Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus"

Transkriptio

1 VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767

2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Kaupan sijainninohjaus Tarkastelualue NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Suunnittelutilanne Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Vähittäiskaupan myymäläverkko Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Arvio liiketilan lisätarpeesta KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 18

4

5 1 (18) Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Virolahden kunnassa sijaitsevalle Vaalimaan alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa. Tarkoituksena on laatia Vaalimaan maankäyttöä ohjaava oikeusvaikutteinen osayleiskaavan muutos ja laajennus. Kaava-alueen nykyinen osayleiskaava on tehty E18 moottoritien ehdoilla, eikä siinä ole varauduttu vähittäiskaupan suuryksikköjen ja/tai keskittymien sijoittumiseen alueelle. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa Kauppa ja merialue Vaalimaan alueelle on osoitettu vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealue. Kaupallisessa selvityksessä on tarkasteltu Virolahden vähittäiskaupan nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta. Nykytilanteen ja kehitysnäkymien analyysin pohjalta on arvioitu osayleiskaavan kaupalliset vaikutukset. on tehty maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoitukselle asettamien vaatimusten mukaisesti. Kaupallisessa selvityksessä on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset ja niitä koskeva ohjeistus. Selvitys on laadittu olemassa olevien vähittäiskauppaa koskevien selvitysten pohjalta. Keskeinen lähtöaineisto on ollut Kymenlaakson vaihemaakuntakaavan yhteydessä tehty Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus - selvitys sekä Kymenlaakson Kauppa ja merialue maakuntakaava (Kymenlaakson liitto 2013). Olemassa olevien selvitysten tietoja on päivitetty uusimmilla tilastotiedoilla. Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan kaupallinen selvitys on laadittu Virolahden kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä, jossa työn ovat laatineet FM Taina Ollikainen ja FM Mari Pohjola. 1.2 Kaupan sijainninohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Yleiskaava on keskeinen kaavamuoto kaupallisen palveluverkon suunnittelussa. Kaupan palveluja on yleiskaavassa tarkasteltava osana kunnan muuta yhdyskuntarakennetta ja erityisesti suhteessa keskus- ja palveluverkkoon sekä liikenneverkkoon.

6 2 (18) Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelujen mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu kaupan sijainninohjauksen erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). 1.3 Tarkastelualue Selvityksen pääasiallisena tarkastelualueena on Virolahden kunnan alue, mutta alueellisten ja seudullisten vaikutusten arvioimiseksi osa tarkasteluista tehdään myös lähivaikutusalueella (Virolahti ja Miehikkälä) sekä Kotkan-Haminan seudulla. Virolahden kunta muodostaa Haminan kaupungin kanssa päivittäistavarakaupan asiointialueen. Myös erikoiskaupassa Virolahti kuuluu Haminan asiointialueeseen, johon Haminan ja Virolahden lisäksi kuuluu myös Miehikkälän kunta. Seututasolla Haminan asiointialue kuuluu kokonaisuudessaan Kotkan asiointialueeseen. Seudun kaupallinen pääkeskus on Kotkassa.

7 3 (18) Kuva 1. Erikoiskaupan asiointialueet Kymenlaaksossa (Suomen ympäristökeskus 2012, Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa) 2 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Suunnittelutilanne Kymenlaakson maakuntakaava Kymenlaakson Kauppa ja merialue -vaihemaakuntakaavassa on käsitelty maakunnan vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja osoitettu suuryksiköiden sijoittuminen. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kuva 2. Ote Kymenlaakson vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Kauppa ja merialue (Kymenlaakson liitto 2013)

8 4 (18) Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa Kauppa ja merialu Virojoki - Vaalimaa osayleiskaavan kaava-alueelle on osoitettu seuraavat vähittäiskauppaa koskevat merkinnät: Vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealue (kma-r) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan kohdealue, jolla on rajakaupan ominaispiirteitä. Suunnittelumääräyksen mukaan Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan toiminnan kannalta oleellisen viranomaistoiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään k-m 2. Alueelle on jo toteutunut k-m 2 vähittäiskaupan liiketilaa. Merkintä ohjaa venäläisille suunnattujen kaupan, matkailupalveluiden ja kasinon palveluja lähellä rajaa olevalle alueelle. Aluetta toteutetaan yksittäisinä hankkeina asemakaavan tai asemakaavan tarkistusten mukaisesti. Vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealuemerkinnällä mahdollistetaan Suomen vilkkaimman rajanylityspaikan viereen rakentuvan kaupallisen keskittymän muodostuminen E18 tien molemmille puolille. Tien etelän puolelle ohjataan kasino, matkailupalveluita ja outlet -tyyppistä toimintaa. Tien pohjoispuolella pääpaino on tilaa vaativassa kaupassa sekä työpaikka-alueella (TP) logistiikassa. Rajapalvelujen ja kaupan kehittämisen kohdealue (rk) Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu vähintään maakunnallisia valtakunnan rajan toimintojen kehittämistarpeita. Suunnittelumääräyksen mukaan Alueelle palveluja sijoitettaessa tulee palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saavutettavuutta seudun muissa osissa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava raja-alueen toimintojen kehittämistarpeet ja sovitettava ne Suomen huomattavimman maaraja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin. Vaalimaan raja-asema on Suomen vilkkain maaraja-asema, jonka rajanylitysmäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Raja-alueella on kehittämistarpeita niin liikenteen, matkailun, kaupan kuin viranomaistoimintojenkin sijoittelun suhteen. Maakuntakaavassa osoitetaan raja-alueen kehittämisen kannalta keskeinen alue. Merkinnällä varmistetaan uusien tai uudentyyppisten rajanylityspaikkaan toiminnallisesti läheisesti liittyvien toimintojen kehittäminen ja sijoittaminen alueelle.

9 5 (18) Vaalimaan masterplan Vaalimaan masterplanissa on määritelty Vaalimaan alueen kehittämisen visio, tavoitteet ja maankäytön suunnitelma vuoteen Alueen kehittämistavoitteeksi on asetettu, että Vaalimaan alueesta muodostuu vetovoimainen, koko seudun elinvoimaa lisäävä alue. Vaalimaan alueen kehityksen ankkurina ja veturina on kauppa ja ostosmatkailu. Vaalimaan visio on kolmitasoinen: 1. EU-Venäjä, 2. Suomi-Venäjä ja 3. Paikallinen. Laadittu maankäyttöluonnos pohjautuu vaihemaakuntakaavaan, jossa Vaalimaan alue on määritelty rajakaupan suuryksikköalueeksi. Kauppa keskittyy tiiviille alueelle Vaalimaantien, uuden moottoritien sekä uuden kokoojakadun varsille. Maankäyttöluonnos mahdollistaa yli k-m 2 :iä kaupan ja palveluiden liikerakentamista (kauppa-, palvelu- ja elämysalue yhteensä k-m 2 sekä tilaa vievä kauppa yhteensä k-m 2 ). Vaaalimaan masterplan on pohjana Virojoen - Vaalimaan osayleiskaavan laadinnassa. Kuva 3. Vaalimaan masterplan, maankäyttöluonnos (Ramboll 2014)

10 6 (18) 2.2 Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Virolahdella asui vuoden 2013 lopussa yhteensä asukasta, joka oli noin 4 % Kotkan-Haminan seudun väestömäärästä. Mustasaaren väestöstä noin 14 % oli alle 15- vuotiaita, hieman yli 60 % vuotiaita ja hieman yli neljänosa yli 65-vuotiaita. Virolahden suurin väestökeskittymä on kuntakeskus, Virojoen taajama, joka sijoittuu E18-valtatien eteläpuolelle, tien välittömään läheisyyteen. Pienempiä väestökeskittymiä ovat Virolahden kirkonkylä, Vaalimaa, Pajulahti, Hämeenkylä, Klamila ja Ravijoki. Muu osa Virolahdesta on maaseutumaista ja melko harvaan asuttua aluetta. Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijainti 250 x 250 m ruuduittain vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 4. Väestön sijoittuminen tarkastelualueella 250 x 250 m ruuduittain vuonna 2012 (Ruututietokanta Tilastokeskus 2013, pohjakartta MML 2014)

11 7 (18) Virolahden alueella oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa, joka on noin 4 % Kotkan-Haminan seudun työpaikoista. Virolahdella työpaikat keskittyvät Virojoen taajaman alueelle sekä mm. Vaalimaalle. Seuraavassa kuvassa on esitetty työpaikkojen määrä 250 x 250 m ruuduittain vuonna Tummat värit kuvastavat alueita, joilla työpaikkoja on eniten. Kuva 5. Työpaikkojen sijoittuminen tarkastelualueella 250 x 250 m ruuduittain vuonna 2010 (Ruututietokanta Tilastokeskus 2013, pohjakartta MML 2014) 2.3 Vähittäiskaupan myymäläverkko Vähittäiskaupan palveluverkkoa koskeva tarkastelu perustuu Kymenlaakson vaihemaakuntakaavan Kauppa ja merialue yhteydessä laadittuun Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus selvitykseen (Kymenlaakson liitto 2013) sekä Vaalimaan Outletkeskuksen yleis- ja asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointiin. Olemassa olevien selvitysten tietoja on päivitetty uusimmilla tilastoilla.

12 8 (18) Virolahdella toimi vuonna 2012 yhteensä 20 vähittäiskaupan toimipaikkaa, joka on noin 5 % Kotkan-Haminan seudun vähittäiskaupan toimipaikoista. Lisäksi Virolahdella toimi neljä auto-, varaosa- ja rengaskaupan toimipaikkaa, 3 huoltamoa sekä 6 ravintolaa ja kahvilaa. Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä on vähentynyt yhdellä vuodesta Taulukko 1. Vähittäiskaupan toimipaikat Virolahdella, Miehikkälässä ja Kotkan-Haminan seudulla vuonna 2012 (Toimiala Online / Tilastokeskus / Yritys- ja toimipaikkatiedot) Virolahti Miehikkälä Lähialue Kotkan- Haminan seutu Päivittäistavarakauppa Kioskit Alkot Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Auto-, varaosa- ja rengaskauppa Huoltamot Ravintolat ja kahvilat Päivittäistavarakauppa Virolahdella toimi 7 päivittäistavarakaupan myymälää, joista kolme oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyvää myymälää ja neljä päivittäistavaroiden erikoismyymälää (mm. kalan vähittäiskauppa). Päivittäistavaramyymälöiden määrä oli noin 9 % Kotkan- Haminan seudun päivittäistavaramyymälöistä. Virolahdella toimi lisäksi kaksi tavarataloa, joissa myydään sekä päivittäistavarakaupan että erikoistavarakaupan tuotteita. Päivittäistavaroita myydään lisäksi huoltoasemilla ja kioskeissa. Virolahden päivittäistavaramyymälöiden määrä on lisääntynyt yhdellä vuodesta Virolahdella oli vuonna 2012 yhtä päivittäistavaramyymälää kohden 1162 asukasta, kun otetaan huomioon koko päivittäistavaravalikoimaa myyvät myymälät. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti on selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 719 asukasta), joten Virolahden päivittäistavarakaupan verkostoa voidaan pitää keskimääräistä kattavampana. Erikoiskauppa Virolahdella toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 9 erikoiskaupan myymälää, joka on noin 3 % Kotkan-Haminan seudun erikoiskaupan myymälöistä. Virolahden erikoiskaupan myymälöistä 3 toimi tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 6 muun erikoiskaupan toimialoilla. Erikoiskaupan myymälöiden määrä on vähentynyt kahdella myymälällä vuodesta Virolahden erikoiskaupan tarjonta on väestöpohjaan suhteutettuna heikko. Virolahdella oli vuoden 2012 lopussa 387 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (245 asukasta/myymälä). Väestöpohjaan suhteutettuna Virolahden erikoiskaupan palveluverkon kattavuutta voidaan pitää keskimääräistä heikompana.

13 9 (18) Vähittäiskaupan sijainti Virolahden vähittäiskaupan palvelut sijoittuvat kuntakeskukseen Virojoelle ja Vaalimaalle. Vaalimaalla rajan läheisyydessä toimii Rajahovi, Rajamarket sekä pari autoja autotarvikeliikettä. Rajahovin yhteydessä on ravintola sekä pari erikoisliikettä. Vaalimaantien varressa Kurkelan risteyksessä toimii toinen Rajamarket sekä kalamyyntiä ja ravintolapalveluita. Vaalimaan kauppa palvelee lähes yksinomaan venäläisiä matkailijoita. Virojoen taajamassa kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Virojoentien varrelle. Alueella on päivittäistavarakauppaa, tilaa vaativaa kauppaa ja kaupallisia palveluita. Vaalimaalla on liiketilaa yhteensä lähes k-m 2 ja Virojoella lähes k-m 2. Virolahti kuuluu Haminan markkina-alueeseen ja Hamina vastaavasti Kotkan markkinaalueeseen. Seudun pääkeskus on Kotkassa, jossa on useita kaupan keskittymiä. Haminan palvelut ovat keskittyneet Haminan keskustaan. (Virolahden kunta ja WSP 2014). Vireillä olevat kaupan hankkeet Kotkan-Haminan seudulla on vireillä useita kaupan kehittämishankkeita. Valtaosa hankkeista sijoittuu E18 -moottoritien varteen ja liittymäalueille. Liiketilaa suunnitellaan ja rakennetaan sekä uusille toimijoille että nykyisten toimijoiden laajennuksille. Osa hankkeista on vasta suunnitteilla eikä niiden toteuttamiselle ole kaavallisia valmiuksia eikä myöskään toimijaa tiedossa. Osa hankkeista on rakenteilla. Virolahden kaikki vireillä olevat kaupan hankkeet sijoittuvat Vaalimaalle. Virolahden hankkeiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin k-m 2, sisältäen kauppakeskuksen ( k-m 2 ), autokauppaa (1 000 k-m 2 ), toimistorakennusten KT -alueet ( k-m 2 ) sekä kalakaupalle ja ravintoloille suunnitellut alueet ( k-m 2 ). Lisäksi Vaalimaan alueella on vireillä outlet-keskittymän rakentamiseen tähtäävät yleiskaavan ja asemakaavan muutokset. Kaavamuutosalueen rakennusoikeus on k- m 2, joka on noin puolet suunnitellusta outlet-keskuksen kokonaiskerrosalasta. Outletkeskittymä tulee kokonaisuudessaan olemaan noin k-m 2. Yleiskaavaluonnoksessa outlet-keskittymä on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (K) ja asemakaavaluonnoksessa liikerakennusten korttelialueena (KL). Kaavamääräyksen mukaan yksittäisen myymäläyksikön kerrosala saa olla enintään k-m 2. Vaalimaan outlet-keskittymä on luonteeltaan vähittäiskaupan myymäläkeskittymä, johon sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä säännöksiä (MRL 71 d ). Vaalimaa on osoitettu Kymenlaakson Kauppa ja Merialue vaihemaakuntakaavassa vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealueena. Alueella saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä enintään k-m Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Päivittäistavarakaupan myynti Vuonna 2010 Virolahden päivittäistavarakaupan myyntialan osuus oli 5 % ja myynnin osuus 4 % Kotkan-Haminan seudun päivittäistavaramyynnistä. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohden oli Virolahdella indeksiarvona 105 eli jonkin verran korkeampi kuin koko Kymenlaaksossa keskimäärin (Kymenlaakson maakunta keskimäärin = 100). Keskimääräistä suurempi myynti/asukas kertoo siitä, että alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Virolahdella myyntiä lisäävät venäläiset asiakkaat. Keskimääräistä alhaisempi myynti/asukas kertoo ostovoiman vuodosta alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Virolahdella korkeampi kuin Kymenlaaksossa keskimäärin. (Kymenlaakson liitto 2013)

14 10 (18) Taulukko 2. Päivittäistavarakaupan tunnuslukuja Tiedot myyntialasta ja myynnistä asukasta kohden ja myyntiteho on ilmoitettu indeksinä (Kymenlaakso = 100) (Kymenlaakson liitto 2013). Päivittäistavaramyymälöiden määrä Myyntialan osuus (%) Myyntiala/ asukas indeksi Kymenlaakso =100 Myynnin osuus (%) Myynti/ asukas indeksi Kymenlaakso =100 Myyntiteho ( /m²) indeksi Kymenlaakso =100 Hamina % % Kotka % % Miehikkälä 3 0 % 38 1 % Pyhtää 3 1 % 44 2 % Virolahti 3 2 % 93 2 % Kotkan-Haminan seutu % % Kymenlaakso % % Erikoiskaupan myynti Kotkan-Haminan seudun erikoiskauppa keskittyy Kotkaan. Virolahden erikoiskaupan myynti oli vuonna 2010 noin 8,5 % Kotkan-Haminan seudun erikoiskaupan myynnistä. Erikoiskaupan myynti asukasta kohti on Virolahdella huomattavasti suurempi Kotkan-Haminan seudun ja koko Kymenlaakson maakunnan keskitasoon verrattuna. (Kymenlaakson liitto 2013). Virolahden ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymää analysoimalla voidaan arvioida, kuinka hyvin Virolahden vähittäiskaupan tarjonta palvelee alueella olevaa paikallista kysyntää. Siirtymät on laskettu vertaamalla vähittäiskaupan ostovoimaa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. (Virolahden kunta ja WSP 2014) Vuonna 2012 Virolahti sai päivittäistavarakaupan ostovoimaa kuntarajojen ulkopuolelta noin 8 milj.euroa (75 % päivittäistavarakaupan ostovoimasta) ja erikoiskaupan ostovoimaa noin 10 milj.euroa (74 % erikoiskaupan ostovoimasta). Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä tilaa vaativassa kaupassa oli noin 8 milj.euroa (+159 %) ja muussa erikoiskaupassa noin 2 milj.euroa (+25 %). Virolahtelaisten ostovoimaa suuntautuu oman kunnan lisäksi myös Haminaan ja Kotkaan, joten kuntaan tuleva matkailijoiden ostovoima on suurempi kuin tässä esitetyt ostovoiman siirtymät. (Virolahden kunta ja WSP 2014) Autokaupassa Virolahden tarjonta ei vastaa virolahtelaisten eikä venäläisten matkailijoiden kysyntää. Autokaupan ostovoiman nettosiirtymä on -5 milj.euroa (-48 %). (Virolahden kunta ja WSP 2014) 2.5 Arvio liiketilan lisätarpeesta Väestön ja matkailijoiden määrän kehitys Virolahdella asui asukasta ja naapurikunnassa Miehikkälässä asukasta vuoden 2013 lopussa. Kotkan-Haminan seudulla asui asukasta. Kymenlaakson maakuntasuunnitelman mukaisen väestötavoitteen mukaan vuonna 2030 Kotkan- Haminan seudun väestömäärä on noin asukasta, Virolahdella noin asukasta ja Miehikkälässä noin asukasta. (Virolahden kunta ja WSP 2014)

15 11 (18) Vaalimaan kaupan alueen kehittämisen lähtökohtana ovat venäläiset matkailijat. Venäläiset tekivät vuonna 2011 Kotkan-Haminan seudulle matkaa. Vuonna 2025 matkojen määrän arvioidaan olevan skenaariosta riippuen 2,4-3,5 miljoonaa matkaa. (Virolahden kunta ja WSP 2014) Arvio liiketilatarpeesta Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus -selvityksessä (Kymenlaakson liitto 2013) ja Vaalimaan Outlet-keskuksen kaupallisten vaikutusten arviointi -selvityksessä on arvioitu ostovoiman kehitystä väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1,0 % / vuosi ja erikoiskaupassa 2,0 % / vuosi. Markkina-alueen ostovoiman kasvun pohjalta on arvioitu liiketilan lisätarvetta vuoteen 2030 mennessä muuttamalla ostovoiman kasvu kerrosalaksi keskimääräisillä myyntitehokkuuksilla. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on Virolahdella noin k-m 2, Miehikkälässä noin k-m 2 ja muualla Kotkan-Haminan seudulla noin k-m 2 eli yhteensä koko Vaalimaan paikallismarkkina-alueella noin k-m 2. (Virolahden kunta ja WSP 2014) Taulukko 3. Vähittäiskaupan lisätilantarve Vaalimaan paikallismarkkina-alueella (Virolahden kunta ja WSP 2014) Virolahti Miehikkälä Muu seutu Paikallismarkkinat yhteensä Päivittäistavarakauppa ja alko Erikoiskauppa ja palvelut Tiva ja autokauppa Kauppa ja palvelut yhteensä Vaalimaan kaupan kehittäminen ei perustu pelkästään paikallisen ostovoiman varaan, vaan kohderyhmänä ovat venäläiset matkailijat. Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus -selvityksessä on arvioitu venäläisten rahankäytön kasvun pohjalta liiketilan lisätarvetta maakunnassa. Liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä on k-m 2. Kotkan-Haminan seudun venäläisten kysynnän kasvun aiheuttamasta liiketilan lisätarpeesta voidaan olettaa merkittävän osan suuntautuvan Vaalimaalle. Koska matkailijoiden määrän kasvu on hidastunut ja koska venäläisten matkailijamäärien ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on epävarmaa, voidaan maakuntakaavan kaupan selvityksen tavoitevuosi 2025 siirtää venäläisten osalta vuoteen (Virolahden kunta ja WSP 2014) Taulukko 4. Venäläisten rahankäytön kasvun pohjalta laskettu liiketilan lisätarve Kotkan-Haminan seudulla vuoteen 2025 mennessä (Virolahden kunta ja WSP 2014) Skenaario 3 Skenaario 2 Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa ja autokauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä

16 12 (18) 3 KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seuraavassa on arvioitu tekeillä olevan Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus -osayleiskaavan vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kaupan palvelujen saavutettavuuteen. 3.1 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Yleiset lähtökohdat Yleiskaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lähtökohtana arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia kauppaan ja kaupan palvelurakenteeseen. Yleiskaavan sisältövaatimuksiin sisältyy elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Yleiskaavassa on oleellista osoittaa vähittäiskaupalle sellaisia alueita, joilla turvataan kaupan liiketoiminnan, toimivan kilpailun, palvelujen saavutettavuuden ja kestävän yhdyskuntakehityksen edistämisen tavoitteiden toteutuminen. Kilpailun näkökulmasta keskeistä on sijaintipaikkojen riittävyys ja kaavaratkaisujen joustavuus. Lisäksi arvioinnissa korostuvat maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ). Sisältövaatimuksiin sisältyvät tavoitteet keskusta-alueiden kaupan toimintaedellytysten turvaamisesta, kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta sekä kestävän palveluverkon kehityksestä ja sitä kautta kohtuullisista asiointimatkoista. Keskeisiä kysymyksiä arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia kaupan ja palvelurakenteen kehitykseen ovat seuraavat: - edistääkö osayleiskaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitystä? - miten osayleiskaava vaikuttaa keskusta-alueiden kaupalliseen vetovoimaan? - turvaako osayleiskaava kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Virolahdella ja Kotkan-Haminan seudulla? - toteutuvatko toimivan kilpailun edellytykset ja alalle tulon mahdollisuudet? Onko kaupalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia ja kilpailukykyisiä liikepaikkoja? Palveluverkon kehitys Vaalimaan alueen kehittäminen perustuu venäläisten matkailijoiden kysyntään, mutta alue palvelee myös paikallisia ja koko seudun asukkaita. Virolahti kuuluu erikoiskaupassa Haminan ja edelleen Kotkan asiointialueeseen. Haminan ja erityisesti Kotkan monipuolinen palvelutarjonta vetää asiakkaita laajalta alueelta, myös Virolahdelta. Uusien kauppapaikkojen osoittaminen osayleiskaavassa mahdollistaa vähittäiskaupan ja erityisesti erikoiskaupan tarjonnan lisääntymisen ja monipuolistumisen Vaalimaalla. Palvelutarjonnan paraneminen omassa kunnassa vähentää asiointitarvetta Haminassa ja Kotkassa ja luo seututasolla edellytykset alueellisesti tasapainoiselle vähittäiskaupan palveluverkolle. Virolahden palvelut ovat keskittyneet Virojoen taajamaan ja Vaalimaan alueelle. Kummallakin alueella erikoiskaupan tarjonta on varsin vaatimatonta. Kuntatasolla osayleiskaavan mukaisen liikerakentamisen toteutuminen vahvistaa merkittävästi Vaalimaan kaupallista vetovoimaa suhteessa kuntakeskukseen. Vaalimaan kehittyessä on tärkeää turvata kuntakeskuksen palvelutarjonta erityisesti päivittäistavarakaupassa. Vaalimaan masterplanin ja osayleiskaavan mukaisen liikerakentamisen toteutuessa kokonaisuudessaan Vaalimaa vetää venäläisten matkailijoiden lisäksi asiakkaita myös Virolahdelta ja laajemmalta alueelta erityisesti Kotkan-Haminan seudulta ja todennäköisesti myös Kouvolan seudulta.

17 13 (18) Vaalimaan alueen rooli kaupan palveluverkossa Vaalimaan alue tarjoaa vetovoimaisen ja hyvin saavutettavissa olevan sijaintipaikan lähellä Vaalimaan raja-asemaa erityisesti sellaisille kaupan yksiköille, joiden toiminta perustuu Venäjältä tulevien matkailijoiden kysyntään. Toteutuessaan Vaalimaan alueesta kehittyy uusi, merkittävä venäläisten kysyntään perustuva kauppapaikka Kaakkois- Suomeen. Alue kilpailee venäläisistä asiakkaista muiden venäläisten matkailijoiden kysynnän varaan perustuvien kohteiden kanssa. Vaalimaan kehittyminen voi hidastaa uusien venäläisten kysyntään perustuvien kohteiden kuten Kotkan Summaan suunnitellun kauppakeskittymän toteutumista. Venäläisten asiakkaiden lisäksi Vaalimaa ja erityisesti outlet-keskus houkuttelee todennäköisesti myös suomalaisia ostosmatkailijoita edullisilla hinnoillaan. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen ja laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Kaupan alueiden osoittaminen Vaalimaan osayleiskaavassa, tarjoaa vähittäiskaupan yksiköille uuden, liikenteellisesti vetovoimaisen kauppapaikan. Tämä puolestaan edistää omalta osaltaan toimivan kilpailun edellytyksiä. Ostovoiman siirtymiä, ostovoiman kehitystä ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi Vaalimaan vähittäiskaupan yksiköt tulevat ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulee vaikuttamaan. Laskennallista liiketilatarvetta tarkastelemalla voidaan toisaalta myös määritellä Vaalimaan alueen enimmäismitoitus ts. kuinka paljon alueille voidaan toteuttaa liikerakentamista markkina-alueen ostovoimaan perustuen. Virolahden paikallismarkkinoiden (Kotkan-Haminan seutu) väestön ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan osuus on k- m2, erikoiskaupan ja palveluiden osuus noin k-m 2 ja tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan osuus noin k-m 2. Vaalimaan kaupan kehittäminen ei kuitenkaan perustu pelkästään paikallisen ostovoiman varaan, vaan kohderyhmänä ovat venäläiset matkailijat. Venäläisten rahankäytön kasvun pohjalta arvioitu vähittäiskaupan ja kaupallisten palveluiden liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on k-m 2, josta vähittäiskaupan osuus on k-m 2. (Virolahden kunta ja WSP 2014) Maakuntakaavassa on Vaalimaan alueelle osoitettu vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealue, jolle voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä enintään k-m 2. Kotkan-Haminan seudulle kohdistuvan venäläisten rahankäytön kasvu mahdollistaa maakuntakaavan enimmäismitoituksen mukaisen vähittäiskaupan liiketilan rakentamisen. Vähittäiskaupan liikerakentaminen ( k- m 2 ) käyttää skenaarion 3 mukaisesta liiketilan lisätarpeesta 87 % ja skenaarion 2 mukaisesta liiketilan lisätarpeesta 56 %. Vaalimaan masterplanin mukainen vähittäiskaupan ja palvelujen liiketilan mitoitus (noin k-m 2 ) ylittää Kotkan-Haminan seudulle kohdistuvan venäläisten rahankäytön kasvun ( k-m 2 ) kuten myös venäläisten ja Kotkan-Haminan seudun oman väestön kysynnän kasvun pohjalta arvioidun liiketilan lisätarpeen ( k-m 2 ). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki Kotkan-Haminan seudun liiketilan lisätarve kohdistuisi Vaalimaalle. Toisaalta matkailijoiden osalta tarjonnan kasvun voidaan odottaa lisäävän kysyntää. Alueen kehittyminen palveluiltaan monipuoliseksi lisää matkailijoiden kiinnostusta aluetta kohtaan, jolloin asiointi alueella lisääntyy.

18 14 (18) Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Osayleiskaavan ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Venäläisten kysyntään perustuvalle vähittäiskaupalle keskeinen sijaintitekijä on hyvä liikenteellinen saavutettavuus ja näkyvä sijainti. Osayleiskaavassa osoitetut kaupan alueet tarjoavat kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja ja mahdollistavat uusien yksiköiden sijoittumisen Vaalimaalle. Näin ollen osayleiskaava luo edellytyksiä toimivalle kilpailulle. 3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Yleiset lähtökohdat Arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen korostuvat yleiskaavan sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä, palvelujen saavutettavuudesta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytöllä tulee edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot tulee suunnata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Edelleen valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, ettei uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa tukemaan yhdyskuntarakennetta. Arvioinnissa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ), joissa korostuvat keskusta-alueen kaupan kehitys, kaupallisten palvelujen saavutettavuus sekä kestävän palveluverkon kehitys ja sitä kautta asiointimatkojen pituus. Alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa Vaalimaan osayleiskaavassa osoitetut vähittäiskaupan alueet sijoittuvat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Alueiden sijaintia suhteessa asutukseen on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Alle kymmenen kilometrin etäisyydellä Vaalimaan vähittäis- ja rajakaupan alueesta asuu noin asukasta, alle viiden kilometrin etäisyydellä noin 210 asukasta, alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 120 asukasta ja alle kilometrin etäisyydellä noin 30 asukasta. Uusien kauppapaikkojen osoittaminen osayleiskaavassa mahdollistaa vähittäiskaupan ja erityisesti erikoiskaupan tarjonnan lisääntymisen ja monipuolistumisen Vaalimaalla. Palvelutarjonnan paraneminen omassa kunnassa vähentää asiointitarvetta Haminassa ja Kotkassa ja luo seututasolla edellytykset alueellisesti tasapainoiselle vähittäiskaupan palveluverkolle.

19 15 (18) Vaalimaan vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen alue liittyy laajempaan raja-alueen palvelukokonaisuuteen. Rajakaupan ominaispiirteet poikkeavat muusta vähittäiskaupasta. Venäläiset matkailijat arvostavat eniten hyviä kulkuyhteyksiä ja edullisia ostospaikkoja. Palvelutarjonnaltaan monipuolisen alueen toteutuminen lähelle rajaa vähentää venäläisten asiointia kauempana olevissa kohteissa muun muassa Kotkassa, jolloin asiointimatkat lyhenevät ja liikenneverkon kuormitus vähenee. Kuva 9. Vaalimaan vähittäis- ja rajakaupan alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja saavutettavuusvyöhykkeet. (Pohjakartta MML 2014) Virolahden keskustan ja muiden keskustojen kaupan toimintaedellytykset Arvioitaessa Vaalimaan liikerakentamisen vaikutuksia Virolahden ja seudun muiden keskusten kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin keskeinen merkitys on sillä, kuinka paljon Vaalimaalle toteutuu päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan liiketilaa. Nykyisten suunnitelmien mukaan Vaalimaalle sijoittuu muun muassa kauppakeskus sekä outlet-keskus. Outlet-keskukseen sijoittuu tämän hetkisten suunnitelmien mukaan useita muotikaupan myymälöitä. Mikäli kauppakeskus ja outlet-keskus toteutuvat kokonaisuudessaan, ne vetävät venäläisten asiakkaiden lisäksi myös kotimaisia asiakkaita Kotkan-Haminan seudulta. Tällöin Vaalimaan erikoiskaupalla voi olla vaikutuksia myös Haminan ja Kotkan keskustojen erikoiskaupan kehitysedellytyksiin. Virolahden ja muiden pienempien kuntakeskusten kaupan kehitykseen Vaalimaan erikoiskaupalla ei ole merkittävää vaikutusta, koska niissä erikoiskaupan tarjontaa on jo tälläkin hetkellä hyvin vähän.

20 16 (18) 3.3 Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen Yleiset lähtökohdat Arvioitaessa yleiskaavaluonnoksen vaikutuksia kaupan palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen lähtökohtana ovat yleiskaavan sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä ja palvelujen saavutettavuudesta, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Vaikutusten arvioinnissa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ), joiden mukaan osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on katsottava, että alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä sekä suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitat mahdollisimman vähäiset. Sisältövaatimuksien tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat toiminnot, kuten suuret päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset sijoittuisivat siten, että niihin on mahdollisuus päästä henkilöauton ohella joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Vaikutukset saavutettavuuteen Saavutettavuuden käsite voidaan ymmärtää ja sitä voidaan mitata monin eri tavoin. Saavutettavuuden tarkastelu painottuu yleensä päivittäistavarakauppaan ja fyysisen saavutettavuuden (=etäisyys myymälään) tarkasteluun. Erikoiskaupassa palvelujen fyysinen saavutettavuus ei ole samalla tavalla keskeinen kuin päivittäistavarakaupassa, koska erikoiskaupan myymälöissä asioidaan harvemmin. Erikoiskaupassa fyysistä saavutettavuutta tärkeämpää on tarjonnan monipuolisuus ja valintamahdollisuudet. Fyysisen saavutettavuuden (etäisyys myymälään) lisäksi kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan siis tarkastella myös koettuna saavutettavuutena. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kuluttaja kokee tavaroita hankkiessaan. Jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono, jos se aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä. Vaalimaan osayleiskaavassa osoitetut vähittäiskaupan alueet ovat hyvin saavutettavissa venäläisille matkailijoille ja henkilöautolla liikkuville seudun asukkaille. Vähittäiskaupan alueiden toteuttaminen lisää Virolahden kaupallista palvelutarjontaa ja sitä kautta kaupan palvelujen koettua saavutettavuutta Virolahden asukkaiden näkökulmasta. Palvelutarjonnan paraneminen omassa kunnassa vähentää asiointitarvetta Haminassa ja Kotkassa ja lyhentää asiointimatkoja, kun Haminan ja Kotkan sijasta ja rinnalla voidaan asioida omassa kunnassa sijaitsevissa myymälöissä. Palvelutarjonnaltaan monipuolisen alueen toteutuminen lähelle rajaa vähentää venäläisten asiointia kauempana rajaa olevissa kohteissa, jolloin asiointimatkat lyhenevät ja liikenneverkon kuormitus vähenee.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

LIITE 1 VIROLAHDEN KUNTA VAALIMAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA

LIITE 1 VIROLAHDEN KUNTA VAALIMAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA LIITE 1 VIROLAHDEN KUNTA VAALIMAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Ramboll Finland Oy Valtakatu 25 FI-53100 Lappeenranta Kotipaikka Espoo, Finland www.ramboll.fi Päiväys 16.9.2014 Viite Sivu 1 (7) MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

LIITE 1 VIROLAHDEN KUNTA VAALIMAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA

LIITE 1 VIROLAHDEN KUNTA VAALIMAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA LIITE 1 VIROLAHDEN KUNTA VAALIMAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Ramboll Finland Oy Valtakatu 25 FI-53100 Lappeenranta Kotipaikka Espoo, Finland www.ramboll.fi Päiväys 29.10.2014 Viite Sivu 1 (7) MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221

Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221 VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221 26.8.2015, tarkistettu 16.2.2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Maria Auranen 26.8.2015, tarkistettu

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4. Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.2012 Kaupan oppaan tilanne Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskeva

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy

KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: 26.1. 2015 Sweco Ympäristö Oy PÄIVÄYS VAIHE PÄÄTÖS / KUULUTUS NÄHTÄVILLÄ TARK. KAAVOITUSPÄÄTÖS 12.5. 2014 22.5. 2014

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa

Kotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa 1 Kotka 7.5.2013 Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on Kymenlaakson ja Etelä Karjalan liittojen

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Lausunto 1 (6) 22.08.2016 101 327/04.00.01/2016 Maakuntahallitus Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi YM019:00/2015 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO 1 (10) Regional Council of Kymenlaakso. Kotka Korkein hallinto-oikeus PL Helsinki

KYMENLAAKSON LIITTO 1 (10) Regional Council of Kymenlaakso. Kotka Korkein hallinto-oikeus PL Helsinki KYMENLAAKSON LIITTO 1 (10) Kotka 4.1.2011 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 Helsinki Viite: Ympäristöministeriön päätös N:o YM4/5222/2009 Asia: Valitus ympäristöministeriön päätöksestä jättää vahvistamatta

Lisätiedot

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221

Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 annettuihin lausuntoihin I (I) Auranen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot