
SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN
LisätiedotNurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi
JOENSUUN KAUPUNKI Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33019 Loppuraportti 1 (21) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN
LisätiedotPohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet
LisätiedotRuskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotRAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
RAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANKÄYTTÖPALVELUT 12.12.2017 YLEISTÄ Maankäyttö-
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotLeppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Oulun seutu, seutuhallitus 20.8.2010 Oulun
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Laadittu 1.11.2014 Tarkistettu 06.10.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: 144/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 Suunnittelualueen
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotKeski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi
KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti
RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotLausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta
Lausunto UUDELY/12124/2017 24.1.2018 Julkinen Lohjan kaupunki PL 71 08101 LOHJA kaavapalaute@lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 27.11.2017 Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta
LisätiedotEspoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta
ESPOON KAUPUNKI Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33964 Loppuraportti
LisätiedotYLITORNIO KUNTA SEITAP OY
1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne
LisätiedotOngelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari
Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotKAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; KORTTELIN 201 POHJOISPUOLI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Vastaanottaja Kaustisen kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 29.4.2016 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; KORTTELIN 201 POHJOISPUOLI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 79-81, 85 ja sekä katu-, viher- ja erityisaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 27.3.2018 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0619 Lamminkadun eteläpään asemakaavamuutos 6. (Suopelto) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 66. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 133 JA 141 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, Vaajakoskentie 101 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut/kaavoitus
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotSeinäjoen vähittäiskaupan selvitykset
SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN
LisätiedotKotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotKeskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
Lisätiedot