Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817

2

3 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 1 (45) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Tarkasteltava vaikutusalue VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUT Maakuntakaavan kauppaa koskevat merkinnät ja määräykset Maakuntakaavaa koskevat selvitykset VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Lähtökohdat vaikutusten arvioinnille Kaupan palveluverkon kokonaisuus Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Yhteenveto Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Lähtökohdat vaikutusten arvioinnille Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Yhteenveto Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen Lähtökohdat vaikutusten arvioinnille Kaupan palveluverkon kokonaisuus Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset saavutettavuuteen ja liikkumiseen Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset saavutettavuuteen ja liikkumiseen Yhteenveto YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 37

4 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 2 (45) 1 JOHDANTO Keski-Suomen liiton maakuntahallitus päätti käynnistää laatimisen. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on muun muassa päivittää lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Vaihemaakuntakaavassa kaupallisen palveluverkon päivitys koskee lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueita (C, c), taajamatoimintojen alueita (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km, km-1). Keskustatoiminnat ja niiden alakeskukset sekä kuntakeskukset muodostavat Keski-Suomen keskusverkon. Siinä Jyväskylä on maakuntakeskus, Joutsa, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski aluekeskuksia. Jyväskylällä, Jämsällä ja Äänekoskella on lisäksi alakeskuksia. Maakuntakaavassa esitetyt kaupan palveluverkkoa koskevat ratkaisut perustuvat laadittuihin selvityksiin, joista keskeisimpiä ovat Keski- Suomen maakuntaa koskeva kaupallinen palveluverkkoselvitys sekä sitä täydentävät kuntakohtaiset kaupalliset selvitykset. Vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä ja maakuntakaava on etenemässä ehdotusvaiheeseen vuodenvaihteessa Tässä selvityksessä on arvioitu Keski-Suomen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa painotetaan maakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen sekä taajamatoimintojen alueiden muodostamaa kokonaisuutta. Arviointi täydentää ja kokoaa siten yhteen aikaisemmin laadittujen maakunnallisen palveluverkkoselvityksen ja kuntakohtaisten vaikutusten arviointien tuloksia. Vaikutusten arvioinnissa painottuu maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavaa koskevien sisältövaatimuksien (MRL 28 ) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimuksien (MRL 71 b ) toteutumisen arviointi. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on laadittu sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan yleispiirteisyys edellyttää. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään kaupan palvelurakenteeseen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen kohdistuviin vaikutuksiin. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin ja niissä esitettyihin ostovoiman kehitysarvioihin, tilastotietoihin ja paikkatietotarkasteluihin perustuen. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan sisältövaatimukset ja vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset sekä ympäristöministeriön laatimat ohjeet kaupan kaavoituksesta ja vaikutusten arvioinnista. Keski-Suomen kaupallisten vaikutusten arviointi on tehty Keski-Suomen liiton toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Keski-Suomen liiton yhteyshenkilönä on toiminut maakuntainsinööri Jarmo Koskinen. FCG:ssä selvityksen ovat laatineet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mari Kovasin.

5 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 3 (45) 2 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maakuntakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarvittavat alueet. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavan tehtävänä on ohjata seudullisen keskus- ja palveluverkon kehitystä. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset keskustatoimintojen alueet ja niiden ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt. Näille alueille esitetään myös vähittäiskaupan suuryksiköiden riittävällä tarkkuudella. Maakuntakaavassa tulee esittää myös merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alaraja. Maakuntakaavassa kaupallista palvelurakennetta tarkastellaan osana muuta alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä etsitään seudullisesti merkittäville vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvat alueet. Vähittäiskaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen osalta maakuntakaavan laadinnassa huomioon otettavista sisältövaatimuksista korostuvat erityisesti seuraavat: - maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, - alueiden käytön ekologinen kestävyys, - ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt, - maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten (71 ) mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Maakuntakaavalle esitetyt vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset ohjaavat maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin sisältöä. Erityisten sisältövaatimusten mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on katsottava, että: - suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, - alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä, - suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa on esitettävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden riittävällä tarkkuudella. Mitoituksen osoittaminen antaa lähtökohdat kaupan sijoittumisen ja mitoituksen vaikutusten arvioinnille.

6 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 4 (45) Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tarkastella, onko maakuntakaavan kaupallista palveluverkkoa ja taajamarakennetta koskevat ratkaisut maankäyttöja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisia. Arvioinnissa tuodaan esille mahdolliset haitalliset vaikutukset ja mikäli haitalliset vaikutukset ovat merkittäviä, esitetään suositukset kaavaratkaisujen tarkistamiselle. Kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevien kaavaratkaisujen vaikutusten arviointi tarkentuu yleispiirteiseltä kaavatasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle siirryttäessä. Maakuntakaavatasolla arvioidaan maakunnallisen palveluverkon muutoksia sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan yleispiirteisyys edellyttää ja antaa mahdollisuuden. Päämääränä on vaikutusten suunnan ja suuruusluokan hahmottaminen. Maakuntakaavassa esitetyillä kaupan aluevarauksilla ei yleensä ole konkreettista sisältöä kaavaa laadittaessa, mutta vaikutusten arvioinnilla voidaan kuitenkin varmistaa, että kauppaa koskevat ratkaisut ovat maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksien mukaisia. 2.2 Tarkasteltava vaikutusalue Keski-Suomen suunnittelualue on koko Keski- Suomi. Maakuntakaavan kaupalliset vaikutukset kohdistuvat pääosin Keski- Suomen maakuntaan, mutta erityisesti maakunnan raja-alueilla maakuntakaavalla voi olla vaikutuksia myös naapurimaakuntien alueelle VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUT 3.1 Maakuntakaavan kauppaa koskevat merkinnät ja määräykset Keski-Suomen tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Vaihemaakuntakaavassa on esitetty koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta. Kaupan palveluverkkoa ja merkitykseltään seudullisten suuryksiköiden sijoittamista on ohjattu keskustatoimintojen alue- ja kohdemerkintöjen (C ja c), keskustatoimintojen alakeskusten alue- ja kohdemerkintöjen (ca), vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdemerkintöjen sekä kaupallisten vyöhykkeiden merkintöjen (km-1, km-2) avulla. Vaihemaakuntakaavan yhteydessä on päivitetty taajamatoimintojen (A) aluevarausmerkintöjä. Taajamarajausten lähtökohtana ovat olleet yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukaiset nykyiset taajamat, kuntakaavoitus ja kunnissa tehdyt rakennemallityöt. Vaihemaakuntakaavan yhteydessä on tehty myös työpaikka- ja teollisuusalueiden (TP) tarkistuksia.

7 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 5 (45) Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: - päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja kaikissa taajamissa on k-m² - erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa on k-m² - muissa taajamissa erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² - Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² Edellä mainittuja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajoja suuremmat vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu maakuntakaavassa. Suunnittelumääräyksissä on määritelty seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen mahdollistavien merkintöjen osalta kaupan laatu ja. Keskustatoimintojen alueet ja kohteet (C, c) Kunta Keskustatoimintojen alueita on yhteensä kahdeksan. Keskustatoimintojen alueet on osoitettu Jyväskylässä, Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella aluemerkinnällä sekä Joutsassa ja Karstulassa kohdemerkinnällä. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Jyväskylän keskustaa lukuun ottamatta merkinnöille on osoitettu kohdekohtainen vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2000 k-m²). 1. Joutsa Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä Karstula Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Yli 2000 k-m 2 suuryksiköiden 4. vmk:ssa Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) Keskustatoimintojen alakeskuksia esitetään Jyväskylän kaupunkiseudulle, Jämsään, Kuhmoisiin ja Äänekoskelle. Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden alakeskukset esitetään alueina, muut kohdemerkinnällä. Alakeskukset on osoitettu niiden aluerakenteellisen aseman perusteella, joten vain osaan alakeskuksista voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Tällaisille alakeskuksille on osoitettu kohdekohtainen vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2000 k-m²).

8 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 6 (45) Kohde Kunta Yli 2000 k-m 2 suuryksiköiden 4. vmk:ssa 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi Eteläportti Jyväskylä Korpilahti Jyväskylä *) 4. Kuokkala Jyväskylä Palokka Jyväskylä Tikkakoski Jyväskylä *) 7. Vaajakoski Jyväskylä Halli Jämsä *) 9. Jämsänkoski Jämsä *) 10. Länkipohja Jämsä *) 11. Kuhmoisten keskusta Kuhmoinen *) 12. Laukaan keskusta Laukaa Lievestuore Laukaa *) 14. Muuramen keskusta Muurame Petäjäveden keskusta Petäjävesi Toivakan keskusta Toivakka *) 17. Uuraisten keskusta Uurainen *) 18. Suolahden keskusta Äänekoski *) *) alakeskuksiin voidaan toteuttaa paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä (yksikkökoko alle 3000 k-m2) Vähittäiskaupan suuryksiköt (km) Vähittäiskaupan suuryksiköitä esitetään 11 kappaletta. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajama alueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Uusia kohteita ovat Rokkakangas, Saunakylä, Putaanportti, Mustaniemi, Hirvaskangas, Kotakennäs ja Äänekoskentie. Kohteille on asetettu vähittäiskaupan ta ja laatua koskeva suunnittelumääräys. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Kohde Kunta Arvioitu kaupan Vähittäiskaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus Jyväskylä Palokankeskus Jyväskylä Paletti Kyyjärvi Rokkakangas Laukaa Saunakylä Muurame Putaanportti Pihtipudas Asemankangas Saarijärvi Mustaniemi Viitasaari Hirvaskangas Äänekoski Kotakennäs Äänekoski Äänekoskentie Äänekoski

9 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 7 (45) Kaupalliset vyöhykkeet (km-1) Kaupallisia vyöhykkeitä (km 1) ovat Jyväskylän Keljonkeskus Eteläportti ja Palokankeskus Kirri, Jämsän keskustan eteläpuolinen alue ns. Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho. Näille vyöhykkeille ohjataan seudullisesti merkittävät tilaa vaan erikoistavaran kaupan suuryksiköt. Vyöhykkeille on asetettu vähittäiskaupan, mihin lasketaan mukaan myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Kohde Kunta Arvioitu kaupan Vähittäiskaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus-Eteläportti Jyväskylä Ei arviota Palokankeskus-Kirri Jyväskylä Jämsän risteys Jämsä Ei arviota Humppi Karstula Ei arviota Yliaho Keuruu Kaupalliset vyöhykkeet (km-2) Kaupallisia vyöhykkeitä (km 2) on yksi: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama alue. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m². 3.2 Maakuntakaavaa koskevat selvitykset Keski-Suomen kauppaa koskevat merkinnät ja määräykset perustuvat koko maakuntaa koskevaan kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Kaupallinen palveluverkkoselvitys, osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys) ja sitä täydentäviin kuntakohtaisiin selvityksiin sekä kunnissa laadittuihin kaupallisiin selvityksiin. Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu kaupallinen palveluverkkoselvitys, joka jakautui kahteen osaan: Keski-Suomen kaupallinen selvitys ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys. Keski-Suomen kaupallisessa selvityksessä on kuvattu Keski-Suomen palveluverkon pääpiirteet, esitetty arvio Keski- Suomen maakunnan ostovoiman kehityksestä ja liiketilan laskennallisesta lisätilatarpeesta vuoteen 2030 sekä arvioitu potentiaaliset kaupan sijoittumisalueet. Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvityksessä on kuvattu Jyväskylän yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon nykytilanne ja kehitysnäkymät, Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehitysvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi sekä esitetty johtopäätökset Jyväskylän kaupan tavoitteellisesta palveluverkosta Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu täydentäviä selvityksiä Jämsän, Keuruun, Muuramen, Viitasaaren ja Äänekosken potentiaalisista vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisalueista. Kohdekohtaisissa selvityksissä on kuvattu kaupan nykytilanne ja kehitysedellytykset, arvioitu yhdyskuntarakenteeseen, kauppaan ja palvelurakenteeseen sekä liikenteeseen ja saavutettavuuteen kohdistuvat keskeiset vaikutukset sekä esitetty johtopäätökset maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Lisäksi maakuntakaavatyössä on hyödynnetty muita kunnissa laadittuja kaupallisia selvityksiä.

10 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 8 (45) Vaihemaakuntakaavaa varten laaditut kaupalliset selvitykset: - Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. FCG Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Jämsä. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Keuruu. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Muurame. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Viitasaari. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Äänekoski. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. FCG Muita kuntien laatimia kaupallisia selvityksiä: - Saarijärvi: Saarijärvi ja Pylkönmäki, kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy Laukaa: Ale-Makasiinin kaupallisten vaikutusten arviointi. Kaupallinen selvitys Insinööritoimisto Liidea Oy Keuruu: Kaupallinen asema. Entrecon Oy Joutsa: Yleiskaavan kaupallinen selvitys. Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG Jyväskylä: Tilaa vaa kauppa Jyväskylässä. Raportti. FCG Keuruu: Keuruun kaupan mitoitus. Ramboll Jyväskylä: Eteläportin kaupallinen selvitys, FCG Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, Keski-Suomen liitto/ Kaupan työryhmä Joutsa: Oravakiven alueen kaupallinen selvitys, FCG Ympäristöministeriön raportteja ja ohjeita: - Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ympäristöministeriön julkaisusarja, Maankäyttö- ja rakennuslaki Opas 4. Helsinki Kauppa kaavoituksessa, Ympäristöopas 115. Helsinki Kauppa maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriön raportteja 23/ Paljon tilaa vaan erikoistavaran kauppa. Ympäristöministeriön raportteja 16/ Selvitys seudullisista kaupan hankkeista. Ympäristöministeriön raportteja 2/ Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus, luonnos Ympäristöministeriö. Muita vaikutusten arvioinnissa käytettyjä selvityksiä ja suunnitelmia: - Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä (JYSELI 2025), 2009.

11 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 9 (45) 4 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Lähtökohdat vaikutusten arvioinnille Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lähtökohtana arvioitaessa vaihemaakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen vaikutuksia kaupan palvelurakenteeseen. Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen lainmukaisuutta ja vaikutuksia arvioitaessa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ). Sisältövaatimuksiin sisältyvät tavoitteet keskusta-alueiden kaupan toimintaedellytysten turvaamisesta, kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta sekä kestävän palveluverkon kehityksestä ja sitä kautta kohtuullisista asiointimatkoista. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen sisältyy maakuntakaavan sisältövaatimuksiin. Maakuntakaavassa on oleellista osoittaa seudullisesti merkittäville vähittäiskaupan suuryksiköille sellaisia alueita, joilla turvataan kaupan liiketoiminnan, toimivan kilpailun, palvelujen saavutettavuuden ja kestävän yhdyskuntakehityksen edistämisen tavoitteiden toteutuminen. Kilpailun näkökulmasta keskeistä on sijaintipaikkojen riittävyys ja kaavaratkaisujen joustavuus. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen on mahdollistettu keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten merkintöjen avulla sekä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköiden ja kaupallisten vyöhykkeiden merkintöjen avulla. Maakuntakaavassa on määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden. Keskeisiä kysymyksiä arvioitaessa kauppaa koskevien sijainti- ja mitoitusratkaisujen vaikutuksia kaupan palvelurakenteen kehitykseen ovat seuraavat: - ohjaako maakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut kaupan palveluverkon kehitystä alueellisesti tasapainoisesti? Onko maakunta-, seutuja kuntakeskuksilla mahdollisuus kehittää vetovoimaansa? - luoko maakuntakaava edellytykset keskusta-alueiden kaupallisen vetovoiman vahvistumiselle? Vahvistuuko keskusten asema kaupan sijaintipaikkana? - turvaako maakuntakaava kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset yleisesti koko maakunnassa ja erikseen keskusta-alueilla? - toteutuvatko toimivan kilpailun edellytykset ja alalle tulon mahdollisuudet? Onko merkitykseltään seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille riittävästi sijoittumismahdollisuuksia ja kilpailukykyisiä liikepaikkoja? - turvaako maakuntakaava lähipalveluiden toiminta- ja kehitysedellytykset?

12 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 10 (45) Kaupan palveluverkon kokonaisuus Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja Keski-Suomen mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa k-m 2 kaikissa taajamissa sekä erikoiskaupassa k-m 2 Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella, 5000 k-m 2 Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa ja 3000 k- m 2 muissa taajamissa. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja mahdollistaa sen, että 4. vaihemaakuntakaava ohjaa vain merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ja mitoitusta. Merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä voi sijoittua maakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille, vähittäiskaupan suuryksikkö- ja vähittäiskaupan vyöhyke -merkinnöillä osoitetuille alueille sekä väestöpohjaltaan suurimpiin alakeskuksiin. Kaupan palveluverkon alueellinen kehitys Keski-Suomen vähittäiskaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut antavat hyvän lähtökohdan alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Maakuntakaavassa osoitettu kaupan palveluverkko tukeutuu maakunnan aluerakenteeseen ja keskusverkkoon. Kaavaratkaisu luo edellytykset maakuntakeskuksen ja seutukeskusten kaupan kehitykselle ja vetovoiman vahvistumiselle. Keskusta-alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat pääosin olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavassa määritellyt keskustatoimintojen alueiden ja alakeskusten sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden ja kaupallisten vyöhykkeiden enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman kehitykseen perustuen, mikä luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Keskusta-alueiden kaupan kehitys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa keskusta-alueille ja vahvistaa keskusta-alueiden asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti. Keskustatoimintojen alueiden perustuu vaikutusalueen väestön kysyntään, mutta tarkoituksenmukaisella ylimitoituksella on otettu huomioon myös ostovoiman siirtymät ja maakuntakaavalle tarkoituksenmukainen ohjausvaikutus. Vaikutusalueen kysyntään perustuva mitoitus luo edellytykset myös kuntakeskusten ja taajamien kaupan kehitykselle. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan uusi liikerakentaminen on uusilla kuten myös olemassa olevilla kaupan alueilla tilaa vaan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskusta-alueiden kaupan kanssa. Näin ollen vähittäiskaupan suuryksiköillä ja vähittäiskaupan vyöhykkeillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin.

13 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 11 (45) Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Väestönmäärän ja ostovoiman kasvu mahdollistavat kaupan kehittymisen. Väestökehityksen seurauksena merkittävin vähittäiskaupan kehityspotentiaali on Jyväskylän seudulla, jossa ostovoiman kasvu mahdollistaa sekä olemassa olevien palveluiden kehittämisen että uuden liiketilan rakentamisen. Muilla seuduilla vähittäiskaupan ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve on vähäisempää, mutta maakuntakaava mahdollistaa kaupan kehityksen myös näillä alueilla. Maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusalueilla on riittävän suuri väestöpohja monipuolisen tarjonnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Keski-Suomen kauppaa koskevat ratkaisut vahvistavat Jyväskylän ja sitä kautta koko maakunnan valtakunnallista asemaa, mutta luovat edellytykset myös seutukeskusten kaupallisen aseman vahvistumiselle maakunnan sisällä. Riittävä luo edellytykset vähittäiskaupan toiminnalle ja kehitykselle koko maakunnassa. Maakuntakaavan sijainti- ja mitoitusratkaisut tarkentuvat kuntakaavoituksen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kuntakaavoituksella ratkaistaan myös merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta keskusta-alueiden ulkopuolelle uusia, merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä päivittäistavarakauppaan. Kaavaratkaisu ohjaa seudullisesti merkittävät uudet suuret päivittäistavarakaupan yksiköt keskusta-alueille, mikä osaltaan parantaa ja luo edellytyksiä myös lähipalveluiden toiminta- ja kehitysedellytyksille muilla taajamatoimintojen alueilla. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitetuille vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille sijoittuva uusi liikerakentaminen on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa, joten kaavaratkaisu ohjaa myös ns. keskustahakuisen erikoiskaupan uudet seudullisesti merkittävät yksiköt keskusta-alueille. Keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden luo edellytykset erikoiskaupan kehitykselle Jyväskylän seudun lisäksi myös seutukuntakeskuksissa. Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Maakuntakaavan ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Sijoittumispaikkojen runsaus luo edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Keski-Suomen ratkaisut tarjoavat erityisesti tilaa vaan erikoistavaran kaupalle runsaasti uusia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava ohjaa merkitykseltään seudulliset uudet päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan suuryksiköt keskustatoimintojen alueille. Maakuntakaavan myötä keskusta-alueiden kaupallinen painoarvo ja vetovoima vahvistuvat, mikä turvaa olemassa olevan kaupan kehityksen, mutta voi luoda edellytyksiä myös uusien liikepaikkojen kehittämiselle keskusta-alueilla erityisesti erikoiskaupassa.

14 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 12 (45) Keskustatoimintojen alueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu sijoittumispaikkoja vähittäiskaupan suuryksiköille. Osoitetut alueet ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita ja suunnittelumääräysten mukaan alueille sijoittuva uusi liikerakentaminen on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskusta-alueelle soveltumatonta kauppaa. Tämä voi heikentää toimivan kilpailun edellytyksiä kaikilla vähittäiskaupan toimialoilla vahvistamalla olemassa olevien toimijoiden asemaa, koska kilpailijat eivät voi sijoittua ja laajentaa myymäläverkkoaan samoille alueille. Enimmäismitoitus suhteessa laskennalliseen liiketilatarpeeseen Keski-Suomen oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 on yhteensä noin k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin k-m 2, tilaa vaaan erikoiskauppaan noin k-m 2 ja autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin k-m 2. Maakuntakaavassa osoitettujen ten määrä on yhteensä k-m 2, josta kohdistuu keskustatoimintojen alueille ja alakeskuksiin k-m 2 (ei sisällä Jyväskylän keskustatoimintojen alueen kauppaa) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille (pääosin tilaa vaan erikoistavaran kauppaa) k-m 2. Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m 2 Enimmäismitoitus, k-m 2 Päivittäistavara- Tiva, auto- LIIKETILA- C ja c ca km km-1 ENIMMÄISkauppa ja muu kauppa ja TARVE (sis.suur- (sis.suur- (sis.kaiken (sis.kaiken MITOITUS erikoiskauppa huoltamot YHTEENSÄ yksiköt) yksiköt) kaupan) kaupan) YHTEENSÄ Joutsa Luhanka Joutsan seutu Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Jämsä Kuhmoinen Jämsän seutu Keuruu Multia Keuruun seutu Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi "Saarijärven seutu" Kinnula Pihtipudas Viitasaari "Viitasaaren seutu" Saarijärvi-Viitasaari Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI

15 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 13 (45) Ostovoiman siirtymä kasvattaa liiketilatarvetta. Koko maakunnan tasolla ostovoiman siirtymä oli vuonna 2007 positiivinen kaikissa toimialaryhmissä (ptkauppa +15 %, muu erikoiskauppa +12 %, tilaa vaa kauppa +7 % sekä autokauppa ja huoltamotoiminta +7 %). Ostovoiman siirtymän säilyttäminen vuoden 2007 tasolla, lisää liiketilatarvetta vuoteen 2030 päivittäistavarakaupassa noin k-m 2, muussa erikoiskaupassa noin k-m 2, tilaa vaassa erikoiskaupassa noin k-m 2 sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin k-m 2 eli yhteensä noin k-m 2. Suurin osa ostovoiman siirtymien synnyttämästä lisäliiketilatarpeesta kohdistuu Jyväskylään Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Seuraavassa on arvioitu, miten merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille vaikuttaa kaupan palvelurakenteeseen seututasolla. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon niitä keskustatoimintojen alueita, joille enimmäismitoituksen mukaan ei voi sijoittua merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keskeisiä näkökulmia tarkastelussa ovat: kaupan palveluverkon alueellinen kehitys, keskusta-alueiden kaupan kehitys sekä kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Jyväskylän seudulla merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä voi sijoittua Jyväskylän keskustatoimintojen alueelle sekä Eteläporttiin, Kuokkalaan, Palokkaan ja Vaajakoskelle sekä Hankasalmen, Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden keskusta-alueille, jotka on osoitettu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alakeskus -merkinnällä. Jyväskylän keskustatoimintojen alueelle ei ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikköjen ta. Eteläportin on k-m 2, Kuokkalan, Palokan, Vaajakosken ja Laukaan keskustan k-m 2, Muuramen keskustan k-m 2 sekä Hankasalmen ja Petäjäveden keskustojen k-m 2. Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa kuntien omiin suunnitelmiin ja vaikutusten arviointeihin perustuen. Vähittäiskaupan suuryksikköjen keskusta-alueilla on määritelty keskusten vaikutusalueen ostovoiman perusteella, mikä mahdollistaa kaupan palveluverkon tasapainoisen kehityksen koko seudulla. Kaavaratkaisu vahvistaa Jyväskylän, Jyväskylän seudun ja sitä kautta koko maakunnan valtakunnallista vetovoimaa, mutta luo edellytykset myös alakeskusten kaupallisen aseman vahvistumiselle seudun sisällä. Maakuntakaavaratkaisu turvaa Jyväskylän keskustatoimintojen alueen kehittymisen maakunnallisena kaupan pääkeskuksena. Seudun alakeskusten riittävät enimmäismitoitukset luovat edellytyksiä näiden keskusta-alueiden kehittämiselle. Toisaalta enimmäismitoitukset turvaavat, että Jyväskylän keskustatoimintojen alue ja Jyväskylän ydinkeskusta muodostavat maakunnan kaupallisen pääkeskuksen tulevaisuudessakin. Keski-Suomen muilla seuduilla merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä voi sijoittua Joutsan, Jämsän, Karstulan, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustatoimintojen alueille (C, c). Keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoitukseksi on määritelty seudun väestöpohjaan perustuen Jämsässä ja Äänekoskella k-m 2, Keuruulla ja Saarijärvellä k-m 2, Viitasaarella k- m 2 sekä Joutsassa ja Karstulassa k-m 2. Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa kuntien omiin suunnitelmiin ja vaikutusten arviointeihin perustuen.

16 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 14 (45) Maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet enimmäismitoituksineen luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle Keski-Suomen eri seutukunnissa. Kaavaratkaisu vahvistaa seutukeskusten keskusta-alueiden kaupallista vetovoimaa ja asemaa vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintipaikkana sekä asemaa seudullisina kaupan keskuksina osana koko maakunnan kaupan palveluverkkoa. Jämsän, Karstulan, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukset mahdollistavat keskusta-alueiden kehityksen, kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset sekä uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen keskustoihin. Joutsassa keskusta-alueen ei mahdollista uusien merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista keskusta-alueelle (nykyisten vähittäiskaupan suuryksiköiden pinta-ala noin k-m 2 ), mikä voi lisätä paineita vähittäiskaupan suuryksikköjen hakeutumiseen keskusta-alueen ulkopuolelle. Arvioitaessa kaupan palveluverkon alueellisesti tasapainoista kehitystä keskeinen lähtökohta on alueen ostovoiman kehitys ja sen pohjalta arvioitu liiketilatarve. Seutukeskusten keskustatoimintojen alueiden ten määrittelyssä voidaan pitää lähtökohtana sitä, että liiketilatarve syntyy päivittäistavarakaupassa keskuskaupungin/-kunnan oman ja erikoiskaupassa koko vaikutusalueen/seudun ostovoiman kautta. Lisäksi enimmäismitoituksen määrittelyssä voidaan ottaa huomioon ostovoiman siirtymät, eli seudun ulkopuolelta tuleva ostovoima (matkailijat, ohikulkuliikenne). Enimmäismitoituksen tulisi olla sellainen, että se mahdollistaa paitsi keskuskaupungin/-kunnan keskustan kaupan monipuolisen kehittämisen myös vaikutusalueen/seudun alakeskusten kaupan toimintaedellytykset. Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Äänekosken keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden on varsin suuri suhteessa laskennalliseen liiketilatarpeeseen, mikä mahdollistaa päivittäistavarakaupan ja muun erikoiskaupan liiketilan sijoittumisen lähes kokonaan keskuskaupungin/-kunnan keskustaan sijoittuviin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Toisaalta riittävän suuri turvaa keskusta-alueen joustavan kehittämisen, ottaa huomioon ostovoiman siirtymät, vähentää paineita vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskusta-alueen ulkopuolelle sekä luo edellytykset toimivalle kilpailulle Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa on mahdollistettu vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle vähittäiskaupan suuryksikkö (km) ja vähittäiskaupan vyöhyke (km-1) merkinnöillä. Maakuntakaavassa osoitetuista vähittäiskaupan suuryksiköistä ja vähittäiskaupan vyöhykkeistä Jyväskylän Keljonkeskus, Palokankeskus, Keljonkeskus- Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri, Kyyjärven Paletti, Saarijärven Asemankannas sekä Äänekosken Hirvaskangas ja Äänekoskentie ovat olemassa olevia seudullisesti merkittäviä kaupan alueita. Muut maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet ovat uusia seudullisesti merkittävän kaupan alueita, joilla tällä hetkellä toimivat vähittäiskaupan yksiköt eivät ole maakuntakaavan määrittelyn mukaan seudullisia. Maakuntakaavassa osoitetuista alueista Laukaan Rokkakangas, Muuramen Saunakylä, Jämsän risteys ja Karstulan Humppi ovat kokonaan uusia seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueita, joilla ei tällä hetkellä ole vähittäiskaupan suuryksiköitä.

17 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 15 (45) Seuraavassa on arvioitu, miten merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille vähittäiskaupan suuryksikköjen alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille vaikuttaa kaupan palvelurakenteeseen seututasolla. Keskeisiä näkökulmia tarkastelussa ovat: kaupan palveluverkon alueellinen kehitys, keskusta-alueiden kaupan kehitys sekä kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Jyväskylän seudulla merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä voi sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä osoitetuille alueille Jyväskylässä Keljonkeskukseen ja Palokankeskukseen, Laukaalla Rokkakankaalle ja Muuramessa Saunakylän alueelle sekä vähittäiskaupan vyöhyke -merkinnällä osoitetuille alueille Jyväskylässä (Keljonkeskus-Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri). Jyväskylän Keljonkeskuksen vähittäiskaupan on k- m 2, Palokankeskuksen k-m 2, Rokkakankaan k-m 2 ja Saunakylän k-m 2. Jyväskylään osoitettujen vähittäiskaupan vyöhykkeiden on k-m 2. Osoitetuista alueista Rokkakangas ja Saunakylä ovat uusia seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueita. Muut alueet ovat jo nykytilanteessa seudullisia kaupan keskuksia. Maakuntakaavassa osoitettujen alueiden olemassa oleva vähittäiskaupan pinta-ala on noin k-m 2, joten enimmäismitoitukset sallivat noin k-m 2 :n liiketilan lisäyksen. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet yhdessä keskustatoimintojen alueiden ja alakeskusten kanssa luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle Jyväskylän seudulla. Riittävät enimmäismitoitukset mahdollistavat seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman perusteella niin, että myös paikallisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ja muun vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät. Kaavaratkaisut mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisen Jyväskylän ydinkeskustan eteläpuolisille alueille, mikä tasapainottaa tällä hetkellä Jyväskylän ydinkeskustan pohjoispuolelle painottuvaa vähittäiskaupan palveluverkkoa monilla tilaa vaan erikoiskaupan toimialoilla. Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet sijoittuvat lähelle keskustatoimintojen alueita ja alakeskuksia, jolloin ne parhaiten tukevat keskustojen kehitysedellytyksiä. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille sijoittuva uusi liikerakentaminen on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskustaalueiden kaupan kanssa, joten ne eivät merkittävästi haittaa keskustojen kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Keski-Suomen muilla seuduilla vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnällä osoitettuja alueita ovat Kyyjärven Paletti, Pihtiputaan Putaanportti, Saarijärven Asemankannas, Viitasaaren Mustaniemi sekä Äänekoskella Hirvaskangas, Kotakennäs ja Äänekoskentie. Vähittäiskaupan vyöhyke -merkinnällä on osoitettu Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho.

18 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 16 (45) Paletin, Asemankannaksen, Hirvaskankaan ja Äänekoskentien alueilla toimii jo tällä hetkellä maakuntakaavan määräysten mukaisia merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Sen sijaan Putaanportin, Mustaniemen, Kotakennään, Jämsän Risteyksen, Humpin ja Yliahon alueilla toimivat vähittäiskaupan yksiköt ovat maakuntakaavassa määriteltyä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaa pienempiä. Maakuntakaavassa osoitettujen alueiden olemassa oleva vähittäiskaupan pinta-ala on noin k-m 2 ja maakuntakaavassa määritelty k- m 2, joten enimmäismitoitukset sallivat noin k-m 2 :n liiketilan lisäyksen osoitetuille alueille. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet yhdessä keskustatoimintojen alueiden kanssa luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle seutukunnissa. Riittävät enimmäismitoitukset mahdollistavat seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen. Enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman perusteella niin, että myös paikallisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ja muun vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät. Maakuntakaavassa esitetty vähittäiskaupan suuryksiköiden ja vyöhykkeiden on Joutsan ja Jyväskylän seutuja lukuun ottamatta suurempi kuin seudun tilaa vaan erikoiskaupan sekä autokaupan ja huoltamoiden laskennallinen liiketilatarve Tämä mahdollistaa tilaa vaan erikoiskaupan sekä autokaupan ja huoltamoiden liiketilan sijoittumisen lähes kokonaan maakuntakaavassa osoitetuille seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille. Toisaalta riittävän suuri turvaa alueen joustavan kehittämisen, ottaa huomioon ostovoiman siirtymät ja luo edellytykset toimivalle kilpailulle. Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ja vähittäiskaupan vyöhykkeet sijoittuvat Karstulan Humpin ja Äänekosken Hirvaskankaan alueita lukuun ottamatta lähelle keskustatoimintojen alueita, jolloin ne parhaiten tukevat keskustojen kehitysedellytyksiä. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille sijoittuva uusi kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskusta-alueiden kaupan kanssa, joten ne eivät merkittävästi haittaa keskustojen kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja vähittäiskaupan vyöhykkeiden suhteessa keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukseen tulisi määritellä niin, ettei keskustojen ulkopuolelle sijoittuva kauppa aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustojen kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Esitetyt vähittäiskaupan suuryksiköiden ja vähittäiskaupan vyöhykkeiden enimmäismitoitukset ovat Jämsän ja Keuruun seuduilla pienemmät, Äänekosken seudulla yhtä suuret sekä Saarijärven ja Viitasaaren seuduilla suuremmat kuin seutujen keskustatoimintojen alueiden.

19 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 17 (45) Yhteenveto Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Suomen keskustatoimintojen alueiden keskeiset kaupan palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset. Alue / kohde Enimmäismitoitus (k-m 2 ) Merkitys kaupan palveluverkossa / kaupan laatu Vaikutus kaupan palvelurakenteen kehitykseen Keskustatoimintojen alue, kohde (C, c) Joutsa Seudun pääkeskus / pt, ek, Jyväskylä Ei määritelty Maakunnan pääkeskus / pt, ek, Karstula Palvelu-/kuntakeskus / pt, ek, Jämsä Seudun pääkeskus / pt, ek, Keuruu Seudun pääkeskus / pt, ek, Saarijärvi Seudun pääkeskus / pt, ek, Viitasaari Seudun pääkeskus / pt, ek, Äänekoski Seudun pääkeskus / pt, ek, Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Hankasalmen Seudun alakeskus / keskusta pt, ek, Eteläportti, Seudun alakeskus / Jyväskylä pt, ek, Kuokkala, Seudun alakeskus / Jyväskylä pt, ek, Palokka, Seudun alakeskus / Jyväskylä pt, ek, Vaajakoski, Seudun alakeskus / Jyväskylä pt, ek, Laukaan Seudun alakeskus / keskusta pt, ek, Muuramen Seudun alakeskus / keskusta pt, ek, Petäjäveden Seudun alakeskus / keskusta pt, ek, Muut alakeskukset Seudun alakeskus / pt, ek, / ei seudullisesti merkittävää kauppa Vahvistaa Joutsan keskustan kaupallista vetovoimaa ja asemaa seudun pääkeskuksena. Enimmäismitoitus ei mahdollista uusien seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista. Vahvistaa Jyväskylän keskustan kaupallista vetovoimaa ja turvaa Jyväskylän ydinkeskustan aseman koko maakunnan kaupan keskuksena. Enimmäismitoituksen esittämättä jättäminen mahdollistaa ydinkeskustan kehittämisen monipuolisena kaupan alueena. Vahvistaa Karstulan keskustan kaupallista vetovoimaa ja asemaa monipuolisena kaupan keskuksena osana Saarijärven seutua. Keskustatoimintojen alueet enimmäismitoituksineen vahvistavat seutukeskuksen keskustaalueen kaupallista vetovoimaa ja asemaa seudun monipuolisena kaupan keskuksena. Enimmäismitoitus turvaa vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palvelurakenteen kehitykselle maakunnassa. Keskustatoimintojen alakeskukset enimmäismitoituksineen vahvistavat alakeskusten kaupallista vetovoimaa ja luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palvelurakenteen kehitykselle seudulla. Täydentävät vähittäiskaupan suuryksikköjen muodostamaa palveluverkkoa ja mahdollistavat paikallisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ja muun vähittäiskaupan sijoittumisen.

20 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 18 (45) Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Suomen vähittäiskaupan suuryksiköiden ja vähittäiskaupan vyöhykkeiden keskeiset kaupan palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset. Alue / kohde Enimmäismitoitus (k-m 2 ) Merkitys kaupan palveluverkossa / kaupan laatu Vaikutus kaupan palvelurakenteen kehitykseen Vaikutus keskustan kehitykseen ja keskustan kauppaan Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Keljonkeskus, Jyväskylä Seudullinen kaupan keskus / pt, ek, Palokankeskus, Jyväskylä Seudullinen kaupan keskus / pt, ek, Paletti, Kyyjärvi Seudullinen kaupan keskus / pt, ek, Rokkakangas, Laukaa Saunakylä, Muurame Putaanportti, Pihtipudas Asemankannas, Saarijärvi Mustaniemi, Viitasaari Hirvaskangas, Äänekoski Seudullinen kaupan keskus / Seudullinen kaupan keskus / Seudullinen kaupan keskus / Seudullinen kaupan keskus / Seudullinen kaupan keskus / Seudullinen kaupan keskus / Turvaa nykyisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueen toiminta- ja kehitysedellytykset. Turvaa nykyisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueen toiminta- ja kehitysedellytykset. Mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän kaupan alueen toteuttamisen. Mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän kaupan alueen toteuttamisen. Tasapainottaa Jyväskylän seudun kaupan palveluverkkoa. Mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän kaupan alueen toteuttamisen. Turvaa nykyisten kaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytykset. Turvaa nykyisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueen toiminta- ja kehitysedellytykset. Mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän kaupan alueen toteuttamisen. Turvaa nykyisten kaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytykset. Turvaa nykyisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueen toiminta- ja kehitysedellytykset. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, korvannut jo nykytilanteessa suuren osan keskustan kaupan palvelutarjonnasta. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei tue Äänekosken keskustan ja muiden kaupan alueiden kaupan kehitystä.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Keski-Suomen liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.9.2017 Keski-Suomen liitto KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 SISÄLTÖ 1. ALKUSANAT

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 17.8.2017 / LBer Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA Sisällys 1. Kaupan ohjauksen tarkistustarpeet

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Ehdotus 12.12.2012 1 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO... 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO Muistiota on täydennetty kaavoitusprosessin edetessä. Viimeisin päivitys 18.4.2013 KESKI-SUOMEN LIITTO JA KAUPAN TYÖRYHMÄ 1 Sisältö Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Luonnos Maakuntahallitus 15.6.2012 1 KESKI SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO... 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 24.11.2016/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 22.8.2017/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA Keski-Suomen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4. Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.2012 Kaupan oppaan tilanne Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskeva

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen.

PÄÄTÖS Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2014 DNr:o YM3/5222/2013 ASIA Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Puolustusministeriö Keski-Suomen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos 10.10.2012 Ympäristöministeriö I Esipuhe Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011, liite 1) tuli voimaan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen 4.VMK (luonnos) Lausunnot ja vastineet, MH 28.11.2012, 159

Keski-Suomen 4.VMK (luonnos) Lausunnot ja vastineet, MH 28.11.2012, 159 4. VMK (KAAVALUONNOS) MH 28.11.2012 159 Vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja tarvittavilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta, osoittaa

Lisätiedot

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Lausunto 1 (6) 22.08.2016 101 327/04.00.01/2016 Maakuntahallitus Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi YM019:00/2015 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen SEMINAARIN OHJELMA 9.00 Maakuntakaavatyön tilanne, Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Kaupan suunnittelukysymykset

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN OSIA KORTTELEISTA 1106 JA 1108 SEKÄ NÄIHIN LIITTYVISTÄ

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus MAL työpaja Joensuu 29.09.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavan 4. vaihe eteneminen MKH päätti käynnistää mk 4. vaiheen

Lisätiedot