Fingrid Oyj:n sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysryhmän kokous 3/2014. Tampereen Sähköverkko Oy Merja Kohvakka Enfo Zender Oy

Transkriptio

1 Fingrid Oyj:n sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysryhmän kokous 3/2014 Aika ke klo 9:00-16:00 Paikka Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Paikalla Minna Arffman, pj Fingrid Oyj Jouni Anttila Energiakolmio Oy Esa Kaario Tampereen Sähköverkko Oy Merja Kohvakka Enfo Zender Oy Tuuni Mikkola TeliaSonera Oyj Markus Piispanen Energiateollisuus ry Jan Segerstam Empower IM Oy Anssi Seppälä Enease Oy Heikki Sivonen CGI Suomi Oy Sari Wessman JE-Siirto Oy Lauri Jännes, siht. Fingrid Oyj Estynyt Aki Salminen Helsingin Energia Oy Asialista 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyntä Puheenjohtaja avasi kokouksen ja kävi läpi kokouksen asialistan, joka hyväksyttiin. 2. Edellisen pöytäkirjan hyväksyntä Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin ilman muutoksia. 3. MSCONS sanomien APERAK kuittaukset ja E2FI02 versiotunnuksen käyttö / Sari Wessman Wessman kertoi, että osa toimijoista kuittaa MSCONS sanomia osissa esim. rivejä kerrallaan vaikka otsikkotasolla positiivinen kuittaus viittaa alkuperäiseen sanomaan kokonaisuudessaan. Ryhmässä heräsi vilkas keskustelu virheellisen käytännön aiheuttamista ongelmista ja ohjeiden epäselvyydestä. Ryhmässä todettiin, että yksittäisten rivien tai vain osan sanoman kuittaaminen on sallittua, mutta silloin ei saisi otsikkotasolla kuitata koko sanomaa positiivisesti. Segerstam totesi, että otsikkotason kuittaus on aikoinaan tarkoitettu käsittelyn nopeuttamiseksi, kun ei tarvitse kaikkia kunnossa olevia rivejä käydä läpi, nyt kuitenkin otsikkotasolla kuitataan sanoma positiivisesti vaikka se sisältäisikin virheellisiä rivejä, jolloin otsikkotason kuittaukseen ei voi luottaa. Ryhmässä todettiin myös, että sanoman kuittaukselle kokonaan kerralla ja rivikohtaiselle kuittaukselle

2 on olemassa omat versiotunnuksensa, Ediel2 sanoman koko kuittausta varten ja E2FI02 rivikuittausta varten. Ryhmässä myös epäiltiin, että virheellinen toiminta voi osittain johtua epäselvistä ja tulkinnanvaraisista ohjeista. Todettiin myös, että PRODAT sanomissa kuittaukset toimivat paremmin, mutta siellä ohjeistuskin on selkeämpi. Sovittiin, että Fingrid parantaa ja täsmentää ohjeita hyödyntäen tarpeen mukaan ryhmän asiantuntemusta. 4. MSCONS sanomien tarkistussumman laskenta / Anssi Seppälä Seppälä pohjusti tarkistussumman laskentaa, jota on myös IG:ssa käsitelty. Tällä hetkellä mittaustarkkuus on 5 desimaalia, mutta summa ilmoitetaan usein vain 3 desimaalilla, tämä aiheuttaa jonkin verran virhettä. Seppälän mukaan, osalle toimijoista tämä virhe aiheuttaa ongelmia muuntimissa, toisille taas ei ja jotkut toimijat eivät käytä tarkistussummaa mihinkään. Seppälän mukaan tarkistussumman oikeinlaskeminen ja sen hyödyntämisestä on varmasti hyötyä toimijoille. Ryhmässä ehdotettiin, että ohjeistusta tarkistussumman käytöstä olisi hyvä parantaa ja tämän voisi tehdä samalla kun APERAK kuittausten ohjeistusta parannetaan. Koska tarkistussummasta on maininta vain IG:ssa, sovittiin että Fingrid tekee tarkistussumman laskennasta täsmällisemmän suomenkielisen ohjeen osaksi EDIEL-sanomien yleisiä sovellusohjeita. Tämä toteutetaan APERAK kuittausohjeiden parannuksen yhteydessä. 5. Pohjoismaiset vähittäismarkkinat / Minna Arffman Puheenjohtaja kertoi regulaattoreiden kanssa syyskuun alussa käydystä kokouksesta, koskien pohjoismaisia vähittäismarkkinoita. Regulaattorit tapasivat aamupäivällä pohjoismaiset TSO:t ja iltapäivällä toimijat. ET edusti kokouksessa suomalaisia toimijoita. Regulaattorit tulevat marraskuussa esittelemään pohjoismaisille energiaministereille toimintasuunnitelman seuraavaksi 4 vuodeksi. Piispanen kertoi, että tapaamisessa keskusteltiin myös datahubeista. Datahubien käyttöönoton myötä liiketoimintaprosesseja voidaan mahdollisesti harmonisoida Pohjoismaissa nykyistä pidemmälle. Tämä kuitenkin vaatinee lakimuutoksia eri maissa. Tässä yhteydessä on syytä myös pyrkiä eroon suositusten kansallisista poikkeuksista. Puheenjohtaja huomautti, että teknisiä kuvauksia ei voida tehdä ennen kuin yhteispohjoismaiset liiketoimintaprosessit ja sanomaliikenneraportti on päivitetty yksityiskohtaisemmaksi. Puheenjohtaja kertoi ryhmälle että datahub loppuraportin keskustelutilaisuus tullaan pitämään Puheenjohtaja kysyi myös ryhmäläisten kommentteja ja mielipiteitä 19.9 olleesta datahub-keskustelutilaisuudesta. Ryhmässä aiheesta syntyi vilkasta keskustelua. Ryhmässä eniten keskustelua herätti datahubin kustannukset suhteessa nykymallin kehittämiseen ja datahubin mahdolliset toiminnallisuudet. Puheenjohtaja kertoi, että ryhmästä tullut aloite, joka ehdotti datahub selvitykseen liittyvien asioiden käsittelyä myös tiedonvaihdon kehitysryhmässä, oli käsitelty Fingridin datahub projektiryhmässä. Projektiryhmässä katsottiin, ettei tässä vaiheessa selvitystyötä ole tarpeellista muuttaa projektiorganisaatiota. Alan edustajat ovat vahvasti edustettuina niin core- kuin referenssiryhmien kautta. Jos datahub projekti jatkuu selvitystyön jälkeen kohti datahubin käynnistämistä, jatkotyö on suunniteltava ja organisoitava erikseen. Kehitysryhmän

3 päätehtävänä on tässä vaiheessa olla neuvoa-antava elin joka kehittää ja ratkaisee nykyiseen tiedonvaihtoon liittyviä kysymyksiä. Piispanen kertoi, että ET:n kehitysryhmässä käsitellään tällä hetkellä mm. pientuotannon PRODAT sanomaliikenteen aloittamista ja miten pientuotantokohteet tunnistetaan. Ryhmässä on myös mietitty tuotantotiedon lisäämistä käyttöpaikkarekisteriin. Alun perin pientuotannon sanomaliikenteen todettiin voivan käynnistyä , mutta aikataulu saattaa siirtyä myöhemmäksi. Ryhmässä on myös mietitty nimi- osoiterakenteiden kehittämistä sekä kytkentä- ja katkaisulukemien lähettämisen aikarajojen lyhentämistä. 6. Fingridin tiedonvaihtopalveluiden ylläpitämien dokumenttien kieli / Jouni Anttila Anttila nosti esille kysymyksen dokumenteissa ja ohjeissa käytetyistä kielistä ja ehdotti, että jatkossa kaikki uusi dokumentaatio tehtäisiin ensisijaisesti vain englanniksi helpottamaan ulkoimaisten toimijoiden toimintaa ja edistämään pohjoismaisia markkinoita. Kaario kertoi, että heille tulee kyselyitä englannin kielisten ohjeiden kääntämisestä suomeksi ja totesi että tähän perustuen tarve olisi juuri päinvastainen. Piispanen totesi ET:n myös joskus käännättäneen ohjeita englanniksi. Ryhmässä todettiin kuitenkin, että tälle ei ole tarvetta tällä hetkellä ja sovellusohjeiden tulee olla kansallisella kielellä, mutta muiden muun kielisten toimijoiden avuksi voidaan tehdä yleisimmistä ohjeista englannin kielisiä tiivistelmiä ja lisätä Fingridin internetsivuille englanninkielistä informaatiota. 7. Määrittely sanomien säilytysajalle / Jouni Anttila Anttila nosti esille sanomien säilytysaikaa koskevan ohjeistuksen. Ohjeistuksen mukaan sanomat täytyy säilyttää vähintään 6 vuotta tietokantamuodossa, Anttilan epäili, että kaikille osapuolille ei ole selväasia mitä ohjeissa mainittu tietokantamuoto oikein tarkoittaa. Kohvakka totesi, että sanoman otsikkotiedot menetetään, mutta itse sanoman sisältö on tallella. Todettiin, että tietokantamuoto on terminä hieman epämääräinen, mutta tarkoituksena on varmistaa sanomien jäljitettävyys tarvittaessa. Todettiin, että tämän ohjeistuksen sanamuotoon ei tarvitse tehdä nyt tarkennuksia ja jokaisen toimijan on edelleen tallennettava kaikki sanomat vähintään 6 vuodeksi luettavassa muodossa. 8. Sanomien nopeus / Jouni Anttila Anttila kysyi onko sanomien lähetykseen määritellyt nopeudet ajan tasalla? Ryhmässä todettiin, että 12 tunnin aikaraja ylittyy harvoin, mutta sen sijaan eri aikavyöhykkeiden käyttö (UTC/EET) saattaa aiheuttaa ongelmia. Joskus tämä saattaa näyttää siltä, että sanomat kulkevat väärässä järjestyksessä. Epäiltiin myös, että aikakriittiset sanomat saattavat aiheuttaa ongelmia. Operaattorien edustajat totesivat aikakriittisten sanomien kulkevan eri reittiä kuin muiden sanomien, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Ryhmässä todettiin, että sanomien nopeudessa ei tällä hetkellä ole ongelmia. Sovittiin kuitenkin, että seuraavaan kokoukseen pyydetään henkilö Fingridiltä kertomaan tarkemmin lisää aikakriittisten sanomien aikaviiveistä.

4 9. Carunan laskutusmalli / statuskäsittely Ryhmässä palattiin tuntiaikasarjalaskutukseen ja sen vaatimiin korjauskäytäntöihin. Puheenjohtaja kysyi näkemyksiä koskien mallia ja tulisiko PRODAT Z11-sanomissa ottaa käyttöön uusi syykoodi lukemien korjausta varten, vaikka lukumääräisesti korjattavat määrät ovat olleet melko pieniä. Ryhmässä keskusteltiin ensin vilkkaasti toimintatavan oikeellisuudesta ja voiko tätä toimintatapaa käyttää laskutuksen perusteena. Puheenjohtaja muistutti, että asiasta on käyty yhteistoimintamenettely ja toimintatapa on todettu alan ohjeistusten mukaiseksi. Puheenjohtaja muistutti myös että ryhmältä pyydetään menettelytapaan kommentteja teknisen sanomaliikenteen osalta. Sivonen totesi, että statuksen lisääminen sanomiin ei välttämättä olisi kovin iso työ, suhteessa muihin ratkaisuihin. Piispanen ehdotti, että syykoodi voisi olla toimivampi ratkaisu kuin status. Vilkkaan ja värikkään keskustelun jälkeen asia päätettiin palauttaa ET:n vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmälle ehdottaen erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja: Asia ei toistaiseksi aiheuta toimenpiteitä, pyydetään ET:n menettelytapojen kehitysryhmää selvittämään tarkemmin tuntiaikasarjalaskutukseen ja korjauskäytöntöihin liittyviä menettelyohjeita, tarvittaviin PRODAT-sanomiin lisätään status käsittely, tarvittaviin PRODAT-sanomiin lisätään uusi syykoodi tai epävarmoista lukemista tulisi lähettää sähköposti. Asiaan palataan uudestaan, kun ET:n kehitysryhmä on kommentoinut annettuja ratkaisuvaihtoehtoja. 10. NBS/GS1 Osapuolitunnukset / käyttöpaikkatunnukset Keskusteltiin Vantaan NBS koulutuksessa esitetystä kysymyksestä "Jos jokin sähkömarkkinaosapuolista ottaa käyttöönsä GS1 standardin mukainen osapuolitunnuksen, kuinka se vaikuttaa vähittäismarkkinoiden sanomaliikenteeseen?". NBS vaatimusten mukaan osapuolet voivat jatkossakin käyttää nykyisiä kansallisia tunnuksia, mutta muissa pohjoismaissa GS1 standardin mukaiset tunnukset ovat laajassa käytössä ja toisaalta muualla Euroopassa käytetään enemmän EIC standardin mukaisia tunnuksia. Mikkolan mukaan GS1 ja EIC standardien käyttöönotossa ei ole sanomateknisesti mitään ongelmaa paitsi, että LOC segmentin tila loppuu kesken johtuen pidemmistä tunnuksista. Todettiin, että mahdolliset haasteet syntyisivät todennäköisesti sanoman vastaanottajan järjestelmäpäässä. Toistaiseksi ei ole tiedossa, että kukaan toimija Suomessa olisi vaihtamassa tai ottamassa käyttöön näitä tunnuksia. Asiaan palataan, mikäli jokin osapuoli ilmoittaa ottavansa käyttöön GS1 tai EIC standardin. 11. Ohjeistus NAD kenttien käytöstä MSCONS -sanomissa / Anssi Seppälä, Heikki Sivonen, Lauri Jännes Sihteeri kertoi, että toimijat ovat ilmaisseet valmiutensa korjata kuntoon osapuolitunnuskäsittelynsä, NAD+FR/NAD+C1 ja NAD+DO/NAD+C2 sekä UNB:n osapuolitarkenteet vastaamaan osapuolitunnusta tarkenteineen, ensi vuoden aikana. Tarkempaan aikatauluun palataan viimeistään ensi keväänä.

5 12. MSCONS ohjeistus Kokouksen asialistan kohdissa 3 ja 4 sovittiin jo MSCONS ohjeistukseen tehtävistä muutoksista. Sovittiin, että tähän asiaan palataan tarvittaessa uudestaan. 13. APERAK kysely Tätä asiaa ei varsinaisesti käsitelty. Sovittiin, että asiasta keskustellaan seuraavassa kokouksessa. 14. Muut asiat Sovittiin vuoden 2014 viimeinen kokous siirrettäväksi joulukuun 4. päivään ja ensi vuoden alun kokoukset, 15.1, 12.3 ja 14.4.