Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449

2

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 1 (37) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tausta ja lähtökohdat Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointi VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ JA TARJONTA Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Vähittäiskaupan tarjonta: toimipaikat ja myynti Ostovoiman siirtymät ARVIO OSTOVOIMAN KEHITYKSESTÄ VUOTEEN Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoima Vapaa-ajan asukkaiden ostovoima Matkailijoiden kulutus LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE ETELÄ-SAVOSSA Laskentaperusteet Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoimaan perustuva liiketilatarve Vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden vaikutus liiketilatarpeeseen VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUS ETELÄ-SAVOSSA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Päivittäistavarakaupan myymälätyypit Liite 2. Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat... 36

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 2 (37) Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja lähtökohdat Etelä-Savon maakuntaliitto tutkii tarpeita vähittäiskaupan suuryksiköitä käsittelevän maakuntakaavan päivityksen käynnistämiseksi. Tarkastelun pohjaksi on laadittu vähittäiskaupan kokonaismitoituslaskelma. Laskelmassa on arvioitu Etelä-Savon maakunnan väestön ja vapaa-ajan asukkaiden sekä Etelä- Savossa matkailevien kotimaalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvan kulutuksen kehitys sekä vähittäiskaupan pintaalatarve toimialaryhmittäin vuonna Laskelma toimii lähtötietona maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen kaupallisille selvityksille. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten osalta tuli voimaan Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaaminen ja keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Lakimuutoksen jälkeen kauppa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja, myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Vähittäiskaupan kokonaismitoituslaskelma on laadittu Etelä-Savon maakuntaliiton toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä, jossa työn on laatinut FM Taina Ollikainen. Etelä-Savon maakuntaliiton yhteyshenkilönä on toiminut kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen. 1.2 Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointi Kaupan palveluverkon kehittäminen sijainti- ja mitoitusratkaisuineen edellyttää arviota vähittäiskaupan kokonaismitoituksesta. Vaikutusalueen kysyntään perustuvalla mitoituksella luodaan edellytykset palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen tasapainoiselle kehitykselle, toimivalle kilpailulle ja vähittäiskaupan liiketoiminnan kannattavuudelle sekä palvelujen mahdollisimman hyvälle saavutettavuudelle. Kokonaismitoituksen arvioinnissa tarvitaan tiedot muun muassa tarkasteltavan alueen väestömäärästä ja sen kehityksestä, yksityisestä kulutuksesta ja sen kehityksestä, vähittäiskaupan toteutuneesta myynnistä ja sen kehityksestä, vähittäiskaupan myyntitehokkuudesta ja sen kehityksestä, olemassa olevasta pinta-alasta sekä myymäläpoistumasta. Lisäksi kokonaismitoituksen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon alueen ulkopuolelta tuleva (esim. lomaasukkaiden ja matkailijoiden) ostovoima. Kilpailun toimivuuden turvaamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi kaupan kokonaismitoituksen arvioinnissa voidaan myös varautua jonkin verran arvioitua suurempaan kasvuun.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 3 (37) Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointia on kuvattu muun muassa ympäristöministeriön ohjeessa Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus (Ympäristöministeriö 2013). Seuraavassa kaaviossa on kuvattu ne asiat, jotka vaikuttavat vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen ja jotka tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kokonaismitoituksen arvioinnissa. Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointi (Ympäristöministeriö 2013).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 4 (37) 2 VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ JA TARJONTA 2.1 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Etelä-Savon kokonaisostovoima muodostuu vakituisen väestön, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden kulutuksesta. Suuresta vapaa-ajan asuntojen määrästä johtuen vapaa-ajan asukkaiden kulutuksella on Etelä-Savossa erityisen suuri merkitys. Ostovoima kuvaa alueen kuluttajien ostovoimapotentiaalin, mutta ei sitä, missä potentiaali toteutuu myyntinä. Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoima Väestömäärä Vakituisen väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on arvioitu vuoden 2012 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Etelä-Savossa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä asukasta. Taulukko 1. Etelä-Savon väestömäärä vuonna 2012 (Tilastokeskus) Väestömäärä 2012 Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Kulutusluvut Kulutuslukuina on käytetty Etelä-Savon keskimääräisiä kulutuslukuja ( / asukas/vuosi), jotka on arvioitu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ja vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta (www.tuomassantasalo.fi, ). Seuraavassa taulukossa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt vuoden 2012 kulutusluvut. Taulukko 2. Vähittäiskaupan kulutusluvut 2012 (www.tuomassantasalo.fi) Kulutusluku 2012, /asukas/vuosi Päivittäistavarakauppa Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Yhteensä 8 601

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 5 (37) Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoima Etelä-Savon vähittäiskaupan ostovoima oli vuonna 2012 noin 947 miljoonaa euroa, josta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 433 miljoonaa euroa, muuhun erikoiskauppaan noin 330 miljoonaa euroa ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 184 miljoonaa euroa. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoima oli vuonna 2012 noin 372 miljoonaa euroa. Taulukko 3. Arvio Etelä-Savon väestön ostovoimasta 2012 OSTOVOIMA 2012, milj.euroa Muu erikois- Tilaa vaativa Vähittäiskauppa Autokauppa ja Yhteensä Päivittäistavara- kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Enonkoski 4,3 3,3 1,8 9,5 3,7 13,2 Heinävesi 10,6 8,0 4,5 23,1 9,1 32,2 Hirvensalmi 6,7 5,1 2,9 14,7 5,8 20,4 Joroinen 14,9 11,4 6,4 32,7 12,8 45,5 Juva 19,2 14,6 8,2 41,9 16,4 58,3 Kangasniemi 16,5 12,6 7,0 36,1 14,2 50,2 Mikkeli 154,0 117,2 65,5 336,7 132,2 468,9 Mäntyharju 17,9 13,7 7,6 39,3 15,4 54,7 Pertunmaa 5,2 4,0 2,2 11,5 4,5 16,0 Pieksämäki 54,8 41,7 23,3 119,9 47,1 166,9 Puumala 6,7 5,1 2,9 14,7 5,8 20,4 Rantasalmi 11,1 8,4 4,7 24,2 9,5 33,7 Savonlinna 103,3 78,7 44,0 225,9 88,7 314,6 Sulkava 8,0 6,1 3,4 17,6 6,9 24,5 ETELÄ-SAVO 433,3 329,9 184,4 947,6 372, ,5 Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden ostovoima Kesämökkien määrä Vapaa-ajan asukkaat tuovat merkittävän lisän Etelä-Savon kokonaisostovoimaan. Vuoden 2012 lopussa Etelä-Savossa oli yhteensä kesämökkiä. Kesämökkien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla keskimäärin 1,0 % vuodessa. Taulukko 4. Kesämökkien määrän kehitys (Tilastokeskus) Kesämökkien Muutos määrä lkm % %/vuosi Enonkoski ,1 % 1,1 % Heinävesi ,4 % 1,7 % Hirvensalmi ,1 % 1,0 % Joroinen ,1 % 0,9 % Juva ,6 % 0,8 % Kangasniemi ,5 % 1,1 % Mikkeli ,7 % 0,7 % Mäntyharju ,9 % 0,8 % Pertunmaa ,6 % 1,1 % Pieksämäki ,1 % 0,7 % Puumala ,5 % 1,6 % Rantasalmi ,1 % 1,2 % Savonlinna ,1 % 1,3 % Sulkava ,9 % 2,2 % ETELÄ-SAVO ,4 % 1,0 %

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 6 (37) Ulkomaakuntalaisten omistamat kesämökit Etelä-Savon ulkopuolella asuvien mökinomistajien ostovoima lisää maakunnan kokonaisostovoimaa. Vuonna 2011 Etelä-Savon kesämökeistä oli eteläsavolaisten omistuksessa kesämökkiä (35 %) ja maakunnan ulkopuolella asuvien omistuksessa kesämökkiä (52 %). Ulkomaakuntalaisista mökin omistajista yli puolella (55 %) kotimaakunta oli Uusimaa. Lisäksi oli kesämökkiä (12 %), joiden omistajan kotimaakunta ei ollut tiedossa. Eteläsavolaisten mökinomistajien ostovoima sisältyy edellä esitettyyn vakituisen väestön ostovoimaan. On kuitenkin syytä huomata, että maakunnassa on suuri määrä maakunnan oman väestön omistuksessa olevia kesämökkejä siten, että mökin omistaja ja mökki sijaitsevat eri kunnassa. Näiden mökinomistajien ostovoimaa ei ole jaettu mökin sijaintikuntaan, vaan se on käsitelty kokonaisuudessaan mökin omistajan kotikunnassa. Taulukko 5. Etelä-Savon kesämökit sijaintikunnan ja omistajan kotimaakunnan mukaan sekä ulkomaakuntalaisten omistamien kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä (Tilastokeskus) Mökinomistajan kotimaakunta Etelä-Savo Uusimaa Muu Suomi Ei tiedossa Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Ulkomaakuntalaisten omistamien kesämökkien osuus kaikista (%) 34 % 56 % 62 % 46 % 39 % 53 % 49 % 71 % 74 % 36 % 65 % 48 % 41 % 55 % 52 % Tilastokeskuksen kesämökkitilastossa ei ole mukana ulkomaalaisten, perikuntien ja yhteisöjen omistamat mökit. Ulkomaalaisten omistamia mökkejä oli Etelä-Savossa vuonna 2012 noin 600 kpl. Arvio ulkomaalaisten lomaasukkaiden ostovoimasta ja sen kehityksestä sisältyy matkailijoiden ostovoima-arvioon. Pienet maaseutumatkailuyritykset Vuonna 2012 Etelä-Savon majoituskapasiteetista oli Etelä-Savon maakuntaliiton tekemän selvityksen mukaan 55 % sellaisissa pienehköissä maaseutumatkailu- ja vuokramökkiyrityksissä, joiden tiedot eivät ole mukana Tilastokeskuksen yöpymistilastoissa. Tällaisissa yrityksissä oli Etelä-Savossa vuonna 2012 yhteensä majoitusyksikköä. Majoitusyksiköllä tarkoitetaan tässä vuokramökkiä tai muuta majoitustilaa. (Etelä-Savon maakuntaliitto).

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 7 (37) Taulukko 6. Pienten maaseutumatkailuyritysten majoitusyksiköt 2012 (Etelä-Savon maakuntaliitto) Maaseutumatkailuyritysten majoitusyksiköt 2012 Enonkoski 45 Heinävesi 121 Hirvensalmi 28 Joroinen 13 Juva 66 Kangasniemi 121 Mikkeli 131 Mäntyharju 47 Pertunmaa 34 Pieksämäki 78 Puumala 160 Rantasalmi 45 Savonlinna 164 Sulkava 84 ETELÄ-SAVO Vapaa-ajan asukkaiden rahankäyttö Kesämökkibarometrin (TEM julkaisuja 12/2010) mukaan loma-asukkaat viipyivät Etelä-Savossa mökillä keskimäärin 83 vuorokautta vuodessa (koko maan keskiarvo 75 vrk/vuosi). Vuonna 2009 loma-asukkaat käyttivät päivittäistavaraostoksiin keskimäärin 26 euroa/talous/vuorokausi eli Etelä-Savossa noin euroa/talous/vuosi. Muihin tavaroihin kulutettiin keskimäärin 600 euroa/talous/vuosi. Maaseutumatkailuyritysten majoitustilat olivat vuonna 2012 käytössä keskimäärin 23 viikkoa eli 161 vuorokautta. Kulutuskäyttäytymiseltään maaseutumatkailuyrityksissä yöpyvät rinnastetaan tässä tarkastelussa ulkomaakuntalaisiin vapaa-ajan asukkaisiin. Tällöin päivittäistavaraostoksiin kulutettiin keskimäärin euroa/talous/vuosi ja muihin tavaroihin 600 euroa/ talous/ vuosi. Vapaa-ajan asukkaiden ostovoima Edellä esitetyn ulkomaakuntalaisten mökinomistajien ja pienten maaseutumatkailuyritysten majoitusyksikköjen lukumäärän sekä vapaa-ajan asukkaiden keskimääräisen rahankäytön perusteella Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2012 noin 76 miljoonaa euroa, josta päivittäistavaroihin kohdistui noin 60 miljoonaa euroa ja muihin tavaroihin noin 16 miljoonaa euroa. Ostovoima kuvaa alueen vapaaajan asukkaiden ostovoimapotentiaalin, mutta ei sitä, missä potentiaali toteutuu myyntinä. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys erityisesti Etelä-Savon päivittäistavarakaupan kokonaisostovoimassa on suuri. Päivittäistavarakaupassa vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman suhde vakituisen väestön ostovoimaan on Etelä- Savossa noin 14 %, kun suhde esimerkiksi Kymenlaaksossa on noin 2 %, Pohjois-Pohjanmaalla noin 2,5 % ja Kainuussa noin 3 %.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 8 (37) Taulukko 7. Arvio ulkomaakuntalaisten ja maaseutumatkailuyrityksissä yöpyvien vapaa-ajan asukkaiden ostovoimasta vuonna 2012 OSTOVOIMA 2012, milj.euroa Päivittäistavarat Muut tavarat Yhteensä Enonkoski 0,7 0,2 0,9 Heinävesi 2,6 0,7 3,3 Hirvensalmi 4,1 1,1 5,2 Joroinen 1,3 0,4 1,7 Juva 2,1 0,5 2,6 Kangasniemi 4,9 1,3 6,2 Mikkeli 11,7 3,2 14,9 Mäntyharju 7,6 2,1 9,8 Pertunmaa 3,1 0,9 4,0 Pieksämäki 2,8 0,7 3,5 Puumala 5,7 1,5 7,2 Rantasalmi 2,3 0,6 3,0 Savonlinna 8,0 2,2 10,2 Sulkava 2,8 0,7 3,5 ETELÄ-SAVO 59,8 16,3 76,0 Kunnittain tarkasteltuna vapaa-ajan asukkailla on erityisen suuri merkitys Puumalassa, Hirvensalmella, Pertunmaalla, Mäntyharjulla ja Sulkavalla, joissa mökkiväestön osuus on suurempi kuin vakituisen väestön osuus. Kuva 1. Mökkiväestön ja vakituisen väestön osuudet (Tilastokeskus) Matkailijoiden kulutus Matkailijoiden määrä Loma-asukkaiden lisäksi Etelä-Savon alueella on merkittävä määrä matkailijoita, jotka kasvattavat maakunnan kokonaisostovoimaa. Vuonna 2012 rekisteröityjen yöpyjien kokonaismäärä oli Etelä-Savossa , joista (81 %) oli kotimaan matkailijoita ja (19 %) ulkomaalaisia matkailijoita. Ulkomaalaisista matkailijoista suurin ryhmä olivat venäläiset matkailijat. Venäläismatkailijoiden rekisteröityjen yöpymisten määrä Etelä-Savossa on vuosina ollut neljänneksi vilkkainta Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Lapin maakuntien jälkeen (Tilastokeskus).

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 9 (37) Kuva 2. Yöpyjien määrän kehitys Etelä-Savossa (Tilastokeskus) Kotimaan matkailijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt jonkin verran Etelä-Savon rekisteröidyissä yöpymisissä. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä sen sijaan on lisääntynyt. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu muodostuu ennen kaikkea venäläisten matkailijoiden yöpymisten merkittävästä lisääntymisestä. Venäläisten matkailijoiden yöpymiset ovat lisääntyneet keskimäärin 17,9 % vuodessa vuosina Kuva 3. Venäläisten yöpyjien määrän kehitys Etelä-Savossa (Tilastokeskus) Rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyvien lisäksi Etelä-Savossa on suuri määrä rekisteröimättömissä majoitusliikkeissä, vuokramökeissä, omilla lomaasunnoilla ja tuttavien ja sukulaisten luona yöpyviä matkailijoita sekä päiväkävijöitä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 10 (37) Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen (2013) mukaan venäläismatkailijoiden kokonaismäärä Etelä-Savossa vuonna 2012 oli noin henkilöä, joista rekisteröityneitä yöpyjiä oli (20 %) ja muita matkailijoita (päiväkävijät, vapaa-ajan asukkaat ja rekisteröimättömissä vuokramökeissä yöpyjät) (80 %). Matkailutilaston mukana venäläisten rekisteröityjä yöpymisiä oli Etelä-Savossa vuonna 2012, jolloin venäläisten matkavuorokausien määrä oli yhteensä Rajahaastattelututkimuksen (MEK 2013) mukaan Suomessa vierailleiden ulkomaalaisten matkailijoiden matkavuorokausista 32 % oli yöpymisiä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä, 23 % yöpymisiä omalla loma-asunnolla, vuokramökeissä ja tuttavien ja sukulaisten luona sekä 45 % päiväkävijöitä vuonna Etelä-Savossa oli ulkomaalaisten (pl. venäläiset) yöpymistä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna Mikäli oletetaan, että ulkomaalaisten rekisteröityjen yöpymisten osuus on Etelä-Savossa yhtä suuri kuin rajahaastattelututkimuksessa, toteutui Etelä-Savossa yhteensä noin ulkomaalaisten matkavuorokautta (rekisteröidyt yöpymiset, muut yöpymiset ja päiväkävijät). Itä-Suomen yliopiston tekemän selvityksen (2010) mukaan Savonlinnan seudulla vuonna 2010 vierailleiden matkailijoiden matkavuorokausista 14 % oli yöpymisiä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä, 60 % yöpymisiä omalla lomaasunnolla, vuokramökeissä ja tuttavien ja sukulaisten luona sekä 26 % päiväkävijöitä. Etelä-Savossa oli kotimaan matkailijoiden yöpymistä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna Mikäli oletetaan, että kotimaisten rekisteröityjen yöpymisten osuus on Etelä-Savossa yhtä suuri kuin Savonlinnan seudun selvityksessä kaikkien matkailijoiden, toteutui Etelä-Savossa yhteensä noin kotimaisten matkailijoiden matkavuorokautta (rekisteröidyt yöpymiset, muut yöpymiset ja päiväkävijät). Etelä-Savon välitön matkailutulo Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen (2013) mukaan Etelä-Savon välitön matkailutulo oli vuonna 2012 noin 253 milj., josta kohdistui vähittäiskauppaan noin 75,5 milj. (alv 0 %). Vähittäiskauppaan kohdistuva arvonlisäverollinen (23 %) matkailutulo oli 92,9 milj., josta noin 23,2 milj. oli venäläisten kulutusta. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan seudulla tekemän tutkimuksen (2010) mukaan vähittäiskauppaan kohdistuvasta matkailutulosta kohdistui puolet päivittäistavarakauppaan ja puolet erikoiskauppaan v Vähittäiskauppaan kohdistuva matkailutulo kuvaa matkailijoiden Etelä- Savossa vähittäiskaupan ostoksiin käyttämää rahamäärää. Matkailutulo sisältää sekä eteläsavolaisten että maakunnan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden rahankäytön. Näin ollen myös edellä esitetty vapaa-ajan asukkaiden ostovoima sisältyy matkailutuloon. Matkailutulon jakautumisesta kunnittain ei ole olemassa tutkimustietoa koko maakunnan alueelta. Tässä tarkastelussa maakunnan matkailutulo on jaettu kunnittain samassa suhteessa kuin matkailuyritysten vuodepaikat. Maakuntaliiton tekemän selvityksen mukaan Etelä-Savossa oli yhteensä vuodepaikkaa vuonna Eniten vuodepaikkoja oli Savonlinnassa ja Mikkelissä.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 11 (37) Taulukko 8. Arvio matkailutulon jakautumisesta kunnittain vuonna 2012 (Etelä-Savon maakuntaliitto ja Itä-Suomen yliopisto) MATKAILIJOIDEN KULUTUS, milj.euroa Vuodepaikat Kulutus, milj. lkm % Enonkoski % 1,6 Heinävesi % 5,9 Hirvensalmi % 1,3 Joroinen % 1,6 Juva % 3,2 Kangasniemi % 4,5 Mikkeli % 15,1 Mäntyharju % 5,3 Pertunmaa % 1,5 Pieksämäki % 6,8 Puumala % 5,7 Rantasalmi % 5,8 Savonlinna % 31,1 Sulkava % 3,4 ETELÄ-SAVO % 92,9 2.2 Vähittäiskaupan tarjonta: toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan toimipaikat A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaan Etelä-Savossa toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 139 päivittäistavaramyymälää, joista 21 oli päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä kuten luontaistuotemyymälöitä ja leipomoita. Koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä oli näin ollen 118 kappaletta. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Etelä-Savossa toimi eniten isoja valintamyymälöitä (32 kpl). Hypermarketteja oli viisi: kaksi Mikkelissä, kaksi Savonlinnassa ja yksi Pieksämäellä. A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset myymälätyypit on esitetty liitteessä 1. Vuoden 2004 lopussa Etelä-Savossa oli yhteensä 150 päivittäistavaramyymälää, joista 15 oli päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä (Etelä-Savon maakuntaliitto 2006). Koko päivittäistavaravalikoimaa myyvien myymälöiden määrä on vähentynyt 17 myymälällä ja erikoismyymälöiden määrä lisääntynyt 6 myymälällä vuosina (vuoden lopun tilanne). Vuoden 2012 aikana aloitti toimintansa viisi ja lopetti toimintansa kymmenen myymälää. Vuonna 2012 väestömäärään suhteutettuna Etelä-Savossa oli asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaravalikoimaa myyvät myymälät. Etelä-Savossa asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 700 asukasta), joten väestömäärään suhteutettuna Etelä-Savon päivittäistavarakaupan myymäläverkko on keskimääräistä kattavampi. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 12 (37) Hypermarket >2500 m2 Taulukko 9. Päivittäistavarakaupan myymälät Etelä-Savossa vuoden 2012 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy) Tavaratalo Iso >1000 m2 >1000 m2 Supermarket Pieni m2 Valintamyymälä Iso m2 Pieni m2 Erikoismyymälä yms. Pienmyymälä PTmyymälät yhteensä Asukkaita/ myymälä Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Koko maa Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa), kioskeissa ja huoltoasemilla. Etelä-Savossa toimi vuoden 2012 lopussa 19 päivittäistavaroita myyvää laajan tavaravalikoiman myymälää (A.C.Nielsen Finland Oy). Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Etelä-Savossa toimi 36 kioskia ja 63 huoltoasemaa vuoden 2011 lopussa. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Etelä-Savossa toimi vuoden 2011 lopussa yhteensä 557 erikoiskaupan myymälää. Erikoiskaupan myymälöistä 200 kpl (36 %) toimi Mikkelissä ja 151 kpl (27 %) Savonlinnassa. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi Etelä-Savossa yhteensä 106 myymälää (19 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 451 myymälää (81 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Toimialaryhmiin kuuluvat erikoiskaupan toimialat on esitetty liitteessä 2. Asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Savossa oli 277 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on lähes yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin (280 asukasta) vuonna Kunnittain tarkasteluna asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti vaihteli Puumalan 173 asukkaasta Enonkosken 783 asukkaaseen.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 13 (37) Taulukko 10. Erikoiskaupan myymälät Etelä-Savossa vuoden 2011 lopussa (Tilastokeskus) Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Erikoiskaupan Tietotekninen erikois- vaativa myymälät Muu Muu tilaa Alkot, Muotikauppkauppkauppkauppa Rauta- Kodinkone- Huonekalu- apteekit ym. kauppa kauppa kauppa yhteensä Asukkaita/ myymälä Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Koko maa 280 Henkilöautojen, kevyiden moottoriajoneuvojen, matkailuvaunujen, muiden moottoriajoneuvojen, renkaiden, moottoripyörien sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien osien ja varusteiden vähittäiskaupassa oli Etelä-Savossa yhteensä 85 toimipaikkaa vuoden 2011 lopussa. Huoltamoita oli 63 kpl. Taulukko 11. Moottoriajoneuvojen, niiden osien ja varusteiden sekä renkaiden vähittäiskaupan myymälät sekä huoltamot Etelä-Savossa vuoden 2011 lopussa (Tilastokeskus) Moottoriajoneuvojen Huoltamot Yhteensä väh.kauppa Enonkoski 1 1 Heinävesi 2 2 Hirvensalmi 2 2 Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa 1 1 Pieksämäki Puumala 2 2 Rantasalmi 2 2 Savonlinna Sulkava 2 2 ETELÄ-SAVO Vähittäiskaupan myynti Etelä-Savon päivittäistavaramyynnistä (sisältää päivittäistavaramyymälöiden ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden päivittäistavaramyynnin) toteutui vuonna 2012 Mikkelissä 36 %, Savonlinnassa 25 % ja Pieksämäellä 12 %. Muiden kuntien osuudet vaihtelivat 1 %:sta 5 %:iin. (A.C.Nielsen Finland Oy). Hirvensalmella, Joroisissa, Pieksämäellä ja Rantasalmella kunnan väestöosuus koko maakunnan väestöstä oli suurempi kuin kunnan päivittäistavaramyynnin osuus koko maakunnan päivittäistavaramyynnistä. Juvalla, Mäntyharjulla, Pertunmaalla ja Savonlinnassa myynnin osuus oli suurempi kuin väestöosuus. Muissa kunnissa myyntiosuus ja väestöosuus olivat lähes yhtä suuria.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 14 (37) Kuva 4. Etelä-Savon päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen kunnittain 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus). A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan Etelä-Savossa oli päivittäistavaramyymälöiden PT-myyntialaa asukasta kohti jonkin verran enemmän (indeksi 110) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Kunnittain tarkasteltuna eniten PTmyyntialaa asukasta kohti oli Mäntyharjulla (indeksi 190) ja vähiten Hirvensalmella (indeksi 72). Päivittäistavaramyymälöiden PT-myynti asukasta kohti oli Etelä-Savossa jonkin verran suurempi (indeksi 105) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Kunnittain tarkasteltuna eniten PT-myyntiä asukasta kohti oli Pertunmaalla (indeksi 213) ja vähiten Joroisissa (indeksi 58). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Etelä-Savossa alhaisempi (indeksi 95) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Kunnittain tarkasteltuna korkein myyntitehokkuus oli Pertunmaalla (indeksi 123) ja alhaisin Mäntyharjulla (indeksi 61). Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja/tai kireästä kilpailutilanteesta. Myyntitehokkuuteen vaikuttaa omalta osaltaan myös myymälätilojen ikä, koko ja toimivuus. Myös esimerkiksi alueen kaupallinen vetovoima heijastuu myyntitehokkuuteen niin, että merkittävä alueen ulkopuolelta tuleva kysyntä (esim. loma-asukkaat) voi luoda edellytykset korkealle myyntitehokkuudelle.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 15 (37) Taulukko 12. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2012 indeksinä, koko maa = 100 (A.C.Nielsen Finland Oy) PT-myyntiala/ asukas PT-myynti/ asukas Myyntiteho Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Koko maa Etelä-Savon erikoiskaupan myynnistä toteutui vuonna 2011 Mikkelissä 43 %, Savonlinnassa 28 % ja Pieksämäellä 12 %. Muiden kuntien myyntiosuudet vaihtelivat 0 %:sta 3 %:iin. Kunnittain tarkasteltuna Mikkelissä ja Savonlinnassa erikoiskaupan myyntiosuus oli suurempi kuin väestöosuus. Muissa kunnissa väestöosuus oli suurempi tai yhtä suuri kuin myyntiosuus. (Tilastokeskus). Kuva 5. Etelä-Savon erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen kunnittain 2011 (Tilastokeskus)

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 16 (37) 2.3 Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Ostovoiman siirtymiä tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tässä esitetty ostovoiman nettosiirtymä ei osoita siirtymien suuntaa eikä sisään ja ulosvirtauksen määrää. Nettosiirtymä osoittaa arvioidun ostovoiman ja myynnin erotuksen tietyllä alueella. Näin ollen alueen ostovoiman nettosiirtymä voi olla 0 %, vaikka alueelle ja alueelta olisi voimakastakin siirtymää, mikäli sisään ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret. On myös syytä muistaa, että erikoiskaupassa ostovoiman siirtymissä voi olla eri toimialojen välillä suuriakin eroja. Näin ollen vaikka alueen erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä on positiivinen, voi siirtymä joillakin erikoiskaupan toimialoilla olla negatiivinen ja päinvastoin. Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2012 Etelä- Savossa positiivinen (+13 %) eli ostovoimaa tulee maakuntaan enemmän kuin maakunnasta virtaa ulos. Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen Joroisissa, Enonkoskella, Hirvensalmella ja Rantasalmella. Muissa kunnissa ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen, eniten Pertunmaalla (+123 %). Kuva 6. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2012

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 17 (37) Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2011 Etelä-Savossa positiivinen (+25 %) eli maakunta saa erikoiskaupan ostovoimaa alueen ulkopuolelta enemmän kuin maakunnasta virtaa ulos. Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Mikkelissä (+52 %), Pertunmaalla (+50 %), Savonlinnassa (+47 %) ja Pieksämäellä (+13 %). Muissa kunnissa erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Kuva 7. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2011 Erikoiskaupan myyntitiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin. Toimipaikkarekisterin mukainen liikevaihto on muutettu myynniksi lisäämällä siihen arvolisävero. Erikoiskaupassa vähittäiskaupan liikevaihtoon sisältyy toimialasta riippuen myös yritysten välistä kauppaa (tukkukauppaa). Esimerkiksi rautakaupassa vähittäiskaupan kautta kulkee huomattava määrä yritysten välistä kauppaa. Tukkukaupan osuuden selvittäminen Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotiedosta ei ole mahdollista, joten myyntiluvuissa on mukana joillakin toimialoilla myös tukkukauppaa. Koska vähittäiskaupan ostovoimaluvut sisältävät vain kotitalouksien ostovoiman (ei yritysten kysyntää), tukkukaupan sisältyminen myyntitietoihin voi vääristää erikoiskaupan ostovoiman siirtymätietoja. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa negatiivinen (-3 %) ja muussa erikoiskaupassa positiivinen (+40 %) koko maakunnan tasolla. Autokaupassa ja huoltamotoiminnassa ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen (-13 %). Toimialoittaiset tarkastelut kuntatasolla eivät ole kaikilta osin mahdollisia, koska lain mukaan Tilastokeskus ei saa luovuttaa liikevaihtotietoa, mikäli yrityksiä on kunnassa / toimialalla alle kolme kappaletta. Seuraavassa kohdassa on esitetty Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen ostovoiman nettosiirtymät erikseen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja muun erikoiskaupan osalta.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 18 (37) Ostovoiman siirtymät joissakin maakunta- ja seutukeskuksissa Seuraavaan taulukkoon on koottu Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen ostovoiman siirtymät sekä muutamien muiden maakunta- ja seutukeskusten ostovoiman siirtymätiedot viime vuosina tehtyjen kaupan palveluverkkoselvitysten pohjalta. Luvut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia, mutta kertovat suuruusluokan. Tehtyjen selvitysten ajankohdasta riippuen tiedot ovat eri vuosilta. Lisäksi osassa selvityksiä alkoholiliikkeiden myynti on laskettu mukaan päivittäistavarakaupan myyntiin. Taulukko 13. Ostovoiman siirtymät joissakin kaupungeissa (Vähittäiskaupan selvitykset). Ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa Mikkeli % 13 % 73 % 52 % Savonlinna % 10 % 67 % 47 % Pieksämäki % -24 % 34 % 13 % Kuopio % 76 % Iisalmi % 80 % Varkaus % 88 % Joensuu % 90 % Lappeenranta 2010* 7 % 38 % 39 % 39 % Imatra 2010* 18 % 8 % 13 % 11 % Kouvola 2010* 0 % -12 % -9 % -10 % Lahti % 67 % Heinola % 10 % Kajaani % 61 % * alkoholiliikkeiden myynti on mukana päivittäistavarakaupassa 3 ARVIO OSTOVOIMAN KEHITYKSESTÄ VUOTEEN Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoima Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoiman kehitysarvio perustuu arvioon Etelä-Savon väestömäärän ja yksityisen kulutuksen kehityksestä. Väestömäärän kehitys Etelä-Savossa Etelä-Savon ostovoiman kehitys on arvioitu maakuntaliiton laatiman väestötavoitteen mukaan. Väestötavoitteen taustalla on maakunnan Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategian mukainen muuttovoittotavoite sekä Mikkelin ja Savonlinnan seutujen rakennemallien tavoitteet. Väestötavoitteen mukaan Etelä-Savon maakunnan väestömäärä on asukasta vuonna 2035, mikä on asukasta (noin 1 %) enemmän kuin vuonna Tarkastelussa maakunnan negatiivista luonnollista väestökehitystä kompensoi vahvistuva aluetalous ja muun muassa kehittyvän matkailun seurauksena syntyvät uudet työpaikat.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 13.9.2016 Tarvitaan hajautetun Suomen malli Hajautettu Suomi ei saa olla vain kestämätön unelma

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys

Naantalin kaupallinen selvitys. Päivitys Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja

Lisätiedot

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 Keskeinen sisältö... 2 1 Lähtökohtana nykyiset maakuntakaavat... 3 1.1 Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa

Kotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa 1 Kotka 7.5.2013 Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on Kymenlaakson ja Etelä Karjalan liittojen

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Pieksämäki 11.5.2016 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot