EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys"

Transkriptio

1 EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915

2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Kaupan sijainninohjaus Tarkastelualue NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Suunnittelutilanne Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Keskustan kaupallinen rakenne Keskustan saavutettavuus Arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilatarpeesta EURAN KAUPAN PALVELVUERKON KEHITTÄMINEN Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet ja kaupan sijoittumisperiaatteet KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kauppa ja palvelurakenne Alue- ja yhdyskuntarakenne Kaupan palvelujen saavutettavuus JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 23

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (23) Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Euran keskustan alueelle laaditaan parhaillaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Kaupallinen selvitys antaa lähtötiedot ja perusteet keskustan osayleiskaavassa tehtäville kaupan sijoitusta ja mitoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Keskustan osayleiskaavan lisäksi selvitystä voidaan hyödyntää mahdollisissa kaupan sijoittumiseen liittyvissä asemakaavahankkeissa ja yksittäisten kaupan hankkeiden vaikutusten arvioinneissa. Osayleiskaavan tavoitevuosi on Kaupallisessa selvityksessä on tarkasteltu Euran vähittäiskaupan nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Nykytilanteen ja kehitysnäkymien analyysin pohjalta on esitetty suositukset Euran vähittäiskaupan palveluverkon kehittämiseksi ja arvioitu Euran keskustan osayleiskaavan kaupalliset vaikutukset. Kaupallinen selvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoitukselle asettamien vaatimusten mukaisesti. Kaupallisessa selvityksessä on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset ja niitä koskeva ohjeistus. Selvitys on laadittu olemassa olevien vähittäiskauppaa koskevien selvitysten pohjalta. Keskeisiä lähtöaineistoja ovat olleet Euran Länsiportin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi (2009) -selvitys ja Satakunnan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tehty Kauppa Satakunnassa - selvitys (Satakuntaliitto 2009). Olemassa olevien selvitysten tietoja on päivitetty uusimmilla tilasto- ja rekisteritiedoilla. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallisen selvityksen ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä FM Taina Ollikainen ja FM Mari Pohjola. 1.2 Kaupan sijainninohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (23) Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). 1.3 Tarkastelualue Selvityksen pääasiallisena tarkastelualueena on Euran kunnan alue, mutta seudullisten vaikutusten arvioimiseksi osa tarkasteluista on tehty myös koko Rauman seutukunnan osalta. Lisäksi osa tarkasteluista on kohdistettu Euran keskustan alueelle. Euran kunta muodostaa päivittäistavarakaupassa oman vaikutusalueensa. Erikoiskaupassa Eura kuuluu Rauman asiointialueeseen. Rauman seutukunnan kunnista myös Säkylä, Köyliö ja Eurajoki kuuluvat Rauman asiointialueeseen Kuva 1. Erikoiskaupan asiointialueet Satakunnassa (Suomen ympäristökeskus 2012, Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa)

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (23) 2 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Euran alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava (N:o YM1/5222/2010). Maakuntakaava laadittiin kokonaismaakuntakaavana, jossa määriteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen runko. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta kolme vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää: Porin Vähärauman ja Riihikedon vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät sekä Rauman vanhan Prisman vähittäiskaupan suuryksikköalueen (KM1). Satakuntaliitto laatii parhaillaan tuulivoimaa koskevaa I vaihemaakuntakaavaa. Euran keskusta on osoitettu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueen merkinnällä (C). Keskustatoimintojen alueen ja valtatien 12 pohjoispuolelle on osoitettu palveluiden alueet (P) ja keskustatoimintojen alueen ympärille taajamatoimintojen alueita (A). Euran keskusta kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Satakunnan maakuntakaava on laadittu ennen voimaan tullutta maankäyttöja rakennuslain muutosta. Maakuntakaavassa ei ole määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaa eikä keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksia. Kuva 2. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (Satakuntaliitto 2010) Osayleiskaavoitettava alue osoitettu likimääräisesti punaisella rajauksella.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (23) Euran keskustassa on voimassa muun muassa seuraavat maakuntakaavan kaavamerkinnät ja kaavamääräykset: Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten ja vastaavien seudullisten keskusten ydinalueet, joihin sijoittuu keskustahakuisten palvelu, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Palvelujen alue Merkinnällä osoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Alueelle voidaan sijoittaa myös paljon tilaa vaativan kaupan yksiköitä. Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Euran keskustan osayleiskaava Euran keskustan osayleiskaavan laatiminen on parhaillaan käynnissä. Kaavan yhtenä tavoitteena on tutkia kaupan palveluverkon kehittämistä mukaan lukien kaupan sijoittumisen ja mitoituksen tarkastelu. Osayleiskaavaehdotuksessa Euran ydinkeskusta on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Palvelujen ja hallinnon alueita (P-1, P-2, P-3) on osoitettu keskustan pohjoispuolelle valtatien 12 ja Sorkkistentien varteen sekä keskustan eteläpuolelle kantatien 43 itäpuolelle Turuntien (yhdystie 2054) liittymän läheisyyteen sekä Tehtaantielle. Palvelujen ja hallinnon alueita on osoitettu myös Euran lentokenttäalueen läheisyyteen sekä Kauttuanmetsän uuden asuinalueen yhteyteen. Kaavassa uusia palvelujen alueiksi osoitettavia alueita ovat valtatien 12 ja kantatien 43 risteyksen ympäristö välittömästi keskustan pohjoispuolella sekä Kauttuanmetsän pieni palvelukeskittymä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (23) Kuva 3. Ote Euran keskustan osayleiskaavaluonnoksesta (Euran kunta 2014). Kaupan sijoittumista on osayleiskaavassa ohjattu seuraavilla merkinnöillä ja määräyksillä:

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (23) 2.2 Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Eurassa asui vuoden 2013 lopussa yhteensä asukasta, joka oli noin 19 % Rauman seutukunnan väestömäärästä. Euran suurin väestökeskittymä on keskustaalue, joka sijoittuu pääosin valtatien 12 (Tampere-Huittinen-Rauma) ja kantatien 43 (Harjavalta-Eura-Laitila-Uusikaupunki) risteysalueen kaakkoispuolelle. Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön määrä 250 x 250 m ruuduittain vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 4. Väestön sijoittuminen tarkastelualueella 250 x 250 m ruuduittain vuonna 2012 (Ruututietokanta Tilastokeskus 2013, pohjakartta MML 2014)

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (23) Euran alueella oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa, joka oli noin 19 % Rauman seutukunnan työpaikoista. Euran alueella suurin työpaikkakeskittymä on keskusta. Seuraavassa kuvassa on esitetty työpaikkojen määrä 250 x 250 m ruuduittain vuonna Tummat värit kuvastavat alueita, joilla työpaikkoja on eniten. Kuva 5. Työpaikkojen sijoittuminen tarkastelualueella 250 x 250 m ruuduittain vuonna 2011 (Ruututietokanta Tilastokeskus 2013, pohjakartta MML 2014) 2.3 Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan palveluverkkoa koskeva tarkastelu perustuu Euran Länsiportin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi (2009) -selvitykseen ja Satakunnan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tehtyyn Kauppa Satakunnassa - selvitykseen (Satakuntaliitto 2009) sekä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (23) Päivittäistavarakauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Eurassa toimi vuoden 2012 lopussa 14 päivittäistavaramyymälää. Euran myymälöistä kaksi oli isoja supermarketteja (yli 1000 m 2 ), yksi pieni supermarket ( m 2 ), seitsemän valintamyymälöitä (100 m² m²) ja neljä elintarvikekioskeja (alle 100 m 2 ). Eurassa toimi lisäksi kolme tavaratalokaupan myymälää (alle 2500 m 2 ). Päivittäistavaroita myydään lisäksi huoltoasemilla, joita oli Eurassa kolme. Euran keskusta on Rauman seutukunnan toiseksi suurin keskus. Koko seutukunnan päivittäistavaramyymälöistä toimii Eurassa noin 25 %. Päivittäistavarakaupassa Eura muodostaa oman asiointialueensa. Euran päivittäistavaramyymälöistä pinta-alaltaan suurimmat sijaitsevat keskustassa. Kauttualla, Keskustan läheisyydessä, sijaitsee lisäksi yksi pienempi päivittäistavaramyymälä. Muut Euran päivittäistavaramyymälät sijaitsevat alakeskuksissa mm. Kiukoisissa ja Hinnerjoella. Eurassa oli yhtä päivittäistavaramyymälää (pl. kioskit) kohden asukasta. Koko maassa keskimäärin oli asukasta yhtä myymälää kohden vuonna 2012, joten Euran päivittäistavarakaupan palveluverkko oli keskimääräistä kattavampi. Euran päivittäistavarakaupan myymälöiden määrä on kasvanut vuosina yhteensä neljällä myymälällä. Vuonna 2007 Eurassa oli 10 päivittäistavaramyymälää. (Kauppa Satakunnassa 2010). Seuraavassa kuvassa on esitetty päivittäistavaramyymälöiden sijainti Euran keskustassa vuonna Kuva 6. Euran keskustan päivittäistavarakauppojen sijainti (Euran kunta 2009)

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (23) Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Eurassa toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 47 erikoiskaupan myymälää, joka on noin 17 % Rauman seudun erikoiskaupan myymälöistä. Euran erikoiskaupan myymälöistä 11 toimi tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 36 keskustahakuisen erikoiskaupan toimialoilla. Lisäksi Eurassa toimi 11 myymälää moottoriajoneuvojen ja niiden osien vähittäiskaupassa ja kolme huoltoasemaa. Euran erikoiskaupan myymälät toimialaryhmittäin: alko, apteekki ja terveyskauppa 7 muotikauppa 7 muu erikoiskauppa 22 tilaa vaativa erikoiskauppa 11 moottoriajoneuvojen ja niiden osien kauppa 11 huoltamot 3 Eurassa erikoiskaupan myymälät sijaitsevat ydinkeskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tilaa vievän erikoiskaupan myymälöitä kuten huonekalu- ja rautakauppoja on sijoittunut hieman etäämmäksi muusta erikoiskaupan tarjonnasta. Keskustahakuinen erikoiskauppa on sijoittunut tiiviisti Satakunnankadun ja Riihikujan varteen useaan eri liikerakennukseen. Satakunnankadun varrella on myös tilaa vievää kauppaa sekä ns. halpahintamyymälä. Seuraavassa kuvassa on esitetty erikoiskaupan myymälöiden sijainti vuonna Kuva 7. Euran keskustan erikoiskaupan myymälät 2007 (Euran kunta 2009). Erikoiskaupan myymälöiden määrä on kasvanut vuosina yhteensä yhdellä myymälällä. Vuonna 2007 Eurassa oli yhteensä 57 erikoistavarakaupan myymälää. (Kauppa Satakunnassa 2010). Eurassa oli yhtä erikoistavarakaupan myymälää kohden 217 asukasta. Koko maassa keskimäärin oli 245 asukasta yhtä myymälää kohden vuonna 2012, joten erikoiskaupan palveluverkon kattavuus oli keskimääräistä parempi. Kaupan hankkeet Eurassa on ollut vireillä S-Marketin laajennushanke, jonka mukaan rakennuksen kokonaispinta-ala kasvaisi k-m²:iin (ennen laajennusta noin k-m²) ja rakennukseen sijoittuisi S-marketin lisäksi myös etumyymälöitä / erikoiskauppaa. Lisäksi Lidl on hakenut kauppapaikkaa Eurasta. Euran keskustan osayleiskaavassa on tarkoitus osoittaa uusia kauppapaikkoja vähittäiskaupalle Euran keskustaajaman ja sen lähiympäristön alueella.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (23) 2.4 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Vuonna 2012 Euran vähittäiskaupan myynnin osuus oli noin 16 % Rauman seutukunnan vähittäiskaupan myynnistä. Euran vähittäiskaupan (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) myynnin arvo oli noin 81,2 milj. euroa ja vähittäiskaupan myynti asukasta kohden oli noin euroa. Vähittäiskaupan myyntitieto on Tilastokeskuksen yritystilaston liikevaihto, johon on lisätty arvonlisävero (24 %). Päivittäistavarakauppa Vuonna 2007 Euran päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli niukasti positiivinen (indeksiarvo 102). Laskennallisesti indeksin arvo 100 tarkoittaisi tilannetta, jossa kunnassa syntyisi vähittäiskaupan myyntiä yhtä paljon kuin kunnassa on ostovoimaa. Tällaisessakin tilanteessa kuntaan voi kuitenkin virrata ostovoimaa muualta, jos kunnan omien asukkaiden ostovoima virtaa edelleen pois kunnasta. Käytännössä tämä kertoo sen, että Euran asukkaat käyttivät oman kuntansa päivittäistavaramyymälöitä ja seutukunnan muiden kuntien asukkaat sekä vapaa-ajan asukkaat toivat vähäisessä määrin lisäostoseuroja Euran myymälöihin. Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Eurassa negatiivinen (indeksiarvo 74) vuonna Eurasta virtasi ostovoimaa ulos noin neljännes. Todennäköistä on, että ostovoimaa suuntautui erityisesti Rauman kaupunkiseudulle, mutta myös Poriin ja Turkuun. Mahdollisia satunnaisten käyntien kohteita olivat myös Harjavalta, Laitila, Huittinen ja Loimaa riippuen kuluttajan asuinpaikasta. Autokaupassa ja huoltamotoiminnassa Euran ostovoiman siirtymä oli negatiivinen, noin kolme neljäsosaa kunnan ostovoimasta virtasi kunnan ulkopuolelle. 2.5 Keskustan kaupallinen rakenne Euran päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälät sekä kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin ydinkeskustaan valtatien 12 eteläpuolelle Satakunnankadun varrelle useaan eri liikerakennukseen. Yksittäisistä myymälärakennuksista suurimmat ovat päivittäistavarakaupan myymälärakennukset K-market/Posti, K-Supermarket sekä S- market. Useimpiin liikerakennuksiin Satakunnankadun ja Riihikujan rajaamalla alueella on sijoittunut vähittäiskaupan lisäksi myös kaupallisia palveluja. Satakunnankadun eteläpuolella on asuinkerrostalojen alimpiin kerroksiin sijoittunut kaupallisia palveluja tai erikoiskauppaa. Tilaa vaativa erikoiskauppa ja autokauppa ovat sijoittuneet Euran keskustasta noin 2 kilometriä itään valtatien 12 ja Ohikulkutien (204) liittymäalueen läheisyyteen (Agrimarket ja Masku) sekä valtatien 12 pohjoispuolelle Filppulan alueelle (mm. Euromaster ja K-Maatalous). Sijainti valtatien tuntumassa on tilaa vaativalle kaupalle luonteva ja tukee niiden toimintaedellytyksiä. Euran päivittäistavaramyymälät S-Market, K-Supermarket ja K-Market ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä (kerrosala yli 2000 k- m 2 ). Keskustassa lisäksi Satakunnankadulla sijaitseva kaupallisten palveluiden ja muun erikoiskaupan rakennus Liikeaitta ja Liiketiellä sijaitseva Hintakaaren ja Osmantuvan liikerakennus ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä (kerrosala yli 2000 k-m 2 ). Tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköistä Agrimarket on vähittäiskaupan suuryksikkö.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (23) Kuva 8. Euran keskustan kaupallinen rakenne Kuva 9. Valtatie 12 ja Ohikulkutien liittymän kaupallinen rakenne Ydinkeskustan lisäksi myös Kauttualla on kaupan palveluiden keskus. Lisäksi Kauttualla on palveluita vanhassa ruukkimiljöössä, jossa toimii mm. käsityöläispuoteja ja Kauttuan Klubi, joka tarjoaa ravintola- ja majoituspalveluita.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (23) 2.6 Keskustan saavutettavuus Euran keskustan sijaintia suhteessa asutukseen on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Alle viiden kilometrin etäisyydellä Euran keskustasta asuu noin asukasta (53 % kunnan väestöstä), alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin asukasta (40 %), alle kilometrin etäisyydellä noin asukasta (15 %) ja alle 500 metrin etäisyydellä noin 750 asukasta (6 %). Euran keskustan ja Säkylän keskustan taajamat (YKR) ovat lähes yhdistyneet yhdeksi taajama-alueeksi Pyhäjärven rantaa myötäillen. Kuva 10. Euran keskustan saavutettavuusvyöhykkeet (Pohjakartta MML 2014) 2.7 Arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilatarpeesta Väestökehitys Eurassa asui vuoden 2013 lopussa asukasta ja Rauman seudulla asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan Euran väestömäärä vähenee vuosina yhteensä noin henkilöä (-8 %). Rauman seudun väestömäärän ennakoidaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä noin henkilöä (-5 %).

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 (23) Taulukko 1. Tarkastelualueen väestö ja väestöennuste (Tilastokeskus) Muutos lkm % Eura Eurajoki Köyliö Rauma Säkylä Rauman seutukunta Kunnan oma väestötavoite on Tilastokeskuksen ennustetta positiivisempi. Väestömäärän ennustetaan kasvavan keskustaajamassa, jonne suuntautuu muuttoliikettä sekä kunnan ulkopuolelta että kyliltä kunnan sisällä. Kaava-alueen väestötavoite vuonna 2035 on asukasta (0,4 %/vuosi) asukasta (0,8 %/vuosi). Kaava-alueella asui asukasta vuonna 2013, joten väestömäärä kasvaa asukasta. Arvio ostovoiman kehityksestä Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittämiselle ja kaupan investoinneille. Euran Länsiportin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi selvityksessä (Euran kunta 2009) on arvioitu ostovoiman kehitystä väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoiskaupassa 2,5 % / vuosi (2 % vuoden 2020 jälkeen). Vuonna 2009 valmistuneen kaupallisen selvityksen mukaisten laskentaperusteiden ja edellä esitetyn Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan arvioituna Euran oman väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2013 yhteensä noin 126 milj.euroa ja vuonna 2035 noin 170 milj.euroa. Taulukko 2. Arvio Euran ostovoiman kehityksestä (vuoden 2013 rahassa) OSTOVOIMA, MILJ. Muutos Päivittäistavarakauppa 31,4 32,5 35,9 1,0 4,5 Tilaa vaativa erikoiskauppa 15,0 16,6 21,2 1,6 6,3 Muu erikoiskauppa 28,7 31,7 40,7 3,1 12,0 Autokauppa ja huoltamot 51,0 56,5 72,4 5,5 21,4 Kauppa yhteensä 126,1 137,2 170,3 11,2 44,2 Samoilla laskentaperusteilla Rauman seutukunnan oman väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2013 yhteensä noin 668 milj.euroa ja vuonna 2035 noin 934 milj.euroa. Taulukko 3. Arvio Rauman seudun ostovoiman kehityksestä (vuoden 2013 rahassa) OSTOVOIMA, MILJ. Muutos Päivittäistavarakauppa 166,6 174,5 197,2 7,8 30,5 Tilaa vaativa erikoiskauppa 79,3 88,9 116,5 9,7 37,2 Muu erikoiskauppa 151,8 170,3 223,1 18,5 71,3 Autokauppa ja huoltamot 270,3 303,2 397,2 32,9 127,0 Kauppa yhteensä 667,9 736,9 934,0 68,9 266,1

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (23) Arvio liiketilan lisätarpeesta Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan mitoitustarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi vähittäiskaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m2) avulla. Myyntitehokkuutena on käytetty Euran Länsiportin asemakaavamuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi -selvityksessä (Euran kunta 2009) esitettyjä myyntitehokkuuksia: päivittäistavarakauppa /myynti-m 2 tilaa vaativa kauppa /myynti-m 2 muu erikoiskauppa /myynti-m 2 myyntialan muunto kerrosalaksi, kerroin 1,3 kaavallinen ylimitoitus, kerroin 1,3 Euran vähittäiskaupan laskennallinen liiketilatarve vuonna 2035 on Euran oman väestön ostovoiman kehityksen perusteella arvioituna noin k-m 2. Liiketilatarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja keskustahakuiseen muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2 sekä tilaa vaativaan kauppaan, autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin k-m 2. Liiketilan lisätarve on noin k-m 2, josta noin k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin k-m 2 tilaa vaativaan kauppaan, autokauppaan ja huoltamotoimintaan. Taulukko 4. Euran laskennallinen liiketilatarve LIIKETILATARVE, k-m² Muutos Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Autokauppa ja huoltamot Kauppa yhteensä Euran vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2007 päivittäistavarakaupassa positiivinen (+2 %) ja erikoiskaupassa negatiivinen (-26 %). Tavoitteena voidaan pitää sitä, että päivittäistavarakaupassa säilytetään tasapainotilanne ja erikoiskaupassa vähennetään ostovoiman ulosvirtausta niin, että myös erikoiskaupan kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa vuoteen 2035 mennessä. Tällöin Euran laskennallinen liiketilatarve voidaan laskea Euran oman väestön ostovoiman kehityksen perusteella. Eri rekistereistä koottujen tietojen mukaan Euran vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala on noin k-m 2, josta noin k-m 2 on päivittäistavarakaupan liiketilaa, noin k-m 2 erikoiskaupan liiketilaa ja noin k-m 2 tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan liiketilaa (mm. SYKE 2012 ja maastotietokanta 2014). Tällöin liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan noin k-m 2 ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja autokauppaan noin k-m 2. Taulukko 5. Arvio Euran vähittäiskaupan kerrosalasta 2013 ja liiketilatarpeesta 2035 Kerrosala 2013 Liiketilatarve 2035 Liiketilan lisätarve Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tiva ja autokauppa Vähittäiskauppa yhteensä

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 (23) 3 EURAN KAUPAN PALVELVUERKON KEHITTÄMINEN 3.1 Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kaupan palveluverkon kehittämisen yleiset lähtökohdat Vähittäiskaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (yleiskaavan sisältövaatimukset, vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset säännökset) ja kunnan omat kehittämistavoitteet sekä olemassa oleva yhdyskuntarakenne, keskusverkko ja kaupan palveluverkko. Kaupan palveluverkon kehittäminen perustuu lisäksi Euran arvioituun ostovoiman kehitykseen ja liiketilatarpeeseen sekä yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kauppaa koskevat tavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat taustalla myös kaupan sijainnin ohjauksessa. Kaupan sijainninohjauksen tavoitteena on kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaaminen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Toinen vähittäiskaupan sijainninohjauksen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Euran nykyinen vähittäiskaupan palveluverkko Vuonna 2012 Euran päivittäistavarakaupan palveluverkko muodostui 14 päivittäistavaramyymälästä ja 3 tavaratalosta. Erikoiskaupan palveluverkko muodostui 47 erikoiskaupan myymälästä. Lisäksi Eurassa toimi 11 moottoriajoneuvojen ja niiden osien myymälää ja kolme huoltoasemaa. Asukasmäärään suhteutettuna sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan palveluverkko on Eurassa keskimääräistä kattavampi, kun asukkaita yhtä myymälää kohti on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Alueellisesti tarkasteltuna sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan tarjonta on Euran keskusta-alueella varsin hyvä. Ostovoiman siirtymä on päivittäistavarakaupassa niukasti positiivinen (+2 %) ja erikoiskaupassa negatiivinen (-26 %). Eura muodostaa päivittäistavarakaupassa oman asiointialueensa ja erikoiskaupassa asukkaat käyttävät Euran omien palveluiden lisäksi erityisesti Rauman palveluita. Kauppa ja asuminen keskittyvät Euran keskustaan sekä alakeskuksiin Kaupan palvelut ovat väestön tapaan keskittyneet Euran keskustaajamaan ja sen läheisyyteen. Kaupan palveluita sijaitsee myös lähipalveluina alakeskuksissa mm. Hinnerjoella ja Kiukoisissa. Euran keskustan kaupan painopiste on Satakunnankadun varsi, jonne ovat keskittyneet sekä päivittäistavarakauppa että keskustahakuinen erikoiskauppa ja osin tilaa vaativa kauppa. Keskusta tulee myös jatkossa olemaan vähittäiskaupan palveluiden keskeisin sijaintipaikka. Kaupan palveluiden laajenemissuunta on keskustan länsiosassa, valtatien 12 ja kantatien 43 liittymän ympäristö, johon keskustan yleiskaavassa varataan uusia palveluiden ja hallinnon alueita. Kasvava kysyntä luo edellytykset kaupan palveluverkon kehitykselle Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoiman kehitys on sidoksissa väestömäärän ja yksityisen kulutuksen kehitykseen. Euran oman väestön ostovoima oli vuonna 2013 noin 126 miljoonaa euroa, josta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 31 milj., erikoiskauppaan noin 29 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan 15 milj. sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 51 milj..

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 (23) Euran oman väestön ostovoiman kasvu vuosina on arviolta noin 44 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 4,5 milj., erikoiskauppaan noin 12 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan 6 milj. sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 21 milj.. Euran oman väestön ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuuksien kehittymisen, mikä merkitsee myös liiketilatarpeen lisääntymistä. 3.2 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet ja kaupan sijoittumisperiaatteet Euran kaupan nykytilan ja kehitysnäkymien analyysin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaupan sijainninohjauksen tavoitteiden pohjalta on seuraavassa esitetty suosituksia kaupan toimintojen sijoittumisperiaatteista Eurassa. Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet Euran vähittäiskaupan palveluverkon tulee vahvistaa koko kunnan kaupallista vetovoimaa ja asemaa Rauman seudun palveluverkossa, mutta toisaalta turvata myös lähipalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset kunnan sisällä. Euran vähittäiskaupan palveluverkon kehittämistavoitteet perustuvat valtakunnallisiin, seudullisiin ja alueellisiin tavoitteisiin. Kehittämistavoitteita ovat: - alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palveluverkon kehittäminen, - kaupan sijoittaminen nykyisen tai suunnitellun yhdyskuntarakenteen sisälle, - Euran keskustan kaupallisen vetovoiman vahvistaminen kaupan sijaintipaikkana ja osana Rauman seudun keskus- ja palveluverkkoa, - edellytysten luominen toimivalle kilpailulle ja vaihtoehtoisten kaupan sijaintipaikkojen turvaaminen pitkällä aikajänteellä, - kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikille väestöryhmille, - liikkumistarpeen ja asiointimatkoista aiheutuvien haittojen minimoiminen, - kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien edistäminen asiointimatkoilla. Kaupan sijoittumisperiaatteet ja esitys mitoituksesta Tavoitteena on Euran keskusta-alueen kaupallisen vetovoiman vahvistaminen merkittävänä kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena. Tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan tasapainon säilyttäminen päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupan ostovoiman vuodon vähentäminen niin, että kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa myös erikoiskaupassa. Kaupan sijoittumisperiaatteet: päivittäistavarakaupan suuret yksiköt sijoittuvat Euran ydinkeskustaan. Asuntoalueiden, entisten kuntakeskusten ja kylien lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa keskustahakuisen erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu Euran ydinkeskustaan, jonne sijoittuu monipuolisesti myös muun muassa kahvila- ja ravintolapalveluita, julkisia palveluita ja hallinnollisia palveluita sekä asumista ja työpaikkoja tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja muu keskustaan soveltumaton kauppa sijoittuu yleiskaavassa osoitettaville P2-alueille valta- ja kantateiden risteysalueille ydinkeskustan läheisyyteen Arvion mukaan Euran väestökehityksen edellyttämä liiketilan laskennallinen lisätarve on vuoteen 2035 mennessä noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 1000 k-m2, erikoiskauppaan noin k-m 2 ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja autokauppaan noin k-m 2.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17 (23) Euran kaupallisen vetovoiman säilyttämisen ja vahvistamisen näkökulmasta valtaosa liiketilan lisätarpeesta tulisi keskittää Euran ydinkeskustaan. Ydinkeskustaa tulisi kehittää kunnan tärkeimpänä kaupan alueena. Palvelujen keskittäminen ydinkeskustaan turvaa palvelujen alueellisen saatavuuden ja vahvistaa parhaiten Euran kaupallista vetovoimaa. Tärkeää on kehittää ydinkeskustaa ja keskustan läheisyydessä olevia tilaa vaativan kaupan alueita niin, että ne kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään. Kaupan nykytilanteen analyysin sekä ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitysarvioiden perusteella vähittäiskaupan mitoituksessa voidaan pitää lähtökohtana sitä, että päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve sijoittuu kokonaisuudessaan uusille osayleiskaavassa osoitetuille alueille (P1 ja P3), että valtaosa keskustahakuisen erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu keskustatoimintojen alueelle (C) ja valtaosa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu osayleiskaavassa osoitettaville tilaa vaativan kaupan alueille (P2). Taulukko 6. Esitys liiketilan lisätarpeen jakautumisesta alueittain Keskustatoimintojen alue (C) Pt-kaupan ja erikoiskaupan alueet (P1 ja P3) Tilaa vaativan kaupan alueet (P2) Muut alueet Liiketilan lisätarve Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tiva ja autokauppa Vähittäiskauppa yhteensä KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Kauppa ja palvelurakenne Vaikutusten arvioinnin yleiset lähtökohdat Yleiskaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lähtökohtana arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia kauppaan ja kaupan palvelurakenteeseen. Yleiskaavan sisältövaatimuksiin sisältyy elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Yleiskaavassa on oleellista osoittaa vähittäiskaupalle sellaisia alueita, joilla turvataan kaupan liiketoiminnan, toimivan kilpailun, palvelujen saavutettavuuden ja kestävän yhdyskuntakehityksen edistämisen tavoitteiden toteutuminen. Kilpailun näkökulmasta keskeistä on sijaintipaikkojen riittävyys ja kaavaratkaisujen joustavuus. Lisäksi arvioinnissa korostuvat maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ). Sisältövaatimuksiin sisältyvät tavoitteet keskusta-alueiden kaupan toimintaedellytysten turvaamisesta, kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta sekä kestävän palveluverkon kehityksestä ja sitä kautta kohtuullisista asiointimatkoista. Keskeisiä kysymyksiä arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia kaupan ja palvelurakenteen kehitykseen ovat seuraavat: - edistääkö osayleiskaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitystä? - miten osayleiskaava vaikuttaa keskusta-alueiden kaupalliseen vetovoimaan? - turvaako osayleiskaava kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset? - toteutuvatko toimivan kilpailun edellytykset ja alalle tulon mahdollisuudet? Onko kaupalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia ja kilpailukykyisiä liikepaikkoja?

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18 (23) Kaupan palveluverkon kehitys Kaupan palvelut ovat keskittyneet Euran ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen. Päivittäistavarakauppa ja keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuvat pääosin valtatien 12 eteläpuolelle Satakunnankadun varteen. Tilaa vaativan kaupan yksiköitä on sijoittunut valtatien 12 ja seututien 204 risteyksen tuntumaan valtatien molemmin puolin. Euran kaupallinen tarjonta on varsin monipuolinen ja se palvelee pääosin Euran asukkaita. Erikoiskaupassa Eura kuuluu Rauman asiointialueeseen. Vaikka Euran erikoiskaupan tarjonta on väestöpohjaan nähden varsin hyvä, asioidaan paljon myös Raumalla. Uusien kauppapaikkojen osoittaminen osayleiskaavassa mahdollistaa vähittäiskaupan tarjonnan monipuolistumisen ja sitä kautta Euran kaupallisen vetovoiman vahvistumisen. Palvelutarjonnan paraneminen omassa kunnassa vähentää asiointitarvetta Raumalla ja muissa suuremmissa keskuksissa ja luo seututasolla edellytykset alueellisesti tasapainoiselle vähittäiskaupan palveluverkolle. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen ja laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Uusien kaupan alueiden osoittaminen osayleiskaavassa tarjoaa vähittäiskaupan yksiköille liikenteellisesti vetovoimaisia kauppapaikkoja. Ostovoiman kehitystä ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uudet kaupan alueet tulevat ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Laskennallista liiketilatarvetta tarkastelemalla voidaan toisaalta myös määritellä kaupan alueiden enimmäismitoitus ts. kuinka paljon alueille voidaan toteuttaa liikerakentamista Euran ostovoiman kehitykseen perustuen niin, ettei liikerakentamisesta aiheudu haittaa olemassa olevalle vähittäiskaupalle. Euran oman väestön ostovoiman kehityksen perusteella arvioitu vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on yhteensä noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan osuus on k-m 2, erikoiskaupan osuus on noin k-m 2 sekä tilaa vaativan erikoiskaupan, autokaupan ja huoltamotoiminnan osuus noin k-m 2. Mikäli kaupan alueiden enimmäismitoitus määritellään Euran kysynnän pohjalta, ei alueiden toteuttamisella ole haitallisia vaikutuksia Euran olemassa olevien vähittäiskaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin Euran keskustassa eikä muualla kunnassa. Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Osayleiskaavan ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Kaupan eri toimialoilla on erilaisia vaatimuksia sijainnin suhteen. Päivittäistavarakauppa hakeutuu yleensä lähelle asukkaita keskustoihin tai asuntoalueille. Keskustahakuiselle erikoiskaupalle vetovoimaisin sijaintipaikka on ydinkeskusta. Paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle keskeisiä sijaintitekijöitä ovat riittävän suuret tontit, hyvä liikenteellinen saavutettavuus ja näkyvä sijainti. Osayleiskaavassa osoitetut kaupan alueet tarjoavat kaupan eri toimialoille kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja ja mahdollistavat uusien yksiköiden sijoittumisen Euraan ja luovat sitä kautta edellytykset toimivalle kilpailulle.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19 (23) 4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Yleiset lähtökohdat Arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen korostuvat yleiskaavan sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä, palvelujen saavutettavuudesta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytöllä tulee edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot tulee suunnata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Edelleen valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, ettei uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa tukemaan yhdyskuntarakennetta. Arvioinnissa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ), joissa korostuvat keskusta-alueen kaupan kehitys, kaupallisten palvelujen saavutettavuus sekä kestävän palveluverkon kehitys ja sitä kautta asiointimatkojen pituus. Yhdyskuntarakenteen kehitys Euran keskusta ja keskustan kaupan palveluiden laajenemisalue taajaman länsiosassa ovat osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eikä uuden liikerakentamisen osoittamisella alueille ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Alueet sijaitsevat Euran asutusrakenteen sisällä ja muodostavat myös Euran tärkeimmän asutuskeskittymän. Kevyen liikenteen etäisyydellä (3 km) alueista asuu noin 40 % Euran asukkaista. Osayleiskaavassa on osoitettu uusia kaupan alueita valtatien 12 ja kantatien 43 risteyksen tuntumaan, uusi päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan alue (P1) valtatien 12 pohjoispuolelle ja uusi päivittäistavarakaupan alue (P3) kantatien länsipuolelle. Alueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Keskeisestä sijainnista huolimatta päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan laajamittainen sijoittuminen ydinkeskustasta nähden eripuolelle valta- ja kantateitä voi hajauttaa tällä hetkellä varsin tiivistä Euran kaupallista rakennetta. Alueiden suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee varmistaa toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustasta ja läheisiltä asuntoalueilta uusille kaupan alueille. Osayleiskaavassa osoitetut tilaa vaativan kaupan alueet sijoittuvat olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa osoitetuista tilaa vaativan kaupan alueista kantatien 43 ja tien 2054 risteykseen sekä valtatien 12 ja seututien 204 risteykseen sijoittuvat alueet ovat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä ja alueille on myös olemassa olevat kevyen liikenteen yhteydet keskustasta. Seututien 204 ja tien 2054 risteykseen sijoittuva alue on olemassa olevaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolella. Alueen länsipuolella on osayleiskaavassa osoitettu teollisuusalue (T) ja eteläpuolelle uusia asuntoalueita (AP), joten alue sijoittuu suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen eikä sillä ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20 (23) Euran keskustan kehitys Euran keskusta on Satakunnan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä määritellyn tavoitteellisen palvelukeskusverkon mukaan kuntakeskus. Asutuksen ja työpaikkojen painopiste on keskustaajamassa. Euran ydinkeskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupallisten ja kulttuuristen palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Ydinkeskustan ulkopuolisia kaupan alueita tulee kehittää niin, ettei ydinkeskustan asema kunnan kaupan pääkeskuksena vaarannu. Palvelutarjonnan paraneminen ja monipuolistuminen vahvistavat Euran asemaa osana Rauman seudun kaupallista palveluverkkoa. Maakunta- ja seututasolla tämä tukee kaupan palveluverkon alueellisesti tasapainoista kehitystä, kun kaikki kaupan palvelut eivät keskity Raumalle tai muihin suuriin keskuksiin. Mikäli osayleiskaavassa osoitetuille ydinkeskustan ulkopuolisille kaupan alueille sallitaan vain tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen, ei alueiden toteutuksella ole haittavaikutusta Euran keskustan kehitykseen. Tilaa vaativa erikoiskauppa ei kilpaile keskustaan sijoittuvan päivittäistavarakaupan eikä keskustahakuisen erikoiskaupan kanssa. Lisäksi tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköt soveltuvat muun muassa suuren tilantarpeen ja toiminnan laadun vuoksi paremmin keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolloin keskustaaluetta voidaan kehittää paremmin keskustaan soveltuvien kaupan palvelujen sijaintipaikkana. Keskustan kehitystä arvioitaessa on muistettava, että keskustan kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Ydinkeskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupan palvelutarjonnan lisäksi myös mm. kulttuuri-, viihde- ja ravintolapalvelujen sekä julkisten palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Keskustan kehitykseen ja vetovoimaan vaikuttavat myös liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuus, fyysinen ympäristö, liiketilojen tarjonta, palvelutarjonnan monipuolisuus sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja aukioloajat. 4.3 Kaupan palvelujen saavutettavuus Yleiset lähtökohdat Arvioitaessa osayleiskaavan vaikutuksia kaupan palvelujen saavutettavuuteen lähtökohtana ovat yleiskaavan sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä ja palvelujen saavutettavuudesta, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Vaikutusten arvioinnissa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ). Säännösten mukaan kaupan palvelujen on oltava mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä ja palveluverkon on oltava sellainen, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitat mahdollisimman vähäiset.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21 (23) Vaikutukset saavutettavuuteen Euran nykyiset kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä. Henkilöautolla asiointimatkat ovat kohtuulliset kaikille Euran asukkaille. Kevyen liikenteen etäisyydellä (alle 3 kilometriä) asuu noin 40 % Euran väestöstä. Heillä on halutessaan mahdollisuus asioida päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälöissä henkilöauton sijaan ja rinnalla myös kävellen tai pyörällä. Euran ydinkeskustassa kaupan palvelut ovat saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Saavutettavuuden käsite voidaan ymmärtää ja sitä voidaan mitata monin eri tavoin. Saavutettavuuden tarkastelu painottuu yleensä päivittäistavarakauppaan ja fyysisen saavutettavuuden (=etäisyys myymälään) tarkasteluun. Erikoiskaupassa palvelujen fyysinen saavutettavuus ei ole samalla tavalla keskeinen kuin päivittäistavarakaupassa, koska erikoiskaupan myymälöissä asioidaan harvemmin. Erikoiskaupassa fyysistä saavutettavuutta tärkeämpää on tarjonnan monipuolisuus ja valintamahdollisuudet. Fyysisen saavutettavuuden (etäisyys myymälään) lisäksi kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan siis tarkastella myös koettuna saavutettavuutena. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kuluttaja kokee tavaroita hankkiessaan. Jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono, jos se aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä. Euran ydinkeskustassa vähittäiskaupan palvelut ovat saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Osayleiskaavan toteutuessa fyysisessä saavutettavuudessa ei tapahdu oleellista muutosta niille, jotka nykyisinkin asioivat Euran keskusta-alueen myymälöissä. Sen sijaan niille, jotka nykyisin asioivat esim. Raumalla, fyysinen saavutettavuus paranee, kun Euran palvelutarjonnan lisääntyessä ja monipuolistuessa voidaan Rauman sijasta ja rinnalla asioida lähempänä sijaitsevissa myymälöissä. Euraan sijoittuva kauppa vähentää Raumalle suuntautuvaa asiointiliikennettä ja sitä kautta myös liikenteestä aiheutuvia haittoja. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen parantavat myös kaupan palvelujen koettua saavutettavuutta lisäämällä valintamahdollisuuksia. Euran keskustan osayleiskaavassa on osoitettu tilaa vaativalle kaupalle sijaintipaikkoja valtateiden ja seututeiden risteysalueille. Alueet ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla eri puolilta kuntaa. Myös joukkoliikenteellä asiointi on mahdollista valtatien 12 ja kantatien 43 vaikutuspiirissä asuville, mutta saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen ratkaisuista eli reiteistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Saavutettavuus kevyellä liikenteellä on riippuvainen lähialueen väestömäärästä ja kevyen liikenteen yhteyksistä. Käytännössä valtaosa myös lähialueen asioinneista tehdään kuitenkin henkilöautolla. Henkilöautolla tehtävien asiointimatkojen kannalta koettuun saavutettavuuteen (ja liikenneturvallisuuteen) tulee vaikuttamaan omalta osaltaan alueiden liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuus, joihin on syytä kiinnittää huomiota yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Seuraavassa on esitetty yhteenveto kaupallisen selvityksen keskeisistä tuloksista: - Euran palvelutarjonta suhteessa väestöpohjaan on varsin hyvä erityisesti päivittäistavarakaupassa. Euran päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälät sekä kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin ydinkeskustaan valtatien 12 eteläpuolelle. Tilaa vaativan kaupan yksiköitä on sijoittunut lisäksi valtatien 12 ja seututien 204 risteyksen tuntumaan valtatien eteläpuolelle.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22 (23) - Euran keskustan osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi uutta kaupan aluetta valtatien 12 ja kantatien 43 risteyksen tuntumaan, päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan alue (P1) valtatien 12 pohjoispuolelle ja päivittäistavarakaupan alue (P3) valtatien 12 länsipuolelle. Lisäksi on osoitettu tilaa vaativan kaupan alueita valta-, kanta- ja seututeiden risteysten tuntumaan. Kaikki kaupan alueet sijoittuvat olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen. - Euran oman väestön ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu vähittäiskaupan laskennallinen liiketilatarve vuonna 2035 on yhteensä noin k-m 2, josta olemassa olevan kerrosalan osuus on noin k-m 2 ja liiketilan lisätarpeen osuus on noin k-m 2. Liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on päivittäistavarakaupassa noin k-m 2, erikoiskaupassa noin k-m 2 ja tilaa vaativassa kaupassa noin k-m 2. - Mikäli Euran kaupan alueiden enimmäismitoitus määritellään Euran oman väestön kysynnän pohjalta, ei alueiden toteuttamisella ole haitallisia vaikutuksia Euran vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Vähittäiskaupan mitoituksessa voidaan pitää lähtökohtana sitä, että päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve sijoittuu kokonaisuudessaan uusille osayleiskaavassa osoitetuille alueille (P1 ja P3), että valtaosa keskustahakuisen erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu keskustatoimintojen alueelle (C) ja että valtaosa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu osayleiskaavassa osoitettaville tilaa vaativan kaupan alueille (P2). - Uusien kauppapaikkojen osoittaminen osayleiskaavassa mahdollistaa vähittäiskaupan tarjonnan lisäämisen ja monipuolistumisen ja sitä kautta Euran kaupallisen vetovoiman säilymisen ja vahvistumisen. Palvelutarjonnan paraneminen omassa kunnassa vähentää tarvetta asioida Raumalla ja muissa suuremmissa keskuksissa ja luo edellytykset alueellisesti tasapainoisen palveluverkon kehitykselle seututasolla. - Osayleiskaavassa osoitettavat kaupan alueet tarjoavat vähittäiskaupalle kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja ja mahdollistavat uusien toimijoiden sijoittumisen Euraan ja luovat sitä kautta edellytykset toimivalle kilpailulle. - Euran keskustan osayleiskaavassa osoitettavat kaupan alueet sijaitsevat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla lähellä Euran ydinkeskustaa olemassa olevan tai suunnitellun yhdyskuntarakenteen sisällä. Alueiden toteutuksella ei ole merkittävää yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Alueet ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla eri puolilta kuntaa. Euran alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat alueille ovat valtaosalle kunnan asukkaista kohtuulliset. Myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä asiointi on mahdollista. Käytännössä valtaosa asioinneista tehdään kuitenkin henkilöautolla, jolloin saavutettavuuden kannalta on tärkeää huolehtia alueiden liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuudesta.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos 10.10.2012 Ympäristöministeriö I Esipuhe Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011, liite 1) tuli voimaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Kaupan palveluverkkoselvitys

Kaupan palveluverkkoselvitys SATAKUNTALIITTO Kaupan palveluverkkoselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 1 (123) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 SELVITYKSEN KESKEISIÄ KAUPAN

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot