Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS"

Transkriptio

1 Salon kaupunki

2 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011 sekä Salon kaupunki

3 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 ALKUSANAT Salossa on käynnissä Salon yleiskaavallisen ohjelman ja Salon keskustan osayleiskaavan laadinta. Kaupallinen selvitys toimii lähtökohtana yleiskaavallisen ohjelman eri vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa, osayleiskaavan laadinnassa sekä Salon kaupan tavoitteellisen palveluverkon määrittelyssä. Kaupallisessa selvityksessä on tarkasteltu Salon vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä, kehittämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia, kaupallisten alueiden määrää, rakennetta ja sijaintia sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaupallinen selvitys on tehty olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä tilasto-, rekisteri- ja tutkimustietoihin perustuen. Olemassa olevaa lähtöaineistoa on täydennetty maastokäyntien yhteydessä sekä haastattelemalla sidosryhmien edustajia. Haastatteluihin osallistuivat Suur-Seudun Osuuskaupan toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen, Turun kauppakamarin Salon kauppakamariosaston asiamies Merja Koivaara, Keskon Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen ja Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Sjöholm. Haastatteluissa esille tulleet asiat on kirjattu raporttiin asianomaisiin kohtiin. Kaupallinen selvitys on laadittu Salon kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet kaupunkisuunnitteluosastolta Jarmo Heimo, Päivi Liuska-Kankaanpää, Eveliina Eteläkoski, Timo Alhoke ja Kaisa Utriainen. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä työn ovat laatineet Taina Ollikainen, Mikko Keskinen, Mari Moilanen ja Kimmo Koski.

4 2 FCG Finnish Consulting Group Oy SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Tarkastelualue Keskeisiä kaupan käsitteitä Kaupan sijainnin ohjaus KAAVOITUSTILANNE JA YHDYSKUNTARAKENNE Kaavoitustilanne ja keskusverkko Salon seudun maakuntakaava Salon kaupungin yleiskaava Keskusverkko Väestö ja asuminen Väestökehitys ja väestöennuste Asumisen sijoittuminen Asumisen laajenemisalueet Loma-asuminen Työpaikkojen määrä ja sijoittuminen Työpaikkakehitys Työpaikkojen sijoittuminen Uudet työpaikka-alueet KAUPAN NYKYTILA Vähittäiskaupan kilpailutilanne Salon markkina-alue Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntitehokkuus Erikoiskaupan myynti Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta Ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan palveluverkko Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Salon keskustaajaman kaupan alueet Ydinkeskustan kaupallinen rakenne Kaupan palvelujen saavutettavuus KAUPAN KEHITYSNÄKYMÄT Kulutustottumukset Kaupan yleiset kehitysnäkymät Arvio ostovoiman kehityksestä Vireillä olevat kaupan hankkeet ja kaavavaraukset Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kaupan palveluverkon kehittäminen Salossa Salon ydinkeskustan kaupallinen kehittäminen Keskustaajama-alueen kaupan kehittämistarpeet Kehysalueen kaupan kehittämistarpeet Tavoitteellinen kaupan palveluverkon LUONNOS LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1: Päivittäistavarakaupan myymälätyypit Liite 2: Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat... 60

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Tehtävänä oli laatia Salon kaupallinen selvitys. Selvitys toimii Salon yleiskaavallisen ohjelman sekä Salon keskustan osayleiskaava 2035:n valmistelun esiselvityksenä. Kaupallisen selvityksen pohjalta laaditaan yleiskaavallisen ohjelman eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi sekä määritellään Salon kaupan tavoitteellinen palveluverkko. Kaupallisessa selvityksessä on esitetty Salon vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät, kehittämistarpeet ja kehittämismahdollisuudet, kaupallisten alueiden määrä, rakenne ja sijainti sekä kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Työssä on tunnistettu myös Salon kaupungin kaupan kehitykseen vaikuttavat vähittäiskaupan yleiset kehitystrendit ja koko Salon talousalueen vähittäiskaupan yleispiirteet. Selvitys perustuu vähittäiskaupan ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupallisen palvelurakenteen kokonaistarkasteluihin sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Työssä otetaan huomioon ympäristöministeriön kaupan sijainnin ohjausta koskevat ohjeet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä hallituksen esitys eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). 1.2 Tarkastelualue Kaupallisen selvityksen tarkastelualueena on Salon talousalue, johon kuuluvat Salo, Somero, Kemiönsaari, Koski Tl ja Marttila. Salon talousalue on määritelty sen perusteella, mistä asiointien arvioidaan pääasiallisesti suuntautuvan Saloon ja mihin Salon kaupan kehittämisen vaikutusten arvioidaan ulottuvan. Salon talousalueen osalta on selvitetty kaupan tunnusluvut ja kaupan palveluverkon yleispiirteet. Tarkempi yhdyskuntarakennetta ja kaupan sijoittumista koskeva tarkastelu on tehty Salon kaupungin alueelta. 1.3 Keskeisiä kaupan käsitteitä Seuraavaan on koottu tässä selvityksessä käytettyjä keskeisiä kaupan käsitteitä. Lähteitä ovat olleet mm.: Heinimäki Heikki: Kaupan toimintaympäristö (2006), Ympäristöministeriö: Kauppa kaavoituksessa (2004) ja Santasalo Tuomas: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia (2008). Keskeinen tietolähde ovat myös lukuisat kaupan edustajien kanssa käydyt keskustelut. Kaupan toimialat Päivittäistavarakauppa. Pohjoismaisella termillä päivittäistavara tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka.

6 4 FCG Finnish Consulting Group Oy Päivittäistavaramyymälällä tarkoitetaan yleisimmin edellä mainittujen päivittäistavaroiden koko sortimentin valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa market-tyyppistä elintarvikemyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. Päivittäistavaroita myydään myös kioskeissa, huoltoasemilla ja päivittäistavaroiden erikoismyymälöissä. Erikoiskauppa. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Erikoiskauppa kerää asiantuntemustaan tiettyyn tuoteryhmään ja siihen liittyviin palveluihin. Erikoiskauppa on yleensä keskittynyt ns. käyttötavaroiden myyntiin. Erikoiskaupalle on tyypillistä keskeinen sijainti, joka ymmärretään kaavoituksessa pääosin keskustatoiminnoiksi. Erikoiskauppa-käsitteen alle kuuluvat kuitenkin myös kaupat, jotka hakeutuvat ja myös paremmin soveltuvat keskustojen ulkopuolelle (tilaa vaativa erikoiskauppa). Tilaa vaativa erikoiskauppa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä tulkintaa paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen (Ympäristöministeriö 2000) mukaan paljon tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät ovat: - Moottoriajoneuvojen kauppa - Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa - Rengaskauppa - Venekauppa - Veneilytarvikkeiden kauppa - Matkailuvaunujen kauppa - Huonekalukauppa - Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus) - Rautakauppa - Rakennustarvikekauppa - Maatalouskauppa - Puutarha-alan kauppa - Kodintekniikkakauppa Erikoiskauppa on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Muutokset näkyvät myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa tuotevalikoimien laajentumisena. Osa liikkeistä keskittyy vain oman toimialansa tuotteisiin, mutta osassa liikkeistä on sekä tilaa vaativan erikoiskaupan että muiden erikoiskaupan toimialojen tuotteita. Tämän takia yksittäisen myymälän kohdalla rajan vetäminen siihen, onko kysymyksessä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälä, on hankalaa. Rakennuslain uudistuksen myötä myös tilaa vaativa erikoiskauppa tulee kaupan sijainnin ohjauksen piiriin. Vähittäiskaupan toimialaryhmät Tässä selvityksessä vähittäiskauppaa tarkastellaan jaoteltuna päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan (tilaa vievä erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa). Päivittäistavarakaupan tarkasteluissa on käytetty A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälätyyppien luokittelua (liite 1). Erikoiskaupan luokitukset perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin, jossa on käytetty vuoden 2008 toimialaluokitusta (TOL 2008). Erikoiskaupan toimialaryhmät ja niihin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 3. Tavaratalo- ja hypermarketkaupan ostovoima- ja myyntitiedot jakautuvat sekä päivittäistavarakauppaan että erikoiskaupan eri toimialoille.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 Erilaisia myymälätyyppejä Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä, pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva myymälä, jossa myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarketin myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Elintarvikkeiden osuus on alle puolet (<50 %) myyntipinta-alasta. Mikäli elintarvikkeiden osuus myyntipinta-alasta on yli puolet, kyseessä on suuri supermarket. Hypermarket voi sijaita keskustassa tai keskustan lähialueella, kauppakeskuksessa, hypermarket-keskuksessa tai keskustan ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevalla paikalla. Hypermarket-myymälä toimii yleensä yhdessä tasossa ja kassat ovat uloskäynnin yhteydessä. Pysäköintitiloja on runsaasti ja ne sijaitsevat maan tasossa. Määritelmän mukaisia hypermarketteja Salossa ovat Prisma, Citymarket ja Euromarket. Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 400 m 2 (pieni supermarket on m 2 ja iso supermarket: yli m 2 ). Supermarketissa elintarvikkeiden osuus on yli puolet (>50 %) myyntipintaalasta. Supermarket voi sijaita asuntoalueilla, keskuksissa tai niiden ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla. Isoja supermarketteja ovat K-supermarketit, osa S-marketeista ja Salon Lidl. Pieniä supermarketteja ovat osa K-marketeista, osa S-marketeista, Valintatalo ja Someron Lidl. Valintamyymälät voidaan jakaa myyntipinta-alan mukaan pieniin ( m 2 ) ja suuriin ( m 2 ) myymälöihin. Valintamyymälöiden myynnistä vähintään 2/3 on elintarvikemyyntiä. Valintamyymälät ovat luonteeltaan lähikauppoja. Valintamyymälöitä ovat esim. M-marketit, osa K-marketeista, K-exstrat, Sale-myymälät, osa ABC-marketeista ja Siwa-myymälät. Myyntipinta-alaltaan alle 400 neliön päivittäistavaramyymälät saavat olla avoinna ympäri vuorokauden juhlapyhiä lukuun ottamatta. Huoltoasemien alle 400 neliön päivittäistavaramyymälät voivat olla auki myös juhlapyhinä. Tavaratalo on monen eri alan tavaroita myyvä myymälä, jonka myyntipintaala on yli neliömetriä. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta ja eri osastot vastaavat alansa erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaralajitelmaan kuuluvat elintarvikkeiden ohella yleensä vapaa-aikaan, pukeutumiseen, asumiseen, kosmetiikkaan sekä kirja- ja paperialaan liittyvät tavarat. Mikäli jonkun tavararyhmän myyntipinta-ala on vähintään 50 %, on kyseessä ao. toimialalla toimiva erikoiskaupan suurmyymälä (erikoistavaratalo). Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa tai aluekeskuksessa. Tavaratalossa on korkea palveluaste. Pysäköintitiloja saattaa olla varsin rajoitetusti. Kassat sijaitsevat eri osastoilla. Tavaratalossa on yleensä useita myymäläkerroksia. Tavarataloiksi luokiteltuja myymälöitä Salossa ovat Anttila ja Sokos. Laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahintamyymälät) ovat hyvin erityyppisiä. Joidenkin myymälöiden tuotevalikoima painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja joidenkin keskustahakuiseen erikoiskauppaan. Päivittäistavaroiden osuus myyntipinta-alasta on yleensä pieni (alle 10 %), mutta viime vuosina osuus on kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Osa laajan tavaravalikoiman myymälöistä muistuttaakin tuotevalikoimaltaan jo hypermarketteja. Salossa toimivia laajan tavaravalikoiman myymälöitä ovat mm. HongKong ja Tarjoustalo.

8 6 FCG Finnish Consulting Group Oy Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan suurmyymälää. Suuryksiköitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahallit), suuret supermarketit sekä tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan suurmyymälät. Vähittäiskaupan tilastoinnissa ei käytetä määritteenä kerrosneliömetrejä vaan myyntineliömetrejä. Kerrosalaltaan neliön myymälä vastaa myyntipinta-alaltaan noin neliön myymälää. Kaupallisten keskusten määritelmiä Kauppakeskus muodostuu liikerakennuksesta, jossa myymälät ja palvelut avautuvat sisäänpäin käytäville tai keskusaukiolle. Vuokrattavan liiketilan määrä on yleensä vähintään 5000 h-m 2. Kauppakeskuksessa on vähintään 10 myymälää. Kauppakeskuksessa on yksi tai useampi ankkuri- tai veturiyritys ja joukko avainyrityksiä sekä muita myymälöitä ja palveluja. Palvelut voivat olla joko kaupallisia tai julkisia. Yksittäisen ankkuriyrityksen osuus liiketilan kokonaismäärästä ei ylitä 50 %:ia. Hypermarket-keskus muodostuu yhdestä liikerakennuksesta, jossa on hypermarket ja vähintään kymmenen muuta myymälää tai muita palveluja. Ne kaikki aukeavat katetulle käytävälle. Hypermarketkeskus toimii tavallisesti yhdessä tasossa. Hypermarketin osuus on yli 50 prosenttia liiketilan kokonaismäärästä. Erikoiskauppojen keskus (Retail park) muodostuu useammasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimii lähinnä erikoiskaupan suurmyymälöitä. Erikoiskauppojen keskus sijaitsee yleensä keskusta-alueen ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Liikeidea perustuu toimialojen keskittymiseen, mikä lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esim. vapaa-ajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Tilaa vaativan erikoiskaupan lisäksi tällaiseen keskittymään sijoittuu usein myös pienempiä erikoiskauppoja kuten urheiluliikkeitä. Suomen Retail Park - keskusten koko vaihtelee markkinoista ja kilpailutilanteesta riippuen. Pienimmät sijoittuvat kokoluokkaan k-m 2 ja suunnitteilla olevat suurimmat keskukset ovat yli k-m 2. Merkkituotemyymälöiden keskus (Factory Outlet Center) muodostuu useasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimi tyypillisesti yksittäisten tuotemerkkien myyntiin keskittyneitä erikoistavaramyymälöitä. Keskuksen edullinen hintataso perustuu siihen, että tuotevalikoimaan ei kuulu uusimpia mallistoja. Merkkituotemyymälöiden keskus sijoittuu yleensä keskustan ulkopuolelle ja keskuksella on yhteinen johto ja markkinointi. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja kuten yhteinen pysäköintialue tai kokonaisuudella on yhteinen johto ja markkinointi. Sellaisen vähittäiskaupan myymäläkeskittymän toteuttamiseen, joka vaikutuksiltaan vastaa vähittäiskaupan suuryksikköä, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupan sijainnin ohjaus Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteet Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteena on (Ympäristöministeriö 2009): - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, - kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen, - asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen, - eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen, - varautua väestön ikääntymiseen, - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu, - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten tavoitteena on turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus eri väestöryhmille hillitsemällä kaupan palvelujen siirtymistä keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle. Keskustoilla (keskustat ja aluekeskukset) on etusija vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituspaikkana. Säännökset eivät kiellä suuryksiköiden sijoittumista keskustojen ulkopuolelle, mutta sijoittumisen edellytykset on aina erikseen selvitettävä. Nykyiset kaupan ohjaussäännökset tulivat voimaan vuonna Säännösten voimassaoloaikana toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja ilmastonmuutoksen torjuminen on noussut keskeiseksi kysymykseksi. Kaupan yksikkökoon kasvaessa kaupan sijainnilla on aikaisempaa suurempi vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön. Yhteiskunnallisesti merkittäväksi kysymykseksi on noussut myös väestön ikääntyminen, johon varautuminen korostaa lähipalveluiden merkitystä. Lisäksi on aikaisempaa enemmän kiinnitetty huomiota toimivan kilpailun edellytyksiin kaupan alalla. Kaupan sijainnin vaikutus yhdyskuntarakenteen kehitykseen on kasvanut. Erityisen merkittävät vaikutukset on kaupan suuryksiköiden sijoittumisella kaupunkien ulosmeno-, ohitus- ja kehäteiden varsille, jolloin hierarkkisen keskusverkon rinnalle liikenteen solmukohtiin syntyy kaupan alueita, joilla asiointi perustuu lähes yksinomaan henkilöauton käyttöön. Kauppapaikan valinta pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvan saavutettavuuden perusteella johtaa usein ristiriitaan yhdyskuntien kehittämisen ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden kanssa. Kaupan ohjausjärjestelmä Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava ohjaa yleis- ja asemakaavojen laatimista ja yleiskaava asemakaavan laatimista. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt.

10 8 FCG Finnish Consulting Group Oy Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämiseen koskevat määräykset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kauppaa koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset säännökset, joilla pyritään ohjaamaan suurten yksiköiden sijaintia. Säännöksiä sovelletaan myös myymälöiden merkittäviin laajennuksiin ja sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan kooltaan yli 2000 k-m 2 :n vähittäiskaupan myymälää. Kerrosalaltaan kerrosneliön myymälä vastaa myyntipinta-alaltaan noin neliön myymälää.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 Kaupan sijainnin ohjauksen uudistaminen Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän (Ympäristöministeriö 2009) mukaan kaupan nykyisellä ohjausjärjestelmällä ei ole pystytty riittävästi tukemaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja yhdyskuntien toimivuutta eikä varmistamaan kaupan palveluverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Arviointityöryhmän ehdotukset kaupan sijainnin ohjauksen tehostamiseksi tähtäävät kokonaisvaltaisen otteen vahvistamiseen kaupan palveluverkon kehittämisessä erityisesti kaupunkiseuduilla. Hallitus antoi Eduskunnalle esityksen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). Esitys hyväksyttiin Eduskunnassa Lakimuutos tulee voimaan huhtikuun 2011 aikana. Muutosten tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan ohjauksen periaatteita ja saattaa ohjausjärjestelmä vastaamaan muuttuneita ja muuttuvia olosuhteita. Muutosten taustalla ovat yhtäältä kaupan toiminnan muutokset ja muu yhteiskunnallinen kehitys, muun muassa väestön ikääntyminen, toisaalta ilmastotavoitteet ja yhdyskuntarakenteen ohjaamisen merkitys ilmastotavoitteiden toteutumisen kannalta. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset on voimaan tulevassa laissa koottu erilliseen lukuun. Laissa säädetään maakunta- ja yleiskaavoille erityiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat sisältövaatimukset. Sisältövaatimuksilla linjataan, ettei suunniteltu maankäyttö saa haitata keskustojen kaupallisia palveluita ja kehittämistä. Palveluiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa myös joukkoliikenteellä, ja kaavoituksella on edistettävä sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Säännöksiin on kirjattu myös keskustan ensisijaisuuden periaate vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana. Laissa vahvistetaan maakuntakaavoituksen asemaa kaupan ohjauksessa. Maakuntakaavoissa on esitettävä kaupan enimmäismitoitus ja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön mitoituksen alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmä muuttuu siten, että siihen sisältyy myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa (esimerkiksi auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet). Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

12 10 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 KAAVOITUSTILANNE JA YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Kaavoitustilanne ja keskusverkko Salon seudun maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Salon seudun maakuntakaavan Kaava-alue käsittää Salon seutukunnan alueen (Salo ja Somero). Kuva 1. Ote Salon seudun maakuntakaavasta (Varsinais-Suomen liitto 2006).

13 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat maakuntakaavan mukaan keskustatoimintojen alueille. Uusia, erillään olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä kaavassa ei ole osoitettu. Maakuntakaavassa ei ole myöskään osoitettu erillisiä aluevarauksia tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöille, vaan ne voivat sijoittua kaavan yleispiirteisen luonteen pohjalta joko työpaikka-, teollisuustai keskusta-alueille. Pienet myymälät voivat sijoittua myös pääosin asumiseen varatuille taajamatoimintojen alueille. Maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita ja kohteita (C ja c) on osoitettu Salon ja Someron kuntakeskuksiin sekä Salon alueella lisäksi Halikon, Suomusjärven, Kiskon ja Perniön taajamiin. Ote maakuntakaavan merkinnöistä ja määräyksistä (Varsinais-Suomen liitto 2006):

14 12 FCG Finnish Consulting Group Oy Salon kaupungin yleiskaava 2020 Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi Salon kaupungin yleiskaava 2020:n marraskuussa 2006 ja kaava tuli voimaan Yleiskaava 2020 on Halikon keskustan osayleiskaavan ohella ainoa oikeusvaikutteinen yleiskaava uuden Salon alueella. Halikossa, Kiskossa ja Särkisalossa on lisäksi voimassa oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja. Yleiskaava 2020 kattaa entisen Salon kaupungin alueen ja siinä on osoitettu tulevaisuuden uudet rakentamisen alueet sekä keskeiset liikenneväylät. Kuva 2. Ote Salon yleiskaava 2020:stä (Salon kaupunki 2006). Asuminen Nykyiset asuinalueet Yleiskaavassa nykyisille asuinalueille ei ole osoitettu juurikaan muutoksia. Keskustassa nykyistä pientaloasutusta muuttuu kerrostaloalueeksi Turuntien, Helsingintien ja Salonkadun varsilla ja keskustan laajat pientaloalueet tiivistyvät hieman. Nykyiset kerrostaloalueet eivät muutu ja myös keskustan ulkopuoliset pientaloalueet säilyvät lähes ennallaan. Maaseudulla hajaasutus lisääntyy vain jonkin verran. Keskusta-alue Tiivistä uutta asuntoaluetta on osoitettu pääosin keskustan alueelle ja vain jonkin verran keskustan ulkopuoliselle alueelle. Keskusta-asuminen kiinnostaa sekä nuorta koulutettua väkeä että iäkkäämpää väkeä.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 Muutosalueet Keskustan tuntumassa olevia teollisuus- ym. alueita on suunniteltu muutettavaksi tiiviiksi asuntoalueiksi. Kyseisten alueiden maankäyttö on nykyisellään tehotonta ja osin myös ympäristöhäiriöitä tuottavaa. Uusi pientalorakentaminen Taajaman laidoille on osoitettu laajat uudet pientalorakentamisen alueet. Pääkasvusuunnat ovat pohjoinen (Tupuri ja Isokylä) ja etelä (Viitannummi, Viitanlaakso, Pappinen, Aarnionperä ja Sirkkula). Idässä ja luoteessa on pienempiä uusia aluevarauksia. Kuva 3. Salo yleiskaava 2020, asuminen ja uudisrakentamisalueet (Salon kaupunki 2006).

16 14 FCG Finnish Consulting Group Oy Tulevaisuuden varaus Tupurin asuntoalueen itäpuolinen metsäalue on merkitty mahdolliseksi asumisen ja virkistyksen laajenemisalueeksi. Toistaiseksi alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on merkitystä virkistyskäytössä. Maaseudun rakentaminen Maaseudun hajarakentamista ei rajoiteta mutta ei myöskään tueta. Painetta hajarakentamiseen torjutaan ensisijaisesti runsaalla pientaloalueiden tarjonnalla kaava-alueilla. Monilla maa ja metsätalousalueilla on myös ympäristöarvoihin perustuvia hajarakentamista rajoittavia tai ohjaavia suosituksia. Etelässä merenrannikon tuntumassa olevat kylämäiset taajamat (Merikulma, Hämeenkyläntie) voivat täydentyä vain hieman, mutta niillä on tulevaisuudessa enemmän kasvumahdollisuuksia, mikäli ne saadaan edullisesti viemäriverkon piiriin. Työpaikat Uutta työpaikkarakentamista yleiskaavassa on esitetty itään Metsäjaanuun, vanhan ykköstien molemmin puolin. Alue on tarkoitettu sellaisille toiminnoille, jotka eivät sovellu tai mahdu keskustan tuntumaan, kuten jätteidenkäsittely, logistiikkakeskukset, ympäristöhäiriötä aiheuttava tuotanto, varastointi jne. Alue ei sovi pienille yrityksille eikä työvoimavaltaisille toiminnoille. Vanhan ykköstien eteläpuolella oleva alue on asemakaavoitettu, mutta rakentamaton. Ykköstien pohjoispuolella oleva alue on kaavoittamaton. Kuva 4. Salo yleiskaava 2020, toimitilat (Salon kaupunki 2006).

17 FCG Finnish Consulting Group Oy 15 Etelä-Ollikkalan ja Anjalan teollisuusalueet muuttuvat enenevästi tilaa vaativan kaupan ja palvelujen alueiksi. Hornin teollisuusalueen pohjoisosassa on varattu selvitysalue, joka saattaa sopia asuntokäyttöön tai palveluille. Kaupan palvelut Yleiskaavassa varaudutaan palvelujen nopeaan kasvuun ja monipuolistumiseen. Erikoiskauppa kasvaa ydinkeskustan alueella ja tilaa vaativa erikoiskauppa ryhmittyy valtatien 110 varteen Saloon ja Halikkoon. Ydinkeskusta Keskustatoimintojen alue laajenee jonkin verran. Keskustassa on runsaasti kaupan, toimitilojen, hallinnon ja julkisten palvelujen, matkailun ja kulttuurin lisärakentamisen mahdollisuuksia. Maankäyttö voi tehostua huomattavasti nykyisestä. Keskusta säilyttää asemansa palvelujen tärkeimpänä keskittymänä. Meriniitty Meriniityssä asemakaava sallii tilaa vaativan erikoiskaupan ja teollisuuden palvelutoimintojen lisääntymisen. Alueen etuna on sijainti ydinkeskustan tuntumassa. Hornin teollisuusalueen pohjoisosassa oleva selvitysalue voi sopia myös palveluille. Vanha ykköstie Tilaa vaativalle kaupalle sopivia alueita on osoitettu maantie 110:n varrelta. Näitä ovat Halikon Prismakeskukseen liittyvä Varesvuoren alue lännessä, Etelä-Ollikkalan nykyinen teollisuusalue ja Savenvalajanpuisto sekä Helsingintien itäpään alue. Ohikulkutien solmu ja Anjala Ohikulkutien pohjoisin osuus kytkee Inkereentien ja Somerontien. Somerontien tulevan liittymän yhteyteen on varattu huomattava palvelujen alue, sen luonne on vielä auki. Inkereentien liittymän vieressä oleva Anjalan teollisuusalue voi muuttua vähitellen enenevästi tilaa vaativan kaupan alueeksi. Lähipalvelut Asuntoalueiden laajetessa niille kehitetään lähipalvelukeskusten verkko. Lähipalvelukeskuksissa voi olla erilaisia peruspalveluja, päivittäistavarakauppaa ja pienyrityksiä. Läntiset asuntoalueet voivat käyttää myös Halikon kirkonkylän palveluita.

18 16 FCG Finnish Consulting Group Oy Keskusverkko Salon seudun maakuntakaavassa (Varsinais-Suomen liitto 2006) on määritelty kaava-alueen keskusluokitus. Luokituksen mukaan Salo on seutukeskus, Perniö ja Somero aluekeskuksia sekä Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo kuntakeskuksia. Lisäksi suurimmat taajamat on määritelty kyläkeskuksiksi. Kuva 5. Salo seudun väestö ja keskusverkko (Varsinais-Suomen liitto 2006).

19 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa (Varsinais-suomen liitto 2010) on esitetty Varsinais-Suomen aluerakenne. Maakunnan aluerakenteen ytimen muodostaa Turun kaupunkiseudun toiminnallinen työssäkäyntialue. Sitä täydentävät ja tasapainottavat seutukuntakeskukset omine vaikutusalueineen. Muut keskukset ja maaseudun kyläverkot tarjoavat lähipalveluja maaseutualueille. Hyvät liikenneyhteydet linkittävät kaupunkiseutuja vaikutusalueineen toisiinsa kehittyviksi vyöhykkeiksi. Salon talousalueen keskuksista Salo on määritelty seutukuntakeskukseksi, Somero ja Kemiönsaari kuntakeskuksiksi sekä Koski TL, Marttila ja Salossa Perniö, Pertteli, Kisko ja Suomusjärvi alakeskuksiksi. Kuva 6. Varsinais-Suomen aluerakenne (Varsinais-Suomen liitto 2010). Salossa on vireillä palveluverkkoselvityksen laatiminen julkisten palvelujen kehittämiseksi. Selvitykseen liittyen on tehty Salon palvelukeskusten luokittelu. Alustavan luokituksen mukaan Salossa on eritasoisia palvelukeskuksia (Salon kaupunki 2010): - Keskusta muodostuu Salon keskustasta ja sitä tukevista Halikon, Perttelin ja Muurlan keskuksista. Keskusta-alue on kaupunkimaisen kehittämisen alue, jossa on laaja palvelutarjonta. - Palvelukeskuksia ovat Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Perniön, Suomusjärven ja Särkisalon keskukset. Keskuksissa on mm. ala-asteen koulupalvelut, päiväkotipalvelut sekä lääkärin/ hammaslääkärin vastaanottopalvelut. - Koulukyliä ovat Kokkila, Teijo, Perniön asemanseutu, Hajala, Vaskio, Hiisi ja Rekijoki. Keskuksissa on ala-asteen koulupalvelut ja päivähoitopalvelut.

20 18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 7. Salon julkisten palvelujen palveluverkkoluonnos (Salon kaupunki 2010). 2.2 Väestö ja asuminen Väestökehitys ja väestöennuste Salon talousalueen (Salo, Somero, Kemiönsaari, Koski Tl ja Marttila) väkiluku oli vuoden 2009 lopussa noin asukasta. Salon kaupungin alueella asui noin asukasta, eli 72 % koko talousalueen väestöstä. Salon kaupungin väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä noin asukkaalla (+4 %). Talousalueen muissa kunnissa väestömäärä on vähentynyt. Taulukko 1. Väestökehitys Salon talousalueella (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Salo % % Somero % % Kemiönsaari % % Koski TL % % Marttila % % SALON TALOUSALUE % % Vuosimuutos (%) 0,5 % -0,4 % -0,5 % -0,4 % -0,6 % 0,2 % Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan Salon kaupungin väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla (+15 %). Marttilan kunnassa väkiluku pysyy ennusteen mukaan nykyisellä tasolla ja muissa talousalueen kunnissa väestömäärä vähenee. Koko Varsinais- Suomen maakunnan alueella väestömäärän ennustetaan lisääntyvän vuosina noin asukkaalla (10 %).

21 FCG Finnish Consulting Group Oy 19 Taulukko 2. Salon talousalueen väestöennuste vuoteen 2035 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos lkm % Salo % Somero % Kemiönsaari % Koski TL % Marttila % SALON TALOUSALUE % Vuosimuutos (%) 0,5 % -0,2 % -0,1 % -0,2 % 0,0 % 0,4 % Asumisen sijoittuminen Kuvassa 8 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Salossa vuoden 2010 alussa. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 8. Väestön sijoittuminen ja tiheys Salossa vuoden 2010 alussa (Tilastokeskus 2010). Asuminen keskittyy entisten Salon ja Halikon kuntien taajama-alueille. Tiheintä asutus on Salon keskustan kerrostalovaltaisilla alueilla. Muita suurehkoja väestökeskittymiä ovat Märynummi Halikossa, Perttelin taajama-alueet, Muurlan keskusta ja Perniön kirkonkylä. Kuvassa 9 on esitetty Salon keskusten väestömäärät.

22 20 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 9. Väkiluvultaan suurimmat keskukset Salossa (Salon kaupunki 2010) Asumisen laajenemisalueet Salon yleiskaavan 2020 mukaisia kehittyviä ja laajentuvia asuinalueita ovat tiivistyvä keskusta-alue ja taajaman laidoille osoitetut uudet pientalorakentamisen alueet. Keskustaajaman pääkasvusuunnat ovat pohjoinen (Tupuri ja Isokylä) ja etelä (Viitannummi, Viitanlaakso, Pappinen, Aarnionperä ja Sirkkula). Myös keskustan itä- ja luoteispuolella on asumisen aluevarauksia. Salon seudun maakuntakaavassa esitetty asumisen ja taajamatoimintojen kehittäminen liittyy pääasiassa nykyisten taajamien täydennysrakentamiseen tai laajentamiseen. Uusia laajennusalueita on osoitettu mm. Perniön taajaman länsipuolelle Kemiöntien varteen, Salon keskustaajaman koillis- ja eteläpuolelle sekä Muurlan ja Halikon taajamiin, joissa kasvualueet suuntautuvat Salon suuntaan muodostaen yhtenäistä nauhakaupunkiseutua. Taajama-alueiden kehittämisen lisäksi maankäytön ohjaamisen tavoitteena on tukea toimivaa kyläverkostoa ja ohjata hajarakentamista kyläkeskusten ja niiden palvelujen tuntumaan.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Loma-asuminen Vakituisen asumisen lisäksi Salon talousalue on suosittua vapaa-ajan asumisen aluetta. Vuonna 2009 alueella oli noin kesämökkiä. Kesämökkien määrä on lisääntynyt vuosina vajaalla 900 kesämökillä (+6 %), eniten Kemiönsaarella. Salossa kesämökkien määrä on lisääntynyt vain vähän. Vuonna 2009 Salossa oli noin kesämökkiä, joista noin puolet oli ulkopaikkakuntalaisten omistamia. (Tilastokeskus ja Salon kaupunki). Kuvassa 10 on esitetty ulkopaikkakuntalaisten omistamien loma-asuntojen sijainti. Valtaosa ulkopaikkakuntalaisten omistamista loma-asunnoista sijaitsee Salon länsi- ja eteläosissa. Taulukko 3. Salon talousalueen kesämökit 2000 ja 2009 (Tilastokeskus). Kesämökit Muutos Vuosimuutos (%) lkm % Salo % Somero % Kemiönsaari % Koski TL % Marttila % SALON TALOUSALUE % 0,1 % 0,5 % 1,8 % -0,2 % 3,6 % 0,7 % Kuva 10. Ulkopaikkakuntalaisten omistamien loma-asuntojen sijoittuminen Salossa vuoden 2010 alussa (Tilastokeskus 2010).

24 22 FCG Finnish Consulting Group Oy 2.3 Työpaikkojen määrä ja sijoittuminen Työpaikkakehitys Salon talousalueella oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin työpaikkaa. Talousalueen työpaikoista 78 % (noin ) sijoittui Salon kaupungin alueelle. Vuosina työpaikkojen määrä on lisääntynyt Salossa vajaalla 400 työpaikalla. Myös talousalueen muissa kunnissa työpaikkamäärä on hieman kasvanut lukuun ottamatta Someron kuntaa, jossa työpaikkamäärä on vähentynyt runsaalla 200 työpaikalla. Talousalueen työpaikkamäärän kasvu on viime vuosikymmenen aikana ollut poikkeuksellisen voimakasta Salon elektroniikkateollisuuden ansiosta. Taulukko 4. Salon talousalueen työpaikat (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos lkm % Salo % Somero % Kemiönsaari % Koski TL % Marttila % SALON TALOUSALUE % Vuosimuutos (%) 0,2 % -0,9 % 0,2 % 0,3 % 0,4 % 0,1 % Vuonna 2009 Salon työllisyystilanne heikentyi merkittävästi. Suurimpana selittäjänä oli elektroniikkateollisuuden ongelmat ja mm. Nokian suorittamat henkilöstövähennykset. Työttömien määrä oli vuonna 2008 Salon seudulla (Salo ja Somero) noin 2 000, kun vuotta myöhemmin työttömiä oli jo Vuoden 2010 aikana työttömien määrä on lähtenyt jälleen laskuun ja avoimien työpaikkojen lukumäärä on kasvanut. Taulukko 5. Salon seudun (Salo ja Somero) ja Salon kaupungin työllisyystilanne vuosien marraskuussa (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Salon seutukunta 11/ / / /2010 työvoima työttömien määrä työttömyysaste 6,3 6,7 11,3 10,0 avoimet työpaikat Salon kaupunki 11/ / / /2010 työvoima työttömien määrä työttömyysaste 6,3 6,8 11,5 10,1 avoimet työpaikat Työpaikkojen sijoittuminen Salon suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Salon ja Halikon taajamaalueilla. Salon keskustaajamassa merkittävimpiä työpaikka-alueita ovat Meriniityn alue ja Halikon asemanseudun teollisuusalueet. Salon yrityskeskittymien sijoittuminen on esitetty kuvassa 11.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy 23 Kuva 11. Yrityskeskittymien sijoittuminen (Salon kaupunki 2010) Uudet työpaikka-alueet Salon seudun maakuntakaavassa uusia työpaikka- ja teollisuusalueita on osoitettu Perniöön, Muurlaan, Pertteliin, Halikkoon ja Saloon. Uudet työpaikka-alueet on suunniteltu täydentämään nykyistä maankäyttöä ja ne sijoittuvat olemassa olevien liikenneyhteyksien varteen. Salossa pinta-alaltaan suurimmat työpaikka-alueet ovat Metsäjaanu keskustan itäpuolella ja Meriniitty keskustan lounaispuolella. Halikossa työpaikka-alueita on osoitettu maantien 110 tuntumaan maantien ja radan väliselle alueelle. Muurlan työpaikka-alue tukeutuu maantiehen 110 ja sijoittuu maantien 110 ja Muurlan keskustaan johtavan tien risteykseen. Perniön uusi työpaikka-alue sijoittuu Kemiöntien ja valtatien 52 risteykseen.

26 24 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 KAUPAN NYKYTILA 3.1 Vähittäiskaupan kilpailutilanne Salon markkina-alue Kaupallisen selvityksen tarkastelualueena on Salon talousalue, johon kuuluvat Salo, Somero, Kemiönsaari, Koski Tl ja Marttila. Tehtyjen selvitysten (mm. Suuri vaikutusaluetutkimus 2006) mukaan kyseistä aluetta voidaan pitää Salon kaupallisena vaikutusalueena, jolta suuntautuu merkittävä määrä asiointia Saloon. Seuraavassa kuvassa on esitetty asioinnin suuntautuminen elintarvikkeiden hankinnassa arkipäivinä Varsinais-Suomessa vuonna Nuolet ilmaisevat sen, kuinka suuri osa kyseisen tuotteen tai palvelun hankkineista talouksista on hankkinut sen nuolen osoittamasta kunnasta. Kartalle on piirretty vain vähintään 5 %:n asiointivirrat. (Varsinais-Suomen liitto 2007). Kuva 12. Asioinnin suuntautuminen elintarvikkeiden hankinnassa arkipäivinä Varsinais-Suomessa vuonna (Varsinais-Suomen liitto 2007). Salon kanssa kilpailevia kaupan keskuksia ovat Turku, mutta myös pääkaupunkiseudun kaupan keskusten vaikutus tuntuu Salossa. Pohjoisessa Loimaan ja Forssan kaupan yksiköt rajoittavat Salon vaikutusalueen laajentumista ja idässä ja etelässä Lohja ja Tammisaari rajaavat Salon vaikutusaluetta.

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntitehokkuus Salon talousalueen vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä (sisältää kaikkien päivittäistavaramyymälöiden, kioskien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden päivittäistavaramyynnin) toteutui noin 73 % Salon kaupungin alueella. Muiden kuntien osuudet talousalueen päivittäistavaramyynnistä vaihtelivat Marttilan 1 %:sta Someron 13 %:iin. (A.C.Nielsen Finland Oy). Pt-myynnin ja väestön osuudet kunnittain Salon talousalueella % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 72 % 73 % Somero Kemiönsaari 12 % 13 % 10 % 11 % Koski TL Marttila 3 % 2 % 3 % 1 % Väestö PT-myynti Kuva 13. Salon talousalueen päivittäistavaramyynnin (ml. kioskien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden pt-myynti) ja väestön jakautuminen kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Vuoden 2009 lopussa Salon talousalueen päivittäistavaramyymälöiden PTmyyntialasta oli noin 71 % Salon kaupungin alueella. Muiden kuntien osuudet vaihtelivat Marttilan 2 %:sta Someron 15 %:iin. (A.C.Nielsen Finland Oy). Pt-myyntialan ja väestön osuudet kunnittain Salon talousalueella % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 72 % 71 % Somero Kemiönsaari 12 % 15 % 10 % 10 % Koski TL Marttila 3 % 2 % 3 % 2 % Väestö PT-myyntiala Kuva 14. Salon talousalueen päivittäistavaramyymälöiden PT-myyntialan jakautuminen kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

28 26 FCG Finnish Consulting Group Oy Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Salon päivittäistavaramyymälöiden ptmyynnistä toteutui vuonna 2009 noin 33 % hypermarketeissa ja tavarataloissa. Seuraavaksi suurin myyntiosuus oli isoilla supermarketeilla (25 %) ja isoilla valintamyymälöillä (20 %). Salon PT-myyntialasta puolestaan oli hypermarketeissa ja tavarataloissa noin 39 %, isoissa supermarketeissa noin 22 % ja isoissa valintamyymälöissä noin 20 %. A.C.Nielsen Finland Oy:n käyttämä päivittäistavaramyymälöiden myymälätyyppien luokittelu on seuraava (ks. liite 1): - Hypermarket: myyntipinta-ala 2500 m² tai yli - Tavaratalo: myyntipinta-ala 1000 m² tai yli - Supermarket, iso: myyntipinta-ala 1000 m² tai yli - Supermarket, pieni: myyntipinta-ala m² - Valintamyymälä, iso: myyntipinta-ala m² - Valintamyymälä, pieni: myyntipinta-ala m² - Pienmyymälä: myyntipinta-ala alle 100 m 2 - Erikoismyymälä; vain osa päivittäistavaravalikoimaa Pt-myynti myymälätyypeittäin Salossa ja Salon talousalueella % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Hypermarket ja tavaratalo Supermarket, iso Supermarket, pieni Valintamyymälä, iso Valintamyymälä, pieni Pienmyymälä Erikoismyymälä 5 % 6 % 2 % 2 2 % 13 % 14 % 23 % 25 % 28 % 20 % 25 % 33 % Salo Talousalue Kuva 15. Päivittäistavaramyynnin jakautuminen Salossa ja Salon talousalueella myymälätyypeittäin 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Pt-myyntiala myymälätyypeittäin Salossa ja Salon talousalueella % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Hypermarket ja tavaratalo Supermarket, iso Supermarket, pieni Valintamyymälä, iso Valintamyymälä, pieni Pienmyymälä Erikoismyymälä 4 5 % 3 % 1 % 11 % 15 % 28 % 22 % 24 % 20 % 24 % 39 % Salo Talousalue Kuva 16. Päivittäistavaramyymälöiden PT-myyntialan jakautuminen Salossa ja Salon talousalueella myymälätyypeittäin 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

29 FCG Finnish Consulting Group Oy 27 Vuonna 2009 päivittäistavarakaupan myyntiala asukasta kohti oli Salon talousalueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna eniten myyntialaa asukasta kohti oli Somerolla ja vähiten Koskella. Myös päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli Salon talousalueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Eniten myyntiä asukasta kohti oli Kemiönsaarella ja vähiten Marttilassa. Keskimääräistä suurempi myynti/ asukas kertoo osaltaan siitä, että alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Keskimääräistä alhaisempi myynti / asukas puolestaan kertoo ostovoiman vuodosta alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Salon talousalueella ja Salossa samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa keskimäärin. Myyntitehokkuus oli Kemiönsaarella ja Koskella korkeampi ja Somerolla ja Marttilassa alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja/tai kireästä kilpailutilanteesta. Myyntitehokkuuteen vaikuttaa omalta osaltaan myös myymälätilojen ikä, koko ja toimivuus. Myös esimerkiksi alueen kaupallinen vetovoima heijastuu myyntitehokkuuteen niin, että merkittävä alueen ulkopuolelta tuleva kysyntä (esim. loma-asukkaat) voi luoda edellytykset korkealle myyntitehokkuudelle. Taulukko 6. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2009 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila SALON TALOUSALUE Koko maa Erikoiskaupan myynti Salon talousalueen erikoiskaupan (pl. autokauppa) vuoden 2009 myynnistä toteutui noin 73 % Salossa. Muiden kuntien osuudet vaihtelivat Marttilan 0,4 %:sta Kemiönsaaren 12 %:iin. Koski TL:ssä erikoiskaupan myynti suhteessa väestöpohjaan on erityisen suuri. Koski TL:n erikoiskaupan myynnistä valtaosa toteutuu Rautanet Koski Oy:ssä, joka on rauta- ja maatalouskauppaan erikoistunut yritys.

30 28 FCG Finnish Consulting Group Oy Erikoiskaupan myynnin ja väestön osuudet Salon talousalueella % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 72 % 73 % Somero 6 % 12 % Kemiönsaari Koski TL Marttila 10 % 12 % 3 % 9 % 3 % 0 % Väestö Erikoiskaupan myynti Kuva 17. Salon talousalueen erikoiskaupan (pl. autokauppa) myynnin jakautuminen kunnittain 2009 (Tilastokeskus). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna Salon erikoiskaupan myynnistä toteutui tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla 28 % ja muun erikoiskaupan toimialoilla 72 %. Salon talousalueella erikoiskaupan myynnistä toteutui tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla 38 % ja muun erikoiskaupan toimialoilla 62 % Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2009 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin viimeisimmässä Salon seudulle tehdyssä kaupan selvityksessä käytettyjä kulutuslukuja (Tuomas Santasalo Ky 2010). Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2009 Salossa arviolta noin 379 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 164 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 73 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 142 milj.. Salon talousalueen vähittäiskaupan ostovoima oli vuonna 2009 yhteensä noin 519 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 225 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 100 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 194 milj.. Taulukko 7. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta Ostovoima 2009, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila Salon talousalue

31 FCG Finnish Consulting Group Oy 29 Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia kaupan eri toimialoilla. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin, muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vakituisten asukkaiden lisäksi ostovoimaa tuovat paikkakunnalle lomaasukkaat ja matkailijat. Salossa oli vuonna 2009 noin loma-asuntoa, joista noin puolet oli ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. (Tilastokeskus ja Salon kaupunki). Jos oletetaan talouden keskikooksi 2,2 henkilöä, ulkopaikkakuntalaisia mökkiläisiä on noin henkilöä. Jos lisäksi oletetaan, että he viipyvät paikkakunnalla keskimäärin kuukauden vuodessa, lisäävät lomaasukkaat laskennallisesti Salon kokonaisväestömäärää noin 640 hengellä. Tämä lisää Salon vuoden 2009 päivittäistavarakaupan ostovoimaa noin 2 milj Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Salon talousalueella vuonna 2009 positiivinen (+3 %). Kunnittain tarkasteltuna Salossa (+3 %), Somerolla (+7 %) ja Kemiönsaarella (+14 %) ostovoiman siirtymä on positiivinen, muissa kunnissa negatiivinen. Kuvassa 18 on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä Salon talousalueella vuonna 2009 kunnittain. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 3 % Somero 7 % Kemiönsaari 14 % Koski TL -23 % Marttila -43 % Salon talousalue 3 % Kuva 18. Salon talousalueen päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä (osuus ostovoimasta) 2009 (Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy).

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030

OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Jyväskylän kaupunki OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Loppuraportti 2.7.2010 OSA 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Kysyntä ja tarjonta kohtaavat kestävästi... OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Loppuraportti 24.6.2010 Pohjakartta-aineisto

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Joensuun kaupunki JOENSUUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2011

Joensuun kaupunki JOENSUUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2011 Joensuun kaupunki Loppuraportti 7.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 3 ALKUSANAT Tehtävänä oli päivittää vuonna 2001 valmistunut Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys. Päivityksen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 Tausta

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 1 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet, luonnos 31.10.2013 Kannen kuva: Kainuun liitto 2 3 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Lähtökohdat... 4 2.1. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä...

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008 Loimaan kaupunki

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot