FCG Finnish Consulting Group Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Kauramäen osayleiskaavan kehittämistavoitteet Kaavatilanne Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava Yleiskaavatilanne ja Jyväskylän yleiskaava Asemakaava Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisperiaatteet Vaikutusalue Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät Väestö ja ostovoima Väestö ja asuminen Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Kaupan kehitysnäkymät Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen Kaupan hankkeet Jyväskylässä Eteläportin kaupan mitoitusvaihtoehdot Mitoitusvaihtoehdot Mitoitusvaihtoehtojen vertailu Suositukset Eteläportin kaupan mitoitukselle Vaikutusten arviointi Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Vaikutukset palvelutarjonnan kehittymiseen ja palveluverkkoon Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Eteläportti suhteessa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset Jyväskylän ydinkeskustaan ja muihin seudun kaupan keskuksiin Vaikutukset liikenteeseen Muut vaikutukset Vaikutukset kaupan palveluiden saavutettavuuteen Työllisyysvaikutukset Yhteenveto KIRJALLISUUS... 51

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 3 ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt vuonna 2011 Kauramäen alueen osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaavan suunnittelualue sijoittuu Jyväskylän keskustan etelä-lounaispuolelle, pääosin rakentamattomalle mäkialueelle. Osana Kauramäen osayleiskaava-aluetta sijaitsee Eteläportin alue. Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvityksen mukaan Eteläportin aluetta kehitetään uutena aluekeskuksena. Eteläportti kehittyy Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja julkisten palveluiden keskukseksi. Eteläportin aluekeskuksen merkitys on alueellinen ja kaupan osalta seudullinen. Aluekeskuksen lisäksi Eteläportin aluetta kehitetään kaupungin eteläisenä tilaa vaativan kaupan alueena. Eteläportin tavoitteena on monipuolistaa Jyväskylän kaupungin ja seudun eteläosien kaupallista palvelurakennetta. Eteläportin kehittämisessä otetaan huomioon Keljonkeskuksen nykyinen palvelutarjonta. Kauramäen osayleiskaavassa Eteläportin alueelle suunnitellaan monipuolisesti asumista, julkisia ja kaupallisia palveluita sekä työpaikkoja. Tämän Eteläportin kaupallisen selvityksen tavoitteena on arvioida Eteläportin alueen kaupalliset vaikutukset. Tarkastelualueena on ensisijaisesti Jyväskylän seutu, mutta vaikutusten arviointia tarkennetaan Jyväskylän eteläosia sekä Muuramea koskien. Vaikutusten arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa -oppaassa esitettyjä yleiskaavatason tarkastelukokonaisuuksia. Arvioitavia vaikutuksia ovat: - kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen - yhdyskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset Työn yhteydessä on vaihtoehtotarkasteluun perustuen muodostettu Kauramäen yleiskaavan kaupallinen mitoitus toimialoittain. Varsinaiset kaupalliset vaikutukset on arvioitu muodostetun optimimitoituksen perusteella. Vaikutusten arviointi perustuu Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvitykseen (FCG 2010), mutta työssä hyödynnetään myös muita viimeaikaisia Jyväskylästä laadittuja selvityksiä: Tilaa vaativa erikoiskauppa Jyväskylässä (2011), Keski-Suomen kaupan palveluverkko (2009), Eteläportin kaupallisten vaikutusten arviointi (2008). Aiemmin laaditussa Eteläportin kaupallisten vaikutusten arvioinnissa alueen kaupan mitoitus oli huomattavasti tässä selvityksessä tarkasteltavaa mitoitusta korkeampi. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty yleiset kauppaa ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arviointia koskevat tutkimukset, selvitykset ja oppaat. Lähtötietoja on täydennetty uusimmilla tilasto- ja rekisteritiedoilla. Vaikutusten arviointi laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho ja tonttipäällikkö Ora Nuutinen. Vaikutusten arvioinnin laadinnasta on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa selvityksen laadinnasta ovat vastanneet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mikko Keskinen.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 4 2 Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 5 - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta, työpaikkoja ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäis-kaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta ( alkaen). Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 6 Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 7 3 Kauramäen osayleiskaavan kehittämistavoitteet Kauramäen osayleiskaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kauramäen alueelle. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet. Perusajatuksena on keskisuomalaiseen metsämäkimaisemaan istuva asuinalue, jossa monipuolisten asuntovaihtoehtojen lisäksi on myös asumista tukevia palveluja, virkistysmahdollisuuksia ja reittejä sekä työpaikkoja. Kauramäki täydentää Ylämyllyjärven ja Eteläportin välin tiiviillä yhdyskuntarakenteella, jossa on huomioitu luonto- ja maisema-arvot. Kauramäen asutus on pääosin pientalovaltaista, mutta joukkoliikenteen ja palveluiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan kaavoittamalla alueelle myös tehokkaampia rivitalo- ja kerrostalokortteleita. Alustavasti on arvioitu, että alueen palvelut sijoittuvat pääosin tulevan Eteläportin kauppa-, asuin- ja palvelukeskuksen alueelle ja sen lähituntumaan. Osayleiskaavan alustavien suunnitelmien mukaan Kauramäen alueen kokonaisasukasmäärä olisi yhteensä n uutta asukasta. Suunnitelmien mukaan Eteläportin pohjoispuolinen alue toteutuisi kerrostalovaltaisena asuinalueena ja alueelle sijoittuisi myös julkisia palveluita. Jyväskylän kaupungin maankäytön toteutusohjelman mukaan osayleiskaavan ensimmäiset asuinrakennukset valmistuisivat vuonna Rakentaminen käynnistyisi sekä pientalorakentamisena Kauramäen alueella että kerrostalorakentamisena Eteläportissa. Alue rakentuu vaiheittain seuraavien vuosikymmenien aikana. Jyväskylän kaupunki on laatinut maankäytön toteutusohjelmaan perustuen vuonna 2011 päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen. Selvityksen mukaan Kauramäen osayleiskaava-alueelle on suunniteltu toteutettavaksi kaksi uutta päiväkotia ja alakoulu vuoteen 2020 mennessä. Kauramäen alueen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tarkasteltu alueen joukkoliikenteen kehittämistavoitteita (Ramboll liikennejärjestelmät 2012). Kauramäen alueesta on tarkoitus rakentaa joukkoliikennepohjainen asuinalue. Alueen joukkoliikenteen palvelutaso olisi korkea (I Kilpailutaso kaupunkiliikenteessä). Joukkoliikenteen kilpailutasolla kävelyetäisyyden tulisi olla lähimmälle pysäkille alle 400 metriä. Yleiskaava-alueen joukkoliikenne keskitetään pääkadulle, jonka varrella maankäyttö on tiivistä, mikä parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Jyväskylän kaupungin suunnitelmien mukaan kauppa keskittyisi Eteläportissa yhdelle suurelle korttelialueelle, jonka pinta-ala on n. 18 ha. Kaupungin tavoitteiden mukaan korttelialueella olisi monipuolisesti kaupan eri toimialojen rakentamista. Eteläportin lisäksi Kauramäen alueelle voisi sijoittua asukkaiden lähipalveluja. Eteläportin kaupallinen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavat kaupan toiminnot voisivat aloittaa aikaisintaan vuonna 2014 ja Eteläportin alueen kaupan rakentamisen voidaan arvioida kestävän vuotta ja toteutuminen jakautuu useaan toteutusvaiheeseen. Vaiheittaisessa toteuttamisessa tulee kuitenkin varmistaa, että alueesta muodostuu riittävän vetovoimainen toiminnan käynnistyessä. Aikaisemmissa Eteläportin kaupallisen kehittämisen vaiheissa on tutkittu erilaisia kaupan aluevarauksia sekä Eteläväylän pohjoispuolelle että valtatien länsipuolelle. Eteläportin tämän hetkisen suunnittelutilanteen mukaan näille alueille ei suunnitella merkittävää kaupallista rakentamista.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 8 Kuva 1. Osayleiskaavatyön pohjaksi laadittu luonnos Kauramäen osayleiskaava-alueen maankäytöstä.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys Kaavatilanne Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Jyväskylän seudulla Jyväskylän keskustan (C) lisäksi keskustatoimintojen alakeskuksiksi on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Lisäksi seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) voidaan rakentaa maakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliselle kaupan alueelle. Jyväskylän kaupungin alueella km-merkintä on osoitettu Palokkaan ja km-1 -merkintä Viherlandiaan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Eteläportin alue on osoitettu monipuoliseksi työpaikka-alueeksi (TP). Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen, jonka yhtenä tavoitteena on päivittää maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana on Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys (2010) ja sitä täydentävät kuntakohtaiset selvitykset kaupan alueista. Vaihemaakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden tarkastelun painopiste kohdistuu Jyväskylän sekä Jämsän ja Äänekosken kaupunkiseuduille. Vaihemaakuntakaavaluonnos on tulossa nähtäville kevään 2012 aikana Yleiskaavatilanne ja Jyväskylän yleiskaava Kauramäen osayleiskaava-alueella on voimassa kolme oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki päätöksen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisen käynnistämisestä. Yleiskaava koskee koko Jyväskylän kaupungin aluetta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan strategisen merkityksen vuoksi kaavaprosessi on sisältänyt erityisen raamivaiheen, jonka aikana on muotoiltu varsinaiset kaavaluonnosten laadintaa ohjaavat tavoitteet. Yleiskaavassa tarkasteltavia maankäytön rakenteellisia tekijöitä on havainnollistettu raamikartassa (kuva 2.)

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 10 Kuva 2. Ote Jyväskylän yleiskaavan raamikartasta. Raamivaiheen raamikirjassa on määritelty Jyväskylän keskusverkon muodostumista koskevia periaatteita ja lähtökohtia seuraavasti: Keskusverkko koostuu kaupunkikeskustasta sekä alue- ja lähikeskuksista. Jyväskylän kaupunkikeskusta on toiminnoiltaan monipuolinen, asukkaan kaupunkiseudun kaupallinen, kulttuurinen ja hallinnollinen keskus. Keskukset, jotka nykyisellään tai tulevaisuudessa toimivat yli kymmenen tuhannen asukkaan kaupallisten ja julkisten palveluiden keskittyminä, ovat aluekeskuksia. Niitä ympäröivien alueiden maankäyttö on monipuolista sisältäen monimuotoista asumista, myös kerrostaloasumista, työpaikkoja, julkisia palveluita ja erikoiskaupan palveluita. Aluekeskuksista on tyypillisesti hyvät joukkoliikenneyhteydet kaupunkikeskustaan. Aluekeskuksia ovat Palokka, Tikkakoski, Kuokkala sekä kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan uutena Eteläportin keskus. Aluekeskuksia ovat myös sellaisten pienempien taajamien keskustat, jotka etäisyytensä ja liikkumistarpeen vähentämisen takia tarvitsevat hyvää palveluvarustusta. Tällaisia keskuksia ovat Tikkakoski ja Korpilahden kirkonkylä, jotka väestöpohjaa lukuun ottamatta täyttävät kaikki edellä mainitut aluekeskuksen kriteerit. Alle kymmenen tuhannen asukkaan asuinalueiden keskukset ovat lähikeskuksia. Niille on ominaista aluekeskuksista poiketen myös se, että ympäröivä maankäyttö on huomattavan asumisvaltaista. Lähikeskuksia ovat Huhtasuo, Kortepohja, Keltinmäki, Lohikoski, Säynätsalo ja uusi lähikeskus Valkeamäki. Raamivaiheessa on määritelty myös yhdyskuntarakenteen eheytymistä koskevia lähtökohtia ja periaatteita. Näissä periaatteissa on esitetty muun muassa, että Jyväskylän keskusten ja niistä kaupunkikeskustaan johtavien joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret olisivat täydennysrakentamisen ensisijaisia kohteita. Olemassa olevan kaupunkirakenteen alueella tavoitteena on vähentää liikennetarvetta toimintoja sekoittamalla sekä sijoittamalla uusi maankäyttö ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsiin ja kes-

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 11 kuksiin. Lisäksi kevyen liikenteen reittien sujuvuuteen kiinnitetään huomiota kaikessa maankäytön suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskien on tuotu myös esille, että keskusverkkoa täydentävät monipuoliset kaupan alueet Palokankeskus, Seppälä ja Keljon keskus sekä tilaa vaativan kaupan keskittymät Seppälänkangas ja Kirri. Jyväskylän yleiskaava on etenemässä luonnosvaiheeseen kevään 2012 aikana. Kuvassa 3 on Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan aluetta osana Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnosta. Yleiskaavassa on esitetty edellä esitettyjä raamivaiheen periaatteita. Yleiskaavan tummempi ruskea osoittaa joukkoliikennepohjaisen taajama-alueen, jossa nykyinen tai tavoiteltu tehokkuus on vähintään 20 asukasta / hehtaari Asemakaava Kuva 3. Ote Jyväskylän yleiskaavan luonnoksesta ( ). Kauramäen osayleiskaavan suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Eteläportin alue on kuitenkin pääosin asemakaavoitettua ja osoitettu pääosin teollisuus-, varasto- ja liikerakentamiselle.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 12 4 Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisperiaatteet Jyväskylän kaupungin laatiman kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä määriteltiin Jyväskylän kaupan kehittämis- ja sijoittumisperiaatteet. Periaatteet on käsitelty Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimikunnassa syyskuussa Jyväskylän kaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on Jyväskylän kaupallisen vetovoiman vahvistaminen valtakunnallisesti merkittävänä kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena. Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisen lähtökohtana on ydinkeskustan, aluekeskusten ja lähikeskusten kaupallisen vetovoiman vahvistaminen sekä lähikaupan toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on kaupan saavutettavuuden turvaaminen niin, että palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille väestöryhmille ja kaikilla kulkumuodoilla. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena voidaan pitää kysynnän ja tarjonnan alueellista tasapainoa. Päivittäistavarakaupan yksiköiden koko suhteutetaan alueen väestöpohjaan. Erikoiskaupassa tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta Jyväskylän ydinkeskustassa, aluekeskuksissa, kaupan alueilla ja sellaisissa alakeskuksissa, joissa on riittävä väestöpohja. Kaupan sijoittumisperiaatteet ovat seuraavat: - Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä Seppälän, Palokankeskuksen, Keljon keskuksen ja Eteläportin alueille. Lähikeskusten ja asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. - Tilaa vaativa erikoiskaupan uudet sijaintipaikat ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella Seppälänkankaan, Kirrin ja Eteläportin alueilla. - Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu pääosin Jyväskylän ydinkeskustaan, aluekeskuksiin sekä sellaisiin alakeskuksiin, joissa on riittävä väestöpohja sekä kaupan alueille. Jyväskylän kaupungin palveluverkon kehittämistavoitteita kuvattiin palveluverkkoselvityksen yhteydessä laaditussa kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartassa. Siinä Eteläportin aluetta koskien esitettiin seuraavat tavoitteet: Uusi aluekeskus (Ca) Eteläportti kehittyy kaupungin laajentuvien Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sekä julkisten palveluiden keskukseksi. Eteläportin merkitys on alueellinen ja kaupan osalta seudullinen. Alueella on monipuoliset päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sekä aluekeskustason julkiset palvelut. Julkiset lähipalvelut sijoittuvat Keljonkankaan ja Kauramäen alueille. Eteläportin alue toteutuu vaiheittain asunto- ja työpaikkarakentamisen tahdissa. Eteläportin alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yksiköiden koko tulee suhteuttaa keskuksen ja vaikutusalueen väestöpohjaan. Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet (KM-tv) Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet mahdollistavat suurten rauta-, huonekaluja autokaupan yksiköiden sijoittumisen ja laajentumisen myös edellä olevien alueiden ulkopuolelle. Alueille ei saa toteuttaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä eikä keskustahakuisia erikoiskaupan myymälöitä eikä myymäläkeskittymiä. Seppälänkankaan aluetta kehitetään Seppälän alueen palvelutarjontaa ja kehitystä tukien ja täydentäen sekä Laukaantien liikenteellinen toimivuus

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 13 huomioon ottaen. Kirrin aluetta kehitetään Palokankeskuksen palvelutarjontaa monipuolistaen. Eteläportin aluetta kehitetään ottaen huomioon Jyväskylän eteläisten alueiden palvelutarjonnan monipuolistaminen. Tilaa vaativan kaupan alueiden ohjauksen avuksi tulisi laatia mahdollisten lainsäädännön muutosten jälkeen suositus, joissa määritellään kunkin alueen toimialaprofilointi. Profiloinnin perusteella laaditaan varsinaiset yleiskaavamääräykset alueille. Alueet toteutetaan vaiheittain kysynnän kasvu huomioon ottaen. Kehittämisakselit Keskusta-Seppälä -kehittämisakseli on keskeinen Jyväskylän tiiviin keskustamaisen asumisen, työpaikkatoimintojen ja kaupan rakentamisen kehittämissuunta. Akselilla liikkuminen perustuu kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Muita keskeisiä kehittämisakseleita ovat Eteläportti-Keljonkeskus ja Eteläportti-Muurame. Kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä esitettiin myös eri alueiden tavoitteellinen kaupan mitoitus. Yleispiirteisen mitoituksen mukaan Eteläportin alueelle sijoittuisi vuoteen 2030 Jyväskylän kaupungin liiketilatarpeesta noin 28 prosenttia ( k-m²). Päivittäistavarakaupassa alueelle sijoittuisi k-m² ja erikoiskauppaan k-m². Erikoiskaupasta suurin osa, k-m² olisi tilaa vaativaa erikoiskauppaa.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 14 Kuva 4. Jyväskylän kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartta.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 15 5 Vaikutusalue Eteläportin alueen toteutumisen ja kaupan kehityksen vaikutuksia tarkastellaan pääosin Jyväskylän seudun osalta. Jyväskylän seutuun kuuluu Jyväskylän kaupungin lisäksi Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Eri vaikutuksilla (ympäristöllisillä, liikenteellisillä, ihmisiin kohdistuvilla, kaupallisilla) on eri laajuiset vaikutusalueet. Laajimmillaan Eteläportin vaikutukset voivat ulottua koko Keski-Suomen maakunnan alueelle, joten myös maakunnalliset tekijät tunnistetaan ja kuvataan. Toisaalta osa vaikutuksista ulottuu Jyväskylän seutua pienemmälle alueelle lähinnä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun eteläosiin valtateiden 18/23 ja 9 vaikutuspiirissä oleville alueille (Jyväskylän Keljon, Keltinmäki- Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muurame). Kuva 5. Jyväskylän suuralueet (www.jyvaskyla.fi).

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 16 6 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 6.1 Väestö ja ostovoima Väestö ja asuminen Väestömäärä Jyväskylän kaupungin alueella asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta, joka on noin 75 % koko Jyväskylän seudun väestöstä. Jyväskylän seudun väkiluku oli vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Jyväskylän kaupungin väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä noin asukkaalla (+12 %). Jyväskylän seudun muissa kunnissa Laukaalla, Muuramessa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla väestömäärä on kasvanut ja Hankasalmella vähentynyt 2000-luvulla. Koko seudulla väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin asukkaalla (+11 %). Taulukko 1. Väestökehitys Jyväskylän seudulla (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % 65 3 % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % KESKI-SUOMI % % Suuralueittain tarkasteltuna Jyväskylän väestö keskittyy Kantakaupungin alueelle, jossa asuu lähes viidennes kaupungin väestöstä. Muita väestömäärältään suuria alueita ovat Kuokkala, Palokka-Puuppola, Vaajakoski-Jyskä ja Kypärämäki-Kortepohja. Vuosina väestömäärä on lisääntynyt erityisesti Kantakaupungin, Palokka-Puuppolan, Kuokkalan ja Keljon suuralueilla. Taulukko 2. Jyväskylän kaupungin väestömäärä vuosina 2001 ja 2010 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki/tilastokeskus). Väkiluku Muutos lkm % Kantakaupunki % Kypärämäki-Kortepohja % Lohikoski-Seppälänkangas % Huhtasuo % Kuokkala % Keltinmäki-Myllyjärvi % Keljo % Halssila % Säynätsalo % Tikkakoski-Nyrölä % Palokka-Puuppola % Vaajakoski-Jyskä % Kuohu-Vesanka % Korpilahti % Tuntematon % Jyväskylä % Eteläportin lähivaikutusalueella (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) asui vuoden 2010 lopussa yhteensä noin asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukkaalla (+11%).

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 17 Asumisen sijoittuminen Jyväskylässä asuminen keskittyy keskustaan ja sitä ympäröiville alueille. Keskustan alueella asuminen on pääosin kerrostalovaltaista ja sen johdosta myös tiheintä. Muita väestökeskittymiä ovat Tikkakosken alue pohjoisessa ja Vaajakoski idässä. Pienempinä keskittyminä voidaan pitää keskustan eteläpuolella sijaitsevia Säynätsaloa ja Korpilahtea. Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestö on keskittynyt pääasiassa kuntakeskuksiin. Kuvassa 6 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Jyväskylässä vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 6. Väestön sijoittuminen ja tiheys Jyväskylän seudulla vuoden 2009 lopussa (Tilastokeskus, Ruututietokanta). Väestöennuste Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan Jyväskylän kaupungin väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+14 %). Myös Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestömäärän ennustetaan kasvavan. Koko seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan noin asukkaalla (+15 %) vuoteen 2030 mennessä.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 18 Taulukko 3. Jyväskylän seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % KESKI-SUOMI % % Jyväskylän kaupungin oma väestöarvio vuoteen 2030 vastaa Tilastokeskuksen ennustetta. Suuralueittain tarkasteltuna vuoteen 2030 mennessä väestömäärä tulee kasvamaan määrällisesti eniten Keljon, Palokka-Puuppolan, Keltinmäki-Myllyjärven, Kantakaupungin ja Vaajakoski-Jyskän suuralueilla. Taulukko 4. Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010). Väkiluku Muutos lkm % Kantakaupunki % Kypärämäki-Kortepohja % Lohikoski-Seppälänkangas % Huhtasuo % Kuokkala % Keltinmäki-Myllyjärvi % Keljo % Halssila % Säynätsalo % Tikkakoski-Nyrölä % Palokka-Puuppola % Vaajakoski-Jyskä % Kuohu-Vesanka % Korpilahti % Tuntematon % Jyväskylä % Eteläportin lähivaikutusalueen (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) väestömäärä on Jyväskylän kaupungin väestöarvion (suuralueet) ja Tilastokeskuksen väestöennusteen (Muurame) mukaan vuonna 2030 yhteensä noin asukasta. Väestömäärä lisääntyy vuosina noin asukkaalla (+23 %) Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2010 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski- Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 5.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 19 Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Taulukko 5. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä /asukas/vuosi (vuoden 2010 rahassa). Kulutusluvut, /asukas/vuosi Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot ,0 % Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2010 Jyväskylässä noin 752 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 317 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 148 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 287 milj.. Jyväskylän seudun vähittäiskaupan ostovoima oli yhteensä 999 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 421 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 196 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 382 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Jyväskylässä noin 305 milj. ja Jyväskylän seudulla noin 405 milj.. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 425 milj.. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 124 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 102 milj. ja muuhun erikoiskauppaan noin 199 milj.. Jyväskylän seudulla vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 733 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 211 milj. ja Jyväskylän seudulla noin 285 milj.. Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, jossa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä Jyväskylän seudulle ja Jyväskylään kohdistuvan ostovoiman osuus on edellä esitettyä suurempi, koska osa myös maakunnan muiden alueiden ostovoimasta kohdistuu Jyväskylään. Taulukko 6. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Vähittäiskauppa (pl. autokauppa ja huoltamot) Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 31,9 34,6 37,9 41,6 45,4 6,1 7,5 13,6 Jyväskylä 752,5 850,4 952,5 1061,3 1177,9 200,0 225,4 425,5 Laukaa 104,4 119,3 135,4 152,0 168,8 31,0 33,4 64,4 Muurame 53,2 62,8 71,7 80,8 89,9 18,4 18,2 36,7 Petäjävesi 23,1 26,3 30,0 33,9 37,8 6,8 7,8 14,7 Toivakka 13,9 15,2 16,9 18,6 20,3 2,9 3,5 6,4 Uurainen 19,9 23,1 26,7 30,2 33,5 6,8 6,8 13,7 Jyväskylän seutu 998,9 1131,8 1271,0 1418,3 1573,7 272,2 302,7 574,9 KESKI-SUOMI 1574,0 1736,3 1912,2 2099,0 2307,2 338,2 395,0 733,2

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 20 Taulukko 7. Arvio päivittäistavarakauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 13,4 14,2 15,1 16,1 17,0 1,7 1,9 3,6 Jyväskylä 317,4 348,6 379,1 409,9 441,3 61,7 62,2 123,9 Laukaa 44,0 48,9 53,9 58,7 63,2 9,9 9,3 19,2 Muurame 22,5 25,7 28,5 31,2 33,7 6,1 5,1 11,2 Petäjävesi 9,8 10,8 11,9 13,1 14,2 2,2 2,2 4,4 Toivakka 5,9 6,2 6,7 7,2 7,6 0,8 0,9 1,8 Uurainen 8,4 9,5 10,6 11,7 12,6 2,2 1,9 4,2 Jyväskylän seutu 421,3 463,9 505,9 547,8 589,6 84,5 83,7 168,2 KESKI-SUOMI 663,9 711,6 761,0 812,3 864,4 97,1 103,3 200,4 Taulukko 8. Arvio erikoiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 18,4 20,4 22,8 25,5 28,4 4,4 5,6 10,0 Jyväskylä 435,1 501,9 573,4 651,4 736,6 138,3 163,2 301,6 Laukaa 60,3 70,4 81,5 93,3 105,6 21,2 24,0 45,2 Muurame 30,8 37,1 43,2 49,6 56,2 12,4 13,1 25,4 Petäjävesi 13,4 15,5 18,0 20,8 23,6 4,7 5,6 10,3 Toivakka 8,0 8,9 10,1 11,4 12,7 2,1 2,6 4,7 Uurainen 11,5 13,7 16,1 18,5 21,0 4,6 4,9 9,5 Jyväskylän seutu 577,5 667,9 765,2 870,5 984,2 187,6 219,0 406,6 KESKI-SUOMI 910,1 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 241,1 291,7 532,8 Tilaa vaativa erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 6,3 6,9 7,8 8,7 9,6 1,5 1,9 3,4 Jyväskylä 147,7 170,4 194,7 221,1 250,1 47,0 55,4 102,4 Laukaa 20,5 23,9 27,7 31,7 35,8 7,2 8,2 15,4 Muurame 10,5 12,6 14,7 16,8 19,1 4,2 4,4 8,6 Petäjävesi 4,5 5,3 6,1 7,1 8,0 1,6 1,9 3,5 Toivakka 2,7 3,0 3,4 3,9 4,3 0,7 0,9 1,6 Uurainen 3,9 4,6 5,5 6,3 7,1 1,6 1,7 3,2 Jyväskylän seutu 196,1 226,8 259,8 295,5 334,1 63,7 74,3 138,0 KESKI-SUOMI 309,0 347,9 390,8 436,8 489,9 81,9 99,0 180,9 Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 12,2 13,5 15,1 16,9 18,8 2,9 3,7 6,6 Jyväskylä 287,4 331,5 378,7 430,2 486,6 91,4 107,8 199,2 Laukaa 39,9 46,5 53,8 61,6 69,7 14,0 15,9 29,9 Muurame 20,3 24,5 28,5 32,7 37,1 8,2 8,6 16,8 Petäjävesi 8,8 10,2 11,9 13,7 15,6 3,1 3,7 6,8 Toivakka 5,3 5,9 6,7 7,5 8,4 1,4 1,7 3,1 Uurainen 7,6 9,0 10,6 12,2 13,8 3,0 3,2 6,3 Jyväskylän seutu 381,5 441,2 505,4 575,0 650,0 123,9 144,6 268,6 KESKI-SUOMI 601,1 676,8 760,4 849,9 953,0 159,3 192,6 351,9

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Lausunto 1 (6) 22.08.2016 101 327/04.00.01/2016 Maakuntahallitus Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi YM019:00/2015 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot