FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Nivalan kirkonkylän yleiskaava Yleiskaavan tavoitteet Yleiskaavaluonnoksen sisältö Kaupan sijainninohjaus ja maakuntakaava Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko Kaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät Tarkastelualue Väestö ja asuminen Väestömäärä ja väestöennuste Työpaikat Vähittäiskaupan myymäläverkko Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Nivalan kaupalliset kehittämistavoitteet Tiilimaan kaupan alueen kehittämissuunnitelmat Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilan lisätarpeesta Ostovoiman kehitysarvio Arvio liiketilan lisätarpeesta Yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupalliset vaikutukset Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Vaikutukset palveluverkkoon Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Muut vaikutukset Vaikutukset kaupan palveluiden saavutettavuuteen Elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yhteenveto ja suositukset Kirjallisuus Liite 1. Arviot ostovoiman kehityksestä Liite 2. Arviot laskennallisesta liiketilasta ja sen lisätarpeesta vuoteen Liite 3. Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat... 32

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 1 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Nivalan kaupunki on käynnistänyt vuonna 2008 keskustan yleiskaavan laadinnan. Nivalan yleiskaavan tavoitteena on osoittaa kunnan keskusta-alueen yhdyskuntarakenteen kehittyminen sekä ohjata asumisen, teollisuuden, maataloustoimintojen ja palveluiden sijoittumista. Yleiskaavan tavoitevuosi on Nivalan yleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä keväällä Keväällä 2011 nähtävillä olleessa yleiskaavaluonnoksessa valtatien 27 eteläpuolisen Nivalan keskusta-alueen lisäksi myös valtatien 27 pohjoispuolinen alue oli osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Yleiskaavaluonnoksessa Tiilimaan alue oli osoitettu liikerakentamisen alueeksi KMP- ja KL -merkinnöin. Nivalan kaupungin tavoitteena on jatkosuunnittelussa ja yleiskaavaehdotuksessa osoittaa sekä valtatien pohjoispuolinen että Tiilimaan alue keskustatoimintojen alueena. Yleiskaavan kaupallisen selvityksessä arvioidaan yleiskaavan kaupalliset vaikutukset sekä esitetään suosituksia kaupan sijainnin ohjaamiselle yleiskaavaehdotuksessa keskusta-alueen laajuutta ja muita aluevarauksia koskien. Selvityksessä painotetaan maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaisten sisältövaatimuksien (vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset) käsittelyä. Työ on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin sekä tilastotietoihin perustuen. Työssä on arvioitu Nivalan ostovoima ja sen kehitys, kaupan nykytilanne ja tuleva liiketilatarve sekä yleiskaavan kaupalliset vaikutukset. Arvioinnissa on hyödynnetty Nivalan Tiilimaan asemakaavaa varten laadittua kaupallista selvitystä ja lokakuussa 2011 valmistunutta Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvitystä. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin ovat FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä laatineet projektipäällikkö YTM Jouni Mäkäräinen ja johtava konsultti FM Taina Ollikainen. 2 Nivalan kirkonkylän yleiskaava 2.1 Yleiskaavan tavoitteet Nivalan yleiskaavan tavoitteet on muodostettu yleiskaavaprosessin alkuvaiheessa ja tavoitteita on kuvattu erillisessä tavoiteraportissa. Nivalan yleiskaavan laatimisen tarkoituksena on edistää taajaman keskeisten alueiden kehittymistä korkeatasoiseksi rakennetuksi ympäristöksi. Alueille suunnataan luonteenomaista ja sen identiteettiä tukevaa maankäyttöä. Nivalan kaupungin maankäytön tavoitteita ovat mm. alueellisen aseman vahvistaminen, taajaman hallittu kasvu sekä kehityksen ja viihtyvyyden mahdollistava suunnitelmallinen maankäyttö. Maankäytön suunnittelulla ja korkeatasoisella ympäristön rakentamisella muodostetaan nykyisestä keskustaajamasta viihtyisä kaupunkikeskus, jossa uusi ja vanha rakennuskanta muodostavat hallitun ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisen kokonaisuuden. Erityyppiset toiminnat muodostavat luontoarvot ja rakennusperintö huomioiden viihtyisän ja virikkeellisen asuin- ja työympäristön lähelle palveluita ja keskeisiä virkistysalueita. Yleiskaavan tavoitteiden mukaan Nivalan keskustaa tulee kehittää monipuolisena palvelujen, työpaikkojen, asumisen ja vapaa-ajan alueena. Keskustan

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys Yleiskaavaluonnoksen sisältö viihtyisyyttä ja vetovoimaa voidaan parantaa määrätietoisella rakentamisen esteettisen ja teknisen laadun parantamisella. Vetovoimaa voidaan parantaa myös rakentamalla uusia liiketiloja keskustan tyhjille alueille sekä uusia asuntoja keskustan läheisyyteen. Yleiskaavan tavoitteena on varmistaa myös palvelujen saatavuus kaupunkiseudulla. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa yhdyskuntarakennetta tukien. Nivalan yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Kaavaluonnoksessa Nivalan taajaman keskeiset alueet VT 27:n etelä- ja pohjoispuolella on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan keskustatoiminnoille, kuten kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueelle saa sijoittaa MRL:n mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lisäksi keskustatoimintojen suunnittelumääräyksessä on korostettu viihtyisää kaupunkiympäristön syntymistä. Kuva 1. Ote Nivalan yleiskaavaluonnoksesta. Yleiskaavaluonnoksessa Tiilimaan alue on osoitettu KMP- ja KL -alueina. Liikeja palvelurakennusten alueelle (KMP) voi kaavamääräyksen mukaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Alueella on rajoitettu vähittäiskaupan enimmäismäärää alueen asemakaavan mukaisesti 4200 k-m²:iin, josta päivittäistavarakaupan osuus on korkeintaan k- m². Lisäksi alueelle voisi sijoittua tilaa vaativaa kauppaa. Vastaavasti KLalueille ei voisi sijoittaa voimassa olleen lainsäädännön mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, mutta alueelle voisi sijoittaa kuitenkin tilaa vaativassa kaupassa myös yli 2000 k-m² suuruisia myymälöitä.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 3 Yleiskaavaehdotuksen jatkosuunnittelussa arvioidaan, ovatko kaavaluonnoksessa esitetyt kaupan sijainnin ohjausta koskevat merkinnät tarkoituksenmukaisia kaupungin kehittämistavoitteet sekä voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos huomioon ottaen. 3 Kaupan sijainninohjaus ja maakuntakaava 3.1 Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää kaavoituksessa. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan palveluiden ja työpaikkojen hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmille sekä henkilöautoliikenteen mahdollisimman vähäistä tarvetta. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen tavoitteena on (Ympäristöministeriö 2009): - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus o kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen o asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen o eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu - varautua väestön ikääntymiseen - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Kaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi on keskeisessä asemassa vähittäiskaupan palveluverkon suunnittelussa ja suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä kaavan ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen vaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos kaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten osalta tuli voimaan hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Lakimuutoksen yhteydessä nk. paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa sisällytettiin vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen piiriin. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty myös maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset (71 b ), joiden mukaan maakunta- ja yleiskaavassa on katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys Maakuntakaava 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueella tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jolla sijaitsee vähittäiskaupan palvelujen lisäksi myös muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja ja työpaikkoja ja johon on hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Keskusta-alueille sijoittuu tyypillisesti päivittäistavarakauppaa, tiettyjä erikoistavarakaupan toimialoja ja kaupallisia palveluja, kun taas osa erikoiskaupan toimialoista hakeutuu pääsääntöisesti keskusta-alueen reunoille ja ulkopuolelle. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Lain mukaan myös suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava riittävällä tarkkuudella maakuntakaavassa. Nivalan kaupungin alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa lähtökohtana koko maakunnan alueella on ollut seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen keskusta-alueille. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkoja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Maakuntakaavassa Nivalaa koskien on osoitettu Oulun eteläistä aluekeskusta osoittava kehittämisperiaatemerkintä (kk-3). Merkinnällä on osoitettu maakunnan eteläosan maaseutukaupunkien verkko, joka muodostaa Oulun Eteläisen aluekeskuksen ydinalueen. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen, liikenteen ja virkistystoimintojen sijoittelussa on pyrittävä tehostamaan verkostokaupungin olemassa olevien yhdyskuntien alueiden käyttöä kuntien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla. Alueen kaupunkikeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka tulee sijoittaa siten, että ne ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 5 Kuva 2. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Nivalan keskustan yleiskaavan suunnittelualueen ydinalueet on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Taajamatoimintojen merkinnällä on osoitettu asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Nivalan taajama-alueella on myös osoitettu keskustatoimintojen alueen (C) kohdealuemerkintä. Keskustatoimintojen aluemerkinnällä on osoitettu kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. 3.3 Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatinut vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvityksen. Selvitys toimii uudistettavan maakuntakaavan taustaselvityksenä. Selvitys on valmistunut lokakuussa 2011 ja siitä on pyydetty kuntien lausunnot. Maakuntahallitus on hyväksynyt tammikuussa 2012 selvityksen maakuntakaavan uudistamisen pohjaksi siten, että siitä saaduissa lausunnoissa esitetyt näkökohdat otetaan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mahdollistamissa rajoissa huomioon kaavaluonnosta laadittaessa. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä on arvioitu, miten nykyisen maakuntakaavan ratkaisut vastaavat kaupan nykytilannetta ja kehittämistarpeita sekä selvitetty vähittäiskaupan keskeiset kehittämistarpeet maakunnan alueella. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä on esitetty suositukset vähittäiskaupan sijainnin ohjaukselle uudistettavassa maakuntakaavassa. Selvityksessä esitettyjä määräyksiä ja merkintöjä täsmennetään edelleen suunnitteluprosessin kuluessa sekä saatavan palautteen että maankäyttö- ja rakennuslain tulkintaa selkeyttävän ohjeistuksen perusteella.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 6 Selvityksessä on annettu suosituksena, että Pohjois-Pohjanmaan alueella merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alaraja olisi päivittäistavarakaupassa k-m² ja erikoiskaupassa k-m² koko maakunnan alueella. Selvityksen suosituksissa Nivalaan on esitetty nykyisen maakuntakaavan periaatteiden mukaisesti keskustatoimintojen alue -merkintää. Nivalan kaupunki on antanut lausunnon palveluverkkoselvityksestä joulukuussa Kaupungin lausunnon mukaan Nivalan Tiilimaa sekä Haapajärventien ja rautatien välinen alue tulee mainita maakuntakaavassa ja osoittaa keskustatoimintojen alueena. Parhaillaan laadittavan maakuntakaavan kaupan sijainnin ohjaksen ratkaisut täsmentyvät maakuntakaavan valmistelun edetessä. 4 Kaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät 4.1 Tarkastelualue 4.2 Väestö ja asuminen Väestömäärä ja väestöennuste Kaupallisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä kuvataan, miten kaupalliset vaikutukset kohdistuvat alueellisesti. Vaikutusalue on luonnollisesti sidoksissa siihen, millaista kauppaa ja mitä myymälöitä eri alueille lopulta sijoittuu. Erikoiskaupassa kaupan liikkeiden asiointialueet ovat laajempia kuin päivittäistavarakaupassa ja vaikutukset voivat kohdistua siten laajemmalle alueelle. Nivalan yleiskaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia tarkastellaan ensisijaisesti Nivalan kuntaa koskien. Laajemman vaikutusalueen ja Nivalan ympäristön kaupan ominaispiirteiden tunnistamiseksi tässä yhteydessä tarkastellaan myös muita Nivala-Haapajärven seudun kuntia (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) sekä muita naapurikuntia; Ylivieskaa, Sieviä ja Haapavettä. Kaupan ostovoimatarkastelu tehdään tässä yhteydessä yleiskaavan tavoitevuodesta poiketen aina vuoteen 2030 saakka, mikä on perusteltua yleiskaavan pitkäjänteiset tavoitteet huomioon ottaen. Kaupan nykytilaa koskevat tiedot perustuvat pääosin Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoselvitykseen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Nivalassa asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Vuosina Nivalan väestömäärä on säilynyt nykyisellä tasollaan. Koko Nivala- Haapajärven seudulla asukkaita on yhteensä noin ja seudun väestö on vähentynyt samalla ajanjaksolla yhteensä noin 2000 asukkaalla. Taulukko 1. Nivalan, Nivala-Haapajärven seudun sekä muiden Nivalan naapurikuntien väestökehitys (Tilastokeskus). Väestömäärä Muutos lkm % %/vuosi Haapajärvi ,2 % -0,7 % Kärsämäki ,4 % -1,1 % Nivala ,5 % 0,0 % Pyhäjärvi ,7 % -1,2 % Reisjärvi ,2 % -1,0 % Nivala-Haapajärven seutu ,4 % -0,7 % Haapavesi ,1 % -0,7 % Sievi ,1 % 0,3 % Ylivieska ,2 % 0,6 % POHJOIS-POHJANMAA ,2 % 0,7 % Koko maa 3,7 % 0,4 %

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 7 Nivalan kaupungin väestö on keskittynyt yhtenäiselle taajama-alueelle (kuva 3). Tilastokeskuksen ruututietokanta -aineiston perusteella viiden kilometrin etäisyydellä Nivalan keskustasta asuu noin 6850 asukasta, eli noin 60 prosenttia kunnan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan väestömäärä säilyy Nivalassa nykyisellä tasolla myös vuoteen Koko Nivala-Haapajärven seudun väestömäärän ennakoidaan vähenevät samalla ajanjaksolla noin 1300 asukkaalla. Nivalan naapurikunnista tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö kasvaa voimakkaimmin Ylivieskassa. Taulukko 2. Nivalan, Nivala-Haapajärven seudun sekä muiden Nivalan naapurikuntien väestöennuste (Tilastokeskus). Väestöennuste Muutos lkm % %/vuosi Haapajärvi ,7 % -0,2 % Kärsämäki ,3 % -0,3 % Nivala ,1 % 0,0 % Pyhäjärvi ,5 % -0,3 % Reisjärvi ,9 % -0,7 % Nivala-Haapajärven seutu ,2 % -0,2 % Haapavesi ,0 % -0,2 % Sievi ,2 % 0,0 % Ylivieska ,5 % 0,6 % POHJOIS-POHJANMAA ,5 % 0,5 % Koko maa 8,8 % 0,4 %

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 8 Kuva 3. Asutuksen sijoittuminen ja väestöntiheys Nivalan keskustan ympäristössä 2009 (Tilastokeskus, ruututietoaineisto).

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys Työpaikat Nivalassa oli vuonna 2008 yhteensä noin työpaikkaa. Nivalan työpaikoista suurin osa sijaitsee kunnan keskustan alueella. Viiden kilometrin etäisyydellä kunnan keskustasta on noin 2800 työpaikkaa (kuva 4.). Taulukko 3. Nivalan, Nivala-Haapajärven seudun sekä muiden Nivalan naapurikuntien työpaikkamäärän kehitys (Tilastokeskus). Työpaikkamäärä Muutos lkm % %/vuosi Haapajärvi ,8 % 0,2 % Kärsämäki ,6 % -0,9 % Nivala ,1 % 0,1 % Pyhäjärvi ,0 % -2,0 % Reisjärvi ,2 % -0,8 % Nivala-Haapajärven seutu ,4 % -0,4 % Haapavesi ,9 % 0,6 % Sievi ,0 % 0,7 % Ylivieska ,6 % 1,5 % POHJOIS-POHJANMAA ,4 % 1,1 % Koko maa 6,7 % 0,8 % Kuva 4. Työpaikkojen sijainti Nivalan kaupungin ympäristössä 2009 (Tilastokeskus, ruututietoaineisto).

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys Vähittäiskaupan myymäläverkko Päivittäistavarakauppa Nivalassa toimi vuoden 2009 lopussa yhteensä 10 päivittäistavaramyymälää, joista 2 oli päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä kuten luontaistuotemyymälöitä ja leipomoita. Nivala-Haapajärven seudulla toimi vuoden 2009 lopussa yhteensä 32 päivittäistavaramyymälää, joten seudun myymälöistä noin kolmannes toimi Nivalassa. Nivalaa lähimmät hypermarketit sijaitsevat Ylivieskassa ja vuonna 2011 Ylivieskaan on avattu myös toinen hypermarket. Asukaslukuun suhteutettuna Nivalassa oli yhtä päivittäistavaramyymälää kohti noin asukasta ja Nivala-Haapajärven seudulla noin asukasta, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei erikoismyymälöitä). Koko maassa oli vuoden 2009 lopussa asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, mikä on jonkin verran enemmän kuin Nivalassa. Taulukko 4. Nivalan, Nivala-Haapajärven seudun sekä muiden Nivalan naapurikuntien päivittäistavaramyymälät vuonna 2009 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pienmyymälmyymälä Erikois- Asukkaita/ market talo Iso Pieni Iso Pieni Yhteensä myymälä >2500 m 2 >1000 m 2 >1000 m m m m 2 tms. Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Nivala-Haapajärven seutu Haapavesi Sievi Ylivieska POHJOIS-POHJANMAA Koko maa Erikoiskauppa Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa), kioskeissa ja huoltoasemilla. Nivalassa toimii yksi päivittäistavaroita myyvä laajan tavaravalikoiman myymälä (Halpa-Halli), joka on taulukossa 4. luokiteltu tavarataloksi. Nivalan päivittäistavarakaupan myymälät ovat keskittyneet kunnan ydinkeskustaan. K-Supermarket, Lidl ja Halpa-Halli sijaitsevat Toritiellä ja S-market Kalliontiellä. Myös Siwa toimii keskustassa Toripiha -kadulla. Nivalan suurimpia päivittäistavaramyymälöitä on laajennettu luvulla ja Lidl on avannut myymälänsä vuonna Nivalassa toimii nykyisin yksi kyläkauppa Ruuskankylällä. Myymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 5. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Nivalassa toimi vuoden 2009 lopussa yhteensä 36 erikoiskaupan myymälää. Nivala-Haapajärven seudulla toimi vastaavasti yhteensä 106 erikoiskaupan myymälää. Nivalan lähialueen kunnista eniten erikoiskaupan myymälöitä on Ylivieskassa, jossa vuoden 2009 toimi 80 myymälää. Toimialoilla, joihin sisältyvät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi Nivalassa yhteensä 8 myymälää. Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi Nivalassa 19 myymälää. Suurin osa muusta eri-

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 11 kaupan myymälöistä toimii muotikaupan toimialalla. Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 3. Asukaslukuun suhteutettuna Nivalassa oli 306 asukasta ja Nivala-Haapajärven seudulla 289 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti vuonna Koko maassa oli vuoden 2009 lopussa keskimäärin 265 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on jonkin verran vähemmän kuin Nivalassa. Taulukko 5. Nivalan, Nivala-Haapajärven seudun sekä muiden Nivalan naapurikuntien erikoiskaupan myymälät vuonna 2009 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Alkot, apteekit ym. Muu erikoiskauppa Muotikauppa Tietotekninen kauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Erikoiskauppa yhteensä Asukkaita/ myymälä Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Nivala-Haapajärven seutu Haapajärvi Sievi Ylivieska POHJOIS-POHJANMAA Koko maa 265 Nivalassa erikoiskauppa on keskittynyt keskustan ydinalueelle sekä valtatie 27 ja rautatien väliselle alueelle, jossa sijaitsee erityisesti tilaa vaativan kaupan myymälöitä (kuva 5.) Erikoiskaupan suurimmat myymälät toimivat tilaa vaativan kaupan toimialoilla. Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan (2000 k-m²) erikoiskaupassa ylittävät laajan tavaravalikoiman myymälät (Halpa-Halli, Savenmaa) ja yksi rautakauppa (Rautia).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 12 Kuva 5. Nivalan vähittäiskaupan keskeisten myymälöiden sijainti Nivalan kaupalliset kehittämistavoitteet Nivalan kaupungin tavoitteena on vahvistaa kaupungin kaupallista vetovoimaa ja palvelutarjontaa. Kaupungin tavoitteena on tarjota vähittäiskaupalle houkuttelevia sijaintipaikkoja ja mahdollistaa kaupan palveluiden kehittäminen pitkällä aikajänteellä. Nivalan kaupungin tavoitteena on kehittää Nivalan nykyistä ydinkeskustaa, valtatie 27:n pohjoispuolista Asemakadun varren aluetta ja Tiilimaan aluetta yhtenäisenä kokonaisuutena. Kaupungin tarkoituksena on kehittää kaupungin keskustan ydinaluetta valtatie 27:n eteläpuolella viihtyisänä ja elävänä kaupunkikeskustana sekä lisätä asutusta palveluiden lähellä mm. Malisjoen ranta-alueilla. Kaupunki on käynnistänyt toimenpiteitä mm. torialueen kehittämiseksi sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi ydinkeskustan alueella. Kaupungin tavoitteena on kehittää Asemantien ympäristön aluetta valtatie 27 pohjoispuolella tilaa vaativan ja teknisen kaupan sijaintialueena, mutta erityisesti Malisjoen ranta-alueille voidaan tulevaisuudessa ohjata myös asutusta. Tekniselle kaupalle tyypillisesti alueelle sijoittuisi mm. yritysten tarvitsemien koneiden ja tarvikkeiden kauppaa, mutta myös kuluttajille suunnattujen ajoneuvojen ja koneiden kauppaa. Alueelle on sijoittunut nykyisin rauta- ja maatalouskauppaa, moottoriajoneuvojen kauppaa sekä erilaisia niihin liittyviä palveluja.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 13 Näiden alueiden lisäksi kaupungin tavoitteena on kehittää nykyisin rakentamatonta Tiilimaan aluetta erityisesti suurempien kaupan yksiköiden sekä liikenneasemapalveluiden sijaintipaikkana. Valtateiden 27 ja 28 risteyksen luoteispuolisille lähialueille voisi sijoittua sekä päivittäistavara- että erikoiskaupan palveluita. Tilaa vaativan kaupan palvelut sijoittuisivat kauemmaksi risteysalueesta. Tulevaisuudessa alueelle voisi sijoittua kaupallisten palveluiden lisäksi myös muita julkisia ja yksityisiä palveluita sekä myös asumista Tiilimaan kaupan alueen kehittämissuunnitelmat Nivalan merkittävimmät rakentamattomat kaupan asemakaavavaraukset sijaitsevat valtateiden 27 ja 28 risteyksen tuntumassa Tiilimaan alueella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta luoteeseen. Alueella on voimassa vuonna 2008 hyväksytty asemakaava. Alue on pääosin rakentumaton, ja alueelle sijaitsee nykyisin yksittäinen tukkumyymälä. Tiilimaan alueen kehittämisen lähtökohtana on ollut Nivalan kaupallisen keskustan laajentuminen valtateiden liittymäalueen länsipuolelle. Asemakaavassa alueelle on osoitettu kaavavarauksia kaupan rakentamiselle (päivittäistavarakauppaa, erikoiskauppa ja tilaa vaativa kauppa), logistiikkakeskukselle ja liikennepalvelukeskukselle. Asemakaavassa on varauduttu myös liikennejärjestelyjen kehittämiseen sekä ajoneuvo- että kevyttä liikennettä koskien. Tiilimaan alueen asemakaavan kokonaiskerrosala on k-m². Asemakaavassa kaupallisia toimintoja on osoitettu neljällä eri kaavamerkinnällä, joiden määräykset ovat: - KL-1 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOKA ON VARATTU PALJON TI- LAA VAATIVALLE ERIKOISKAUPALLE. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. - KL-2 LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. - KMP LIIKE- JA PALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SI- JOITTAA VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIN SEKÄ JULKISIA JA YKSITYI- SIÄ PALVELUJA. Vähittäiskaupan maksimikerrosala on 4200 k-m², josta päivittäistavarakaupan osuus on korkeintaan 1700 k-m². - LH-1 HUOLTOASEMAN KORTTELIALUE. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myymälä- ja ravintolatiloja. Päivittäistavarakaupan osuus rakennusoikeudesta saa olla enintään 800 k-m². Asemakaavassa on kaavamääräyksin osoitettu alueelle sijoittuvan päivittäistavarakaupan ja muun kuin tilaa vaativan erikoiskaupan enimmäismäärä, mikä on yhteensä 5000 k-m². Asemakaavan mukaan enintään puolet tästä voi olla päivittäistavarakauppaa. Lisäksi alueelle on suunniteltu tilaa vaativan kaupan yksiköitä mm. auto- ja maatalouskaupan keskittymiin. Tiilimaan asemakaavan yhteydessä on arvioitu vähittäiskaupan suuryksikön (kauppakeskus) sekä liikennepalvelukeskuksen sijoittamisesta syntyviä vaikutuksia erillisessä selvityksessä (TP Group Finland Oy 2008).

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 14 Kuva 6. Tiilimaan asemakaavaehdotus ( )

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Päivittäistavaramyynti ja myyntitehokkuus Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä toteutui Nivala- Haapajärven seudulla 7,8 prosenttia. Yli puolet maakunnan päivittäistavaramyynnistä toteutui Oulun seudulla. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Pohjois-Pohjanmaan päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen seuduittain % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Haapaveden-Siikalatvan seutu Koillismaan seutu Nivala-Haapajärven seutu 4 % 4 % 7 % 5 % 8 % 8 % Oulun seutu 56 % 57 % Oulunkaaren seutu Raahen seutu Ylivieskan seutu 5 % 6 % 8 % 9 % 12 % 11 % PT-myynti Väestö Kuva 7. Pohjois-Pohjanmaan päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen seutukunnittain 2009 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Nivalan päivittäistavaramyymälöiden myynnistä toteutui vuonna 2009 noin 58 prosenttia suurissa supermarketeissa ja, 19 prosenttia tavarataloissa ja 23 prosenttia pienissä supermarketeissa ja valintamyymälöissä. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Taulukko 6. Päivittäistavaramyynnin jakautuminen myymälätyypeittäin 2009 Nivalassa, Nivala-Haapajärven seudulla sekä muiden Nivalan naapurikunnissa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Hyper- Tavara- Supermarket Valinta- ja Erikoismarket talo Iso Pieni pienmyymälä myymälä Yhteensä >2500 m 2 >2500 m 2 >1000 m m 2 < 400 m 2 ym. Haapajärvi 25 % 64 % 10 % 1 % 100 % Kärsämäki 30 % 51 % 19 % 100 % Nivala 19 % 58 % 11 % 10 % 2 % 100 % Pyhäjärvi 18 % 43 % 15 % 25 % 0 % 100 % Reisjärvi 58 % 42 % 100 % Nivala-Haapajärven seutu 20 % 45 % 17 % 17 % 1 % 100 % Haapavesi 22 % 46 % 15 % 16 % 1 % 100 % Sievi 67 % 32 % 1 % 100 % Ylivieska 26 % 13 % 36 % 8 % 16 % 1 % 100 % POHJOIS-POHJANMAA 29 % 8 % 23 % 16 % 22 % 1 % 100 % Päivittäistavarakaupan myyntiala asukasta kohti oli Nivalassa suurempi (indeksi 123) kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli Nivalassa kuitenkin alhaisempi (indeksi 88) kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /mym 2 /vuosi) oli Nivalassa (indeksi 71) ja myös Nivala-Haapajärven seudulla (indeksi 76) alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 16 Taulukko 7. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2009 indeksillä esitettynä, Koko maa=100 (Pohjois- Pohjanmaan liitto 2011). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Haapajärvi Kärsämäki Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Nivala-Haapajärven seutu Haapavesi Sievi Ylivieska POHJOIS-POHJANMAA Kok o maa Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja/tai kireästä kilpailutilanteesta. Myyntitehokkuuteen vaikuttaa omalta osaltaan myös myymälätilojen ikä, koko ja toimivuus. Myös esimerkiksi alueen kaupallinen vetovoima heijastuu myyntitehokkuuteen niin, että merkittävä alueen ulkopuolelta tuleva kysyntä (esim. loma-asukkaat) voi luoda edellytykset korkealle myyntitehokkuudelle. Erikoiskaupan myynti Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2009 erikoiskaupan myynnistä toteutui Nivala- Haapajärven seudulla 5,3 prosenttia. Noin 63 prosenttia maakunnan erikoiskaupan myynnistä toteutui Oulun seudulla. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Pohjois-Pohjanmaan erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen seuduittain % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Haapaveden-Siikalatvan seutu Koillismaan seutu Nivala-Haapajärven seutu Oulun seutu Oulunkaaren seutu Raahen seutu Ylivieskan seutu 2 % 4 % 5 % 5 % 8 % 2 % 6 % 6 % 9 % 15 % 11 % 63 % 57 % Erikoiskaupan myynti Väestö Kuva 8. Pohjois-Pohjanmaan erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen seutukunnittain vuonna 2009 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 17 kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2009 positiivinen (+18 %). Seutukunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen kaikissa seutukunnissa. Nivala-Haapajärven seudulla päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli +18 % eli seutu saa ostovoimaa oman alueensa ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 2009, %:ia ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koillismaan seutu 63 % Ylivieskan seutu 22 % Nivala-Haapajärven seutu 18 % POHJOIS-POHJANMAA 18 % Oulun seutu 15 % Haapaveden-Siikalatvan seutu 12 % Raahen seutu 12 % Oulunkaaren seutu 7 % Kuva 9. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011).

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 18 Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Pohjois-Pohjanmaalla positiivinen (+35 %) vuonna Seutukunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen erityisesti Ylivieskan (+83 %) ja Oulun (+50 %) seuduilla. Nivala- Haapajärven seudulla erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen (-9 %) eli seudulta siirtyy ostovoimaa alueen ulkopuolelle. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2009, %:ia ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ylivieskan seutu 83 % Oulun seutu 50 % Koillismaan seutu 36 % POHJOIS-POHJANMAA 35 % Raahen seutu -3 % Nivala-Haapajärven seutu -9 % Haapaveden-Siikalatvan seutu -39 % Oulunkaaren seutu -44 % Kuva 10. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Erikoiskaupassa Nivalan ostovoiman siirtymä on hieman negatiivinen (-3 %). Nivala-Haapajärven seudun kunnista ostovoiman siirtymä on positiivinen ainoastaan Haapajärvellä. Ylivieskan merkitys erityisesti erikoiskaupassa on yliseudullinen ja Ylivieska saa erikoiskaupan ostovoimaa laajemmalta asiointialueelta, myös Nivala-Haapajärven seudulta. 4.5 Arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilan lisätarpeesta Ostovoiman kehitysarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima on arvioitu vuoden 2010 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisiä kulutuslukuja (www.tuomassantasalo.fi). Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 8. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on syytä pitää mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys Arvio liiketilan lisätarpeesta Taulukko 8. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä /asukas/vuosi (vuoden 2010 rahassa). Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa ,0 % Muu erikoiskauppa ,0 % YHTEENSÄ Autokauppa ja huoltamot ,0 % Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli Nivalassa vuonna 2010 noin 59 milj., josta päivittäistavarakauppaan kohdistui noin 26 milj. ja erikoiskauppaan noin 33 milj.. Nivalan vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 21,6 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 5,6 milj. ja erikoiskauppaan noin 16 milj.. Autokaupan ja huoltamoiden ostovoima vastaavasti vuonna 2010 oli Nivalassa noin 26 M ja ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 12,4 M. Taulukko 9. Arvio Nivalan vähittäiskauppaan sekä autokauppaan kohdistuvasta ostovoiman kehityksestä. Ostovoima, milj. (v:n 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Päivittäistavarakauppa 25,7 28,3 31,3 2,6 3,0 5,6 Erikoiskauppa 33,1 40,2 49,1 7,1 8,9 16,0 Tilaa vaativa erikoiskauppa 10,1 12,3 15,0 2,2 2,7 4,9 Muu erikoiskauppa 23,0 27,9 34,1 5,0 6,2 11,1 Vähittäiskauppa yhteensä 58,7 68,5 80,4 9,7 11,9 21,6 Autokauppa ja huoltamot 25,7 31,2 38,1 5,5 6,9 12,4 Nivalan yleiskaavan mitoitustavoitteen mukaisella väestömäärällä ( asukasta) kunnan asukkaiden ostovoima olisi luonnollisesti edellä esitettyä suurempi. Tällöin vuonna 2030 kunnan asukkaiden vähittäiskaupan ostovoima olisi yhteensä 94,9 milj., josta päivittäistavarakauppaan kohdistuisi 36,9 milj., erikoiskauppaan 58 milj.. Erikoiskaupan ostovoimasta tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuisi 17,7 milj. ja muuhun erikoiskauppaan 40,2 milj.. Autokaupan ostovoima olisi tällöin 45 milj.. Arviot Nivala-Haapajärven seudun ja muiden Nivalan naapurikuntien ostovoiman kehityksestä on esitetty liitteessä 1. Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 /vuosi) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,3 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus / my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 20 Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta myymäläkannan poistuma lisää liiketilan tarvetta, samoin alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus, joka vaihtelee myymälätyypeittäin. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Liiketilatarvelaskelmia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa liiketilan tarvetta. Liiketilan laskennallinen lisätarve Nivalassa Edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna Nivalan oman väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on vähittäiskaupassa yhteensä noin k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on noin k-m 2. Taulukko 10. Nivalan oman väestön ostovoimaan perustuva laskennallinen liiketilatarve vähittäiskaupassa vuoteen 2030 mennessä. Liiketilan tarve, k-m 2 Lisätarve, k-m Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Nivalan yleiskaavan mitoitustavoitteen mukaisella väestömäärällä ( asukasta) kunnan asukkaiden ostovoiman kasvun edellyttämä liiketilan lisätarve olisi edellä esitettyä suurempi. Tällöin vuoteen 2030 liiketilan tarve olisi päivittäistavarakaupassa vähittäiskaupassa yhteensä k-m², josta päivittäistavarakauppaan kohdistuisi k-m² ja erikoiskaupassa k- m². Erikoiskaupan liiketilan tarpeesta tilaa vaativaan kauppaan kohdistuisi k-m² ja muuhun erikoiskauppaan k-m². Autokaupan laskennallinen liiketilatarve olisi tällöin k-m². Arviot Nivala-Haapajärven seudun ja muiden Nivalan naapurikuntien laskennallisesta liiketilatarpeesta on esitetty liitteessä 2.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 21 5 Yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.1 Kaupalliset vaikutukset Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Nivalan yleiskaavan yhteydessä osoitettavat kaupan sijoittumisalueet muodostavat lähtökohdat kaupungin kaupallisten palveluiden pitkäjänteiselle kehittämiselle. Nivalan kaupungin tavoitteena on kehittää Nivalan nykyistä ydinkeskustaa, valtatie 27:n pohjoispuolista Asemakadun varren aluetta ja Tiilimaan aluetta yhtenäisenä kokonaisuutena. Kaupungin tavoitteena on kehittää edelleen näiden alueiden saavutettavuutta eri kulkumuodoin. Ostovoiman kasvu ja sen perusteella arvioitu laskennallinen liiketilatarve osoittavat, millaisia kehitysedellytyksiä Nivalan kauppaan kohdistuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Edellä esitettyihin arvioihin perustuen Nivalan laskennallinen liiketilatarve olisi vuonna 2030 vähittäiskaupassa noin k-m² ja autokaupassa noin k-m². Uutta liiketilatarvetta syntyisi vuosina yhteensä noin k-m². Vastaavasti yleiskaavan tavoitemitoituksella ( asukasta) tarve olisi suurempi, jolloin liiketilan lisätarve vuoteen 2030 olisi noin k-m². Liiketilan lisätarvetta tarkasteltaessa on lisäksi otettava huomioon, että kauppa kehittää jatkuvasti toimintojaan uudistamalla toimintakonseptejaan sekä uudistamalla liiketilojaan. Kaupan uudet sijaintimahdollisuudet tarjoavat uusia kehittämismahdollisuuksia myös Nivalassa jo toimiville kaupan yrityksille. Nivalan asukkaiden ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupallisten palveluiden kehittämisen ja Nivalan kaupallisen aseman vahvistamisen. Mikäli Nivalan palvelutarjonta ei kehity, on vaarana, että erityisesti erikoiskaupassa palvelutarjonta heikkenee ja kohdistuu Nivalan sijasta muihin keskuksiin. Tällöin Nivalan ostovoiman siirtymät kasvaisivat nykytilanteeseen nähden. Erityisesti erikoiskaupassa noin 25 kilometrin päässä Nivalasta sijaitseva Ylivieskan Savarin keskittymä vaikuttaa voimakkaasti Nivalan kaupan kehitysedellytyksiin. Ostovoiman siirtymien säilyminen nykyisellä tasolla edellyttää kaupan lisärakentamista Nivalassa lähitulevaisuudessa erityisesti erikoiskaupassa. Nivalan yleiskaavassa esitetyt kaupan sijaintialueet mahdollistavat kaupallisten palveluiden monipuolisen kehittämisen. Keskustatoimintojen alueiden osoittaminen on perusteltua erityisesti niillä alueilla, jotka ovat myös kevyellä liikenteellä hyvin saavutettavissa ja joille kohdistuu vähittäiskaupan palveluiden lisäksi myös muuta palvelutarjontaa ja maankäyttöä. Nivalan kaupan sisäiseen rakenteeseen ja kilpailuasetelmaan vaikuttaa voimakkaimmin päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan mitoitus Tiilimaan alueella. Tiilimaan aluetta on tarkoitus kehittää nykyisen asemakaavan sisällön tavoin tilaa vaativan kaupan lisäksi myös päivittäistavarakaupan sekä erikoiskaupan alueena. Alueelle on tavoitteena edelleen kehittää myös muita palveluja ja maankäyttöä. Nivalan ostovoiman kasvu mahdollistaa Tiilimaan alueen kaupallisten palveluiden kehittämisen, kun samanaikaisesti otetaan huomioon myös nykyisen ydinkeskustan kaupallisten palveluiden kehittämistarpeet. Tiilimaan alue soveltuu suuremmille kaupan yksiköille sekä sellaisille myymälätyypeille, jotka eivät luontevasti sovellu ydinkeskustan alueelle. Lisäksi alue soveltuu liikenteellisen sijaintinsa puolesta erinomaisesti liikenneasemapalveluille. Vastaavasti valtatie 27:n pohjoispuolista Asemakadun aluetta on luonteva kehittää tilaa vaativan kaupan, mutta myös yrityksille ja kuluttajille suunnattavien palveluiden sekä asumisen alueena.

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys Vaikutukset palveluverkkoon Tiilimaan alueen kaupallinen rakentaminen vaikuttaisi erityisesti lyhyellä aikajänteellä kunnan sisäiseen kaupan kilpailutilanteeseen. Toisaalta lisääntyvä kaupan palvelutarjonta parantaisi koko kunnan kaupallista vetovoimaa ja synnyttäisi siten toimintaedellytyksiä erikoiskaupan kehittymiselle myös ydinkeskustan alueella. Nivalan kaupan kehittyminen tapahtuu todennäköisesti useissa eri vaiheissa ja pitkällä aikajänteellä. Siten kaupan toiminnoilla on myös paremmat mahdollisuudet vastata paremmin muuttuneeseen kilpailutilanteeseen. Nivalan kaupungin tavoitteena on vahvistaa kunnan kaupallista palvelutarjontaa. Kaupan kehittyminen edellyttää palveluiden laajentamista luonteviin kasvusuuntiin. Nivalan julkiset palvelut ovat keskittyneet kaupungin ydinkeskustaan. Keskustan alueella sijaitsevat myös muut keskeiset yksityiset palvelut, kuten pankki-, vakuutus- tai kampaamopalvelut. Nivalan ydinkeskustan alue on nykyisin kunnan tärkein päivittäistavarakaupan keskittymä. Ydinkeskustan alueella toimii neljä päivittäistavaramyymälää ja yksi laajan tavaravalikoiman myymälä. Myös erikoiskauppa lukuun ottamatta tilaa vaativan kaupan myymälöitä on keskittynyt pääosin ydinkeskustan alueelle. Keskustan ulkopuolisilla alueille oleva palveluverkko on jo nykytilanteessa vähäinen ja Nivalassa toimii nykyisin vain yksi päivittäistavaramyymälä kyläalueilla. Päivittäistavarakaupassa Nivalan oman väestön ostovoiman kasvun synnyttämä liiketilan lisätarve on noin k-m². Yleiskaavan tavoitemitoituksella tarve uudelle liiketilalle olisi noin k-m². Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu mahdollistaa päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen. Nivalassa sijaitsee nykyisin kaikkien Suomen valtakunnallisten päivittäiskaupan toimijoiden myymälät. Siten Nivalan päivittäistavarakauppa kehittyisi todennäköisesti nykyisten liiketilojen laajennuksin tai uusien liiketilojen rakentamisella joko nykyisiin tai uusiin sijaintipaikkoihin. Palveluverkon kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että vaikka tulevaisuudessa osa päivittäistavarakaupassa sijoittuisi keskustan läheiselle Tiilimaan alueelle, niin jatkossakin ydinkeskustan alueella olisi kattavasti päivittäistavarakaupan tarjontaa. Mikäli kunnan päivittäistavarakaupan painopiste siirtyisi kokonaan Tiilimaan alueelle, heikentäisi se ydinkeskustan kaupallisia palveluja ja kehittämisedellytyksiä. Kuitenkin samanaikaisesti on muistettava, että päivittäistavarakaupan viimeaikaiset investoinnit ovat kohdistuneet juuri ydinkeskustan alueelle sen palvelutarjontaa parantaen. Erityisesti muussa kuin tilaa vaativassa erikoiskaupassa Nivalan nykyinen tarjonta on monilla kaupan toimialoilla heikkoa. Erikoiskaupan tarjontaa vahvistaa erikoiskaupan artikkeleiden myyminen osana päivittäistavara- ja laajan tavaravalikoiman myymälöitä. Nivalan ostovoiman kasvu synnyttää kysyntää erikoiskaupan palveluiden lisäämiselle. Erikoiskaupan tarjonnan parantamisen kannalta olisi tärkeää, että kuntaan sijoittuisi uusia vahvoja erikoiskaupan toimijoita. Uusien toimijoiden sijoittumisen edellytyksenä on, että kaupalle on tarjota myös riittävän vetovoimaisia sijaintipaikkoja. Erikoiskauppa hakee asiakkaita laajalta alueelta ja asiakkaille on tärkeää hyvä sijainti sekä ennen kaikkea monipuolinen tarjonta ja valintamahdollisuudet. Kaupungin ydinkeskustan lisäksi Tiilimaan alue voisi toimia vetovoimaisena sijaintipaikkana suuremmille yksiköille, koska suurten yksiköiden sijoittaminen nykyisen ydinkeskustan alueelle voi osoittautua hankalaksi nykyisestä melko väljästä rakenteesta huolimatta. Tiilimaan lisäksi myös valtatien 27:n pohjoispuolinen alue

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys 23 soveltuu tilaa vaativan erikoiskaupan sekä esimerkiksi autotarvikekaupan sijaintialueeksi nykyisen kaupallisen tarjonnan mukaisesti. Nivalan merkitys alueellisessa kaupan palveluverkossa on osin ylikunnallinen. Nivala-Haapajärvi -seudun suurimpana kuntakeskuksena Nivala toimii erityisesti erikoiskaupassa myös ympäröivien pienempien kuntien palvelukeskuksena, mikä näkyy nykyisessä kaupan tarjonnassa mm. rauta- ja maatalouskaupassa. Kunnan kaupallisten palveluiden kehittyminen vahvistaisi Nivalan asemaa palveluverkossa ja osaltaan lisäisi Oulun eteläisen alueen palveluverkon tasapainoisuutta. Näin Nivalan toimisi naapurikuntien asukkaille yhä useammin asiointivaihtoehtona esimerkiksi Ylivieskan sijaan. Lisääntyvä palvelutarjonta voisi houkutella yhä enemmän myös valtateiden 27 ja 28 ohikulkevaa liikennettä pysähtymään ja asioimaan Nivalassa Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 5.2 Muut vaikutukset Voimassa olevassa maakuntakaavassa Nivala on osoitettu yhdeksi Oulun eteläisen aluekeskuksen kaupunkikeskukseksi. Maakuntakaavan mukaisesti kaupunkikeskustaan voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaupan palveluiden kehittäminen Nivalan kuntakeskuksessa toteuttaa maakuntakaavan periaatteita sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaista tasapainoista aluerakennetta. Nivalan nykyinen yhtenäinen ja asemakaavoitettu asemakaava-alue on sijoittunut pääosin rautatien ja valtatie 28:n eteläpuoliselle alueelle. Yleiskaavassa Nivalan taajaman asuntorakenteen on osoitettu kasvavan nykyisen taajamaan kaakkoispuolelle sekä Kajaanintien ja Ylivieskan tien suuntiin. Yleiskaavassa osoitettavat kaupan sijaintialueet sijaitsevat osana Nivalan nykyistä yhdyskuntarakennetta ja keskeisesti suhteessa yleiskaavassa osoitettuihin taajaman laajentumissuuntiin. Tiilimaan alue on kaupan toimintojen luonnollinen kasvusuunta nykyiset valtatie 27:n pohjoispuolella sijaitsevat kaupan toiminnot huomioon ottaen. Yhdyskuntarakenteen eheyden kannalta on kuitenkin tärkeää, että erityisesti päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sijoitetaan Tiilimaan alueella välittömästi valtateiden risteysalueen tuntumaan. Esitettyjen kaupan alueiden yhdyskuntarakenteellista asemaa korostaa myös niiden hyvä saavutettavuus eri kulkumuodoin. Viimeisten vuosien aikana kevyen liikenteen saavutettavuutta on parannettu valtateiden risteysalueille rakennettujen kevyen liikenteen alikulkujen avulla. Nivalan kaupungin tavoitteena on parantaa Tiilimaan ja ydinkeskustan välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä uuden Malisjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan avulla. Tulevaisuudessa myös kunnan tehokkaampi asuntorakentaminen sijoittuisi erityisesti ydinkeskustan ja Tiilimaan väliselle sekä Malisjoen rannan alueille Vaikutukset kaupan palveluiden saavutettavuuteen Nivalan kaupan kehittymisen myötä sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan palvelutarjonta monipuolistuu ja paranee. Tämä merkitsee koetun saavutettavuuden paranemista sekä Nivalan taajamassa että hajaasutusalueilla asuville. Erityisesti erikoiskaupan palvelutarjonnan lisääntyminen parantaisi asukkaiden koettua saavutettua, kun uusi kaupallinen palvelutarjonta vähentää asiointia kunnan ulkopuolisissa keskuksissa.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449 FCG

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2 Julkaisun tekijä: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Etukannen kuva: Kainuun liitto ISBN 978-952-6685-13-7 ISSN

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS

Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS 3.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (37) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 1.1 TYÖN TOTEUTUS... 3 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008 Loimaan kaupunki

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot