Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 7/2014

Transkriptio

1 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 7/2014 Aika Maanantaina klo Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51 Helsinki Osallistujat Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Niko Jauhiainen Elenia Oy Pia Laakkonen (webex) Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Satu Vesaniemi Helsingin Energia Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Estynyt Minna Arffman Fingrid Oyj Elina Säiläkivi Caruna Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Kokouskutsun yhteydessä lähetetty esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Käytiin lyhyesti läpi edellisen kokouksen muistio. Nostettiin esiin, että muistion kohtaa 7.3 koskien menettelyohjeissa tulisi selkeämmin todeta katkaisu- ja kytkentälukemien aikarajat. Sovittiin, että sihteeri tekee menettelyohjeeseen tarvittavat muutokset. Itse muistioon ei tarvitse tehdä muutoksia. Muistio hyväksyttiin. 4. Kehitysryhmän itsearviointi Sihteeri esitteli kehitysryhmän tekemää itsearviointia. Vastaajia oli yhteensä kahdeksan. Todettiin, että ET:n visio, missio ja arvot ovat pysyviä, mutta vuosittain toiminnalle valitaan eri painopistealueita. Sovittiin, että vuoden ensimmäisessä kokouksessa käydään lyhyesti läpi liiton yleiset tavoitteet sekä kehitysryhmän toimintaan liittyvien valiokuntien vuoden painopisteet. Kehitysryhmä piti syksyllä yhden kokouksen Sotkamon Katinkullassa puheenjohtajan kutsumana. Ehdotettiin, että myös tulevaisuudessa pidettäisiin syksyisin maakuntakokous vuorotellen jonkun ryhmän jäsenen kutsumana. Alustavasti sovittiin, että ensi syksyn kokous on Jyväskylässä. Toistaiseksi kehitysryhmässä käytävät tilannekatsaukset ovat koskeneet lähinnä kansallisia ja pohjoismaisia hankkeita, mutta toivottiin, että tulevaisuudessa käytäisiin tarvittaessa läpi myös EU-tason vähittäismarkkinoiden kehitykseen liittyviä tilannekatsauksia. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(5) Keskusteltiin ET:n lähettämien jäsentiedotteiden jakelusta, sillä tiedotteet eivät aina tunnu tavoittavan oikeita henkilöitä. Heinimäki totesi, että pääjakeluna käytetään sähkökauppa- ja verkkojohtajia, joiden lisäksi sanomaliikennettä ja menettelytapoja koskevat tiedotteet lähetetään myös PRODAT- ja MSCONS-yhteyshenkilöille. Lisäksi tiedotteen loppuun on aina kirjattu ET:n toimielimet ja työryhmät, joille tiedote menee tiedoksi. ET:n puolesta toivotaan, että yhtiöiden sisällä huolehditaan tiedotteiden välittämisestä oikealle henkilölle. Esitettiin EDI-sivujen ohjeet ja suositukset -sivun selkeyttämistä lajittelemalla ohjeet eri otsikoiden alla ja siten, että vähemmän käytetyt ohjeet ovat vasta sivun lopussa. Ongelmana on ollut löytää oikea ohje useiden joukosta. Jo pidempään on keskusteltu ohjeiden yhdistämisestä yhdeksi dokumentiksi, mutta tämä on lähinnä resurssikysymys, sillä johdonmukaisen kokonaisuuden laatiminen vaatisi käytännössä kuukausien työn. Moni asia saattaa myös muuttua datahub-hankkeen johdosta, joten ohjeistuksen kokonaisvaltaisempi päivittäminen kannattaa ajoittaa vasta sen yhteyteen. Sihteeri lupasi hoitaa ohjeiden lajittelun EDI-sivuilla. Lisäksi sovittiin, että kyseiselle sivulle lisätään linkit voimassa oleviin sopimusehtoihin. 5. Kehitysryhmän kokoonpano 2015 Keskusteltiin ryhmän jäsenten halukkuudesta jatkaa kehitysryhmässä myös ensi vuonna. Kaikki olivat halukkaita jatkamaan. Sihteeri kertoi, että PKS:n Tomi Turunen olisi kiinnostunut osallistumaan ryhmän toimintaan. Todettiin ryhmään hyvin mahtuvan yksi uusi jäsen, joten ehdotetaan valiokuntia vahvistamaan tulevalle vuodelle kokoonpanoksi nykyinen ryhmä lisättynä Tomilla. 6. Suulliset tilannekatsaukset 6.1 PMVM ja NBS Pohjoismaisessa energiaministerien kokouksessa ministerit linjasivat, että täysin yhteisiä loppukäyttäjämarkkinoita ei ole tarvetta pitää yleistavoitteena. Harmonisointia tulee kuitenkin jatkaa niiltä osin, joilta on saavutettavissa suurimmat ja selkeimmät hyödyt. Älymittaus on yksi tällainen teema pohjoismaiselle yhteistyölle. Ministerikokouksessa myös linjattiin, että pohjoismaissa tehdään yhteistyötä eurooppalaisessa vaikuttamisessa ja viedään aktiivisesti täällä hyväksi todettuja käytäntöjä laajemmin Eurooppaan. NordREG:n hallitus on käsitellyt markkinoille tulon esteitä koskevaa konsulttityönä teetettyä raporttia sekä tulevan kauden työsuunnitelmaa. Näitä ei ole vielä julkaistu. Lisäksi NordREG on tilannut kaksi uutta selvitystä. Työsuunnitelma tullaan todennäköisesti julkaisemaan vasta sen jälkeen kun rahoituspäätös tulevalle toimintakaudelle on saatu. NBS-hankkeen osalta keskeinen muutos on, että suljetun jakeluverkon erillistä lupaa ei vaaditakaan mittausalueiden (MGA) määrittämiseksi. Asiaa koskien on lähtenyt ET:n välittämänä Fingridin tiedote. NBS-handbookista on julkaistu uusi versio. ET:n tasevirhetyöryhmä (toimii myös NBS-taustaryhmänä) on pohtinut Suomea koskien menettelytapoja tilanteeseen, jossa taseselvityksessä käytetään kahta eri aikavyöhykettä (taseselvitystiedot luetaan, käsitellään ja lähetetään EET ajassa, mutta taseet lasketaan ja menevät kiinni CET ajassa). Myös tasepalvelusopimusta luonnostellaan parhaillaan ja se on tulossa alalle kommentoitavaksi. Norjassa on esitetty toive viivästyttää NBS:n käyttöönottoa sikäläisen datahubin käyttöönottoon saakka. Tämä liittynee tuntimittaustiedon käyttöönottoon hubissa. 6.2 Datahub-selvitys Sihteeri kertoi datahub-selvityksen viimemetrien tilanteesta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan Finlandia-talolla järjestettävässä tilaisuudessa. Jo aikaisemmin on kerrottu, että raportti tulee suosittelemaan datahubin käyttöönottoa Suomessa. Julkaisun jälkeen TEM järjestää raportista kuulemisen riittävän pitkällä kommentointiajalla, jonka jälkeen keväällä/kesällä tekee päätöksen tulevaisuuden tiedonvaihtomallin suhteen. Datahubin rahoitusmalli on raportissa vielä toistaiseksi päättämättä. Valiokuntien yhteiskokouksessa ja verkon asiakkuustoimikunnassa asiasta on keskusteltu ja

3 3(5) pyydetty, että asia jäisi raportissa auki, kunnes siihen on mahdollista huolella perehtyä ja kommentoida suoraan TEM:lle. Käytännössä vaihtoehtoina on, että kaikki hubia käyttävät markkinaosapuolet ja palveluntarjoajat osallistuvat kustannuksiin tai hubi nähdään markkinapaikan ylläpitämisenä, jolloin pääosasta kustannuksia vastaisivat verkkoyhtiöt. Hubin rahoitusta koskien on lisäksi hieman keskustelua herättänyt raportin maininta kohtuullisen tuoton keräämisestä hubiin sidotusta pääomasta. Pääomaa ei sidottuna kovin paljoa ole ja tulisi miettiä onko tiedonvaihdon palvelualusta ylipäänsä sellaista toimintaa, josta tuottoa voidaan kerätä. Tuotot tulisi ensisijaisesti kohdistaa kehitykseen. Myös kulutusraportoinnin osalta malli on raportissa vielä auki. Keskeinen kysymys on, tulisiko hubiin rakentaa asiakasrajapinta vai hoidetaanko raportointi asiakkaalle ainoastaan myyjän, verkkoyhtiön ja palveluntarjoajien kautta. Jälkimmäisen vaihtoehdon osalta tulisi vielä ratkaista mahdollistaako hubi ainoastaan avoimen rajapinnan kulutusraportoinnissa tarvittavien tietojen saamiseen vai suoraan web-sovelluksen, jota osapuolet voisivat käyttää omilla logoillaan. Norjassa toimijat ovat kiivaasti vastustaneet asiakasrajapinnan toteuttamista hubiin. Selvityksessä mukana olevien datahubin tulevaisuuden skenaarioiden (versiot 2.1. ja 2.2.) erot ovat epäselvät. Ensimmäisen todetaan sisältävän yhden laskun mallin ja sitä koskevan asiakaspalvelun siirtymisen myyjälle ja jälkimmäisessä skenaariossa myyjälle siirtyy teknistä asiakaspalvelua lukuun ottamatta loput asiakaspalveluvastuut. Jo nykyisin myyjä on asiakkaan ensisijainen yhteydenottokanava. Kustannuslaskelmissa malleille on saatu merkittävät erot, mutta käytännön eroja ei ole riittävän tarkasti määritelty. Alan huolena on vähittäismarkkinakehityksen siirtyminen liiaksi kantaverkkoyhtiön vastuulle. Raportin ehdottamassa hallinnointimallissa alalle saattaa jäädä sivustakatsojan rooli. Alun perin tarkoitus on kuitenkin ollut, että kantaverkkoyhtiö vastaa tiedonvaihdon teknisestä kehityksestä ja ala itse markkinaprosessien kehityksestä. On tärkeää, että ala, jolla vähittäismarkkinoiden toiminnasta on paras näkemys, on keskeisesti mukana markkinoiden ja menettelytapojen kehityksessä. 7. Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän terveiset Sihteeri esitteli Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän pidetyssä kokouksessa käsiteltyjä keskeisimpiä asioita. Kokouksen muistio löytyy osoitteesta: donkehitysryhma/kokoukset2014 Fingrid on valmistellut tiedonvaihdon palvelusopimusta, jonka luonnos oli Energiaviraston kautta sidosryhmillä syksyllä kommentoitavana. Annettujen kommenttien perusteella palvelusopimusta on nyt kehitetty. Eniten kommentteja sai palveluhinnoittelu, joka on päätetty muuttaa viisiportaisesta seitsenportaiseksi osapuolten käyttöpaikkamäärien mukaan. Tähän liittyen todettiin, että hinnoittelumallissa kolmannet osapuolet pääsevät nyt luistamaan maksuista vaikka palveluita käyttävät, mikäli sopimus tehdään vain verkkoyhtiöiden ja myyjien kanssa. Päivitetyt palveluehdot on lähetetty Energiavirastolle vahvistettaviksi. Fingridin Heikki Raatikainen oli kokouksessa kertomassa aikakriittisten sanomien käsittelystä. Kokouksessa nostettiin esiin, että tarkkoja menettelytapoja, kuten statusten tai aikaleimojen käsittelyä ei ole ohjeistuksessa riittävän tarkasti kerrottu, joten alalla ei välttämättä tiedetä Fingridin toimintatapoja kunnolla. Kokouksessa sovittiin, että Fingridin sivuille tulee tarkentavaa ohjeistusta kolmansien osapuolten Ediel-tunnusten käytöstä. Nyt ET:n EDI-sivuilla on asiaa koskien hyvin lyhyt ohje. Keskusteltiin myös kolmansien osapuolten tunnusten ylläpidosta yhteistietotaulukon tapaan, mutta päätettiin, että asiaa mietitään tarkemmin vasta ediel.fi-portaalia suunniteltaessa. Tasekorjauslaskelman aikavälissä ja nimeämisessä on alalla havaittu erilaisia tulkintoja. Todettiin, että dokumentin nimessä aikavälin tulee olla koko se aikaväli, jolta raportti lasketaan, eli normaalitilanteessa 3 vuotta 4 kuukautta. Sovittiin, että

4 Wessman vie tasevirheidenkorjaustyöryhmään ehdotuksen erikoistapauksia koskevasta omasta ohjeistuksesta. 8. Avoimet kysymykset 8.1 Nimi- ja osoiterakenteen kehittäminen 4(5) Pienryhmä on jatkanut työtä nimi- ja osoiterakenteiden kehittämiseksi. Itellan kanssa on keskusteltu miten olemassa olevia osoitetietokantoja voitaisiin hyödyntää alan osoitetiedon laadun parantamiseksi. Todettiin, että ensivaiheessa käyttöpaikkarekisterin tiedot voitaisiin peilata Itellan rekisteriin ja verkkoyhtiöittäin jakaa tieto osoitteiden puutteista. Verkkoyhtiöiden on myös mahdollista itse käyttää osoitetiedon tarkastukseen tarjolla olevia palveluita. Keskusteltiin tulevaisuuden osoiterakenteesta ja todettiin, että koko osoite tulee olla mahdollista tulostaa kenttiin syötetyn tiedon perusteella, eli mitään ei saisi kadota, kun tieto käy järjestelmän kautta. Tämän takia todettiin, että osoitteessa olevat as. ja lh. -lyhenteet tulisi mahdollisesti sisällyttää porrastunnuskenttään. Pienryhmä jatkaa työtä ja Fingrid keskustelee tarkemmin Itellan kanssa käyttöpaikkarekisterin osoitteiden tarkastuksesta. 8.2 Pientuotantokohteiden PRODAT-sanomaliikenne Keskusteltiin pientuotantokohteiden erilaisista sopimusrakenteista ja sopimustunnusten käytöstä yhtiöiden järjestelmissä. Todettiin, että myynti- ja ostosopimukset voi joko tehdä erillään tai mikäli järjestelmässä onnistuu, niin pientuotannon myyntisopimuksen voi myös yhdistää ostosopimukseen, jolloin sopimuksessa olisi kaksi käyttöpaikkaa. Sopimustunnus voi olla sama kulutus- ja tuotantokäyttöpaikoilla. Sanomaliikenteen osalta kulutus- ja tuotantokohteet käsitellään aina erillisinä, eli niistä tulee lähettää omat sanomansa. Myyjän tulee siis muistaa hoitaa sanomat molempien sopimusten osalta, mikäli asiakas esimerkiksi muuttaa. Pientuotantokohteiden osalta käytetään ainoastaan sopimuksen aloitukseen ja päättymiseen liittyviä sanomia, eli PRODAT Z03, Z04, Z05 ja Z08[1/N/14]. Keskusteltiin tilanteesta, jossa myynti- ja ostosopimukset on tehty eri osapuolien kanssa ja toinen katkaistaan sopimusrikkomuksen vuoksi. Tällöin myös tuotannon verkkoon syöttö estyy. Päätettiin, että pientuotantoa koskeva sanomaliikenne rajataan niihin kohteisiin, jotka taseselvitetään kulutustaseessa. Yli 1 MVA tuotantokohteet käsitellään aina tuotantotaseessa eikä niiden osalta käytetä sanomaliikennettä. Sovittiin, että seuraavaan kokoukseen mennessä ryhmän jäsenet selvittävät voidaanko toimia ilman tuotantokohteiden erillistä tunnistamista sanomissa esim. kuormitusmallin tunnuksen avulla. Kysytään myös tiedonvaihdon kehitysryhmältä kuinka suurena muutoksena uuden kuormitusmallin tunnus nähdään. Sovittiin myös, että sihteeri luonnostelee seuraavaan kokoukseen mennessä ohjetta pientuotantokohteiden sanomaliikenteestä ja tarvittaessa Vesaniemi auttaa kommentoimalla luonnosta. [Siht. huom: Pientuotantosanomaliikenteen käyttöönottoajankohdaksi on aikaisemmin päätetty Määrittelyssä tapahtuneen viivästyksen johdosta käyttöönottoa joudutaan kuitenkin siirtämään myöhemmäksi. Päätetään uudesta aikataulusta seuraavassa kokouksessa.] 8.3 Muutto kohteeseen, jossa ei mittaria Siirrettiin asia seuraavaan kokoukseen. 8.4 EV:n päätös koskien poikkeuksellisen pitkiä irtisanomisaikoja Energiavirasto on antanut päätöksen PRODAT Z08[N]-sanoman käytöstä, kun päättyvässä sopimuksessa on poikkeuksellisen pitkä irtisanomisaika. Tutkittavassa tapauksessa sopimuksessa oli toistuva talvimääräaikaisjakso,

5 5(5) jonka pysty irtisanomaan ainoastaan kirjallisella ilmoituksella 90 päivää ennen määräaikaisjakson päättymistä. Toisaalta sanomaliikenteen avulla sopimuksen päättäminen ei ole mahdollista yli 90 päivää ennen päätösajankohtaa, joten tässä tapauksessa päättymisilmoitus tulisi lähettää vuoden aikana juuri oikeana päivänä. Käytännössä Energiaviraston uusi linjaus tarkoittaa, että myyjänvaihtoilmoitukseen voi vastata negatiivisella Z08-sanomalla, jos sopimuksessa on määräaikaisuuden piirteitä, eli esim. riittävän pitkä irtisanomisaika. Nykyohjeistuksen mukaisesti myyjä voi vastata Z08[N]-sanomalla ainoastaan, jos asiakkaalla on määräaikainen sopimus ehdotettuna vaihtoajankohtana voimassa, mutta ei pitkän irtisanomisajan johdosta. Sovittiin, että ET:n toimisto laatii ohjemuutokset uuden linjauksen mukaisesti ja muutokset hyväksytetään vielä Energiavirastolla ennen laajempaa jäsenille tiedottamista. Linjaus ei koske kuluttaja-asiakkaita, joiden osalta 14 vuorokauden irtisanomisajasta ei voida poiketa asiakkaan vahingoksi. 8.5 Osa verkkoyhtiöistä ei vieläkään siirtynyt tuntimittaukseen 9. Muut asiat Keskusteltiin havaitusta ongelmasta, että osa verkkoyhtiöistä ei ole vieläkään siirtynyt tuntimittaukseen. Kyseisiltä verkkoyhtiöiltä on asiaa tiedusteltu ja ovat pääsääntäisesti ilmoittaneet valmistelevansa käyttöönottoa ja ilmoittavansa kun tarkempi ajankohta on tiedossa. Todettiin, että tuntimittauksen käyttöönoton viivästymisestä on ulkopuolisille myyjille haittaa. Myyjien tulisi ongelman havaitessaan vaatia verkkoyhtiöitä ottamaan tuntimittaus käyttöön. Tarvittaessa myös ET:een voi olla yhteydessä, mikäli asiat eivät muuten selviä. 9.1 Laskun korjaaminen läpilaskutuksessa Keskusteltiin miten siirtopalvelua koskevan laskun jälkikäteinen korjaus tulee hoitaa myyjän kautta menevässä läpilaskutuksessa? Verkkoyhtiöllä ei tässä tilanteessa ole laskutuskanavaa asiakkaaseen, joten myyjän tulisi hyvittää tai periä asiakkaalta korjausta koskeva summa ja tilittää se verkkoyhtiölle. 10. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään tiistaina 3.2. klo ET:n toimistolla.