Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Transkriptio

1 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Oulun seutu, seutuhallitus

2 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi

3 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 3 Selvityksen sisältö 1. Johdanto 2. Kaupan sijainnin ohjaus 3. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 4. Väestö ja ostovoima 5. Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 6. Palveluverkon kehittämisvaihtoehdot 7. Palveluverkkovaihtoehtojen vaikutukset 8. Yhteenveto

4 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 4 Kaupan sijainninohjauksen tavoitteet Turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus Kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen Asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen Eri väestöryhmien palveluiden turvaaminen Varautua väestön ikääntymiseen Hillitä ilmastonmuutosta Yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttäminen Autoliikenteen kasvun pysäyttäminen Luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle

5 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 5 Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Hyväksytty 2003, vahvistettu 2005 Vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen on mahdollista maakuntakaavan keskustatoimintojen (C ja ca) alueilla, eli Oulun kaupunkiseudun kunta- ja aluekeskuksissa. Kauppakeskuksia, joilla ei ole seudullisia vaikutuksia, voidaan sijoittaa muihinkin taajamiin ja ohjata kuntakaavoituksella. Oulun seudun yleiskaava 2020 Vahvistettu 2005 (laajennus 2007) Vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan sijoittaa keskustaalueille (C-1) sekä kunta- ja aluekeskuksiin (C-2 ja C-3). Tämän lisäksi vähittäiskaupan suuryksikkö voi olla kaupallisten palvelujen alueella (KM) Oulun Linnanmaalla, Limingantullissa, Ruskossa ja Haukiputaan Annalankankaalla.

6 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 6 Väestö ja ostovoima Tilastokeskuksen ( ) väestöennuste Muutos Muutos Hailuoto % % Haukipudas % % Kempele % % Kiiminki % % Liminka % % Lumijoki % % Muhos % % Oulu % % Oulunsalo % % Tyrnävä % % Oulun seutu % % Yksityisen kulutuksen kasvuennuste Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa ,0 % Muu erikoiskauppa ,0 % YHTEENSÄ

7 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 7 Väestö ja ostovoima Ostovoiman kasvu Oulun seudulla vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 855 milj. Päivittäistavarakauppa noin 273 milj. Erikoiskauppa noin 582 milj. Tilaa vaativa erikoiskauppa noin 178 milj. Muu erikoiskauppa noin 404 milj. Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa yhteensä Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä

8 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 8 Päivittäistavarakaupan nykytila Vuoden 2008 lopussa 129 päivittäistavaramyymälää, 9 laajan tavaravalikoiman myymälää, 61 kioskia ja 35 huoltoasemaa Päivittäistavarakaupan liiketilaa yhteensä noin k-m2 (Oulun seutu) Suuryksiköiden (yli 2000 k- m2) osuus päivittäistavarakaupan myyntialasta 66 % ja myynnistä 62 % (ACN) Pienten yksikköjen (<400 my-m2) osuus päivittäistavarakaupan myyntialasta 13 % ja myynnistä 16 % (ACN)

9 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Päivittäistavarakaupan nykytila Vertailutietoja Väestö PT-kerrosala 1/2010 Kerrosala/ PT-myynti/ Myyntiteho Lkm % k-m2 % asukas asukas Hailuoto ,5 % ,0 % 1, Haukipudas ,4 % ,9 % 0, Kempele ,0 % ,7 % 0, Kiiminki ,8 % ,4 % 0, Liminka ,0 % ,6 % 0, Lumijoki ,9 % ,9 % 0, Muhos ,0 % ,5 % 0, Oulu ,4 % ,3 % 0, Oulunsalo ,3 % ,4 % 0, Tyrnävä ,8 % ,3 % 0, OULUN SEUTU % % 0, Koko maa 0,

10 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 10 Erikoiskaupan nykytila Vuoden 2007 lopussa yhteensä 659 erikoiskaupan myymälää: Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan kaupan yksiköt 106 myymälää (16 %) Muun erikoiskaupan toimialoilla 553 myymälää (84 %) Erikoiskaupan liiketilaa yhteensä noin k-m2, josta n. 48 % tilaa vaativaa erikoiskauppaa ja n. 52 % muuta erikoiskauppaa

11 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Erikoiskaupan nykytila Vertailutietoja Väestö Kerrosala 1/2010 Kerrosala/ Myynti 2008 Lkm % k-m2 % asukas /asukas Hailuoto ,5 % 375 0,1 % 0, Haukipudas ,4 % ,9 % 0, Kempele ,0 % ,5 % 2, Kiiminki ,8 % ,8 % 0, Liminka ,0 % ,3 % 0, Lumijoki ,9 % 70 0,0 % 0, Muhos ,0 % 908 0,2 % 0, Oulu ,4 % ,4 % 2, Oulunsalo ,3 % ,7 % 0, Tyrnävä ,8 % 140 0,0 % 0, OULUN SEUTU % % 1,

12 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 12 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät Ostovoiman siirtymä Oulun seudulla 2008 Ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäistavarakauppa 15,2 % Tilaa vaativa erikoiskauppa 60,4 % Muu erikoiskauppa 26,4 % Vähittäiskauppa yhteensä 27,3 %

13 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 13 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä alueittain

14 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain

15 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät Kaupan nykyinen pinta-ala Oulun seudulla n k-m 2 Päivittäistavarakauppaa noin k-m 2 Tilaa vaativaa kauppaa noin k-m 2 Muuta erikoiskauppaa noin k-m 2 k-m 2 Kaupan alueiden laajennuksia, kaupan hankkeita ja varauksia Oulun seudulla n k-m 2 Päivittäistavarakaupan liiketilaa noin k-m 2 Tilaa vaativan kaupan liiketilaa noin k-m 2 Muun erikoiskaupan liiketilaa noin k-m 2

16 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät Laskennallinen liiketilan lisätarve Oulun seudulla vuoteen 2030 LIIKETILA 2010 Laskennallinen liiketilan lisätarve , k-m 2 Päivittäis- Erikois- Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa kauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Oulun seutu

17 Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Palveluverkon kehittämisvaihtoehdot VE1: Keskustojen vetovoimaa vahvistetaan VE2: Yksi uusi kaupan keskittymä toteutetaan 2A: Ritaportti 2B: Kempeleen asemanseutu/zatelliitti 2C: Ideapark VE3: Kaikki hankkeet ja kaupan varaukset toteutetaan Arvioitiin vaihtoehtojen vaikutukset Yhdyskuntarakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Liikenteeseen ja liikkumiseen Ihmisten arjen sujuvuuteen

18 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta seuturakennetiimi ja liikennejärjestelmätyöryhmä,

19 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Esitetään millaista kauppaa, minne, kuinka paljon ja milloin. Esityksen mukaisella kaupan sijoittamisella vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja liikkumiseen, ympäristöön sekä asukkaiden arjen sujuvuuteen ovat mahdollisimman positiiviset. Lähtökohtana Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen ja Keskustojen kaupallisen vetovoiman vahvistaminen.

20 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Tavoitteet Oulun seudun vetovoiman vahvistaminen kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena valtakunnallisesti ja koko Barentsin alueen näkökulmasta Oulun keskustan kaupallisen vetovoiman vahvistaminen Keskustojen kehittäminen vetovoimaisina asuin-, palvelu-, työpaikka- ja vapaa-ajan alueina Kaupan kilpailun ja valinnan mahdollistaminen Haitallisten ilmastovaikutusten vähentäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Liikkumistarpeen minimointi Kaupan saavutettavuuden turvaaminen Ekologisuuden huomioon ottaminen ja ympäristöhaittojen minimointi Liikenneinvestointien järkevä kohdentaminen realististen raamien puitteissa

21 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Riittävää liiketilatarjontaa Oulun keskustassa sekä muita keskustan kehittämistoimenpiteitä (mm. pysäköintijärjestelyjen kehittämistä) Keskustojen kaupan vahvistamista ja monipuolistamista Vaihtoehtoisten sijoittumispaikkojen tarjoamista ja riittävää kaavallista kapasiteettia Kaupan sijoittamista nykyisen ja tulevan yhdyskuntarakenteen sisälle ja hyvien liikenneyhteyksien hyödyntämistä Päivittäistavarakaupan tasaista sijoittumista koko seudulle ja mitoittamista alueiden väestöpohjan mukaisesti Palveluverkon rakentamista siten, että kaupat ovat hyvin saavutettavissa koko seudulla, kaikkien väestöryhmien kannalta ja kaikilla kulkumuodoilla

22 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Kaupallinen palveluverkko Esitys kaupan palveluverkoksi on muokattu vaikutusten arvioinnissa olleesta vaihtoehdosta Keskustojen vetovoimaa vahvistetaan, joka vaikutusten arvioinnin mukaan on kaikilla mittareilla mitattuna tarkastelluista vaihtoehdoista paras luo parhaat edellytykset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiselle luo parhaat edellytykset asetettujen tavoitteiden toteutumiselle tukee kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kulkumuotoja ja niiden lisäämistä minimoi liikenteen ympäristöhaittojen kasvun tukee järkevää liikenneinfran rakentamista kehittämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta

23 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Sijoittumisperiaatteet Uusi liikerakentaminen toteutuu pääosin keskustatoimintojen alueella ja nykyisissä kaupan keskittymissä. Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat Oulun keskustaan, kuntakeskuksiin ja aluekeskuksiin. Paikallis-, lähi- ja kyläkeskusten sekä asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. Tilaa vaativa erikoiskauppa sijoittuu pääosin keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen sekä keskustojen reuna-alueille nykyisiin ja rakenteilla oleviin kaupan keskittymiin hyvien liikenneyhteyksien varteen Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu pääosin Oulun keskustaan, kuntakeskuksiin ja aluekeskuksiin sekä sellaisiin taajamiin, joissa on riittävä väestöpohja Kaupan sijoittamisessa edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia ja tuetaan olemassa olevan liikenneinfran järkevää kehittämistä

24 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Keskusten ja kaupan alueiden rooli palveluverkossa Kaupallinen pääkeskus; merkitys valtakunnallinen Oulun keskusta (C-1) Keskustatoimintojen aluetta voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Monipuoliset kaupan palvelut (päivittäistavarakauppa, kattavat keskustahakuisen erikoiskaupan palvelut, muut kaupalliset palvelut), keskustatoiminnot, julkiset palvelut sekä kulttuuri- ja matkailupalvelut Kaupallinen keskus; merkitys seudullinen, osin paikallinen Kuntakeskukset (C-2) ja Oulun aluekeskukset (C-3) Keskustatoimintojen aluetta voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Monipuoliset kaupan palvelut (päivittäistavarakauppa, erikoisliikkeet, muut kaupalliset palvelut), keskustatoiminnot, julkiset palvelut Lähipalvelukeskus; merkitys paikallinen Paikalliskeskukset, lähikeskukset ja kyläkeskukset Kaupan yksiköt alle 2000 k-m2 Alueen peruspalvelukeskittymä (lähikauppa/kioski, yksittäisiä erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluja, julkisia palveluja)

25 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Keskusten ja kaupan alueiden rooli palveluverkossa Kaupan alueet (KM ja P); merkitys maakunnallinen, osin seudullinen Nykyiset, laajennukset ja uudet kaupan alueet Keskustojen reunoilla tai ulkopuolella olevia seudullisia kaupan keskittymiä, monipuolinen kaupan tarjonta, hyvä saavutettavuus henkilöautolla Vähittäiskaupan suuryksiköt (päivittäistavarakauppaa tai muuta erikoiskauppaa yli 2000 k-m2) Tilaa vaativan kaupan keskittymät (päivittäistavarakauppaa tai muuta erikoiskauppaa alle 2000 k-m2)

26 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Esitys kaupan optimimitoituksesta Määritelty laskennallisen liiketilatarpeen ja palveluverkkovaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin tulosten pohjalta Tavoitteena ohjata seudun näkökulmasta kaupan tulevaa sijoittumista ja mitoitusta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioon ottaen. Päivittäistavarakaupan optimimitoitus on kaikissa kunnissa alueen omaan kysyntään perustuvan laskennallisen liiketilatarpeen mukainen. Erikoiskaupan optimimitoituksessa on lähtökohtana palvelujen sijoittuminen keskustoihin sekä seudun pohjois- ja eteläosien palvelutarjonnan tasapainottaminen Optimimitoitus antaa ohjeellisen raamin liiketilan lisärakentamiselle kunnittain. Kunnat voivat raamin sisällä ohjata kaupan sijoittumista ja yksittäisten hankkeiden mitoitusta yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja sijoittumisperiaatteiden mukaan.

27 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Esitys kaupan optimimitoituksesta Hailuoto, Haukipudas, Kempele Kunta Kaupan sijaintipaikat LASKENNALLINEN LISÄTARVE k-m 2 KAUPPA- OPTIMIMITOITUS, k-m 2 ALOITUS- Vähittäis- PT- Erikois- PAIKAN Vähittäis- PT- Erikoiskauppa VUOSI kauppa kauppa kauppa LUONNE kauppa kauppa Yhteensä TIVA MUU EK yhteensä yhteensä Hailuoto Keskusta C Haukipudas Kirkonkylä Haukiväylä pt (C-2) Kirkonkylän keskusta pt, ek (C-2) Kellonväylä ja Kellon keskusta pt, tiva, ek (c) Kempele Kempele, asemanseutu, 1.vaihe pt, ek (C-2) Kempeleen etl (Agrimarket) tiva Zeppelinin laajennus pt, ek (KM) SEUTU Hailuoto Erikoiskaupassa on otettu huomioon mahdollinen Hailuodon matkailun kehittyminen ennakoitua vilkkaammaksi. Haukipudas Keskustaan ei mahdu laskennallisen lisätarpeen mukaista määrä lisärakentamista. Tulevaisuuden reservialueena on osayleiskaavan mukainen Haukiväylä. Kellon osayleiskaavassa selvitetään Kellon ja Ritaportin vaikutus toisiinsa. Lisäksi osayleiskaavassa suunnitellaan tavoitesuunnitelman mukaisen kerrosalan vaiheittainen toteuttaminen Kellonväylällä. Kempele Kunnan tavoittelema erikoiskaupan kerrosala toteutetaan vaiheittain. 1. vaiheessa kehitetään kuntakeskusta ja asemanseutua rinnakkain ( k-m 2 ). Zeppeliinin laajennus ja Agrimarket toteutetaan suunnitelmien mukaisesti ( k-m 2 ). Tämän jälkeen toteutetaan asemanseudun lisärakentaminen ja Zateliitin liikerakentaminen tarkastelujakson loppupuolella ja vuoden 2030 jälkeen. Zateliitin työpaikkarakentaminen toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.

28 Esitys kaupan optimimitoituksesta Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos Kunta Kaupan sijaintipaikat LASKENNALLINEN LISÄTARVE k-m 2 KAUPPA- OPTIMIMITOITUS, k-m 2 ALOITUS- Vähittäis- PT- Erikois- PAIKAN Vähittäis- PT- Erikoiskauppa VUOSI kauppa kauppa kauppa LUONNE kauppa kauppa Yhteensä TIVA MUU EK yhteensä yhteensä Kiiminki Keskusta pt, ek (C-2) Jääli pt, ek (c) Välikylä, 1. vaihe pt, tiva (P) Liminka Liminganportti ja keskusta, 1.vaihe pt, tiva, ek (C-2) Ankkurilahti ja Tuposkeskus, 1.vaihe pt, tiva, ek (c) Lumijoki Keskusta C Muhos Koivikon alue ja keskusta pt, tiva, ek (C-2) SEUTU Kiiminki Optimimitoitus on suurempi kuin kunnan laskennallinen lisätarve. Lähtökohtana koillisen suunnan palvelutarjonnan vahvistaminen ja seudun pohjois-eteläosien tarjonnan tasapainottaminen. Liminka 1. vaiheessa toteutetaan keskustaan ja Liminganporttiin yhteensä optimimitoituksen mukainen k-m 2 ja toteuttamista jatketaan ensimmäisen vaiheen toteutumisen jälkeen. Ankkurinlahdessa ja Tuposkeskuksessa toteutetaan 1. vaiheessa optimimitoituksen mukainen k-m 2. Toisen vaiheen rakentaminen toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Lumijoki Optimimitoitus on pienempi kuin laskennallinen liiketilan lisätarve. Kunnan sijainnista ja pienestä väestömäärästä johtuen erikoistavarakaupassa ei ole realistista tavoitella kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Muhos Uusi liiketila sijoitetaan Keskustaan ja Koivikon alueelle.

29 Esitys kaupan optimimitoituksesta Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä Kunta Kaupan sijaintipaikat LASKENNALLINEN LISÄTARVE k-m 2 KAUPPA- OPTIMIMITOITUS, k-m 2 ALOITUS- Vähittäis- PT- Erikois- PAIKAN Vähittäis- PT- Erikoiskauppa VUOSI kauppa kauppa kauppa LUONNE kauppa kauppa Yhteensä TIVA MUU EK yhteensä yhteensä Oulu Rusko pt, ek (KM) Keskusta ja Raksila pt, ek (C-1) Äimärautio ja Limingantulli pt, tiva, ek Vasaraperä tiva, ek Ouluntulli-Ketola tiva Hiukkavaara pt, ek (C-3) Ritaportti, 1. vaihe pt, tiva, ek (C-3) Ritaharju pt, tiva, ek (C-3) Länsi-Toppila pt, tiva, ek Liitintie ja Talvikangas pt, tiva, ek Kaakkurinkeskus pt, tiva, ek (C-3) Sisustajantori / Karjasilta tiva, ek Linnanmaa pt, ek (KM) Välivainio tiva, ek Oulunsalo Keskusta ja Kapteenin laajennus pt, ek (C-2) Hailuodontien liittymä pt (P) Tyrnävä Keskusta C Murto pt (c) SEUTU Oulu Oulun erikoiskaupan optimimitoitus on laskennallista liiketilan tarvetta suurempi. Oulun keskustassa ja kaupan keskuksissa asioi naapurikunnista ja seudun ulkopuolelta tulevia asiakkaita, mikä lisää kysyntää ja liiketilantarvetta. Ouluun sijoittuu osa naapurikunnissa sijoittamatta jääneestä erikoiskaupan liiketilasta. Hiukkavaaran optimimitoitus ( k-m2) on kaavarungossa suunniteltua suurempi. Ritaportti/Ritaharju on uusi aluekeskus, jonka 1. vaiheen optimimitoitus on k-m 2. Toinen vaihe toteutetaan sen jälkeen, kun Oulun keskustan kehittäminen on varmistettu ja edennyt. Keskustan (sis. Raksilan) optimimitoitus k-m 2. Oulunsalo ja Tyrnävä Optimimitoitus on pienempi kuin liiketilan laskennallinen lisätarve. Kuntien sijainnista ja väestöpohjasta johtuen erikoistavarakaupassa ei ole realistista tavoitella kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.

30 Esitys kaupan palveluverkoksi 2030

31 Reservialueet logistiikalle, matkailutoiminnoille ja isoille kaupan hankkeille Otetaan käyttöön vuoden 2030 jälkeen tai seudun kysynnän salliessa Alueet on esitetty seudun yleiskaavassa merkinnöillä P-1, P, tai TP Alueille ei sijoiteta seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan yksiköitä eikä keskustahakuisen erikoistavarakaupan yksiköitä Haukipudas, Haukiharju soveltuu esimerkiksi liikennepalveluille ja matkailupalveluille Liminka, Haaransilta soveltuu esimerkiksi logistiikka-, matkailu- ja liikennepalvelujen alueeksi sekä valtakunnallisille ja kansainvälisille tilaa vaativan kaupan toimijoille Kiiminki, Välikylä soveltuu esimerkiksi erikoiskaupalle ja matkailupalveluille

32 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Vaihtoehtoiset kehityskuvat ja epävarmuustekijät Jos väestömäärä kasvaa ennustettua vähemmän, ei ostovoima kasva arvioidulla tavalla. Tällöin uuden liiketilan tarve on laskennallista liiketilan tarvetta vähäisempää. Kysynnän kasvun hidastuessa on suurten yksiköiden toteuttaminen siirrettävä tarkastelujakson loppupuolelle, osa hankkeista jäänee kokonaan toteutumatta. Jos asukas- ja työpaikkamäärän kasvu kiihtyy ennustettua suuremmaksi, kaupan palvelujen kysyntä ja liiketilantarve kasvavat. Palveluverkon kehittäminen onnistuu parhaiten varaamalla riittävästi kaupan sijaintipaikkoja keskuksiin, joissa on kullekin toimialalle ja myymälätyypille riittävän suuri väestöpohja. Kaupan sijainnin ohjauksessa on tärkeää jatkuva yhteistyö kuntien, kaupan toimijoiden ja mahdollisten muiden sidosryhmien kesken kaupan hankkeiden suunnittelussa ja sijoittamisessa. Esitetty kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä tukeva kaupallinen palveluverkko toimii parhaalla mahdollisella tavalla myös tilanteessa, jossa henkilöauton käyttömahdollisuudet vähenevät.

33 Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Yleiskaavoituksessa pohdittavaa Kaupan sijoittumista voidaan ohjata yleiskaavan aluevarauksilla ja tarvittaessa kaavamääräyksillä. Yleiskaavassa kaupan alueille osoitetaan riittävästi mahdollisia ja vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja yhdyskuntarakenteen ja olemassa olevan palveluverkon kannalta järkevällä tavalla. Kaava ei kuitenkaan ole toiveiden tynnyri, jolla ei ole kaupan sijoittumista ohjaavaa vaikutusta. Kaavassa voidaan harkita merkitykseltään seudullisten kaupan yksiköiden toteuttamisen ajoittamista koskevia määräyksiä: esim. toteutuksen sitomista muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Maankäyttö- ja rakennuslain kaupan ohjausta koskevien säännösten muutokset syksyllä 2010.