Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449

2

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 1 (37) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tausta ja lähtökohdat Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointi VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ JA TARJONTA Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Vähittäiskaupan tarjonta: toimipaikat ja myynti Ostovoiman siirtymät ARVIO OSTOVOIMAN KEHITYKSESTÄ VUOTEEN Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoima Vapaa-ajan asukkaiden ostovoima Matkailijoiden kulutus LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE ETELÄ-SAVOSSA Laskentaperusteet Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoimaan perustuva liiketilatarve Vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden vaikutus liiketilatarpeeseen VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUS ETELÄ-SAVOSSA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Päivittäistavarakaupan myymälätyypit Liite 2. Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat... 36

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 2 (37) Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja lähtökohdat Etelä-Savon maakuntaliitto tutkii tarpeita vähittäiskaupan suuryksiköitä käsittelevän maakuntakaavan päivityksen käynnistämiseksi. Tarkastelun pohjaksi on laadittu vähittäiskaupan kokonaismitoituslaskelma. Laskelmassa on arvioitu Etelä-Savon maakunnan väestön ja vapaa-ajan asukkaiden sekä Etelä- Savossa matkailevien kotimaalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvan kulutuksen kehitys sekä vähittäiskaupan pintaalatarve toimialaryhmittäin vuonna Laskelma toimii lähtötietona maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen kaupallisille selvityksille. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten osalta tuli voimaan Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaaminen ja keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Lakimuutoksen jälkeen kauppa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja, myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Vähittäiskaupan kokonaismitoituslaskelma on laadittu Etelä-Savon maakuntaliiton toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä, jossa työn on laatinut FM Taina Ollikainen. Etelä-Savon maakuntaliiton yhteyshenkilönä on toiminut kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen. 1.2 Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointi Kaupan palveluverkon kehittäminen sijainti- ja mitoitusratkaisuineen edellyttää arviota vähittäiskaupan kokonaismitoituksesta. Vaikutusalueen kysyntään perustuvalla mitoituksella luodaan edellytykset palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen tasapainoiselle kehitykselle, toimivalle kilpailulle ja vähittäiskaupan liiketoiminnan kannattavuudelle sekä palvelujen mahdollisimman hyvälle saavutettavuudelle. Kokonaismitoituksen arvioinnissa tarvitaan tiedot muun muassa tarkasteltavan alueen väestömäärästä ja sen kehityksestä, yksityisestä kulutuksesta ja sen kehityksestä, vähittäiskaupan toteutuneesta myynnistä ja sen kehityksestä, vähittäiskaupan myyntitehokkuudesta ja sen kehityksestä, olemassa olevasta pinta-alasta sekä myymäläpoistumasta. Lisäksi kokonaismitoituksen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon alueen ulkopuolelta tuleva (esim. lomaasukkaiden ja matkailijoiden) ostovoima. Kilpailun toimivuuden turvaamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi kaupan kokonaismitoituksen arvioinnissa voidaan myös varautua jonkin verran arvioitua suurempaan kasvuun.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 3 (37) Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointia on kuvattu muun muassa ympäristöministeriön ohjeessa Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus (Ympäristöministeriö 2013). Seuraavassa kaaviossa on kuvattu ne asiat, jotka vaikuttavat vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen ja jotka tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kokonaismitoituksen arvioinnissa. Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointi (Ympäristöministeriö 2013).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 4 (37) 2 VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ JA TARJONTA 2.1 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Etelä-Savon kokonaisostovoima muodostuu vakituisen väestön, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden kulutuksesta. Suuresta vapaa-ajan asuntojen määrästä johtuen vapaa-ajan asukkaiden kulutuksella on Etelä-Savossa erityisen suuri merkitys. Ostovoima kuvaa alueen kuluttajien ostovoimapotentiaalin, mutta ei sitä, missä potentiaali toteutuu myyntinä. Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoima Väestömäärä Vakituisen väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on arvioitu vuoden 2012 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Etelä-Savossa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä asukasta. Taulukko 1. Etelä-Savon väestömäärä vuonna 2012 (Tilastokeskus) Väestömäärä 2012 Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Kulutusluvut Kulutuslukuina on käytetty Etelä-Savon keskimääräisiä kulutuslukuja ( / asukas/vuosi), jotka on arvioitu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ja vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta (www.tuomassantasalo.fi, ). Seuraavassa taulukossa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt vuoden 2012 kulutusluvut. Taulukko 2. Vähittäiskaupan kulutusluvut 2012 (www.tuomassantasalo.fi) Kulutusluku 2012, /asukas/vuosi Päivittäistavarakauppa Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Yhteensä 8 601

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 5 (37) Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoima Etelä-Savon vähittäiskaupan ostovoima oli vuonna 2012 noin 947 miljoonaa euroa, josta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 433 miljoonaa euroa, muuhun erikoiskauppaan noin 330 miljoonaa euroa ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 184 miljoonaa euroa. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoima oli vuonna 2012 noin 372 miljoonaa euroa. Taulukko 3. Arvio Etelä-Savon väestön ostovoimasta 2012 OSTOVOIMA 2012, milj.euroa Muu erikois- Tilaa vaativa Vähittäiskauppa Autokauppa ja Yhteensä Päivittäistavara- kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Enonkoski 4,3 3,3 1,8 9,5 3,7 13,2 Heinävesi 10,6 8,0 4,5 23,1 9,1 32,2 Hirvensalmi 6,7 5,1 2,9 14,7 5,8 20,4 Joroinen 14,9 11,4 6,4 32,7 12,8 45,5 Juva 19,2 14,6 8,2 41,9 16,4 58,3 Kangasniemi 16,5 12,6 7,0 36,1 14,2 50,2 Mikkeli 154,0 117,2 65,5 336,7 132,2 468,9 Mäntyharju 17,9 13,7 7,6 39,3 15,4 54,7 Pertunmaa 5,2 4,0 2,2 11,5 4,5 16,0 Pieksämäki 54,8 41,7 23,3 119,9 47,1 166,9 Puumala 6,7 5,1 2,9 14,7 5,8 20,4 Rantasalmi 11,1 8,4 4,7 24,2 9,5 33,7 Savonlinna 103,3 78,7 44,0 225,9 88,7 314,6 Sulkava 8,0 6,1 3,4 17,6 6,9 24,5 ETELÄ-SAVO 433,3 329,9 184,4 947,6 372, ,5 Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden ostovoima Kesämökkien määrä Vapaa-ajan asukkaat tuovat merkittävän lisän Etelä-Savon kokonaisostovoimaan. Vuoden 2012 lopussa Etelä-Savossa oli yhteensä kesämökkiä. Kesämökkien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla keskimäärin 1,0 % vuodessa. Taulukko 4. Kesämökkien määrän kehitys (Tilastokeskus) Kesämökkien Muutos määrä lkm % %/vuosi Enonkoski ,1 % 1,1 % Heinävesi ,4 % 1,7 % Hirvensalmi ,1 % 1,0 % Joroinen ,1 % 0,9 % Juva ,6 % 0,8 % Kangasniemi ,5 % 1,1 % Mikkeli ,7 % 0,7 % Mäntyharju ,9 % 0,8 % Pertunmaa ,6 % 1,1 % Pieksämäki ,1 % 0,7 % Puumala ,5 % 1,6 % Rantasalmi ,1 % 1,2 % Savonlinna ,1 % 1,3 % Sulkava ,9 % 2,2 % ETELÄ-SAVO ,4 % 1,0 %

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 6 (37) Ulkomaakuntalaisten omistamat kesämökit Etelä-Savon ulkopuolella asuvien mökinomistajien ostovoima lisää maakunnan kokonaisostovoimaa. Vuonna 2011 Etelä-Savon kesämökeistä oli eteläsavolaisten omistuksessa kesämökkiä (35 %) ja maakunnan ulkopuolella asuvien omistuksessa kesämökkiä (52 %). Ulkomaakuntalaisista mökin omistajista yli puolella (55 %) kotimaakunta oli Uusimaa. Lisäksi oli kesämökkiä (12 %), joiden omistajan kotimaakunta ei ollut tiedossa. Eteläsavolaisten mökinomistajien ostovoima sisältyy edellä esitettyyn vakituisen väestön ostovoimaan. On kuitenkin syytä huomata, että maakunnassa on suuri määrä maakunnan oman väestön omistuksessa olevia kesämökkejä siten, että mökin omistaja ja mökki sijaitsevat eri kunnassa. Näiden mökinomistajien ostovoimaa ei ole jaettu mökin sijaintikuntaan, vaan se on käsitelty kokonaisuudessaan mökin omistajan kotikunnassa. Taulukko 5. Etelä-Savon kesämökit sijaintikunnan ja omistajan kotimaakunnan mukaan sekä ulkomaakuntalaisten omistamien kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä (Tilastokeskus) Mökinomistajan kotimaakunta Etelä-Savo Uusimaa Muu Suomi Ei tiedossa Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Ulkomaakuntalaisten omistamien kesämökkien osuus kaikista (%) 34 % 56 % 62 % 46 % 39 % 53 % 49 % 71 % 74 % 36 % 65 % 48 % 41 % 55 % 52 % Tilastokeskuksen kesämökkitilastossa ei ole mukana ulkomaalaisten, perikuntien ja yhteisöjen omistamat mökit. Ulkomaalaisten omistamia mökkejä oli Etelä-Savossa vuonna 2012 noin 600 kpl. Arvio ulkomaalaisten lomaasukkaiden ostovoimasta ja sen kehityksestä sisältyy matkailijoiden ostovoima-arvioon. Pienet maaseutumatkailuyritykset Vuonna 2012 Etelä-Savon majoituskapasiteetista oli Etelä-Savon maakuntaliiton tekemän selvityksen mukaan 55 % sellaisissa pienehköissä maaseutumatkailu- ja vuokramökkiyrityksissä, joiden tiedot eivät ole mukana Tilastokeskuksen yöpymistilastoissa. Tällaisissa yrityksissä oli Etelä-Savossa vuonna 2012 yhteensä majoitusyksikköä. Majoitusyksiköllä tarkoitetaan tässä vuokramökkiä tai muuta majoitustilaa. (Etelä-Savon maakuntaliitto).

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 7 (37) Taulukko 6. Pienten maaseutumatkailuyritysten majoitusyksiköt 2012 (Etelä-Savon maakuntaliitto) Maaseutumatkailuyritysten majoitusyksiköt 2012 Enonkoski 45 Heinävesi 121 Hirvensalmi 28 Joroinen 13 Juva 66 Kangasniemi 121 Mikkeli 131 Mäntyharju 47 Pertunmaa 34 Pieksämäki 78 Puumala 160 Rantasalmi 45 Savonlinna 164 Sulkava 84 ETELÄ-SAVO Vapaa-ajan asukkaiden rahankäyttö Kesämökkibarometrin (TEM julkaisuja 12/2010) mukaan loma-asukkaat viipyivät Etelä-Savossa mökillä keskimäärin 83 vuorokautta vuodessa (koko maan keskiarvo 75 vrk/vuosi). Vuonna 2009 loma-asukkaat käyttivät päivittäistavaraostoksiin keskimäärin 26 euroa/talous/vuorokausi eli Etelä-Savossa noin euroa/talous/vuosi. Muihin tavaroihin kulutettiin keskimäärin 600 euroa/talous/vuosi. Maaseutumatkailuyritysten majoitustilat olivat vuonna 2012 käytössä keskimäärin 23 viikkoa eli 161 vuorokautta. Kulutuskäyttäytymiseltään maaseutumatkailuyrityksissä yöpyvät rinnastetaan tässä tarkastelussa ulkomaakuntalaisiin vapaa-ajan asukkaisiin. Tällöin päivittäistavaraostoksiin kulutettiin keskimäärin euroa/talous/vuosi ja muihin tavaroihin 600 euroa/ talous/ vuosi. Vapaa-ajan asukkaiden ostovoima Edellä esitetyn ulkomaakuntalaisten mökinomistajien ja pienten maaseutumatkailuyritysten majoitusyksikköjen lukumäärän sekä vapaa-ajan asukkaiden keskimääräisen rahankäytön perusteella Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2012 noin 76 miljoonaa euroa, josta päivittäistavaroihin kohdistui noin 60 miljoonaa euroa ja muihin tavaroihin noin 16 miljoonaa euroa. Ostovoima kuvaa alueen vapaaajan asukkaiden ostovoimapotentiaalin, mutta ei sitä, missä potentiaali toteutuu myyntinä. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys erityisesti Etelä-Savon päivittäistavarakaupan kokonaisostovoimassa on suuri. Päivittäistavarakaupassa vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman suhde vakituisen väestön ostovoimaan on Etelä- Savossa noin 14 %, kun suhde esimerkiksi Kymenlaaksossa on noin 2 %, Pohjois-Pohjanmaalla noin 2,5 % ja Kainuussa noin 3 %.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 8 (37) Taulukko 7. Arvio ulkomaakuntalaisten ja maaseutumatkailuyrityksissä yöpyvien vapaa-ajan asukkaiden ostovoimasta vuonna 2012 OSTOVOIMA 2012, milj.euroa Päivittäistavarat Muut tavarat Yhteensä Enonkoski 0,7 0,2 0,9 Heinävesi 2,6 0,7 3,3 Hirvensalmi 4,1 1,1 5,2 Joroinen 1,3 0,4 1,7 Juva 2,1 0,5 2,6 Kangasniemi 4,9 1,3 6,2 Mikkeli 11,7 3,2 14,9 Mäntyharju 7,6 2,1 9,8 Pertunmaa 3,1 0,9 4,0 Pieksämäki 2,8 0,7 3,5 Puumala 5,7 1,5 7,2 Rantasalmi 2,3 0,6 3,0 Savonlinna 8,0 2,2 10,2 Sulkava 2,8 0,7 3,5 ETELÄ-SAVO 59,8 16,3 76,0 Kunnittain tarkasteltuna vapaa-ajan asukkailla on erityisen suuri merkitys Puumalassa, Hirvensalmella, Pertunmaalla, Mäntyharjulla ja Sulkavalla, joissa mökkiväestön osuus on suurempi kuin vakituisen väestön osuus. Kuva 1. Mökkiväestön ja vakituisen väestön osuudet (Tilastokeskus) Matkailijoiden kulutus Matkailijoiden määrä Loma-asukkaiden lisäksi Etelä-Savon alueella on merkittävä määrä matkailijoita, jotka kasvattavat maakunnan kokonaisostovoimaa. Vuonna 2012 rekisteröityjen yöpyjien kokonaismäärä oli Etelä-Savossa , joista (81 %) oli kotimaan matkailijoita ja (19 %) ulkomaalaisia matkailijoita. Ulkomaalaisista matkailijoista suurin ryhmä olivat venäläiset matkailijat. Venäläismatkailijoiden rekisteröityjen yöpymisten määrä Etelä-Savossa on vuosina ollut neljänneksi vilkkainta Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Lapin maakuntien jälkeen (Tilastokeskus).

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 9 (37) Kuva 2. Yöpyjien määrän kehitys Etelä-Savossa (Tilastokeskus) Kotimaan matkailijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt jonkin verran Etelä-Savon rekisteröidyissä yöpymisissä. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä sen sijaan on lisääntynyt. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu muodostuu ennen kaikkea venäläisten matkailijoiden yöpymisten merkittävästä lisääntymisestä. Venäläisten matkailijoiden yöpymiset ovat lisääntyneet keskimäärin 17,9 % vuodessa vuosina Kuva 3. Venäläisten yöpyjien määrän kehitys Etelä-Savossa (Tilastokeskus) Rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyvien lisäksi Etelä-Savossa on suuri määrä rekisteröimättömissä majoitusliikkeissä, vuokramökeissä, omilla lomaasunnoilla ja tuttavien ja sukulaisten luona yöpyviä matkailijoita sekä päiväkävijöitä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 10 (37) Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen (2013) mukaan venäläismatkailijoiden kokonaismäärä Etelä-Savossa vuonna 2012 oli noin henkilöä, joista rekisteröityneitä yöpyjiä oli (20 %) ja muita matkailijoita (päiväkävijät, vapaa-ajan asukkaat ja rekisteröimättömissä vuokramökeissä yöpyjät) (80 %). Matkailutilaston mukana venäläisten rekisteröityjä yöpymisiä oli Etelä-Savossa vuonna 2012, jolloin venäläisten matkavuorokausien määrä oli yhteensä Rajahaastattelututkimuksen (MEK 2013) mukaan Suomessa vierailleiden ulkomaalaisten matkailijoiden matkavuorokausista 32 % oli yöpymisiä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä, 23 % yöpymisiä omalla loma-asunnolla, vuokramökeissä ja tuttavien ja sukulaisten luona sekä 45 % päiväkävijöitä vuonna Etelä-Savossa oli ulkomaalaisten (pl. venäläiset) yöpymistä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna Mikäli oletetaan, että ulkomaalaisten rekisteröityjen yöpymisten osuus on Etelä-Savossa yhtä suuri kuin rajahaastattelututkimuksessa, toteutui Etelä-Savossa yhteensä noin ulkomaalaisten matkavuorokautta (rekisteröidyt yöpymiset, muut yöpymiset ja päiväkävijät). Itä-Suomen yliopiston tekemän selvityksen (2010) mukaan Savonlinnan seudulla vuonna 2010 vierailleiden matkailijoiden matkavuorokausista 14 % oli yöpymisiä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä, 60 % yöpymisiä omalla lomaasunnolla, vuokramökeissä ja tuttavien ja sukulaisten luona sekä 26 % päiväkävijöitä. Etelä-Savossa oli kotimaan matkailijoiden yöpymistä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna Mikäli oletetaan, että kotimaisten rekisteröityjen yöpymisten osuus on Etelä-Savossa yhtä suuri kuin Savonlinnan seudun selvityksessä kaikkien matkailijoiden, toteutui Etelä-Savossa yhteensä noin kotimaisten matkailijoiden matkavuorokautta (rekisteröidyt yöpymiset, muut yöpymiset ja päiväkävijät). Etelä-Savon välitön matkailutulo Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen (2013) mukaan Etelä-Savon välitön matkailutulo oli vuonna 2012 noin 253 milj., josta kohdistui vähittäiskauppaan noin 75,5 milj. (alv 0 %). Vähittäiskauppaan kohdistuva arvonlisäverollinen (23 %) matkailutulo oli 92,9 milj., josta noin 23,2 milj. oli venäläisten kulutusta. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan seudulla tekemän tutkimuksen (2010) mukaan vähittäiskauppaan kohdistuvasta matkailutulosta kohdistui puolet päivittäistavarakauppaan ja puolet erikoiskauppaan v Vähittäiskauppaan kohdistuva matkailutulo kuvaa matkailijoiden Etelä- Savossa vähittäiskaupan ostoksiin käyttämää rahamäärää. Matkailutulo sisältää sekä eteläsavolaisten että maakunnan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden rahankäytön. Näin ollen myös edellä esitetty vapaa-ajan asukkaiden ostovoima sisältyy matkailutuloon. Matkailutulon jakautumisesta kunnittain ei ole olemassa tutkimustietoa koko maakunnan alueelta. Tässä tarkastelussa maakunnan matkailutulo on jaettu kunnittain samassa suhteessa kuin matkailuyritysten vuodepaikat. Maakuntaliiton tekemän selvityksen mukaan Etelä-Savossa oli yhteensä vuodepaikkaa vuonna Eniten vuodepaikkoja oli Savonlinnassa ja Mikkelissä.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 11 (37) Taulukko 8. Arvio matkailutulon jakautumisesta kunnittain vuonna 2012 (Etelä-Savon maakuntaliitto ja Itä-Suomen yliopisto) MATKAILIJOIDEN KULUTUS, milj.euroa Vuodepaikat Kulutus, milj. lkm % Enonkoski % 1,6 Heinävesi % 5,9 Hirvensalmi % 1,3 Joroinen % 1,6 Juva % 3,2 Kangasniemi % 4,5 Mikkeli % 15,1 Mäntyharju % 5,3 Pertunmaa % 1,5 Pieksämäki % 6,8 Puumala % 5,7 Rantasalmi % 5,8 Savonlinna % 31,1 Sulkava % 3,4 ETELÄ-SAVO % 92,9 2.2 Vähittäiskaupan tarjonta: toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan toimipaikat A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaan Etelä-Savossa toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 139 päivittäistavaramyymälää, joista 21 oli päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä kuten luontaistuotemyymälöitä ja leipomoita. Koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä oli näin ollen 118 kappaletta. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Etelä-Savossa toimi eniten isoja valintamyymälöitä (32 kpl). Hypermarketteja oli viisi: kaksi Mikkelissä, kaksi Savonlinnassa ja yksi Pieksämäellä. A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset myymälätyypit on esitetty liitteessä 1. Vuoden 2004 lopussa Etelä-Savossa oli yhteensä 150 päivittäistavaramyymälää, joista 15 oli päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä (Etelä-Savon maakuntaliitto 2006). Koko päivittäistavaravalikoimaa myyvien myymälöiden määrä on vähentynyt 17 myymälällä ja erikoismyymälöiden määrä lisääntynyt 6 myymälällä vuosina (vuoden lopun tilanne). Vuoden 2012 aikana aloitti toimintansa viisi ja lopetti toimintansa kymmenen myymälää. Vuonna 2012 väestömäärään suhteutettuna Etelä-Savossa oli asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaravalikoimaa myyvät myymälät. Etelä-Savossa asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 700 asukasta), joten väestömäärään suhteutettuna Etelä-Savon päivittäistavarakaupan myymäläverkko on keskimääräistä kattavampi. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 12 (37) Hypermarket >2500 m2 Taulukko 9. Päivittäistavarakaupan myymälät Etelä-Savossa vuoden 2012 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy) Tavaratalo Iso >1000 m2 >1000 m2 Supermarket Pieni m2 Valintamyymälä Iso m2 Pieni m2 Erikoismyymälä yms. Pienmyymälä PTmyymälät yhteensä Asukkaita/ myymälä Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Koko maa Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa), kioskeissa ja huoltoasemilla. Etelä-Savossa toimi vuoden 2012 lopussa 19 päivittäistavaroita myyvää laajan tavaravalikoiman myymälää (A.C.Nielsen Finland Oy). Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Etelä-Savossa toimi 36 kioskia ja 63 huoltoasemaa vuoden 2011 lopussa. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Etelä-Savossa toimi vuoden 2011 lopussa yhteensä 557 erikoiskaupan myymälää. Erikoiskaupan myymälöistä 200 kpl (36 %) toimi Mikkelissä ja 151 kpl (27 %) Savonlinnassa. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi Etelä-Savossa yhteensä 106 myymälää (19 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 451 myymälää (81 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Toimialaryhmiin kuuluvat erikoiskaupan toimialat on esitetty liitteessä 2. Asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Savossa oli 277 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on lähes yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin (280 asukasta) vuonna Kunnittain tarkasteluna asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti vaihteli Puumalan 173 asukkaasta Enonkosken 783 asukkaaseen.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 13 (37) Taulukko 10. Erikoiskaupan myymälät Etelä-Savossa vuoden 2011 lopussa (Tilastokeskus) Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Erikoiskaupan Tietotekninen erikois- vaativa myymälät Muu Muu tilaa Alkot, Muotikauppkauppkauppkauppa Rauta- Kodinkone- Huonekalu- apteekit ym. kauppa kauppa kauppa yhteensä Asukkaita/ myymälä Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Koko maa 280 Henkilöautojen, kevyiden moottoriajoneuvojen, matkailuvaunujen, muiden moottoriajoneuvojen, renkaiden, moottoripyörien sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien osien ja varusteiden vähittäiskaupassa oli Etelä-Savossa yhteensä 85 toimipaikkaa vuoden 2011 lopussa. Huoltamoita oli 63 kpl. Taulukko 11. Moottoriajoneuvojen, niiden osien ja varusteiden sekä renkaiden vähittäiskaupan myymälät sekä huoltamot Etelä-Savossa vuoden 2011 lopussa (Tilastokeskus) Moottoriajoneuvojen Huoltamot Yhteensä väh.kauppa Enonkoski 1 1 Heinävesi 2 2 Hirvensalmi 2 2 Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa 1 1 Pieksämäki Puumala 2 2 Rantasalmi 2 2 Savonlinna Sulkava 2 2 ETELÄ-SAVO Vähittäiskaupan myynti Etelä-Savon päivittäistavaramyynnistä (sisältää päivittäistavaramyymälöiden ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden päivittäistavaramyynnin) toteutui vuonna 2012 Mikkelissä 36 %, Savonlinnassa 25 % ja Pieksämäellä 12 %. Muiden kuntien osuudet vaihtelivat 1 %:sta 5 %:iin. (A.C.Nielsen Finland Oy). Hirvensalmella, Joroisissa, Pieksämäellä ja Rantasalmella kunnan väestöosuus koko maakunnan väestöstä oli suurempi kuin kunnan päivittäistavaramyynnin osuus koko maakunnan päivittäistavaramyynnistä. Juvalla, Mäntyharjulla, Pertunmaalla ja Savonlinnassa myynnin osuus oli suurempi kuin väestöosuus. Muissa kunnissa myyntiosuus ja väestöosuus olivat lähes yhtä suuria.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 14 (37) Kuva 4. Etelä-Savon päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen kunnittain 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus). A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan Etelä-Savossa oli päivittäistavaramyymälöiden PT-myyntialaa asukasta kohti jonkin verran enemmän (indeksi 110) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Kunnittain tarkasteltuna eniten PTmyyntialaa asukasta kohti oli Mäntyharjulla (indeksi 190) ja vähiten Hirvensalmella (indeksi 72). Päivittäistavaramyymälöiden PT-myynti asukasta kohti oli Etelä-Savossa jonkin verran suurempi (indeksi 105) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Kunnittain tarkasteltuna eniten PT-myyntiä asukasta kohti oli Pertunmaalla (indeksi 213) ja vähiten Joroisissa (indeksi 58). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Etelä-Savossa alhaisempi (indeksi 95) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Kunnittain tarkasteltuna korkein myyntitehokkuus oli Pertunmaalla (indeksi 123) ja alhaisin Mäntyharjulla (indeksi 61). Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja/tai kireästä kilpailutilanteesta. Myyntitehokkuuteen vaikuttaa omalta osaltaan myös myymälätilojen ikä, koko ja toimivuus. Myös esimerkiksi alueen kaupallinen vetovoima heijastuu myyntitehokkuuteen niin, että merkittävä alueen ulkopuolelta tuleva kysyntä (esim. loma-asukkaat) voi luoda edellytykset korkealle myyntitehokkuudelle.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 15 (37) Taulukko 12. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2012 indeksinä, koko maa = 100 (A.C.Nielsen Finland Oy) PT-myyntiala/ asukas PT-myynti/ asukas Myyntiteho Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Koko maa Etelä-Savon erikoiskaupan myynnistä toteutui vuonna 2011 Mikkelissä 43 %, Savonlinnassa 28 % ja Pieksämäellä 12 %. Muiden kuntien myyntiosuudet vaihtelivat 0 %:sta 3 %:iin. Kunnittain tarkasteltuna Mikkelissä ja Savonlinnassa erikoiskaupan myyntiosuus oli suurempi kuin väestöosuus. Muissa kunnissa väestöosuus oli suurempi tai yhtä suuri kuin myyntiosuus. (Tilastokeskus). Kuva 5. Etelä-Savon erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen kunnittain 2011 (Tilastokeskus)

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 16 (37) 2.3 Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Ostovoiman siirtymiä tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tässä esitetty ostovoiman nettosiirtymä ei osoita siirtymien suuntaa eikä sisään ja ulosvirtauksen määrää. Nettosiirtymä osoittaa arvioidun ostovoiman ja myynnin erotuksen tietyllä alueella. Näin ollen alueen ostovoiman nettosiirtymä voi olla 0 %, vaikka alueelle ja alueelta olisi voimakastakin siirtymää, mikäli sisään ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret. On myös syytä muistaa, että erikoiskaupassa ostovoiman siirtymissä voi olla eri toimialojen välillä suuriakin eroja. Näin ollen vaikka alueen erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä on positiivinen, voi siirtymä joillakin erikoiskaupan toimialoilla olla negatiivinen ja päinvastoin. Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2012 Etelä- Savossa positiivinen (+13 %) eli ostovoimaa tulee maakuntaan enemmän kuin maakunnasta virtaa ulos. Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen Joroisissa, Enonkoskella, Hirvensalmella ja Rantasalmella. Muissa kunnissa ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen, eniten Pertunmaalla (+123 %). Kuva 6. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2012

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 17 (37) Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2011 Etelä-Savossa positiivinen (+25 %) eli maakunta saa erikoiskaupan ostovoimaa alueen ulkopuolelta enemmän kuin maakunnasta virtaa ulos. Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Mikkelissä (+52 %), Pertunmaalla (+50 %), Savonlinnassa (+47 %) ja Pieksämäellä (+13 %). Muissa kunnissa erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Kuva 7. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2011 Erikoiskaupan myyntitiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin. Toimipaikkarekisterin mukainen liikevaihto on muutettu myynniksi lisäämällä siihen arvolisävero. Erikoiskaupassa vähittäiskaupan liikevaihtoon sisältyy toimialasta riippuen myös yritysten välistä kauppaa (tukkukauppaa). Esimerkiksi rautakaupassa vähittäiskaupan kautta kulkee huomattava määrä yritysten välistä kauppaa. Tukkukaupan osuuden selvittäminen Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotiedosta ei ole mahdollista, joten myyntiluvuissa on mukana joillakin toimialoilla myös tukkukauppaa. Koska vähittäiskaupan ostovoimaluvut sisältävät vain kotitalouksien ostovoiman (ei yritysten kysyntää), tukkukaupan sisältyminen myyntitietoihin voi vääristää erikoiskaupan ostovoiman siirtymätietoja. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa negatiivinen (-3 %) ja muussa erikoiskaupassa positiivinen (+40 %) koko maakunnan tasolla. Autokaupassa ja huoltamotoiminnassa ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen (-13 %). Toimialoittaiset tarkastelut kuntatasolla eivät ole kaikilta osin mahdollisia, koska lain mukaan Tilastokeskus ei saa luovuttaa liikevaihtotietoa, mikäli yrityksiä on kunnassa / toimialalla alle kolme kappaletta. Seuraavassa kohdassa on esitetty Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen ostovoiman nettosiirtymät erikseen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja muun erikoiskaupan osalta.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 18 (37) Ostovoiman siirtymät joissakin maakunta- ja seutukeskuksissa Seuraavaan taulukkoon on koottu Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen ostovoiman siirtymät sekä muutamien muiden maakunta- ja seutukeskusten ostovoiman siirtymätiedot viime vuosina tehtyjen kaupan palveluverkkoselvitysten pohjalta. Luvut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia, mutta kertovat suuruusluokan. Tehtyjen selvitysten ajankohdasta riippuen tiedot ovat eri vuosilta. Lisäksi osassa selvityksiä alkoholiliikkeiden myynti on laskettu mukaan päivittäistavarakaupan myyntiin. Taulukko 13. Ostovoiman siirtymät joissakin kaupungeissa (Vähittäiskaupan selvitykset). Ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa Mikkeli % 13 % 73 % 52 % Savonlinna % 10 % 67 % 47 % Pieksämäki % -24 % 34 % 13 % Kuopio % 76 % Iisalmi % 80 % Varkaus % 88 % Joensuu % 90 % Lappeenranta 2010* 7 % 38 % 39 % 39 % Imatra 2010* 18 % 8 % 13 % 11 % Kouvola 2010* 0 % -12 % -9 % -10 % Lahti % 67 % Heinola % 10 % Kajaani % 61 % * alkoholiliikkeiden myynti on mukana päivittäistavarakaupassa 3 ARVIO OSTOVOIMAN KEHITYKSESTÄ VUOTEEN Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoima Etelä-Savon vakituisen väestön ostovoiman kehitysarvio perustuu arvioon Etelä-Savon väestömäärän ja yksityisen kulutuksen kehityksestä. Väestömäärän kehitys Etelä-Savossa Etelä-Savon ostovoiman kehitys on arvioitu maakuntaliiton laatiman väestötavoitteen mukaan. Väestötavoitteen taustalla on maakunnan Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategian mukainen muuttovoittotavoite sekä Mikkelin ja Savonlinnan seutujen rakennemallien tavoitteet. Väestötavoitteen mukaan Etelä-Savon maakunnan väestömäärä on asukasta vuonna 2035, mikä on asukasta (noin 1 %) enemmän kuin vuonna Tarkastelussa maakunnan negatiivista luonnollista väestökehitystä kompensoi vahvistuva aluetalous ja muun muassa kehittyvän matkailun seurauksena syntyvät uudet työpaikat.

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015 Etelä-Savon palveluverkkoselvitys 01.04.2015 Päivitetty 01.06.2015 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A K A A V A E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 7 3 : 2 0 0 6 ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2 Julkaisun tekijä: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Etukannen kuva: Kainuun liitto ISBN 978-952-6685-13-7 ISSN

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 30.4.2015 Diaarinumero 962/2012 Toimielinkäsittely Kaupunginvaltuusto..2015 Kaavanumero 20017 PAJULUOMA JA KÄRKI Pajuluoman (20) kaupunginosan kortteli nro 121 sekä siihen liittyvät virkistys- ja katualueet

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 1 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet, luonnos 31.10.2013 Kannen kuva: Kainuun liitto 2 3 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Lähtökohdat... 4 2.1. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä...

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN Liite 3 Äänekosken kaupunki VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN 3.7.2012 1 ALKUSANAT Hirvaskankaan alue on valtakunnallisesti

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA FCG Finnish Consulting Group Oy Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA 1.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat...

Lisätiedot

Kaupallinen selvitys

Kaupallinen selvitys Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen

Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen 1 2 POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen Kuopio 2013 3 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:77 Kuopio 2013 Pohjois-Savon liitto PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550

Lisätiedot

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS Varkauden kaupunki VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS 23.12.2009 Varkauden kaupunki 1 FCG ALKUSANAT Tehtävänä oli selvittää valtatien 5 lähialueiden kehittämisen ja maankäytön tehostamisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LINEA KONSULTIT OY Raporttiluonnos 1 (126) Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot