Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Transkriptio

1 OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki

3 Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Kaupan sijainnin ohjaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Tarkastelualue VÄHITTÄISKAUPAN NYKYISEN PALVELURAKENTEEN PÄÄPIIRTEET Päivittäistavarakauppa Myymäläverkko Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntiala alueittain Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Erikoiskauppa Myymäläverkko Erikoiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Palveluverkon kokonaisuus ja palvelujen saavutettavuus KAUPAN KEHITYSNÄKYMÄT Kaupan ja kulutustottumusten yleisiä kehitystrendejä Arvio ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä Väestömäärän ja ostovoiman kehitys Liiketilatarpeen kehitys Ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen YLEISKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleiskaavaluonnoksen keskusverkkoa ja kaupan palveluita koskevat ratkaisut Yleiskaavaluonnoksen keskusverkko Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen yleiskaavaluonnoksessa Yleiskaavaluonnoksen palaute sekä keskustelu- ja työpajatilaisuus Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan palveluverkon kokonaisuus Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan alueiden vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Yhteenveto kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvista vaikutuksista Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaupan palveluverkon kokonaisuus Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaupan alueiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhteenveto yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvista vaikutuksista Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen Kaupan palveluverkon kokonaisuus Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Yhteenveto palvelujen saavutettavuuteen kohdistuvista vaikutuksista Muut vaikutukset Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät ja tulevaisuuden muutostekijät... 54

4 Loppuraportti 2 (68) 6 SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE JA YHTEENVETO Päivittäistavarakaupan sijainninohjaus Ritaharju-Ritaportin alueen kehittäminen Kellon liittymän alueen kehittäminen Kaakkurin alueen kehittäminen Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Keskustelu- ja työpajatilaisuuden ohjelma Liite 2. Päivittäistavarakaupan myymälätyypit Liite 3. Erikoiskaupan toimialaryhmät... 67

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (68) Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 1 JOHDANTO Uuden Oulun yleiskaava on yleispiirteinen ja strateginen kaava, joka ohjaa laajan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Yleiskaava esitetään kahdella kaavakartalla. Koko Oulua koskeva yleiskaava on luonteeltaan strateginen yleiskaava, jota täsmennetään keskeiselle kaupunkialueelle laadittavalla yleiskaavalla. Kaupan näkökulmasta koko Oulua koskeva strateginen yleiskaava jäsentää keskusverkkoa ja kaupan palveluverkkoa. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa esitetään kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevat ratkaisut aluevarauksina ja niitä koskevina kaavamääräyksinä. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Tässä selvityksessä on arvioitu Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin, uusimpiin tilasto-, rekisteri- ja tutkimustietoihin sekä paikkatietotarkasteluihin perustuen. Keskeinen lähtöaineisto on Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys ja sen täydennysselvitys. Arvioinnissa painottuu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavaa koskevien sisältövaatimusten (MRL 39 ) ja vähittäiskauppaa koskevien sisältövaatimusten (MRL 71b ) toteutumisen arviointi. Selvityksessä on esitetty - kaupan nykyisen palvelurakenteen pääpiirteet, - arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilatarpeesta, - yleiskaavaluonnoksen kaupallisten vaikutusten arviointi - vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen - yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen - muut vaikutukset (mm. ihmisten elinolot, yhdyskuntatalous, työllisyys) - epävarmuustekijät ja tulevaisuuden muutostekijät - suositukset jatkosuunnittelulle Vaikutusten arviointi on tehty Oulun kaupungin toimeksiannosta. Oulun kaupungin yleiskaavayksikkö on koonnut ja työstänyt vaikutusten arvioinnin lähtöaineistoja, muun muassa palvelurakenteen nykytilanteen kuvauksen sekä ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksen osalta. Vaikutusten arviointityötä ovat ohjanneet yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen, yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen, yleiskaavainsinööri Paula Korkala ja kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo. Työn aikana on pidetty kaksi ohjausryhmän kokousta sekä keskustelu- ja työpajatilaisuus kaupan ja muiden sidosryhmien edustajille. Keskustelu- ja työpajatilaisuuden tavoitteena oli saada kaupan toimijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä yleiskaavaehdotuksen valmisteluun ja vaikutusten arviointiin. Tilaisuuteen osallistui kaupan, rakennusliikkeiden ja Oulun kaupungin edustajia. Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnista on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, jossa arvioinnin ovat laatineet Taina Ollikainen ja Mari Pohjola.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (68) 2 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaupan sijainnin ohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Yleiskaava on keskeinen kaavamuoto kaupallisen palveluverkon suunnittelussa. Kaupan palveluja on yleiskaavassa tarkasteltava osana kunnan muuta yhdyskuntarakennetta ja erityisesti suhteessa keskus- ja palveluverkkoon sekä liikenneverkkoon. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (68) Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. 2.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaalla on voimassa koko maakunnan ja kaikki maankäyttökysymykset käsittävä ns. kokonaismaakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja kaava tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa kaupan sijoittumista on ohjattu aluerakennetta koskevin aluevarauksin ja merkinnöin. Maakuntakaavan lähtökohtana on ollut seudullisesti merkittävien kaupan suuryksiköiden sijoittaminen keskustaalueille, eikä maakuntakaavassa ole osoitettu seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijaintipaikkoja keskustojen ulkopuolelle. Maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä Ensimmäisessä vaiheessa (1. vaihemaakuntakaava) on käsitelty energiantuotantoon, kaupan palvelurakenteeseen ja aluerakenteeseen, taajamiin, luonnonympäristöön sekä liikennejärjestelmään ja logistiikkaan liittyvää maankäyttöä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (68) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijoittuminen ja mitoitus. Kaavan mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on maakuntakaavassa osoitetulla Oulun seudun yhtenäisellä taajamatoimintojen alueella päivittäistavarakaupassa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m² sekä muualla Oulun seudulla päivittäistavarakaupassa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m². Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (Pohjois- Pohjanmaan liitto 2013)

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (68) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Oulun kaupungin alueelle seuraavat merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijaintia ja mitoitusta ohjaavat merkinnät: Oulun keskustatoimintojen alue (C-1). Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta tulee kehittää Pohjois-Suomen kaupallisena pääkeskuksena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten ja palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen. Alueelle ei ole määritelty vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta. Keskustatoimintojen alue (C). Merkinnällä on osoitettu Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon entiset kuntakeskukset. Suunnittelumääräyksen mukaan alueille saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitus on kaikissa keskuksissa k-m 2. Oulun aluekeskuksen keskustatoimintojen alue (C-3). Merkinnällä on osoitettu Kaakkurin, Ritaharjun ja Hiukkavaaran aluekeskukset. Suunnittelumääräyksen mukaan alueille saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitus on aluekeskuksissa yhteensä k- m 2, josta Hiukkavaaran osuus enintään kolmannes. Vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Merkinnällä on osoitettu Oulun Linnanmaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteena. Suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m 2. Erikoiskaupan suuryksikkö (km-1). Merkinnällä on osoitettu Kiimingin Välikylä merkitykseltään seudullisten tilaa vaativan tai muun keskustatoimintojen alueille soveltumattoman erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteena. Suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m 2. Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue (kma). Merkinnällä on osoitettu Kaakkuri-Vasaraperä, Ritaharju-Ritaportti ja Äimärautio. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa merkitykseltään seudullisia erikoiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä myös keskustatoimintojen alueiden ja kaupan suuryksikköalueiden ulkopuolelle. Alueille voidaan sijoittaa sellaista paljon tilaa vaativan tavaran tai muuta erikoiskauppaa, joka ei kaupan laatu huomioon ottaen sovellu keskustatoimintojen alueille. Alueiden yhteenlaskettu kokonaismitoitus on k-m Tarkastelualue Selvityksen tarkastelualueena on Oulun kaupungin alue, mutta selvityksessä tarkastellaan riittävällä tarkkuudella vähittäiskaupan nykytilannetta ja kehitysnäkymiä sekä vaikutuksia myös Oulun seudulla. Oulun kaupungin alueella tarkastelut tehdään koko kaupungin tasolla ja suuralueittain.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (68) 3 VÄHITTÄISKAUPAN NYKYISEN PALVELURAKENTEEN PÄÄPIIRTEET 3.1 Päivittäistavarakauppa Myymäläverkko A.C. Nielsen Finland Oy:n rekisteritietojen mukaan Oulun seudulla toimi 145 päivittäistavaramyymälää ja Oulun kaupungin alueella 116 myymälää (80 % seudun myymälöistä) vuoden 2012 lopussa. Oulun päivittäistavaramyymälöistä 97 oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä, 18 päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä ja yksi kauppahalli. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Oulun päivittäistavaramyymälöistä suurin osa oli suuria valintamyymälöitä (35 myymälää). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketeja (18 myymälää) ja pieniä valintamyymälöitä (14 myymälää). Oulussa on kuusi hypermarketia, jotka sijaitsevat Raksilassa (2), Limingantullissa, Linnanmaalla, Kaakkurissa ja Ruskossa. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaraa myydään tavarataloiksi luokiteltavissa laajan tavaravalikoiman myymälöissä ja huoltoasemilla. A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset myymälätyypit on esitetty liitteessä 2. Taulukko 1. Oulun ja Oulun seudun päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä 2012 (A.C. Nielsen Finland Oy). Myymälätyyppi Myymälöiden lukumäärä 2012 Oulu Oulun seutu Hypermarket (>2 500 m 2 ) 6 7 Tavaratalo (>1 000 m 2 ) 7 7 Supermarket, iso (>1 000 m 2 ) Supermarket, pieni ( m 2 ) Valintamyymälä, iso ( m 2 ) Valintamyymälä, pieni ( m 2 ) Pienmyymälä (<100 m 2 ) 5 7 Erikoismyymälä Kauppahalli 1 1 YHTEENSÄ Koko pt-valikoimaa myyvät myymälät Asukasmäärä / myymälä Asukaslukuun suhteutettuna Oulussa oli vuoden 2012 lopussa asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä). Asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli Oulussa suurempi kuin koko maassa keskimäärin (1 692 asukasta). Vuonna 2008 Uuden Oulun alueella oli asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, joten päivittäistavarakaupan palveluverkon kattavuus on jonkin verran parantunut. Oulun päivittäistavaramyymälöiden määrä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 Uuden Oulun alueella toimi 103 päivittäistavaramyymälää eli 13 myymälää vähemmän kuin vuonna Koko päivittäistavaravalikoimaa myyvien myymälöiden määrä on lisääntynyt kuudella myymälällä ja erikoismyymälöiden määrä seitsemällä myymälällä. Eniten on lisääntynyt isojen supermarkettien määrä (5 myymälää) ja isojen valintamyymälöiden määrä (4 myymälää). Muualla Oulun seudulla päivittäistavaramyymälöiden kokonaismäärä on vähentynyt yhdellä vuosina Pienien supermarkettien määrä on lisääntynyt yhdellä ja pienien valintamyymälöiden määrä yhdellä. Isojen supermarkettien määrä on vähentynyt yhdellä ja erikoismyymälöiden määrä kahdella myymälällä Oulun seudulla.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (68) Seuraavassa kuvassa on esitetty Oulun päivittäistavaramyymälöiden sijainti. Kartta perustuu A.C. Nielsenin vuoden 2012 rekisteritietoihin, mutta siihen on tehty lisäksi tiedossa olevia myymäläverkon muutoksia. Kuva 2. Oulun päivittäistavaramyymälöiden sijainti, kartassa esitettyjen myymälöiden lisäksi Ylikiimingissä toimii yksi ja Yli-Iissä kaksi myymälää (Oulun kaupunki, yleiskaavoitus).

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (68) Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntiala alueittain Päivittäistavarakaupan myynti, myyntiala ja myyntitehokkuus A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan vuonna 2012 Oulussa (indeksi 100) ja Oulun seudulla (indeksi 100) oli päivittäistavaramyymälöiden myyntialaa asukasta kohti jonkin verran vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 107). Kunnittain tarkasteltuna Oulun seudulla oli eniten myyntialaa asukasta kohti Hailuodossa ja vähiten Lumijoella. Suuralueittain tarkasteltuna Oulun kaupungin alueella eniten myyntialaa asukasta kohti oli Nuottasaaren alueella (indeksi 1 420). Myös päivittäistavaramyymälöiden PT-myynti asukasta kohti oli Oulun seudulla (indeksi 98) ja Oulussa (indeksi 100) jonkin verran pienempi kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 105). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli vuonna 2012 Oulun seudulla jonkin verran alhaisempi (indeksi 97) ja Oulussa jonkin verran korkeampi (indeksi 100) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 98). Kunnittain tarkasteltuna Oulun seudulla korkein myyntitehokkuus oli Muhoksella ja alhaisin Hailuodossa ja Tyrnävällä. Suuralueittain tarkasteltuna Oulun kaupungin alueella korkein myyntitehokkuus oli Kaakkurin alueella (indeksi 139). Taulukko 2. Päivittäistavaramyymälöiden myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus vuonna 2012 indeksinä, Oulu = 100 (A.C.Nielsen Finland Oy). Myymälöiden määrä Pt-myyntiala/as OULU=100 Pt-myynti/as OULU=100 Pt-myyntiteho OULU=100 Suuralueet 1 KESKUSTA HÖYHTYÄ OULUNSUU KAUKOVAINIO NUOTTASAARI KAAKKURI MAIKKULA TUIRA PUOLIVÄLINKANGAS KOSKELA PATENIEMI KAIJONHARJU MYLLYOJA SANGINSUU KORVENSUORA YLIKIIMINKI 1 17 HIUKKAVAARA HAUKIPUDAS KELLO KIIMINKI JÄÄLI OULUNSALO YLI-II 2 OULU YHTEENSÄ Oulun seutu Koko maa

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (68) Päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen Oulun seudun vuoden 2012 päivittäistavaramyynnistä toteutui Oulussa 83 %. Muissa kunnissa päivittäistavaramyynnin osuus koko seudun myynnistä vaihteli Hailuodon 0,5 %:sta Kempeleen 7 %:iin. Oulun päivittäistavaramyynnin osuus koko seudun myynnistä (83 %) oli jonkin verran suurempi kuin väestön osuus koko seudun väestöstä (81 %). Muissa kunnissa päivittäistavaramyynnin osuus oli yhtä suuri tai pienempi kuin väestön osuus. (A.C. Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus) Kuva 3. Päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen kunnittain Oulun seudulla vuonna 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus) Oulun vuoden 2012 päivittäistavaramyynnistä toteutui Keskustan suuralueella noin 22 %. Seuraavaksi suurin osuus myynnistä oli Kaakkurin (noin 12 %) ja Kaijonharjun (noin 11 %) alueilla. Päivittäistavaramyynnin osuus koko kaupungin myynnistä oli suurempi kuin väestön osuus Keskustan, Nuottasaaren, Kaakkurin, Kaijonharjun, Korvensuoran, Haukiputaan ja Kiimingin suuralueilla. Muilla suuralueilla päivittäistavaramyynnin osuus oli pienempi kuin väestön osuus, eniten Koskelan, Pateniemen, Maikkulan, Oulunsalon ja Myllyojan suuralueilla.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (68) Kuva 4. Päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen suuralueittain Oulussa vuonna 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus) Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on tietyn alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Mikäli ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle eikä alueen tarjonta vastaa kysyntää. Tässä esitetty ostovoiman nettosiirtymä osoittaa myynnin ja ostovoiman erotuksen tietyllä alueella (nettosiirtymä), ei siirtymien suuntaa eikä sisään ja ulosvirtauksen määrää.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (68) Oulun seudulla päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta olivat vuonna 2012 tasapainossa (ostovoiman siirtymä 0 %). Hailuodossa (+14 %), Oulussa (+2 %) ja Kempeleessä (+2 %) ostovoiman siirtymä oli positiivinen eli tarjonta oli suurempi kuin kysyntä. Muissa kunnissa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Kuva 5. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kunnittain Oulun seudulla 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy). Seuraavissa kuvissa on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman euromääräinen nettosiirtymä (euroa) Oulun kaupungin alueella suuralueittain. Suurimmat positiiviset ostovoiman siirtymät on Keskustan, Nuottasaaren, Kaakkurin, Kaijonharjun ja Korvensuoran suuralueilla. Myös Kiimingin ja Haukiputaan suuralueilla ostovoiman siirtymä on positiivinen. Ostovoiman siirtymiä tarkastelemalla voidaan arvioida alueiden kaupallista vetovoimaa, mutta myös palvelujen katvealueita eli alueita, joilla kaupan palvelujen tarjonta ei vastaa kysyntää. Tällaisilla alueilla väestöpohja voi mahdollistaa olemassa olevien myymälöiden laajennuksen ja/tai uusien myymälöiden perustamisen. Euromääräisesti suurimmat negatiiviset siirtymät on Koskelan, Pateniemen, Maikkulan, Oulunsalon ja Myllyojan suuralueilla.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (68) alle -16 yli 35 Kuva 6. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä suuralueittain 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy).

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (68) alle -16 yli 35 Kuva 7. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä suuralueittain Oulun keskeisellä alueella 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy). 3.2 Erikoiskauppa Myymäläverkko Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Oulun seudulla toimi 648 erikoiskaupan myymälää ja Oulun kaupungin alueella 508 myymälää (78 % seudun myymälöistä) vuoden 2012 lopussa. Oulun erikoiskaupan myymälöistä toimi tilaa vaativan kaupan toimialoilla (huonekalukauppa, kodintekniikka, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) 95 myymälää ja muun erikoiskaupan toimialoilla 413 myymälää. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten erikoiskaupan myymälöitä toimi muun erikoiskaupan toimialoilla (253 myymälää). Seuraavaksi eniten myymälöitä oli muotikaupan (79) ja rautakaupan toimialoilla (48). Erikoiskaupan myymälöiden lisäksi erikoistavaroita myydään päivittäistavaramyymälöiksi luokiteltavissa hypermarketeissa ja suurimmissa supermarketeissa. Lisäksi Oulussa toimi 137 autokaupan myymälää ja huoltamoa. Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat on esitetty liitteessä 3.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (68) Taulukko 3. Oulun erikoiskaupan myymälät toimialaryhmittäin vuonna 2012 (Tiedot: Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot) Toimialaryhmä Myymälöiden lukumäärä 2012 Oulu Oulun seutu Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Muu tilaa vaativa kauppa Alkot, apteekit ym Muotikauppa Tietotekninen erikoiskauppa Muu erikoiskauppa YHTEENSÄ Asukasmäärä / myymälä Asukaslukuun suhteutettuna Oulussa oli vuoden 2012 lopussa 376 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin (245 asukasta). Vuonna 2008 Uuden Oulun alueella oli 333 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Oulun erikoiskaupan myymälöiden määrä on jonkin verran vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 Uuden Oulun alueella toimi 548 erikoiskaupan myymälää eli 40 myymälää enemmän kuin vuonna Tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöiden määrä on vähentynyt kahdeksalla myymälällä ja muun erikoiskaupan myymälöiden määrä 32 myymälällä. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten myymälöitä on vähentynyt muotikaupasta, jossa toimi vuoden 2012 lopussa 13 myymälää vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Erikoiskaupan palvelut ovat Oulussa keskittyneet erityisesti Oulun keskustaan ja sen läheisille Limingantullin ja Taka-Lyötyn alueille. Muita erikoiskaupan sijoittumisen kannalta merkittävimpiä keskuksia ovat Kaakkuri, Haukipudas, Kiiminki, Kaijonharju ja Oulunsalo. Tilaa vaativaa erikoiskauppaa on lisäksi keskittynyt erityisesti Kaakkurinkulman, Vasaraperän ja Äimäraution alueille. Yksittäisiä erikoiskaupan suuria yksiköitä on sijoittunut myös Ruskoon, Välivainiolle ja Toppilaan. Ritaharjun asema erikoiskaupassa on vahvistumassa, kun huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymänä toimineelle alueelle Raitotien eteläpuolella Kuivasrannassa on avattu kauppakeskus. Seuraavassa kuvassa on esitetty Oulun erikoiskaupan kannalta merkittävimmät keskukset ja kaupan alueet. Kuvassa on esitetty myös erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan yli 2000 k-m²:n suuruiset liikerakennukset Oulun keskustan ulkopuolisilla alueilla. Erikoiskaupan myymälöille tyypillisesti myymälöiden koko vaihtelee suuresti toimialasta ja myymälätyypistä riippuen. Pääsääntöisesti keskusta-alueille sijoittuneet myymälät toimivat keskusta-alueiden ulkopuolisia myymälöitä pienemmissä tiloissa.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (68) Kuva 8. Oulun merkittävimmät nykyiset erikoiskaupan keskukset ja kaupan alueet (Oulun kaupunki, yleiskaavoitus).

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (68) Erikoiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen Oulun seudun vuoden 2012 erikoiskaupan myynnistä toteutui Oulussa 86,4 %. Muissa kunnissa erikoiskaupan myynnin osuus seudun myynnistä vaihteli Hailuodon 0,1 %:sta Kempeleen 9,7 %:iin. (Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot). Seuraavassa kuvassa on verrattu Oulun seudun erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautumista kunnittain. Oulussa ja Kempeleessä erikoiskaupan myynnin osuus koko seudun myynnistä oli jonkin verran suurempi kuin väestön osuus koko seudun väestöstä. Muissa kunnissa erikoiskaupan myynnin osuus oli pienempi kuin väestön osuus. Kuva 9. Erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen kunnittain Oulun seudulla 2012 (Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot) Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on tietyn alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Mikäli ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2012 Oulun seudulla positiivinen (+48 %). Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Oulussa (+58 %) ja Kempeleessä (+107 %). Muissa kunnissa erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (68) Kuva 10. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain 2012 (Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot) 3.3 Palveluverkon kokonaisuus ja palvelujen saavutettavuus Vähittäiskaupan palveluverkon kokonaisuus Oulu on aluerakenteellisen asemansa mukaisesti Oulun seudun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen tärkein kaupallinen keskus. Oulun asema kaupallisena keskuksena on vahva kaikilla kaupan toimialoilla ja Oulun väestökehitys viime vuosikymmeninä on vahvistanut edelleen Oulun asemaa. Oulun kaupallinen palveluverkko muodostuu eritasoisista keskuksista, keskusten ulkopuolisista kaupan alueista ja asuinalueiden lähipalveluista. Oulun keskusta on maakunnallinen kaupan pääkeskus ja sen asema on keskeinen erityisesti erikoiskaupan sijaintipaikkana. Keskustassa kauppa on sijoittunut ydinkortteleiden lisäksi laajemmalle ruutukaava-alueelle ja Raksilaan. Nykyisin kaupallisia palveluita on sijoittunut Oulun keskustan lisäksi erityisesti Kaakkurin, Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Kaijonharjun- Linnanmaan keskuksiin. Keskusta-alueiden lisäksi vähittäiskauppaa ja erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa on keskittynyt keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille. Näistä merkittävimpiä keskittymiä ovat Limingantullin, Taka-Lyötyn, Ritaharjun, Kaakkurinkulman ja Vasaraperän alueet. Tilaa vaativan erikoiskaupan suuria myymälöitä on lisäksi sijoittunut Äimäraution, Välivainion ja Ruskon alueille. Oulun seudun kaupallisista palveluista pääosa on sijoittunut Oulun kaupungin alueelle. Seudun muiden kuntakeskusten lisäksi erityisesti Kempeleen Zeppelinin-Zatelliitin alue on muodostunut seudullisesti merkittäväksi kaupan alueeksi. Vähittäiskaupan palvelujen saavutettavuus Päivittäistavaroiden ostosmatkat ovat tyypillisesti lyhyitä, sillä päivittäistavarat pyritään hankkimaan läheltä kotia ja päivittäistavaramyymälöitä on tiheämmässä kuin erikoiskaupan myymälöitä. Lisäksi päivittäistavarakaupan ostosmatkoja tehdään useammin kuin erikoiskauppaan suuntautuvia matkoja. Päivittäistavarakaupan osalta saavutettavuutta on tarkasteltu nykyisten päivittäistavaramyymälöiden ja tieverkkoa pitkin lasketun etäisyyden avulla.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (68) Oulun päivittäistavarakaupan myymäläverkko on varsin kattava asutukseen nähden. Matka lähimpään päivittäistavaramyymälään oli vuonna 2012 keskimäärin 1,1 kilometriä. Yli puolet (56 %) Oulun väestöstä asui alle 500 metrin etäisyydellä ja 75 % väestöstä alle yhden kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä vuoden 2012 lopussa. Pisimmät etäisyydet päivittäistavaramyymälöihin ovat kylä- ja haja-asutusalueilla. Kylä- ja haja-asutusalueilla myös valintamahdollisuudet ovat heikommat kuin keskustaalueilla, joissa yleensä toimii useampia myymälöitä. Taulukko 4. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus 2012 Etäisyys tieverkkoa pitkin Asukasmäärä Osuus kaupungin väestöstä 500 metriä n % 1000 metriä n % 3000 metriä n % 5000 metriä n % Matka lähimpään päivittäistavaramyymälään 1,1 km Kuva 11. Päivittäistavarakaupan saavutettavuusvyöhykkeet, 1 km, 3 km ja 5 km. Erikoiskaupan palveluista valtaosa sijoittuu keskuksiin ja keskusten ulkopuolisille kaupan alueille. Erikoiskaupan osalta saavutettavuutta on tarkasteltu Oulun keskustan, Kaakkurin ja Ritaharjun aluekeskusten, suurten paikalliskeskusten (Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo) ja Limingantullin, Linnanmaan ja Ruskon kaupan alueiden sekä tieverkkoa pitkin lasketun etäisyyden avulla. Oulun kaupungin alueella matka lähimpään

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (68) erikoiskaupan keskukseen on keskimäärin 3,6 kilometriä vuonna Noin 9 % Oulun väestöstä asui alle 500 metrin etäisyydellä ja noin 18 % alle yhden kilometrin etäisyydellä erikoiskaupan keskuksesta vuonna Taulukko 5. Erikoiskaupan saavutettavuus 2012 Etäisyys tieverkkoa pitkin Asukasmäärä Osuus kaupungin veästöstä 500 metriä n % 1000 metriä n % 3000 metriä n % 5000 metriä n % Matka lähimpään erikoiskaupan keskukseen 3,6 km Kuva 12. Erikoiskaupan saavutettavuusvyöhykkeet, 1 km, 3 km ja 5 km. Kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan tarkastella myös koettuna saavutettavuutena. Koettuun saavutettavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi tarjonnan monipuolisuus, valintamahdollisuudet, myymälöiden tuotevalikoima, laatu ja hintataso, asioinnin helppous sekä koko asiointimatkan sujuvuus. Koettu saavutettavuus korostuu erityisesti erikoiskaupan saavutettavuutta tarkasteltaessa. Erikoiskaupan osalta koettu saavutettavuus suurissa paikalliskeskuksissa, Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa on tarjonnan ja valintamahdollisuuksien vähäisyydestä johtuen huomattavasti heikompi kuin Oulun keskustassa, aluekeskuksissa ja monipuolisimmilla kaupan alueilla.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (68) 4 KAUPAN KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Kaupan ja kulutustottumusten yleisiä kehitystrendejä Seuraavaan on koottu viime aikoina esillä olleita kaupan kehityssuuntia, joilla on vaikutusta myös Oulun vähittäiskaupan kehitykseen: Kysynnän kehitys Kysynnän arvioidaan kasvavan lähivuosina vain väestönkasvun myötä. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu tai pysähtyy kokonaan. Oulussa ja Oulun seudulla väestönkasvu lisää kysyntää myös tulevaisuudessa. Lisäksi Ouluun kohdistuu huomattava määrä kysyntää Oulun seudulta ja koko maakunnasta sekä matkailijoiden kysyntää myös maakunnan ulkopuolelta. Kysynnän kohteet kuitenkin muuttuvat. Viime vuosina palvelujen kysyntä on kasvanut tavaroiden kysynnän kustannuksella. Myös vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet heijastuvat kulutukseen. Myymälärakenteen kehitys Kaupan tulevia haasteita ovat kansainvälistyminen, kilpailun koveneminen ja muutokset kulutustottumuksissa. Kauppa vastaa muutoksiin konsepteillaan ja myymäläverkon muutoksilla. Kansainvälistyminen tuonee Suomeen lisää ulkomaisia kauppakonsepteja ja ketjuja, jotka todennäköisesti rantautuvat ensimmäisenä suurimmille kaupunkiseuduille. Toimialaliukumat ovat esimerkki konseptien muutoksesta, joka jatkunee myös tulevaisuudessa. Myös kaupan ja palvelujen raja-aidat voivat madaltua yhä enemmän. Tulevaisuuden uusista kauppakeskuksista suuri osa tulee todennäköisesti olemaan ns. hybridikeskuksia, joihin vähittäiskaupan lisäksi sijoittuu myös muita toimintoja, kuten kaupallisia ja julkisia palveluja sekä asumista. Verkkokauppa ja monikanavaisuus ovat myös yksi kaupan konsepteihin vaikuttava muutostekijä. Perinteiset myymälät voivat joko kokonaan ja osittain muuttua verkkokaupan varastoiksi. Ne myymälät, jotka löytävät tasapainon fyysisen myymälän ja verkkokaupan välillä, menestyvät. Verkkokaupan kehitys Verkkokauppa on kasvanut nopeasti viime vuosina erityisesti palvelujen myynnissä ja erikoiskaupassa. Odotettavaa on, että verkkokauppa kasvaa edelleen. Elintarvikkeiden myynti internetissä on ollut vähäistä, mutta myös sen odotetaan lisääntyvän. Kaavoituksen kannalta oleellista on se, kuinka paljon verkkokauppa vähentää perinteisen myymälätilan tarvetta ja se, onko kaavoituksessa syytä varautua erilaisten verkkokaupan jakelu- ja varastotilojen lisääntymiseen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on arvioitu, että verkkokauppa vähentää liiketilatarvetta kaikilla toimialoilla 10 % kaavan tavoitevuoteen (2035) mennessä. Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä lähtökohtana oli, että verkkokauppa vähentää erikoiskaupan liiketilantarvetta 10 %. Verkkokaupan vaikutus liiketilatarpeeseen vaihtelee toimialoittain. Vaikutus on päivittäistavarakaupassa todennäköisesti pienempi kuin erikoiskaupassa. Kaupan sijainti Keskustojen merkitys kaupan sijaintipaikkana vahvistuu. Uusien kauppapaikkojen on tukeuduttava olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen sekä edistettävä yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja palveluverkon alueellisesti tasapainoista kehitystä. Tavoitteena kaupan palveluverkon kehittämisessä tulee olla alueellisesti tasapainoinen kehitys ja mahdollisimman hyvä ja monipuolinen saavutettavuus. Keskustojen ohella myös lähipalvelujen merkitys vahvistuu.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (68) Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Vähittäiskaupan liikevaihto on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin usean prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on kuitenkin hiipunut viime vuosina. Vuonna 2012 koko vähittäiskaupan liikevaihdon vuosimuutos oli 4,2 % ja vuonna 2013 vain 0,1 %. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä koko vähittäiskaupan liikevaihdon vuosimuutos oli -0,7 %. Erot toimialojen välillä ovat kuitenkin suuria. Vuonna 2013 kasvoi vain päivittäistavaroiden, urheiluvälineiden, apteekkien, terveydenhoito-, kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden, optisen alan ja muun vähittäiskaupan liikevaihto. Sen sijaan esimerkiksi kaikilla tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla vähittäiskaupan liikevaihto pienentyi vuonna Arvio ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä Väestömäärän ja ostovoiman kehitys Väestömäärä ja arvio väestökehityksestä Oulun seudulla asui vuoden 2012 lopussa noin asukasta ja Uuden Oulun alueella noin asukasta (81 % seudun väestöstä). Oulun seudun väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaalla (+17 %). Suurin osa väestönkasvusta kohdistuu Uuden Oulun alueelle. Oulun kaupunki on arvioinut suuralueiden väestökehitystä väestösuunnitteeseen perustuen. Sen mukaisesti Oulun väestönkasvusta lähes puolet toteutuisi Hiukkavaaran alueella vuoteen 2030 mennessä. Väestösuunnite perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, suuralueiden toteutuneeseen väestökehitykseen ja maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) mukaiseen asuntotuotantoon vuoteen 2023 saakka. Vuosien osalta väestösuunnite on laadittu yleiskaavan aluevarauksiin perustuen. Väestösuunnite tarkentuu maankäytön toteutusohjelmia laadittaessa. Taulukko 6. Arvio väestökehityksestä suuralueittain (Oulun kaupunki) Suuralueet Muutos lkm % 1 KESKUSTA % 2 HÖYHTYÄ % 3 OULUNSUU % 4 KAUKOVAINIO % 5 NUOTTASAARI % 6 KAAKKURI % 7 MAIKKULA % 8 TUIRA % 9 PUOLIVÄLINKANGAS % 10 KOSKELA % 11 PATENIEMI % 12 KAIJONHARJU % 13 MYLLYOJA % 14 SANGINSUU % 15 KORVENSUORA % 16 YLIKIIMINKI % 17 HIUKKAVAARA % 20 HAUKIPUDAS % 21 KELLO % 30 KIIMINKI % 31 JÄÄLI % 40 OULUNSALO % 50 YLI-II % 99 Ei tietoa % OULU YHTEENSÄ % Oulun seutu yhteensä %

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (68) Kuva 13. Väestömuutos suuralueittain (Oulun kaupunki, yleiskaavoitus) Ostovoiman kehitys Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima on arvioitu vuoden 2012 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen ( /asukas/vuosi) perusteella. Ostovoiman kehitys on arvioitu edellä esitetyn väestösuunnitteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Kulutuslukuina ( /asukas/vuosi) on käytetty Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskimääräisiä kulutuslukuja ( Ostovoiman kehityksen arviointiin liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä. Yleinen talouskehitys ja kaupan toimintaympäristö voivat muuttua nopeastikin, mikä vaikuttaa ostovoiman kehitykseen ja sitä kautta liiketilatarpeeseen. Myös esimerkiksi verkkokaupan lisääntyminen tulee todennäköisesti vähentämään liiketilatarvetta erikoiskaupan lisäksi myös päivittäistavarakaupassa. Tästä johtuen ostovoiman kehitystä on seuraavassa arvioitu Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä käytettyjen laskentaperusteiden lisäksi myös alemmilla kasvuennusteilla.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 25 (68) Arvio vuoden 2012 ostovoimasta Kauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2012 Oulun seudulla noin milj.euroa, josta Oulun kaupungin osuus oli noin milj.euroa. Oulun kaupungin ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 525 milj.euroa, muuhun erikoiskauppaan noin 459 milj.euroa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 205 milj.euroa sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 463 milj.euroa vuonna Taulukko 8. Arvio ostovoimasta vuonna 2012, milj. OSTOVOIMA 2012, milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Suuralueet 1 KESKUSTA 54,5 47,6 21,2 123,3 48,0 171,3 2 HÖYHTYÄ 24,5 21,4 9,6 55,5 21,6 77,1 3 OULUNSUU 22,0 19,2 8,6 49,8 19,4 69,1 4 KAUKOVAINIO 18,3 16,0 7,1 41,3 16,1 57,4 5 NUOTTASAARI 2,5 2,2 1,0 5,7 2,2 7,9 6 KAAKKURI 37,4 32,7 14,6 84,8 33,0 117,8 7 MAIKKULA 24,9 21,8 9,7 56,4 21,9 78,3 8 TUIRA 24,5 21,4 9,5 55,4 21,6 77,0 9 PUOLIVÄLINKANGAS 20,3 17,8 7,9 46,0 17,9 63,9 10 KOSKELA 29,1 25,4 11,3 65,9 25,6 91,5 11 PATENIEMI 34,7 30,3 13,5 78,6 30,6 109,2 12 KAIJONHARJU 45,5 39,8 17,8 103,1 40,1 143,2 13 MYLLYOJA 28,1 24,5 10,9 63,5 24,7 88,2 14 SANGINSUU 1,7 1,5 0,7 3,9 1,5 5,4 15 KORVENSUORA 18,7 16,4 7,3 42,4 16,5 58,9 16 YLIKIIMINKI 9,9 8,6 3,8 22,3 8,7 31,0 17 HIUKKAVAARA 4,2 3,7 1,6 9,6 3,7 13,3 20 HAUKIPUDAS 35,2 30,8 13,7 79,7 31,0 110,7 21 KELLO 17,2 15,0 6,7 38,9 15,1 54,0 30 KIIMINKI 22,5 19,6 8,8 50,9 19,8 70,7 31 JÄÄLI 14,0 12,3 5,5 31,7 12,4 44,1 40 OULUNSALO 27,1 23,7 10,6 61,3 23,8 85,1 50 YLI-II 5,9 5,2 2,3 13,4 5,2 18,6 OULU YHTEENSÄ 525,2 459,1 204,8 1189,1 462,8 1651,9 Oulun seutu yhteensä 647,5 565,9 252,5 1465,8 570,6 2036,4 Arvio ostovoiman kehityksestä: laskelma 1 Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä yksityisen kulutuksen ennustettiin pitkällä aikavälillä kasvavan, mutta aikaisempaa hitaammin. Kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoiskaupassa 2 % / vuosi. Taulukko 9. Kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas/vuosi (vuoden 2012 rahassa) Kulutusluku, /asukas/v Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa % Muu erikoiskauppa % Tilaa vaativa kauppa % Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot % Kauppa yhteensä Kauppaan kohdistuva ostovoima on arvion mukaan vuonna 2030 Oulun seudulla noin milj.euroa ja Oulussa noin milj.euroa. Ostovoima kasvaa vuosina Oulun seudulla noin milj.euroa ja Oulussa noin 965 milj.euroa. Oulun kaupungin ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 210 milj.euroa, muuhun erikoiskauppaan noin 308 milj.euroa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 137 milj. euroa sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 310 milj.euroa. Taulukko 10. Arvio ostovoimasta vuonna 2030, milj. (vuoden 2012 rahassa)

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 26 (68) OSTOVOIMA 2030, milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Suuralueet 1 KESKUSTA 68,9 71,9 32,1 172,8 72,5 245,3 2 HÖYHTYÄ 30,6 31,9 14,2 76,7 32,2 108,9 3 OULUNSUU 25,8 26,9 12,0 64,8 27,2 91,9 4 KAUKOVAINIO 27,3 28,5 12,7 68,6 28,8 97,4 5 NUOTTASAARI 4,2 4,4 2,0 10,6 4,4 15,0 6 KAAKKURI 42,2 44,0 19,6 105,9 44,4 150,2 7 MAIKKULA 34,3 35,8 16,0 86,0 36,1 122,1 8 TUIRA 38,1 39,8 17,8 95,7 40,1 135,8 9 PUOLIVÄLINKANGAS 22,3 23,3 10,4 56,0 23,5 79,4 10 KOSKELA 46,2 48,3 21,5 116,0 48,7 164,7 11 PATENIEMI 39,4 41,1 18,3 98,9 41,5 140,3 12 KAIJONHARJU 59,9 62,5 27,9 150,2 63,0 213,3 13 MYLLYOJA 33,0 34,5 15,4 82,9 34,8 117,6 14 SANGINSUU 1,7 1,8 0,8 4,3 1,8 6,1 15 KORVENSUORA 27,3 28,5 12,7 68,6 28,7 97,3 16 YLIKIIMINKI 12,0 12,5 5,6 30,0 12,6 42,6 17 HIUKKAVAARA 51,2 53,4 23,8 128,4 53,8 182,2 20 HAUKIPUDAS 49,7 51,9 23,2 124,8 52,3 177,1 21 KELLO 22,3 23,3 10,4 56,0 23,5 79,5 30 KIIMINKI 32,7 34,1 15,2 82,1 34,4 116,5 31 JÄÄLI 18,7 19,5 8,7 46,8 19,6 66,5 40 OULUNSALO 36,6 38,2 17,0 91,8 38,5 130,3 50 YLI-II 6,8 7,0 3,1 16,9 7,1 24,0 OULU YHTEENSÄ 734,7 766,8 342,1 1843,6 773,1 2616,8 Oulun seutu yhteensä 909,5 949,2 423,5 2282,1 957,0 3239,1 Taulukko 11. Arvio ostovoiman kehityksestä , milj. (vuoden 2012 rahassa) OSTOVOIMAN KASVU , milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Suuralueet 1 KESKUSTA 14,4 24,3 10,8 49,5 24,5 74,0 2 HÖYHTYÄ 6,1 10,5 4,7 21,2 10,6 31,8 3 OULUNSUU 3,8 7,7 3,4 15,0 7,8 22,8 4 KAUKOVAINIO 9,1 12,6 5,6 27,2 12,7 39,9 5 NUOTTASAARI 1,7 2,2 1,0 4,9 2,2 7,1 6 KAAKKURI 4,7 11,3 5,0 21,1 11,4 32,5 7 MAIKKULA 9,4 14,0 6,3 29,7 14,1 43,8 8 TUIRA 13,6 18,4 8,2 40,3 18,5 58,8 9 PUOLIVÄLINKANGAS 2,0 5,5 2,5 9,9 5,6 15,5 10 KOSKELA 17,1 22,8 10,2 50,2 23,0 73,2 11 PATENIEMI 4,7 10,8 4,8 20,3 10,9 31,2 12 KAIJONHARJU 14,3 22,7 10,1 47,2 22,9 70,0 13 MYLLYOJA 5,0 10,0 4,4 19,4 10,0 29,4 14 SANGINSUU 0,0 0,3 0,1 0,4 0,3 0,7 15 KORVENSUORA 8,6 12,2 5,4 26,2 12,3 38,4 16 YLIKIIMINKI 2,1 3,9 1,7 7,7 3,9 11,6 17 HIUKKAVAARA 46,9 49,7 22,2 118,8 50,1 168,9 20 HAUKIPUDAS 14,5 21,1 9,4 45,1 21,3 66,4 21 KELLO 5,2 8,3 3,7 17,2 8,4 25,5 30 KIIMINKI 10,2 14,5 6,5 31,2 14,6 45,8 31 JÄÄLI 4,6 7,2 3,2 15,1 7,3 22,4 40 OULUNSALO 9,5 14,5 6,5 30,5 14,7 45,2 50 YLI-II 0,9 1,9 0,8 3,6 1,9 5,5 OULU YHTEENSÄ 209,5 307,7 137,3 654,6 310,3 964,9 Oulun seutu yhteensä 262,0 383,3 171,0 816,3 386,4 1202,7

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 27 (68) Arvio ostovoiman kehityksestä: laskelma 2 Ostovoiman kehityksen arviointiin liittyvien epävarmuustekijöiden huomioon ottamiseksi ostovoiman kehitystä on arvioitu myös edellä esitettyä alhaisemmalla yksityisen kulutuksen kasvuennusteella. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 0,5 % / vuosi ja erikoiskaupassa 1 % / vuosi. Taulukko 12. Kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas/vuosi (vuoden 2012 rahassa) Kulutusluku, /asukas/v Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,5 % Muu erikoiskauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot ,0 % Kauppa yhteensä Kauppaan kohdistuva ostovoima on alhaisemman yksityisen kulutuksen kasvuarvion mukaan vuonna 2030 Oulun seudulla noin milj.euroa ja Oulussa noin milj.euroa. Kauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa vuosina Oulun seudulla noin 747 milj.euroa ja Oulussa noin 596 milj.euroa. Oulun kaupungin ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 147 milj.euroa, muuhun erikoiskauppaan noin 183 milj.euroa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 81 milj. euroa sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 185 milj.euroa. Taulukko 13. Arvio ostovoimasta vuonna 2030, milj. (vuoden 2012 rahassa) OSTOVOIMA 2030, milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä 1 KESKUSTA 63,0 60,2 26,9 150,1 60,7 210,8 2 HÖYHTYÄ 28,0 26,7 11,9 66,6 26,9 93,6 3 OULUNSUU 23,6 22,6 10,1 56,2 22,7 79,0 4 KAUKOVAINIO 25,0 23,9 10,7 59,6 24,1 83,6 5 NUOTTASAARI 3,9 3,7 1,6 9,2 3,7 12,9 6 KAAKKURI 38,6 36,9 16,4 91,9 37,2 129,1 7 MAIKKULA 31,4 30,0 13,4 74,7 30,2 104,9 8 TUIRA 34,9 33,3 14,9 83,1 33,6 116,7 9 PUOLIVÄLINKANGAS 20,4 19,5 8,7 48,6 19,7 68,2 10 KOSKELA 42,3 40,4 18,0 100,7 40,8 141,5 11 PATENIEMI 36,0 34,4 15,4 85,8 34,7 120,6 12 KAIJONHARJU 54,8 52,3 23,3 130,4 52,8 183,2 13 MYLLYOJA 30,2 28,9 12,9 72,0 29,1 101,1 14 SANGINSUU 1,6 1,5 0,7 3,7 1,5 5,2 15 KORVENSUORA 25,0 23,9 10,7 59,5 24,1 83,6 16 YLIKIIMINKI 10,9 10,5 4,7 26,1 10,5 36,6 17 HIUKKAVAARA 46,8 44,7 19,9 111,4 45,1 156,5 20 HAUKIPUDAS 45,5 43,5 19,4 108,3 43,8 152,1 21 KELLO 20,4 19,5 8,7 48,7 19,7 68,3 30 KIIMINKI 29,9 28,6 12,8 71,3 28,8 100,1 31 JÄÄLI 17,1 16,3 7,3 40,7 16,4 57,1 40 OULUNSALO 33,5 32,0 14,3 79,7 32,2 112,0 50 YLI-II 6,2 5,9 2,6 14,7 5,9 20,7 OULU 672,0 642,2 286,5 1600,7 647,5 2248,1 Oulun seutu 831,8 794,9 354,6 1981,3 801,5 2782,8