Nordic Balance Settlement projektin (NBS) tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä Pasi Lintunen

Transkriptio

1 Nordic Balance Settlement projektin (NBS) tilannekatsaus Tasevastaavapäivä Pasi Lintunen

2 2 Vuoden 2010 lopulla tasevastaavapäivillä... Selvitettiin taustatekijöitä ja syitä projektin käynnistämiselle. Kerrottiin, mitä on tarkoitus harmonisoida tulevaisuudessa? Esiteltiin suunnitellun selvitysyksikön roolia ja vastuita taseselvityksessä. Läpikäytiin suunniteltua raportointia eri osapuolten välillä Pasi Lintunen

3 3 Mitä on vuoden aikana tapahtunut ja missä mennään NBS-projektissa tällä hetkellä?

4 4 Projektin tavoitteena on edelleen pohjoismaisella tasolla: Tehdä eri tarjousalueiden taseselvitys mahdollisimman samanlaisilla periaatteilla yhden selvitysyksikön (Settlement responsible, SR) kautta Suunnitella tasevastaaville samanlaiset toimintaedellytykset, toimivat ne sitten millä tarjousalueella tahansa Pyrkiä yhteistyössä muiden sähkömarkkinatoimijoiden kanssa luomaan mahdollisimman yhteiset säännöt ja standardit tiedonvaihdolle Edesauttaa omalta osaltaan yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden toteutumista Toimia edelläkävijänä taseselvitysasioissa Euroopan tasolla Projektiin osallistuvat kantaverkkoyhtiöt (TSO:t) haluavat saavuttaa yhteispohjoismaisen taseselvityksen ja tasepalvelusopimuksen sekä suunnitella yhteiset pelisäännöt taseselvitykselle; sen tiedoille, aikatauluille, selvitykselle ja laskutukselle.

5 5 Projektin aikataulusta Suunnitteluvaihe I 2010 Suunnitteluvaihe II 2011 Implementointivaihe Suunnitelmaraportin kommentointikierros Ehdotetun mallin tarkennukset ja suunnitelmaraportin päivitys Tarvittavien lakimuutosten kartoittaminen TSO:iden näkökulmasta Keskustelua NordREG:n kanssa Luonnos tuotannon käsittelystä Tarjousalueiden ja TSO:iden välisestä taseselvityksestä ratkaisu Aloitettu SR:n tasesopimuksen valmistelu SR:n organisaatiomalli on valittu Mietitty vaihtoehtoja toteuttaa SR:n selvitysjärjestelmä Päätös jatkosta Lakimuutokset ja säännöt Tasesopimus Organisaatio Yhteistyö toimijoiden kanssa Tietojärjestelmä Mallin "rakentaminen" Testaaminen ja mallin oikeellisuuden tarkistaminen

6 6 Suunnitelmaraportin kommentointikierros Kommentteja pyydettiin pohjoismaisella tasolla (tasevastaavat, regulaattorit, projektin referenssiryhmä, etujärjestöt sekä muita sidosryhmiä) Organisaatiotasolla vastauksia saatiin: Suomi 10 toimijaa Ruotsi 15 toimijaa Norja 4 toimijaa Regulaattorit antoivat kommenttinsa NordREG:n nimissä Yhteispohjoismaisia kommentteja saatiin kolmelta toimijalta

7 7 Keskeisimmät kommentit suunnitelmaraporttiin Alustavien tietojen raportointi D+1 nähtiin liian aikaiseksi säilyttäen hyvä laatutaso Alustava raportointi muutetaan D+2 Lopullisen taseselvityksen valmistuminen 9 työpäivän kuluessa Kommenttien perusteella tarve sekä pidentää että lyhentää aikaa Taseselvityksen valmistuminen 9 työpäivän kuluessa, ei muutosta Taseselvitystietojen korjaaminen taseselvityksen valmistumisen jälkeen, SR:n kautta vai ei? Kannatusta puolesta ja vastaan Osapuolten väliset kahdenkeskiset korjaukset pidetään, ei muutosta Kiinteiden toimitusten raportointi osapuolikohtaisesti Osapuolikohtaisuus muutetaan vapaaehtoiseksi, mutta ei pakolliseksi Profiilimenettelyn ja tasoituslaskennan tarkentaminen sekä tuotannon tarkempi kuvaus Kyseisiä osa-alueita tarkennetaan ja kuvataan tarkemmin Pasi Lintunen

8 8 Keskeisimmät kommentit suunnitelmaraporttiin Taseselvityksen raportoinnin perustuminen työpäiviin vai kalenteripäiviin Suomalaiset toimijat haluaisivat kalenteripäiviin perustuvan raportoinnin NordREG on esittänyt vähittäismarkkinoita koskevassa suunnitelmaraportissa työpäiviin perustuvaa raportointia Työpäiviin perustuva raportointi pidetään ja asiaa arvioidaan uudelleen, jos NordREG muuttaa esitystään Kommentteja liittyen myös valuuttaan, Key Perfomance Indicatoreihin, tiedonvaihtomenetelmiin sekä projektiaikatauluun Regulaattorit ovat NordREG:n nimissä positiivisia esitetylle mallille, mutta eivät ole vahvistaneet kantaansa ts. voidaanko edetä implementointivaiheeseen Projekti keskustelee NordREG:n kanssa projektin jatkosta Pasi Lintunen

9 9 Tuotannon käsittelystä NBS-mallissa Tuotannon mittauksen osalta pyritään generaattorimittauksiin Tarkoitus on, että tuotanto kirjataan taseselvitykseen per tasevastaava per tuotantomuoto per laitos per tarjousalue Pientuotannon käsittelystä keskusteltu Suomen osalta on kritiikkiä aiheuttanut käytössä oleva osuusvoimaosapuolimalli Miksi tarvitaan niin pitkä aika lopullisille osuusjakokirjauksille? Norjassa on ollut käytössä vastaavanlainen malli ja ovat luopuneet siitä 2009 harmonisoinnin yhteydessä Norjassa ja Ruotsissa voimalaitoksen tuotanto kirjataan yhdelle tasevastaavalle ja osuusjako tehdään ennakkokirjauksilla ennen käyttötuntia (Suomen malli A) Mitkä ovat perusteet, että Suomen käytössä olevaa mallia tarvitaan?

10 10 Settlement Responsible Unit (SR) Kantaverkkoyhtiöt vastaavat tulevaisuudessakin taseselvityksestä ja "ulkoistavat" sen SR:lle tehtäväksi (omistus TSOt) SR tekee tasepalvelusopimukset tasevastaavien kanssa Yksi SR = yhteinen tasepalvelu ja taseselvitys sekä yksi selvitysjärjestelmä = harmonisoitu tasepalvelu SR kerää kullekin TSO:lle tasepalvelulle sovitut reservikulut SR voi jatkossa hoitaa myös muita TSO:lle kuuluvia tehtäviä

11 11 Settlement Responsible Unit (SR) Aloitusvaihe: Miksi välivaihe? Kansallisen palvelun laadun takaaminen (alussa kansallinen osaaminen on TSO:lla) Alussa ei tiedetä SR:n toimintojen resurssitarpeita Antaa mahdollisuuden muokata lopullista mallia tarvittaessa

12 12 Mitä tapahtuu seuraavaksi? Implementoinnin toteuttamisesta ja implementointivaiheeseen siirtymisestä päätetään loppuvuonna 2011 NordREG:n ja kansallisten regulaattoreiden sitoutuminen hankkeeseen vaikuttaa jatkoon Jos implementointivaiheeseen edetään, niin siinä ensimmäisiä tehtäviä: Main host TSO palvelun valinta IT-järjestelmän toiminnalliset kuvaukset ja eri järjestelmävaihtoehdot kartoitettava Jatkossa tarvitaan tiivistä yhteistyötä sähkömarkkinatoimijoiden kanssa!

13 Fingrid välittää. Varmasti.