Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski

2 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN ALUEIDEN ARVIOINTI ÄÄNEKOSKEN YHDYSKUNTARAKENNE Kaavoitustilanne Väestö ja työpaikat Äänekosken ydinkeskustan kehitys Maankäytön laajenemisalueet KAUPPA JA PALVELURAKENNE Ostovoima ja liiketilatarve Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko Kaupan kilpailutilanne LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KOTAKENNÄÄN ALUEEN ARVIOINTI Alueen sijainti ja kuvaus Sijainti yhdyskuntarakenteessa Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Johtopäätökset HIRVASKANKAAN ALUEEN ARVIOINTI Alueen sijainti ja kuvaus Sijainti yhdyskuntarakenteessa Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Johtopäätökset... 32

3 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (33) 1 ÄÄNEKOSKEN ALUEIDEN ARVIOINTI 1.1 Äänekosken yhdyskuntarakenne Kaavoitustilanne Keski-Suomen maakuntakaava Vuonna 2009 vahvistetussa Keski-Suomen maakuntakaavassa Äänekosken keskusta ja Suolahden taajama on osoitettu keskustatoimintojen kohdemerkinnällä (c), jolle voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Keskustojen lähialueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Keskeiset taajamaalueiden ympäristöt on merkitty lisäksi kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk2). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan Ääneseudun kaupunkialueen tulevassa kehityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamarakenteen tiivistämiseen ja suurteollisuuden liikenteellisten olosuhteiden sujuvuuteen. Työpaikka-alueina (TP) on maakuntakaavassa osoitettu Hirvaskangas ja Koukkuniemi. Hirvaskangas on tulevaisuuden työpaikka-alue, jonka läheisyyteen sekä Äänekosken että Uuraisten puolelle on syntynyt ja tulee syntymään taaja-asutusta. Koukkuniemi on taajamarakenteeseen liittyvä tulevaisuuden työpaikka-alue, jonka pääasiallinen laajenemissuunta on pohjoinen. Maakuntakaavassa on osoitettu valtatien 4 linjaus ohjeellisena moottoritienä välille Vehniä-Äänekoski. Suunnittelumääräyksessä on todettu mm., että tien ja eritasoliittymien sijainti sekä muun tieverkon järjestelyt täsmentyvät suunnittelun edetessä. Kuva 1. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto 2007).

4 FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (33) Äänekosken kaavatilanne Äänekosken kaupunki käynnisti vuonna 2006 rakenneyleiskaavaprosessin, jossa laadittiin uuden Äänekosken alueelle strateginen maankäytön suunnitelma. Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 hyväksyttiin Rakenneyleiskaavassa Äänekosken keskusta on esitetty kaupunkikeskustamerkinnällä ja keskustan lähiympäristö tiivistyvän kaupunkikeskustan alueena, jolle ensisijaisesti sijoittuvat julkiset ja merkittävimmät kaupalliset palvelut sekä tiiviimpi asuminen, kuten kerrostalot. Koukkuniemen, Hirvaskankaan ja Myllyrinne-Viinamäen alueet on rakenneyleiskaavassa esitetty kehittyvinä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueina. Koukkuniemen ja Hirvaskankaan alueet on lisäksi merkitty kehitettäviksi liikennepalvelujen alueiksi, jotka ovat valtakunnallisten pääliikenneväylien varteen syntyviä kaupallisten palvelujen alueita ja palvelevat pääasiassa ohikulkevaa liikennettä. Alueiden palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, mutta niille tavoitellaan myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja muita yrityksiä. Kuva 2. Ote Äänekosken rakenneyleiskaavasta 2016 (Äänekosken kaupunki 2008). Rakenneyleiskaavatyötä on jatkettu laatimalla Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamien osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi on Suolahden osalta osayleiskaava hyväksyttiin vuonna Äänekosken keskusta-alueen osayleiskaavoitus on edelleen vireillä. Kaavan jatkoaikataulu on sidoksissa ELY-keskuksen toimesta tutkittavana olevan valtatien 4 linjauksen täsmentymiseen välillä Huutomäki-Äänekosken pohjoinen liittymä. Tavoitteena on saada kaava nähtäville vuoden 2012 aikana. Äänekoski 2020 osayleiskaavassa aluevaraussuunnittelun painopiste on taajaman kasvualueiden määrittämisessä, tärkeiden suojeluarvojen osoittamisessa sekä keskeisten virkistysalueiden ja -reittien turvaamisessa.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (33) Kuva 3. Ote Äänekosken keskustan osayleiskaavaluonnoksesta ja siihen suunnitellut muutokset (Äänekosken kaupunki 2007 ja 2011) Väestö ja työpaikat Väestökehitys Vuoden 2010 lopussa Äänekoskella asui noin asukasta, Äänekosken seudulla noin asukasta ja Keski-Suomessa noin asukasta. Väestömäärä on vähentynyt 2000-luvulla Äänekoskella noin 470 asukkaalla (-2 %) ja Äänekosken seudulla noin 720 asukkaalla (-3 %). Keski-Suomen väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin asukkaalla (+3 %). Väestönkasvu on kohdistunut Jyväskylän seudulle. Taulukko 1. Äänekosken seudun väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos lkm % Äänekoski % Konnevesi % Äänekosken seutu % KESKI-SUOMI %

6 FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (33) Asumisen sijoittuminen Asuminen keskittyy Äänekoskella kuntakeskuksen, Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan taajama-alueille. Äänekosken väestöstä asuu keskustaajamassa noin 41 %, Suolahden taajamassa noin 19 %, Sumiaisissa noin 2 % ja Konginkankaalla noin 1 %. Harvaa asutusta on sekä Keiteleen rantaalueilla että valtateiden 13 ja 4 varsilla. Kuvassa 4 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Äänekosken seudulla vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 4. Väestön sijoittuminen ja tiheys Äänekosken seudulla vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010). Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan väestömäärä vähenee Äänekoskella noin 400 asukasta (-2 %) ja Äänekosken seudulla noin 700 asukasta (-3 %) vuoteen 2030 mennessä. Keski-Suomessa väestömäärä kasvaa noin asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkasvu toteutuu Jyväskylän seudulla. Taulukko 2. Äänekosken seudun väestöennuste (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos lkm % Äänekoski % Konnevesi % Äänekosken seutu % KESKI-SUOMI %

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (33) Rakenneyleiskaava 2016 työn yhteydessä Äänekosken kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että väestömäärä kasvaisi 100 asukkaalla vuodessa, jolloin Äänekosken väestömäärä kasvaisi vuosina yhteensä 1000 asukkaalla. Mikäli väestömäärä kasvaisi tavoitteen mukaisesti, Äänekosken väestömäärä olisi asukasta vuonna 2015 ja asukasta vuonna 2020 eli huomattavasti suurempi kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Työpaikkakehitys Äänekoskella oli yhteensä noin työpaikkaa vuonna Eniten työpaikkoja oli teollisuuden (3 200 työpaikkaa), julkisen hallinnon (2 100 työpaikkaa) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (1 200 työpaikkaa) toimialoilla. Taulukko 3. Äänekosken seudun työpaikkakehitys (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos lkm % Äänekoski % Konnevesi % Äänekosken seutu % KESKI-SUOMI % Työpaikkojen sijoittuminen Työpaikat ovat keskittyneet Äänekosken keskustan alueelle sekä Suolahden taajamaan. Pienempiä työpaikkakeskittymiä on Konginkankaalla ja Sumiaisissa (kuva 5). Kuva 5. Työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys Äänekosken seudulla vuoden 2005 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).

8 FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (33) Työssäkäynti Äänekoski on työpaikkaomavarainen. Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2005 noin 103 % ja vuonna 2007 noin 105 %. Äänekoskelaisten työssäkäynti suuntautuu pääosin Jyväskylään, jossa vuonna 2007 kävi töissä noin 10 % Äänekosken työllisestä työvoimasta. Vastaavasti Jyväskylästä käydään paljon töissä Äänekoskella, kuten myös Laukaalta, Konnevedeltä sekä Karstula/Saarijärven alueelta. Kuva 6. Työssäkäynti Äänekoskelta ja Äänekoskelle vuonna 2009 (Äänekosken kaupunki, Tilastokeskus) Äänekosken ydinkeskustan kehitys Äänekosken keskusta hahmottuu Kauppakadun, Torikadun ja Äänekoskentien alueelle. Tämän hetkistä kaupunkikuvaa hallitsee mittakaavattomuus. Keskustan liikennejärjestelyt ovat syntyneet autoilupainotteisiksi eikä keskustaa ole juurikaan kehitetty kevyen liikenteen käyttöön. (Äänekosken kaupunki, Äänekosken keskustan kehittäminen ). Äänekosken keskustan kehittämiseksi on laadittavana ideatasoinen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa kevyttä liikennettä, lisätä asumista ja piristää kaupankäyntiä. Täydennysrakentamisella lisätään asiakaspohjaa, joka puolestaan piristää kaupankäyntiä ja nopeuttaa keskustan kaupunkikulttuurin syntymistä. Tavoitteena on luoda kysyntää erikoiskaupalle, säilyttää keskustan palvelut ja tarjota varteenotettava vaihtoehto illanvietolle suhteessa läheiseen suurkaupunkiin. (Äänekosken kaupunki, Äänekosken keskustan kehittäminen ) Uutta liikerakentamista on tarkoitus sijoittaa keskustan alueelle pääsääntöisesti pääkatujen rakennusten pohjakerroksessa sijaitseviin kivijalkamyymälöihin. Yhteensä rakentamista on noin k-m 2, joka tarkoittaa asuntoa ja vähintään 30 kivijalkamyymälää. (Äänekosken kaupunki, Äänekosken keskustan kehittäminen ).

9 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (33) Maankäytön laajenemisalueet Äänekosken rakenneyleiskaavatyössä on määritelty vaihtoehtoisia taajamarakenteen laajenemissuuntia, joihin mm. uudet asuin- ja työpaikka-alueet sijoittuvat. Keskustan yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kahdeksan laajenemisen kohdealuetta. Asumisen laajenemisalueita ovat Ääneniemi-Kovala- Rotkola (kuvassa alue numero 1), Paloasemanmäki (2), Mämmensalmi IV (3), Aittolahti (4) ja Tärttämäki (7). Koukkuniemen alue (5) on tarkoitus varata teollisuudelle (T), Kotakennään alue (6) työpaikkarakentamiseen ja palveluille (TP ja P) sekä Myllyrinne-Viinamäen alue (8) työpaikkarakentamiseen ja teollisuudelle (TP ja T). Kuva 7. Laajenemisen kohdealueet (Äänekosken kaupunki 2007). Äänekosken rakenneyleiskaavassa Koukkuniemen, Hirvaskankaan ja Myllyrinne-Viinamäen alueet on esitetty kehittyvinä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueina. Koukkuniemen ja Hirvaskankaan alueet on lisäksi merkitty kehitettäviksi liikennepalvelujen alueiksi, joiden palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, mutta niille tavoitellaan myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja muita yrityksiä. (Äänekosken kaupunki 2008) 1.2 Kauppa ja palvelurakenne Äänekosken keskustaajama on Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa määritelty aluekeskukseksi, jonka roolina on toimia seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskuksena. Äänekoski on osa kansallisesti merkittävää Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehitysvyöhykettä. (Keski-Suomen liitto 2010)

10 FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (33) Ostovoima ja liiketilatarve Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Ostovoima on arvioitu vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 Äänekoskella noin 113 milj. euroa, Äänekosken seudulla noin 130 milj. euroa ja Keski-Suomessa noin milj. euroa. Äänekosken seudun ostovoimasta oli päivittäistavarakaupan ostovoimaa noin 55 milj. euroa, tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimaa noin 25 milj. euroa ja muun erikoiskaupan ostovoimaa noin 50 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Äänekoskella noin 46 milj. euroa ja Äänekosken seudulla noin 52 milj. euroa. Vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuosina Äänekoskella noin 44 milj. euroa, Äänekosken seudulla noin 48 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 792 milj. euroa. Äänekosken seudun ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 11 milj. euroa, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 13 milj. euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 24 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuvan ostovoiman kasvu on Äänekoskella noin 23 milj. euroa ja Äänekosken seudulla noin 26 milj. euroa. Taulukko 4. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Äänekosken seudulla (vuoden 2008 rahassa). Ostovoima 2008, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 7,1 9,5 3,2 6,3 16,6 6,7 Äänekoski 48,3 65,0 22,1 42,9 113,3 45,5 Äänekosken seutu 55,4 74,5 25,3 49,2 129,9 52,2 KESKI-SUOMI 646,4 868,7 294,9 573, ,1 608,4 Ostovoima 2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 7,8 13,1 4,4 8,6 20,9 9,2 Äänekoski 58,8 98,1 33,3 64,8 156,9 68,8 Äänekosken seutu 66,6 111,2 37,7 73,4 177,8 77,9 KESKI-SUOMI 864, ,9 489,9 953, , ,0 Ostovoiman kasvu , milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 0,7 3,5 1,2 2,3 4,3 2,5 Äänekoski 10,4 33,1 11,3 21,9 43,6 23,2 Äänekosken seutu 11,2 36,7 12,5 24,2 47,9 25,7 KESKI-SUOMI 218,0 574,2 194,9 379,2 792,2 402,6

11 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (33) Laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 Arvio liiketilan tarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla ostovoiman kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myyntim 2 ) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7000 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan Äänekosken seudun ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin k-m. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2 ja erikoiskauppaan noin k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve vuosina on k-m 2. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosille Äänekosken seudulla (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). Laskennallinen liiketilatarve 2008, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI Liiketilan laskennallinen lisätarve , k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä alueen ulkopuolelta tulevaa ostovoimaa, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (33) Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkko Äänekoskella toimii 14 päivittäistavaramyymälää, joista kuusi toimii Äänekosken keskustassa, viisi Suolahdella, yksi Sumiaisissa ja kaksi Konginkankaalla. Varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaramyyntiä on lisäksi Ale-Makasiinissa ja Tokmannissa. Vuoden 2011 lopulla on avattu K-Citymarket Äänekosken keskustaan. Äänekosken päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Äänekosken päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Erikoiskaupan palveluverkko Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Äänekoskella toimi vuonna 2007 yhteensä 69 erikoiskaupan myymälää. Erikoiskaupan palvelut ovat keskittyneet Äänekosken ja Suolahden keskusta-alueille. Äänekosken erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty kuvissa 9 ja 10.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (33) Kuva 9. Äänekosken tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (33) Kuva 10. Äänekosken muut erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Kaupan nykyiset alueet ja varaukset Keski-Suomen kaupallisen selvityksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin vuodelta Vuoden 2007 jälkeen Äänekoskelle on rakennettu runsaasti uutta liiketilaa, mm. keskustaan S-market (n k-m 2 ) ja Alemakasiini (n k-m 2 ) sekä Hirvaskankaalle kauppakeskus Spektri (n k-m 2 ) ja ABC-liikenneasema (n k-m 2 ). Lisäksi keskustaan on valmistunut vuoden 2011 lopulla K-Citymarket (n k-m 2 ). Äänekosken kaupan palvelut ovat keskittyneet Äänekosken ja Suolahden taajamiin ja molemmilla alueilla on kaavavarauksia myös uusille kaupan palveluille. Kuvassa 11 on esitetty Äänekosken keskustaajaman nykyiset yli k-m 2 :n liikerakennukset, jotka ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Liikerakennusten koko vaihtelee k-m 2 :stä k-m 2 :iin.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (33) ent. K-SUPERMARKET Kuva 11. Äänekosken keskusta-alueen nykyiset yli k-m 2 :n liikerakennukset (Äänekosken kaupunki 2011).

16 FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (33) Äänekosken keskustaajaman alueella on useita kauppapaikkoja, joille voimassa ja laadittavana olevien kaavojen mukaan on mahdollista toteuttaa yli 2000 k-m 2 :iä liikerakentamista. Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Äänekosken keskusta-alueen kaavoissa olevat varaukset, joille voidaan toteuttaa yli k-m 2 :ä liikerakentamista.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (33) Kaupan kilpailutilanne Myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitykseen. Selvityksen mukaan vähittäiskaupan myynti oli Äänekoskella noin 114 milj. euroa, josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 62 milj. euroa ja erikoiskaupan myyntiä noin 52 milj. euroa. Kuvassa 13 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2007 Äänekosken seudulla. Ostovoiman siirtymä oli Äänekoskella +2 % ja Konnevedellä -1 % eli käytännössä vähittäiskaupan kysyntä ja tarjonta ovat lähellä tasapainoa koko Äänekosken seudulla. Toimialaryhmittäin ostovoiman siirtymä vaihtelee niin, että päivittäistavarakaupassa ostovoiman siirtymä on positiivinen ja erikoiskaupassa negatiivinen. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä Äänekosken seudulla 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Äänekoski 2 % Konnevesi -1 % Äänekosken seutu 2 % Keski-Suomi 12 % Kuva 13. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä Äänekosken seudulla Vuoden 2007 jälkeen toteutuneiden kaupan hankkeiden myötä vähittäiskaupan tarjonta on lisääntynyt Äänekoskella merkittävästi, joten todennäköisesti myös vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä Äänekoskelle on lisääntynyt. Kaupan hankkeet Äänekoskella Merkittävin kaupan hanke Äänekoskella on keskustan K-Citymarket (n k-m 2 ), joka valmistui loppuvuonna Liikennejärjestelmä Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa todetaan, että autoliikenne säilyy vielä lähivuosikymmeninä tärkeimpänä liikennemuotona Keski-Suomessa. Raideliikenteen merkitys pitkillä matkoilla lisääntyy, mutta lähijunaliikenteeseen ei Keski-Suomessa ole vielä taloudellisia edellytyksiä. Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus päivittää vuosien aikana. Siinä on tarpeen arvioida liikennejärjestelmää myös asiointiliikenteen näkökulmasta.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (33) Joukkoliikenteen asema maakunnassa on heikentymässä. Joukkoliikenteen olosuhteiden turvaamiseksi Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi vilkasliikenteisimpien päätie- ja maantiejaksojen kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä. Kaupunkimaista paikallisliikennettä ajetaan Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla. (Keski-Suomen liitto 2007). Äänekosken keskustan ja Suolahden välillä on varsin hyvät joukkoliikenneyhteydet, mutta esimerkiksi Konneveden ja Sumiaisten suunnalta joukkoliikenneyhteydet Äänekosken keskustaan ovat heikot. Kuvassa 14 on esitetty Äänekosken ja Suolahden paikallisliikenteen pysäkkien sijainti. Kuva 14. Joukkoliikenteen pysäkit (Äänekosken kaupunki). Äänekosken läpi kulkeva valtatie 4 on osa kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa ja se kuuluu myös yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Valtatielle 4 Äänekosken kohdalla on asetettu tavoitetila Valtatie 4 Jyväskylä-Ouluyhteysvälin kehittämisselvityksessä (2002). Keski-Suomen maakuntakaavassa valtatie 4 on esitetty Vehniän ja Äänekosken välillä ohjeellisena moottoritienä. (Keski-Suomen ELY-keskus 2011) Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla ei sisälly tällä hetkellä lähivuosien rakentamisen toimenpideohjelmiin. Valtatien 4 Äänekosken kohdan jatkosuunnittelussa varaudutaan YVA-lain mukaiseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn siten, että vuonna 2011 on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sen jälkeen tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja mahdollinen yleissuunnitelma. YVA-menettelyn avulla valtatielle 4 Äänekosken kohdalla etsitään mahdollisimman hyvää kokonaisratkaisua mm. tien linjauksen osalta. (Keski-Suomen ELY-keskus 2011)

19 FCG Finnish Consulting Group Oy 19 (33) Kuvassa 15 on esitetty vuoden 2008 keskimääräinen ajoneuvoliikenne Äänekoskella (Tiehallinto). Valtatien 4 keskimääräinen liikennemäärä Hirvaskankaan ja valtatien 13 liittymän välillä oli ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Myös valtatien 13 liittymästä Äänekosken keskustaajaman suuntaan keskimääräinen liikennemäärä on yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien 13 keskimääräinen liikennemäärä oli ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 15. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne, ajon./vrk (Tiehallinto).

20 FCG Finnish Consulting Group Oy 20 (33) 1.4 Kotakennään alueen arviointi Alueen sijainti ja kuvaus Kotakennään alue sijaitsee Äänekosken keskustaajaman alueella noin 1,5 km kaupallisesta ydinkeskustasta länteen Kotakennääntien ja valtatien 4 liittymän lähialueella. Tarkasteltavan alueen ja ydinkeskustan välisellä alueella sijaitsee tällä hetkellä joitakin kaupan yksiköitä, mm. K-Rauta, Lidl ja S-market. Näistä S-market on vähittäiskaupan suuryksikkö. Äänekosken kaupungin tavoitteena on osoittaa Kotakennään alue Keski- Suomen 4.vaihemaakuntakaavassa alueeksi, jolle voi sijoittaa seudullisesti merkittäviä tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä. Arvioitava kaupan alue Kuva 16. Kotakennään alueen sijainti.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy 21 (33) Sijainti yhdyskuntarakenteessa Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut voimakkaasti suurteollisuuden alue- ym. tarpeet, keskustaa ympäröivät vesistöt sekä valtatie 4, joka ohittaa keskustan sen länsipuolelta. Nykyinen rakennettu alue sijoittuu valtatien 4 itäpuolelle. Kotakennään alue sijaitsee keskustaajaman länsiosassa valtatien 4 varressa. Kotakennään alueen sijaintia suhteessa asumisen ja työpaikkojen sijaintiin on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Alle kilometrin etäisyydellä Kotakennään alueesta asui noin asukasta ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin asukasta vuonna Työpaikkamäärä oli alle kilometrin etäisyydellä noin työpaikkaa ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin työpaikkaa vuonna Kotakennään alueen lähialueella (alle 3 kilometriä) oli noin 46 % Äänekosken kaupungin väestöstä 2009 ja noin 42 % Äänekosken työpaikoista Kuva 17. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä Kotakennääntien kaupan alueesta.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy 22 (33) Kotakennään alue on osa Äänekosken olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja osa Äänekosken keskustaa. Tilaa vaativan erikoiskaupan toimintojen sijoittaminen alueelle tukee nykyistä yhdyskuntarakennetta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Äänekosken keskustan osayleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Aluetta ympäröivät pohjoisessa pientalovaltainen asuntoalue (AP), idässä kerrostalovaltainen asuntoalue (AK), etelässä lähivirkistysalue (VL) ja lännessä Kotakennäänsalmi. Mikäli valtatien 4 linjaus siirtyy Äänekosken kohdalla länteen, Kotakennään aluetta on tarvittaessa mahdollista laajentaa. Tällöin nykyisen valtatien varteen muodostuisi tilaa vaativan erikoiskaupan vyöhyke, joka ulottuisi Kotakennääntien ja nykyisen valtatien 4 risteyksestä Äänekoskentien ja nykyisen valtatien 4 risteykseen, jossa sijaitsee tällä hetkellä Ale-Makasiini. Uusia asuntoalueita on suunnitteilla keskustan pohjoispuolelle (Mämmensalmi IV ja Aittolahti), keskustan lounaispuolelle (Tärttämäki) sekä keskustan itäpuolelle (Ääneniemi-Kovala-Rotkola ja Paloasemanmäki). Näin ollen asumisen määrä alle kolmen kilometrin etäisyydellä Kotakennään alueesta lisääntyy alueiden toteutuessa Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen Kotakennään alueen kaupan kokonaismitoituksen on oltava riittävän suuri. Toisaalta kokonaismitoituksessa on otettava huomioon ennen kaikkea kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös Äänekosken nykyinen kaupan palvelutarjonta ja pinta-ala. Kotakennään alueen ja mahdollisen tilaa vaativan erikoiskaupan vyöhykkeen varaaminen liikerakentamiseen, luo edellytykset riittävän tonttitarjonnan ja sitä kautta toimivan kilpailun turvaamiselle. Ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi mahdollinen uusi liikerakentaminen tulee ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Äänekosken seudun ostovoiman edellyttämä laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 on tilaa vaativassa erikoiskaupassa suuruusluokaltaan k-m 2 (ml. autokauppa ja huoltamot). Ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu tilaa vaativan erikoiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina on suuruusluokaltaan k-m 2 (ml. autokauppa ja huoltamot). Kotakennään alueelle on mahdollista sijoittaa jossain määrin uutta liiketilaa jo nykyisten kaavojen puitteissakin. Mikäli alueen mitoitus määritellään vaikutusalueen kysynnän mukaan, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin. Alueen liikenteellinen sijainti mahdollistaa myös ohikulkuliikenteen ostovoiman hyödyntämisen.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy 23 (33) Kaupan palvelutarjonnan kehitys Äänekosken päivittäistavarakaupan tarjonta on varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukaslukuun suhteutettuna asukasmäärä yhtä päivittäistavarakaupan myymälää kohti oli asukasta, joka on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Näin ollen väestöpohjaan suhteutettuna päivittäistavarakaupan palveluverkko on keskimääräistä kattavampi. Päivittäistavarakaupan palvelut ovat keskittyneet Äänekosken keskustan alueelle sekä Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan taajamien alueelle, joista ne ovat hyvin saavutettavissa. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti oli vuonna 2007 Äänekoskella 296 asukasta, joka on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Näin ollen erikoiskaupan palveluverkon kattavuus on heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Kotakennään alueelle on tarkoitus toteuttaa tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä, joilla tarkoitetaan pääasiassa moottoriajoneuvo-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvike, maatalous-, puutarha- ja kodintekniikkakauppaa. Äänekosken kaupallisen vetovoiman ja palvelutarjonnan näkökulmasta on tärkeää, että Äänekoskella on monipuolinen vähittäiskaupan tarjonta myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa, jolloin seudun asukkaiden ei tarvitse hakea palveluita Jyväskylästä. Kotakennään alueen toteutuminen tilaa vaativan erikoiskaupan alueena parantaa Äänekosken tilaa vaativan erikoiskaupan palvelutarjontaa. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen vahvistaa Äänekosken kaupallista vetovoimaa ja vähentää ostovoiman siirtymää Jyväskylään. Kotakennään alueen rooli kaupan palveluverkossa Kotakennään alueen toteutuksen myötä Kotakennääntien varren tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta monipuolistuu ja alueesta muodostuu merkittävä kaupan keskittymä Äänekoskelle. Alueesta muodostuu sisääntuloportti etelän suunnasta Äänekosken keskustaan tultaessa. Alue on liikenteellisesti erinomainen paikka ja tarjoaa uusille yrityksille vetovoimaisen ja näkyvän sijaintipaikan. Todennäköistä on, että alue houkuttelee myös nykyisiä keskusta-alueella sijaitsevia ja sinne huonosti soveltuvia tilaa vaativan kaupan yksiköitä. Kotakennään alueen toteutuminen laajentaa kaupallista vyöhykettä ydinkeskustasta länteen valtatien suuntaan. Äänekosken ydinkeskustan kaupan toimintaedellytykset Mikäli Kotakennään alue toteutuu tilaa vaativan erikoiskaupan alueena eikä alueelle sallita päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan sijoittumista, ei alueen toteutuksella ole merkittävää haitallista vaikutusta Äänekosken ydinkeskustan kaupan toimintaedellytyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Kotakennään alue tarjoaa sijaintipaikan keskustan välittömästä läheisyydestä tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköille, jotka eivät toiminnan laatu ja tilantarve huomioon ottaen voi sijoittua keskustaalueelle. Kotakennään alueen mitoitus tulee suhteuttaa Äänekosken ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Kotakennään alue sijaitsee Äänekosken keskustassa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä Kotakennääntien ja nykyisen valtatien 4 risteyksen tuntumassa. Etäisyys Äänekosken ydinkeskustaan on noin 1-1,5 km.

24 FCG Finnish Consulting Group Oy 24 (33) Suomessa tehtyjen liikennetutkimusten (Kalenoja ym. 2008) mukaan alle asukkaan seuduilla tilaa vaativan kaupan asiointi tapahtuu pääosin (93%) henkilöautolla. Liikennetuotoksen kannalta on kuitenkin huomionarvioista, että tilaa vaativan toimialan yksiköissä asioidaan harvemmin kuin esimerkiksi päivittäistavaramyymälöissä. Kotakennään alue on henkilöautolla hyvin saavutettavissa sekä pohjoisen että etelän suunnasta kuten myös Äänekosken keskustan ja Suolahden suunnasta. Äänekosken keskustan alueella on kattava kevyen liikenteen verkosto, joten Kotakennään alue on hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä alueesta asuu huomattava määrä asukkaita (noin asukasta), joilla on halutessaan mahdollisuus asioida alueella henkilöauton sijasta kevyellä liikenteellä. Äänekosken joukkoliikenteen palvelut muodostuvat paikallisliikenteestä sekä pitkänmatkan vakiovuoroliikenteestä. Paikallisliikenteen palvelut ovat Äänekosken keskustan ja Suolahden välillä on varsin hyvät, joten Kotakennään alueella asiointi on Äänekosken keskusta ja Suolahden suunnalta mahdollista myös joukkoliikenteellä. Muualta kaupungin alueelta joukkoliikenneyhteydet Äänekosken keskustaan ovat varsin heikot, joten joukkoliikenne ei liene varteenotettava vaihtoehto asiointiliikenteessä. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Kotakennään alue on henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä erinomaisesti saavutettavissa ja myös joukkoliikenteellä kohtuullisesti saavutettavissa. Äänekosken alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat Kotakennään alueelle ovat valtaosalle Äänekosken asukkaista kohtuullisia. Palvelutarjonnan lisääntyminen Äänekoskella vähentää asiointitarvetta Jyväskylään, jolloin asiointiliikenteen määrä ja sitä kautta myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät Johtopäätökset Kotakennään alue on luonteva tilaa vaativan kaupan sijaintialue Äänekoskella. Alue on osa nykyistä yhdyskuntarakennetta ja liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Kotakennään alueen kehittämisellä ei ole myöskään haitallisia vaikutuksia Äänekosken keskustan kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, mikäli kaupan toiminnat ohjataan tilaa vaativaan kauppaan eikä päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan laajamittaista sijoittumista alueelle sallita. Alueen kokonaismitoituksen tulee olla tasapainossa tilaa vaativan vähittäiskaupan ostovoiman kehittymiseen Äänekosken seudulla. Kotakennään alue soveltuu seudullisesti merkittävien tilaa vaativan kaupan yksiköiden sijaintipaikaksi. Alueen enimmäismitoituksessa on otettava huomioon kysynnän edellyttämä liiketilatarve ja sen alueellinen jakautuminen sekä muualla esim. Äänekosken keskustassa toimivan tilaa vaativan kaupan mahdollinen siirtyminen Kotakennään alueelle. Näin ollen alueen enimmäismitoituksen ylärajaksi voidaan suositella enintään k-m, mikä on suuruusluokaltaan kolme neljäsosaa Äänekosken tilaa vaativan erikoiskaupan laskennallisesta liiketilatarpeesta vuonna Enimmäismitoitus sisältää olemassa olevan ja uuden vähittäiskaupan ja autokaupan pinta-alan.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy 25 (33) 1.5 Hirvaskankaan alueen arviointi Alueen sijainti ja kuvaus Hirvaskankaan alue on valtakunnallisesti tunnettu liikenteen palvelukeskittymä, joka hyvän sijaintinsa vuoksi on herättänyt ja herättää kiinnostusta sekä elinkeinotoiminnan että asumisen sijoittumisalueena. Hirvaskankaan alue sijaitsee valtatien 4, kantatien 69 ja Uuraistentien risteysten lähialueella. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 13 kilometriä ja Jyväskylään noin 30 kilometriä. Alueella sijaitsee nykyisin ABC-liikenneasema ja kauppakeskus Spektri. Liikenneaseman palveluja ovat mm. kahvila- ja ravintolapalvelut, pizzeria, hampurilaisravintola, elintarvikekauppa sekä apteekki ja alko. Kauppakeskus Spektrissä on mm. vapaa-ajan, kodin sisustuksen tuotteita, vaatteita, kenkiä, kirjoja ja lahjatavaroita myyviä liikkeitä, kahvila- ja ravintolapalveluja sekä muita erikoispalveluita. Spektri ABC Kuva 18. Hirvaskankaan sijainti ja nykyiset palvelut. Äänekosken kaupunki on laatinut Hirvaskankaan alueelle vuonna 2006 kehittämissuunnitelman, jonka mukaan aluetta pyritään kehittämään merkittäväksi ohikulkevaa liikennettä palvelevaksi keskukseksi. Hirvaskankaan aluetta kehitetään yhdessä Koiviston alueen kanssa. Alue kehittyy pitkälti Hirvaskankaan liikennepalvelujen turvin, mutta alueelle on tarkoitus saada runsaasti muitakin yksityisen sektorin kaupallisia palveluja. Hirvaskankaan lähituntumaan rakentuu uutta asutusta hyvien liikenneyhteyksien ja työpaikkojen ansiosta. Hirvaskangas ja läheinen Koiviston kylä tulevat tarjoamaan erityyppisiä asumisen alueita ja julkisista palveluista ainakin koulun, päivähoidon ja esiopetuksen palveluja. (Äänekosken kaupunki, Rakenneyleiskaava 2016, palvelurakenneanalyysi, raportti ).

26 FCG Finnish Consulting Group Oy 26 (33) Sijainti yhdyskuntarakenteessa Liikenteellinen sijainti vilkasliikenteisen valtatien 4 varrella on vaikuttanut siihen, että Hirvaskankaasta on muodostunut valtakunnallisesti merkittävä liikennepalvelujen keskittymä. Alueen kaupalliset palvelut toimivat pääosin ohikulkuliikenteen ostovoimaan tukeutuen. Hirvaskankaan alue sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan alueesta asui vuonna 2009 noin 800 asukasta ja oli vuonna 2007 noin 200 työpaikkaa. Hirvaskangasta lähimmät kyläalueet, Honkola, Koivistonkylä ja Hirvaskylä sijaitsevat noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 13 kilometriä, Suolahden keskustaan noin 15 kilometriä ja Jyväskylään noin 30 kilometriä. Kuva 19. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan kaupan alueesta. Hirvaskankaan kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Hirvaskankaan-Koivistonkylän alueella olisi noin asukasta ja noin 750 työpaikkaa vuonna Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan mukaan asuminen sijoittuu pääosin Koivistonkylän alueelle ja työpaikka-alueet valtatien 4 varteen (Äänekosken kaupunki 2006).

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto 27 (33) Hirvaskankaan alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Myös Äänekosken rakenneyleiskaavassa Hirvaskankaan alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Lisäksi Hirvaskangas on rakenneyleiskaavassa merkitty kehitettäviksi liikennepalvelujen alueeksi. Alueen palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, mutta alueelle tavoitellaan myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja muita yrityksiä. Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Kuva 20. Ote Hirvaskankaan asemakaavasta (Äänekosken kaupunki 2009).

28 FCG Finnish Consulting Group Oy 28 (33) Hirvaskankaan koillisessa sektorissa on vireillä asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavamuutoksella varaudutaan uusien liiketilojen rakentamiseen (liikennepalvelumyymälä, keskustaan soveltumaton tilaa vaativa kauppa ym.) ja uusiin liikennejärjestelyihin. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena toukokuussa 2011 ja se on tarkoitus saada hyväksymisvaiheeseen kesällä Kuva 21. Hirvaskankaan koillissektorin asemakaava ja asemakaavamuutos, kaavaluonnos (Äänekosken kaupunki 2011).

29 FCG Finnish Consulting Group Oy 29 (33) Uuraisten kunta on laatinut asemakaavan Hirvaskankaan alueelle, valtatien 4 länsipuolelle. Alueelle on osoitettu asuntoalueita ja kunnan tavoitteena on kehittää aluetta myös kaupallisten palvelujen alueena. Asemakaavan mukaiset liikerakennusten korttelialueet sijaitsevat Hirvaskankaan nykyisen kaupan alueen ja valtatien 4, Suonenjoentien ja Uuraistentien risteysalueen pohjoispuolella. Kuva 22. Ote Hirvaskankaan asemakaavaehdotuksen (Uurainen) ja Hirvaskankaan - Koiviston osayleiskaavan (Äänekoski) yhdistelmästä.

30 FCG Finnish Consulting Group Oy 30 (33) Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten ja toimivan kilpailun edellytysten turvaamisen kannalta on tärkeää, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen Hirvaskankaan alueen kaupan kokonaismitoituksen on oltava riittävän suuri. Kokonaismitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon ennen kaikkea kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös nykyinen kaupan palvelutarjonta, sijainti ja pinta-ala. Ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi mahdollinen uusi liikerakentaminen tulee ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Äänekosken seudun ostovoiman edellyttämä laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 on noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupassa noin , tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin k-m 2, muussa erikoiskaupassa noin k-m 2 ja autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin k-m 2. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve vuosina on noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupassa noin k-m 2, tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin k-m 2, muussa erikoiskaupassa noin k-m 2 sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin k-m 2. Hirvaskankaan alue sijoittuu Äänekosken ja Uuraisten rajalle, joten myös Uuraisten ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitys vaikuttaa alueen kehitysmahdollisuuksiin. Uuraisten ostovoiman edellyttämä laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 on noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupassa noin 3 000, tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin k-m 2, muussa erikoiskaupassa noin k-m 2 ja autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin k-m 2. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve vuosina on noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupassa noin k-m 2, tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin k-m 2, muussa erikoiskaupassa noin k-m 2 sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin k-m 2. Hirvaskankaan alueelle on mahdollista sijoittaa uutta liiketilaa nykyisten kaavojen puitteissa. Alueen nykyinen luonne ja sijainti yhdyskuntarakenteessa huomioon ottaen on tarkoituksen mukaista kehittää Hirvaskankaan aluetta pääosin liikennepalvelujen ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymänä. Hirvaskankaan alueen palvelutarjonnan monipuolistaminen tilaa vaativan erikoiskaupan toiminnoilla, vahvistaa alueen kaupallista vetovoimaa ja parantaa sitä kautta alueen nykyisten liikkeiden toimintaedellytyksiä. Hirvaskankaan keskustahakuisen erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan mitoitus tulisi suhteuttaa lähialueen väestön kysyntään. Mikäli aluetta kehitetään pääosin liikennepalvelujen ja tilaa vaativan erikoiskaupan alueena, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin Äänekosken seudulla.

31 FCG Finnish Consulting Group Oy 31 (33) Kaupan palvelutarjonnan kehitys Äänekosken päivittäistavarakaupan tarjonta on varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukaslukuun suhteutettuna asukasmäärä yhtä päivittäistavarakaupan myymälää kohti oli asukasta, joka on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti oli vuonna 2007 Äänekoskella 296 asukasta, joka on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Näin ollen Äänekosken päivittäistavarakupan tarjonta on varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan ja päivittäistavarakaupan palveluverkko keskimääräistä kattavampi. Erikoiskaupan palveluverkon kattavuus sen sijaan on keskimääräistä heikompi. Hirvaskankaan aluetta on tarkoitus kehittää pääosin matkailupalvelujen alueena, mutta asemakaava mahdollistaa myös tilaa vaativan erikoiskaupan, muiden erikoisliikkeiden sekä pienimuotoisen päivittäistavarakaupan sijoittumisen alueelle. Tarjonnaltaan monipuolinen Hirvaskankaan alue palvelee parhaiten paikallisia asukkaita. Erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen vahvistaa Äänekosken kaupallista vetovoimaa, vähentää ostovoiman siirtymää Jyväskylään ja lisää Hirvaskankaan vetovoimaa valtakunnallisena liikennepalvelujen keskittymänä. Hirvaskankaan alueen rooli kaupan palveluverkossa Hirvaskankaan alue on tällä hetkellä merkittävä liikennepalvelujen keskus valtatien 4 varressa. Alueen nykyinen luonne huomioon ottaen on tarkoituksen mukaista kehittää Hirvaskankaan aluetta edelleen pääosin liikennepalvelujen, mutta myös tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymänä. Palvelutarjonnan monipuolistaminen lisää alueen vetovoimaa sekä ohikulkuliikenteen että vakituisten asukkaiden näkökulmasta. Hirvaskankaan alue on näkyvä ja liikenteellisesti hyvin saavutettava kauppapaikka ja tarjoaa erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan yrityksille vetovoimaisen sijaintipaikan. Päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan tulisi olla Hirvaskankaalla pienimuotoista ja perustua pääosin paikalliseen kysyntään. Äänekosken ydinkeskustan kaupan toimintaedellytykset Mikäli Hirvaskankaan alue toteutuu pääosin ohikulkuliikenteelle suunnattujen palvelujen ja tilaa vaativan erikoiskaupan alueena, ei sillä ole merkittävää haitallista vaikutusta Äänekosken ja Uuraisten ydinkeskustan kaupan toimintaedellytyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Hirvaskankaan alueen kokonaismitoitus ja toimialat tulee määritellä niin, että se kilpailee mahdollisimman vähän Äänekosken ja Uuraisten keskusta-alueiden nykyisen kaupan kanssa. Liian suuri kokonaismitoitus sekä suurten päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan yksiköiden salliminen Hirvaskankaalle heikentää edellytyksiä kehittää tarjontaa Äänekosken ja Uuraisten keskustoissa.

32 FCG Finnish Consulting Group Oy 32 (33) Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Hirvaskankaan alue on henkilöautolla hyvin saavutettavissa kaikista ilmansuunnista, etelästä ja pohjoisesta valtatietä 4, idästä kantatietä 69 ja lännestä Uuraistentietä pitkin. Matka-aika esimerkiksi Jyväskylästä Hirvaskankaalle on noin 30 minuuttia. Sijainti yhdyskuntarakenteessa ja lähiasutuksen vähäisyys huomioon ottaen kevyen liikenteen käyttö Hirvaskankaan alueelle suuntautuvilla asiointimatkoilla tulee olemaan erittäin vähäistä. Asiointimatkat kevyellä liikenteellä muodostuvat liian pitkiksi, jotta se olisi kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautolla tapahtuvalle asioinnille. Joukkoliikenteellä Hirvaskankaan alue on periaatteessa saavutettavissa Jyväskylän ja Äänekosken välillä liikennöivillä linjoilla, joita kulkee useita vuoroja päivässä. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Hirvaskankaan alue on henkilöautolla erinomaisesti saavutettavissa ja asiointi alueelle tulee tapahtumaan pääosin henkilöautolla. Asiointimatkat henkilöautolla Hirvaskankaan alueelle ovat Äänekosken alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen valtaosalle Äänekosken asukkaista kohtuullisia. Palvelutarjonnan lisääntyminen Äänekoskella vähentää asiointitarvetta Jyväskylään, jolloin asiointiliikenteen määrä ja sitä kautta myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät Johtopäätökset Hirvaskankaan voimassa oleva asemakaava mahdollistaa alueen kehittämisen liikennepalvelujen alueena, mutta myös tilaa vaativan erikoiskaupan toimintojen sijoittamisen alueelle. Alueella toimii tällä hetkellä liikenneasema ja kauppakeskus Spektri, joissa on tarjolla kahvila- ja ravintolapalveluja, eri toimialojen erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluja. Kauppakeskus Spektri täyttää pinta-alaltaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän, joten se edellyttää vähittäiskaupan suuryksikkö-merkinnän maakuntakaavaan. Hirvaskankaan alue sijaitsee irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 13 kilometriä, Suolahden keskustaan noin 15 kilometriä ja Jyväskylään noin 30 kilometriä. Asukkaiden ja työpaikkojen määrä alle kolmen kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan alueesta on tällä hetkellä huomattavan pieni. Myös kehittämissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutuessa lähiasutuksen määrä on varsin vähäinen verrattuna esimerkiksi Äänekosken keskustassa sijaitsevaan Kotakennään alueeseen. Hirvaskankaan alue on henkilöautolla erinomaisesti saavutettavissa ja asiointi alueelle tulee tapahtumaan pääosin henkilöautolla. Asiointimatkat henkilöautolla Hirvaskankaan alueelle ovat Äänekosken alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen valtaosalle Äänekosken asukkaista kohtuullisia. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttö Hirvaskankaan asiointiliikenteessä tulee todennäköisesti olemaan erittäin vähäistä lähiasutuksen ja joukkoliikenteen tarjonnan vähäisyydestä johtuen.

33 FCG Finnish Consulting Group Oy 33 (33) Hirvaskankaan alue on jo nykyisellään valtakunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen liikenteen palvelukeskittymä. Myös alueen kehittämissuunnitelmat perustuvat ohikulkevan liikenteen kysyntään ja aluetta tulisikin kehittää edelleen tältä pohjalta. Erinomaisen liikenteellisen sijaintinsa ansiosta Hirvaskankaan alue on vetovoimainen kaupan sijaintipaikka ja soveltuu erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tarpeisiin. Päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan laajamittaista sijoittumista Hirvaskankaan alueelle ei tulisi sallia, vaan ne tulisi keskittää Äänekosken ja Suolahden keskustoihin. Hirvaskankaalle sijoittuvan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan liikerakentamisen tulisi olla pienimuotoista ja perustua ohikulkuliikenteen ja lähialueen asukkaiden kysyntään. Yksittäin arvioituna Hirvaskangas soveltuu myös seudullisesti merkittävien tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköiden sijaintipaikaksi. Rajallinen ostovoiman kehitys luo kuitenkin reunaehtoja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kehittymiselle Äänekoskella. Rajallinen kysyntä ei välttämättä mahdollista tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kehitysedellytyksiä sekä Kotakennään alueella että Hirvaskankaan alueella. Tulisi harkita kumpaa aluetta halutaan ensisijassa kehittää. Yhdyskuntarakenteen ja saavutettavuuden näkökulmasta Äänekosken keskustan tuntumassa sijaitsevaa Kotakennään aluetta voidaan pitää Hirvaskankaan aluetta edullisempana tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijaintipaikkana. Hirvaskankaan aluetta voidaan asemakaavan perusteella kehittää liikennepalvelujen ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueena, mutta seudullisesti merkittävien yksiköiden sijoittaminen alueelle tulisi mahdollistaa vasta pitkällä tähtäimellä. Maakuntakaavassa käsitellään niitä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joilla on seudullista merkitystä. Kaupallisen palveluverkon näkökulmasta Äänekosken seudullisesti merkittävän tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tulisi sijoittua mahdollisuuksien mukaan keskusta-alueille ja keskusta-alueiden ulkopuolella joko Kotakennään tai Hirvaskankaan alueelle, ei molemmille. Mikäli sekä Kotakennään alueelle että Hirvaskankaan alueelle osoitetaan seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, on niiden enimmäismitoitus määriteltävä yhdessä niin, etteivät ne heikennä toistensa ja Äänekosken keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä.

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN Liite 3 Äänekosken kaupunki VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN 3.7.2012 1 ALKUSANAT Hirvaskankaan alue on valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS

Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS 3.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (37) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 1.1 TYÖN TOTEUTUS... 3 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

LUONNOS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti

LUONNOS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti LUONNOS 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI 19.9.2012 HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 2 1 SUUNNITTELUALUE Hirvimäen asemakaava-alue sijaitsee

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E26192.00 TILAAJA: UURAISTEN KUNTA HIRVASKANKAAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS 27.7.2015 TRYS TRYS MKIR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN 1 VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 6.6.2016/tark. 15.8.2016 2. 1. KUVA 1 Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on osoitettu

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot