GS1-tunnuksien käyttö sähkön vähittäismarkkinoilla

Transkriptio

1

2 2 (14) Sisällysluettelo Muutoshistoria Johdanto GS1-järjestelmä GS1 muissa pohjoismaissa GSRN-tunnukset mittauspisteille GLN-tunnukset osapuolille Mittausalueet Hinnasto GS1-tunnusten käyttöönotto GSRN-tunnuksen määrittäminen Asiakasrajapinta Tietokonversio Tuotantoyksiköt ja rajapisteet Sanomarajapinnan testaus Lähdeluettelo Liite A GSRN-tunnusten käyttöönottosuunnitelma... 14

3 3 (14) Muutoshistoria Päivämäärä Versio Muutokset 1.1 GS1-tunnisteesta muodostettuun viivakoodiin sisältyvän sovellustunnuksen käyttöä datahubin kanssa on täsmennetty (sivulla 5) Ensimmäinen virallinen versio

4 4 (14) 1 Johdanto Sähkön jokaisella käyttöpaikalla, osapuolella, mittausalueella, rajapisteellä ja tuotantoyksiköllä tulee olla yksilöllinen tunniste, jota käytetään yleisesti markkinaosapuolten välisessä tiedonvaihdossa. Yksilölliset tunnukset ja yhdessä sovitut tunnistejärjestelmät ovat edellytys markkinoiden toiminnalle. Edellä mainituista nimenomaan käyttöpaikat, niiden yksilöiminen ja tunnistus on sähkön vähittäismarkkinoiden kannalta kaikkein tärkeintä. Käyttöpaikkoja on lukumääräisesti paljon ja niiden merkitys markkinoiden toiminnan ja tiedonvaihdon kannalta on erittäin oleellinen. Nykyisin käyttöpaikkojen yksilöinti perustuu verkonhaltijan/verkon tunnuksen ja käyttöpaikkanumeron yhdistelmään. Datahub-projektissa on alan kanssa yhdessä sovittu siirtyä käyttämään GS1-tunnuksia käyttöpaikkojen ja osapuolten yksilöivien tunnuksien osalta. GS1-tunnuksien käyttöönoton taustalla on yleinen sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitys Pohjoismaissa. GS1-järjestelmän GSRNtunnukset on otettu aiemmin jo käyttöön Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa käyttöpaikat yksilöivinä tunnuksina. GSRN-tunnukset ovat olleet myös jo pitkään käytössä alkuperätakuujärjestelmän tuotantolaitosten yksilöinnissä. Johtavana ajatuksena GS1-tunnuksiin siirtymisessä on pitkällä tähtäimellä sähkön vähittäismarkkinoiden tekninen harmonisointi pohjoismaissa ja edelleen Euroopassa. Yhteneväisellä tunnuskäytännöllä taataan yksilöidyt tunnukset kansainvälisesti, tehostetaan yhteisiä tiedonvaihto - ja käsittelyprosesseja sekä selkeytetään ja vahvistetaan käyttöpaikka- ja osapuoli-käsitteitä. GS1-tunnusten käyttöön on otettu kantaa myös NordRegin yhteispohjoismaisessa sähkön vähittäismarkkinoiden harmonisointiselvityksessä [1], jossa suositellaan käytettäväksi joko GS1- tai EIC-tunnuksia. Tässä dokumentissa esitellään GS1-järjestelmä yleisesti ja kuvataan, miten GS1-tunnukset tullaan ottamaan käyttöön datahub-projektissa. Tässä dokumentissa, ja yleisesti koko datahub-projektissa, keskitytään etupäässä datahubin ja markkinaosapuolten välisessä tiedonvaihdossa käytettäviin tunnuksiin. Datahub-projektilla ei ole mahdollisuutta eikä tarvetta ottaa kantaa osapuolten omiin tietojärjestelmäratkaisuihin niiltä osin, kuin ne eivät liity tiedonvaihtoon datahub-järjestelmän kanssa. Luvussa 2 on esitelty GS1-organisaatio ja sen ylläpitämät tunnukset. Luvussa esitellään erityisesti ne tunnukset, joita tullaan käyttämään Suomen sähkömarkkinoilla. Luvussa esitellään myös, miten GS1-tunnukset ovat käytössä muissa Pohjoismaissa. Luvussa 3 käydään läpi GSRN-tunnusten käyttöön liittyvät asiat. Luvussa myös perustellaan, miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty. Luvuissa 4 ja 5 käsitellään GS1-tunnusten käsittelyä tietokonversion ja datahubin sanomarajapinnan testauksen näkökulmasta. Lisäksi tämän dokumentin liitteessä on kuvattu tarkat osapuolikohtaiset ohjeistukset siitä, miten ja missä vaiheessa markkinaosapuolien tulee olla valmistautuneita GS1-tunnusten käyttöönottoon.

5 5 (14) 2 GS1-järjestelmä GS1 on oman kuvauksensa mukaan puolueeton, voittoa tavoittelematon maailmanlaajuinen organisaatio, joka kehittämiensä ja ylläpitämiensä standardien avulla auttaa asiakkaitaan toimitusketjun tehostamisessa ja hallinnassa. Suomessa GS1-järjestelmää hallinnoi GS1 Finland Oy, joka on Keskuskauppakamarin tytäryhtiö. GS1:n tunnetuin tuote on päivittäistavarakaupan jo kauan käyttämä EAN/UPC -viivakoodi järjestelmä. Tämän lisäksi GS1-koodeja käytetään paljon esimerkiksi logistiikan alalla. GS1-järjestelmästä löytyy tarkempaa tietoa GS1 Finland Oy:n verkkosivuilta GS1-järjestelmään kuuluu seuraavat tunnukset: GTIN - Tuotenumero GLN - Osapuolitunniste SSCC - Sarjatoimitusyksikkökoodi GRAI - Kiertävien kuormankantajien tunniste GIAI - Käyttöomaisuuden tunnus GSIN - Lähetysasiakirjojen kauppasopimuksellinen tunniste GINC - Logististen yksiköiden muodostaman lähetyksen tunniste GSRN - Maailmanlaajuinen palvelusuhteen numero GDTI - Maailmanlaajuinen asiakirjatyypin yksilöivä tunniste Kaikki GS1-järjestelmän tunnukset perustuvat yrityskohtaiseen GS1-yritystunnisteeseen. GS1- yritystunniste tilataan GS1-organisaatiolta (Suomessa GS1 Finland Oy). GS1-yritystunniste on yrityskohtainen numerosarja, joka toimii jokaisen tunnuksen etuliitteenä. Numerosarjan kaksi ensimmäistä numeroa on varattu maakoodille, joka on Suomessa 64. GS1-yritystunnisteeksi voi valita joko 7- tai 9-numeroisen numerosarjan (sisältäen maakoodin). 7-numeroinen yritystunniste mahdollistaa yritykselle suuremman määrän esimerkiksi GSRN-tunnuksia, sillä GSRN-tunnuksen pituus on aina sama riippumatta yritystunnisteen pituudesta. Toisaalta 7-numeroinen tunnus on hiukan kalliimpi, sillä se varaa enemmän numerosarjoja, joita voidaan myöntää yrityksille. GS1-tunnisteita voidaan myös käyttää viivakoodimuodossa. Viivakoodin muodostamiseksi GS1- tunnisteen eteen liitetään sovellettavasta tunnisteesta (esim. GSRN) riippuva ns. sovellustunnus. Datahubin kanssa kommunikoitaessa ei kuitenkaan tule käyttää sovellustunnusta vaan sovellustunnusta tulee käyttää vain osapuolen sisäisissä järjestelyissä.

6 6 (14) 2.1 GS1 muissa pohjoismaissa Yksilöintijärjestelmien käyttö pohjoismaittain on esitetty alla olevassa kuvassa NordRegin "Business Requirement Specification for a Harmonised Nordic Retail Market" -selvityksen mukaisesti [1]. TAULUKKO 1 YKSILÖINTIJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ POHJOISMAISSA [1] Yllä olevaan taulukkoon tarkennuksena Norjassa otetaan käyttöön EIC-koodit mittausalueiden osalta ja GSRN-tunnukset ovat käytössä myös tuotantoyksiköiden osalta. Taulukon mukaisesti osapuolille käytetään yleisesti GS1-tunnusten osalta GLN-tunnuksia ja mittauspisteille (käyttöpaikat, rajapisteet ja tuotantoyksiköt) GSRN-tunnuksia. Muissa Pohjoismaissa on käytössä erityisiä sääntöjä sille, miten käytettävät tunnukset määräytyvät. Esimerkiksi Ruotsissa GSRN-tunnuksissa käytetään sähkömarkkinoiden yhteistä etuliitettä (numerosarjaa) kaikkien käyttöpaikkojen osalta. Suomessa ei ole tarkoitus ottaa käyttöön vastaavanlaisia erityissääntöjä, sillä niille ei ole nähty tarvetta. Kansainvälisessä tiedonvaihdossa kansallisilla erityissäännöillä ei ole kuitenkaan merkitystä, sillä tunnusten tulee GS1:n vaatimuksesta olla näistä säännöistä huolimatta kansainvälisesti yksilöllisiä.

7 7 (14) 2.2 GSRN-tunnukset mittauspisteille Tanskan, Norjan ja Ruotsin aiempiin valintoihin ja HNR-projektin [1] suositukseen perustuen käyttöpaikkojen tunnuksiksi on valittu GSRN-tunnukset. Suomessa GSRN-tunnuksia tullaan käyttämään myös muille mittauspisteille, eli käyttöpaikkojen lisäksi rajapisteille ja tuotantoyksiköille mittauspisteiden yhtenäisen käsittelyn mahdollistamiseksi. GSRN-tunnusten käyttöönoton myötä tunnus ei enää itsessään sisällä mitään tietoja mittauspisteestä. Siltä osin kuin nykyään rajapisteiden ja tuotantoyksiköiden tunnuksiin sisällytetään tietoa mittauspisteen sähköasemasta, mittausalueesta tai aseman kentästä, tullaan datahubiin lisäämään erilliset tietokentät näille tiedoille. Yleisesti 18-numeroinen GSRN-tunnus koostuu GS1-yritystunnisteesta, palveluviitenumerosta sekä tarkistusnumerosta. Palveluviitenumero on joko 10 tai 8 numeroa pitkä riippuen GS1- yritystunnisteen pituudesta (7- tai 9-numeroinen sisältäen maakoodin). Suomessa jokaisen sähkömarkkinaosapuolen tulee käyttää 9-numeroista yritystunnistetta. Tämän myötä kaikkien käyttöpaikkojen käyttöpaikkakohtainen osa on aina samanpituinen riippumatta jakeluverkonhaltijasta. 9-numeroisen yritystunnisteen etu on, että käyttöpaikkakohtainen osa on 9- numeroinen 11-numeroisen sijaan, jolloin se on tarvittaessa helpommin erikseen käsiteltävissä. Käyttöpaikkakohtaisesti määritettävissä olevat 8 numeroa mahdollistaa 100 miljoonaa tunnusta. GS1 sallii kuitenkin useamman yritystunnisteen omistamisen, joten tarvittaessa yritykset voivat hankkia uuden yritystunnisteen, jos kaikki mahdolliset palveluviitenumerot olisi kokonaisuudessaan jo käytetty. Alla on esitetty GSRN-tunnus ja sen rakenne. Tarkistusnumeron laskentasäännöt on esitetty GS1-organisaation sivustolla (linkki, saatavilla vain englanniksi) 1. 64YYYYYYY VVVVVVVV T, 64YYYYYYY = GS1-yritystunniste (9-numeroa) VVVVVVVV = Palveluviitenumero (8 numeroa) T = Tarkistusnumero, joka lasketaan edeltävistä numeroista niin sanotulla module-10 tekniikalla. Palveluviitenumeron käytölle ja sen yksittäisten numeroiden määrittämiselle ei ole asetettu rajoituksia GS1-organisaation puolesta. Yritykset voivat määrittää palveluviitenumeron vapaasti kunhan kaikki tunnukset ovat yksilöllisiä. Myöhemmin tässä dokumentissa palveluviitenumerosta puhutaan myös GSRN-tunnuksen vapaana osana. GSRN-tunnusten osalta on huomioitavaa, että tunnuksen tulee olla voimassa koko mittauspisteen eliniän ajan. Tämä pätee vaikka mittauspisteen omistusoikeus siirtyisikin, esimerkiksi verkonhaltijan myydessä osan verkosta tai koko verkon toiselle yhtiölle. Tämän myötä ei tietojärjestelmissä tule tarvetta päättää siirtyvää mittauspistettä vanhalla tunnuksella ja aloittaa uutta mittauspistettä uudella tunnuksella saman mittauspisteen osalta. Täten vältytään myös tilanteelta, jossa tietyn huoneiston sähkön kulutustiedot jakaantuisivat kahdelle eri käyttöpaikalle, mikä näkyisi esimerkiksi asiakkaalle tarjottavassa verkkopalvelussa huonona käyttökokemuksena. 1 GSRN-tunnukselle käytetään SSCC-laskentaa ja GLN-tunnukselle GTIN-13 laskentaa.

8 8 (14) GSRN-tunnuksia käsiteltäessä MS Excelissä tulee huomioida, että pelkkiä numeroita soluun syötettäessä Excel asettaa solulle usein automaattisesti "luku"-muotoilun, jolloin voidaan käsitellä enintään 15 numeroisia lukuja. Näin ollen 3 viimeistä numeroa muuttuu Excelissä automaattisesti nolliksi. Tästä syystä täyspitkiä GSRN-tunnuksia tulee käsitellä Excelissä aina tekstimuotoisina. 2.3 GLN-tunnukset osapuolille Osapuolien tunnisteeksi on norjalaisten ja tanskalaisten ratkaisun mukaisesti ja HNR-projektin suosituksesta valittu GLN-tunnus. Määrityksensä mukaisesti GLN-tunnuksella voidaan yksilöidä yritys, sen sisäiset toiminnot ja toimipisteet. GLN-tunnus koostuu GS1-yritystunnisteesta, osapuolitunnisteesta sekä tarkistusnumerosta. Osapuolitunniste on joko 5 tai 3 numeroa pitkä riippuen GS1-yritystunnisteen pituudesta (7- tai 9-numeroinen). Suomessa tullaan käyttämään 9- numeroista yritystunnistetta, jolloin osapuolitunniste on 3-numeroinen. 64YYYYYYY VVV T, 64YYYYYYY = GS1-yritystunniste (9 numeroa) VVV = Osapuolitunniste (3 numeroa) T = Tarkistusnumero, joka lasketaan edeltävistä numeroista module-10 tekniikalla. GLN-tunnus on yritystunnistetta käyttökelpoisempi osapuolitunnus, sillä sama Y-tunnuksen yksilöimä yritys voi toimia sähkömarkkinoilla useissa eri rooleissa. Osapuolet voivat käyttää tiedonvaihdossa useampaa GLN-tunnusta, jos kokevat sen tarpeelliseksi. Osapuolten tulee ilmoittaa käyttämänsä GLN-tunnukset Fingridille, joka hyväksyy tunnukset ja julkaisee nämä muiden osapuolten saataville. Osapuolen tulee myös ilmoittaa, mihin käyttötarkoitukseen kutakin GLN-tunnusta käytetään. GLN-tunnuksen lisäksi Suomessa käytetään myös EIC-tunnusta joidenkin osapuolten osalta. EICtunnusta edellytetään esimerkiksi tietyissä viranomaisraportoinneissa. EIC-tunnistejärjestelmä on kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n hallinnoima ja Suomessa EIC-tunnukset myöntää Fingrid. 2.4 Mittausalueet Mittausalueiden osalta ei tulla käyttämään GS1-tunnusta, vaan Suomessa tullaan datahubissa käyttämään mittausalueille Fingridin myöntämää EIC-tunnusta. EIC-koodi tulee käyttöön myös Norjassa. Muissa Pohjoismaissa käytetään kansallista tunnusta. 2.5 Hinnasto GS1-tunnuksien käytön hinnoittelu perustuu yritystunnisteen pituuteen sekä yrityksen liikevaihtoon. Kirjoitushetkellä on voimassa alla olevissa taulukoissa esitetyt myöntämis- ja käyttömaksut. Yritystunnisteen myöntäminen oikeuttaa kaikkien GS1-tunnuksien käyttämiseen organisaation ohjeiden mukaisesti. Tarkemmat tilausohjeet ja sopimusehdot löytyvät GS1 Finland Oy:n verkkosivuilta (

9 9 (14) TAULUKKO 2 GS1-YRITYSTUNNISTEEN MYÖNTÄMISMAKSUT 2 GS1-yritystunniste Myöntämismaksu ( ) 7-numeroinen 1260,00 + alv 24 % = 1 562,40 9-numeroinen 210,00 + alv 24 % = 260,40 TAULUKKO 3 GS1-YRITYSTUNNISTEEN VUOSIMAKSUT Liikevaihto/vuosi ( ) Käyttömaksu/vuosi ( ) yli 100 milj alv 24 % = 1011, milj alv 24 % = 632, milj alv 24 % = 379, milj. 244,80 + alv 24 % = 303,55 0,5-1 milj alv 24 % = 189,72 alle 0,5 milj. 112,20 + alv 24 % = 139,13 2 Suomessa tullaan käyttämään sähkömarkkinoilla 9-numeroista yritystunnistetta.

10 10 (14) 3 GS1-tunnusten käyttöönotto GSRN-tunnukset tullaan ottamaan käyttöön datahubin käyttöönoton yhteydessä markkinoiden katkottoman ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. GSRN-tunnuksia ei siis tulla käyttämään nykyisissä PRODAT- ja MSCONS-sanomissa. Tällä tavoin jokainen osapuoli voi toteuttaa tarvittavat tietojärjestelmämuutokset omassa tahdissa ennen datahubin käyttöön ottoa. Tämä on myös kustannustehokas ratkaisu, sillä kunkin osapuolen järjestelmiin tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa yhdellä kertaa eikä mitään väliaikaisia uuden ja vanhan tunnuksen rinnakkaiskäytön ratkaisuja tarvita. Vanhojen ja uusien tunnuksien rinnakkaiskäyttö lisäisi hyvin todennäköisesti virheellisten markkinaprosessien määrää, sillä jakeluverkonhaltijat ja myyjät voisivat vahingossa käyttää eri tunnuksia samalle käyttöpaikalle. Ongelmaksi muodostuisi myös koordinointi sen suhteen, kuka jakeluverkonhaltija siirtyy milläkin hetkellä GSRN-tunnusten käyttöön, sekä GSRNtunnusten välitys kaikille tarvittaville myyjille jakeluverkonhaltijakohtaisesti. Toisaalta GSRNtunnusten yhtaikainen käyttöönotto kaikkien markkinaosapuolten puolesta nykyisissä sanomaformaateissa olisi hyvin haastavaa. Vaikka uudet tunnukset otetaan käyttöön vasta datahubin käyttöönoton yhteydessä, osapuolilla tulee olla valmius GSRN-tunnusten käyttöön jo aiemmin datahubin tietokonversio-projektissa ja datahub-järjestelmän sanomarajapinnan markkinatesteissä lähempänä käyttöönottoa. GSRNtunnusten käyttö tietokonversiossa ja sanomarajapinnan testauksessa on esitetty luvuissa 4 ja 5. Tunnusten käyttöönotossa on tunnistettu haasteelliseksi se, että varsinkin nykyisiä käyttöpaikkojen tunnuksia käytetään hyvin laajasti osapuolten useissa eri järjestelmissä. Tämän vuoksi GSRNtunnusten käytössä painotetaan vahvasti tiedonvaihdon näkökulmaa. Olennaisinta on, että GSRNtunnusta käytetään aina datahubin kanssa kommunikoitaessa. GSRN-tunnusten käyttöönoton jälkeen osapuolet voivat edelleen käyttää omissa sisäisissä järjestelmissään nykyisiä tunnuksia, mutta kaikki mittauspisteiden osapuolien ja datahubin välinen tiedonvaihto tulee tapahtua GSRNtunnuksilla. Yleisesti osapuolten tulee suunnitella tietojärjestelmään tarvittavat muutokset yhdessä oman tietojärjestelmätoimittajan tai -toimittajien kanssa, sillä heillä tulisi olla paras käsitys siitä, mikä ratkaisu toimii kunkin osapuolen järjestelmissä. 3.1 GSRN-tunnuksen määrittäminen Jakeluverkonhaltijoilla on vapaus määrittää GSRN-tunnuksen vapaa osa (palveluviitenumero) itse haluamallaan tavalla. Jakeluverkonhaltijan järjestelmän tulee kuitenkin jokaisen mittauspisteen tunnuksen luonnin yhteydessä varmistaa, että GSRN-tunnuksessa on aina verkonhaltijan GS1-yritystunniste alussa järjestelmä ei luo duplikaattitunnuksia tarkistusnumero on laskettuna oikein (linkki laskentasääntöön).

11 11 (14) Yllä esitettyjä vaatimuksia tullaan myös validoimaan tietokonversion yhteydessä sekä myöhemmin datahubin markkinaprosesseissa. GSRN-tunnukset tulee laatia kaikille käyttöpaikoille, eli myös niille, joilla ei ole voimassaolevia sopimuksia. Jakeluverkonhaltijan tulee myös varmistaa se, että samalle mittauspisteelle ei missään vaiheessa luoda uutta mittauspisteen tunnusta. Tämä ei kuitenkaan koske niin sanottuja väliaikaisia käyttöpaikkoja (esimerkiksi työmaa- tai tapahtumakäyttöpaikkoja), joiden osalta verkonhaltija voi halutessaan luoda uuden käyttöpaikan ja päättää vanhan, esimerkiksi kun käyttöpaikan sijainti vaihtuu. Jakeluverkonhaltijoiden tulee myös huomioida yleinen yksilöivien tunnuksien käytön periaate, jonka mukaan tunnuksiin ei tulisi sisällyttää mitään logiikkaa tai merkityksiä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että käyttöpaikkatunnuksesta ei tule selvitä, mikä mittaustapa käyttöpaikalla on käytössä. Tällaiset tiedot esitetään aina omissa niille varatuissa tietokentissään. Näin ollen ei voida ajautua tilanteeseen, jossa käyttöpaikalle tulee luoda uusi tunnus esimerkiksi mittaustavan muuttuessa. 3.2 Asiakasrajapinta Yleisesti datahub-projektin ja Energiateollisuuden kesken on sovittu, että osapuolten ja asiakkaiden rajapinnan ohjeistukset laaditaan jatkossakin Energiateollisuuden toimesta. Tämä koskee myös GSRN-tunnusten käyttöä asiakkaiden palveluissa ja asiakasviestinnässä käyttöpaikkojen osalta. Näiltä osin Energiateollisuus tulee laatimaan ja julkaisemaan oman erillisen ohjeensa.

12 12 (14) 4 Tietokonversio Vaikka uusia GSRN-tunnuksia ja GLN-tunnuksia ei oteta käyttöön nykyisessä tiedonvaihdossa, tarvitaan näitä tietokonversiossa ennen datahubin varsinaista käyttöönottoa. Toimijoilla tulee olla valmius toimittaa tietokonversioon käyttöpaikkojen tunnukset GSRN-muodossa ja osapuolitunnukset GLN-muodossa tietokonversion iteraatiovaiheessa 3. Huomioitavaa on, että tietokonversion iteraatioissa on vielä teknisesti mahdollista luoda kertaluontoisesti GSRNtunnukset kaikille tietokonversioon ilmoitettaville käyttöpaikoille. Edellä mainitussa iteraatiovaiheessa 3 toimitaan siten, että jakeluverkonhaltijat luovat ja toimittavat tietokonversioaineistossaan kaikille käyttöpaikoilleen GSRN-tunnukset yhdessä nykyisten käyttöpaikkatunnusten kanssa. Tämän jälkeen myyjät lataavat tietokonversiopalvelusta taulukon, jonka perusteella myyjät voivat muuttaa omaan tietokonversioaineistoonsa GSRN-tunnukset käyttöpaikkatunnuksiin. Myyjien toimitettua oman aineistonsa tietokonversiopalveluun verrataan myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden aineistoja. Tietokonversiopalvelussa tulee olemaan työkalut, joiden avulla voidaan tarkistaa, käyttävätkö myyjät ja jakeluverkonhaltijat samaa GSRN-tunnusta kaikkien käyttöpaikkojen osalta. Edellä kuvattua toimintatapaa sovelletaan myös myöhemmissä iteraatiovaiheissa. Näin tehdään, koska iteraatiovaiheiden välissä luodaan uusia käyttöpaikkoja eikä kaikilla jakeluverkonhaltijoilla ole välttämättä vielä valmiutta automaattisesti luoda tai muuten ylläpitää GSRN-tunnusta uusille käyttöpaikoille. Varsinaista valmiutta automaattiseen GSRN-tunnusten luontiin uusille käyttöpaikoille ei tulla erikseen tarkistamaan datahub-projektin toimesta. Jakeluverkonhaltijoiden tulee kuitenkin varmistaa ja testata hyvissä ajoin ennen datahubin käyttöönottoa oma valmiutensa GSRN-tunnusten määrittämiseen osana uuden käyttöpaikan luontia. Tietokonversiosuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu tietokonversioprosessi ja sen eri vaiheet. Tietokonversiosuunnitelma on saatavilla datahub-projektin kotisivuilta. 4.1 Tuotantoyksiköt ja rajapisteet Datahub on määritelty siten, että GSRN-tunnuksia käytetään myös tuotantoyksiköille ja rajapisteille. Myös näiltä osin jakeluverkonhaltijoiden tulee ilmoittaa tunnukset GSRN-muotoisina edellä mainituissa iteraatiovaiheissa. Tuotantoyksiköitä ja rajapisteitä on kuitenkin lukumäärällisesti paljon vähemmän kuin käyttöpaikkoja ja niiden muutokset ovat käyttöpaikkoihin verrattuna vähäisiä. Näihin ei myöskään liity nykyisin merkittävästi tiedonvaihtoa myyjän ja jakeluverkonhaltijan välillä. Tarvittaessa myyjät voivat kuitenkin hakea tuotantoyksiköiden GSRNtunnukset ja jakeluverkonhaltijat voivat hakea toisten verkonhaltijoiden hallinnoimien rajapisteiden GSRN-tunnukset tietokonversiopalvelusta. Toisten jakeluverkonhaltijoiden rajapisteiden tunnukset voidaan hakea vähintään niiltä osin kuin hakeva jakeluverkonhaltija on itse rajapisteen toinen osapuoli.

13 13 (14) 5 Sanomarajapinnan testaus Datahub-projektin edettyä pidemmälle järjestelmän toteutuksessa tullaan suorittamaan sanomarajapinnan integraatiotestejä markkinaosapuolten kanssa. Tässä testauksessa kaikkien osapuolten tulee käyttää GSRN- ja GLN-tunnuksia. Huomioitavaa on, että sanomarajapinnan testauksessa GSRN-tunnuksien kertaluontoinen päivitys esimerkiksi MS Excelissä ei ole enää mahdollista samoin kuin tietokonversion iteraatiovaiheissa. Toisin sanoen testauksessa osapuolten järjestelmien tulee osata käsitellä GS1-tunnuksia sekä omassa tietojärjestelmässä että oman järjestelmän ja datahubin rajapinnassa. Sanomarajapinnan testaamisen tarkemmat määritykset ja ohjeistukset tullaan laatimaan yhdessä valitun datahub-järjestelmän toimittajan kanssa. 6 Lähdeluettelo [1] Nordic Ediel Group, Business Requirement Specification for a Harmonised Nordic Retail Market, NordReg, 2014.

14 Liite A GSRN-tunnusten käyttöönottosuunnitelma Alla on esitetty yksityiskohtaiset ohjeet osapuolille GS1-tunnusten käyttöönotolle. 1. GS1-yritystunnisteen hankkiminen ( a. Yritystunnisteeksi tulee valita 9-numeroinen tunniste. 2. GLN-tunnuksen muodostaminen ja ilmoittaminen Fingridille. 3. Valmius tietokonversion iteraatiovaiheisiin vaiheesta 3 alkaen (yleisiä ohjeita tietokonversioon: a. Jakeluverkonhaltijoiden tulee määrittää kaikille iteraatiovaiheessa ilmoitettaville käyttöpaikoille GSRN-muotoiset käyttöpaikkatunnukset (ks. kappale 3.1) ja ilmoittaa ne tietokonversiopalveluun. b. Myyjien tulee hakea tietokonversiopalvelusta GSRN-tunnukset omille käyttöpaikoilleen. Myyjien tulee myös käyttää näitä GSRN-tunnuksia omassa tietokonversioaineistossaan. 4. Valmistautuminen sanomarajapinnan testaukseen. a. Markkinaosapuolien tulee voida osallistua sanomarajapinnan testaamiseen GSRNja GLN-tunnuksia käyttäen. b. Huom! Tämä edellyttää sitä, että GSRN- ja GLN-tunnukset ovat käytettävissä sanomaliikenteeseen osallistuvien tietojärjestelmien osalta. Testauksessa tullaan myös tarkistamaan jakeluverkonhaltijoiden valmius ilmoittaa uuden käyttöpaikan luonti GSRN-tunnuksella. 5. Valmius toimia datahubissa a. Sähkön toimiminen edellyttää GS1-tunnusten käyttöä datahubin tiedonvaihdossa.