Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten"

Transkriptio

1 OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki

3 Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Kaupan sijainnin ohjaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Tarkastelualue VÄHITTÄISKAUPAN NYKYISEN PALVELURAKENTEEN PÄÄPIIRTEET Päivittäistavarakauppa Myymäläverkko Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntiala alueittain Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Erikoiskauppa Myymäläverkko Erikoiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Palveluverkon kokonaisuus ja palvelujen saavutettavuus KAUPAN KEHITYSNÄKYMÄT Kaupan ja kulutustottumusten yleisiä kehitystrendejä Arvio ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä Väestömäärän ja ostovoiman kehitys Liiketilatarpeen kehitys Ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen YLEISKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleiskaavaluonnoksen keskusverkkoa ja kaupan palveluita koskevat ratkaisut Yleiskaavaluonnoksen keskusverkko Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen yleiskaavaluonnoksessa Yleiskaavaluonnoksen palaute sekä keskustelu- ja työpajatilaisuus Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan palveluverkon kokonaisuus Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan alueiden vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Yhteenveto kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvista vaikutuksista Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaupan palveluverkon kokonaisuus Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaupan alueiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhteenveto yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvista vaikutuksista Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen Kaupan palveluverkon kokonaisuus Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Yhteenveto palvelujen saavutettavuuteen kohdistuvista vaikutuksista Muut vaikutukset Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät ja tulevaisuuden muutostekijät... 54

4 Loppuraportti 2 (68) 6 SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE JA YHTEENVETO Päivittäistavarakaupan sijainninohjaus Ritaharju-Ritaportin alueen kehittäminen Kellon liittymän alueen kehittäminen Kaakkurin alueen kehittäminen Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Keskustelu- ja työpajatilaisuuden ohjelma Liite 2. Päivittäistavarakaupan myymälätyypit Liite 3. Erikoiskaupan toimialaryhmät... 67

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (68) Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 1 JOHDANTO Uuden Oulun yleiskaava on yleispiirteinen ja strateginen kaava, joka ohjaa laajan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Yleiskaava esitetään kahdella kaavakartalla. Koko Oulua koskeva yleiskaava on luonteeltaan strateginen yleiskaava, jota täsmennetään keskeiselle kaupunkialueelle laadittavalla yleiskaavalla. Kaupan näkökulmasta koko Oulua koskeva strateginen yleiskaava jäsentää keskusverkkoa ja kaupan palveluverkkoa. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa esitetään kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevat ratkaisut aluevarauksina ja niitä koskevina kaavamääräyksinä. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Tässä selvityksessä on arvioitu Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin, uusimpiin tilasto-, rekisteri- ja tutkimustietoihin sekä paikkatietotarkasteluihin perustuen. Keskeinen lähtöaineisto on Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys ja sen täydennysselvitys. Arvioinnissa painottuu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavaa koskevien sisältövaatimusten (MRL 39 ) ja vähittäiskauppaa koskevien sisältövaatimusten (MRL 71b ) toteutumisen arviointi. Selvityksessä on esitetty - kaupan nykyisen palvelurakenteen pääpiirteet, - arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilatarpeesta, - yleiskaavaluonnoksen kaupallisten vaikutusten arviointi - vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen - yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen - muut vaikutukset (mm. ihmisten elinolot, yhdyskuntatalous, työllisyys) - epävarmuustekijät ja tulevaisuuden muutostekijät - suositukset jatkosuunnittelulle Vaikutusten arviointi on tehty Oulun kaupungin toimeksiannosta. Oulun kaupungin yleiskaavayksikkö on koonnut ja työstänyt vaikutusten arvioinnin lähtöaineistoja, muun muassa palvelurakenteen nykytilanteen kuvauksen sekä ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksen osalta. Vaikutusten arviointityötä ovat ohjanneet yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen, yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen, yleiskaavainsinööri Paula Korkala ja kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo. Työn aikana on pidetty kaksi ohjausryhmän kokousta sekä keskustelu- ja työpajatilaisuus kaupan ja muiden sidosryhmien edustajille. Keskustelu- ja työpajatilaisuuden tavoitteena oli saada kaupan toimijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä yleiskaavaehdotuksen valmisteluun ja vaikutusten arviointiin. Tilaisuuteen osallistui kaupan, rakennusliikkeiden ja Oulun kaupungin edustajia. Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnista on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, jossa arvioinnin ovat laatineet Taina Ollikainen ja Mari Pohjola.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (68) 2 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaupan sijainnin ohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Yleiskaava on keskeinen kaavamuoto kaupallisen palveluverkon suunnittelussa. Kaupan palveluja on yleiskaavassa tarkasteltava osana kunnan muuta yhdyskuntarakennetta ja erityisesti suhteessa keskus- ja palveluverkkoon sekä liikenneverkkoon. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (68) Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. 2.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaalla on voimassa koko maakunnan ja kaikki maankäyttökysymykset käsittävä ns. kokonaismaakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja kaava tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa kaupan sijoittumista on ohjattu aluerakennetta koskevin aluevarauksin ja merkinnöin. Maakuntakaavan lähtökohtana on ollut seudullisesti merkittävien kaupan suuryksiköiden sijoittaminen keskustaalueille, eikä maakuntakaavassa ole osoitettu seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijaintipaikkoja keskustojen ulkopuolelle. Maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä Ensimmäisessä vaiheessa (1. vaihemaakuntakaava) on käsitelty energiantuotantoon, kaupan palvelurakenteeseen ja aluerakenteeseen, taajamiin, luonnonympäristöön sekä liikennejärjestelmään ja logistiikkaan liittyvää maankäyttöä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (68) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijoittuminen ja mitoitus. Kaavan mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on maakuntakaavassa osoitetulla Oulun seudun yhtenäisellä taajamatoimintojen alueella päivittäistavarakaupassa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m² sekä muualla Oulun seudulla päivittäistavarakaupassa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m². Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (Pohjois- Pohjanmaan liitto 2013)

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (68) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Oulun kaupungin alueelle seuraavat merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijaintia ja mitoitusta ohjaavat merkinnät: Oulun keskustatoimintojen alue (C-1). Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta tulee kehittää Pohjois-Suomen kaupallisena pääkeskuksena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten ja palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen. Alueelle ei ole määritelty vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta. Keskustatoimintojen alue (C). Merkinnällä on osoitettu Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon entiset kuntakeskukset. Suunnittelumääräyksen mukaan alueille saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitus on kaikissa keskuksissa k-m 2. Oulun aluekeskuksen keskustatoimintojen alue (C-3). Merkinnällä on osoitettu Kaakkurin, Ritaharjun ja Hiukkavaaran aluekeskukset. Suunnittelumääräyksen mukaan alueille saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitus on aluekeskuksissa yhteensä k- m 2, josta Hiukkavaaran osuus enintään kolmannes. Vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Merkinnällä on osoitettu Oulun Linnanmaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteena. Suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m 2. Erikoiskaupan suuryksikkö (km-1). Merkinnällä on osoitettu Kiimingin Välikylä merkitykseltään seudullisten tilaa vaativan tai muun keskustatoimintojen alueille soveltumattoman erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteena. Suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m 2. Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue (kma). Merkinnällä on osoitettu Kaakkuri-Vasaraperä, Ritaharju-Ritaportti ja Äimärautio. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa merkitykseltään seudullisia erikoiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä myös keskustatoimintojen alueiden ja kaupan suuryksikköalueiden ulkopuolelle. Alueille voidaan sijoittaa sellaista paljon tilaa vaativan tavaran tai muuta erikoiskauppaa, joka ei kaupan laatu huomioon ottaen sovellu keskustatoimintojen alueille. Alueiden yhteenlaskettu kokonaismitoitus on k-m Tarkastelualue Selvityksen tarkastelualueena on Oulun kaupungin alue, mutta selvityksessä tarkastellaan riittävällä tarkkuudella vähittäiskaupan nykytilannetta ja kehitysnäkymiä sekä vaikutuksia myös Oulun seudulla. Oulun kaupungin alueella tarkastelut tehdään koko kaupungin tasolla ja suuralueittain.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (68) 3 VÄHITTÄISKAUPAN NYKYISEN PALVELURAKENTEEN PÄÄPIIRTEET 3.1 Päivittäistavarakauppa Myymäläverkko A.C. Nielsen Finland Oy:n rekisteritietojen mukaan Oulun seudulla toimi 145 päivittäistavaramyymälää ja Oulun kaupungin alueella 116 myymälää (80 % seudun myymälöistä) vuoden 2012 lopussa. Oulun päivittäistavaramyymälöistä 97 oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä, 18 päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä ja yksi kauppahalli. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Oulun päivittäistavaramyymälöistä suurin osa oli suuria valintamyymälöitä (35 myymälää). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketeja (18 myymälää) ja pieniä valintamyymälöitä (14 myymälää). Oulussa on kuusi hypermarketia, jotka sijaitsevat Raksilassa (2), Limingantullissa, Linnanmaalla, Kaakkurissa ja Ruskossa. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaraa myydään tavarataloiksi luokiteltavissa laajan tavaravalikoiman myymälöissä ja huoltoasemilla. A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset myymälätyypit on esitetty liitteessä 2. Taulukko 1. Oulun ja Oulun seudun päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä 2012 (A.C. Nielsen Finland Oy). Myymälätyyppi Myymälöiden lukumäärä 2012 Oulu Oulun seutu Hypermarket (>2 500 m 2 ) 6 7 Tavaratalo (>1 000 m 2 ) 7 7 Supermarket, iso (>1 000 m 2 ) Supermarket, pieni ( m 2 ) Valintamyymälä, iso ( m 2 ) Valintamyymälä, pieni ( m 2 ) Pienmyymälä (<100 m 2 ) 5 7 Erikoismyymälä Kauppahalli 1 1 YHTEENSÄ Koko pt-valikoimaa myyvät myymälät Asukasmäärä / myymälä Asukaslukuun suhteutettuna Oulussa oli vuoden 2012 lopussa asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä). Asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli Oulussa suurempi kuin koko maassa keskimäärin (1 692 asukasta). Vuonna 2008 Uuden Oulun alueella oli asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, joten päivittäistavarakaupan palveluverkon kattavuus on jonkin verran parantunut. Oulun päivittäistavaramyymälöiden määrä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 Uuden Oulun alueella toimi 103 päivittäistavaramyymälää eli 13 myymälää vähemmän kuin vuonna Koko päivittäistavaravalikoimaa myyvien myymälöiden määrä on lisääntynyt kuudella myymälällä ja erikoismyymälöiden määrä seitsemällä myymälällä. Eniten on lisääntynyt isojen supermarkettien määrä (5 myymälää) ja isojen valintamyymälöiden määrä (4 myymälää). Muualla Oulun seudulla päivittäistavaramyymälöiden kokonaismäärä on vähentynyt yhdellä vuosina Pienien supermarkettien määrä on lisääntynyt yhdellä ja pienien valintamyymälöiden määrä yhdellä. Isojen supermarkettien määrä on vähentynyt yhdellä ja erikoismyymälöiden määrä kahdella myymälällä Oulun seudulla.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (68) Seuraavassa kuvassa on esitetty Oulun päivittäistavaramyymälöiden sijainti. Kartta perustuu A.C. Nielsenin vuoden 2012 rekisteritietoihin, mutta siihen on tehty lisäksi tiedossa olevia myymäläverkon muutoksia. Kuva 2. Oulun päivittäistavaramyymälöiden sijainti, kartassa esitettyjen myymälöiden lisäksi Ylikiimingissä toimii yksi ja Yli-Iissä kaksi myymälää (Oulun kaupunki, yleiskaavoitus).

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (68) Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntiala alueittain Päivittäistavarakaupan myynti, myyntiala ja myyntitehokkuus A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan vuonna 2012 Oulussa (indeksi 100) ja Oulun seudulla (indeksi 100) oli päivittäistavaramyymälöiden myyntialaa asukasta kohti jonkin verran vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 107). Kunnittain tarkasteltuna Oulun seudulla oli eniten myyntialaa asukasta kohti Hailuodossa ja vähiten Lumijoella. Suuralueittain tarkasteltuna Oulun kaupungin alueella eniten myyntialaa asukasta kohti oli Nuottasaaren alueella (indeksi 1 420). Myös päivittäistavaramyymälöiden PT-myynti asukasta kohti oli Oulun seudulla (indeksi 98) ja Oulussa (indeksi 100) jonkin verran pienempi kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 105). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli vuonna 2012 Oulun seudulla jonkin verran alhaisempi (indeksi 97) ja Oulussa jonkin verran korkeampi (indeksi 100) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 98). Kunnittain tarkasteltuna Oulun seudulla korkein myyntitehokkuus oli Muhoksella ja alhaisin Hailuodossa ja Tyrnävällä. Suuralueittain tarkasteltuna Oulun kaupungin alueella korkein myyntitehokkuus oli Kaakkurin alueella (indeksi 139). Taulukko 2. Päivittäistavaramyymälöiden myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus vuonna 2012 indeksinä, Oulu = 100 (A.C.Nielsen Finland Oy). Myymälöiden määrä Pt-myyntiala/as OULU=100 Pt-myynti/as OULU=100 Pt-myyntiteho OULU=100 Suuralueet 1 KESKUSTA HÖYHTYÄ OULUNSUU KAUKOVAINIO NUOTTASAARI KAAKKURI MAIKKULA TUIRA PUOLIVÄLINKANGAS KOSKELA PATENIEMI KAIJONHARJU MYLLYOJA SANGINSUU KORVENSUORA YLIKIIMINKI 1 17 HIUKKAVAARA HAUKIPUDAS KELLO KIIMINKI JÄÄLI OULUNSALO YLI-II 2 OULU YHTEENSÄ Oulun seutu Koko maa

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (68) Päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen Oulun seudun vuoden 2012 päivittäistavaramyynnistä toteutui Oulussa 83 %. Muissa kunnissa päivittäistavaramyynnin osuus koko seudun myynnistä vaihteli Hailuodon 0,5 %:sta Kempeleen 7 %:iin. Oulun päivittäistavaramyynnin osuus koko seudun myynnistä (83 %) oli jonkin verran suurempi kuin väestön osuus koko seudun väestöstä (81 %). Muissa kunnissa päivittäistavaramyynnin osuus oli yhtä suuri tai pienempi kuin väestön osuus. (A.C. Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus) Kuva 3. Päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen kunnittain Oulun seudulla vuonna 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus) Oulun vuoden 2012 päivittäistavaramyynnistä toteutui Keskustan suuralueella noin 22 %. Seuraavaksi suurin osuus myynnistä oli Kaakkurin (noin 12 %) ja Kaijonharjun (noin 11 %) alueilla. Päivittäistavaramyynnin osuus koko kaupungin myynnistä oli suurempi kuin väestön osuus Keskustan, Nuottasaaren, Kaakkurin, Kaijonharjun, Korvensuoran, Haukiputaan ja Kiimingin suuralueilla. Muilla suuralueilla päivittäistavaramyynnin osuus oli pienempi kuin väestön osuus, eniten Koskelan, Pateniemen, Maikkulan, Oulunsalon ja Myllyojan suuralueilla.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (68) Kuva 4. Päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen suuralueittain Oulussa vuonna 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus) Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on tietyn alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Mikäli ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle eikä alueen tarjonta vastaa kysyntää. Tässä esitetty ostovoiman nettosiirtymä osoittaa myynnin ja ostovoiman erotuksen tietyllä alueella (nettosiirtymä), ei siirtymien suuntaa eikä sisään ja ulosvirtauksen määrää.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (68) Oulun seudulla päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta olivat vuonna 2012 tasapainossa (ostovoiman siirtymä 0 %). Hailuodossa (+14 %), Oulussa (+2 %) ja Kempeleessä (+2 %) ostovoiman siirtymä oli positiivinen eli tarjonta oli suurempi kuin kysyntä. Muissa kunnissa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Kuva 5. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kunnittain Oulun seudulla 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy). Seuraavissa kuvissa on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman euromääräinen nettosiirtymä (euroa) Oulun kaupungin alueella suuralueittain. Suurimmat positiiviset ostovoiman siirtymät on Keskustan, Nuottasaaren, Kaakkurin, Kaijonharjun ja Korvensuoran suuralueilla. Myös Kiimingin ja Haukiputaan suuralueilla ostovoiman siirtymä on positiivinen. Ostovoiman siirtymiä tarkastelemalla voidaan arvioida alueiden kaupallista vetovoimaa, mutta myös palvelujen katvealueita eli alueita, joilla kaupan palvelujen tarjonta ei vastaa kysyntää. Tällaisilla alueilla väestöpohja voi mahdollistaa olemassa olevien myymälöiden laajennuksen ja/tai uusien myymälöiden perustamisen. Euromääräisesti suurimmat negatiiviset siirtymät on Koskelan, Pateniemen, Maikkulan, Oulunsalon ja Myllyojan suuralueilla.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (68) alle -16 yli 35 Kuva 6. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä suuralueittain 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy).

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (68) alle -16 yli 35 Kuva 7. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä suuralueittain Oulun keskeisellä alueella 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy). 3.2 Erikoiskauppa Myymäläverkko Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Oulun seudulla toimi 648 erikoiskaupan myymälää ja Oulun kaupungin alueella 508 myymälää (78 % seudun myymälöistä) vuoden 2012 lopussa. Oulun erikoiskaupan myymälöistä toimi tilaa vaativan kaupan toimialoilla (huonekalukauppa, kodintekniikka, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) 95 myymälää ja muun erikoiskaupan toimialoilla 413 myymälää. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten erikoiskaupan myymälöitä toimi muun erikoiskaupan toimialoilla (253 myymälää). Seuraavaksi eniten myymälöitä oli muotikaupan (79) ja rautakaupan toimialoilla (48). Erikoiskaupan myymälöiden lisäksi erikoistavaroita myydään päivittäistavaramyymälöiksi luokiteltavissa hypermarketeissa ja suurimmissa supermarketeissa. Lisäksi Oulussa toimi 137 autokaupan myymälää ja huoltamoa. Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat on esitetty liitteessä 3.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (68) Taulukko 3. Oulun erikoiskaupan myymälät toimialaryhmittäin vuonna 2012 (Tiedot: Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot) Toimialaryhmä Myymälöiden lukumäärä 2012 Oulu Oulun seutu Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Muu tilaa vaativa kauppa Alkot, apteekit ym Muotikauppa Tietotekninen erikoiskauppa Muu erikoiskauppa YHTEENSÄ Asukasmäärä / myymälä Asukaslukuun suhteutettuna Oulussa oli vuoden 2012 lopussa 376 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin (245 asukasta). Vuonna 2008 Uuden Oulun alueella oli 333 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Oulun erikoiskaupan myymälöiden määrä on jonkin verran vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 Uuden Oulun alueella toimi 548 erikoiskaupan myymälää eli 40 myymälää enemmän kuin vuonna Tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöiden määrä on vähentynyt kahdeksalla myymälällä ja muun erikoiskaupan myymälöiden määrä 32 myymälällä. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten myymälöitä on vähentynyt muotikaupasta, jossa toimi vuoden 2012 lopussa 13 myymälää vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Erikoiskaupan palvelut ovat Oulussa keskittyneet erityisesti Oulun keskustaan ja sen läheisille Limingantullin ja Taka-Lyötyn alueille. Muita erikoiskaupan sijoittumisen kannalta merkittävimpiä keskuksia ovat Kaakkuri, Haukipudas, Kiiminki, Kaijonharju ja Oulunsalo. Tilaa vaativaa erikoiskauppaa on lisäksi keskittynyt erityisesti Kaakkurinkulman, Vasaraperän ja Äimäraution alueille. Yksittäisiä erikoiskaupan suuria yksiköitä on sijoittunut myös Ruskoon, Välivainiolle ja Toppilaan. Ritaharjun asema erikoiskaupassa on vahvistumassa, kun huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymänä toimineelle alueelle Raitotien eteläpuolella Kuivasrannassa on avattu kauppakeskus. Seuraavassa kuvassa on esitetty Oulun erikoiskaupan kannalta merkittävimmät keskukset ja kaupan alueet. Kuvassa on esitetty myös erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan yli 2000 k-m²:n suuruiset liikerakennukset Oulun keskustan ulkopuolisilla alueilla. Erikoiskaupan myymälöille tyypillisesti myymälöiden koko vaihtelee suuresti toimialasta ja myymälätyypistä riippuen. Pääsääntöisesti keskusta-alueille sijoittuneet myymälät toimivat keskusta-alueiden ulkopuolisia myymälöitä pienemmissä tiloissa.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (68) Kuva 8. Oulun merkittävimmät nykyiset erikoiskaupan keskukset ja kaupan alueet (Oulun kaupunki, yleiskaavoitus).

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (68) Erikoiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen Oulun seudun vuoden 2012 erikoiskaupan myynnistä toteutui Oulussa 86,4 %. Muissa kunnissa erikoiskaupan myynnin osuus seudun myynnistä vaihteli Hailuodon 0,1 %:sta Kempeleen 9,7 %:iin. (Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot). Seuraavassa kuvassa on verrattu Oulun seudun erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautumista kunnittain. Oulussa ja Kempeleessä erikoiskaupan myynnin osuus koko seudun myynnistä oli jonkin verran suurempi kuin väestön osuus koko seudun väestöstä. Muissa kunnissa erikoiskaupan myynnin osuus oli pienempi kuin väestön osuus. Kuva 9. Erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen kunnittain Oulun seudulla 2012 (Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot) Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on tietyn alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Mikäli ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2012 Oulun seudulla positiivinen (+48 %). Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Oulussa (+58 %) ja Kempeleessä (+107 %). Muissa kunnissa erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (68) Kuva 10. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain 2012 (Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot) 3.3 Palveluverkon kokonaisuus ja palvelujen saavutettavuus Vähittäiskaupan palveluverkon kokonaisuus Oulu on aluerakenteellisen asemansa mukaisesti Oulun seudun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen tärkein kaupallinen keskus. Oulun asema kaupallisena keskuksena on vahva kaikilla kaupan toimialoilla ja Oulun väestökehitys viime vuosikymmeninä on vahvistanut edelleen Oulun asemaa. Oulun kaupallinen palveluverkko muodostuu eritasoisista keskuksista, keskusten ulkopuolisista kaupan alueista ja asuinalueiden lähipalveluista. Oulun keskusta on maakunnallinen kaupan pääkeskus ja sen asema on keskeinen erityisesti erikoiskaupan sijaintipaikkana. Keskustassa kauppa on sijoittunut ydinkortteleiden lisäksi laajemmalle ruutukaava-alueelle ja Raksilaan. Nykyisin kaupallisia palveluita on sijoittunut Oulun keskustan lisäksi erityisesti Kaakkurin, Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Kaijonharjun- Linnanmaan keskuksiin. Keskusta-alueiden lisäksi vähittäiskauppaa ja erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa on keskittynyt keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille. Näistä merkittävimpiä keskittymiä ovat Limingantullin, Taka-Lyötyn, Ritaharjun, Kaakkurinkulman ja Vasaraperän alueet. Tilaa vaativan erikoiskaupan suuria myymälöitä on lisäksi sijoittunut Äimäraution, Välivainion ja Ruskon alueille. Oulun seudun kaupallisista palveluista pääosa on sijoittunut Oulun kaupungin alueelle. Seudun muiden kuntakeskusten lisäksi erityisesti Kempeleen Zeppelinin-Zatelliitin alue on muodostunut seudullisesti merkittäväksi kaupan alueeksi. Vähittäiskaupan palvelujen saavutettavuus Päivittäistavaroiden ostosmatkat ovat tyypillisesti lyhyitä, sillä päivittäistavarat pyritään hankkimaan läheltä kotia ja päivittäistavaramyymälöitä on tiheämmässä kuin erikoiskaupan myymälöitä. Lisäksi päivittäistavarakaupan ostosmatkoja tehdään useammin kuin erikoiskauppaan suuntautuvia matkoja. Päivittäistavarakaupan osalta saavutettavuutta on tarkasteltu nykyisten päivittäistavaramyymälöiden ja tieverkkoa pitkin lasketun etäisyyden avulla.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (68) Oulun päivittäistavarakaupan myymäläverkko on varsin kattava asutukseen nähden. Matka lähimpään päivittäistavaramyymälään oli vuonna 2012 keskimäärin 1,1 kilometriä. Yli puolet (56 %) Oulun väestöstä asui alle 500 metrin etäisyydellä ja 75 % väestöstä alle yhden kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä vuoden 2012 lopussa. Pisimmät etäisyydet päivittäistavaramyymälöihin ovat kylä- ja haja-asutusalueilla. Kylä- ja haja-asutusalueilla myös valintamahdollisuudet ovat heikommat kuin keskustaalueilla, joissa yleensä toimii useampia myymälöitä. Taulukko 4. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus 2012 Etäisyys tieverkkoa pitkin Asukasmäärä Osuus kaupungin väestöstä 500 metriä n % 1000 metriä n % 3000 metriä n % 5000 metriä n % Matka lähimpään päivittäistavaramyymälään 1,1 km Kuva 11. Päivittäistavarakaupan saavutettavuusvyöhykkeet, 1 km, 3 km ja 5 km. Erikoiskaupan palveluista valtaosa sijoittuu keskuksiin ja keskusten ulkopuolisille kaupan alueille. Erikoiskaupan osalta saavutettavuutta on tarkasteltu Oulun keskustan, Kaakkurin ja Ritaharjun aluekeskusten, suurten paikalliskeskusten (Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo) ja Limingantullin, Linnanmaan ja Ruskon kaupan alueiden sekä tieverkkoa pitkin lasketun etäisyyden avulla. Oulun kaupungin alueella matka lähimpään

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (68) erikoiskaupan keskukseen on keskimäärin 3,6 kilometriä vuonna Noin 9 % Oulun väestöstä asui alle 500 metrin etäisyydellä ja noin 18 % alle yhden kilometrin etäisyydellä erikoiskaupan keskuksesta vuonna Taulukko 5. Erikoiskaupan saavutettavuus 2012 Etäisyys tieverkkoa pitkin Asukasmäärä Osuus kaupungin veästöstä 500 metriä n % 1000 metriä n % 3000 metriä n % 5000 metriä n % Matka lähimpään erikoiskaupan keskukseen 3,6 km Kuva 12. Erikoiskaupan saavutettavuusvyöhykkeet, 1 km, 3 km ja 5 km. Kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan tarkastella myös koettuna saavutettavuutena. Koettuun saavutettavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi tarjonnan monipuolisuus, valintamahdollisuudet, myymälöiden tuotevalikoima, laatu ja hintataso, asioinnin helppous sekä koko asiointimatkan sujuvuus. Koettu saavutettavuus korostuu erityisesti erikoiskaupan saavutettavuutta tarkasteltaessa. Erikoiskaupan osalta koettu saavutettavuus suurissa paikalliskeskuksissa, Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa on tarjonnan ja valintamahdollisuuksien vähäisyydestä johtuen huomattavasti heikompi kuin Oulun keskustassa, aluekeskuksissa ja monipuolisimmilla kaupan alueilla.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (68) 4 KAUPAN KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Kaupan ja kulutustottumusten yleisiä kehitystrendejä Seuraavaan on koottu viime aikoina esillä olleita kaupan kehityssuuntia, joilla on vaikutusta myös Oulun vähittäiskaupan kehitykseen: Kysynnän kehitys Kysynnän arvioidaan kasvavan lähivuosina vain väestönkasvun myötä. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu tai pysähtyy kokonaan. Oulussa ja Oulun seudulla väestönkasvu lisää kysyntää myös tulevaisuudessa. Lisäksi Ouluun kohdistuu huomattava määrä kysyntää Oulun seudulta ja koko maakunnasta sekä matkailijoiden kysyntää myös maakunnan ulkopuolelta. Kysynnän kohteet kuitenkin muuttuvat. Viime vuosina palvelujen kysyntä on kasvanut tavaroiden kysynnän kustannuksella. Myös vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet heijastuvat kulutukseen. Myymälärakenteen kehitys Kaupan tulevia haasteita ovat kansainvälistyminen, kilpailun koveneminen ja muutokset kulutustottumuksissa. Kauppa vastaa muutoksiin konsepteillaan ja myymäläverkon muutoksilla. Kansainvälistyminen tuonee Suomeen lisää ulkomaisia kauppakonsepteja ja ketjuja, jotka todennäköisesti rantautuvat ensimmäisenä suurimmille kaupunkiseuduille. Toimialaliukumat ovat esimerkki konseptien muutoksesta, joka jatkunee myös tulevaisuudessa. Myös kaupan ja palvelujen raja-aidat voivat madaltua yhä enemmän. Tulevaisuuden uusista kauppakeskuksista suuri osa tulee todennäköisesti olemaan ns. hybridikeskuksia, joihin vähittäiskaupan lisäksi sijoittuu myös muita toimintoja, kuten kaupallisia ja julkisia palveluja sekä asumista. Verkkokauppa ja monikanavaisuus ovat myös yksi kaupan konsepteihin vaikuttava muutostekijä. Perinteiset myymälät voivat joko kokonaan ja osittain muuttua verkkokaupan varastoiksi. Ne myymälät, jotka löytävät tasapainon fyysisen myymälän ja verkkokaupan välillä, menestyvät. Verkkokaupan kehitys Verkkokauppa on kasvanut nopeasti viime vuosina erityisesti palvelujen myynnissä ja erikoiskaupassa. Odotettavaa on, että verkkokauppa kasvaa edelleen. Elintarvikkeiden myynti internetissä on ollut vähäistä, mutta myös sen odotetaan lisääntyvän. Kaavoituksen kannalta oleellista on se, kuinka paljon verkkokauppa vähentää perinteisen myymälätilan tarvetta ja se, onko kaavoituksessa syytä varautua erilaisten verkkokaupan jakelu- ja varastotilojen lisääntymiseen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on arvioitu, että verkkokauppa vähentää liiketilatarvetta kaikilla toimialoilla 10 % kaavan tavoitevuoteen (2035) mennessä. Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä lähtökohtana oli, että verkkokauppa vähentää erikoiskaupan liiketilantarvetta 10 %. Verkkokaupan vaikutus liiketilatarpeeseen vaihtelee toimialoittain. Vaikutus on päivittäistavarakaupassa todennäköisesti pienempi kuin erikoiskaupassa. Kaupan sijainti Keskustojen merkitys kaupan sijaintipaikkana vahvistuu. Uusien kauppapaikkojen on tukeuduttava olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen sekä edistettävä yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja palveluverkon alueellisesti tasapainoista kehitystä. Tavoitteena kaupan palveluverkon kehittämisessä tulee olla alueellisesti tasapainoinen kehitys ja mahdollisimman hyvä ja monipuolinen saavutettavuus. Keskustojen ohella myös lähipalvelujen merkitys vahvistuu.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (68) Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Vähittäiskaupan liikevaihto on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin usean prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on kuitenkin hiipunut viime vuosina. Vuonna 2012 koko vähittäiskaupan liikevaihdon vuosimuutos oli 4,2 % ja vuonna 2013 vain 0,1 %. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä koko vähittäiskaupan liikevaihdon vuosimuutos oli -0,7 %. Erot toimialojen välillä ovat kuitenkin suuria. Vuonna 2013 kasvoi vain päivittäistavaroiden, urheiluvälineiden, apteekkien, terveydenhoito-, kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden, optisen alan ja muun vähittäiskaupan liikevaihto. Sen sijaan esimerkiksi kaikilla tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla vähittäiskaupan liikevaihto pienentyi vuonna Arvio ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä Väestömäärän ja ostovoiman kehitys Väestömäärä ja arvio väestökehityksestä Oulun seudulla asui vuoden 2012 lopussa noin asukasta ja Uuden Oulun alueella noin asukasta (81 % seudun väestöstä). Oulun seudun väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaalla (+17 %). Suurin osa väestönkasvusta kohdistuu Uuden Oulun alueelle. Oulun kaupunki on arvioinut suuralueiden väestökehitystä väestösuunnitteeseen perustuen. Sen mukaisesti Oulun väestönkasvusta lähes puolet toteutuisi Hiukkavaaran alueella vuoteen 2030 mennessä. Väestösuunnite perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, suuralueiden toteutuneeseen väestökehitykseen ja maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) mukaiseen asuntotuotantoon vuoteen 2023 saakka. Vuosien osalta väestösuunnite on laadittu yleiskaavan aluevarauksiin perustuen. Väestösuunnite tarkentuu maankäytön toteutusohjelmia laadittaessa. Taulukko 6. Arvio väestökehityksestä suuralueittain (Oulun kaupunki) Suuralueet Muutos lkm % 1 KESKUSTA % 2 HÖYHTYÄ % 3 OULUNSUU % 4 KAUKOVAINIO % 5 NUOTTASAARI % 6 KAAKKURI % 7 MAIKKULA % 8 TUIRA % 9 PUOLIVÄLINKANGAS % 10 KOSKELA % 11 PATENIEMI % 12 KAIJONHARJU % 13 MYLLYOJA % 14 SANGINSUU % 15 KORVENSUORA % 16 YLIKIIMINKI % 17 HIUKKAVAARA % 20 HAUKIPUDAS % 21 KELLO % 30 KIIMINKI % 31 JÄÄLI % 40 OULUNSALO % 50 YLI-II % 99 Ei tietoa % OULU YHTEENSÄ % Oulun seutu yhteensä %

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (68) Kuva 13. Väestömuutos suuralueittain (Oulun kaupunki, yleiskaavoitus) Ostovoiman kehitys Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima on arvioitu vuoden 2012 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen ( /asukas/vuosi) perusteella. Ostovoiman kehitys on arvioitu edellä esitetyn väestösuunnitteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Kulutuslukuina ( /asukas/vuosi) on käytetty Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskimääräisiä kulutuslukuja (www.tuomassantasalo.fi). Ostovoiman kehityksen arviointiin liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä. Yleinen talouskehitys ja kaupan toimintaympäristö voivat muuttua nopeastikin, mikä vaikuttaa ostovoiman kehitykseen ja sitä kautta liiketilatarpeeseen. Myös esimerkiksi verkkokaupan lisääntyminen tulee todennäköisesti vähentämään liiketilatarvetta erikoiskaupan lisäksi myös päivittäistavarakaupassa. Tästä johtuen ostovoiman kehitystä on seuraavassa arvioitu Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä käytettyjen laskentaperusteiden lisäksi myös alemmilla kasvuennusteilla.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 25 (68) Arvio vuoden 2012 ostovoimasta Kauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2012 Oulun seudulla noin milj.euroa, josta Oulun kaupungin osuus oli noin milj.euroa. Oulun kaupungin ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 525 milj.euroa, muuhun erikoiskauppaan noin 459 milj.euroa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 205 milj.euroa sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 463 milj.euroa vuonna Taulukko 8. Arvio ostovoimasta vuonna 2012, milj. OSTOVOIMA 2012, milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Suuralueet 1 KESKUSTA 54,5 47,6 21,2 123,3 48,0 171,3 2 HÖYHTYÄ 24,5 21,4 9,6 55,5 21,6 77,1 3 OULUNSUU 22,0 19,2 8,6 49,8 19,4 69,1 4 KAUKOVAINIO 18,3 16,0 7,1 41,3 16,1 57,4 5 NUOTTASAARI 2,5 2,2 1,0 5,7 2,2 7,9 6 KAAKKURI 37,4 32,7 14,6 84,8 33,0 117,8 7 MAIKKULA 24,9 21,8 9,7 56,4 21,9 78,3 8 TUIRA 24,5 21,4 9,5 55,4 21,6 77,0 9 PUOLIVÄLINKANGAS 20,3 17,8 7,9 46,0 17,9 63,9 10 KOSKELA 29,1 25,4 11,3 65,9 25,6 91,5 11 PATENIEMI 34,7 30,3 13,5 78,6 30,6 109,2 12 KAIJONHARJU 45,5 39,8 17,8 103,1 40,1 143,2 13 MYLLYOJA 28,1 24,5 10,9 63,5 24,7 88,2 14 SANGINSUU 1,7 1,5 0,7 3,9 1,5 5,4 15 KORVENSUORA 18,7 16,4 7,3 42,4 16,5 58,9 16 YLIKIIMINKI 9,9 8,6 3,8 22,3 8,7 31,0 17 HIUKKAVAARA 4,2 3,7 1,6 9,6 3,7 13,3 20 HAUKIPUDAS 35,2 30,8 13,7 79,7 31,0 110,7 21 KELLO 17,2 15,0 6,7 38,9 15,1 54,0 30 KIIMINKI 22,5 19,6 8,8 50,9 19,8 70,7 31 JÄÄLI 14,0 12,3 5,5 31,7 12,4 44,1 40 OULUNSALO 27,1 23,7 10,6 61,3 23,8 85,1 50 YLI-II 5,9 5,2 2,3 13,4 5,2 18,6 OULU YHTEENSÄ 525,2 459,1 204,8 1189,1 462,8 1651,9 Oulun seutu yhteensä 647,5 565,9 252,5 1465,8 570,6 2036,4 Arvio ostovoiman kehityksestä: laskelma 1 Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä yksityisen kulutuksen ennustettiin pitkällä aikavälillä kasvavan, mutta aikaisempaa hitaammin. Kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoiskaupassa 2 % / vuosi. Taulukko 9. Kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas/vuosi (vuoden 2012 rahassa) Kulutusluku, /asukas/v Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa % Muu erikoiskauppa % Tilaa vaativa kauppa % Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot % Kauppa yhteensä Kauppaan kohdistuva ostovoima on arvion mukaan vuonna 2030 Oulun seudulla noin milj.euroa ja Oulussa noin milj.euroa. Ostovoima kasvaa vuosina Oulun seudulla noin milj.euroa ja Oulussa noin 965 milj.euroa. Oulun kaupungin ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 210 milj.euroa, muuhun erikoiskauppaan noin 308 milj.euroa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 137 milj. euroa sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 310 milj.euroa. Taulukko 10. Arvio ostovoimasta vuonna 2030, milj. (vuoden 2012 rahassa)

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 26 (68) OSTOVOIMA 2030, milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Suuralueet 1 KESKUSTA 68,9 71,9 32,1 172,8 72,5 245,3 2 HÖYHTYÄ 30,6 31,9 14,2 76,7 32,2 108,9 3 OULUNSUU 25,8 26,9 12,0 64,8 27,2 91,9 4 KAUKOVAINIO 27,3 28,5 12,7 68,6 28,8 97,4 5 NUOTTASAARI 4,2 4,4 2,0 10,6 4,4 15,0 6 KAAKKURI 42,2 44,0 19,6 105,9 44,4 150,2 7 MAIKKULA 34,3 35,8 16,0 86,0 36,1 122,1 8 TUIRA 38,1 39,8 17,8 95,7 40,1 135,8 9 PUOLIVÄLINKANGAS 22,3 23,3 10,4 56,0 23,5 79,4 10 KOSKELA 46,2 48,3 21,5 116,0 48,7 164,7 11 PATENIEMI 39,4 41,1 18,3 98,9 41,5 140,3 12 KAIJONHARJU 59,9 62,5 27,9 150,2 63,0 213,3 13 MYLLYOJA 33,0 34,5 15,4 82,9 34,8 117,6 14 SANGINSUU 1,7 1,8 0,8 4,3 1,8 6,1 15 KORVENSUORA 27,3 28,5 12,7 68,6 28,7 97,3 16 YLIKIIMINKI 12,0 12,5 5,6 30,0 12,6 42,6 17 HIUKKAVAARA 51,2 53,4 23,8 128,4 53,8 182,2 20 HAUKIPUDAS 49,7 51,9 23,2 124,8 52,3 177,1 21 KELLO 22,3 23,3 10,4 56,0 23,5 79,5 30 KIIMINKI 32,7 34,1 15,2 82,1 34,4 116,5 31 JÄÄLI 18,7 19,5 8,7 46,8 19,6 66,5 40 OULUNSALO 36,6 38,2 17,0 91,8 38,5 130,3 50 YLI-II 6,8 7,0 3,1 16,9 7,1 24,0 OULU YHTEENSÄ 734,7 766,8 342,1 1843,6 773,1 2616,8 Oulun seutu yhteensä 909,5 949,2 423,5 2282,1 957,0 3239,1 Taulukko 11. Arvio ostovoiman kehityksestä , milj. (vuoden 2012 rahassa) OSTOVOIMAN KASVU , milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Suuralueet 1 KESKUSTA 14,4 24,3 10,8 49,5 24,5 74,0 2 HÖYHTYÄ 6,1 10,5 4,7 21,2 10,6 31,8 3 OULUNSUU 3,8 7,7 3,4 15,0 7,8 22,8 4 KAUKOVAINIO 9,1 12,6 5,6 27,2 12,7 39,9 5 NUOTTASAARI 1,7 2,2 1,0 4,9 2,2 7,1 6 KAAKKURI 4,7 11,3 5,0 21,1 11,4 32,5 7 MAIKKULA 9,4 14,0 6,3 29,7 14,1 43,8 8 TUIRA 13,6 18,4 8,2 40,3 18,5 58,8 9 PUOLIVÄLINKANGAS 2,0 5,5 2,5 9,9 5,6 15,5 10 KOSKELA 17,1 22,8 10,2 50,2 23,0 73,2 11 PATENIEMI 4,7 10,8 4,8 20,3 10,9 31,2 12 KAIJONHARJU 14,3 22,7 10,1 47,2 22,9 70,0 13 MYLLYOJA 5,0 10,0 4,4 19,4 10,0 29,4 14 SANGINSUU 0,0 0,3 0,1 0,4 0,3 0,7 15 KORVENSUORA 8,6 12,2 5,4 26,2 12,3 38,4 16 YLIKIIMINKI 2,1 3,9 1,7 7,7 3,9 11,6 17 HIUKKAVAARA 46,9 49,7 22,2 118,8 50,1 168,9 20 HAUKIPUDAS 14,5 21,1 9,4 45,1 21,3 66,4 21 KELLO 5,2 8,3 3,7 17,2 8,4 25,5 30 KIIMINKI 10,2 14,5 6,5 31,2 14,6 45,8 31 JÄÄLI 4,6 7,2 3,2 15,1 7,3 22,4 40 OULUNSALO 9,5 14,5 6,5 30,5 14,7 45,2 50 YLI-II 0,9 1,9 0,8 3,6 1,9 5,5 OULU YHTEENSÄ 209,5 307,7 137,3 654,6 310,3 964,9 Oulun seutu yhteensä 262,0 383,3 171,0 816,3 386,4 1202,7

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 27 (68) Arvio ostovoiman kehityksestä: laskelma 2 Ostovoiman kehityksen arviointiin liittyvien epävarmuustekijöiden huomioon ottamiseksi ostovoiman kehitystä on arvioitu myös edellä esitettyä alhaisemmalla yksityisen kulutuksen kasvuennusteella. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 0,5 % / vuosi ja erikoiskaupassa 1 % / vuosi. Taulukko 12. Kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas/vuosi (vuoden 2012 rahassa) Kulutusluku, /asukas/v Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,5 % Muu erikoiskauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot ,0 % Kauppa yhteensä Kauppaan kohdistuva ostovoima on alhaisemman yksityisen kulutuksen kasvuarvion mukaan vuonna 2030 Oulun seudulla noin milj.euroa ja Oulussa noin milj.euroa. Kauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa vuosina Oulun seudulla noin 747 milj.euroa ja Oulussa noin 596 milj.euroa. Oulun kaupungin ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 147 milj.euroa, muuhun erikoiskauppaan noin 183 milj.euroa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 81 milj. euroa sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 185 milj.euroa. Taulukko 13. Arvio ostovoimasta vuonna 2030, milj. (vuoden 2012 rahassa) OSTOVOIMA 2030, milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä 1 KESKUSTA 63,0 60,2 26,9 150,1 60,7 210,8 2 HÖYHTYÄ 28,0 26,7 11,9 66,6 26,9 93,6 3 OULUNSUU 23,6 22,6 10,1 56,2 22,7 79,0 4 KAUKOVAINIO 25,0 23,9 10,7 59,6 24,1 83,6 5 NUOTTASAARI 3,9 3,7 1,6 9,2 3,7 12,9 6 KAAKKURI 38,6 36,9 16,4 91,9 37,2 129,1 7 MAIKKULA 31,4 30,0 13,4 74,7 30,2 104,9 8 TUIRA 34,9 33,3 14,9 83,1 33,6 116,7 9 PUOLIVÄLINKANGAS 20,4 19,5 8,7 48,6 19,7 68,2 10 KOSKELA 42,3 40,4 18,0 100,7 40,8 141,5 11 PATENIEMI 36,0 34,4 15,4 85,8 34,7 120,6 12 KAIJONHARJU 54,8 52,3 23,3 130,4 52,8 183,2 13 MYLLYOJA 30,2 28,9 12,9 72,0 29,1 101,1 14 SANGINSUU 1,6 1,5 0,7 3,7 1,5 5,2 15 KORVENSUORA 25,0 23,9 10,7 59,5 24,1 83,6 16 YLIKIIMINKI 10,9 10,5 4,7 26,1 10,5 36,6 17 HIUKKAVAARA 46,8 44,7 19,9 111,4 45,1 156,5 20 HAUKIPUDAS 45,5 43,5 19,4 108,3 43,8 152,1 21 KELLO 20,4 19,5 8,7 48,7 19,7 68,3 30 KIIMINKI 29,9 28,6 12,8 71,3 28,8 100,1 31 JÄÄLI 17,1 16,3 7,3 40,7 16,4 57,1 40 OULUNSALO 33,5 32,0 14,3 79,7 32,2 112,0 50 YLI-II 6,2 5,9 2,6 14,7 5,9 20,7 OULU 672,0 642,2 286,5 1600,7 647,5 2248,1 Oulun seutu 831,8 794,9 354,6 1981,3 801,5 2782,8

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi

Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi JOENSUUN KAUPUNKI Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33019 Loppuraportti 1 (21) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 2. ehdotusvaiheen palaute Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe KESKUSTA / RISTISUO (101 / 003) LINNAKANGAS / LINNAKANGAS

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos 10.10.2012 Ympäristöministeriö I Esipuhe Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011, liite 1) tuli voimaan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449 FCG

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2 Julkaisun tekijä: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Etukannen kuva: Kainuun liitto ISBN 978-952-6685-13-7 ISSN

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 1 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet, luonnos 31.10.2013 Kannen kuva: Kainuun liitto 2 3 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Lähtökohdat... 4 2.1. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä...

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö Missä ollaan nyt? -kaiken ikäisten kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen - Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Seutuhallitus 29.9.2010 B-liite asiaan 2 Dnro 5841/2010 Kysyntä ja tarjonta kohtaavat kestävästi... OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta 24.6.2010

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Keravan kaupunki ja Jatke Oy. Alikeravan kaupallinen selvitys

Keravan kaupunki ja Jatke Oy. Alikeravan kaupallinen selvitys Keravan kaupunki ja Jatke Oy Alikeravan kaupallinen selvitys 19.5.2015 2 SISÄLTÖ Alkusanat... 3 1. Kaupan sijainninohjaus... 4 1.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki... 4 1.2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava...

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset 6.9.2017 Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset

Lisätiedot