Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P38152

2

3 Loppuraportti 1 (33) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET ASEMAKAAVA, TARKASTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE Asemakaavan kuvaus ja asemakaava-alueen sijainti Tarkastelualue Suunnittelutilanne NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Väestö ja työpaikat Vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan kilpailutilanne Ostovoima ja ostovoiman kehitys Arvio liiketilatarpeesta ja sen kehityksestä Ostovoiman siirtymän ja kaupan hankkeiden vaikutus liiketilatarpeeseen ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Eteläportin asemakaavaehdotus Asemakaavan mitoitus suhteessa yleiskaavan mitoitukseen Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Asemakaavan mitoitus suhteessa liiketilan laskennalliseen lisätarpeeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Palvelutarjonnan ja palveluverkon kehitys Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava-alueen sijainti suhteessa väestöön ja työpaikkoihin Yhdyskuntarakenteen kehitys Jyväskylän ydinkeskustan ja muiden keskusten kehitys Vaikutukset kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Eteläportin kaupan alueiden saavutettavuus eri kulkumuodoilla Kestävien kulkumuotojen käyttömahdollisuudet asiointimatkoilla Muut vaikutukset YHTEENVETO JA EHDOTUKSIA JATKOSSUUNNITTELUUN LÄHTEET LIITTEET... 31

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (33) Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Jyväskylän kaupunki laatii parhaillaan Eteläportin asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa työpaikkatoimintojen, tilaa vaativan kaupan sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentaminen. Kaupungin tavoitteena on jo pitkään ollut Eteläportin kehittäminen kauppa- ja työpaikka-alueena. Kaupallisen selvityksen tehtävänä on arvioida asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset. Selvityksessä esitetään asemakaavassa osoitettujen kaupan alueiden sijainti yhdyskuntarakenteessa, saavutettavuus ja asema Jyväskylän kaupallisessa palvelurakenteessa, määritellään Eteläportin kaupallinen vaikutusalue ja arvioidaan vaikutusalueen ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitys sekä arvioidaan asemakaavan mahdollistaman liikerakentamisen kaupalliset vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on asemakaavaehdotuksen ( ) mitoitus. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin, paikkatietoanalyyseihin sekä uusimpiin tilasto- ja rekisteriaineistoihin perustuen. Keskeisenä lähtöaineistona ovat olleet Jyväskylän kaupungille aiemmin laaditut vähittäiskauppaa koskevat selvitykset (mm. Itäisen Palokärjen asemakaavan kaupallinen selvitys 2017, Hippoksen kaupallinen selvitys 2016 ja Kauramäen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehty Eteläportin kaupallinen selvitys 2012). Selvitystyö on tehty Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Jyväskylän kaupungin yhteyshenkilöinä ovat olleet erikoissuunnittelija Sarita Humppi ja asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä työn ovat laatineet Taina Ollikainen ja Mikko Keskinen. 2 ASEMAKAAVA, TARKASTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Asemakaavan kuvaus ja asemakaava-alueen sijainti Eteläportin asemakaavaehdotuksessa on osoitettu mm. seuraavia korttelialueita: Liikekeskusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä ja keskustatoimintoja, kuten liike-, toimisto-, toimitila- ja palvelutiloja. Sallitun kerrosalan lisäksi saa kerroksiin rakentaa lasikatettuja ja/ tai luonnonvalolla varustettuja kauppakäytäviä, teknisiä tiloja, katettuja huoltopihoja, rakenteellista pysäköintiä sekä pysäköintitasoja liiketilojen päälle. Korttelialueella sallitaan moottoriajoneuvojen polttoaineiden jakelu. Liike-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Kortteliin saa perustaa vähittäiskaupan suuryksiköitä lukuun ottamatta päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Korttelialueella sallitaan moottoriajoneuvojen polttoaineiden jakelu. Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue (TL-2 ja TL-4). Korttelialueiden sallitusta rakennusoikeudesta enintään 30 % saa rakentaa liiketilaksi, jonka tulee olla pääasiassa myymälätilaa. Korttelialueille ei saa perustaa vähittäiskaupan suuryksikköä. TL-4 korttelialueella sallitaan moottoriajoneuvojen polttoaineiden jakelu. Asemakaava-alue sijaitsee Keljonkankaalla valtatien 9 varressa. Kaava-alueelta on sekä Jyväskylän keskustaan, että Muuramen keskustaan matkaa noin 6 kilometriä. Kaava-aluetta rajaa itäpuolella valtatie 9 eritasoliittymineen ja pohjoispuolella Eteläväylä-niminen katu. Liikerakennusten korttelialueet sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa. Alueen pohjoispuolelle suojametsikön taakse sijoittuu Kauramäen asuinalueen kerrostalokorttelit. Eteläportti tulee olemaan merkittävä kauppapalvelujen tarjoaja Keljon kauppakeskusalueen eteläpuoleisella alueella. Kaavaehdotuksen mukaan alueelle on mahdollista rakentaa kauppaa eri muodoissaan k-m 2.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (33) Kuva 1: Ote kaavaehdotuksesta (Jyväskylän kaupunki) 2.2 Tarkastelualue Vaikutusten arvioinnin tarkastelualueena on Jyväskylän kaupungin alue, mutta selvityksessä tarkastellaan kaupan nykytilannetta ja kehitysnäkymiä myös seututasolla. Jyväskylän seutuun kuuluu Jyväskylän kaupungin lisäksi Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Vaikutusten laajuuden ja kohdentumisen mukaan tarkastelua tarkennetaan Eteläportin lähivaikutusalueelle. Lähivaikutusalueena tarkastellaan Jyväskylän Keljon (kuvassa 2 nro 07), Keltinmäki-Myllyjärven (06), Kuokkalan (05), Säynätsalon (09) ja Korpilahden suuralueiden (14) sekä Muuramen kunnan muodostamaa aluetta.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (33) Kuva 2: Jyväskylän suuraluejako (Jyväskylän kaupunki). Lähivaikutusalue on esitetty violetilla. Eteläportin asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty mustalla pisteellä. 2.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan Eteläportin asemakaava-alue sijaitsee maakuntakaavassa osoitetulla seudullisesti merkittävän tiivistettävän taajaman alueella ja Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella (kaupallinen vyöhyke, km-2). Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella Keski-Suomen maakuntakaavassa määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on erikoistavarakaupassa k-m 2. Päivittäistavarakaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on koko maakunnan alueella k-m 2. Alarajat ovat voimassa, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. (Keski-Suomen liitto 2017) Eteläportin asemakaava-alueelle on maakuntakaavassa osoitettu Eteläportin keskustatoimintojen alakeskus (ca), Keljonkeskus-Eteläportin kaupallinen vyöhyke (km-1) sekä teollisuus- ja varastoalue (t/kem). Teollisuus- ja varastoalueella on/saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaupalliselle vyöhykkeelle voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä. Keljonkeskus-Eteläportin kaupallisen vyöhykkeen vähittäiskaupan yhteen laskettu enimmäiskerrosala on k-m 2. Mitoitus ei sisällä Keljonkeskuksen vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnän (km) enimmäismitoitusta ( k-m 2 ). (Keski-Suomen liitto 2017) Edellä mainittujen lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu Eteläportin lähivaikutusalueella keskustatoimintojen alakeskuksena (ca) Muuramen keskusta aluemerkinnällä ja vähittäiskaupan suuryksikkö - kohdemerkinnällä Muuramen Sillanniitty. Vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on Sillanniityssä k-m 2. (Keski-Suomen liitto 2017)

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (33) Kuva 3: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto Yleiskaava Jyväskylässä on laadittu koko kaupungin alueen käsittävä strateginen yleiskaava. Kaupunginvaltuuston hyväksymä päivätty Jyväskylän kaupungin yleiskaava on tullut voimaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti muutettuna. Eteläportin asemakaava-alueelle on yleiskaavassa osoitettu Eteläportin aluekeskus, seudullisesti merkittävän kaupan palvelualue (KM-s) ja tilaa vaativien työpaikkojen alue (kartta 1/7). Asemakaava-alue sijaitsee ensisijaisella rakentamisen kohdentamisvyöhykkeellä, vyöhyke 1 (kartta 6/7). Yleiskaavan mukaan aluekeskuksen alueelle ja seudullisesti merkittävän kaupan palvelualueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden tulee vahvistaa tasapainoista keskus- ja palveluverkkoa Jyväskylän ydinkeskustan toiminta- ja kehitysedellytykset huomioon ottaen. Eteläportin aluekeskuksen vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketuksi enimmäiskerrosalaksi on määritelty k-m 2. Eteläportin seudullisesti merkittävän kaupan palvelualueen (KM-s) vähittäiskaupan yhteenlaskettu koko voi olla enintään k-m 2 ja kaupan tulee olla paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa. Tilaa vaativien työpaikkojen alueelle voidaan suunnittelumääräyksen mukaan asemakaavoittaa ympäristöhäiriöitä tuottavaa tuotantotoimintaa ja muuta tilaa vaativaa työpaikkatoimintaa. Alueelle voidaan muun työpaikkarakentamisen ohella sijoittaa tuotannolliseen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Alueelle ei voi sijoittaa muunlaisia kuin moottoriajoneuvojen toimialaan kuuluvia paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Näiden koko voi Eteläportin alueella olla enintään k-m 2.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (33) Kuva 4: Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartoista 1/7 Yhdyskuntarakenteen ohjaus, pääkartta ja 6/7 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen (Jyväskylän kaupunki 2014). Asemakaava-alueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Asemakaava Eteläportin alueella on voimassa asemakaava vuodelta Asemakaavassa alueelle on osoitettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueita (TL-2) ja virkistysaluetta (VL). 3 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Väestö ja työpaikat Väestö Jyväskylässä asui vuoden 2018 lopussa noin asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukasta (+8 %). Jyväskylän kaupungin väestöarvion mukaan Jyväskylän väestömäärä lisääntyy edelleen tulevina vuosina. Väestöarvion mukaan väestömäärä lisääntyy vuosina yhteensä noin asukkaalla (+9 %). Jyväskylän seudulla väestömäärä lisääntyy vastaavana aikana Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan noin 6 %. Eteläportin asemakaava-alueen lähivaikutusalueen (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) väestömäärä oli vuonna 2018 (marraskuu 2018) noin asukasta. Väestömäärä lisääntyy vuosina noin asukkaalla (+6 %). Kehitysarvio perustuu suuralueiden osalta Jyväskylän kaupungin väestöarvioon ja Muuramen osalta Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Lähivaikutusalueella erityisesti Keljon suuralueen väestömäärä lisääntyy Kauramäen asuntoalueiden rakentuessa. Taulukossa 1 on esitetty lähivaikutusalueen, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun väestökehitys vuosina ja väestöennuste vuosille 2025 ja Väestöennuste perustuu Jyväskylän kaupungin ja suuralueiden osalta kaupungin laatimaan väestöarvioon ja Jyväskylän seudun ja Muuramen osalta Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (2015).

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (33) Taulukko 1. Lähivaikutusalueen, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun väestömäärä 2010, 2017 ja 2018 sekä väestöennuste 2025 ja 2030 (Tilastokeskus 2015 ja Jyväskylän kaupunki 2019). Väestö Muutos Muutos lkm % lkm % Keljo* % % Keltinmäki-Myllyjärvi* % % Kuokkala* % % Säynätsalo* % % Korpilahti* % 18 0 % Muurame % % Lähivaikutusalue % % JYVÄSKYLÄ % % JYVÄSKYLÄN SEUTU % % * vuoden 2018 tieto on 11/2018 Asumisen sijoittuminen ja asumisen laajenemisalueet Jyväskylän väestö on keskittynyt Jyväskylän keskeiselle taajama-alueelle. Muita väestökeskittymiä ovat Tikkakoski pohjoisessa ja Vaajakoski idässä. Pienempiä keskittymiä ovat keskustan eteläpuolella Säynätsalo ja Korpilahti. Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestö keskittyy pääosin kuntakeskuksiin. Kuvassa 5 on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduittain vuoden 2017 lopussa. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvemmin asuttuja alueita. Eteläportin asemakaava-alue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustasta noin 6 kilometriä etelään. Myös Muuramen keskustasta on Eteläporttiin matkaa noin 6 kilometriä. Asemakaava-aluetta lähimpänä olevat asuinalueet sijaitsevat valtatien 9 itäpuolella Keljonkankaan alueella. Tulevina vuosina Eteläportin lähiasutuksen määrä lisääntyy Kauramäen asuntoalueiden rakentuessa. Kuva 5: Väestön sijoittuminen Jyväskylässä (kuva vasemmalla) ja Eteläportin asemakaava-alueen läheisyydessä (kuva oikealla). Eteläportin asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella pisteellä. (väestötiedot RTTK Tilastokeskus 2018 ja pohjakartta Maanmittauslaitos 2019)

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (33) Jyväskylän kaupungin uudet, ensisijaisesti asemakaavoitettavat alueet tullaan suuntaamaan Jyväskylän yleiskaavassa määritellyille Kestävän liikkumisen taajama -merkinnällä osoitetuille alueille keskusalueiden ympärillä. Jyväskylän yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat Ydinkeskusta - Vaajakoski, Ydinkeskusta - Palokka - Tikkakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Nämä kaupunkinauhamaiset yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella ja vahvistavat korkean taajama-asteen alueellista eheyttä täydennysrakentamista korostavalla kaavoituksella ja joukkoliikennettä tukevalla struktuurilla. (Jyväskylän kaupunki 2014: Yleiskaavan kaavaselostus) Työpaikat ja työpaikkojen sijoittuminen Jyväskylässä oli vuoden 2016 lopussa noin työpaikkaa, joka on noin 84 % Jyväskylän seudun työpaikoista. Vuosina työpaikkamäärä on lisääntynyt Jyväskylässä noin 190 työpaikkaa (+0 %) ja vähentynyt muualla Jyväskylän seudulla noin 560 työpaikkaa (-4 %). Seututasolla työpaikkamäärä on vähentynyt noin 370 työpaikkaa (-1 %). Taulukko 2. Lähivaikutusalueen, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun väestömäärä 2010, 2017 ja 2018 sekä väestöennuste 2025 ja 2030 (Tilastokeskus 2015 ja Jyväskylän kaupunki 2019). Työpaikat Muutos lkm % JYVÄSKYLÄ % JYVÄSKYLÄN SEUTU % Jyväskylän työpaikat ovat väestön tapaan keskittyneet Jyväskylän keskeiselle taajama-alueelle. Pienempiä työpaikkakeskittymiä ovat Tikkakoski, Säynätsalo ja Korpilahti. Jyväskylän seudun muissa kunnissa työpaikat keskittyvät pääosin kuntakeskuksiin. Kuvassa 6 on esitetty työpaikkojen määrä 250 metrin ruuduittain vuoden 2016 lopussa. Kuva 6: Työpaikkojen sijoittuminen Jyväskylässä (kuva vasemmalla) ja Eteläportin asemakaava-alueen läheisyydessä (kuva oikealla). Eteläportin asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella pisteellä. (työpaikkatiedot RTTK Tilastokeskus 2018 ja pohjakartta Maanmittauslaitos 2019)

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (33) 3.2 Vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan palveluverkkoa kuvaavat tiedot perustuvat A.C.Nielsen Finland Oy:n päivittäistavarakaupan myymälärekisterin (2018) ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin (2017) tietoihin. Palveluverkon kehitystä on tarkasteltu Kauramäen osayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyn Eteläportin kaupallisen selvityksen (2012) pohjalta. Päivittäistavarakauppa Jyväskylässä toimi vuoden 2018 lopussa 87 päivittäistavaroita myyvää myymälää, joista 57 oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä ja 30 päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä, halpahintamyymälöitä ja huoltoasemamyymälöitä. Jyväskylän seudulla toimi 124 päivittäistavaroita myyvää myymälää, joista 81 myymälää oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä. Valtaosa (70 %) Jyväskylän seudun myymälöistä toimi Jyväskylän kaupungin alueella. Vuoden 2010 lopussa Jyväskylässä toimi 96 päivittäistavaroita myyvää myymälää, joten myymälöiden kokonaismäärä väheni vuosina yhteensä 9 myymälää. Koko päivittäistavaravalikoimaa myyvien myymälöiden määrä väheni 7 myymälää ja muiden myymälöiden (päivittäistavaroiden erikoismyymälät, halpahintamyymälät ja huoltoasemamyymälät) määrä 2 myymälää. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Jyväskylässä toimi vuoden 2018 lopussa eniten päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä (18 myymälää), isoja valintamyymälöitä (15 myymälää) ja isoja supermarketteja (12 myymälää). Hypermarketteja oli Jyväskylässä 7 (3 Prismaa, 3 Citymarketia ja Minimani). Vuodesta 2010 ovat lisääntyneet erikoismyymälät (+8), isot ja pienet supermarketit (+3) ja hypermarketit (+1) ja vähentyneet huoltoasemamyymälät (-10), pienmyymälät (-5), isot ja pienet valintamyymälät (-5) ja tavaratalot (-1). A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan myymälätyypit on kuvattu liitteessä 1. Eteläportin asemakaava-alueen lähivaikutusalueella toimi vuoden 2018 lopussa 27 päivittäistavaroita myyvää myymälää, joista 22 oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä. Myymälöistä 7 oli Keljon, 2 Keltinmäki-Myllyjärven, 4 Korpilahden, 6 Kuokkalan ja 2 Säynätsalon suuralueilla ja 6 Muuramen alueelle. Taulukko 3. Päivittäistavaroita myyvien myymälöiden lukumäärä vuoden 2018 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy) Lähivaikutusalue 1) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän seutu Hypermarket (>2500 m 2 ) Tavaratalo (>1000 m 2 ) Supermarket, iso (>1000 m 2 ) Supermarket, pieni ( m 2 ) Valintamyymälä, iso ( m 2 ) Valintamyymälä, pieni ( m 2 ) Pienmyymälä Erikoismyymälä Halpahintamyymälä 7 11 Huoltoasemamyymälä MYYMÄLÄT YHTEENSÄ ) Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet ja Muuramen kunta Asukasmäärään suhteutettuna Jyväskylässä oli vuoden 2018 lopussa noin asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä, halpahintamyymälöitä ja huoltoasemamyymälöitä). Asukkaita yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli Jyväskylässä enemmän kuin Jyväskylän seudulla (2 290 asukasta) ja koko maassa (1 970 asukasta) keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Jyväskylän päivittäistavarakaupan palveluverkon kattavuutta voidaan pitää keskimääräistä heikompana. Vuonna 2010 asukkaita yhtä koko päivittäistavaravalikoimaa myyvää myymälää kohti oli Jyväskylässä noin asukasta, Jyväskylän seudulla noin asukasta ja koko maassa noin asukasta. Eteläportin lähivaikutusalueella oli noin asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (33) Seututasolla päivittäistavarakauppa keskittyy vahvasti Jyväskylään. Jyväskylän seudulla toimivista päivittäistavaroita myyvistä myymälöistä noin 70 % toimi Jyväskylässä vuoden 2018 lopussa. Jyväskylässä suurimmat päivittäistavaramyymälät (hypermarketit) sijaitsevat Keljon, Palokan ja Seppälän alueilla. Isot supermarketit ovat sijoittuneet pääosin Jyväskylän ydinkeskustaan ja aluekeskuksiin sekä Keljon, Palokan ja Seppälän kaupan alueille. Pienemmät päivittäistavaramyymälät sijaitsevat pääosin alemman tason keskuksissa ja asuntoalueilla. Seudun muissa kunnissa päivittäistavaramyymälät sijaitsevat pääosin kuntakeskuksissa. Vuodesta 2010 päivittäistavaroita myyvien myymälöiden määrä on lisääntynyt Muuramessa ja vähentynyt muissa kunnissa. Eteläportin asemakaava-aluetta lähimmät päivittäistavaramyymälät ovat valtatien 9 itäpuolella, Keljonkankaalla toimivat K-market, Sale ABC ja Teboil Keljonkangas. Merkitykseltään seudullinen Keljon keskus, jossa toimivat mm. K-Citymarket, Prisma ja Lidl, sijaitsee Eteläportin alueesta noin 3 kilometriä pohjoiseen Jyväskylän keskustan suuntaan. Kuva 7: Päivittäistavaramyymälöiden sijainti 2018 (A.C.Nielsen Finland Oy, myymälärekisteri 2018). Eteläportin asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella pisteellä. Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Jyväskylässä toimi vuonna 2017 yhteensä 505 erikoiskaupan myymälää, joka on 85 % Jyväskylän seudun erikoiskaupan myymälöistä. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (rautakauppa, kodinkonekauppa, huonekalukauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 61 myymälää (12 % Jyväskylän erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 355 myymälää (70 %) sekä moottoriajoneuvojen kaupan ja polttoaineen myynnin toimialoilla yhteensä 89 myymälää (18 %). Erikoiskaupan toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 2.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (33) Asukaslukuun suhteutettuna Jyväskylässä oli asukkaita yhtä erikoiskaupan myymälää (pl. autokauppa ja huoltamot) kohti vuonna 2017 noin 340 asukasta, joka on vähemmän kuin Jyväskylän seudulla keskimäärin (noin 380 asukasta), mutta enemmän kuin koko maassa keskimäärin (322 asukasta). Taulukko 4. Erikoiskaupan myymälöiden lukumäärä vuonna 2017 (Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri 2017) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän seutu Alkot, apteekit ym Muotikauppa Tietotekninen kauppa Muu erikoiskauppa Rautakauppa Kodinkonekauppa 5 6 Huonekalukauppa Muu tilaa vaativa kauppa 5 6 Autokauppa Huoltamotoiminta TOIMIPAIKAT YHTEENSÄ Vuonna 2009 Jyväskylässä toimi 463 tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan myymälää, joten myymälöiden määrä on vähentynyt yhteensä 47 myymälää vuosina Muotikaupan myymälöiden määrä on lisääntynyt (+12 myymälää), samoin tietoteknisen kaupan myymälät (+1 myymälä). Muiden toimialaryhmien myymälät ovat vähentyneet, eniten muussa erikoiskaupassa (-34 myymälää) ja rautakaupassa (-14 myymälää). Seuraavassa kuvassa on esitetty erikoiskaupan sijainti. Kuva 8: Erikoiskaupan myymälöiden sijainti (Jyväskylän kaupunki, Tilastokeskus: toimipaikkarekisteri). Eteläportin asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella pisteellä.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (33) Seutu- ja maakuntatasolla erikoiskauppa on keskittynyt Jyväskylään, jossa ydinkeskusta on tärkein ja palvelutarjonnaltaan monipuolisin kaupan alue. Se toimii paitsi Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun myös koko Keski-Suomen maakunnan merkittävimpänä kaupan ja muiden yksityisten palvelujen, julkisten palvelujen sekä toiminnallisena palvelukeskittymänä. Jyväskylän ydinkeskustan lisäksi merkittäviä kaupan sijaintialueita Jyväskylässä ovat Seppälän alue ydinkeskustan läheisyydessä, Seppälänkankaan alue keskustan ja Seppälän alueen koillispuolella, Keljonkeskus keskustan lounaispuolella ja Palokankeskus keskustan pohjoispuolella. (Jyväskylän kaupunki 2012: Kauramäen osayleiskaava, Eteläportin kaupallisten vaikutusten arviointi) Eteläportin asemakaava-aluetta lähimmät erikoiskaupan keskittymät ovat Keljonkeskus noin 3 kilometrin etäisyydellä ja Jyväskylän keskusta noin 6 kilometrin etäisyydellä. Keljonkankaan alueella toimii joitakin yksittäisiä erikoiskaupan myymälöitä Vähittäiskaupan kilpailutilanne Päivittäistavarakauppa Jyväskylässä oli vuonna 2018 päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti lähes yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin (Jyväskylän indeksi 97, koko maa 100). Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli Jyväskylässä jonkin verran suurempi kuin koko maassa keskimäärin (Jyväskylän indeksi 103, koko maa 100). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Jyväskylässä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (Jyväskylän indeksi 107, koko maa 100). Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä muun muassa siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailu on vähäistä. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Eteläportin asemakaava-alueen lähivaikutusalueella päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti oli yhtä paljon kuin Jyväskylässä keskimääräin, mutta vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavaramyyntiä asukasta kohti oli lähivaikutusalueella vähemmän kuin Jyväskylässä ja kok maassa keskimäärin. Lähivaikutusalueen päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus oli alhaisempi kuin Jyväskylässä ja koko maassa keskimäärin. Taulukko 5. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2018 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho, asukas asukas /m 2 Lähivaikutusalue* Jyväskylä Jyväskylän seutu Koko maa * Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet ja Muuramen kunta Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Jyväskylän kaupalliset palvelut ovat vetovoimaisia ja Jyväskylä vetää kaikissa toimialaryhmissä ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta, erityisesti Jyväskylän seudulta, mutta myös koko maakunnan alueelta. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2018 noin +29 %. Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2017 ns. keskustahakuisessa erikoiskaupassa (muu erikoiskauppa) noin +48 %, tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin +30 % ja autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin +24 %.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (33) Kuva 9: Ostovoiman nettosiirtymä Jyväskylässä Myös seututasolla ostovoiman nettosiirtymä on kaikissa toimialaryhmissä positiivinen Jyväskylän vetovoimasta johtuen. Jyväskylän seudulla päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2018 noin +19 %. Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2017 muussa erikoiskaupassa noin +18 %, tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin +7 % ja autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin +1 %. Kuva 10: Ostovoiman nettosiirtymä Jyväskylän seudulla Kaupan palvelut keskittyvät vahvasti Jyväskylään ja seudun muista kunnista asioidaan merkittävässä määrin Jyväskylässä. Mikäli Jyväskylän seudun ostovoiman siirtymiä tarkastellaan ilman Jyväskylän kaupungin tietoja, on ostovoiman nettosiirtymä päivittäistavarakaupassa noin -10 %, muussa erikoiskaupassa noin -77 %, tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin -63% ja autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin -73 %. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä Jyväskylässä suuralueittain Suuralueittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2018 positiivinen Keljon (+413 %), Huhtasuon (+363 %) ja Palokka-Puuppolan (+57 %) suuralueilla. Kyseisillä suuralueilla sijaitsevat suurimmat päivittäistavaramyymälät ja niille suuntautuu päivittäistavarakaupan asiointeja erityisesti muualta Jyväskylästä ja Jyväskylän seudulta, mutta myös koko maakunnasta. Kantakaupungin suuralueella päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa (ostovoiman siirtymä 0 %). Eteläportin asemakaava-alueen lähivaikutusalueella päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen Keljon suuralueella (+413 %) ja negatiivinen Keltinmäki-Myllyjärven (-74 %), Kuokkalan (-60 %), Säynätsalon (-54 %) ja Korpilahden (-33 %) suuralueilla. Muuramen kunnan päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen (+6 %). Keljon suuralueen volyymistä johtuen Eteläportin asemakaava-alueen koko lähivaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen (+17 %). Kuvassa 11 on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä suuralueittain (siirtymän osuus suuralueen väestön päivittäistavarakaupan ostovoimasta, %). Kuvassa 12 on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman nettosiirtymä euroina. Euromääräisesti suurimmat päivittäistavarakaupan positiiviset ostovoiman siirtymät ovat Huhtasuon ja Keljon suuralueilla ja negatiiviset ostovoiman siirtymät Kuokkalan, Keltinmäki-Myllyjärven ja Halssilan suuralueilla.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (33) Kuva 11: Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä 2018 (%:ia alueen ostovoimasta). Kuva 12: Päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman nettosiirtymä Jyväskylässä suuralueittain ja Muuramessa 2018 (euroa).

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (33) Ostovoima ja ostovoiman kehitys Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Arvio Eteläportin asemakaava-alueen lähivaikutusalueen, Jyväskylän ja Jyväskylän seudun ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä perustuu vuonna 2012 valmistuneen Jyväskylän Eteläportin kaupallisen selvityksen laskentaperusteisiin. Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen avulla ja ostovoiman kehitys väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin edellä mainitussa selvityksessä päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/ vuosi. Ostovoiman kehitysarvio kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, mutta ei sitä, missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoimalaskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä esimerkiksi Jyväskylään kohdistuvan ostovoiman määrä on laskelmaa suurempi, koska myös osa Jyväskylän seudun ja koko maakunnan ostovoimasta kohdistuu Jyväskylään. Eteläportin asemakaava-alueen lähivaikutusalueella (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) kauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2018 noin 459 milj.. Vaikutusalueen ostovoima lisääntyy vuosina edellä mainituilla laskentaperusteilla arvioituna yhteensä noin 138 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 25 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 44 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 23 milj. sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 45 milj.. Taulukko 6. Arvio ostovoiman kehityksestä Eteläportin lähivaikutusalueella (vuoden 2018 rahassa). OSTOVOIMA, milj. (vuoden 2018 Päivittäis- Muu Tilaa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa huoltamot Kauppa yhteensä rahassa) Muutos Muutos Muutos Jyväskylässä kauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2018 noin milj.. Jyväskylän ostovoima lisääntyy vuosina yhteensä noin 443 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 86 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 141 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 72 milj. sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 144 milj.. Taulukko 7. Arvio ostovoiman kehityksestä Jyväskylässä (vuoden 2018 rahassa). OSTOVOIMA, milj. (vuoden 2018 Päivittäis- Muu Tilaa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa huoltamot Kauppa yhteensä rahassa) Muutos Muutos Muutos Jyväskylän seudulla kauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2018 noin milj.. Jyväskylän seudun ostovoima lisääntyy vuosina yhteensä noin 506 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 93 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 163 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 84 milj. sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 167 milj.. Taulukko 8. Arvio ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla (vuoden 2018 rahassa). OSTOVOIMA, milj. (vuoden 2018 Päivittäis- Muu Tilaa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa huoltamot Kauppa yhteensä rahassa) Muutos Muutos Muutos

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (33) Arvio liiketilatarpeesta ja sen kehityksestä Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet, jolloin nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman ja sen kehityksen perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Liiketilatarpeen arvioinnissa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2012 valmistuneessa Jyväskylän Eteläportin kaupallisessa selvityksessä. Arvio liiketilan tarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa, joka lisää liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja toimialoittain. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Edellä mainituilla laskentaperusteilla arvioituna Eteläportin lähivaikutusalueen laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2018 noin k-m 2. Väestökehitykseen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioon perustuva liiketilan lisätarve vuosina on noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja autokauppaan ja huoltamotoimintana noin k-m 2. Taulukko 9. Laskennallinen liiketilatarve Eteläportin lähivaikutusalueella LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE, Päivittäis- Muu Tilaa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa huoltamot k-m Muutos Muutos Muutos Jyväskylän laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2018 noin k-m 2. Liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina on Jyväskylässä noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin k- m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja autokauppaan ja huoltamotoimintana noin k-m 2. Taulukko 10. Laskennallinen liiketilatarve Jyväskylässä LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE, Päivittäis- Muu Tilaa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa huoltamot Kauppa yhteensä Kauppa yhteensä k-m Muutos Muutos Muutos Jyväskylän seudulla laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2018 noin k-m 2. Liiketilan lisätarve on vuosina Jyväskylän seudulla noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin k- m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja autokauppaan ja huoltamotoimintana noin k-m 2.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (33) Taulukko 11. Laskennallinen liiketilatarve Jyväskylän seudulla LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE, Päivittäis- Muu Tilaa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa huoltamot Kauppa yhteensä k-m Muutos Muutos Muutos Ostovoiman siirtymän ja kaupan hankkeiden vaikutus liiketilatarpeeseen Ostovoiman siirtymän vaikutus Jyväskylän liiketilatarpeeseen Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuvan ostovoima-arvion pohjalta laskettu liiketilatarve. Laskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Laskelman mukaisessa tilanteessa alueen kaikki ostovoima toteutuu myyntinä omalla alueella (ostovoiman siirtymä 0 %). Käytännössä esimerkiksi Jyväskylään tulee tulevaisuudessakin kohdistumaan osa seudun muiden kuntien ja koko maakunnan ostovoimasta, joten Jyväskylän liiketilatarve on laskennallista liiketilatarvetta suurempi. Jyväskylän ulkopuolelta Jyväskylään suuntautuva ostovoima lisää liiketilatarvetta Jyväskylässä. Ostovoiman siirtymä oli Jyväskylässä - päivittäistavarakaupassa noin +29 %, - muussa erikoiskaupassa noin +48 %, - tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin +30 % ja - autokaupassa ja huoltamotoiminnassa +24 %. Mikäli Jyväskylän liiketilan lisätarvetta arvioidaan Jyväskylän nykyisten ostovoiman siirtymien pohjalta (muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima sekä seudun muiden kuntien ostovoima suuntautuvat nykyiseen tapaan Jyväskylään), on Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvun ja ostovoiman siirtymän edellyttämä liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin k-m 2. LIIKETILAN Päivittäis- Muu Tilaa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja Kauppa LISÄTARVE, k-m 2 yhteensä kauppa kauppa kauppa huoltamot Taulukko 12. Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvun ja ostovoiman siirtymän edellyttämä liiketilan lisätarve vuosina Suomen ympäristökeskuksen mukaan vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala oli Jyväskylässä vuonna 2012 noin k-m 2 ja vuonna 2017 noin k-m 2. Kerrosala on lisääntynyt viidessä vuodessa noin k-m 2. Mikäli kehitys jatkuisi samanlaisena, pitäisi kerrosalan lisäyksen olla vuoteen 2030 mennessä noin k-m 2 eli vähemmän kuin em. laskelman mukainen liiketilan lisätarve. Päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoiskaupan liiketilan lisäys olisi noin k-m 2 ja tilaa vaativan erikoiskaupan, autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisäys noin k-m 2, mikäli kehitys jatkuisi vuosien kaltaisena. (

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (33) Kaupan hankkeiden vaikutus Jyväskylän liiketilatarpeeseen Jyväskylässä vuonna 2017 ja sen jälkeen valmistuneiden kaupan hankkeiden kerrosalan nettolisäys on yhteensä noin k-m 2. Rakenteilla ja suunnitteilla olevien sekä muiden tiedossa olevien kaupan hankkeiden kerrosalan nettolisäys on yhteensä noin k-m 2. Valmistuneiden sekä rakenteilla ja suunnitteilla olevien kaupan hankkeiden nettolisäys on yhteensä noin k- m 2. Kerrosalasta noin k-m 2 on päivittäistavarakauppaa, noin k-m 2 muuta erikoiskauppaa ja k-m 2 tilaa vaativaa kauppaa (ml. autokauppa ja huoltamot). Kerrosalassa ei ole mukana Eteläportin aiempien suunnitelmien mukainen kerrosala, joka on k-m 2. (Jyväskylän kaupunki) Kerrosalan nettolisäyksestä valtaosa (64 %) sijaitsee koillisen suunnalla (Seppälä, Seppälänportti, Itäinen Palokärki ym.). Jyväskylän keskustassa ja sen läheisyydessä kerrosalan nettolisäyksestä sijaitsee noin 23 %, Jyväskylän eteläosissa (Keljonkeskus, Korpilahti ym.) noin 11 % ja Jyväskylän itäosissa (Vaajakoski ym.) noin 3 %. Eteläportin lähivaikutusalueen suuralueilla kerrosalan nettolisäyksestä sijaitsee noin k-m 2. (Jyväskylän kaupunki) Kaupan hankkeiden nettolisäys (ilman Eteläporttiin suunniteltua kerrosalaa) käyttää Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvun ja ostovoiman siirtymän edellyttämästä vuosien liiketilan laskennallisesta lisätarpeesta noin 49 % (päivittäistavarakaupassa noin 54 %, muussa erikoiskaupassa noin 51 % ja tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja autokaupassa noin 46 %). Taulukko 13. Kaupan hankkeiden kerrosalan nettolisäys suhteessa Jyväskylän oman väestön ostovoiman kasvun ja ostovoiman siirtymän edellyttämään liiketilan lisätarpeeseen Päivittäis- Muu Tivatavara- erikois- kauppa kauppa kauppa (ml.auto) Kauppa yhteensä Liiketilan lisätarve Kaupan hankkeet, pinta-alan nettolisäys yhteensä Vuonna 2017 ja sen jälkeen valmistuneet hankkeet Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet Liiketilan lisätarve - kaupan hankkeet Mikäli kaikki suunnitteilla ja tiedossa olevat kaupan hankkeet toteutuvat, Jyväskylän liiketilan lisätarve vuosina on yhteensä noin k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa noin k-m 2, muuta erikoiskauppaa noin k-m 2 sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa ja autokauppaa noin k-m 2. 4 ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Eteläportin asemakaavaehdotus Eteläportin asemakaavaehdotuksessa ( ) on osoitettu kaava-alueen pohjoisosaan liikerakennusten korttelialue (KM) sekä liike-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (KLTV). Kaavaehdotuksen mukaisella tehokkuudella (0,40) KM-korttelin rakennusoikeus on k-m 2 ja KLTV-korttelin rakennusoikeus k-m 2 eli yhteensä k-m 2. Lisäksi teollisuus-, varastoja liikerakennusten korttelialueiden (TL-2 ja TL-4) rakennusoikeudesta voi olla enintään 30 % liikerakentamista. Koko alueen rakentamisesta kauppaa voi olla enintään k-m 2. Kaupan määrä on kuitenkin teoreettinen, sillä TL-2 ja TL-4 korttelialueet toteutuvat todennäköisesti ilman myymälätiloja. Kaupan sijoittumisen kannalta vetovoimaisimmat alueet ovat KM- ja KLTV-korttelialueet sekä TL- 2-korttelialueista Härkökujan varressa sijaitsevat alueet, joilla liikerakentamisen voidaan olettaa toteutuvan kaavan enimmäismitoituksen mukaisena. Kaavaehdotuksen mukaisella tehokkuudella (0,50) ja liikerakentamisen enimmäismäärällä (30 % rakennusoikeudesta) Härkökujan varren TL- 2 - korttelialueiden liikerakentamisen rakennusoikeus olisi noin k-m 2.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (33) Mikäli oletetaan, että KM- ja KLTV-kortteleiden rakennusoikeus toteutuu kokonaisuudessaan liiketilana ja että Härkökujan varren TL-2 - korttelialueilla liikerakentamista on kaavan sallima enimmäismäärä, on Eteläportin asemakaavan liikerakentamisen mitoitus yhteensä noin k-m 2. Alueelle sijoittuvan kaupan laadusta ei ole tällä hetkellä tietoa, joten vaikutuksia on arvioitu kahden vaihtoehdon pohjalta: vaihtoehto 1: hypermarket ja tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa päivittäistavarakaupan kerrosala k-m 2 (hypermarketissa, KM-korttelissa) muun erikoiskaupan kerrosala k-m 2 (hypermarketissa, KM-korttelissa) tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosala k-m 2 (KLTV-korttelissa k-m 2 ja TL-2-kortteleissa k-m 2 ) vaihtoehto 2: päivittäistavaramyymälä ja tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa päivittäistavarakaupan kerrosala k-m 2 (supermarket, KM-korttelissa) tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosala k-m 2 (KM-, KLTV- ja TL-2-kortteleissa) Kuva 13: Ote Eteläportin asemakaavaehdotuksesta (Jyväskylän kaupunki). Potentiaalisin kaupan sijoittumisalue on rajattu punaisella katkoviivalla Asemakaavan mitoitus suhteessa yleiskaavan mitoitukseen Jyväskylän yleiskaavassa Eteläportin aluekeskuksen vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketuksi enimmäiskerrosalaksi on määritelty k-m 2 ja Eteläportin seudullisesti merkittävän kaupan palvelualueen (KM-s) vähittäiskaupan enimmäismitoitukseksi k-m 2. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole osoitettu Eteläportin alakeskuksen enimmäismitoitusta. Keljonkeskus- Eteläportin kaupallisen vyöhykkeen vähittäiskaupan enimmäiskerrosala, ilman Keljonkeskuksen vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnän enimmäismitoitusta, on k-m 2.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (33) Vaihtoehdon 1 mukainen mitoitus mahdollistaa Eteläportin asemakaava-alueelle päivittäistavarakauppaa k-m 2, muuta erikoiskauppaa k-m 2 ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa k-m 2. Vaihtoehdon 1 mukainen mitoitus ei ylitä yleiskaavassa ja maakuntakaavassa määriteltyjä enimmäismitoituksia. Vaihtoehdon 2 mukainen mitoitus mahdollistaa Eteläportin asemakaava-alueelle päivittäistavarakauppaa k-m 2 ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa k-m 2. Yleiskaavassa ja maakuntakaavassa määritellyt enimmäismitoitukset eivät ylity myöskään vaihtoehdossa 2. Asemakaavan mahdollistama laskennallinen liikerakentamisen määrä on kokonaisuudessaan noin k-m 2. Yleiskaavan ja maakuntakaavan enimmäismitoitus ei ylity, vaikka asemakaavan laskennallinen liikerakentamisen mitoitus toteutuisi kokonaisuudessaankin. 4.2 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Asemakaavan mitoitus suhteessa liiketilan laskennalliseen lisätarpeeseen Suunnitellun liikerakentamisen vaikutuksia nykyisten vähittäiskaupan myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin sekä suunniteltujen kaupan hankkeiden kehitysmahdollisuuksiin voidaan arvioida vertaamalla suunniteltua mitoitusta laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että mikäli liiketilan lisätarve riittää kattamaan suunnitellun liikerakentamisen, ei uuden liiketilan rakentamisella ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Käytännössä uusi liikerakentaminen ja uusien myymälöiden perustaminen muuttaa kuitenkin aina kilpailuasetelmaa ja kilpailutilannetta erityisesti lyhyellä tähtäimellä. Taulukossa 9 on esitetty Eteläportin lähivaikutusalueen oman väestön arvioituun ostovoimaan ja sen kehitykseen perustuva tilantarvearvio. Vuosien liiketilan lisätarve on noin k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2 ja tilaa vaativaan kauppaan (ml. autokauppa) noin k-m 2. Päivittäistavarakaupan mitoitus on molemmissa vaihtoehdoissa k-m 2. Lähivaikutusalueen päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve riittää kattamaan vaihtoehtojen mukaisen päivittäistavarakaupan mitoituksen. Päivittäistavarakaupassa voidaan lähtökohtana pitää sitä, että Eteläporttiin sijoittuva päivittäistavarakauppa palvelee pääosin lähialueen asukkaita. Väestökehitykseen perustuen Keljon suuralueen osuus lähivaikutusalueen päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarpeesta on noin k-m 2 (63 %), joten vaikutusten arvioinnin lähtökohtana oleva päivittäistavarakaupan mitoitus ylittää Keljon suuralueen päivittäistavarakaupan lisätilantarpeen. Erikoiskaupan mitoitus on molemmissa vaihtoehdoissa k-m 2. Vaihtoehdossa 1 Eteläportin asemakaava-alueelle sijoittuisi muun erikoiskaupan liiketilaa noin k-m 2 ja tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilaa k-m 2. Vaihtoehdossa 2 erikoiskaupan liiketila olisi kokonaisuudessaan tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Lähivaikutusalueen liiketilan lisätarve riittää kattamaan vaihtoehdon 1 mukaisen muun erikoiskaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan mitoituksen. Vaihtoehdon 2 mukainen tilaa vaativan erikoiskaupan mitoitus ylittää lähivaikutusalueen tilaa vaativan kaupan liiketilan lisätarpeen. Eteläportin muu erikoiskauppa ja tilaa vaativa erikoiskauppaa on kuitenkin seudullista kauppaa ja houkuttelee asiointeja lähivaikutusaluetta laajemmalta alueelta. Jyväskylän oman väestön kysyntään ja ostovoiman siirtymiin perustuvasta tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta vaihtoehdon 2 mukainen mitoitus käyttää kuitenkin vain noin 28 % (taulukko 12). Jyväskylän tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarve mahdollistaa myös muut vireillä olevat kaupan hankkeet (taulukko 13) Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Päivittäistavarakaupassa Eteläportin kilpailuvaikutus kohdistuu pääosin Keljon suuralueen päivittäistavaramyymälöihin. Lähimmät hypermarketit toimivat Keljonkeskuksessa, jossa Prisman ja Citymarketin lisäksi toimii myös Lidl. Eteläportin asemakaava-aluetta lähimmät päivittäistavaramyymälät ovat valtatien 9 itäpuolella, Keljonkankaalla toimivat K-market, Sale ABC ja Teboil Keljonkangas. Keljon suuralueen päivittäistavarakaupan kysynnän kasvu ei riitä kattamaan vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaista päivittäistavarakaupan mitoitusta. Keljonkeskus muodostaa päivittäistavarakaupassa vahvan keskittymän, joten vaikutukset Keljon keskuksen myymälöihin ovat todennäköisesti varsin pienet. Sen sijaan Keljonkankaan päivittäistavaramyymälöihin Eteläportin myymälällä voi olla haitallisia vaikutuksia, mikäli mitoitus suhteessa kysynnän kasvuun on liian suuri. Keljon suuralueen vuosien päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve on noin k-m 2.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (33) Erikoiskaupassa Jyväskylän ja Jyväskylän seudun vuosien liiketilan lisätarve riittää kattamaan Eteläportin suunnitellun mitoituksen sekä muussa erikoiskaupassa, että tilaa vaativassa erikoiskaupassa. Näin ollen Eteläportin toteutuksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Jyväskylän nykyisten erikoiskaupan myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Kysynnän kasvu mahdollistaa myös muiden suunnitteilla ja tiedossa olevien vähittäiskaupan hankkeiden toteuttamisen ja erikoiskaupan kehityksen Jyväskylän ja Jyväskylän seudun keskuksissa ja kaupan alueilla. Uudet kaupan palvelut muuttavat kuitenkin aina kilpailutilannetta erityisesti lyhyellä tähtäimellä. Kilpailuasetelmaan nykyisten myymälöiden kanssa vaikuttaa oleellisesti se, millaiseksi Eteläportin kaupallinen palvelutarjonta muodostuu Palvelutarjonnan ja palveluverkon kehitys Jyväskylän yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti Eteläportista muodostuu uusi Jyväskylän eteläinen aluekeskus. Aluekeskusten kehittämistavoitteiden mukaan aluekeskusten maankäyttö on monipuolista sisältäen monimuotoista asumista, myös kerrostaloasumista, työpaikkoja, julkisia palveluita ja erikoiskaupan palveluita. Eteläportin kaupallisten palvelujen kehittäminen perustuu laajentuvien Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden kysynnän kasvuun. Eteläportin asemakaavaehdotus mahdollistaa palvelutarjonnan lisääntymisen, mikä vahvistaa Jyväskylän ydinkeskustan eteläpuolisten kaupan alueiden asemaa Jyväskylän kaupallisessa palveluverkossa. Koska Jyväskylän kaupan painopiste on tällä hetkellä ydinkeskustassa ja keskustan pohjoispuolella sijaitsevilla kaupan alueilla, palvelutarjonnan lisääntyminen Eteläportissa edistää alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitystä. Eteläportin toteutuminen monipuolistaa eteläisen Jyväskylän ja Jyväskylän seudun palvelutarjontaa sekä päivittäistavarakaupassa, että erikoiskaupassa. Erityisesti tilaa vaativa kauppa sijaitsee tällä hetkellä pääosin Seppälän/Seppälänkankaan ja Palokan/Kirrin alueeila, joten Eteläportti muodostaa vastapainon ydinkeskustan pohjoispuolella sijaitseville tilaa vaativan kaupan keskittymille. Keljonkeskus painottuu tällä hetkellä päivittäistavara- ja hypermarketkauppaan, joten erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan sijoittuminen Eteläporttiin täydentää Keljonkeskuksen palvelutarjontaa sekä lisää ja monipuolistaa kaupungin eteläpuolista kaupan palelutarjontaa. Vaikutukset lähiympäristön palvelujen kehitykselle syntyvät pääosin päivittäistavarakaupan kautta. Eteläportin läheisten asuinalueiden päivittäistavarakaupan myymäläverkosto on tällä hetkellä varsin kattava ja muodostuu Keljonkankaan, Keltinmäen ja Säynätsalon lähimyymälöistä. Nykyiset myymälät eivät kuitenkaan riitä vastaamaan laajenevien Keljonkankaan ja Kauramäen alueiden lisääntyvään kysyntään. Päivittäistavarakaupassa Eteläporttiin sijoittuva suuri päivittäistavaramyymälä tai hypermarket täydentää Jyväskylän eteläosien päivittäistavarakaupan verkostoa ja lisää asiointivaihtoehtoja. Vaikutukset lähipalveluille ovat vähäiset, mikäli päivittäistavaramyymälän mitoitus perustuu lähialueen kysyntään. Suurin vaikutus Eteläportilla on Keljonkankaan lähimyymälöiden toimintaan. Eteläportin suuri päivittäistavaramyymälä tai hypermarket toimii toteutuessaan lähimyymälänä samoille asukkaille kuin Keljonkankaan lähikaupatkin, joten pärjätäkseen kilpailussa ne joutuvat sopeutumaan kireämpään kilpailutilanteeseen. Erikoiskauppa hakee asiakkaansa laajalta alueelta ja asiakkaille tärkeää on hyvä sijainti ja saavutettavuus sekä ennen kaikkea monipuolinen tarjonta ja valintamahdollisuudet. Riittävän monipuolinen ja houkutteleva tarjonta on mahdollinen vain riittävän suurella väestöpohjalla. Eteläportista muodostuu Jyväskylän eteläosien asukkaille monipuolinen kaupan keskittymä, joka täydentää Keljonkeskuksen palvelutarjontaa ja tasapainottaa erikoiskaupan alueellista palvelutarjontaa ja vähentää asiointitarvetta Jyväskylän ydinkeskustan pohjoispuolisilla alueilla. Jyväskylän väestön lisääntymisen ja yksityisen kulutuksen kasvun kautta tuleva kysynnän kasvu mahdollistaa Eteläportin asemakaavan kaupan mitoituksen. Näin ollen suunnitellun liiketilan rakentamisen myötä ei ole odotettavissa nykyisten myymälöiden lopettamisia, joten nykyinen vähittäiskaupan palveluverkko säilyy ja täydentyy Eteläportin kaupan palveluilla.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (33) 4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava-alueen sijainti suhteessa väestöön ja työpaikkoihin Asemakaava-alue sijaitsee Keljonkankaalla valtatien 9 varressa. Kaava-alueelta on sekä Jyväskylän keskustaan, että Muuramen keskustaan noin 6 kilometriä. Keljonkeskuksen kaupan alue on noin 3 kilometrin etäisyydellä. Liikerakennusten korttelialueet sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa. Kaava-alueen pohjoispuolelle pienen suojametsikön taakse sijoittuvat Kauramäen asuinalueen kerrostalokorttelit ja työpaikkakorttelit. Eteläportin asemakaava-alue sijaitsee osin Jyväskylän keskustan ja Säynätsalon välisellä YKRjoukkoliikennevyöhykkeellä ja osin YKR-autovyöhykkeellä. Kuva 14: YKR-vyöhykkeet 2015 (SYKE 2017) Asemakaava-alueen sijaintia suhteessa väestöön ja työpaikkoihin on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla (kuva 18). Alle kilometrin etäisyydellä asemakaava-alueesta asuu noin 20 asukasta, alle 3 kilometrin etäisyydellä noin asukasta (noin 6 % lähivaikutusalueen väestöstä) ja alle 5 kilometrin etäisyydellä noin asukasta (noin 15 % lähivaikutusalueen väestöstä). Kaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuvat Kauramäen asuinalueen kerrostalokorttelit lisäävät toteutuessaan lähiasutuksen määrää merkittävästi. Etäisyysvyöhykkeiden väestöja työpaikkamäärät on esitetty seuraavassa taulukossa.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (33) Taulukko 14. Eteläportin asemakaava-alueen etäisyysvyöhykkeiden väestömäärä 2017 ja työpaikkamäärä 2016 (Tilastokeskus). Etäisyysvyöhyke Väestö Työpaikat km km km km Yhdyskuntarakenteen kehitys Eteläportin asemakaava-alue sijoittuu olemassa olevan YKR-taajaman reunalle sekä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitetulle Eteläportin aluekeskuksen ja seudullisesti merkittävän kaupan palvelualueelle. Yleiskaavassa Eteläportin aluekeskuksen vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketuksi enimmäiskerrosalaksi on määritelty k-m 2 ja Eteläportin seudullisesti merkittävän kaupan palvelualueen (KM-s) vähittäiskaupan enimmäismitoitukseksi k-m 2. Vaikutusten arvioinnissa tarkastelluilla mitoituksilla Eteläportin asemakaava-alueen liikerakentamisella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Uudet kaupalliset palvelut tukevat Eteläportin kehitystä Jyväskylän eteläisten osien aluekeskuksena ja palvelevat laajenevien Keljonkankaan ja Kauramäen alueiden väestön kysyntää. Eteläportti sijoittuu keskeisesti Kauramäen asuin- ja työpaikka-alueisiin nähden Jyväskylän ydinkeskustan ja muiden keskusten kehitys Jyväskylän ydinkeskusta on selkeä maakunnan kaupallinen pääkeskus. Ydinkeskustaan ovat sijoittuneet erityisesti keskustatavaratalot, muotikauppa ja ns. pienet erikoiskaupan yksiköt. Tilaa vaativa erikoiskauppa ja pinta-alaltaan suuret erikoiskaupan myymälät ovat sijoittuneet keskustan ulkopuolelle lähinnä Seppälän/Seppälänkankaan alueelle ja Palokan/Kirrin alueelle. Jyväskylän keskustan eteläpuolella sijaitsevan Keljonkeskuksen palvelutarjonnassa pääpaino on päivittäistavarakaupassa, mutta hypermarkettien yhteydessä toimii myös erikoiskauppaa. Eteläportin muun erikoiskaupan mitoitus on pieni, joten sillä ei ole haitallisia vaikutuksia Jyväskylän ydinkeskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Eteläportin liikerakentaminen on pääosin tilaa vaativaa erikoiskauppaa, joka tällä hetkellä sijoittuu Jyväskylän keskustan pohjoispuolelle. Kaupungin tavoitteena on muodostaa Eteläportista Jyväskylän eteläisiin osiin vahva kaupan keskus Seppälän ja Palokan alueiden vastapainoksi. Eteläportin asemakaava tukee osaltaan tavoitteen toteutumista. Muuramen kuntakeskus on Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan merkitykseltään seudullinen keskus. Muuramen keskustan nykyiset palvelut ja palvelutarjonnan kehittäminen perustuvat pääosin kunnan oman väestön ja valtatien 9 ohikulkuliikenteen kysyntään. Muuramen palvelutarjonta on viime vuosina lisääntynyt paljon ja erityisesti päivittäistavarakaupan tarjonta vastaa hyvin kysyntää. Erikoiskaupassa keskeinen merkitys on Eteläportin asemakaavan mahdollistaman erikoiskaupan mitoituksella. Eteläportin liikerakentaminen painottuu tilaa vaativaan kauppaan, jonka tarjonta Muuramessa on vähäistä. Näin ollen Eteläportti ei kilpaile Muuramen kaupallisten palvelujen kanssa, vaan täydentää palvelutarjontaa. Mikäli Eteläporttiin sijoittuu hypermarket, sisältää kaupan mitoitus myös erikoiskauppaa, joka on myös Muuramen keskustan keskeinen kilpailutekijä. Eteläportin erikoiskaupan mitoitus tulee kutenkin olemaan pieni, joten sillä ei ole haitallista vaikutusta Muuramen keskustan erikoiskaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. 4.4 Vaikutukset kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Kaupan palveluiden saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä etäisyyksinä (fyysinen saavutettavuus) myymälään että koettuna saavutettavuutena, joka kuvaa asiaa moniulotteisemmin. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kotitalous kokee kaupassa asioinnista. Jos tavaroiden tai palveluiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono ja jos tavaroiden tai palvelujen hankkiminen aiheuttaa vähän tai ei lainkaan vaivaa, on saavutettavuus hyvä (Spåre ja Pulkkinen 1997).

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 25 (33) Saavutettavuuden tarkastelu painottuu yleensä päivittäistavarakauppaan ja fyysisen saavutettavuuden tarkasteluun. Erikoiskaupassa palvelujen fyysinen saavutettavuus ei ole samalla tavalla keskeinen kuin päivittäistavarakaupassa, koska erikoiskaupan myymälöissä asioidaan harvemmin. Erikoiskaupassa fyysistä saavutettavuutta tärkeämpää on koettu saavutettavuus, johon vaikuttavat muun muassa tarjonnan monipuolisuus, valintamahdollisuudet, myymälöiden tuotevalikoima, laatu ja hintataso, asioinnin helppous sekä koko asiointimatkan sujuvuus. Eteläportin asemakaavan toteutuessa päivittäistavaran ja erikoiskaupan palvelutarjonta lisääntyy ja monipuolistuu ja valintamahdollisuudet lisääntyvät. Tämä merkitsee koetun saavutettavuuden paranemista sekä lähiympäristössä asuvien, että kauempaa seudulta ja maakunnasta asioivien näkökulmasta. Koetun saavutettavuuden ohella myös fyysinen saavutettavuus paranee ja asiointimatkat lyhenevät Jyväskylän eteläisten osien ja Jyväskylän eteläpuolella olevien kuntien asukkaille, kun Keljonkeskuksen, Seppälän ja Palokan kaupan keskittymien sijasta ja rinnalla voidaan asioida Eteläportissa Eteläportin kaupan alueiden saavutettavuus eri kulkumuodoilla Eteläportin asemakaava-alue on kävellen ja pyöräillen hyvin saavutettavissa uusilta Kauramäen asuinalueilta. Keljonkankaan suunnasta alue on saavutettavissa Eteläväylän varressa kulkevaa reittiä pitkin. Lähiasutus ja jalankulun ja pyöräilyn yhteydet mahdollistavat Eteläportin palvelujen saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen. Vuoden 2017 lopussa alle kolmen kilometrin etäisyydellä Eteläportin asemakaava-alueesta asui noin asukasta ja alle viiden kilometrin etäisyydellä noin asukasta, joka on noin 15 % lähivaikutusalueen väestömäärästä. Lähiasutuksen määrä lisääntyy merkittävästi Kauramäen asuinalueiden rakentuessa. Kauramäen asuinalueen kerrostalokorttelit sijaitsevat välittömästi kaava-alueen pohjoispuolella. Kaupungin laatiman pyöräilyn edistämisohjelman (Jyväskylän kaupunki 2015) mukaan pyöräilyverkkoa on tarkoitus parantaa tulevina vuosina, mikä lisää kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Eteläväylän varressa kulkeva pyöräilyreitti on ohjelmassa luokiteltu aluereitiksi. Aluereitti kulkee Keljonkankaantien varressa ja tulevaisuudessa myös Kauramäen alueen läpi. Kuva 15: Eteläportin lähialueen pyöräilyreitit (punainen viiva) ja alikulkutunnelit (punainen ympyrä) (Jyväskylän karttapalvelu, huhtikuu 2019) Kuva 16: Pyöräbaanat ja aluereitit 2025 (Jyväskylän kaupungin pyöräilyn edistämisohjelma)

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 26 (33) Kauempana asuville Eteläportin asemakaava-alueelle sijoittuvat palvelut ovat saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Alueella asioivia palvelevat Eteläväylää ja valtatietä 9 kulkevat linjat. Lähimmät joukkoliikenteen pysäkit ovat tällä hetkellä valtatien 9 ja Eteläväylän liittymässä. Eteläportin asemakaavassa osoitetut kaupan alueet sijaitsevat Jyväskylän keskustan ja Säynätsalon välisellä YKR-joukkoliikennevyöhykkeellä. Kuva 17: Eteläportin lähialueen nykyiset joukkoliikenteen reitit ja pysäkit (Jyväskylän karttapalvelu, huhtikuu 2019) Eteläportin kaava-alue on autoliikenteellä hyvin saavutettavissa erityisesti pohjoisen ja etelän suunnasta valtatietä 9 pitkin ja idän suunnasta Eteläväylää pitkin. Alueen saavutettavuus tieverkkoa pitkin on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 18: Eteläportin asemakaava-alueen saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna