FCG Finnish Consulting Group Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Kauramäen osayleiskaavan kehittämistavoitteet Kaavatilanne Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava Yleiskaavatilanne ja Jyväskylän yleiskaava Asemakaava Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisperiaatteet Vaikutusalue Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät Väestö ja ostovoima Väestö ja asuminen Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Kaupan kehitysnäkymät Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen Kaupan hankkeet Jyväskylässä Eteläportin kaupan mitoitusvaihtoehdot Mitoitusvaihtoehdot Mitoitusvaihtoehtojen vertailu Suositukset Eteläportin kaupan mitoitukselle Vaikutusten arviointi Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Vaikutukset palvelutarjonnan kehittymiseen ja palveluverkkoon Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Eteläportti suhteessa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset Jyväskylän ydinkeskustaan ja muihin seudun kaupan keskuksiin Vaikutukset liikenteeseen Muut vaikutukset Vaikutukset kaupan palveluiden saavutettavuuteen Työllisyysvaikutukset Yhteenveto KIRJALLISUUS... 51

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 3 ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt vuonna 2011 Kauramäen alueen osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaavan suunnittelualue sijoittuu Jyväskylän keskustan etelä-lounaispuolelle, pääosin rakentamattomalle mäkialueelle. Osana Kauramäen osayleiskaava-aluetta sijaitsee Eteläportin alue. Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvityksen mukaan Eteläportin aluetta kehitetään uutena aluekeskuksena. Eteläportti kehittyy Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja julkisten palveluiden keskukseksi. Eteläportin aluekeskuksen merkitys on alueellinen ja kaupan osalta seudullinen. Aluekeskuksen lisäksi Eteläportin aluetta kehitetään kaupungin eteläisenä tilaa vaativan kaupan alueena. Eteläportin tavoitteena on monipuolistaa Jyväskylän kaupungin ja seudun eteläosien kaupallista palvelurakennetta. Eteläportin kehittämisessä otetaan huomioon Keljonkeskuksen nykyinen palvelutarjonta. Kauramäen osayleiskaavassa Eteläportin alueelle suunnitellaan monipuolisesti asumista, julkisia ja kaupallisia palveluita sekä työpaikkoja. Tämän Eteläportin kaupallisen selvityksen tavoitteena on arvioida Eteläportin alueen kaupalliset vaikutukset. Tarkastelualueena on ensisijaisesti Jyväskylän seutu, mutta vaikutusten arviointia tarkennetaan Jyväskylän eteläosia sekä Muuramea koskien. Vaikutusten arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa -oppaassa esitettyjä yleiskaavatason tarkastelukokonaisuuksia. Arvioitavia vaikutuksia ovat: - kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen - yhdyskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset Työn yhteydessä on vaihtoehtotarkasteluun perustuen muodostettu Kauramäen yleiskaavan kaupallinen mitoitus toimialoittain. Varsinaiset kaupalliset vaikutukset on arvioitu muodostetun optimimitoituksen perusteella. Vaikutusten arviointi perustuu Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvitykseen (FCG 2010), mutta työssä hyödynnetään myös muita viimeaikaisia Jyväskylästä laadittuja selvityksiä: Tilaa vaativa erikoiskauppa Jyväskylässä (2011), Keski-Suomen kaupan palveluverkko (2009), Eteläportin kaupallisten vaikutusten arviointi (2008). Aiemmin laaditussa Eteläportin kaupallisten vaikutusten arvioinnissa alueen kaupan mitoitus oli huomattavasti tässä selvityksessä tarkasteltavaa mitoitusta korkeampi. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty yleiset kauppaa ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arviointia koskevat tutkimukset, selvitykset ja oppaat. Lähtötietoja on täydennetty uusimmilla tilasto- ja rekisteritiedoilla. Vaikutusten arviointi laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho ja tonttipäällikkö Ora Nuutinen. Vaikutusten arvioinnin laadinnasta on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa selvityksen laadinnasta ovat vastanneet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mikko Keskinen.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 4 2 Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 5 - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta, työpaikkoja ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäis-kaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta ( alkaen). Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 6 Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 7 3 Kauramäen osayleiskaavan kehittämistavoitteet Kauramäen osayleiskaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kauramäen alueelle. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet. Perusajatuksena on keskisuomalaiseen metsämäkimaisemaan istuva asuinalue, jossa monipuolisten asuntovaihtoehtojen lisäksi on myös asumista tukevia palveluja, virkistysmahdollisuuksia ja reittejä sekä työpaikkoja. Kauramäki täydentää Ylämyllyjärven ja Eteläportin välin tiiviillä yhdyskuntarakenteella, jossa on huomioitu luonto- ja maisema-arvot. Kauramäen asutus on pääosin pientalovaltaista, mutta joukkoliikenteen ja palveluiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan kaavoittamalla alueelle myös tehokkaampia rivitalo- ja kerrostalokortteleita. Alustavasti on arvioitu, että alueen palvelut sijoittuvat pääosin tulevan Eteläportin kauppa-, asuin- ja palvelukeskuksen alueelle ja sen lähituntumaan. Osayleiskaavan alustavien suunnitelmien mukaan Kauramäen alueen kokonaisasukasmäärä olisi yhteensä n uutta asukasta. Suunnitelmien mukaan Eteläportin pohjoispuolinen alue toteutuisi kerrostalovaltaisena asuinalueena ja alueelle sijoittuisi myös julkisia palveluita. Jyväskylän kaupungin maankäytön toteutusohjelman mukaan osayleiskaavan ensimmäiset asuinrakennukset valmistuisivat vuonna Rakentaminen käynnistyisi sekä pientalorakentamisena Kauramäen alueella että kerrostalorakentamisena Eteläportissa. Alue rakentuu vaiheittain seuraavien vuosikymmenien aikana. Jyväskylän kaupunki on laatinut maankäytön toteutusohjelmaan perustuen vuonna 2011 päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen. Selvityksen mukaan Kauramäen osayleiskaava-alueelle on suunniteltu toteutettavaksi kaksi uutta päiväkotia ja alakoulu vuoteen 2020 mennessä. Kauramäen alueen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tarkasteltu alueen joukkoliikenteen kehittämistavoitteita (Ramboll liikennejärjestelmät 2012). Kauramäen alueesta on tarkoitus rakentaa joukkoliikennepohjainen asuinalue. Alueen joukkoliikenteen palvelutaso olisi korkea (I Kilpailutaso kaupunkiliikenteessä). Joukkoliikenteen kilpailutasolla kävelyetäisyyden tulisi olla lähimmälle pysäkille alle 400 metriä. Yleiskaava-alueen joukkoliikenne keskitetään pääkadulle, jonka varrella maankäyttö on tiivistä, mikä parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Jyväskylän kaupungin suunnitelmien mukaan kauppa keskittyisi Eteläportissa yhdelle suurelle korttelialueelle, jonka pinta-ala on n. 18 ha. Kaupungin tavoitteiden mukaan korttelialueella olisi monipuolisesti kaupan eri toimialojen rakentamista. Eteläportin lisäksi Kauramäen alueelle voisi sijoittua asukkaiden lähipalveluja. Eteläportin kaupallinen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavat kaupan toiminnot voisivat aloittaa aikaisintaan vuonna 2014 ja Eteläportin alueen kaupan rakentamisen voidaan arvioida kestävän vuotta ja toteutuminen jakautuu useaan toteutusvaiheeseen. Vaiheittaisessa toteuttamisessa tulee kuitenkin varmistaa, että alueesta muodostuu riittävän vetovoimainen toiminnan käynnistyessä. Aikaisemmissa Eteläportin kaupallisen kehittämisen vaiheissa on tutkittu erilaisia kaupan aluevarauksia sekä Eteläväylän pohjoispuolelle että valtatien länsipuolelle. Eteläportin tämän hetkisen suunnittelutilanteen mukaan näille alueille ei suunnitella merkittävää kaupallista rakentamista.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 8 Kuva 1. Osayleiskaavatyön pohjaksi laadittu luonnos Kauramäen osayleiskaava-alueen maankäytöstä.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys Kaavatilanne Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Jyväskylän seudulla Jyväskylän keskustan (C) lisäksi keskustatoimintojen alakeskuksiksi on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Lisäksi seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) voidaan rakentaa maakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliselle kaupan alueelle. Jyväskylän kaupungin alueella km-merkintä on osoitettu Palokkaan ja km-1 -merkintä Viherlandiaan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Eteläportin alue on osoitettu monipuoliseksi työpaikka-alueeksi (TP). Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen, jonka yhtenä tavoitteena on päivittää maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana on Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys (2010) ja sitä täydentävät kuntakohtaiset selvitykset kaupan alueista. Vaihemaakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden tarkastelun painopiste kohdistuu Jyväskylän sekä Jämsän ja Äänekosken kaupunkiseuduille. Vaihemaakuntakaavaluonnos on tulossa nähtäville kevään 2012 aikana Yleiskaavatilanne ja Jyväskylän yleiskaava Kauramäen osayleiskaava-alueella on voimassa kolme oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki päätöksen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisen käynnistämisestä. Yleiskaava koskee koko Jyväskylän kaupungin aluetta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan strategisen merkityksen vuoksi kaavaprosessi on sisältänyt erityisen raamivaiheen, jonka aikana on muotoiltu varsinaiset kaavaluonnosten laadintaa ohjaavat tavoitteet. Yleiskaavassa tarkasteltavia maankäytön rakenteellisia tekijöitä on havainnollistettu raamikartassa (kuva 2.)

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 10 Kuva 2. Ote Jyväskylän yleiskaavan raamikartasta. Raamivaiheen raamikirjassa on määritelty Jyväskylän keskusverkon muodostumista koskevia periaatteita ja lähtökohtia seuraavasti: Keskusverkko koostuu kaupunkikeskustasta sekä alue- ja lähikeskuksista. Jyväskylän kaupunkikeskusta on toiminnoiltaan monipuolinen, asukkaan kaupunkiseudun kaupallinen, kulttuurinen ja hallinnollinen keskus. Keskukset, jotka nykyisellään tai tulevaisuudessa toimivat yli kymmenen tuhannen asukkaan kaupallisten ja julkisten palveluiden keskittyminä, ovat aluekeskuksia. Niitä ympäröivien alueiden maankäyttö on monipuolista sisältäen monimuotoista asumista, myös kerrostaloasumista, työpaikkoja, julkisia palveluita ja erikoiskaupan palveluita. Aluekeskuksista on tyypillisesti hyvät joukkoliikenneyhteydet kaupunkikeskustaan. Aluekeskuksia ovat Palokka, Tikkakoski, Kuokkala sekä kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan uutena Eteläportin keskus. Aluekeskuksia ovat myös sellaisten pienempien taajamien keskustat, jotka etäisyytensä ja liikkumistarpeen vähentämisen takia tarvitsevat hyvää palveluvarustusta. Tällaisia keskuksia ovat Tikkakoski ja Korpilahden kirkonkylä, jotka väestöpohjaa lukuun ottamatta täyttävät kaikki edellä mainitut aluekeskuksen kriteerit. Alle kymmenen tuhannen asukkaan asuinalueiden keskukset ovat lähikeskuksia. Niille on ominaista aluekeskuksista poiketen myös se, että ympäröivä maankäyttö on huomattavan asumisvaltaista. Lähikeskuksia ovat Huhtasuo, Kortepohja, Keltinmäki, Lohikoski, Säynätsalo ja uusi lähikeskus Valkeamäki. Raamivaiheessa on määritelty myös yhdyskuntarakenteen eheytymistä koskevia lähtökohtia ja periaatteita. Näissä periaatteissa on esitetty muun muassa, että Jyväskylän keskusten ja niistä kaupunkikeskustaan johtavien joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret olisivat täydennysrakentamisen ensisijaisia kohteita. Olemassa olevan kaupunkirakenteen alueella tavoitteena on vähentää liikennetarvetta toimintoja sekoittamalla sekä sijoittamalla uusi maankäyttö ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsiin ja kes-

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 11 kuksiin. Lisäksi kevyen liikenteen reittien sujuvuuteen kiinnitetään huomiota kaikessa maankäytön suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskien on tuotu myös esille, että keskusverkkoa täydentävät monipuoliset kaupan alueet Palokankeskus, Seppälä ja Keljon keskus sekä tilaa vaativan kaupan keskittymät Seppälänkangas ja Kirri. Jyväskylän yleiskaava on etenemässä luonnosvaiheeseen kevään 2012 aikana. Kuvassa 3 on Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan aluetta osana Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnosta. Yleiskaavassa on esitetty edellä esitettyjä raamivaiheen periaatteita. Yleiskaavan tummempi ruskea osoittaa joukkoliikennepohjaisen taajama-alueen, jossa nykyinen tai tavoiteltu tehokkuus on vähintään 20 asukasta / hehtaari Asemakaava Kuva 3. Ote Jyväskylän yleiskaavan luonnoksesta ( ). Kauramäen osayleiskaavan suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Eteläportin alue on kuitenkin pääosin asemakaavoitettua ja osoitettu pääosin teollisuus-, varasto- ja liikerakentamiselle.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 12 4 Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisperiaatteet Jyväskylän kaupungin laatiman kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä määriteltiin Jyväskylän kaupan kehittämis- ja sijoittumisperiaatteet. Periaatteet on käsitelty Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimikunnassa syyskuussa Jyväskylän kaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on Jyväskylän kaupallisen vetovoiman vahvistaminen valtakunnallisesti merkittävänä kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena. Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisen lähtökohtana on ydinkeskustan, aluekeskusten ja lähikeskusten kaupallisen vetovoiman vahvistaminen sekä lähikaupan toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on kaupan saavutettavuuden turvaaminen niin, että palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille väestöryhmille ja kaikilla kulkumuodoilla. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena voidaan pitää kysynnän ja tarjonnan alueellista tasapainoa. Päivittäistavarakaupan yksiköiden koko suhteutetaan alueen väestöpohjaan. Erikoiskaupassa tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta Jyväskylän ydinkeskustassa, aluekeskuksissa, kaupan alueilla ja sellaisissa alakeskuksissa, joissa on riittävä väestöpohja. Kaupan sijoittumisperiaatteet ovat seuraavat: - Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä Seppälän, Palokankeskuksen, Keljon keskuksen ja Eteläportin alueille. Lähikeskusten ja asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. - Tilaa vaativa erikoiskaupan uudet sijaintipaikat ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella Seppälänkankaan, Kirrin ja Eteläportin alueilla. - Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu pääosin Jyväskylän ydinkeskustaan, aluekeskuksiin sekä sellaisiin alakeskuksiin, joissa on riittävä väestöpohja sekä kaupan alueille. Jyväskylän kaupungin palveluverkon kehittämistavoitteita kuvattiin palveluverkkoselvityksen yhteydessä laaditussa kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartassa. Siinä Eteläportin aluetta koskien esitettiin seuraavat tavoitteet: Uusi aluekeskus (Ca) Eteläportti kehittyy kaupungin laajentuvien Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sekä julkisten palveluiden keskukseksi. Eteläportin merkitys on alueellinen ja kaupan osalta seudullinen. Alueella on monipuoliset päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sekä aluekeskustason julkiset palvelut. Julkiset lähipalvelut sijoittuvat Keljonkankaan ja Kauramäen alueille. Eteläportin alue toteutuu vaiheittain asunto- ja työpaikkarakentamisen tahdissa. Eteläportin alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yksiköiden koko tulee suhteuttaa keskuksen ja vaikutusalueen väestöpohjaan. Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet (KM-tv) Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet mahdollistavat suurten rauta-, huonekaluja autokaupan yksiköiden sijoittumisen ja laajentumisen myös edellä olevien alueiden ulkopuolelle. Alueille ei saa toteuttaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä eikä keskustahakuisia erikoiskaupan myymälöitä eikä myymäläkeskittymiä. Seppälänkankaan aluetta kehitetään Seppälän alueen palvelutarjontaa ja kehitystä tukien ja täydentäen sekä Laukaantien liikenteellinen toimivuus

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 13 huomioon ottaen. Kirrin aluetta kehitetään Palokankeskuksen palvelutarjontaa monipuolistaen. Eteläportin aluetta kehitetään ottaen huomioon Jyväskylän eteläisten alueiden palvelutarjonnan monipuolistaminen. Tilaa vaativan kaupan alueiden ohjauksen avuksi tulisi laatia mahdollisten lainsäädännön muutosten jälkeen suositus, joissa määritellään kunkin alueen toimialaprofilointi. Profiloinnin perusteella laaditaan varsinaiset yleiskaavamääräykset alueille. Alueet toteutetaan vaiheittain kysynnän kasvu huomioon ottaen. Kehittämisakselit Keskusta-Seppälä -kehittämisakseli on keskeinen Jyväskylän tiiviin keskustamaisen asumisen, työpaikkatoimintojen ja kaupan rakentamisen kehittämissuunta. Akselilla liikkuminen perustuu kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Muita keskeisiä kehittämisakseleita ovat Eteläportti-Keljonkeskus ja Eteläportti-Muurame. Kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä esitettiin myös eri alueiden tavoitteellinen kaupan mitoitus. Yleispiirteisen mitoituksen mukaan Eteläportin alueelle sijoittuisi vuoteen 2030 Jyväskylän kaupungin liiketilatarpeesta noin 28 prosenttia ( k-m²). Päivittäistavarakaupassa alueelle sijoittuisi k-m² ja erikoiskauppaan k-m². Erikoiskaupasta suurin osa, k-m² olisi tilaa vaativaa erikoiskauppaa.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 14 Kuva 4. Jyväskylän kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartta.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 15 5 Vaikutusalue Eteläportin alueen toteutumisen ja kaupan kehityksen vaikutuksia tarkastellaan pääosin Jyväskylän seudun osalta. Jyväskylän seutuun kuuluu Jyväskylän kaupungin lisäksi Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Eri vaikutuksilla (ympäristöllisillä, liikenteellisillä, ihmisiin kohdistuvilla, kaupallisilla) on eri laajuiset vaikutusalueet. Laajimmillaan Eteläportin vaikutukset voivat ulottua koko Keski-Suomen maakunnan alueelle, joten myös maakunnalliset tekijät tunnistetaan ja kuvataan. Toisaalta osa vaikutuksista ulottuu Jyväskylän seutua pienemmälle alueelle lähinnä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun eteläosiin valtateiden 18/23 ja 9 vaikutuspiirissä oleville alueille (Jyväskylän Keljon, Keltinmäki- Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muurame). Kuva 5. Jyväskylän suuralueet (www.jyvaskyla.fi).

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 16 6 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 6.1 Väestö ja ostovoima Väestö ja asuminen Väestömäärä Jyväskylän kaupungin alueella asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta, joka on noin 75 % koko Jyväskylän seudun väestöstä. Jyväskylän seudun väkiluku oli vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Jyväskylän kaupungin väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä noin asukkaalla (+12 %). Jyväskylän seudun muissa kunnissa Laukaalla, Muuramessa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla väestömäärä on kasvanut ja Hankasalmella vähentynyt 2000-luvulla. Koko seudulla väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin asukkaalla (+11 %). Taulukko 1. Väestökehitys Jyväskylän seudulla (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % 65 3 % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % KESKI-SUOMI % % Suuralueittain tarkasteltuna Jyväskylän väestö keskittyy Kantakaupungin alueelle, jossa asuu lähes viidennes kaupungin väestöstä. Muita väestömäärältään suuria alueita ovat Kuokkala, Palokka-Puuppola, Vaajakoski-Jyskä ja Kypärämäki-Kortepohja. Vuosina väestömäärä on lisääntynyt erityisesti Kantakaupungin, Palokka-Puuppolan, Kuokkalan ja Keljon suuralueilla. Taulukko 2. Jyväskylän kaupungin väestömäärä vuosina 2001 ja 2010 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki/tilastokeskus). Väkiluku Muutos lkm % Kantakaupunki % Kypärämäki-Kortepohja % Lohikoski-Seppälänkangas % Huhtasuo % Kuokkala % Keltinmäki-Myllyjärvi % Keljo % Halssila % Säynätsalo % Tikkakoski-Nyrölä % Palokka-Puuppola % Vaajakoski-Jyskä % Kuohu-Vesanka % Korpilahti % Tuntematon % Jyväskylä % Eteläportin lähivaikutusalueella (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) asui vuoden 2010 lopussa yhteensä noin asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukkaalla (+11%).

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 17 Asumisen sijoittuminen Jyväskylässä asuminen keskittyy keskustaan ja sitä ympäröiville alueille. Keskustan alueella asuminen on pääosin kerrostalovaltaista ja sen johdosta myös tiheintä. Muita väestökeskittymiä ovat Tikkakosken alue pohjoisessa ja Vaajakoski idässä. Pienempinä keskittyminä voidaan pitää keskustan eteläpuolella sijaitsevia Säynätsaloa ja Korpilahtea. Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestö on keskittynyt pääasiassa kuntakeskuksiin. Kuvassa 6 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Jyväskylässä vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 6. Väestön sijoittuminen ja tiheys Jyväskylän seudulla vuoden 2009 lopussa (Tilastokeskus, Ruututietokanta). Väestöennuste Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan Jyväskylän kaupungin väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+14 %). Myös Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestömäärän ennustetaan kasvavan. Koko seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan noin asukkaalla (+15 %) vuoteen 2030 mennessä.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 18 Taulukko 3. Jyväskylän seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % KESKI-SUOMI % % Jyväskylän kaupungin oma väestöarvio vuoteen 2030 vastaa Tilastokeskuksen ennustetta. Suuralueittain tarkasteltuna vuoteen 2030 mennessä väestömäärä tulee kasvamaan määrällisesti eniten Keljon, Palokka-Puuppolan, Keltinmäki-Myllyjärven, Kantakaupungin ja Vaajakoski-Jyskän suuralueilla. Taulukko 4. Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010). Väkiluku Muutos lkm % Kantakaupunki % Kypärämäki-Kortepohja % Lohikoski-Seppälänkangas % Huhtasuo % Kuokkala % Keltinmäki-Myllyjärvi % Keljo % Halssila % Säynätsalo % Tikkakoski-Nyrölä % Palokka-Puuppola % Vaajakoski-Jyskä % Kuohu-Vesanka % Korpilahti % Tuntematon % Jyväskylä % Eteläportin lähivaikutusalueen (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) väestömäärä on Jyväskylän kaupungin väestöarvion (suuralueet) ja Tilastokeskuksen väestöennusteen (Muurame) mukaan vuonna 2030 yhteensä noin asukasta. Väestömäärä lisääntyy vuosina noin asukkaalla (+23 %) Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2010 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski- Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 5.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 19 Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Taulukko 5. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä /asukas/vuosi (vuoden 2010 rahassa). Kulutusluvut, /asukas/vuosi Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot ,0 % Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2010 Jyväskylässä noin 752 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 317 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 148 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 287 milj.. Jyväskylän seudun vähittäiskaupan ostovoima oli yhteensä 999 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 421 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 196 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 382 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Jyväskylässä noin 305 milj. ja Jyväskylän seudulla noin 405 milj.. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 425 milj.. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 124 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 102 milj. ja muuhun erikoiskauppaan noin 199 milj.. Jyväskylän seudulla vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 733 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 211 milj. ja Jyväskylän seudulla noin 285 milj.. Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, jossa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä Jyväskylän seudulle ja Jyväskylään kohdistuvan ostovoiman osuus on edellä esitettyä suurempi, koska osa myös maakunnan muiden alueiden ostovoimasta kohdistuu Jyväskylään. Taulukko 6. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Vähittäiskauppa (pl. autokauppa ja huoltamot) Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 31,9 34,6 37,9 41,6 45,4 6,1 7,5 13,6 Jyväskylä 752,5 850,4 952,5 1061,3 1177,9 200,0 225,4 425,5 Laukaa 104,4 119,3 135,4 152,0 168,8 31,0 33,4 64,4 Muurame 53,2 62,8 71,7 80,8 89,9 18,4 18,2 36,7 Petäjävesi 23,1 26,3 30,0 33,9 37,8 6,8 7,8 14,7 Toivakka 13,9 15,2 16,9 18,6 20,3 2,9 3,5 6,4 Uurainen 19,9 23,1 26,7 30,2 33,5 6,8 6,8 13,7 Jyväskylän seutu 998,9 1131,8 1271,0 1418,3 1573,7 272,2 302,7 574,9 KESKI-SUOMI 1574,0 1736,3 1912,2 2099,0 2307,2 338,2 395,0 733,2

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 20 Taulukko 7. Arvio päivittäistavarakauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 13,4 14,2 15,1 16,1 17,0 1,7 1,9 3,6 Jyväskylä 317,4 348,6 379,1 409,9 441,3 61,7 62,2 123,9 Laukaa 44,0 48,9 53,9 58,7 63,2 9,9 9,3 19,2 Muurame 22,5 25,7 28,5 31,2 33,7 6,1 5,1 11,2 Petäjävesi 9,8 10,8 11,9 13,1 14,2 2,2 2,2 4,4 Toivakka 5,9 6,2 6,7 7,2 7,6 0,8 0,9 1,8 Uurainen 8,4 9,5 10,6 11,7 12,6 2,2 1,9 4,2 Jyväskylän seutu 421,3 463,9 505,9 547,8 589,6 84,5 83,7 168,2 KESKI-SUOMI 663,9 711,6 761,0 812,3 864,4 97,1 103,3 200,4 Taulukko 8. Arvio erikoiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 18,4 20,4 22,8 25,5 28,4 4,4 5,6 10,0 Jyväskylä 435,1 501,9 573,4 651,4 736,6 138,3 163,2 301,6 Laukaa 60,3 70,4 81,5 93,3 105,6 21,2 24,0 45,2 Muurame 30,8 37,1 43,2 49,6 56,2 12,4 13,1 25,4 Petäjävesi 13,4 15,5 18,0 20,8 23,6 4,7 5,6 10,3 Toivakka 8,0 8,9 10,1 11,4 12,7 2,1 2,6 4,7 Uurainen 11,5 13,7 16,1 18,5 21,0 4,6 4,9 9,5 Jyväskylän seutu 577,5 667,9 765,2 870,5 984,2 187,6 219,0 406,6 KESKI-SUOMI 910,1 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 241,1 291,7 532,8 Tilaa vaativa erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 6,3 6,9 7,8 8,7 9,6 1,5 1,9 3,4 Jyväskylä 147,7 170,4 194,7 221,1 250,1 47,0 55,4 102,4 Laukaa 20,5 23,9 27,7 31,7 35,8 7,2 8,2 15,4 Muurame 10,5 12,6 14,7 16,8 19,1 4,2 4,4 8,6 Petäjävesi 4,5 5,3 6,1 7,1 8,0 1,6 1,9 3,5 Toivakka 2,7 3,0 3,4 3,9 4,3 0,7 0,9 1,6 Uurainen 3,9 4,6 5,5 6,3 7,1 1,6 1,7 3,2 Jyväskylän seutu 196,1 226,8 259,8 295,5 334,1 63,7 74,3 138,0 KESKI-SUOMI 309,0 347,9 390,8 436,8 489,9 81,9 99,0 180,9 Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 12,2 13,5 15,1 16,9 18,8 2,9 3,7 6,6 Jyväskylä 287,4 331,5 378,7 430,2 486,6 91,4 107,8 199,2 Laukaa 39,9 46,5 53,8 61,6 69,7 14,0 15,9 29,9 Muurame 20,3 24,5 28,5 32,7 37,1 8,2 8,6 16,8 Petäjävesi 8,8 10,2 11,9 13,7 15,6 3,1 3,7 6,8 Toivakka 5,3 5,9 6,7 7,5 8,4 1,4 1,7 3,1 Uurainen 7,6 9,0 10,6 12,2 13,8 3,0 3,2 6,3 Jyväskylän seutu 381,5 441,2 505,4 575,0 650,0 123,9 144,6 268,6 KESKI-SUOMI 601,1 676,8 760,4 849,9 953,0 159,3 192,6 351,9

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030

OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Jyväskylän kaupunki OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Loppuraportti 2.7.2010 OSA 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET - selvitys arkkitehtuurikilpailua ja osayleiskaavoitusta varten RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu 20.10.2014 Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Miksi tämä kaava olisi

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2 Julkaisun tekijä: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Etukannen kuva: Kainuun liitto ISBN 978-952-6685-13-7 ISSN

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS Salon kaupunki 15.4.2011 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011 sekä Salon kaupunki FCG Finnish Consulting Group Oy 1 ALKUSANAT Salossa on käynnissä Salon yleiskaavallisen ohjelman

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008 Loimaan kaupunki

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449 FCG

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS Varkauden kaupunki VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS 23.12.2009 Varkauden kaupunki 1 FCG ALKUSANAT Tehtävänä oli selvittää valtatien 5 lähialueiden kehittämisen ja maankäytön tehostamisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 1 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet, luonnos 31.10.2013 Kannen kuva: Kainuun liitto 2 3 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Lähtökohdat... 4 2.1. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä...

Lisätiedot

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015 Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015 Päivitetty 01.06.2015 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS FCG Planeko Oy KUUMA-kunnat KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26.2.2010 www.aanekoski.fi Kuuma-kunnat 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 30.4.2015 Diaarinumero 962/2012 Toimielinkäsittely Kaupunginvaltuusto..2015 Kaavanumero 20017 PAJULUOMA JA KÄRKI Pajuluoman (20) kaupunginosan kortteli nro 121 sekä siihen liittyvät virkistys- ja katualueet

Lisätiedot