Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

2 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (26) SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE SUOSITUKSET KESKI-SUOMEN KAUPALLISEN PALVELUVERKON PÄIVITTÄMISEKSI LÄHTÖKOHDAT MAAKUNTAKAAVAN MÄÄRÄYKSILLE JA MERKINNÖILLE KAUPAN SIJAINTI- JA MITOITUSRATKAISUT Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Keskustatoimintojen alueet Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt Suosituksia kaupan sijainnin ohjauksen merkinnöille ja määräyksille Suosituksia vähittäiskaupan enimmäismitoituksen määrittelyyn JÄMSÄN RISTEYSALUEEN ARVIOINTI KEURUUN ALUEIDEN ARVIOINTI MUURAMEN RISTEYSALUEEN ARVIOINTI VIITASAAREN ALUEEN ARVIOINTI ÄÄNEKOSKEN ALUEIDEN ARVIOINTI LÄHDELUETTELO... 25

3 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (26) 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Keski-Suomen maakuntahallitus on tehnyt päätöksen Keski- Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu Keski-Suomen kaupallinen selvitys ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys sekä niitä täydentäviä selvityksiä. Täydentäviä selvityksiä on laadittu Jämsässä, Keuruulla, Muuramessa, Viitasaarella ja Äänekoskella. Kohdekohtaisissa selvityksissä on kuvattu kaupan nykytilanne ja kehitysedellytykset, arvioitu keskeiset yhdyskuntarakenteeseen, kauppaan ja palvelurakenteeseen sekä liikenteeseen ja saavutettavuuteen kohdistuvat vaikutukset sekä esitetty keskeiset johtopäätökset maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Kohdekohtaiset selvitykset on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta. Selvityksissä on sovellettu ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa ja Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi -oppaiden kaupallisten vaikutusten tarkastelukokonaisuuksia ja otettu huomioon huhtikuussa 2011 voimaan tulleet maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset. Yhteenvetona on esitetty suosituksia Keski-Suomen lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon päivittämiseksi. Suositukset perustuvat Keski-Suomen kaupallisen selvityksen (2010) ja Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen (2010) sekä vuoden 2011 aikana laadittujen kohdekohtaisten selvitysten tuloksiin sekä 4. vaihemaakuntakaavan kaupan asiantuntijaryhmässä käytyihin keskusteluihin. Suosituksessa on esitetty lähtökohdat 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjausta koskeville määräyksille sekä ehdotukset merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajalle, suuryksiköiden sijoittamisen mahdollistaville merkinnöille (keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukselle. Kohdekohtaiset selvitykset ja suositukset on laadittu Keski-Suomen liiton toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mikko Keskinen.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (26) 2 KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS 2.1 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toi-

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (26) menpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Eduskunta hyväksyi esityksen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). Lakimuutos tuli voimaan Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonnaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskustaalueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (26) Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (26) 2.4 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Voimassa olevan maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin. Keskustatoimintojen alakeskuksiksi on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Lisäksi seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km- 1) voidaan rakentaa kahdelletoista maakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliselle kaupan alueelle. Km-merkinnät on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan merkinnöistä ja määräyksistä:

8 FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (26) 3 KESKI-SUOMEN LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE Arvio liiketilatarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto 2010) esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Arvio liiketilatarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7000 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3000 /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7700 /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä ostovoiman siirtymää, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Toisaalta laskelmassa on oletettu, että kaikki ostovoima toteutuu uutena liiketilana. Käytännössä kuitenkin osa ostovoimasta kohdistuu olemassa olevien liikkeiden myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Taulukko 1. Laskennallinen liiketilatarve vuonna Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa Luhanka Joutsan seutu Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Jämsä Kuhmoinen Jämsän seutu Keuruu Multia Keuruun seutu Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Saarijärvi-Viitasaari Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI

9 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (26) Taulukko 2. Laskennallinen liiketilatarve vuonna Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa Luhanka Joutsan seutu Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Jämsä Kuhmoinen Jämsän seutu Keuruu Multia Keuruun seutu Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Saarijärvi-Viitasaari Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI Taulukko 3. Laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa Luhanka Joutsan seutu Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jyväskylän seutu Jämsä Kuhmoinen Jämsän seutu Keuruu Multia Keuruun seutu Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Saarijärvi-Viitasaari Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutu KESKI-SUOMI

10 FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (26) Liiketilatarpeen arvioinnissa on syytä ottaa huomioon oman väestön ostovoiman lisäksi myös ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen. Tämä korostuu erityisesti maakuntakeskuksen ja seutukeskusten liiketilatarvetta arvioitaessa, koska niihin suuntautuu erityisesti erikoiskaupan ostovoimaa omaa kuntaa laajemmalta alueelta. Vaikutusalueen sisällä eritasoisten keskusten (pääkeskus alakeskus) välinen ostovoiman siirtymä voidaan ottaa huomioon pääkeskuksen liiketilatarpeessa taulukoissa 1-3 esitettyä laskennallista liiketilatarvetta suurempana mitoituksena kuitenkin niin, että myös alakeskusten kaupalle on riittävästi toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Jyväskylän kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä arvioitiin Jyväskylän liiketilatarvetta oman väestön ostovoiman lisäksi myös tilanteessa, jossa Jyväskylän kaupallinen vetovoima ja ostovoiman siirtymä säilyisivät laskentavuoden (v. 2008) tasolla. Jyväskylän vähittäiskaupan (pl. autokauppa) laskennallinen liiketilan lisätarve on näin laskettuna noin k- m 2 :iä suurempi kuin taulukossa 3 esitetty liiketilan lisätarve eli yhteensä k-m 2.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (26) 4 SUOSITUKSET KESKI-SUOMEN KAUPALLISEN PALVELUVERKON PÄIVITTÄMISEKSI Suositukset Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon päivittämiseksi perustuvat keväällä 2010 valmistuneiden Keski-Suomen kaupallisen selvityksen ja Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen tuloksiin, kuntien ja Keski-Suomen liiton teettämien lisäselvitysten tuloksiin sekä 4. vaihemaakuntakaavan kaupan asiantuntijaryhmässä käytyihin keskusteluihin. Suosituksessa on esitetty lähtökohdat 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjausta koskeville määräyksille sekä ehdotukset merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajalle, suuryksiköiden sijoittamisen mahdollistaville merkinnöille (keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukselle. Esitetyt suositukset ovat lähtökohtana Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijaintia ja mitoitusta koskeville ratkaisuille. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevat ratkaisut tulee tarkistaa ja sovittaa yhteen muiden 4. vaihemaakuntakaavassa esitettävien ratkaisujen kanssa. Lisäksi on arvioitava kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevien ratkaisujen vaikutukset kaupan palveluverkon kehitykseen. 4.1 Lähtökohdat maakuntakaavan määräyksille ja merkinnöille Voimassa olevan Keski-Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdemerkinnät täyttävät seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumistarpeet pitkälle tulevaisuuteen suuressa osassa maakuntaa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavien merkintöjen määrä on kokonaisuutena suuri, koska maakuntakaavaa laadittaessa kaikkia vähittäiskaupan suuryksiköitä (yli 2000 k-m²) on pidetty seudullisesti merkittävinä lukuun ottamatta Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen alueella olevia. Keski-Suomen kaupallisen selvityksen (2010) yhteydessä todettiin, että uusien kauppapaikkojen tarvetta on tarpeen arvioida erityisesti Jyväskylän seudulla. Perusteluna voidaan todeta: - väestökehitys ja sen myötä kysynnän kasvu on ollut ja jatkuu ennakoitua nopeampana, - Jyväskylän seutu on maakunnan kaupan pääkeskus ja koko maakunnan kehityksen veturi. Seudun vetovoiman säilyttäminen ja vahvistaminen edellyttää, että palvelutarjontaa kehitetään vastaamaan kasvavaa kysyntää, - nykyiset kaupan alueet ovat lähes täyteen rakennettuja. Uusille ja laajentuville palveluille tulee olla riittävästi sijaintipaikkoja. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on tullut esille tarve tutkia uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamista myös Jämsän, Keuruun, Saarijärvi-Viitasaaren ja Äänekosken seuduilla. Näiden alueiden osalta uusien suuryksiköiden osoittamisen edellytyksiä on tutkittu erillisten selvitysten yhteydessä.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (26) Kaupan sijainninohjauksen periaatteet maakuntakaavassa Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten, maakunnallisten ja useamman kuin yhden kunnan tavoitteiden toteuttamisen kannalta on tarpeen. Maakuntakaavan aluerakennetta koskevat merkinnät muodostavat hierarkkisen kokonaisuuden, johon myös kaupan sijainnin ohjausta koskevat merkinnät sisältyvät. Näin ollen kaupan sijainnin ohjausta koskevat määräykset ja merkinnät tulee sovittaa yhteen maakuntakaavan kokonaisuuden kanssa. Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet osoitetaan maakuntakaavan merkinnöissä ja määräyksissä kolmena kokonaisuutena: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksessa lähdetään liikkeelle määrittelemällä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Sen pohjalta arvioidaan keskustatoimintojen alueiden ja niiden ulkopuolisten kaupan alueiden osoittamisen tarve. Kun maakuntakaavassa osoitettavat keskustatoimintojen alueet ja kaupan alueet ovat selvillä, voidaan määritellä niiden vähittäiskaupan enimmäismitoitus. 4.2 Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevien ratkaisujen pohjaksi määritellään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Alarajan määrittelyn tarkoituksena on kohdistaa maakuntakaavan ohjausvaikutus sellaisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin, jotka ovat aidosti merkitykseltään seudullisia, koska maakuntakaavassa voidaan osoittaa aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Määrittelyssä koon alarajaa ei tule asettaa niin alhaiseksi, että se rajoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvien ja merkitykseltään paikallisten kaupan yksiköiden kehittymis- ja sijaintimahdollisuuksia.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (26) Seudullista merkitystä omaavan vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Kaupan maakunnalliset kehittämisperiaatteet ja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja voidaan maakuntakaavassa osoittaa joko yleismääräyksenä tai osana taajamatoimintojen aluevarausmerkintöjä. Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on k-m². Maakuntakaavassa on todettu, että Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen sisällä voi kuitenkin olla kerrosalaltaan suurempia yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä ja ostovoimasta johtuen. Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on perusteltua määritellä sellaiseksi, että sen avulla voidaan ohjata seudullisen vähittäiskaupan myymäläverkon tarkoituksenmukaista kehittymistä sekä turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä k-m². Koon alaraja on voimassa koko maakunnan alueella ja se koskee sekä päivittäistavarakauppaa että erikoiskauppaa. Tästä koko maakunnassa voimassa olevasta seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta on perusteltua poiketa seudullisesti merkittävien erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta Jyväskylän kaupunkiseudun yhtenäisellä keskustaajama-alueella sekä väestömäärältään suurimmissa seutu-/aluekeskuksissa. Jyväskylän kaupunkiseudun yhtenäisellä keskustaajaman alueella seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä k-m². Yhtenäisen keskustaajaman alueen rajaus tulee tarvittaessa määritellä 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Koko maakuntaa korkeampi seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on perusteltu lisäksi Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustojen yhteydessä olevilla taajamatoimintojen alueilla. Näillä alueilla seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä k-m². Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittäminen maakuntakaavassa ei tarkoita sitä, että alarajaa pienempiä vähittäiskaupan suuryksiköitä voitaisiin sijoittaa vapaasti. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset koskevat myös yleiskaavaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa pienempien suuryksiköiden sijoittumista ohjataan kuntakaavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaisesti kaikkien vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskustaalue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Käytännössä siis kaikkien yli k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset on arvioitava joko maakuntakaavassa tai kuntakaavassa.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (26) Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajan koon määrittely perustuu tietoihin olemassa olevista kaupan yksiköistä sekä seuraavassa esitettyyn tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisuuden määrittelyyn. Edellä esitetyt merkitykseltään seudullisten erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajat koskevat sekä tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa että muuta erikoiskauppaa. Yhtenäiseen alarajaan on päädytty, koska kaikki maakuntakaavaan suunnitellut, uudet vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueita. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylän osalta ehdotettu seudullisuuden alaraja on alhaisempi kuin seuraavassa esitetyn laskelman osoittama seudullisuuden alaraja. Perusteita tiva-kaupan seudullisuuden määrittelyyn Myymälän alueellinen väestöpohja Erikoiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat merkittävimmin toimiala / toiminnan laatu sekä markkina-alueen laajuus, joka on pääosin verrannollinen myymälän kokoon: suuri myymälä tarvitsee suuren markkina-alueen, pieni pärjää vähemmällä. Kooltaan suuri myymälä ei kuitenkaan aina ole seudullisesti merkittävä myymälä. Väestömäärältään suurilla alueilla isokin myymälä voi palvella maantieteellisesti pientä aluetta. Etenkin Jyväskylän kaupunkiseudulla suuret myymälät voivat olla luonteeltaan paikallisia, koska lähialueella asuu myymälän toiminnan kannalta riittävästi asukkaita. Maakuntakaavaan merkitään vain seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt. Seudullista merkittävyyttä voidaan lähestyä tarkastelemalla sekä myymälöiden toiminnan edellyttämää alueellista väestöpohjaa että myymälöiden kokoon perustuvaa väestöpohjaa: kuinka suuri on väestöpohja eri alueilla ja erikokoisilla myymälöillä? Väestöpohjalla tarkoitetaan tässä sitä väestömäärää, jonka yksi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälä tarvitsee saavuttaakseen myyntinsä vuositasolla. Lähtökohtana väestöpohjan arvioinnissa on käytetty Keski- Suomen huonekalukaupan myymälöiden myyntiä ja huonekalukaupan keskimääräistä kulutuslukua. Väestöpohja on laskettu myynnistä kulutusluvun avulla. Arvioinnin lähtökohtana on käytetty huonekalukauppaa, koska valtaosan huonekalukaupan myymälöistä voidaan olettaa edustavan kooltaan suhteellisen suuria myymälöitä. Huonekalukaupan väestöpohja on laajennettu koskemaan koko tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa huonekalukaupan ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan välisen myynnin suhteella. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän väestöpohja on Keski- Suomessa keskimäärin asukasta, mutta väestöpohja vaihtelee alueellisesti niin, että Jyväskylässä väestöpohja on noin asukasta ja muualla maakunnassa noin asukasta. Myymälöiden toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden lähellä asuu riittävästi perusasiakaskuntaa. Lähialueelta eli päämarkkina-alueelta voidaan edellyttää löytyvän noin 70 % tarvittavasta väestöpohjasta. Loppuosa asiakaskunnasta on asuinpaikaltaan vaikeasti määritettäviä liikkuvia asiakkaita. Jos jo perusasiakaskunta edellyttää asiakkaita useamman kunnan alueelta, myymälää voidaan pitää seudullisesti merkittävänä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän lähialueen väestöpohja (noin 70 % koko väestöpohjasta) on Keski- Suomessa keskimäärin noin asukasta. Alueellisesti väestöpohja vaihtelee niin, että Jyväskylässä väestöpohja on noin asukasta ja muualla maakunnassa noin asukasta.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (26) Väestöpohja myymäläkoon mukaan Myymäläkoon mukaan määräytyvän väestöpohjan arviointi perustuu tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yhtä kerrosneliömetriä kohti laskettuun keskimääräiseen myyntitehokkuuteen ja keskimääräiseen kulutuslukuun. Myyntitehokkuuden avulla on laskettu myynti ja kulutusluvun avulla väestömäärä, jolla myynti täyttyy. Yhden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän vuosimyynnin saavuttamiseksi tarvittava koko väestöpohja ja lähialueen väestöpohja on myymälän eri kokoluokissa seuraava: Myymälän Koko Lähialueen koko väestöpohja väestöpohja (n. 70 %) k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m Merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alaraja Laskelman mukaan Jyväskylässä merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän alarajaksi voidaan määritellä k-m 2. Tämä perustuu siihen, että Jyväskylässä yhden myymälän edellyttämä lähialueen väestöpohja on noin asukasta, mikä vastaa kooltaan noin kerrosneliömetrin kokoisen myymälän lähialueen väestöpohjaa. Muualla maakunnassa merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä k-m 2. Muualla maakunnassa yhden myymälän edellyttämä lähialueen väestöpohja on noin asukasta, mikä vastaa kooltaan k-m 2 :n kokoisen myymälä lähialueen väestöpohjaa Lähtöaineistona edellä olevissa määrittelyissä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin Keski-Suomen koskevia tietoja vuodelta Tilastokeskuksen aineisto ei sisällä tietoa myymälöiden pinta-aloista. Tämän vuoksi määrittely perustuu myynneistä, kulutusluvuista ja keskimääräisistä myyntitehokkuuksista johdettuihin arvioihin. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittelyä voidaan tarkentaa olemassa olevien myymälöiden kerrosalatiedoilla Keskustatoimintojen alueet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueella tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia palvelutoimintoja, kuten erikoiskauppaa, vapaa-ajan palveluja ja julkisia palveluja sekä merkittävässä määrin ja monipuolisesti eri toimialojen työpaikkoja ja asutusta. Keskusta-alue on hyvin saavutettavissa ja sinne on hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (26) Keskusta-alueet ovat toiminnallisten vaikutusalueidensa keskuksia ja muodostavat keskusverkon, jolla on hierarkkinen erikokoisiin keskuksiin perustuva rakenne. Maakunnissa voidaan erottaa esimerkiksi maakuntakeskukset, kaupunkiseutujen keskukset, alakeskukset ja lähiökeskukset sekä kunta- ja kyläkeskukset. Kaupan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys edellyttää, että erikokoisten keskusten palvelujen mitoitus perustuu keskuksen alue- ja yhdyskuntarakenteelliseen asemaan sekä vaikutusalueen väestöpohjan mahdollistamaan palvelutarjontaan. Keski-Suomen voimassa olevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin. Voimassa olevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alue on osoitettu aluevarausmerkintänä Jyväskylään ja Jämsään sekä kohdemerkintänä Äänekoskelle, Suolahdelle, Saarijärvellä, Viitasaarelle, Keuruulle, Jämsänkoskelle ja Joutsaan. Keskustatoimintojen alakeskuksiksi (ca) on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Pienet kunta- ja taajamakeskukset on osoitettu taajamatoimintojen alueina. Keskustatoimintojen alueiden osalta uudessa maakuntakaavassa on tarkoituksenmukaista noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaista keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten merkintätapaa. Merkintöjen määräykset vastaavat myös lähtökohtaisesti uuden maakuntakaavan tavoitteita. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen kannalta merkittävimmät keskukset ovat maakuntakeskus (Jyväskylä) sekäosa seutukeskuksista (Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski). Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa tulisi arvioida uudelleen erityisesti Jyväskylän seudun keskustatoimintojen alueiden merkintöjä, jotka voimassa olevassa maakuntakaavassa eivät vastaa nykyisiä yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteita. Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen periaatteiden mukaan Jyväskylän keskusverkko muodostuu ydinkeskustan ja Seppälän keskustaalueen lisäksi yhteensä kuudesta alakeskuksesta (Palokka, Korpilahti, Tikkakoski, Kuokkala, Vaajakoski ja Eteläportti). Näistä Eteläportti olisi kehittyvien Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden monipuolinen alakeskus, jossa olisi kaupallisten palveluiden lisäksi keskustamaista asumista, työpaikkoja ja julkisia palveluja. Kaupallisen palveluverkkoselvityksen laadinnan jälkeen Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt entisen Kankaan paperitehtaan alueen suunnittelun teollisuustoimintojen päätyttyä alueella. Kaupungin tavoitteena on rakentaa alueesta monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue, joka yhdistää ydinkeskustan Seppälän alueeseen. Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa tulisi arvioida Jyväskylän keskustatoimintojen alueen laajuutta. Koska kaupungin tavoitteena on kehittää Seppälän ja Kankaan alueita keskustamaisina ja maankäytöltään monipuolisina alueina, voitaisiin Jyväskylän keskustatoimintojen alue laajentaa yhtenäisenä näille alueille korvaten voimassa olevan maakuntakaavan Seppälän alakeskusmerkintä aluevarausmerkinnällä. Keskustatoimintojen alueen kaavamääräyksessä tulisi kuitenkin ohjata Seppälän ja Kankaan kaupallista rakentamista siten, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvataan Jyväskylän ydinkeskustan asema maakunnallisena kaupan pääkeskuksena.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (26) Keskustatoimintojen alueen laajentamisen vaikutukset mm. yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelyjen kestävyyteen tulee arvioida vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen alakeskusmerkintöjä on perusteltua päivittää Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaisesti, jolloin Eteläportti osoitettaisiin alakeskuksena ja Keljonkeskus vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä. Lisäksi maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulisi arvioida, onko pienimpiä Jyväskylän seudun alakeskuksia tarkoituksenmukaista osoittaa maakuntakaavassa (Korpilahti, Tikkakoski, Lievestuore). Kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen näkökulmasta merkintöjä voidaan pitää keskusten alue- ja yhdyskuntarakenteellinen asema, kehittämistavoitteet ja keskusten väestömäärä huomioon ottaen epätarkoituksenmukaisina. Jyväskylän seudun lisäksi 4. vaihemaakuntakaavassa ei ole tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia voimassa olevan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden merkintöihin. Kuntarakenteen muutosten seurauksena tulisi kuitenkin arvioida merkintöjen yhdenmukaisuutta Jyväskylän seudulla, Jämsässä ja Äänekoskella. Maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulisi arvioida, onko tarpeen osoittaa myös Äänekosken keskustatoimintojen alue aluevarausmerkinnällä ja onko tarpeen osoittaa Jämsänkosken ja Suolahden keskustatoimintojen alueet keskustatoimintojen alakeskusmerkinnöin Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että sen sijaintipaikka on osoitettu maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen. Maankäyttö- ja rakennuslain lähtökohtana on keskusta-alueiden ensisijaisuus vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkoina, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittaminen keskusta-alueen ulkopuolelle edellyttää vaikutusten arviointia, jonka tulosten pohjalta voidaan tehdä perustellut päätökset kaupan mahdollisesta sijoittumisesta. Vaikutusten arvioinnissa tulee maakuntakaavan sisältövaatimusten lisäksi tarkastella erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaisia erityisiä sisältövaatimuksia (mm. vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin sekä niiden kehittämiseen). Koska keskusta-alueiden ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset ovat sidoksissa mm. alueiden ominaispiirteisiin, väestöpohjaan, olemassa oleviin palveluihin ja toteutusaikaan, ei näiden alueiden kaupan laatua tulisi ohjata maakuntakaavassa liian yksityiskohtaisesti. Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) on osoitettu keskustatoimintojen ulkopuolisille taajama-alueille. Km-merkinnät on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian, joka on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu matkailu- ja myymäläkeskittymien alueeksi, jolle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (26) Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen ja toisaalta seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittelyn myötä vähittäiskaupan suuryksiköiden merkintöjä tulisi arvioida Jyväskylän seudulla sekä Jämsässä, Keuruulla, Viitasaarella ja Äänekoskella ottaen huomioon 4. vaihemaakuntakaavaa varten laaditut kohdekohtaiset selvitykset. Lähtökohtana 4. vaihemaakuntakaavan laadinnalle voidaan pitää sitä, että keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitetaan vain sellaisia merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joilla ei vaikutusten arvioinnin perusteella ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskusta-alueen kaupan kehitykseen. Keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvia suuryksiköitä voivat olla esimerkiksi paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköt 1. Jyväskylän seudulla nykyisessä maakuntakaavassa alakeskuksena osoitetun Keljonkeskuksen merkintä tulisi päivittää vähittäiskaupan suuryksikön merkinnäksi (km). Lisäksi on tarkoituksenmukaista osoittaa sijoittumispaikkoja keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuville vähittäiskaupan suuryksiköille (pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköt). Jyväskylän seudulla keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset erikoiskaupan suuryksiköt voitaisiin osoittaa vyöhykemerkinnöin: 1) Palokan ja Kirrin alueelle sekä 2) Keljonkankaan, Eteläportin ja Muuramen eritasoliittymän alueelle. Maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulee tarvittaessa määritellä vyöhykkeiden laajuus sekä arvioida, esitetäänkö Keljonkankaan, Eteläportin ja Muuramen vyöhyke yhtenäisenä vai kolmesta erillisestä vyöhykealueesta muodostuvana merkintänä. Edelleen maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida, onko Viherlandian voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu km-1 merkintä määräyksineen tarkoituksenmukainen ohjaamaan alueen kaupallista kehittämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen seurauksena (paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan mukaantulo sijainninohjauksen piiriin) keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisia erikoistavaroita myyviä vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan osoittaa kohdemerkintöinä myös Jämsän Risteyksen alueelle, Keuruun Yliahon alueelle, Viitasaaren Mustaniemen alueelle ja Äänekosken Kotakennään ja Alemakasiinin alueelle. Näillä alueilla toimii tai niille on suunnitteilla paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä ja ne ovat tehtyjen erillisselvitysten mukaan soveltuvia tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköille. 1 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha-alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskustaalueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park -tyyppiset myymäläkeskittymät).

19 FCG Finnish Consulting Group Oy 19 (26) Suosituksia kaupan sijainnin ohjauksen merkinnöille ja määräyksille Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjauksen kannalta keskeiset kaavamerkinnät ja -määräykset tulee sovittaa yhteen voimassa olevan maakuntakaavan kanssa sekä muiden 4. vaihemaakuntakaavan merkintöjen ja määräysten kanssa. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana tulee olla, että merkinnät ja määräykset muodostavat yhdessä tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Maakuntakaavan jatkosuunnittelun yhteydessä tulee myös arvioida, missä määrin voimassa olevan maakuntakaavan merkintöjä on tarkoituksenmukaista sisällyttää 4. vaihemaakuntakaavaan vai esitetäänkö maakuntakaavassa ainoastaan keskusverkkoa ja kaupan palveluverkkoa koskevat muutokset. Keskustatoimintojen alueiden osalta vaihemaakuntakaavassa on tarkoituksenmukaista noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaista keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten merkintätapaa. Merkintöjen määräykset vastaavat myös lähtökohtaisesti vaihemaakuntakaavan tavoitteita. Tarvittaessa kaupan sijainnin ohjaamiseksi voidaan antaa aluekohtaisia määräyksiä, kuten edellä Jyväskylän keskustaalueen osalta tuotiin esille. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset eivät sellaisenaan vastaa 4. vaihemaakuntakaavassa esitettävien uusien merkintöjen kohteita. Vaihemaakuntakaavassa tulee nykyisten merkintöjen lisäksi osoittaa uudet merkinnät, jotka mahdollistavat keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvien tilaa vaativia erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen. Edellä esitetyistä vaihemaakuntakaavassa esitettävistä merkinnöistä Keljonkeskus voidaan osoittaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaisella km -merkinnällä. Muille esitetyille alueille (Jämsä, Keuruu, Viitasaari, Äänekoski) tulee osoittaa määräykseltään uudet merkinnät. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa kaupan sijaintia voidaan ohjata esimerkiksi seuraavien kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla: Merkintä C, c Keskustatoimintojen alue (alue- ja kohdemerkintä) ca Keskustatoimintojen alakeskus KM Vähittäiskaupan suuryksikkö Suosituksia kaavamääräyksille Keskustatoimintojen alueille voidaan antaa kaikkia alueita koskevia tai aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä alueiden sijainnista ja laajuudesta, kaupan painopistealueista, palveluiden saavutettavuudesta eri kulkumuodoin sekä erityisesti kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisesta. Keskustatoimintojen alakeskuksissa voidaan antaa suunnittelumääräyksiä alueiden sijainnista ja laajuudesta sekä palveluiden saavutettavuudesta eri kulkumuodoin sekä erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamisesta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden suunnittelumääräyksessä voidaan ohjata alueelle sijoittuvan uuden kaupan laatua sekä alueiden saavutettavuutta erityisesti joukko- ja kevyen liikenteen näkökulmasta.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy 20 (26) KM-2 Erikoistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö KM-3 Erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden kehittämisvyöhyke Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan tai muun keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle soveltuvan erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet. Suunnittelumääräyksessä tulee määritellä yksityiskohtaisemmin alueelle soveltuvan kaupan laatu. Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan erikoistavaran tai muun keskustatoimintojen alueille soveltumattoman erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumisalue. Suunnittelumääräyksessä tulee määritellä yksityiskohtaisemmin alueelle soveltuvan kaupan laatu. Suunnittelumääräyksessä tulee esittää selkeästi vyöhykkeen suhde vyöhykealueella sijaitseviin keskustatoimintojen alueisiin (ca) tai vähittäiskaupan suuryksiköihin Suosituksia vähittäiskaupan enimmäismitoituksen määrittelyyn Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee osoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Enimmäismitoitus tulee esittää sekä keskustatoimintojen alueille että vähittäiskaupan suuryksiköille. Suurimmille ja merkitykseltään maakunnallisille keskustatoimintojen alueille enimmäismitoitusta ei kuitenkaan ole tarpeen määritellä, mikäli sitä ei vaikutusten arvioinnissa todeta tarpeelliseksi. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata palveluverkon tasapainoista kehittämistä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Maakuntakaavassa esitettävien enimmäismitoitusten tulee antaa yleispiirteiset lähtökohdat ja reunaehdot kuntakaavoitukselle paikalliset olosuhteet ja kaupan laatu huomioon ottaen. Enimmäismitoituksen esittäminen parantaa myös mahdollisuuksia arvioida kaupan sijoittumisen vaikutuksia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen määrittelystä maakuntakaavassa ei maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten lyhyestä voimassaoloajasta johtuen ole vielä käytännön kokemuksia. Myöskään enimmäismitoitukseen liittyviä perusteita tai käsitteitä ei ole vielä kaikilta osin määritelty. Näin ollen maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja ympäristöministeriön ohjeistuksen valmistuttua on tärkeää arvioida ja tarkentaa enimmäismitoitusten perusteet. Tämän hetkisen tiedon mukaan enimmäismitoituksen määrittelyperusteet ovat seuraavat: - Keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitus esitetään suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34588 Loppuraportti 1 (22) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO Muistiota on täydennetty kaavoitusprosessin edetessä. Viimeisin päivitys 18.4.2013 KESKI-SUOMEN LIITTO JA KAUPAN TYÖRYHMÄ 1 Sisältö Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ 29.8.2013 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen ASIAKOHTA 4. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Periaatelinjaukset ovat tarpeellisia: Ehdotuksen laatimisen takia Tarvittavat

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Keski-Suomen liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.9.2017 Keski-Suomen liitto KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 SISÄLTÖ 1. ALKUSANAT

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Jämijärven kunta 8-1. Kauppa

Jämijärven kunta 8-1. Kauppa 7. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 1 aineisto (MH 22.1.2018) lausunnoilla 29.3.2018 asti KAUPPA / lausuntojen lyhennelmät ja laaditut vastineet Lyhenne lausunnon aiheesta 8 8-1 Jämijärven

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33315 Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos 10.10.2012 Ympäristöministeriö I Esipuhe Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011, liite 1) tuli voimaan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 17.8.2017 / LBer Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA Sisällys 1. Kaupan ohjauksen tarkistustarpeet

Lisätiedot

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Lausunto 1 (6) 22.08.2016 101 327/04.00.01/2016 Maakuntahallitus Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi YM019:00/2015 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys

Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P38152 Loppuraportti 1 (33) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta

Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta Lausunto UUDELY/12124/2017 24.1.2018 Julkinen Lohjan kaupunki PL 71 08101 LOHJA kaavapalaute@lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 27.11.2017 Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Oulun seutu, seutuhallitus 20.8.2010 Oulun

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi

KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Finnish Consulting Group Oy Kyyjärven kunta KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 30.6.2010 FCG Finnish

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot