Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2011

Transkriptio

1 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2011 Aika Tiistaina klo Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu B, 5. kerros Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuu Oy Minna Arffman Vattenfall Verkko Oy Kirsi Kuusisto Helsingin Energia Tiina Leppälahti Helsingin Energia Saku Ruottinen Fortum Distribution Jan Segerstam Empower Oy Pia Sillstén Turku Energia Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Hannele Ylönen Savon Voima Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Estynyt Ina Lehto Energiateollisuus ry Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokoukseen osallistui Tiina Leppälahti Helsingin Energialta, jonka on tarkoitus ottaa Kirsin paikka kehitysryhmässä vuodenvaihteesta alkaen. Tiina kertoi lyhyesti työnkuvastaan Helsingin Energialla asiakastietojärjestelmien kehityshankkeiden parissa. Hän myös kertoi tuntevansa jo entuudestaan valtaosan kehitysryhmän jäsenistä. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslistan kohtaan 8. Muut asiat lisättiin kolme uutta kohtaa 8.1 Mittalaitelaki ja asetus 8.2 EnergiaIT työryhmä 8.3 Tasaerälaskutus Muilta osin esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. 3. Edellisen kokouksen muistio Kutsun liitteenä lähetettyyn muistioon ei ollut huomautettavaa, joten se hyväksyttiin sellaisenaan. 4. Suulliset tilannekatsaukset 4.1 Pohjoismaiset vähittäismarkkinat Riina kertoi, että NordREG järjesti kesällä julkisen kuulemisen kahteen toistaiseksi valmiiksi saatuun raporttiin. Vastauksia raportteja koskeviin kyselyihin tuli ennätyksellisen paljon, yhteensä yli 200. Tosin Ruotsissa noin 40 toimijaa lähetti identtisen vastauksen, mikä vaikeuttaa tilastollisen analyysin tekemistä annetuista vastauksista. Konsultaatiossa saatujen vastausten edustavuudesta NordREG on hieman huolissaan, sillä ainoastaan yksi vastaus edusti kuluttajia. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(5) Raporttien lopullisten versioiden lisäksi NordREG julkaisi yhteenvedot annetuista lausunnoista kumpaankin raporttiin sekä lisäksi erillisien paperin NordREGin suosituksista tulevaisuuden laskutusmalliin liittyen sekä NordREGin avoimen kirjeen pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa toimivalle sähkömarkkinaryhmälle (EMG:lle). Roolit ja vastuut raportti on säilynyt muuttumattomana. Raporttiin oltiin yleisesti melko tyytyväisiä, mutta osa verkonhaltijoista oli hieman tyytymättömiä raportin ehdottamaan verkonhaltijoiden roolin supistumiseen asiakasrajapinnassa. Saadut kommentit eivät kuitenkaan tuoneet uusia argumentteja myyjäkeskeisen mallin eteenpäinviemistä vastaan. Laskutusta koskeneen raportin kuulemisessa vastaajilta kysyttiin kannattavatko he pakollista kahta laskua, vapaaehtoista kahta laskua vai pakollista yhtä laskua. Vastaukset jakaantuivat pakollisen yhden ja pakollisen kahden laskun välillä. Vapaaehtoinen malli ei saanut kannatusta. Määrällisesti eniten kannatusta sai pakollinen kaksi laskua, mutta aktiiviset myyjät olivat yhden laskun kannalla. NordREG tekee vielä loppusyksyn aikana selvityksen eri laskutusmallien kustannus-hyötyvaikutuksista ja riskienjakovaihtoehdoista järjestetyssä Nordenergin vuosikokouksessa oli havaittavissa, että Norjan ja Tanskan vastustus yhtä laskua kohtaan on hieman laantumassa. Kuusisto totesi, että asiakaslähtöisesti ajateltuna yksi lasku olisi ehdottomasti paras ratkaisu. Se on myyjälle kalliimpi toteuttaa, mutta sitä asiakkaat haluavat. Minna kertoi, että liiketoimintaprosesseja käsittelevä työryhmä on regulaattorien kesken kirjoittanut keväästä asti raporttia erilaisista tiedonvaihtomalleista. Raportin olisi tarkoitus tulla työryhmän input teamille kommentoitavaksi syyskuun lopussa. Jan kertoi, että Norjassa on hiljattain havahduttu vähittäismarkkinoiden tietojärjestelmien ja tiedonvaihdon kehittämiseen. Norjassa onkin valmisteilla jonkinlainen laajempi selvitys aiheeseen liittyen. Tariffirakenteita käsittelevässä työryhmässä ei nähdä tarpeelliseksi harmonisoida verkkoyhtiöiden tariffirakenteita pohjoismaisella tasolla. 4.2 Tasevirheiden korjaus Tasevirheiden korjaus työryhmän raportti alkaa olla valmis järjestetään näillä näkymin työryhmän viimeinen kokous, jossa raportti viimeistellään ennen sen lähettämistä hyväksyttäväksi toimikuntien yhteiskokoukseen, joka pidetään Valiokuntien hyväksyttävänä raportti on Työn alla on vielä ainakin raportin liitteinä olevat verkonhaltijan ja myyjän välillä lähetettävät määrämuotoiset dokumentit, joilla etsitään virheitä taseissa ja lasketaan virheen suuruus. Näiden raporttien sopivan formaatin määrittelemiseksi on työryhmä käynyt keskustelua myös teknisen ryhmän kanssa. Tekninen ryhmä käsittelee aihetta vielä seuraavassa kokouksessaan Riina kertoi, että uusi tasevirheiden korjaukseen käytettävä malli edellyttää sopimusehtomuutoksia. Työryhmä ehdottaa tästä huolimatta mallin välitöntä käyttöönottoa. Työryhmän ehdotuksen mukaan malli tulisi ottaa käyttöön kuitenkin viimeistään Sähkösopimusten puhelinmyyntiä koskeva suositus ET on käynyt yhdessä Kuluttajaviraston kanssa keskustelua keinoista ratkaista alan nykyiset ongelmat, jotka liittyvät sähkönmyyntisopimusten tekemiseen puhelinmarkkinoinnin seurauksena. Riina kertoi sähkökauppavaliokunnan päättäneen edellisessä kokouksessaan, että ET laatii yhdessä KuVi:n kanssa suosituksen, jolla uusi myyjä velvoitetaan pyytämään asiakkaaltaan kirjallinen vahvistus sopimukseen mikäli sopimus on syntynyt puhelinmarkkinoinnin seurauksena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myyjän tulee lähettää sopimus asiakkaalle allekirjoitettavaksi ja asiakkaan tulee

3 palauttaa kirjallinen sopimus myyjälle postitse. Tosin myös eräät sähköiset allekirjoitusmenetelmät, kuten pankkitunnusten avulla tehtävä asiakkaan tunnistautuminen ja sopimuksen hyväksyminen, olisivat mahdollisia. Valiokunnan kokouksesta poissa olleet jäsenet eivät kuitenkaan hyväksyneet tehtyä päätöstä, joten asiaa ei tällä hetkellä ole mahdollista viedä eteenpäin yhteisen kannan puuttuessa. Keskustelua KuVi:n kanssa kuitenkin tullaan jatkamaan lähiaikoina. Toimialalla ei haluta mennä samaan tilanteeseen kuin telepuolella, että puhelinmarkkinointia oltaisiin kokonaan kieltämässä. Kehitysryhmän mielestä asiakkaan allekirjoituksen vaatiminen teettäisi myyjälle lisää paljon työtä ja todennäköisesti pienikin lisävaiva asiakkaille vähentäisi tehtyjä kilpailutuksia. Riina kertoi EMV:n todenneen suoraan, että suositus ei vaikuta heidän toimintaansa. Pelkän suosituksen noudattamatta jättämisestä ei voida rangaista. Todennäköistä on, että tällä hetkellä holtittomasti käyttäytyvät myyjät eivät vastaisuudessakaan noudattaisi annettuja suosituksia. Myöskään viranomaisten toimivaltuuksien laajentaminen ei ole todennäköistä, ja siihen liittyy riskejä toimijoiden oikeusturvan kannalta. Olisi ongelmallista, jos yksittäinen virkamies voisi esimerkiksi evätä toimijan toimiluvan ja siten käytännössä ajaa kyseisen yhtiön toiminnan alas. Riina kertoi, että ET valmistelee verkkoyhtiöiden käytettäväksi valmiin asiakkaille lähetettävän mallikirjeen, jos jokin myyjä menee konkurssiin. Ohjeiden mukaisesti verkkoyhtiö on velvoitettu toimittamaan asiakkaalle sähköä 3 viikon ajan siitä hetkestä kun myyjä on lopettanut toimintansa, minkä aikana asiakkaan tulee löytää uusi myyjä. Teoriassa konkurssipesäkin voisi jatkaa toimintaa, mutta käytännössä se voi olla mahdotonta mm. vakuuksien saamisen vaikeuden takia. 6. Sähkökaupan tiedonvaihtotutkinto Kehitysryhmän jäsenet kertoivat, että vähittäismarkkinatutkinnon valmistelu on heidän yhtiöissään otettu vastaan erittäin tervetulleena asiana. Toivottiin, että tutkintoon osallistuisi myös yhtiöiden vanhoja työntekijöitä, jotka ovat tottuneet vuosikausia toimimaan tietyllä tavalla, mutta eivät välttämättä ole nähneet toimintansa vaikutusta alan muihin tahoihin. Tutkintoon toivotaan osallistuvan myös esimiesasemassa ja johtajana olevia henkilöitä. Todettiin, että tutkinnon päiväisen rakenteen tulee riittää, vaikka asiaa on paljon. Osallistujien itseopiskelulla ja kotitehtävillä on tutkinnossa myös tärkeä rooli. Jaettiin tutkinnon jatkovalmistelua pienempiin osiin, joita kehitysryhmästä muodostetut pienryhmät alkavat valmistelemaan. Markus ja Riina alkavat suunnittelemaan tutkinnon ohjelmaluonnosta sekä sopivia puhujia nykyisen sisältörungon pohjalta. Jari, Saku, Jan ja Markus valmistelevat monivalintatenttikysymyksiä Moodle-verkko-oppimisympäristöön. Minna, Pia, Sari ja Tiina suunnittelevat tutkinnon opetusjaksojen välillä tehtäviä kotitehtäviä. Sovittiin, että kehitysryhmän joulukuun kokous (9.12.) pidetään SVTteemakokouksena, jolloin käsitellään laajemmin tutkinnon valmistelua. Nyt jaettujen pienryhmien tekemiä osatehtäviä käsitellään vasta joulukuun kokouksessa. 7. Avoimia kysymyksiä 7.1 Alle 63A kohteiden siirtäminen 9-käyrälle Kehitysryhmä oli saanut kysymyksen koskien kuormitusmallin muutoksia. Kysyjä halusi kehitysryhmän kannan tilanteeseen, jossa tuntimitatun max. 63A kohteen kuormitusmalli muuttuu nollasta yhdeksään uuden kuormitusmallin tunnuksen käyttöönoton seurauksena. Kohteessa tai sen mittauksessa ei tilanteessa ole tapahtunut muuta muutosta aikaisempaan. Kyseessä on nykyiseen siirtymävaiheeseen liittyvä ja jatkossa poistuva ongelma, sillä kuormitusmalli nolla on nykyään varattu ainoastaan yli 63A kohteille, ja ilmoituksella vain korjataan virheellistä tietoa. Todellisessa tilanteessa tunnuksen muuttuessa nollasta yhdeksään sulakekoon tulisi pienentyä. 3(5)

4 4(5) Käytiin pitkä keskustelu aiheesta. Todettiin, että ohjeistuksessa ei ole kovin tarkasti kerrottu miten tulee toimia eri tilanteissa, joissa kuormitusmalli muuttuu. Päätettiin kirjata erilaiset tilanteet ja lisätä ne vuoden 2011 menettelytapalinjauksiin. Kysyjän esittämässä tilanteessa, jossa kuormitusmalli muuttuu 0-9, tulee muutoksesta pyrkiä ensisijaisesti ilmoittamaan lähettämällä PRODAT Z10[7]. Kaikissa järjestelmissä tämän sanoman lähettäminen kuvatussa tilanteessa ei kuitenkaan onnistu, jolloin myyjää tulee informoida kuormitusmallin muutoksesta sähköpostilla. Tilanteessa, jossa kuormitusmalli muuttuu tuntimittaukseen siirtymisen johdosta (1,2,3-9), tieto muutoksesta tulee lähettää Z10[7/12]-sanomalla. Normaalin kausiluennan yhteydessä saattaa tulla tilanteita, jossa kuormitusmalli muuttuu 1-2. Tieto tästä tulee lähettää Z11[5]-sanomalla. Jos kuormitusmallin tunnus muuttuu sulakekoon muuttamisen seurauksena (0-9 tai 9-0), käytetään sanomaa Z06[13]. Käytettävä sanoma siis määräytyy muutoksen aiheuttavan tilanteen mukaan. Kuormitusmallin tunnuksen muutos ei ole koskaan oikeastaan ensisijainen muutos, vaan seuraus, jostakin muusta muutoksesta. 7.2 Sulakekoon tilapäinen muutos Saku kertoi tilanteesta, jossa käyttöpaikan sulakekokoa muutetaan tilapäisesti. Tyypillinen tällainen kohde voi olla esimerkiksi viljankuivuri, jonka sulakekokoa muutetaan suuremmaksi kesäisin, jolloin tarvitaan paljon tehoa, ja jälleen syksyllä sulakekoko palautetaan pienemmäksi. Todettiin, että tällaisessa kohteessa vuosikulutus pysyy muutoksesta huolimatta samana, mutta pääosa energiasta kulutetaan tiettynä aikana vuodesta. Laskutuksen kannalta korkeampi sulakekoko nostaa perusmaksua. Tilapäinen muutos kuitenkin aiheuttaa verkonhaltijalle kaksi kysymystä: Tuleeko sulakekoon muutoksesta ilmoittaa myyjälle ja miten, sekä muutetaanko myös tällaisen kohteen kuormitusmallia? Linjattiin, että kuormitusmallin muutosta ei tarvitse ilmoittaa, vaan se pidetään pääasiallisen mallin mukaisena. Sulakekoon muutoksesta linjattiin, että muutoksesta sekä sen kestosta tulee ilmoittaa myyjälle sähköpostitse. Sähköpostiin tulee sisällyttää myös tieto käyttöpaikan pääasiallisesta sulakekoosta. 7.3 Ilmoittaminen mittaustietojen lähetyksessä tapahtuvista muutoksista Keskusteltiin erilaisista tilanteista, joissa myyjällä voi olla epäselvää, tuleeko laskutuksen perustua PRODAT-sanomilla lähetettyihin käyttöihin vai MSCONSsanomilla lähetettyihin lukemiin. Todettiin, että myyjän mahdollisuudet on joko laskuttaa oman rytmin mukaan ja käyttää MSCONS-aikasarjaa tai laskuttaa verkon rytmin mukaan ja käyttää PRODAT-sanomilla ilmoitettuja käyttöjä. Se kumpaa tapaa myyjä voi käyttää, riippuu myös siitä, mitä asiakkaan kanssa on sovittu. Mikäli verkon PRODAT-sanomilla lähettämissä ja laskutuksen perusteena olevissa lukemissa on virheitä, ottaa verkko niistä vastuun. Tällaisesta lukematiedon muutoksesta tulee ilmoittaa myyjälle sähköpostitse ennen uuden sanoman lähettämistä. Suositellaan, että verkko ei laskuttaisi epävarmoilla statuksilla oleviin tuntitietoihin perustuen. Uusia sopimuksia tehdessä myyjä voi tiedustella asiakkaan toivomaa laskutusrytmiä ja ilmoittaa tästä verkolle sähköpostitse, jotta osaisivat lähettää Z11-sanomia asiakkaan toivomassa rytmissä. Jos verkolle ei ilmoiteta, tulee verkon lähettää lukemat PRODAT-sanomilla oman laskutusrytminsä mukaisesti. Lukemien lähettämistä PRODAT-sanomilla max 63A kohteista ei saa lopettaa, vaikka mittaustiedot välitettäisiin myös MSCONS-aikasarjana.

5 8. Muut asiat 8.1 Mittalaitelaki ja -asetus Riina kertoi ET:n antaneen lausunnon valmistellusta mittalaitelain alaisesta asetuksesta. Lausunnossa kritisoitiin mittalaitteiden käytönaikaista tarkastusvelvoitetta. Sähkömittareiden osalta ei ole kustannustehokasta, että kaikki mittalaitteet on tarkastettava 10 vuoden välein. Tämä käytännössä tarkoittaisi, että mittarit vaihdettaisiin aina 10 vuoden välein. Jari esitti, että huomattavasti järkevämpää olisi ottaa tietyn suuruinen otanta jokaisen valmistajan mittareista, jotka tarkastettaisiin. Eli toimijoiden ei tarvitsisi tarkastaa jokaista mittaria, vaan ainoastaan riittävän kattava määrä mittareistaan, jolla pystyttäisiin selvittämään onko kyseisen mittarimallin mittaustarkkuudessa ollut ongelmia. EU:n direktiivin mukaan asetusta ei tarvitsisi antaa lainkaan. Tukes kuitenkin ajaa näitä erittäin tiukkoja sääntöjä asetukseen. 8.2 EnergiaIT työryhmä Todettiin, että ollaan perustamassa EnergiaIT 2020 työryhmä miettimään keinoja parantaa tietojärjestelmäkehityksen toimintamallia nykyisestä. Tehtävänä on muun muassa lisätä järjestelmien standardointia ja vähentää räätälöintitarvetta. Ensivaiheessa työryhmään kaivataan liiketoiminnallista näkemystä siitä mitä yhtiöiden prosesseja pystyttäisiin harmonisoimaan. Kehitysryhmä on kiinnostunut kuulemaan työryhmässä tapahtuvasta työstä ja todettiin, että ainakin Markus toimii linkkinä työryhmän ja kehitysryhmän välillä. 8.3 Tasaerälaskutus Keskusteltiin Ylen uutisesta lähteneestä toimialaa koskevasta keskustelusta sähköyhtiöiden tarjoamista laskutusmalleista. Alalla on yleisesti pidetty mittausuudistuksen yhtenä tarkoituksena päästä eroon ongelmallisesta tasaerälaskutuksesta ja siirtyä valtaosalle asiakkaista järkevämpään kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Nyt kuitenkin vaikuttaa, että TEM:n sisällä kannat ovat hieman ristiriitaiset eri osastojen välillä, eikä tasaerälaskutukseen perustuvan laskutusmallin tarjoamisen vapaaehtoisuus ole ministeriön yhteinen kanta. Kehitysryhmäläiset näkivät, että tasaerälaskutus on toimijalle raskas prosessi siihen nähden kuinka moni asiakas sitä haluaa. Kirsi kertoi, että eräässä tehdyssä tutkimuksessa todettiin kulutusperusteisesta laskutuksesta takaisin tasaerälaskutukseen haluavan vain muutama promille asiakkaista. Energia-alan toimijoiden kannalta järkevintä olisi, että kukin yhtiö voisi itse päättää haluaako tarjota asiakkailleen tasaerälaskutusta vai ei. Jotkin toimijat pystyisivät näin erottautumaan mahdollistamalla myös tasaerälaskutuksen. 9. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin pidettävän ti klo Helsinki-Vantaan lentokentällä. SVT-teemakokous pidetään pe klo ET:n toimistolla Helsingissä. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. 5(5)