SEINÄJOEN NURMON KAUPUNGINOSAKESKUKSEN KAUPALLINEN SELVITYS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN NURMON KAUPUNGINOSAKESKUKSEN KAUPALLINEN SELVITYS"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Seinäjoen kaupunki SEINÄJOEN NURMON KAUPUNGINOSAKESKUKSEN KAUPALLINEN SELVITYS Nurmon kaupan alue Loppuraportti

2

3 Seinäjoen kaupunki 1 ALKUSANAT Seinäjoen nykyinen kaupan tarjonta on keskittynyt Seinäjoen keskustaan sekä Joupin ja Hyllykallion väliselle vyöhykkeelle. Suurin osa vireillä olevista hankkeistakin sijoittuu näille alueille ja vahvistaa entisestään niiden palvelutarjontaa. Vaihtoehtoisia kaupan sijaintipaikkoja syntyy Seinäjoen itäisen ohikulkutien risteysalueille. Tehtyjen selvitysten mukaan kaupan kannalta kiinnostavimpia ovat Eskoon, Takamäen ja Nurmon eritasoliittymien lähialueet. Nurmon liittymän vetovoimaa muihin verrattuna lisää sijoittuminen Kauhajoki-Lapua -nauhan varrelle, jolle sijoittuu valtaosa Seinäjoen keskustan ulkopuolisesta kaupasta ja jossa on suurin asiakaspotentiaali. Myös Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen puutteellinen palvelutarjonta ja vahvat lähimarkkinat luovat kaupalle kehitysedellytyksiä alueella. Seinäjoen kaupunki on käynnistämässä asemakaavamuutoksen laatimisen valtatien 19 ja uuden itäisen ohikulkutien risteyksen läheisyydessä olevalle alueelle Nurmon kaupunginosakeskuksessa. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut laatia asemakaavamuutosta varten kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi sekä arvio alueen soveltuvuudesta kaupan alueeksi. Selvityksen laatimista on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Seinäjoen kaupungilta kaavoituspäällikkö Hilkka Jaakola, suunnittelupäällikkö Keijo Kaistila, projektiarkkitehti Jyrki Kuusinen ja yleiskaava-arkkitehti Martti Norja sekä Ruokakesko Oy:stä aluejohtaja Heikki Tynjälä ja kauppapaikkapäällikkö Petteri Tastula. FCG Planeko Oy:ssä selvityksen ovat tehneet FM Taina Ollikainen, rak. arkkitehti Anne Koskela, DI Sakari Mustalahti ja yo.merkon. Kirsti Toivonen.

4

5 Seinäjoen kaupunki 3 SEINÄJOEN NURMON KAUPUNGINOSAKESKUKSEN KAUPALLINEN SELVITYS SISÄLTÖ ALKUSANAT SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS TARKASTELUALUE KAAVOITUSTILANNE JA YHDYSKUNTARAKENNE Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaava Alue- ja yhdyskuntarakenne Keskusverkko Asumisen sijoittuminen Liikenneverkko KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Väestö- ja ostovoimatiedot Väestömäärä ja väestöennuste Ostovoima ja ostovoiman kasvuarvio Kaupan nykytilanne Myymäläverkko Vähittäiskaupan myynti Ostovoiman siirtymät Kaupan laskennallinen lisätilantarve Tiedossa olevat uudet kaupan hankkeet VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hankkeen mitoitus ja toteutusvaiheet Kaupalliset vaikutukset Uusi liikerakentaminen suhteessa liiketilatarpeeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Palvelutarjonnan kehitys ja ostovoiman siirtymät Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Alue suhteessa yhdyskuntarakenteeseen Kaupan palveluverkko Seinäjoen keskustan kehitys Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kaupan palvelujen saavutettavuus Työllisyysvaikutukset Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Liikennemäärät ja liikenteen suuntautuminen Liikenneverkon toimivuus ja turvallisuus Liikenteellinen saavutettavuus Liikennetarkastelujen johtopäätökset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITE 1: ERIKOISKAUPAN TOIMIALARYHMÄT LIITE 2: KAUPAN KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 67

6

7 Seinäjoen kaupunki 5 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Seinäjoen kaupunki on käynnistämässä asemakaavamuutoksen laatimisen valtatien 19 ja uuden itäisen ohikulkutien risteyksen läheisyydessä olevalle alueelle Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksessa. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut laatia asemakaavamuutoksen pohjaksi alueen kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi sekä arvio alueen soveltuvuudesta kaupan alueeksi. Selvityksen tavoitteena on - arvioida alueen soveltuvuutta kaupan sijaintipaikaksi - kuvata riittävällä tarkkuudella nykyinen kaupan palveluverkko - arvioida ostovoima, sen kehittyminen ja ostovoiman virtaukset - selvittää vireillä olevat kaupan investointihankkeet - arvioida kaupan liiketilan tarve tulevaisuudessa - arvioida alueen kaupallisten ratkaisujen vaikutukset Työ on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien suunnitelmien ja selvitysten sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta.

8 6 Seinäjoen kaupunki 2 TARKASTELUALUE Tarkastelualueena on Seinäjoen markkina-alue, joka kattaa koko Etelä- Pohjanmaan maakunnan sekä lisäksi Isokyrön, Kihniön ja Virtain kunnat. Seinäjoen markkina-alue on tällä hetkellä maamme 6. suurin markkina-alue. Kuva 1. Seinäjoen markkina-alue (Entrecon Oy 2008, TNS Gallup Oy). Seinäjoen markkina-aluetta rajaavat pohjoisessa Kokkolan ja Pietarsaaren markkina-alue, etelässä Tampereen ja Porin markkina-alueet, lännessä Vaasan markkina-alue ja idässä Jyväskylän markkina-alue. Seinäjoen päämarkkina-alue sisältää myös Töysän ja Kauhajoen paikallismarkkina-alueet, jotka ovat alisteisia päämarkkina-alueelle. (Entrecon Oy 2008).

9 Seinäjoen kaupunki 7 3 KAAVOITUSTILANNE JA YHDYSKUNTARAKENNE 3.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Seinäjoen keskeisimmillä alueilla on maakuntakaavassa aluevaraus: C/mk, Keskustatoimintojen alue / Maakuntakeskus. Keskustatoimintojen aluetta kehitetään myös kuntien yleis- ja asemakaavoissa yhtenäisesti. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoitus määritellään ja vahvistetaan kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Nurmon kaupan alue sijoittuu keskustatoimintojen alueen / maakuntakeskuksen reuna-alueelle. Kuva 2. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta ( Keskustatoimintojen alueen / maakuntakeskuksen reuna-alueen itäpuolelle sijoittuu taajamatoimintojen alue, jonka suunnittelumääräys on seuraavanlainen: Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Nurmonjokilaakso ympäristöineen on maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jolla kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan niihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Nurmon kaupan alue sijoittuu maisema-alueen ulkopuolelle, mutta sen välittömään läheisyyteen.

10 8 Seinäjoen kaupunki Nurmon kaupan alue sijoittuu keskustatoimintojen aluetta / maakuntakeskusta laajemman maakuntakaavassa määritellyn kehittämisperiaatemerkinnän alueeseen: Kaupunkikehittämisen kohdealue. Kohdealueen suunnittelumääräyksen mukaan Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava Yleiskaavat Voimassa oleva yleiskaava Nurmon kaupunginosan voimassa olevan yleiskaavan on entisen Nurmon kunnan valtuusto hyväksynyt Yleiskaava on tullut voimaan vuonna Suunniteltu kaupan alue on yleiskaavassa merkitty merkinnällä AP-2, pientalovaltainen asuntoalue, alue varataan tehokkaaseen pientaloasumiseen, alueelle rakentaminen edellyttää asemakaavoitusta. Alue rajautuu valtatiehen 19, joka maakuntakaavassa on esitetty parannettavaksi 2+2-kaistaiseksi. Valtatien 19 varteen, sen pohjoispuolelle on osoitettu suojaviheralue sekä meluntorjuntatarve. Itäisen ohikulkutien liittymiskohta valtatielle 19 on osoitettu eritasoliittymää kuvaavin merkinnöin kaupan alueesta lounaaseen. Kaupan alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa julkisten palvelujen alueeseen, koillisessa aluetta rajaa Nurmonjoki, jonka rannat on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kuva 3. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (Seinäjoen kaupunki). Suunnitellun kaupan alueen likimääräinen sijainti on rajattu sinisellä.

11 Seinäjoen kaupunki 9 Itäisen ohikulkutien yleiskaavat Seinäjoen itäistä ohikulkutietä varten on laadittu Seinäjoen alueella kaksi erillistä osayleiskaavaa ohikulkutien linjauksen ja sen lähiympäristön maankäytön määrittelemiseksi: Eteläisen Seinäjoen ja itäväylän osayleiskaava (tavoitevuosi 2025) ja Roveksen osayleiskaava (tavoitevuosi 2025). Seinäjoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt molemmat yleiskaavat Eteläisen Seinäjoen ja itäväylän osayleiskaava 2025 Kuva 4. Ote eteläisen Seinäjoen ja itäväylän osayleiskaavasta. Yleiskaavaratkaisu tukee maakuntakeskuksen kehitystä ja mahdollistaa Seinäjoen kaupunkirakenteen laajentamisen nykyisen rakenteen eteläpuolelle hyödyntäen itäisen ohikulkutien rakentamisen myötä syntyviä uusia mahdollisuuksia. Toteutuessaan kaava mahdollistaa noin uuden asukkaan sijoittumisen alueelle. Kaupungin hyvän maavarannon myötä asukastavoitteesta on mahdollista toteuttaa pääosa. Laajentumisalueet tukeutuvat nykyiseen rakenteeseen ja edullisimmat alueet liittyvät kiinteästi nykyiseen rakennettuun ympäristöön.

12 10 Seinäjoen kaupunki Kaupallisten palvelujen alueet sijoittuvat pääosin Eskoon eritasoliittymän ympäristöön. Selvitysten perusteella alueen kaupallisten palvelujen toteutuminen ajoittunee vasta yleiskaavakauden loppupuolelle riippuen kuitenkin ostovoiman kehityksestä. Alueen kiinnostavuutta lisää vahva lähimarkkinaalue. Eskoon sosiaalisten erityspalvelujen aluetta on tarkoitus kehittää yleisempänä palvelukeskusalueena, joka voi tarjota sosiaalisten palvelujen lisäksi kaupallisia ja julkisia palveluja laajemmin. Osayleiskaavassa esitetyt teollisuus ja työpaikka-alueet sijoittuvat Eskoon eritasoliittymän ympäristöön. Alueelle on mahdollista toteuttaa noin 6000 uutta työpaikkaa. Teollisuus- ja palvelualueiden hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat yrityksiä ja tarjoavat elinkeinoelämälle uusia toimintamahdollisuuksia. (Eteläisen Seinäjoen ja itäväylän osayleiskaava 2025, selostus) Roveksen osayleiskaava 2025 Kuva 5. Ote Roveksen osayleiskaavasta. Roveksen osayleiskaavassa varattujen uusien rakentamisalueiden myötä kaupungin rakenne laajenee tulevan itäisen ohikulkutien molemmille puolille. Merkittäviä teollisuusaluevarauksia on sijoitettu myös rautateiden väliselle alueelle. Uusia palvelujen ja hallinnon alueita on osoitettu kaupunkirakenteen kannalta edullisille paikoille Kuortaneentien varteen ja teollisuusalueita suunnitellun itäisen ohikulkutien varteen.

13 Seinäjoen kaupunki 11 Roveksen osayleiskaavan tavoitteena on kaupunkirakenteen laajentaminen itäisen ohikulkutien vaikutusalueelle. Kaavaratkaisu parantaa alueen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Samalla se johtaa Roveksen alueella tähän asti rakentamattomana olleiden alueiden käytön tehostamiseen. Osayleiskaavassa on varattu merkittäviä uusia teollisuus- ja työpaikkaalueita. Aluetarve perustuu itäisen ohikulkutien linjauksen hyödyntämiseen kokonaistaloudellisesti. Kaava antaa mahdollisuuden lisätä teollisuus- ja palvelualueita, joilla on hyvä saavutettavuus. Tämä lisää taloudellista toimeliaisuutta koko seudulla, parantaa alueen yhteysverkkoa ja saavutettavuutta, mikä parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Aluevaraukset mahdollistavat työpaikkojen määrän kasvun. (Roveksen osayleiskaava 2025, selostus) Asemakaava Suunniteltu kaupan alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu maaja metsätalousalueeksi (M). Kaupan alue sijoittuu valtatien 19 ja Länsitien rajaamalle alueelle. Lounaassa alue rajautuu yleisten rakennusten korttelialueeseen (Y), jolla sijaitsee urheilutalo. Pohjoisessa maatalousalue rajoittuu yksittäiseen erillispientalojen korttelialueeseen (AO), jolla sijaitsee kaksi pientaloa, sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeseen (ET). Alueella toimii vesilaitos, joka valmistaa Nurmonjoen raakavedestä talousvettä Atrialle. Näiden pohjoispuolella asemakaavassa on varattu alue yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille (Y). Suunnittelualueen pohjoispuolella virtaa Nurmonjoki. Asemakaavan osoittamalla maa- ja metsätalousalueella sijaitsee seitsemän asuinrakennusta. Kuva 6. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu sinisellä.

14 12 Seinäjoen kaupunki Nykyisen valtatien 19, Länsitien ja Keski-Nurmontien risteysalueelle ja sen tuntumaan on laadittu asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella on varauduttu suunnitteilla olevan itäisen ohikulkutien ja valtatien 19 risteysjärjestelyihin. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan , mutta valitusten johdosta kaava ei ole lainvoimainen. Kuva 7. Ote Seinäjoen kaupunginvaltuuston hyväksymästä asemakaavamuutoksesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa valtatien 19 Seinäjoen Itäisen ohikulkutien Nurmon eritasoliittymän toteuttaminen tiejärjestelyineen Valkiavuorentien, Länsitien, Valtatien 19 ja Keski-Nurmontien risteysympäristössä. Ohikulkutien ja valtatien eritasoliittymä on tarkoitus toteuttaa eritasokiertoliittymänä. Länsitien ja Keski-Nurmontien risteysalue on asemakaavassa mitoitettu kiertoliittymää varten. Itäisen ohikulkutien tiesuunnitelman laatiminen on alkanut elokuussa 2009 ja se valmistuu lokakuussa Valtatien 19 ja Keski-Nurmontien risteysalueen tuntumaan, risteysalueen itäpuolelle on vireillä asemakaava, joka mahdollistaa liikennemyymälän sijoittumisen itäisen ohikulkutien ja valtatien 19 tuntumaan. Itäisen ohikulkutien ja valtatien 19 risteysalueen eteläpuolelle on vireillä asemakaava Kertunlaakson asuntoalueen laajentamista varten.

15 Seinäjoen kaupunki Alue- ja yhdyskuntarakenne Keskusverkko Seinäjoen keskustatoimintojen alue muodostaa Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksen. Seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueiksi luokitellaan Kauhajoki, Kurikka, Kauhava, Lappajärvi, Lapua, Alajärvi, Alavus ja Ähtäri. Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alueiksi luokitellaan Isojoki, Karijoki, Teuva, Jurva, Jalasjärvi, Ilmajoki, Ylistaro, Evijärvi, Kortesjärvi, Alahärmä, Ylihärmä, Vimpeli, Kuortane, Soini, Lehtimäki, ja Töysä, sekä Etelä- Pohjanmaan ulkopuolella tarkastelualueeseen kuuluvat Isokyrö, Virrat ja Kihniö. Etelä-Pohjanmaan alueen keskustatoimintojen alakeskukset sijaitsevat Koskenkorvalla, Peräseinäjoella ja Tuurissa Asumisen sijoittuminen Seinäjoen alueen merkittävimmät taajamatoimintojen alueet sijoittuvat keskustatoimintojen alueen länsipuolella kantatien 67 eteläpuolelle ja keskustatoimintojen alueen itäpuolella valtatien 19 eteläpuolelle, sekä keskustatoimintojen alueen eteläpuolelle. Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijoittuminen Seinäjoen keskeisillä alueilla. Nurmon kaupan alue Kuva 8. Väestön sijoittuminen 250mx250m ruutuihin Seinäjoen keskeisillä alueilla (Entrecon Oy 2008: Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet, Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet). Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskukseen suunnitellun kaupan alueen lähialueen merkittävimmät asuinalueet sijaitsevat Nurmon, Kertunlaakson, Hyllykallion ja Tanelinrannan alueilla. Lähimmät asuntoalueet sijaitsevat suunnitellun kaupan alueen pohjoispuolella Tepon ja Loukon alueilla, lännessä Keskustien varrella ja etelässä Kertunlaakson laajentuvalla asuntoalueella.

16 14 Seinäjoen kaupunki Suunnitellun kaupan alueen lounaispuolella sijaitsee entinen Nurmon kunnan keskusta, nykyinen Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskus, johon on sijoittunut palvelujen ja hallinnon alueet. Nurmon liikuntahalli ja Nurmon koulukeskus sijaitsevat suunnitellusta kaupan alueesta luoteeseen. Valtatien kaakkoispuolella avautuu kulttuurimaisemallisesti arvokas peltoalue, joka jatkuu Nurmon jokilaaksoon saakka. Maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella sijaitsee kaksi broilerkasvattamoa. Hyllykallion alueella, valtatien 19 tuntumassa on merkittävä kaupallisten palvelujen alue. Seinäjoen merkittävimmät työpaikka-alueet sijaitsevat Kapernaumin, Roveksen ja Atrian alueilla. Nurmon kaupan alue Kuva 9. Työpaikkojen sijoittuminen 250mx250m ruutuihin Seinäjoen keskeisillä alueilla (Entrecon Oy 2007b: Joupin ostospuisto, kehittämissuunnitelma). Tuoreissa eteläisen Seinäjoen ja itäväylän osayleiskaavassa (kuva 4) sekä Roveksen osayleiskaavassa (kuva 5) on osoitettu mittavat työpaikkaalueiden varaukset itäisen ohikulkutien tuntumaan sekä asutuksen laajentuminen eteläiselle Seinäjoen alueelle. Kuvassa 10 on esitetty asumisen laajenemissuunnat Seinäjoella. Lyhyellä tähtäimellä toteutettavat alueet on esitetty punaisella ja lyhyellä tähtäimellä toteutettava vuokra-asuntotuotanto sinisellä. Ympyrällä merkityt alueet ovat omakotialueita, soikiolla merkityt rivitaloalueita ja neliöllä merkityt kerrostaloalueita. Merkittävimmät asuntoalueiden laajenemissuunnat Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen alueella ovat Itäisen ohikulkutien varressa. Myös kuvassa 13 on esitetty maankäytön laajenemisalueet, jotka sijoittuvat pääosin itäisen ohikulkutien varteen.

17 Seinäjoen kaupunki 15 Kuva 10. Asumisen laajenemissuunnat (Seinäjoen kaupunki) Liikenneverkko Tieverkko Liikenteellisesti kaupan alue sijoittuu valtatien 19 varrelle Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen kohdalle. Kulku alueelle tapahtuisi Länsitien (yhdystie 7041) kautta, joka liittyy valtatiehen 19 alueen eteläpuolella. Valtatie 19 on Nurmon taajaman kohdalla 2-kaistainen valtatie. Valtatien 19, yhdystien 6981 ja yhdystien 7041 liittymä on liikennevalo-ohjattu valoliittymä. Länsitie (yhdystie 7041) on Nurmon taajaman kohdalla luonteeltaan lähinnä läpiajoväylä, jolla on vain vähän liittymiä ja suoria yhteyksiä maankäyttöön. Suunnitellun kaupan alueen nykyinen sijainti on liikenteellisesti verrattain keskeinen Seinäjoen alueella. Alueelta on sujuvat yhteydet valtatietä 19 pitkin etelään Seinäjoen suuntaan sekä pohjoiseen Lapuan suuntaan. Yhteydet Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen eri osiin hoituvat pääasiassa katuverkkoa pitkin. Alueelta on myös toissijaisia suoria yhteyksiä itään (yhdystietä 6981 pitkin) ja länteen (yhdystietä 7035 pitkin) valtatielle 18. Etäisyys Seinäjoen keskustaan on noin 7 km ja Lapualle noin 20 km.

18 16 Seinäjoen kaupunki Valtatien 19 liikennemäärä vuonna 2008 oli Länsitien (yhdystie 7041) liittymän lounaispuolella noin ajon./vrk ja liittymän koillispuolella noin ajon./vrk. Seututien 7041 liikennemäärä oli vuonna 2008 hankealueen kohdalla noin ajon./vrk. (Tiehallinto, tierekisteri) Kuva 11. Ote liikenne-ennusteesta Vihreällä on merkitty tuleva Seinäjoen itäinen ohikulkutie. (Tiehallinto, Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, yleissuunnitelma) Strafica Oy on tarkastellut valtatien 19, Länsitien (yhdystie 7041) ja Keski- Nurmontien (yhdystie 6981) liittymän toimivuutta (Nurmon risteysalueen liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista ). Selvityksen mukaan liittymän toimivuus on jo nykyisillä liikennemäärillä melko huono ja idän ja lännen suunnat jonoutuvat huomattavasti iltahuipputunnin aikana. Vuoden 2030 ennustetilanteessa perusoletuksena on, että Seinäjoen itäinen ohikulkutie on rakennettu. Ohikulkutien periaatteet on tarkemmin esitelty jäljempänä. Vuonna 2030 valtatien 19 liikennemäärä Nurmon kaupunginosakeskuksen kohdalla olisi noin ajon./vrk ja Nurmon kaupunginosakeskuksen eteläpuolella (uusi ohikulkutie) noin ajon./vrk. Kantatieksi 67 muuttuvan entisen valtatien 19 liikennemäärä Nurmon länsipuolella olisi noin ajon./vrk. (Tiehallinto, Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, yleissuunnitelma). Kevyt liikenne Länsitien (yhdystie 7041) varrella kulkee kevyen liikenteen väylä, jonka kautta hankealueelta on kattavat kevyen liikenteen yhteydet Nurmon kaupunginosakeskuksen eri osiin. Kevyen liikenteen risteämiset valtatien 19 ja yhdystien 7041 kanssa ovat eritasossa. Nurmon taajamasta on kevyen liikenteen väylä Seinäjoen keskustaan sekä Nurmontien (yhdystie 17483) varrella että valtatien 19 eteläpuolella. Valtatien eteläpuolinen kevyen liikenteen reitti kulkee osin valtatien rinnakkaisteitä pitkin, joilla on myös vähäistä ajoneuvoliikennettä. Valtatien 19 eteläpuoliselta kevyen liikenteen väylältä on myös yhteys Kertunlaakson asuinalueelle.

19 Seinäjoen kaupunki 17 Lapuan suuntaan valtatien 19 varrella kulkeva kevyen liikenteen väylä ulottuu Atrian alueelle, joka on merkittävä työpaikkakeskittymä. Lisäksi Yhdystien 6981 varrella on kevyen liikenteen väylä kaakon suuntaan aina valtatielle 18 asti. Näin hankealueelta on nykyisin hyvin kattavat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet eri suuntiin. Kuva 12. Tärkeimmät kevyen liikenteen väylät hankealueen ympäristössä. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen tarjonta suunnitellun kaupan alueen lähiympäristössä on hyvä. Kaupan aluetta lähimmät Seinäjoen-Nurmon paikallisliikenteen pysäkit ovat Nurmontiellä Länsitien liittymän tuntumassa, noin puolen kilometrin päässä kaupan alueelta. Yhteydet Nurmon kaupunginosakeskuksen ja Seinäjoen keskustan välillä kulkevat arkisin tunnin vuorovälillä ja matka Nurmosta Seinäjoen keskustaan kestää vajaat puoli tuntia. Myös lauantaisin on yhteys noin tunnin vuorovälillä, mutta liikennöintiaika on lyhyempi. Sunnuntaisin ja pyhinä ei ole paikallisliikennettä. Paikallisliikenteen lisäksi hankealueen ohi kulkee pitkänmatkanliikennettä arkisin noin 10 vakiovuoroa päivässä. Hankealuetta lähimmät pikaliikenteen pysäkit ovat valtatien 19 ja Länsitien liittymässä. Liikenneverkon kehittämishankkeet Valtatien 19 Nurmo Lapua -välin parantaminen Valtatietä 19 on suunniteltu parannettavan välillä Nurmo Lapua. Hankkeen 1-vaiheessa Nurmon ja Lapuan välille tehtäisiin yksityistiejärjestelyjä, nykyisiä liittymiä parannettaisiin ja rakennettaisiin ohituskaistoja. 2-vaiheessa nykyinen 2-kaistainen tie rakennettaisiin Nurmon kohdalla 4-kaistaiseksi. Hankkeen suunnitelmat ovat valmiit 1-vaiheen toteuttamiseksi. Hanke odottaa rahoitusta ja toteuttamisajankohta on avoin. (

20 18 Seinäjoen kaupunki Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulku Seinäjoen itäisen ohikulkutien yleissuunnitelma on valmistunut ja tiesuunnitelman laatiminen on alkanut. Tavoitteena on, että hankkeen toteuttaminen voisi alkaa vuoden 2011 alussa. ( Valtatielle 19 suunniteltu Seinäjoen itäinen ohikulku erkanee nykyisestä valtatiestä Seinäjoen eteläpuolella, kiertää kaupungin itäpuolitse ja liittyy nykyiseen valtatiehen Nurmossa. Uusi tie on suunniteltu keskikaiteelliseksi tieksi, jossa on ohituskaistoja kumpaankin suuntaan. Kuva 13. Seinäjoen itäisen ohikulkutien tavoiteverkko. (Tiehallinto, Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, yleissuunnitelma) Uuden tien myötä nykyinen valtatien 19 ja Länsitien liittymä poistuu ja korvautuu nykyisen liittymän lounaispuolelle tulevalla uudella eritasoliittymällä. Liittymä on suunniteltu toteutettavaksi kiertoliittymänä, jonka nykyinen valtatie alittaisi. ( Nurmon eritasoliittymä muodostaa Seinäjoen portin pohjoisesta Seinäjoen suuntaan tuleville. Nykyisin Kauhajoen ja Lapuan välinen tieosuus on seudun vilkkain ja Seinäjoen kauppa on keskittynyt pääosin tälle samalle nauhalle.

21 Seinäjoen kaupunki 19 Kuva 14. Seinäjoen itäisen ohikulun Nurmon eritasoliittymä. (Tiehallinto, Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, yleissuunnitelma)

22 20 Seinäjoen kaupunki 4 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Väestö- ja ostovoimatiedot Väestömäärä ja väestöennuste Seinäjoen markkina-alueella asui vuoden 2008 lopussa runsaat asukasta, joista noin asukasta (59 %) asui Seinäjoen seudulla. Muut Etelä-Pohjanmaan seutukunnat olivat väestömäärältään Seinäjoen seutua huomattavasti pienempiä ja niiden väestömäärä oli noin asukasta. (Taulukko 1). Seinäjoen seudun väestöstä asui noin asukasta (46 %) Seinäjoella. Muiden Seinäjoen seudun kuntien väestömäärä vaihteli Jalasjärven noin 8300 asukkaasta Kauhavan noin asukkaaseen. (Taulukko 2). Seinäjoen markkina-alueen väestömäärä lisääntyy vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli koko tarkastelujaksolla yhteensä noin asukkaalla. Väestöennusteena on käytetty Seinäjoen osalta kaupungin omaa väestötavoitetta ja muiden kuntien osalta Tilastokeskuksen uusinta väestöennustetta (2009). Seutukunnittain tarkasteltuna väestömäärä lisääntyy vuosina Seinäjoen seudulla noin asukkaalla (17 %), mutta vähenee muissa seutukunnissa. (Taulukko 1). Ennusteiden mukaan Seinäjoen seudun väestömäärä vuonna 2030 on noin asukasta. Voimakkainta väestönkasvu on Seinäjoella, jossa väestömäärä vuonna 2030 on tavoitteen mukaan noin asukasta eli 39 % enemmän kuin vuonna (Taulukko 2). Taulukko 1. Seinäjoen vaikutusalueen väestömäärä ja väestöennuste (Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 2009). Väestömäärä ja -ennuste Väestömuutos Seinäjoen seutu % Järviseutu % Kuusiokunnat % Suupohjan seutu % Muut kunnat % MARKKINA-ALUE % Taulukko 2. Seinäjoen seudun väestömäärä ja väestöennuste (Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 2009). Väestömäärä ja -ennuste Väestömuutos Ilmajoki % Jalasjärvi % Kauhava % Kurikka % Lapua % Seinäjoki % SEINÄJOEN SEUTU % Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Seinäjoen väestömäärä vuonna 2030 on noin asukasta, joka on noin asukasta vähemmän kuin kaupungin oman tavoitteen mukainen väestömäärä.

23 Seinäjoen kaupunki 21 Seinäjoen kaupungin väestöstä noin asukasta (72 %) asui vuonna 2008 Seinäjoen keskustassa ja sitä ympäröivillä osa-alueilla mukaan lukien entisen Nurmon kunnan läntiset osa-alueet (mm. Hyllykallio). Nurmon kaupunginosakeskuksessa ja sen pohjoispuolella olevilla osa-alueilla asui noin 5400 asukasta ja Nurmon eteläisillä osa-alueilla noin asukasta. Taulukko 3. Seinäjoen väestö osa-alueittain vuonna 2008 (Seinäjoen kaupunki ja Tilastokeskus). Väestö 2008 Seinäjoki Niemistönmaa 997 Läntinen Seinäjoki Keskusta Pohja Uppa-Hallila Kasperi Östermyra Keski-Seinäjoki 400 Risku-Viitala 781 Peräseinäjoki Haapaluoma 383 Kihniä 773 Nurmo Nurmon keskusta Hyllykallio ym Nurmon eteläosa Ylistaro Tuntematon 220 SEINÄJOKI Ostovoima ja ostovoiman kasvuarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittämiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa selvityksen Etelä-Pohjanmaan lukuja (Santasalo 2008). Ostovoiman kehitys on arvioitu kohdassa esitetyn väestöennusteen sekä kulutuksen kasvuarvioiden avulla. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoiskaupassa 2 % / vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt keskimääräiset kulutusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas (vuoden 2008 rahassa ja veroprosenteilla). Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa ,0 % Muu erikoiskauppa ,0 % Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima (ilman autokauppaa ja huoltamotoimintaa) edellä esitetyillä laskentaperusteilla oli vuonna 2008 Seinäjoella noin 290 milj. ja koko markkina-alueella noin milj.. Ostovoiman kasvuksi vuosina on arvioitu Seinäjoella noin 280 milj. ja koko markkina-alueella noin 550 milj.. Ostovoimatarkasteluissa on syytä pitää mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostopotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Arviot Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoimasta ja sen kehityksestä on esitetty taulukoissa 5 ja 6.

24 22 Seinäjoen kaupunki Päivittäistavarakaupan ostovoima oli Seinäjoella vuonna 2008 noin 125 milj. ja koko markkina-alueella noin 463 milj.. Vuoteen 2030 mennessä päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa Seinäjoella noin 91 milj. ja koko markkina-alueella noin 152 milj.. Markkina-alueen ostovoiman kasvusta noin 60 % toteutuu Seinäjoella ja peräti 81 % Seinäjoen seudulla. Taulukko 5. Arvio Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavarakaupan ostovoimasta vuosina (vuoden 2008 rahassa ja veroprosenteilla). Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Seinäjoki 124,8 148,6 168,2 190,5 215,7 43,4 47,4 90,8 Muu Seinäjoen seutu 148,3 156,6 164,1 172,4 181,1 15,8 17,0 32,8 Suupohjan seutu 54,4 56,0 57,8 60,3 63,0 3,5 5,2 8,6 Kuusiokunnat 51,8 53,9 56,1 58,7 61,5 4,3 5,3 9,6 Järviseutu 50,4 50,5 51,3 52,6 54,2 0,9 2,9 3,8 Muut kunnat 33,0 34,1 35,6 37,3 39,1 2,6 3,6 6,2 MARKKINA-ALUE 462,8 499,7 533,2 571,8 614,7 70,5 81,5 152,0 Erikoiskaupan ostovoima vuonna 2008 oli Seinäjoella noin 165 milj. ja koko markkina-alueella noin 612 milj.. Erikoiskaupan ostovoimasta noin 34 % kohdistuu tilaa vaativaan kauppaan ja noin 66 % muuhun erikoiskauppaan. Vuoteen 2030 mennessä erikoiskaupan ostovoima kasvaa Seinäjoella noin 189 milj. ja markkina-alueella noin 398 milj.. Kuten päivittäistavarakaupassa, myös erikoiskaupassa huomattava osa ostovoiman kasvusta toteutuu Seinäjoella ja Seinäjoen seudulla. Taulukko 6. Arvio Seinäjoen vaikutusalueen erikoiskaupan ostovoimasta vuosina (vuoden 2008 rahassa ja veroprosenteilla). Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Seinäjoki 165,2 210,7 250,6 298,1 354,6 85,4 103,9 189,3 Muu Seinäjoen seutu 196,3 222,0 244,5 269,8 297,8 48,2 53,3 101,5 Suupohjan seutu 72,0 79,4 86,2 94,3 103,6 14,2 17,4 31,6 Kuusiokunnat 68,6 76,5 83,6 91,9 101,1 15,0 17,4 32,5 Järviseutu 66,7 71,6 76,5 82,4 89,2 9,8 12,7 22,5 Muut kunnat 43,6 48,4 53,0 58,3 64,4 9,3 11,4 20,7 MARKKINA-ALUE 612,5 708,6 794,3 894,9 1010,5 181,9 216,2 398,1 Tilaa vaativa kauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Seinäjoki 56,8 72,4 86,1 102,4 121,8 29,3 35,7 65,0 Muu Seinäjoen seutu 67,4 76,3 84,0 92,7 102,3 16,5 18,3 34,9 Suupohjan seutu 24,7 27,3 29,6 32,4 35,6 4,9 6,0 10,9 Kuusiokunnat 23,6 26,3 28,7 31,6 34,7 5,2 6,0 11,2 Järviseutu 22,9 24,6 26,3 28,3 30,6 3,4 4,4 7,7 Muut kunnat 15,0 16,6 18,2 20,0 22,1 3,2 3,9 7,1 MARKKINA-ALUE 210,4 243,4 272,9 307,4 347,1 62,5 74,3 136,7 Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Seinäjoki 108,5 138,3 164,5 195,7 232,8 56,1 68,2 124,3 Muu Seinäjoen seutu 128,9 145,8 160,5 177,1 195,5 31,6 35,0 66,6 Suupohjan seutu 47,3 52,1 56,6 61,9 68,0 9,3 11,4 20,8 Kuusiokunnat 45,1 50,2 54,9 60,3 66,4 9,9 11,5 21,3 Järviseutu 43,8 47,0 50,2 54,1 58,5 6,4 8,3 14,7 Muut kunnat 28,6 31,8 34,8 38,3 42,2 6,1 7,5 13,6 MARKKINA-ALUE 402,1 465,2 521,5 587,5 663,4 119,4 141,9 261,3

25 Seinäjoen kaupunki Kaupan nykytilanne Myymäläverkko Päivittäistavarakauppa Seinäjoen markkina-alueella toimi A.C. Nielsen Finland Oy:n rekisterin mukaan yhteensä 193 päivittäistavarakaupan myymälää vuoden 2008 lopussa. Näistä 20 oli päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä kuten luontaistuotekauppoja ja konditorioita. (Taulukko 7). Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Seinäjoen markkina-alueella toimi lukumääräisesti eniten isoja valintamyymälöitä ( m 2 ), yhteensä 47 myymälää. Seuraavaksi eniten oli pieniä supermarketteja ( m 2 ) ja pieniä valintamymälöitä ( m 2 ), molempia 30 myymälää. Hypermarketteja oli kaksi, jotka molemmat toimivat Seinäjoella, ja tavarataloja 11. Asukasmäärään suhteutettuna Seinäjoella oli keskimäärin 1600 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (2007: 1339 as./myymälä). Koko markkina-alueella oli 1080 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Kunnittain tarkasteltuna asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti vaihteli Isojoen 492 asukkaasta Ilmajoen 1669 asukkaaseen. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään kioskeissa, huoltoasemilla ja ns. laajan tavaravalikoiman myymälöissä. Vuoden 2008 lopussa Seinäjoen markkina-alueella toimi yhteensä 74 kioskia, 62 huoltoasemaa ja 22 laajan tavaravalikoiman myymälää, joissa myytiin päivittäistavaroita. Kioskeista 21, huoltoasemista 10 ja halpahalleista 5 toimi Seinäjoella (A.C.Nielsen Finland Oy). Taulukko 7. Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavaramyymälät seutukunnittain 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy). Hyper- Tavaramarket Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- talo Iso Pieni Iso Pieni myymälä myymälä Yhteensä >1000 m m m m 2 Seinäjoen seutu Järviseutu Kuusiokunnat Suupohjan seutu Muut kunnat MARKKINA-ALUE Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavarakauppa on keskittynyt Seinäjoen seudulle. Noin puolet markkina-alueen päivittäistavaramyymälöistä toimi vuoden 2008 lopussa Seinäjoen seudulla (95 kpl). Seinäjoen seudun myymälöistä 35 kpl (37 %) toimi Seinäjoen kaupungin alueella. Kauhavalla, Kurikassa ja Lapualla toimi kussakin 15 päivittäistavaramyymälää. Ilmajoella toimi 7 ja Jalasjärvellä 8 päivittäistavaramyymälää. (Taulukko 8)

26 24 Seinäjoen kaupunki Taulukko 8. Seinäjoen seudun päivittäistavaramyymälät kunnittain 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy). Hyper- Tavaramarket Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- talo Iso Pieni Iso Pieni myymälä myymälä Yhteensä >1000 m m m m 2 Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki Seinäjoen seutu Päivittäistavaramyymälöiden, kioskien, huoltoasemien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden sijainti Seinäjoen markkina-alueella on esitetty kuvassa 15 ja Seinäjoen keskusta-alueella kuvassa 16. Kuva 15. Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavaramyymälät, laajan tavaravalikoiman myymälät, kioskit ja huoltoasemat 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy, pohjakartta Logica/MML).

27 Seinäjoen kaupunki 25 Seinäjoen päivittäistavarakaupan rungon muodostavat hypermarketit: Joupin Citymarket ja Hyllykallion Prisma. Lisäksi suurempia supermarketteja on keskustassa sekä eteläisissä kaupunginosissa. Pienempiä päivittäistavaramyymälöitä on sijoittunut melko tasaisesti asuinalueille. Nurmon kaupunginosakeskuksessa toimii tällä hetkellä vain yksi päivittäistavarakauppa (iso valintamyymälä). Kuva 16. Seinäjoen keskusta-alueen päivittäistavaramyymälät, laajan tavaravalikoiman myymälät, kioskit ja huoltoasemat 2008 (A.C. Nielsen Finland Oy, pohjakartta: Seinäjoen kaupunki). Erikoiskauppa Seinäjoen markkina-alueella toimi Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan yhteensä 893 erikoiskaupan myymälää vuoden 2007 lopussa. Seutukunnittain tarkasteltuna myymälöitä oli lukumääräisesti eniten Seinäjoen seudulla (545 kpl), 61 % markkina-alueen erikoiskaupan myymälöistä. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna Seinäjoen markkina-alueella toimi lukumääräisesti eniten muun erikoiskaupan myymälöitä (430 kpl). Seuraavaksi eniten oli muotikaupan myymälöitä (132 kpl). Toimialaryhmissä, joihin sisältyy kaikki tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa), toimi 203 myymälää. Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 1.

28 26 Seinäjoen kaupunki Asukasmäärään suhteutettuna Seinäjoella oli 201 asukasta yhtä erikoiskauppaa kohti ja koko markkina-alueella keskimäärin 233 asukasta yhtä erikoiskauppaa kohti. Sekä Seinäjoella että koko markkina-alueella on selvästi vähemmän asukkaita yhtä erikoiskaupan myymälää kohti kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 9. Seinäjoen markkina-alueen erikoiskaupan myymälät seutukunnittain 2007 (Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri). Alkot, apteekit ym. Muu erikoiskauppa Muotikauppa Tietotekninen kauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Erikoiskauppa yhteensä Seinäjoen seutu Järviseutu Kuusiokunnat Suupohjan seutu Muut kunnat MARKKINA-ALUE Seinäjoen seudulla erikoiskauppa on keskittynyt Seinäjoen kaupungin alueelle. Seinäjoella toimi vuoden 2007 lopussa 279 erikoiskaupan myymälää, joka on 51 % Seinäjoen seudun ja 31 % koko markkina-alueen erikoiskaupan myymälöistä. Taulukko 10. Seinäjoen seudun erikoiskaupan myymälät kunnittain 2007 (Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri). Alkot, apteekit ym. Muu erikoiskauppa Muotikauppa Tietotekninen kauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Erikoiskauppa yhteensä Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki Seinäjoen seutu Erikoiskaupan myymälöiden sijainti Seinäjoen markkina-alueella on esitetty kuvassa 17 ja Seinäjoen keskusta-alueella kuvassa 18. Seinäjoen seudun keskustahakuinen erikoiskauppa on keskittynyt Seinäjoen keskustaan. Keskustan erikoiskaupan ankkureina toimivat keskustatavaratalot ja kauppakeskukset. Seinäjoen seudun muissa kunnissa keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta on melko vaatimatonta. Yleisesti tarjonta on sitä monipuolisempi mitä enemmän asukkaita kunnassa on ja mitä kauempana se on Seinäjoesta. (Entrecon Oy 2008). Myös tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta on keskittynyt pääosin Seinäjoelle. Merkittävimmät tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymät Seinäjoella ovat Rengastien, Joupin, Hyllykallion ja Kapernaumin alueet. (Entrecon Oy 2008). Tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti on esitetty kuvassa 19.

29 Seinäjoen kaupunki 27 Kuva 17. Seinäjoen markkina-alueen erikoiskaupan myymälät 2009 (Tilastokeskus, pohjakartta: Logica/MML).

30 28 Seinäjoen kaupunki Kuva 18. Seinäjoen keskusta-alueen erikoiskaupan myymälät 2008 (Tilastokeskus, pohjakartta: Seinäjoen kaupunki). Kuva 19. Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet Seinäjoella (Entrecon Oy 2008).

31 Seinäjoen kaupunki Vähittäiskaupan myynti Päivittäistavarakaupan myynti ja myyntiala 2008 Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavarakupan myynnistä toteutui noin 30 % Seinäjoella ja 58 % Seinäjoen seudulla vuonna Muiden seutukuntien myyntiosuudet olivat huomattavasti pienemmät. Seinäjoen seudun jälkeen seuraavaksi suurin myyntiosuus oli Kuusiokunnilla 14 %. Päivittäistavaramyynti 2008 (%:ia markkina-alueen myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Seinäjoki Muu Seinäjoen seutu 30 % 28 % Suupohjan seutu Kuusiokunnat Järviseutu 11 % 10 % 14 % Muut kunnat 6 % Kuva 20. Päivittäistavarakaupan myynti seutukunnittain Seinäjoen markkina-alueella vuonna 2008 (A.C. Nielsen Finland Oy 2008). Seinäjoen seudun päivittäistavaramyynnistä toteutui Seinäjoella noin 51 %. Seuraavaksi suurimmat myyntiosuudet olivat Kauhavalla (15 %), Kurikalla (12 %) ja Lapualla (10 %). Päivittäistavaramyynti kunnittain 2008 (%:ia Seinäjoen seudun myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Seinäjoki 51 % Kauhava Kurikka Lapua 10 % 12 % 15 % Ilmajoki Jalasjärvi 6 % 6 % Kuva 21. Päivittäistavarakaupan myynti kunnittain Seinäjoen seudulla vuonna 2008 (A.C. Nielsen Finland Oy 2008)

32 30 Seinäjoen kaupunki Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Seinäjoen päivittäistavaramyynnistä toteutui hypermarketeissa ja tavarataloissa lähes puolet (48,7 %). Seinäjoen seudulla ja koko markkina-alueella suurin päivittäistavarakaupan myyntiosuus oli supermarketeilla, Seinäjoen seudulla 45,7 % ja koko markkinaalueella 48,6 % alueen päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä. Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin 2008 (%:ia alueen myynnistä) 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Hypermarketit ja tavaratalot Supermarketit 33,0 % 27,8 % 32,1 % 48,7 % 45,7 % 48,6 % Valintamyymälät ja pienmyymälät 12,1 % 11,6 % 15,3 % Pt-kaupan erikoismyymälät Laajan tavaravalikoiman myymälät Kioskit Huoltoasemat 0,6 % 0,5 % 0,5 % 2,4 % 3,9 % 3,3 % 3,0 2,9 % 2,4 % 1,3 % 2,4 % 2,3 % Seinäjoki Seinäjoen seutu Koko markkina-alue Kuva 22. Päivittäistavarakaupan myynti myymälätyypeittäin Seinäjoella, Seinäjoen seudulla ja Seinäjoen markkina-alueella vuonna 2008 (A.C. Nielsen Finland Oy 2008). Erikoiskaupan myynti Seinäjoen markkina-alueen erikoiskaupan myynnistä toteutui vuonna 2008 noin 36 % Seinäjoella. Koko Seinäjoen seudun osuus markkina-alueen erikoiskaupan myynnistä oli noin 59 %. Muiden seutukuntien myyntiosuudet olivat huomattavasti pienemmät, Kuusiokunnissa n. 23 % ja muissa seutukunnissa noin 7 %. Seinäjoen seudun erikoiskaupan myynnistä toteutui noin 62 % Seinäjoella.

33 Seinäjoen kaupunki 31 Erikoiskaupan myynti 2008 (%:ia markkina-alueen myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Seinäjoki 36 % Muu Seinäjoen seutu 23 % Suupohjan seutu 7 % Kuusiokunnat 23 % Järviseutu 7 % Muut kunnat 3 % Kuva 23. Erikoiskaupan myynti seutukunnittain Seinäjoen markkina-alueella vuonna 2008 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri 2007) Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy muualle. Päivittäistavarakauppa Seinäjoen markkina-alueella päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen (28 %) vuonna Seutukunnittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen kaikissa seutukunnissa. Suhteellisesti suurin ostovoiman nettosiirtymä oli Kuusiokunnissa (57 %). Euromääräisesti eniten päivittäistavarakaupan ostovoimaa veti Seinäjoen seutu.

34 32 Seinäjoen kaupunki Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Seinäjoen seutu 26 % Suupohjan seutu 20 % Kuusiokunnat 57 % Järviseutu 23 % Muut kunnat 17 % KOKO MARKKINA-ALUE 28 % Kuva 24. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Seinäjoen markkinaalueella vuonna Seinäjoen seudulla päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen (26 %). Kunnittain tarkasteltuna Ilmajokea lukuun ottamatta kaikissa seudun kunnissa ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen. Suhteellisesti suurin ostovoiman nettosiirtymä (42 %) oli Seinäjoella. Myös euromääräisesti suurin ostovoiman siirtymä oli Seinäjoella. PT-ostovoiman siirtymä Seinäjoen seudulla 2008, %:ia ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ilmajoki -18 % Jalasjärvi 5 % Kauhava 32 % Kurikka 25 % Lapua 6 % Seinäjoki 42 % Seinäjoen seutu 26 % Kuva 25. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Seinäjoen seudulla vuonna 2008.

35 Seinäjoen kaupunki 33 Kuvassa 26 on esitetty ostovoiman siirtymät kunnittain Seinäjoen markkinaalueella vuonna Kuva 26. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Seinäjoen markkinaalueella kunnittain vuonna Kuvassa 27 on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät osaalueittain Seinäjoella vuonna Ostovoiman siirtymä oli positiivinen Seinäjoen keskustan, Hyllykallion, Läntisen Seinäjoen ja Peräseinäjoen osaalueilla. Kaikilla muilla osa-alueilla ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Nurmon kaupunginosakeskuksen ja sen pohjoispuolella olevien alueiden päivittäistavarakaupan ostovoimasta siirtyy alueen ulkopuolelle noin 74 %.

36 34 Seinäjoen kaupunki Kuva 27. Päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä Seinäjoella osa-alueittain vuonna Erikoiskauppa Vuonna 2008 erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen Seinäjoella (78 %) ja Kuusiokunnissa (177 %). Euromääräisesti Seinäjoen kaupungin ostovoiman siirtymä oli jonkin verran suurempi kuin Kuusiokuntien. Muissa seutukunnissa erikoiskaupan ostovoima oli negatiivinen eli ostovoimaa vuoti alueen ulkopuolelle. Koko markkina-alueen tasolla erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen (33 %). (Kuva 28.)

37 Seinäjoen kaupunki 35 Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta -100 % -50 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 % 300 % Seinäjoki 78 % Muu Seinäjoen seutu -7 % Suupohjan seutu -19 % Kuusiokunnat 177 % Järviseutu -10 % Muut kunnat -37 % KOKO MARKKINA-ALUE 33 % Kuva 28. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä Seinäjoen markkina-alueella vuonna Kuvassa 29 on esitetty Seinäjoen markkina-alueen tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä. Tilaa vaativan erikoiskaupan nettosiirtymä koko markkina-alueella oli -1 % eli lähes tasapainossa vuonna Tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta -100 % -50 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 % 300 % Seinäjoki 24 % Muu Seinäjoen seutu -13 % Suupohjan seutu -37 % Kuusiokunnat 36 % Järviseutu 8 % Muut kunnat -58 % KOKO MARKKINA-ALUE -1 % Kuva 29. Tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman siirtymä Seinäjoen markkina-alueella vuonna 2008.

38 36 Seinäjoen kaupunki Kuvassa 30 on esitetty Seinäjoen markkina-alueen muun erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä vuonna Muun erikoiskaupan nettosiitymä koko markkina-alueella oli 50 % vuonna Muun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta -100 % -50 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 % 300 % Seinäjoki 106 % Seinäjoen seutu 47 % Suupohjan seutu -10 % Kuusiokunnat 251 % Järviseutu -20 % Muut kunnat -26 % KOKO MARKKINA-ALUE 50 % Kuva 30. Muun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä Seinäjoen markkinaalueella vuonna Kaupan laskennallinen lisätilantarve Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta liiketilan poistuma kuten myös alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima (lomaasukkaat ja matkailijat) lisäävät liiketilan tarvetta. Liiketilan laskennallinen lisätarve on arvioitu seuraavilla tunnusluvuilla: myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,3 myyntitehokkuus päivittäistavarakaupassa /my-m 2 myyntitehokkuus erikoiskaupassa /my-m 2 liiketilan poistuma 0 k-m 2 kokonaan uusperustantaa kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Vähittäiskaupan laskennallinen lisätilantarve edellä esitetyillä tunnusluvuilla ja ostovoiman kasvuarvioilla ilman myymäläpoistumaa ja autokauppaa on Seinäjoen markkina-alueella vuosina noin k-m 2 ja vuosina noin k-m 2 eli yhteensä koko tarkastelujaksolla k-m 2. Noin puolet liiketilan laskennallisesta lisätarpeesta kohdistuu Seinäjoelle ja noin 74 % Seinäjoen seudulle.

39 Seinäjoen kaupunki 37 Taulukko 7. Liiketilan laskennallinen lisätarve Seinäjoen markkina-alueella vuosina , k-m 2. Laskennallinen liiketilatarve , k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Seinäjoki Muu Seinäjoen seutu Suupohjan seutu Kuusiokunnat Järviseutu Muut kunnat KOKO MARKKINA-ALUE Laskennallinen liiketilatarve , k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Seinäjoki Muu Seinäjoen seutu Suupohjan seutu Kuusiokunnat Järviseutu Muut kunnat KOKO MARKKINA-ALUE Laskennallinen liiketilatarve , k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Seinäjoki Muu Seinäjoen seutu Suupohjan seutu Kuusiokunnat Järviseutu Muut kunnat KOKO MARKKINA-ALUE Seinäjoen oman väestön ostovoiman kasvun edellyttämä liiketilan lisätarve on vuosina noin k-m 2 ja vuosina noin k-m 2 eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin k-m 2. Maakuntakeskuksena Seinäjoki vetää ostovoimaa koko markkina-alueeltaan ja palvelee koko markkina-alueen väestöä. Tästä johtuen osa myös muun markkinaalueen liiketilan lisätarpeesta kohdistuu Seinäjoelle. Seinäjoen ydinkeskustan kaupunkirakennemalli -tarkastelussa (Santasalo 2009) on arvioitu markkina-alueen liiketilatarpeen suuntautumista Seinäjoelle seuraavasti: Taulukko 8. Arvio liiketilatarpeen suuntautumisesta Seinäjoelle, %:ia alueen liiketilan lisätarpeesta (Santasalo 2009). Päivittäis- Tilaa Muu tavara- vaativa erikoiskauppa kauppa kauppa Seinäjoki 100 % 100 % 100 % Muu Seinäjoen seutu 10 % 40 % 50 % Suupohjan seutu 0 % 20 % 20 % Kuusiokunnat 0 % 10 % 10 % Järviseutu 0 % 20 % 20 % Muut kunnat 0 % 10 % 10 %

40 38 Seinäjoen kaupunki Mikäli liiketilan lisätarve suuntautuu Seinäjoelle edellä esitetyn mukaisesti, Seinäjoen liiketilan lisätarve ilman myymäläpoistumaa ja autokauppaa on vuosina noin k-m 2 ja vuosina noin k- m 2 eli koko tarkastelujaksolla yhteensä noin k-m 2. Taulukko 9. Seinäjoelle kohdistuva liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina , k-m 2. LIIKETILATARVE, k-m Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ Ostovoiman kasvun kehityksen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Muutokset ostovoiman kehityksessä muuttavat myös kaupan lisärakentamisen tarvetta. Tästä johtuen liiketilan lisätarvelaskelmia voidaan pitää vain suuntaa-antavina suuruusluokka-arvioina. Joka tapauksessa ostovoiman kasvun edellyttämä liiketilan lisätarve Seinäjoella on merkittävä. 4.4 Tiedossa olevat uudet kaupan hankkeet Seinäjoella on vireillä useita kaupan hankkeita, joista merkittävimmät sijoittuvat Joupin ja Kapernaumin-Pohjan alueille sekä Seinäjoen keskustaan. Tässä selvityksessä tarkasteltavana oleva kaupan alue sijaitsee tulevan Seinäjoen itäisen ohikulkutien Nurmon eritasoliittymän tuntumassa, Nurmon palvelukeskuksessa. Alustavien suunnitelmien mukaan alue on tarkoitus toteuttaa pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. Tilaa vaativan erikoiskaupan lisäksi alueelle on tarkoitus ensimmäisessä vaiheessa toteuttaa supermarket -kokoluokan päivittäistavarakaupan yksikkö (n k-m 2 ). Myöhemmässä vaiheessa alue voi muodostua potentiaaliseksi sijaintipaikaksi myös päivittäistavarakaupan suuryksikölle. Hankkeen mitoitusta ja sisältöä on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.1. Joupin Ostospuistoon on suunniteltu merkittävää liiketilan lisärakentamista. Alustavien suunnitelmien mukaan alueen mitoitus olisi noin k-m 2, josta kauppakeskus olisi noin k-m 2 ja hypermarket- ja tavaratalokauppa noin k-m 2. Nykyiset ja jatkossa säilyvät toiminnot ovat suuruusluokaltaan k-m 2, joten liiketilan nettolisäys olisi noin k- m 2. (Entrecon Oy 2007a). Kapernaumin-Pohjan alueelle on suunnitteilla kaksi kaupan hanketta. Minimanin hankkeen kokonaispinta-ala on m 2, josta päivittäistavarakaupan pinta-ala on m 2. Samalla Minimanin toiminta nykyisissä tiloissa (rakennus n m 2 ) Hyllykallion alueella loppuisi. Hankkeen tuoma pinta-alan nettolisäys olisi siten noin m 2. Peab Seicon Oy:n hanke on noin m 2. Se sisältää alustavien suunnitelmien mukaan vähittäiskaupan suuryksikön (ml. päivittäistavarakauppa) kokoluokaltaan m 2, tilaa vaativaa erikoiskauppaa, muita suuria erikoiskaupan yksiköitä sekä jonkin verran pienempiä erikoiskauppoja ja ravintoloita. Yhteensä Kapernaumin-Pohjan hankkeet ovat noin m 2 ja kaupan nettolisäys noin m 2. Päivittäistavarakauppaa olisi maksimissaan noin m 2 ja sen nettolisäys olisi alle m 2. (Entrecon Oy 2007b).

41 Seinäjoen kaupunki 39 Seinäjoen keskustassa on viime vuosina valmistunut ja tällä hetkellä vireillä useita liiketilaa lisääviä hankkeita. EPS-torin kortteliin on valmistunut uutta liiketilaa erikoiskaupalle. Tämän lisäksi mm. vanhalle torille (ns. Maakuntaaukio) ja keskustorin alueelle (Vekseliaukio) on suunnitteilla uutta liiketilaa. Keskustakortteleissa on muitakin hankepotentiaaleja, joten keskustan asema etenkin erikoiskaupan keskuksena on vahvistumassa. (Entrecon Oy 2008, Entrecon Oy 2007a ja Entrecon Oy 2007b). Joupin ja Kapernaumin-Pohjan alueiden alustavien suunnitelmien mukainen kaupan liiketilan nettolisäys on karkeasti arvioituna noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilaa on noin k-m 2 sekä erikoiskaupan ja palveluiden liiketilaa noin k-m 2. Seinäjoella vireillä olevat kaupan hankkeet täyttävät vähittäiskaupan pinta-alatarpeen pitkälle tulevaisuuteen. Suurin osa kaupan hankkeista on toteutumassa Seinäjoelle, mutta myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa on kaupan hankkeita vireillä. Näistä merkittävin on Lapuan Novapark, jossa on ensivaiheessa tavoitteena ottaa käyttöön kolmasosa alueesta ja toteuttaa sille noin m 2 kaupan pinta-alaa. Kokonaisuudessaan alueelle mahtuu jopa m 2. Myös Tuurin kyläkaupan alueella on uusia kaupan hankkeita vireillä ja alueelle on tavoitteena kyläkaupan laajennuksen lisäksi toteuttaa myös muita etenkin tilaa vaativan kaupan hankkeita. (Entrecon Oy 2008). Seinäjoen markkina-alueen muissa kunnissa vuosina toteutettavaksi suunniteltujen päivittäistavarakaupan hankkeiden pinta-ala on yhteensä k- m 2, josta osa on uusperustantaa ja osa nykyistä liiketilaa korvaavaa.

42 40 Seinäjoen kaupunki 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen kaupallisten ratkaisujen vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna. Arvioinnissa on sovellettu ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa ja Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi -oppaiden tarkastelukokonaisuuksia. Arvioitavia vaikutuksia ovat: kaupalliset vaikutukset, yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset, kuluttajiin kohdistuvat vaikutukset sekä liikenteelliset vaikutukset. 5.1 Hankkeen mitoitus ja toteutusvaiheet Hankkeen sijainti Suunniteltu kaupan alue sijaitsee tulevan Seinäjoen itäisen ohikulkutien Nurmon eritasoliittymän tuntumassa. Alue muodostaa Seinäjoen portin pohjoisen suunnasta tuleville. Seinäjoen keskustaan on matkaa noin seitsemän kilometriä ja Lapualle noin 20 kilometriä. Alue on osa Seinäjoen Nurmon kaupunginosan taajama-aluetta. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria ja alustavien arvioiden mukaan alueelle mahtuisi noin k-m 2 liikerakentamista. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle on tarkoitus sijoittaa supermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan yksikkö (n k-m 2 ) ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Pitkällä tähtäimellä alue voi muodostua potentiaaliseksi sijaintipaikaksi myös päivittäistavarakaupan suuryksikölle. Kokonaismitoitus Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavalla mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen suunnitellun kaupan alueen kokonaismitoituksen on oltava riittävän suuri. Käytännössä voidaan olettaa, ettei kokonaismitoituksen mukainen liikerakentaminen toteudu ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin tarkoituksenmukaista käyttää kokonaismitoitusta, jotta saadaan selville millaiset vaikutukset liikerakentamisella voi maksimissaan olla. Mikäli liikerakentamisesta toteutuu pienempi osa, myös vaikutukset jäävät tällöin pienemmiksi. Kaupan alueen kokonaismitoituksessa on otettava huomioon ennen kaikkea Seinäjoen markkina-alueen kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös Seinäjoen ja sen markkina-alueen nykyinen palvelutarjonta. Seinäjoen markkina-alueen ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu Seinäjoen laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina on suuruusluokaltaan k-m 2 ja vuosina noin k-m 2 eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin k-m 2. Kysynnän kasvu, Seinäjoen nykyinen palvelutarjonta ja muut vireillä olevat hankkeet huomioon ottaen Nurmon hankealueelle sopiva liiketilan kokonaismitoitus on k-m 2, jolloin se muodostaa riittävän vetovoimaisen kaupan keskittymän.

43 Seinäjoen kaupunki 41 Alueelle soveltuvat toimialat Seinäjoen keskustasta ja Joupin alueelta Hyllykallion alueelle ulottuva kaupan alue muodostaa merkittävän kaupallisen keskittymän koko maakunnan mittakaavassa. Seinäjoen lähes kaikki keskustan ulkopuolinen kauppa sijoittuu tällä hetkellä kyseiselle kehitysvyöhykkeelle, jossa on myös suurin osa vähittäiskaupan asiakaspotentiaalia. Vyöhykkeen nykyinen tarjonta on monipuolinen. Alueelle sijoittuu mm. Seinäjoen molemmat hypermarketit, laajan tavaravalikoiman myymälöitä ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Vyöhykkeellä on vireillä lukuisia uusia kaupan hankkeita, joiden myötä vyöhykkeen tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu merkittävästi. Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskukseen suunnitellun kaupan alueen rooli Seinäjoen seudun kaupan palveluverkossa on sekä seudullinen että paikallinen. Hyvän liikenteellisen sijainnin ja saavutettavuuden johdosta alueelle voidaan sijoittaa sellaisia kaupan toimintoja, jotka palvelevat laajempaa aluetta, erityisesti Seinäjoen itä- ja pohjoisosissa sekä valtatien 19 vaikutuspiirissä. Toisaalta alue toimii myös lähipalvelukeskuksena Nurmon kaupunginosakeskuksen asukkaille. Seudullisella tasolla Nurmon kaupan alueen toimialakokoonpanon tulee olla kaupan kehitysvyöhykkeen (keskusta, Jouppi, Hyllykallio, Kapernaumi) tarjontaa täydentävä ja sellainen, että se kilpailee mahdollisimman vähän nykyisten kaupan keskittymien kanssa. Lähipalvelukeskuksen näkökulmasta toimialakokoonpanon tulisi olla sellainen, että se täydentää Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen päivittäistavarakaupan palvelutarjonnan vajetta sekä palvelee asukkaita mahdollisimman monipuolisesti sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan palvelujen osalta. Lähipalvelukeskuksena alueelle tulisi sijoittaa päivittäistavarakauppaa ja jonkin verran myös keskustahakuista erikoiskauppaa. Seudullisena keskuksena alue soveltuu tilaa vaativan erikoiskaupan sijaintipaikaksi. Etelä- Pohjanmaa on vahvaa maatalouden ja ruoan tuotannon aluetta, joten kysyntää on erityisesti maatalous- ja rautakaupan tuotteille. Palveluaukkoja tilaa vaativan kaupan tarjonnassa on maatalous- ja rautakaupan ohella sisustustarvikekaupassa ja moottoriajoneuvojen varaosakaupassa. Pitkällä tähtäimellä voidaan varautua myös päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumiseen alueelle. Toteutus vaiheittain Ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista toteuttaa Nurmon kaupan alue vaiheittain. Vaiheittaisella toteutuksella voidaan pienentää mahdollisia haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin. Alueen toteutuksessa on syytä muistaa myös se, että alue on uusi kaupan alue. Tästä johtuen alueelle sijoittuvan kaupallisen kokonaisuuden tulee olla mitoitukseltaan riittävän suuri ja tarjonnaltaan riittävän vetovoimainen jo ensimmäisessä toteutusvaiheessa. Nurmon kaupan alueen mitoitusta toimialoittain ja vaiheittain on hahmotettu seuraavassa taulukossa. Toimialat ja pinta-alat tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Esitetty mitoitus on ollut lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle sijoittuu noin k-m 2 :n päivittäistavaramyymälä ja k-m 2 tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Lopputilanteessa alueelle sijoittuu k-m 2 :n hypermarket, jossa päivittäistavarakaupan pinta-ala on noin k-m 2 ja käyttötavaroiden pinta-ala noin k-m 2, sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa noin k-m 2. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2015/2020 mennessä ja toinen vaihe vuoteen 2030 mennessä.

44 42 Seinäjoen kaupunki Taulukko 10. Esimerkki Nurmon kauppapaikan liiketilan jakautumisesta toimialoittain ja vaiheittain. LIIKETILA, k-m2 1.vaihe 2.vaihe Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä YHTEENSÄ Kaupalliset vaikutukset Uusi liikerakentaminen suhteessa liiketilatarpeeseen Ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uusi liikerakentaminen tulee. Kohdassa 4.3 on esitetty arvio Seinäjoen laskennallisesta liiketilan lisätarpeesta vuosina Seinäjoelle suuntautuva liiketilan lisätarve vuosina on suuruusluokaltaan k-m 2 ja noin k-m 2 eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin k-m 2. Liiketilantarvelaskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläpoistumaa, joten todellinen liiketilan tarve on esitettyä suurempi. Nurmon kaupan alueen ensimmäinen toteutusvaihe Nurmon kaupan alueen liikerakentaminen on alustavien suunnitelmien mukaan ensimmäisessä toteutusvaiheessa noin k-m 2, josta noin k-m 2 olisi päivittäistavarakauppaa ja k-m 2 tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Ensimmäisen vaiheen liikerakentaminen käyttää Seinäjoen vuosien liiketilan tarpeesta noin 9 %. Nurmon kaupan alueen ensimmäisen vaiheen päivittäistavaramyymälä täydentää Nurmon kaupunginosakeskuksen päivittäistavarakaupan palvelutarjonnan vajetta. Vuonna 2008 Nurmon kaupunginosakeskuksen vaikutusalueella asui noin asukasta ja alueella toimi vain yksi päivittäistavaramyymälä. Päivittäistavarakaupan ostovoimasta siirtyi vuonna 2008 alueen ulkopuolelle noin 74 %. Näin ollen jo nykyinen päivittäistavarakaupan kysyntä riittää kattamaan ensimmäisen vaiheen päivittäistavaramyymälän toteutuksen. Myös tilaa vaativan kaupan osalta ensimmäisen vaiheen toteuttaminen täydentää Seinäjoen ja Seinäjoen seudun tilaa vaativan erikoiskaupan palvelutarjonnan vajetta ja on mahdollista toteuttaa lyhyellä tähtäimellä. Lopputilanne Nurmon kaupan alueen kokonaismitoitus Nurmon kaupan alueen lopputilanteen kokonaismitoitus voisi alustavien arvioiden mukaan olla noin k-m 2, josta vähittäiskaupan suuryksikkö olisi noin k-m 2 (päivittäistavarakauppaa noin k-m 2 ja muuta erikoiskauppaa noin k-m 2 ) ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa noin k-m 2. Lopputilanteen pinta-alalisäys käyttää Seinäjoen vuosien laskennallisesta liiketilan lisätarpeesta noin 30 %, joten ostovoiman kasvu ja laskennallinen liiketilan lisätarve riittävät kattamaan pintaalalisäyksen ja hankkeet on mahdollista toteuttaa pitkällä tähtäimellä kysynnän mukaan.

45 Seinäjoen kaupunki 43 Muut Seinäjoella vireillä olevat hankkeet Muiden Seinäjoella vireillä olevien kaupan hankkeiden pinta-alan nettolisäys on suuruusluokaltaan k-m 2, joten liiketilan lisätarve riittää kattamaan sekä Nurmon kaupan alueen että muualla Seinäjoella vireillä olevien hankkeiden pinta-alalisäyksen. Ostovoiman kasvu ja laskennallinen liiketilan lisätarve huomioon ottaen Nurmon hanke on mahdollista toteuttaa muiden Seinäjoella vireillä olevien hankkeiden lisäksi ennen vuotta Päivittäistavarakaupan osalta vireillä olevat hankkeet on mahdollista toteuttaa jo ennen vuotta 2020, mutta erikoiskaupan liiketilantarve riittää kattamaan vireillä olevien hankkeiden pinta-alalisäyksen vasta vuoteen 2030 mennessä. Seinäjoen Nurmon kaupunginosan nykyinen ostovoima ja ostovoiman kasvu mahdollistavat Nurmon kaupan alueen ensimmäisen vaiheen toteutuksen lyhyellä tähtäimellä ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Seinäjoen markkina-alueen kysynnän kasvu ja liiketilan lisätarve huomioon ottaen Nurmon hanke on mahdollista toteuttaa suunnitellun kokonaismitoituksen mukaisena pitkällä tähtäimellä. Nurmon hankkeen kokonaismitoituksen mukainen pinta-alalisäys käyttää Seinäjoelle suuntautuvasta liiketilatarpeesta lopputilanteessa noin 30 %. Nurmon hanke on mahdollista toteuttaa myös yhdessä muiden Seinäjoella vireillä olevien kaupan hankkeiden kanssa. Seinäjoelle suuntautuva liiketilan lisätarve riittää kattamaan pitkällä tähtäimellä kaikkien Seinäjoella vireillä olevien hankkeiden toteutuksen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen kaupan alueen ensimmäisen vaiheen toteuttaminen vastaa pääosin paikalliseen kysyntään ja täydentää Nurmon tällä hetkellä puutteellista palvelutarjontaa. Pitkällä tähtäimellä Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen alueelle syntyy vetovoimainen kaupan keskittymä, joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan sinne sijoittuville yrityksille. Seinäjoelle suuntautuvan ostovoiman kasvu ja sen aikaansaama liiketilan lisätarve riittävät kattamaan Nurmon kauppahankkeen ja Seinäjoen muiden vireillä olevien hankkeiden pinta-alan lisäyksen pitkällä tähtäimellä, joten merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin ei ole odotettavissa eivätkä myymälöiden lopettamiset ole todennäköisiä. Vaikka ostovoiman kasvu mahdollistaa liiketilan lisäyksen, vaikuttaa uusien myymälöiden perustaminen aina kilpailutilanteeseen lyhyellä tähtäimellä. Kilpailutilanteen kiristymisen mahdolliset kielteiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kannattavuusrajalla ja erityisesti sen alapuolella toimiviin yrityksiin. Erikoiskaupan kilpailuasetelmaan vaikuttaa oleellisesti myös se, miten uusi liikerakentaminen jakautuu tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan kesken. Kaupan kilpailutilanteen muuttuminen ei kuitenkaan aina tarkoita kielteisiä vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toimintaedellytyksiin. Seinäjoen kaupan palveluverkko uudistuu joka tapauksessa. Päivittäistavarakaupassa pienet, kannattavuudeltaan heikot ja/tai vanhoissa liiketiloissa toimivat myymälät lopettavat tai uudistavat toimintakonseptejaan ja hakevat uusia sijaintipaikkoja. Erikoiskaupassa erityisesti tilaa vaativa kauppa hakee saavutettavuudeltaan hyviä sijaintipaikkoja keskustojen ulkopuolelta. Tällöin

46 44 Seinäjoen kaupunki Nurmon kaupan alue nopeuttaa uudistumiskehitystä ja tarjoaa yrityksille liikenteellisesti erinomaisia sijaintipaikkoja. Ensimmäisen toteutusvaiheen vaikutukset Ensimmäisen vaiheen kilpailuvaikutus päivittäistavarakaupassa on paikallinen ja kohdistuu Nurmon keskustassa toimivaan päivittäistavaramyymälään. Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen päivittäistavarakaupan tarjonta ei tällä hetkellä vastaa kysyntää ja valtaosa alueen ostovoimasta valuu muualle. Näin ollen uusi päivittäistavaramyymälä täydentää Nurmon keskustan päivittäistavarakaupan puutteellista palvelutarjontaa. Nykyinen ostovoima ja ostovoiman kasvu mahdollistavat sekä nykyisen että uuden päivittäistavaramyymälän toiminnan Nurmon kaupunginosakeskuksessa, joten haitallisia vaikutuksia päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin ei ole odotettavissa. Päivittäistavarakaupan lisäksi Nurmon kaupan alueelle on ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus toteuttaa k-m 2 :iä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tilaa vaativan erikoiskaupan yksikkö palvelee pääosin Nurmon kaupunginosakeskuksen ja muiden Seinäjoen itäosien sekä Lapuan suunnan asukkaita ja täydentää tilaa vaativan erikoiskaupan palvelutarjonnan vajetta alueella. Nykyinen ostovoima ja ostovoiman kasvu mahdollistavat tilaa vaativan erikoiskaupan liikerakentamisen ilman haitallisia vaikutuksia kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Vaikutukset lopputilanteessa alueen kokonaismitoitus Toisessa vaiheessa mahdollisesti toteutettavan vähittäiskaupan suuryksikön (hypermarket) kilpailuvaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea Seinäjoen kaupunkialueen muiden saman kokoluokan myymälöiden toimintaan. Ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve riittävät pitkällä tähtäimellä kattamaan uuden hypermarketin, joten merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ei ole odotettavissa. Vähittäiskaupan suuryksikkö täydentää Seinäjoen itäosien tällä hetkellä puutteellista palveluverkkoa ja palvelee ennen kaikkea Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen asukkaita, mutta myös muiden Seinäjoen itäosien ja ohikulkutien valmistuttua myös Seinäjoen eteläosien sekä Lapuan suunnan asukkaita. Ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve riittävät kattamaan vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen pitkällä tähtäimellä, joten myymälöiden toimintaedellytykset eivät tule heikkenemään. Vähittäiskaupan suuryksikön lisäksi Nurmon kaupan alueella varaudutaan pitkällä tähtäimellä noin k-m 2 :n tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilojen rakentamiseen. Erikoiskaupassa kilpailuvaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea nykyisten ja tulevien tilaa vaativan kaupan keskittymien toimintaedellytyksiin. Ostovoiman kasvu mahdollistaa pitkällä tähtäimellä uuden liikerakentamisen, joten merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole odotettavissa. Kilpailuvaikutusten yksityiskohtaisempi arviointi ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska alueen toimialakokoonpanosta ei ole tällä hetkellä tietoa. Muut Seinäjoella vireillä olevat hankkeet Kaikkien Seinäjoella vireillä olevien hankkeiden myötä kaupan pinta-ala lisääntyy merkittävästi. Ostovoiman kasvu riittää kattamaan hankkeiden pinta-alalisäyksen pitkällä tähtäimellä, mutta mikäli kaikki hankkeet toteutetaan esim. ennen vuotta 2020, kaupan kilpailutilanne kiristyy merkittävästi. Tämä heikentäisi olemassa olevien myymälöiden toimintaedellytyksiä, mutta ennen kaikkea se vaikuttaisi uusien hankkeiden toteutumismahdollisuuksiin ja menestymiseen.

47 Seinäjoen kaupunki 45 Haitallisten vaikutusten minimointi Mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on tärkeää, että Nurmon kaupan alue ja muut vireillä olevat kaupan hankkeet toteutetaan vaiheittain kysynnän mukaan. Pitempi toteutusaika antaa olemassa oleville myymälöille paremmat mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa vastaamaan markkina-alueen kysyntään ja uuteen kilpailutilanteeseen. Myös kaupan keskittymien (keskusta, Jouppi, Kapernaumi, Hyllykallio, Nurmo) työnjaolla ja erikoistumisella voidaan vähentää niiden välistä kilpailua ja sitä kautta haitallisia vaikutuksia. Mahdollisia haitallisia vaikutuksia lieventää myös se, että kaupan uudistumisen myötä Seinäjoen kaupallinen tarjonta ja vetovoima lisääntyvät, jolloin se houkuttelee asiakkaita nykyistä laajemmalta alueelta. Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen kaupan alueen ensimmäisen vaiheen toteuttaminen vastaa pääosin paikalliseen kysyntään ja täydentää Nurmon tällä hetkellä puutteellista palvelutarjontaa. Pitkällä tähtäimellä Nurmon kaupunginosakeskuksen alueelle syntyy vetovoimainen kaupan alue, joka muodostaa Seinäjoen portin pohjoisen suunnasta tuleville ja joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan sinne sijoittuville yrityksille. Seinäjoelle suuntautuvan ostovoiman kasvu mahdollistaa uuden liikerakentamisen, joten merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälöiden toimintaedellytyksiin ei ole odotettavissa eivätkä myymälöiden lopettamiset ole todennäköisiä. Uusien myymälöiden toteuttaminen vaikuttaa kuitenkin lähes aina kaupan kilpailutilanteeseen lyhyellä tähtäimellä. Ensimmäisessä vaiheessa Nurmon kaupan alue on luonteeltaan paikallinen. Kilpailuvaikutukset kohdistuvat päivittäistavarakaupassa pääosin Nurmon kaupunginosakeskuksen päivittäistavarakauppaan ja erikoiskaupassa Seinäjoen itäosien tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköihin. Koska paikallinen ostovoima mahdollistaa uuden liikerakentamisen lyhyellä tähtäimellä, merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole odotettavissa. Lopputilanteessa varaudutaan noin k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikön ja noin k-m 2 :n tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilojen toteuttamiseen. Päivittäistavarakaupassa kilpailuvaikutukset kohdistuvat pääosin Seinäjoen kaupunkialueen muiden saman kokoluokan myymälöiden toimintaan, mutta myös sellaisiin lähialueen pieniin myymälöihin, joiden toimintaedellytykset ovat jo nykytilanteessa heikot. Erikoiskaupassa kilpailuvaikutukset kohdistuvat tilaa vaativan kaupan alueiden toimintaedellytyksiin. Ostovoiman kasvu mahdollistaa hankkeen toteuttamisen pitkällä tähtäimellä, joten merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan toimintaedellytyksiin ei ole odotettavissa. Kaikkien Seinäjoella vireillä olevien hankkeiden toteutuminen lyhyellä tähtäimellä kiristäisi erikoiskaupan kilpailutilannetta merkittävästi ja heikentäisi erikoiskaupan toimintaedellytyksiä ja uusien hankkeiden toteutumismahdollisuuksia. Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi hankkeet tulisi toteuttaa vaiheittain pitkällä tähtäimellä kysynnän mukaan. Myös kaupan keskittymien erikoistumisella voidaan minimoida haitallisia vaikutuksia.

48 46 Seinäjoen kaupunki Palvelutarjonnan kehitys ja ostovoiman siirtymät Kauppa keskittyy tällä hetkellä Seinäjoen keskeisille alueille, keskustaan, Jouppiin ja Hyllykallioon. Myös vireillä olevat hankkeet sijoittuvat pääosin näille alueille. Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen kaupan palvelutarjonta on tällä hetkellä puutteellinen ja esimerkiksi päivittäistavarakaupan ostovoimasta valuu alueen ulkopuolelle noin 75 %. Erikoiskaupassa ostovoiman vuoto on vielä päivittäistavarakauppaa suurempaa. Kaupan alueen toteuttaminen parantaa Nurmon kaupunginosakeskuksen ja Seinäjoen itäisten osien palvelutarjontaa merkittävästi. Ensimmäisessä vaiheessa kaupan alue on luonteeltaan paikallinen ja vastaa erityisesti Nurmon kaupunginosakeskuksen ja sen vaikutusalueen kysyntään. Tilaa vaativan kaupan osalta Nurmon kaupan alueen ensimmäisen vaiheen toiminnot voivat houkutella ostovoimaa myös laajemmalta alueelta. Lopputilanteessa Nurmon kaupan alue on seudullinen ja vetää ostovoimaa Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen lisäksi myös muualta Seinäjoen itäosista ja ohikulkutien valmistuttua myös Seinäjoen eteläosista sekä Lapuan suunnasta. Nurmon kaupan alueen toteuttaminen tasapainottaa Seinäjoen alueellista palvelutarjontaa. Palvelutarjonnan paraneminen vahvistaa itäisen Seinäjoen kaupallista vetovoimaa, mikä puolestaan voi houkutella alueelle paitsi lisää asiakkaita myös uusia kaupan toimijoita. Nurmon kaupan alueen toteuttaminen yhdessä muiden Seinäjoella vireillä olevien kaupan hankkeiden kanssa houkuttelee ostovoimaa Seinäjoelle nykyistä laajemmalta alueelta. Vaasan ja muiden suurten keskusten vetovoimaan vastaaminen edellyttää Seinäjoen kaupalta jatkuvaa uudistumista. Kaupan tarjonnan täydentyessä Seinäjoelta muualle suuntautuva ostovoima vähenee. Ilman uudistumista on uhkana Seinäjoen kaupallisen vetovoiman heikkeneminen ja ostovoiman suuntautuminen kilpaileviin keskuksiin. Nurmon kaupan alueen toteuttaminen parantaa päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelutarjonnan alueellista tasapainoa Seinäjoella ja vahvistaa erityisesti Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen palvelutarjontaa ja kaupallista vetovoimaa. Palvelutarjonnan paraneminen ja kaupallisen vetovoiman vahvistuminen houkuttelevat Nurmon kaupunginosakeskuksen alueelle ostovoimaa nykyistä laajemmalta alueelta. 5.3 Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Alue suhteessa yhdyskuntarakenteeseen Nurmon kaupan alueen ja muiden vireillä olevien kaupan hankkeiden toteuttaminen vahvistaa Seinäjoen asemaa koko maakunnan kaupallisena keskuksena. Alueen asukkaat asioivat toimivissa palvelupisteissä ja kaupan hankkeiden toteutuksen myötä lisääntyvä kaupallinen tarjonta lisää Seinäjoen vetovoima-arvoa. Seinäjoen arvostus asiointipaikkana paranee, kun palveluita kehitetään. Kaupallisen vetovoiman vahvistaminen vähentää asiointia kaupungin ulkopuolella.

49 Seinäjoen kaupunki 47 Yhdyskuntarakenteellisesti Nurmon kaupan alue on osa Seinäjoen Nurmon kaupunginosan taajama-aluetta ja osa Seinäjoen keskustan kaupunkirakennetta, joten hankkeen toteuttamisella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Nurmon kaupan alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Myös kävelyetäisyydellä alueesta asuu huomattava määrä asukkaita. Paikallisesti yhdyskuntarakenteessa tapahtuva muutos ja kaupan alueen toteuttaminen liittymä- ja pysäköintijärjestelyineen on merkittävä. Valtaosalle Nurmon keskustan ja Seinäjoen itäosien asukkaista muutos merkitsee asiointimatkojen lyhenemistä, kun Seinäjoen keskustan, Joupin ja Hyllykallion sijasta ja rinnalla voidaan asioida lähempänä olevissa liikkeissä. Nurmon kaupan alueen ja muiden vireillä olevien kaupan hankkeiden toteuttaminen vahvistaa Seinäjoen asemaa seudun ja koko maakunnan kaupallisena keskuksena. Nurmon kaupan alueen toteutuksella ei ole nykyistä yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta, koska alue on osa Seinäjoen Nurmon kaupunginosan taajama-aluetta. Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Myös kävely- ja pyöräilyetäisyydellä alueesta asuu huomattava määrä asukkaita. Valtaosalle Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen ja Seinäjoen itäosien asukkaista kaupan alueen toteuttaminen merkitsee asiointimatkojen lyhenemistä Kaupan palveluverkko Nurmon kaupan alueen toteuttaminen luo uuden kaupan keskittymän Seinäjoen seudulle ja pitkällä tähtäimellä myös uuden hypermarket-kaupan alueen. Nurmon kaupan alueen toteuttaminen tasapainottaa tällä hetkellä Seinäjoen keskustaan ja pohjoisosiin painottuvaa kaupan palveluverkkoa. Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen palvelutarjonta on tällä hetkellä puutteellinen, joten kaupan alueen toteuttaminen paikkaa olemassa olevaa palveluaukkoa. Koska ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve riittävät pitkällä tähtäimellä kattamaan uuden liikerakentamisen, ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toimintaedellytyksiin eikä muutoksia nykyisessä palveluverkossa. Nurmon kaupan alueen toteuttaminen tasapainottaa Seinäjoen palveluverkkoa alueellisesti ja paikkaa olemassa olevaa palveluaukkoa Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksessa. Kaupan alueen toteutuksen myötä ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin, joten nykyinen palveluverkko todennäköisesti säilyy Seinäjoen keskustan kehitys Seinäjoen keskusta on Seinäjoen seudun ja koko maakunnan kaupan keskus. Erikoiskaupan tarjonta Seinäjoen ydinkeskustassa on monipuolinen ja palvelee koko maakunnan asukkaita. Nurmon kaupan alue vastaa ensimmäisessä vaiheessa paikalliseen kysyntään eikä kilpaile keskustan kanssa. Alustavien suunnitelmien mukaisesti toteutettuna myös lopputilanteessa Nurmon kaupan alueen toiminnot täydentävät Seinäjoen keskustan kaupallista tarjontaa hypermarketin ja tilaa vaativan erikoiskaupan palveluilla, jolloin se ei kilpaile keskustan kanssa.

50 48 Seinäjoen kaupunki Seinäjoen keskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia erikoiskaupan sekä kaupallisten ja kulttuuristen palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Keskustan kehityksen kannalta keskeinen merkitys on Nurmon kaupan alueen erikoiskaupan mitoituksella ja sillä, miten liikerakentaminen jakautuu tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan kesken. Keskustahakuisen erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen laajamittainen sijoittuminen Nurmon kaupan alueelle voisi olla uhka Seinäjoen ydinkeskustan kehitykselle. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Nurmon kaupan alueen kokonaismitoitus ja keskustahakuisen erikoiskaupan mitoitus on pieni, joten vaikutukset keskustan kehitykseen jäävät vähäisiksi. Toisaalta on syytä muistaa, että keskustan kehitykseen vaikuttavat myös hyvin monet muut tekijät, kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, fyysinen ympäristö, liiketilojen tarjonta, palvelutarjonnan monipuolisuus sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja aukioloajat. Nurmon kauppahankkeen toteutuksesta tai toteuttamatta jättämisestä huolimatta on kaupungin, yrittäjien, kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden joka tapauksessa huolehdittava Seinäjoen keskustan jatkuvasta kehittämisestä. Nurmon kaupan alueen toteutuksen vaikutukset Seinäjoen keskustan erikoiskaupan toimintaedellytyksiin ja keskustan kehitykseen ovat vähäiset. Ensimmäisessä vaiheessa Nurmon kaupan alue vastaa pääosin paikalliseen kysyntään ja palvelee Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen asukkaita. Myös lopputilanteessa Nurmon kaupan alueelle suunnitellut toiminnot täydentävät keskustan tarjontaa eivätkä kilpaile keskustan kanssa. Toisaalta on syytä muistaa, että keskustan kehitykseen vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Kaupungin, yrittäjien, kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden on huolehdittava keskustan jatkuvasta kehittämisestä ja turvattava keskustan asema vahvana kauppapaikkana. 5.4 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kaupan palvelujen saavutettavuus Saavutettavuuden tarkastelu painottuu yleensä päivittäistavarakauppaan ja fyysisen saavutettavuuden tarkasteluun. Erikoiskaupassa palvelujen fyysinen saavutettavuus ei ole samalla tavalla keskeinen kuin päivittäistavarakaupassa, koska erikoiskaupan myymälöissä asioidaan harvemmin. Erikoiskaupassa fyysistä saavutettavuutta tärkeämpää on tarjonnan monipuolisuus ja vertailumahdollisuudet. Nurmon kaupan alueen toteutuessa kaupan palvelutarjonta paranee ja monipuolistuu Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksessa ja Seinäjoen itäisissä osissa merkittävästi. Näin ollen myös kaupan koettu saavutettavuus paranee sekä lähiympäristössä asuvien että kauempaa henkilöautolla asioivien näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa Nurmon kaupan alueen asiakkaat tulevat lähes yksinomaan Nurmon kaupunginosakeskuksesta ja sen lähialueelta. Myös lopputilanteessa valtaosa asiakkaista tulee olemaan Seinäjoen seudun asukkaita, mutta asioimaan voidaan tulla suhteellisen kaukaakin erityisesti valtatien 19 vaikutuspiirissä olevilta alueilta. Seututasolla fyysisessä saavutettavuudessa ei tapahdu oleellista muutosta niille, jotka nykyisinkin asioivat Seinäjoella. Paikallisella tasolla kauppahankkeen toteuttaminen parantaa merkittävästi kaupan palveluiden koettua saavutettavuutta palvelutarjonnan monipuolistuessa. Myös fyysinen saavutettavuus para-

51 Seinäjoen kaupunki 49 nee ja asiointimatkat lyhenevät sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa, kun Seinäjoen keskustan, Joupin ja Hyllykallion liikkeiden sijasta ja rinnalla voidaan asioida lähempänä Nurmon kaupan alueella. Kaupan sijoittuminen Nurmon kaupan alueelle perustuu hyvään liikenteelliseen saavutettavuuteen henkilöautolla. Asiointi linja-autolla on myös mahdollista, mutta saavutettavuuden taso tulee määräytymään joukkoliikenteen tulevista ratkaisuista: reitit, pysäkit ja vuorovälit tulisi suunnitella palvelemaan entistä paremmin myös Nurmon kauppapaikassa asiointia. Kaupan palveluiden keskittäminen hyvin saavutettaville alueille toisaalta parantaa joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Myös kevyen liikenteen yhteyksiä voidaan kehittää ja parantaa vielä nykyisestään, jotta asiointi olisi mahdollisimman sujuvaa myös kävellen tai pyöräillen. Nurmon keskustan asukkaille ja muille lähialueilla asuville Nurmon kaupan alueen myymälät toimivat lähikauppoina, joissa on mahdollisuus asioida kaikilla kulkutavoilla. Käytännössä valtaosa myös lähialueelta asioinneista tehtäneen kuitenkin henkilöautolla. Nurmon saavutettavuusvyöhykkeet on esitetty kuvassa 31. Alle kahdenkymmenen minuutin ajomatkan etäisyydellä Nurmosta asui lähes asukasta ja alle tunnin ajomatkan etäisyydellä hieman alle asukasta vuonna Kuva 31. Nurmon saavutettavuusvyöhykkeet (Seinäjoen kaupunki). Kaupan palvelutarjonnan monipuolistuminen parantaa koettua saavutettavuutta sekä lähiympäristössä asuvien että kauempaa seudulta asioivien näkökulmasta. Myös fyysinen saavutettavuus paranee niille asukkaille, jotka asioivat tällä hetkellä Seinäjoen kaupan keskittymissä ja jotka Nurmon kaupan alueen toteutuessa voivat asioida Seinäjoen keskustan ja muiden kaupan alueiden sijasta ja rinnalla Nurmossa.

52 50 Seinäjoen kaupunki Työllisyysvaikutukset Nurmon kaupan alueen toteuttaminen lisää työllisyyttä sekä rakennusvaiheessa että hankkeen toteuduttua. Alueen rakentaminen merkitsee karkeasti arvioiden ensimmäisessä vaiheessa 8-10 miljoonan euron ja lopputilanteessa noin 65 miljoonan euron investointia talonrakennukseen, kun keskimääräisenä rakennuskustannuksena käytetään /k-m 2. Panostuotoskertoimien mukaan kyseisen suuruinen investointi aikaansaa ensimmäisessä vaiheessa noin henkilötyövuoden ja lopputilanteessa noin 520 henkilötyövuoden välittömän työllisyysvaikutuksen rakennustoiminnassa. Työllisyysvaikutus jakautuu koko rakennusajalle. Toimintavaiheen työllisyysvaikutus näkyy kaupan alan työpaikkojen lisäyksenä. Seinäjoen seudun keskimääräisten kaupan tunnuslukujen mukaan arvioituna Nurmon kaupan alueen toiminnot työllistävät suoraan kaupan alalla ensimmäisessä vaiheessa karkeasti arvioiden noin 90 työntekijää ja lopputilanteessa 500 työntekijää, joista osa on kokoaikaisia ja osa osaaikaisia. Nurmon kaupan alueen ensimmäisen vaiheen toteutuksen välitön työllisyysvaikutus on rakennusvaiheessa noin henkilötyövuotta ja toimintavaiheessa noin 90 henkilötyövuotta. Koko hankkeen toteuttamisen välitön työllisyysvaikutus on rakennusvaiheessa noin 520 henkilötyövuotta ja toimintavaiheessa noin 500 henkilötyövuotta. 5.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Liikenteellisten vaikutusten arviointi on keskittynyt erityisesti alueen saavutettavuuden sekä eri kulkumuotojen roolin arviointiin. Henkilöautoliikenteen osalta on tarkasteltu lisäksi hankkeen aiheuttamaa liikennettä sekä lähialueen liittymien liikenteellistä toimivuutta. Lisäksi on arvioitu sitä, miten houkuttelevia eri kulkumuodot (henkilöauto, joukkoliikenne, kevyt liikenne) ovat alueelle tultaessa. Autoliikenteen toimivuustarkastelujen osalta mukana on neljä ennustetilannetta: - Yön yli -tilanteessa hankkeen 1. vaiheen aiheuttama liikenne on lisätty nykyiselle verkolle nykyisiin liikennemääriin. Tämä toimii lähinnä vertailutasona ja riskitarkasteluna sille, mikäli itäisen ohikulkutien rakentaminen viivästyy suunnitellusta. - Vuoden 2020 ennustetilanteessa perusennusteeseen on lisätty hankkeen 1. vaiheen aiheuttama liikenne. Seinäjoen itäisen ohikulkutien on oletettu toteutuneen, ja alueen liikenneverkko on muutenkin ohikulkutien yleissuunnitelman mukainen. Valtatien 19 ja itäisen ohikulkutien liittymissä on eritasoon sijoitettu kiertoliittymä, jonka ali Seinäjoki-Lapua -tie kulkee. Myös Länsitien ja Valkiavuorentien liittymässä on kiertoliittymä. Molemmat kiertoliittymät ovat yksikaistaisia. - Vuoden 2030 ennustetilanteessa perusennusteeseen on lisätty hankkeen 2. vaiheen aiheuttama liikenne. Tieverkon on oletettu olevan samanlainen kuin vuoden 2020 tilanteessa. - Maksimitarkastelu vuodelle Tilanteessa on haettu 2. vaiheen maksimimitoitusta kaupalle siten, että valtatien 19 (itäisen ohikulkutien) eritasoliittymän palvelutaso pysyisi vähintään tyydyttävänä.

53 Seinäjoen kaupunki 51 Liikennetarkastelu painottuu valtatien 19 ja itäisen ohikulkutien sekä Länsitien ja Valkiavuorentien liittymään. Näiden liittymien liikennemäärät ovat alueen lähiympäristössä suurimmat ja hankkeen aiheuttamasta liikenteestä suurin osa kulkee niiden kautta. Muualla lähiympäristössä liikenne on vähäisempää, ja myöskään hankkeen aiheuttama liikenne ei kohdistu sinne niin voimakkaasti, joten liikenteen lisääntymisellä ei ole vastaavaa vaikutusta kuin tarkastelualueella. Tarkastelun ulkopuolelle jää myös hankealueen tonttikatujen ja -liittymien tarkastelut. Syynä tähän on se, että alueella ei ole asemakaavaa tai muuta suunnitelmaa, joka ottaisi kantaa alueen tonttikatu- ja tonttiliittymäjärjestelyihin. Ilman tällaisia suunnitelmia on mahdotonta tehdä riittävän luotettavaa arviota liikenteen reiteistä ja liittymien toimivuudesta. Itse hankealueen, sen tonttikatujen ja -liittymien toimivuutta tuleekin tarkastella alueen asemakaavoituksen yhteydessä riittävällä tarkkuudella. Erityishuomio tulee kohdistaa alueen liittymiseen Länsitiehen sekä mahdollisesti Keski-Nurmontiehen. Liikenteen toimivuustarkastelut on tehty Synchro/SimTraffic-ohjelmistolla Liikennemäärät ja liikenteen suuntautuminen Hankkeen 1. vaiheessa alueelle on oletettu sijoittuvan päivittäistavarakauppaa k-m 2 ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa k-m 2. Hankkeen 2. vaiheessa alueelle sijoittuisi päivittäistavarakaupan suuryksikkö k-m 2 ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa k-m 2. Strafica on tarkastellut hankkeen 1. vaiheen liikennetuotosta (Nurmon risteysalueen liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista ). Hankkeen liikennetuotokseksi perjantain iltahuipputunnin (16-17) aikaan on arvioitu noin 225 ajon./suunta. Liikenteestä noin 45 % kulkisi valtatien 19, kantatien 67 ja Länsitien liittymän kautta itäisen ohikulkutien ja Seinäjoen keskustan suuntiin. Keski-Nurmontien suuntaan kulkisi noin 10 % liikenteestä, ja loput noin 45 % Nurmon taajaman alueelle lähinnä katuverkon eri reittejä pitkin sekä Lapuan suuntaan Tepontien kautta. Liikenteestä suurin osa tulee lähialueilta, Nurmon taajamasta ja Kertunlaakson-Hyllykallion alueelta. Toisaalta hanke myös siirtää liikennevirtoja uusille reiteille: nykyisin Nurmontietä kulkevaa liikennettä voi ohjautua valtatien 19 kautta hankealueelle. Tähän syynä voi olla esim. määränpään muutos: kun nykyisin kuljetaan suoraan Seinäjoen suunnan työpaikka-alueilta kotiin tai asioidaan Seinäjoen taajamassa, hankkeen myötä asiointipaikka ja kulkureitti voi muuttua. Hanke sen sijaan aiheuttaa selvästi vähemmän liikennettä kauempaa, esim. Lapualta. Tähän osasyynä on pitkä matka, jonka takia alueella käydään harvemmin ja harkitummin ja ostetaan kerralla enemmän. Asiointi kauempaa myös keskittynee enemmän viikonloppuihin, minkä takia se ei näy niin voimakkaasti arki-iltapäivän huipputuntitarkastelussa. Seinäjoen itäisen ohikulkutien valmistuminen vaikuttaa merkittävästi alueelle suuntautuvaan asiointiin. Ohikulkutie tuo Seinäjoen taajaman itäisiltä ja eteläisiltä alueilta sujuvan ja nopean yhteyden hankealueelle. Kun muuten kauppa Seinäjoen alueella on keskittynyt keskustaan ja sen pohjois- ja koillispuolelle, voi sujuvan ohikulkutien takia Nurmon alue olla Seinäjoen taajaman eteläisistä osista yhtä houkutteleva kuin kaupungin läpiajo sinällään lähempänä oleviin kauppoihin. Tämä vaikutus on sitä voimakkaampaa, mitä suurempi ja monipuolisempi Nurmon kaupan keskittymästä muodostuu.

54 52 Seinäjoen kaupunki Hankkeen kokonaismitoituksen liikennetuotosta on arvioitu toisaalta Ympäristöministeriön julkaisun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa ja toisaalta Strafican aiempien tarkastelujen pohjalta. Perjantaiiltapäivän huipputunnin (16-17) liikennetuotokseksi on arvioitu noin ajon./ suunta. Tästä liikenteestä noin 60 % on hypermarketin aiheuttamaa. Arvio on verrattain karkea, sillä hankkeen suuren mitoituksen takia liikennetuotoksen arviointiin liittyy epävarmuutta. Liikenteen suuntautumisen on oletettu lopputilanteessa olevan samanlainen kuin 1. vaiheessa Liikenneverkon toimivuus ja turvallisuus Yön yli -tilanne, 1. vaihe Hankkeen aiheuttama liikenne lisää valtatien 19, Länsitien ja Keski- Nurmontien liittymän jo olemassa olevia toimivuusongelmia. Valtatien 19 suunnat jonoutuvat jo nykytilanteessa ilman suunniteltua kaupan hanketta hetkittäin iltahuipputunnin aikana. Kaupan hankkeen aiheuttama lisäliikenne vaikuttaa voimakkaimmin Seinäjoen suunnasta vasemmalle kääntyvään liikenteeseen, joka jonoutuu selvästi voimakkaammin kuin nykytilanteessa. Muuten liikenteen lisääntymisen vaikutukset ovat melko lieviä. Yön yli -tarkastelu tehtiin riskitarkasteluna sen varalta, mikäli Seinäjoen itäisen ohikulun rakentaminen viivästyy suunnitellusta. Mikäli tien rakentaminen toteutuu suunnitellusti, ei valtatien 19, Länsitien ja Keski-Nurmontien liittymää ole kannattavaa parantaa hankkeen aiheuttamasta liikenteen lisääntymisestä huolimatta. Mahdolliset parantamistoimet olisivat saatuihin hyötyihin nähden kalliita, erityisesti sen takia, koska itäistä ohikulkutietä rakennettaessa tulevat nykyiset liikennejärjestelyt muuttumaan jo rakentamisen aikana. Sen sijaan mikäli itäisen ohikulkutien rakentaminen viivästyy merkittävästi suunnitellusta, tulee valtatien 19, Länsitien ja Keski-Nurmontien liittymän toimivuutta ja tarvittavia parantamistoimia arvioida uudelleen. Strafica arvioi liikennetarkasteluissaan, että vuoden 2020 tilanteessa liikenteen normaali lisääntymisen (ilman hankkeen aiheuttamaa liikennettä) myötä liittymän toimivuus muuttuu huonoksi ja valtatielle 19 muodostuu jonoja. Tältä pohjalta ei voida yksiselitteisesti todeta, että hanke aiheuttaisi tarpeen nykyisen liittymän parantamiseen tilanne, 1. vaihe Liittymien toimivuutta vuonna 2020 hankkeen 1. vaiheen toteuduttua on tarkastellut Strafica (Nurmon risteysalueen liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista ). Tämän mukaan sekä valtatien 19 ja itäisen ohikulkutien että Valkiavuorentien ja Länsitien liittymät toimivat ilman ongelmia. Autojonot liittymiin pysyvät vain muutaman auton mittaisina tilanne, 2. vaihe Hankkeen 2. vaiheen mukaisilla liikennemäärillä valtatien 19 ja itäisen ohikulkutien liittymä jonoutuu selvästi. Pahiten jonoutuu idän (Lapuan suunnan) tulohaara, jossa tulohaaran kapasiteetti ylittyy (palvelutaso F). Myös etelän (Seinäjoen itäisen ohikulkutien) tulosuuntaan päähän muodostuu jonoja (palvelutaso E). Pohjoisen ja lännen tulohaaroilla liittymän toimivuus on hyvä (palvelutaso A).

55 Seinäjoen kaupunki 53 Kokonaisuutena liittymän tietyt tulosuunnat jonoutuvat selvästi ruuhkaaikana. Jonoutumisesta kärsii erityisesti Seinäjoen ohittava, itäistä ohikulkutietä pitkin kulkeva pitkänmatkainen liikenne, jonka sujuvuus kärsii. Etelästä (itäiseltä ohikulkutieltä) Lapuan suuntaan kulkevan liikenteen sujuvuutta yritettiin parantaa lisäämällä liittymään tälle suunnalle erillinen kiertoliittymän ohittava kääntymiskaista oikealle. Tämä paransi erityisesti etelän tulosuunnan toimivuutta, jonka palvelutaso olisi tässä tilanteessa tyydyttävä (C). Tämä on hyväksyttävä tilanne iltapäivän huipputunnin tilanteessa. Sen sijaan idän (Lapuan suunnan) tulohaaralle kääntymiskaistalla on vain vähän vaikutusta, ja sen liikenne jonoutuu (palvelutaso E). Kokonaisuutena voidaan arvioida, että vapaan oikean lisääminen etelästä (itäisen ohikulkutien suunnasta) itään (Lapuan suuntaan) parantaa liittymän toimivuutta, ja perjantai-iltapäivän huipputunnin aikana liittymän sujuvuus on hyväksyttävyyden rajoilla. Kuitenkin Lapuan suunnan tulohaara jonoutuu, ja on häiriöherkkä. Tulosuunnan jonoutumisen hyväksyttävyyttä vähentää se, että sitä pitkin kulkee paljon Seinäjoen ohittavaa pitkänmatkaista liikennettä. Kuva 32. Valtatien 19 ja itäisen ohikulkutien liittymän perjantai-iltapäivän huipputunnin (16-17) liikennemäärät vuoden 2030 ja 2. vaiheen tilanteessa. Seinäjoen ja Lapuan välinen liikenne kulkee kiertoliittymän ali, joten sitä ei näy liikennemäärissä.

56 54 Seinäjoen kaupunki Kuva 33. Valtatien 19 ja itäisen ohikulkutien liittymän perjantai-iltapäivän huipputunnin (16-17) jonopituudet vuoden 2030 ja 2. vaiheen tilanteessa. Liittymään on lisätty vapaa oikea itäiseltä ohikulkutieltä koilliseen Lapuan suuntaan. Myös Länsitien ja Valkiavuorentien liittymässä liikenne jonoutuu vuoden 2030 ennustetilanteessa. Kriittisin on etelän tulosuunta, jonka liikenne jonoutuu selvästi (palvelutaso E). Idän suunnan haaran palvelutaso on välttävä (D), ja tulosuunta on herkkä häiriöille. Muiden tulosuuntien kuormitus sen sijaan pysyy verrattain matalana, ja palvelutaso hyvänä (A). Kokonaisuutena liittymä toimii muuten hyvin, mutta etelän suunnan tulohaara jonoutuu. Iltapäivien huipputuntien ulkopuolella liittymän toimivuus on todennäköisesti hyvä. Kun liittymä sijaitsee taajamaympäristössä, voidaan liittymän toimivuutta pitää hyväksyttävänä. Liittymä on kuitenkin herkkä liikennemäärien muutoksille, ja liittymän liikennemäärän kasvu voi heikentää huomattavasti liittymän, erityisesti etelän tulosuunnan, toimivuutta.

57 Seinäjoen kaupunki 55 Kuva 34. Länsitien ja Valkiavuorentien liittymän perjantai-iltapäivän huipputunnin (16-17) liikennemäärät vuoden 2030 ja 2. vaiheen tilanteessa. Kuva 35. Länsitien ja Valkiavuorentien liittymän perjantai-iltapäivän huipputunnin (16-17) keskimääräiset jonopituudet vuoden 2030 ja 2. vaiheen tilanteessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että itäisen ohikulkutien yleissuunnitelman mukaiset liikennejärjestelyt eivät riitä täysin Nurmon kaupan hankkeen 2. vaiheen ennustetuille liikennemäärille. Liittymään on suositeltavaa rakentaa vähintään kiertoliittymän ohittava kääntymiskaista etelästä idän suuntaan. Tästä huolimatta idän suunnan (Lapuan) liikenne jonoutuu. Länsitien ja Valkiavuorentien liittymän toimivuus sen sijaan on hyväksyttävällä tasolla, mikäli liikenteen osittainen jonoutuminen iltahuipputunnin aikana sallitaan.

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

NURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

NURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Ruokakesko Oy / Pohjanmaa NURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Raportti Nurmon kaupan alue 19.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS 2015 1 Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 -selvitys Etelä-Pohjanmaan liitto FCG Finnish Consulting Group Oy Julkaisu B:69 ISBN 978-951-766-261-1

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

FCG PLANEKO OY OSALLISTUMIS- JA 1 (7) Seinäjoki/ A. Koskela, Seinäjoen kaupunki/mn 3.2.2009, TÄYDENNETTY 27.4.2009, 4.5.2009

FCG PLANEKO OY OSALLISTUMIS- JA 1 (7) Seinäjoki/ A. Koskela, Seinäjoen kaupunki/mn 3.2.2009, TÄYDENNETTY 27.4.2009, 4.5.2009 FCG PLANEKO OY OSALLISTUMIS- JA 1 (7) SEINÄJOEN KAUPUNKI ARVIOINTISUUNNITELMA Seinäjoki/ A. Koskela, /MN 3.2.2009, TÄYDENNETTY 27.4.2009, 4.5.2009 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON (51) JA KESKI-NURMON (56) KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS

Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS 3.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (37) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 1.1 TYÖN TOTEUTUS... 3 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Pohjanmaan osuuskauppa NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS Raportti, luonnos 3773-P11136 ABC-myymälä 26.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA.

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA. Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi

Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi JOENSUUN KAUPUNKI Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33019 Loppuraportti 1 (21) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 30.4.2015 Diaarinumero 962/2012 Toimielinkäsittely Kaupunginvaltuusto..2015 Kaavanumero 20017 PAJULUOMA JA KÄRKI Pajuluoman (20) kaupunginosan kortteli nro 121 sekä siihen liittyvät virkistys- ja katualueet

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN HANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI - PÄIVITYS 2010

VÄHITTÄISKAUPAN HANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI - PÄIVITYS 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Alavuden kaupunki VÄHITTÄISKAUPAN HANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI - PÄIVITYS 2010 Raportti 305-P12597P001 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc Jalasjärven kunta Asemakaavan muutos Liikenteen yleissuunnitelma Koulukeskus Rajalanmäki Vt3 Vt3 Rajalantie H-as, Oikotie 27.02.2006 Juha Raappana p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 1, mm2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 1, mm2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 1, 5 000 mm KOHDE KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 1, 5 000 mm LIIKEKIINTEISTÖHANKE

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130) Takumäenkuja asemakaavamuutos 2523, Pullerinmäki, liikennetarkastelu 30.12.2015 Liikennetarkastelu on tehty Takumäenkujan asemakaavan muutosta varten (kohteen sijainti liitteessä 1). Kaavan tarkoituksena

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 18.1.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN 1 VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 6.6.2016/tark. 15.8.2016 2. 1. KUVA 1 Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on osoitettu

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008 Loimaan kaupunki

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS Varkauden kaupunki VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS 23.12.2009 Varkauden kaupunki 1 FCG ALKUSANAT Tehtävänä oli selvittää valtatien 5 lähialueiden kehittämisen ja maankäytön tehostamisen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Oulun seutu, seutuhallitus 20.8.2010 Oulun

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan

Lisätiedot

Ak-330 Kemmolan asemakaava

Ak-330 Kemmolan asemakaava Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi

KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Finnish Consulting Group Oy Kyyjärven kunta KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 30.6.2010 FCG Finnish

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot