Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2011

Transkriptio

1 1 Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2011 Aika Torstaina klo Paikka Airport Congress, Helsinki-Vantaa lentokenttä Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuu Oy Minna Arffman Vattenfall Verkko Oy Kirsi Kuusisto Helsingin Energia Saku Ruottinen Fortum Distribution Pia Sillstén Turku Energia Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Hannele Ylönen Savon Voima Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Kutsuttuna Jan Segerstam Empower Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin lisäämällä kohtaan muut aiheet käsiteltäväksi kysymys koskien uuden sähkönmyyjän verkolle ilmoittautumisen aikarajaa. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin sellaisenaan. 4. Peruutussanomien käyttöönoton aikataulu Peruutussanomien käyttöönottoa on valmisteltu syksyn mittaan useissa kehitysryhmän ja teknisen ryhmän kokouksissa. Peruutusprosessista on myös valmisteltu kokonaan uusi ohje. ET:n sähkökauppavaliokunta sekä vähittäismarkkinatoimikunta ja asiakkuuden hallinta toimikunta hyväksyivät ohjeen sekä uusien sanomien käyttöönoton edellisissä kokouksissaan. Jan kertoi teknisen ryhmän kokouksessa käydystä keskustelusta peruutussanomien käyttöönoton aikataulusta ja prosessin aikarajoista. Tekninen ryhmä ehdotti, että uusien sanomien käyttöönotto tapahtuisi Kehitysryhmä vahvisti tämän aikataulun. Prosessin aikarajoista käytiin pitkä keskustelu, koska Jan kertoi, että teknisen ryhmän mielestä ohjeeseen lisätty prosessin läpivieminen ilman viivytyksiä niin pian kuin mahdollista ei ole tarpeeksi tarkasti määritelty. Toisaalta myös tiukat sanomakohtaiset aikarajat aiheuttaisivat tässä prosessissa ongelmia. Kehitysryhmässä muistutettiin, että verkon rooli on myös ylläpitää markkinapaikkaa ja edistää markkinoiden toimivuutta, joten peruutussanomat on välitettävä eteenpäin välittömästi. Päätettiin, että peruuttavan myyjän tulee lähettää Z03[C]- peruutussanoma viimeistään toimituksen alkua edeltävänä päivänä. Tätä myöhemmin tulleen sanoman verkkoyhtiö voi kuitata negatiivisella APERAK-kuittauksella. Vaikka vanha myyjä saisikin peruutusilmoituksen hieman (1-2 päivää) toimituksen alun jälkeen, tästä ei pitäisi olla haittaa, koska taseet ovat tällöin vielä auki. Valtaosa peruutuksista hoidetaan kuitenkin ajallaan.

2 2 Tekninen ryhmä ehdotti, että ohjeeseen lisättäisiin liite, jossa olisi esimerkinomaisesti selitetty prosessin viivytyksetön eteneminen ja kerrottu aikarajoista lähinnä liiketoimintaprosessin kannalta. Esimerkin tulisi selittää kaikkien intressi soveltaa prosessia oikein, eli mahdollisimman nopeasti. Markus lisää ohjeeseen uuden aikarajaesimerkki-liitteen ja muokkaa ohjetta muiltakin osin liittyen aikarajoista tehtyihin päätöksiin. Keskusteltiin myös hyvin pitkän ajan kuluttua tulevista peruutuksista. Osalle toimijoista tulee kuulemma paljon jopa kahden vuoden takaisia peruutuksia. Näissä tilanteissa asiakas on yleensä epähuomiossa maksanut laskut käyttöpaikasta, johon sopimus on alun perin tehty väärällä nimellä. Jan kertoi, että muissa Pohjoismaissa uutta myyntisopimusta tehtäessä tulee myös verkkosopimus tunnistaa, mikä pienentää mahdollisuutta väärän asiakkaan laskutukselle. Myyjävetoinen markkinamalli, jossa siirtolaskut kulkevat myyjän kautta voisi myös auttaa sekaannusten vähentämisessä. Keskusteltiin mitä ongelmalle voitaisiin tehdä, kun nämä pitkän ajan jälkeen tehtävät peruutukset johtuvat pääsääntöisesti muutamasta löyhästi toimivasta myyjästä. Radikaaleja keinoja olisivat velvoite myyjän toimiluvasta ja velvoite kirjallisesta myyntisopimuksesta. Toteutuessaan nämä keinot kuitenkin vaikeuttaisivat markkinoiden toimivuutta kaikkien toimijoiden osalta. Kirsi kertoi, että heillä ylimääräiset luennat, katkaisut ja kytkennät laskutetaan myyjältä, joka on ne toiminnallaan aiheuttanut. Toimijoilla tai etenkään asiakkailla ei aina ole selvää, mitä ongelmallisissa peruutustilanteessa tulisi tehdä. Kehitysryhmässä kannustettiin jakamaan tietoa tapauksista yhtiöiden sisällä, ainakin asiakaspalveluhenkilöstön kesken. Keskusteltiin miten toimijoiden tulee ohjeistaa asiakasta, joka havaitsee virheellisin perustein tehdyn sopimuksen ja haluaa peruuttaa sen. 1. Ensisijaisesti asiakasta tulee neuvoa tekemään reklamaatio kyseiselle virheen tehneelle myyjälle. Tämä kannattaa asiakkaan edun mukaisesti tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Asiakkaan kannattaa myös säilyttää kaikki viestit jatkoselvittelyjä varten. 2. Jos reklamaatio ei auta, eli asiakkaan yhteydenottoihin ei esimerkiksi vastata, voi asiakasta neuvoa ottamaan yhteyttä joko kuluttajaneuvontaan ( tai suoraan kuluttajavirastoon ( Kaikki asiakkaan lähettämät sähköpostit olisi hyvä saattaa samalla viranomaisille tiedoksi. ET ei voi osallistua asiakkaiden kuluttajaoikeusneuvontaan. Toimijat voivat olla Energiamarkkinavirastoon yhteydessä ja keskustella siitä, että jotakin toimijaa on hankala saada kiinni, eikä sieltä saa vastauksia sähköposteihin. EMV:n tehtävänä on selvittää, toimivatko kaikki yhtiöt sähkömarkkinalain mukaisesti. Kirsi ehdotti sanomaliikenteen testauspalveluun testitapauksen lisäämistä asiakkaan nimen tarkastamisesta. Jan kertoi, että uuden tapauksen lisääminen kyllä onnistuisi, mutta se ei kuitenkaan käytännössä välttämättä auttaisi vähentämään peruutettavien sopimusten määrää. Ehdotettiin myös EMV:n sanomaliikenteen auditointipalvelua, mutta ei uskottu EMV:n lähtevän sellaisen järjestämiseen ilman lainsäädäntöpohjaa. 5. Puuttuvien tuntitietojen arviointi Teknisen ryhmän jäsenistä muodostettu pienryhmä on talven aikana valmistellut tuntimittaussuositusta tarkentavaa ohjetta puuttuvien tuntitietojen arviointimenetelmistä. Jan kertoi teknisen ryhmän edellisessä kokouksessa käydystä keskustelusta ohjeen luonteesta. Todettiin, että ohjeen on tarkoitus olla lähinnä riittävä ohjeistus, joka antaa selkeän ja yksinkertaisen teknisen kuvauksen

3 3 arviointimenetelmistä tuntimittaussuosituksen määrittelemien reunaehtojen pohjalta. Toimijat voivat itse parhaaksi katsomallaan tavalle kehittää käyttämiään arviointimenetelmiä. Ohjeessa ei haluta puuttua kaikkiin mahdollisiin erikoistapauksiin, joten joitakin tuntimittaussuosituksen antamia reunaehtoja ei valmisteilla olevassa ohjeessa voida aukottomasti ottaa huomioon. Merkittävin näistä on lämpötilan vaikutuksen huomioiminen sähkölämmityskohteissa, minkä toteuttaminen olisi käytännössä vaikeaa jo siitä syystä, että mittaustiedonhallintajärjestelmässä, jossa laskenta tapahtuu, ei normaalisti ole tietoa sähkölämmityskohteista. Toinen asia, josta myös teknisessä ryhmässä keskusteltiin pitkää, on arvioitujen huipputuntitehojen leikkaaminen. Tuntimittaussuosituksessa sanotaan, että arviointi ei saa aiheuttaa huipputehoa. Ohjeet huippujen leikkaamisesta valmisteilla olevasta ohjeesta jo kerran poistettiin, mutta ohjeistus kuitenkin päätettiin vielä lisätä, koska tietynlaisissa sopimuksissa kuukauden huipputeho vaikuttaa olennaisesti asiakkaan laskutukseen, ja voi olla vaikea perustella miksi kuukauden huipputeho on syntynyt juuri arvioidulla ajanjaksolla. Huipputeho voi syntyä vain tapauksessa, jossa puuttuvien tietojen arviointiin käytetään interpolointi-menetelmää. Sovittiin ohjetta tarkennettavan niin, että interpoloidessa syntyviä arvoja verrataan käytettävien historiadatan viikkojen korkeimpiin arvoihin, ja mikäli arvioitujen tietojen huiput ylittävät vertailuajanjakson huipputehon, tasataan kulutusta seuraaville tunneille. Pääkytkinkohteiden käsittelystä kertova kappale päätettiin selkeyden vuoksi jakaa kahteen alakappaleeseen: Kohteet joiden tiedetään olevan pääkytkinkohteita ja kohteet, joiden ei tiedetä olevan pääkytkinkohteita. Tekninen ryhmä toivoi, että myös tuntimittaustyöryhmä hyväksyy ohjeen ennen sen julkaisua. Varsinainen hyväksyntä tulee kehitysryhmältä, sillä ohje ei ole virallinen menettelytapaohje, jolle tarvittaisiin valiokuntien ja toimikuntien hyväksyntää. Sovittiin, että ohje voidaan ainakin lähettää tuntimittaustyöryhmän kommentoitavaksi. Ohjeeseen tulee vielä kirjata mitä poikkeavuuksia ohjeessa on alkuperäiseen tuntimittaissuositukseen nähden. Markus tekee sovitut muutokset ohjeluonnokseen, jonka jälkeen pienryhmä käsittelee vielä luonnoksen avoimia kohtia ja viimeistelee ohjeen tuntimittaustyöryhmän ja kehitysryhmän kommentoitavaksi/hyväksyttäväksi. 6. Pohjoismaisten vähittäismarkkinat tilannekatsaus Riina kertoi NordREG:n alaisen kehityshankkeen taustasta ja organisaatiorakenteesta. Lokakuussa 2010 pohjoismainen ministerineuvosto antoi tuen suunnittelutyön jatkamiselle ja marraskuussa myös pääministerit ilmaisivat tahtotilansa yhteisistä vähittäismarkkinoista. Joulukuussa hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jonka alaisuudessa toimii viisi työryhmää. Ohjausryhmän varsinaisina jäseninä toimivat regulaattorien edustajat, jonka lisäksi mukana on tarkkailujäseninä toimialajärjestöjen ja kantaverkkoyhtiöiden edustajat. Riina Heinimäki on ET:n edustaja hankkeen ohjausryhmässä. Työryhmät koostuvat kahdesta eri osasta. Niin kutsutut drafting teamit, joihin kuuluvat regulaattorien edustajat ja palkatut konsultit, vastavat raporttien valmistelusta ja työryhmän aikataulun pitämisestä. Input teamit koostuvat pääosin toimijoiden asiantuntijoista, joita tulisi pääsääntöisesti olla jokaisessa työryhmässä kolme jokaisesta hankkeessa mukana olevasta maasta. Input teamit antavat ehdotuksia ja palautetta drafting teameille. Toistaiseksi vain kaksi viidestä työryhmästä(markkinamalli ja Asiakkaan asema) on käynnistänyt työnsä. Loput kolme työryhmää (Liiketoimintaprosessit/tiedonvaihto, Verkkotariffit ja Mittaus) käynnistävät työnsä myöhemmin keväällä. Muiden työryhmien työ riippuu hyvin paljon Markkinamalli-työryhmän tekemistä päätöksistä, joten ennen tämän ryhmän ensimmäistä raporttia eivät muut ryhmät juurikaan pysty

4 4 työtään aloittamaan. Kehitysryhmän jäsenistä Minna ja Markus ovat Liiketoimintaprosessit/tiedonvaihto-työryhmässä. Kyseisessä ryhmässä olisi vielä yksi paikka vapaan. Jan kertoi olevansa halukas osallistumaan työryhmään. Riina lupasi selvittää asiaa. Myös verkkotariffit-työryhmässä on vapaita paikkoja. Kaikissa työryhmissä pyritään aina pääsemään yksimielisyyteen käsiteltävistä asioista. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, siirretään asia ohjausryhmän päätettäväksi. Ohjausryhmässä kuullaan tarkkailijajäseniä, mutta päätösvalta on regulaattoreilla. Hankkeen rahoitus on järjestetty vuodelle Suomi on seuraava puheenjohtajamaa, ja rahoitus on luvattu järjestää myös ensi vuodelle. Helsingissä järjestettiin toimialalle yleinen keskustelutilaisuus pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden harmonisoinnista. Paikalla oli monipuolisesti alan eri sidosryhmien edustajia. Jan kertoi tilaisuudessa esitetystä järjestelmätoimittajan edustajan kommentista, jossa toivottiin, että myös järjestelmätoimittajat voisivat olla mukana pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehityksessä. Kommenttiin vastattiin tilaisuudessa, että ET:n tekninen ryhmä on ensisijainen foorumi, jonka kautta järjestelmätoimittajat voivat olla mukana kehitystyössä. Teknisen ryhmän edellisessä kokouksessa päätettiinkin, että tulevissa kokouksissa pohjoismaista hanketta aletaan seurata entistä tarkemmin. Tekninen ryhmä toivoi mahdollisimman paljon materiaalia käsiteltäväksi eri työryhmiltä. Keskusteltiin lopuksi pohjoismaisen kehitystyön vaikutuksesta tiedonvaihtoratkaisuihin. Tiedonvaihto on tällä hetkellä toteutettu hieman eri tavalla eri maissa. Ruotsissa on hiljattain otettu käyttöön EMIX-sanomareititin, jonka on ainakin aluksi tarkoitus toimia vain sanomien reitityksen solmupisteenä eri toimijoiden välillä. Kaikki toimijat eivät kuitenkaan ole sitoutuneet EMIX:n käyttöön. Pidemmällä aikavälillä EMIX-portaali saattaa tarjota myös muita tiedonvaihtoon liittyviä palveluja toimijoille. Tanskassa on parhaillaan kehitteillä niin kutsuttu Datahub-ratkaisu, joka sanomien välittämisen lisäksi, tulee alusta asti tarjoamaan myös kehittyneempiä palveluja toimijoille. Norjassa sanomat välitetään toimijoiden välillä ilman erillistä keskitintä, mutta käytössä on NUBIX-tietokanta, johon jakeluverkonhaltijat ovat tallentaneet tiedonvaihdon kannalta oleellisia asiakastietoja, joita myyjät voivat hakea tietokantaan tehtävillä kyselyillä. NUBIX vastaa siis hieman suomalaista käyttöpaikkarekisteriä, mutta sisältää kp-tunnuksen, osoitteen ja verkon lisäksi myös muitakin tietoja. Jan selvensi, että keskitinratkaisut eivät niinkään vähennä tiedonvälityksen volyymia, vaan parantavat tiedonvälityksen varmuutta. Älykkäisiin keskitin/hub-portaaleihin voidaan lisäksi toteuttaa uusia hyödyllisiä palveluja, jotka eivät perinteisellä point-to-point-tiedonvaihdolla olisi mahdollisia. Esimerkiksi kaikki yksittäisen sanomaprosessin osapuolet voisivat periaatteessa seurata prosessin etenemistä portaalin kautta, kun kaikki sanomat kulkevat yhden pisteen kautta. Lisäksi Jan painotti, että tiedonvaihdon harmonisoinnissa tärkeää ei ole käytetäänkö EDI- vai XML-pohjaisia sanomia, vaan sanomien tietorakenne(mitä tietoja sanomat sisältävät) sekä suurempi kokonaisuus. Todettiin, että Markus tekee parhaillaan selvitystä eri tiedonvaihtomenetelmistä. Selvityksessä tutustutaan Pohjoismaissa sekä eräissä muissa Euroopan maissa toteutettuihin menetelmiin ja pyritään vertailemaan näitä tärkeimpien ominaisuuksien osalta keskenään. 7. Menettelytapalinjaukset 2010 Käytiin nopeasti läpi Markuksen valmistelemaa luonnosta vuoden 2010 menettelytapalinjauksista. Riina kertoi, että tehdyt linjaukset on perinteisesti julkaistu EDI-käyttäjäpäivien yhteydessä ja siten myös ollut yksi luentoaihe päivillä. EDI-päivät järjestetään tänä vuonna kesäkuuta.

5 5 Sovittiin, että Riina käy vielä linjaukset läpi ja asiaan palataan uudestaan seuraavassa kokouksessa. Muutama kohta kuitenkin herätti pientä keskustelua kehitysryhmässä. Menettelyohjeissa neuvotaan, että myyntisopimus olisi hyvä tehdä avioparin molempien osapuolten nimissä. Saku kertoi, että käytännössä tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä osassa järjestelmistä asiakkaan nimi ja henkilötunnus kulkevat käsi kädessä. Todettiin, että ongelma tiedostetaan ja että toimijoiden on itse tapauskohtaisesti mietittävä ratkaisu. Otettiin myös esille, että seuraavassa teknisen ryhmän kokouksessa voitaisiin käsitellä miten kuormitusmalli 9:n käyttöönotto on sujunut. Markus lisää tämän seuraavan kokouksen asialistalle. Jan kertoi teknisen ryhmän ehdotuksesta, että otetaan käyttöön kaksi vuosittain ennalta sovittua käyttöönottopäivää, jolloin kaikki järjestelmäpäivitystä vaativat menettelytapa- ja sanomaliikenneuudistukset tehtäisiin. Tämä yhdenmukaistaisi järjestelmätoimittajien päivitysrytmiä ja myös helpottaisi uusien menettelytapojen käyttöönottoaikataulun suunnittelussa. Sopiviksi kiinteiksi päivämääriksi toimintamallimuutoksille teknisessä ryhmässä sovittiin 15. syyskuuta ja 15. maaliskuuta. Kehitysryhmässä ideaa kannatettiin, joten menettely voidaan ottaa tulevaisuudessa käyttöön. Peruutussanomien osalta kuitenkin pidättäydytään vielä aiemmin sovitussa käyttöönottopäivämäärässä. 8. EDI-käyttäjäpäivien suunnittelu Vuoden 2011 EDI-käyttäjäpäivät järjestetään Vierumäellä. Keskusteltiin aluksi päivien aikataulusta. Bussikuljetukselle Helsinki-Vantaan lentokentältä koulutuspaikalle on normaalisti ollut paljon kysyntää, joten Adato järjestänee sellaisen myös tänä vuonna. Bussi lähtee lentokentältä klo 9.00 ja on perillä Vierumäellä noin klo Avauspuheenvuoro voi siten olla Ensimmäisen päivän virallinen osuus loppuu klo ja illallinen alkaa klo Keskusteltiin pitkään perinteisten EDI-päivien ryhmätöiden uudistamisesta. Ryhmätöihin liittyen annettiin paljon palautetta edellisillä päivillä, niin positiivista kuin hieman negatiivistakin. Yleisesti ottaen ryhmätöitä ja niihin liittyvää keskustelua kollegoiden kanssa pidettiin palautteiden perusteella yhtenä EDI-päivien hyödyllisimmistä osista. Ryhmätöissä olisi silti kehitettävää. Osallistujien lähtötaso esimerkiksi vaihtelee paljon, joten ryhmiä voisi olla suunnattuna eritasoisille osallistujille. Hannele ehdotti, että aikaisempien kaikille ryhmille yhteisten kysymysten sijaan, ryhmillä voisi olla eri aiheet ja osallistujat saisivat itse valita mihin ryhmään haluavat osallistua. Ryhmät voisivat myös itse purkaa pohdintansa seuraavana päivänä. Tällaisiin ryhmiin kuitenkin tarvittaisiin aina yksi keskustelun ohjaaja, joka käytännössä tulisi kehitysryhmästä. Tarvittaessa myös teknisen ryhmän jäseniä voisi pyytää keskustelun ohjaajiksi ryhmiin. Hannelen ehdotusta pidettiin hyvänä. Ideaa kehitettiin vielä niin, että kukin ryhmä pohtisi valmiin otsikon pohjalta kolme pääasiaa, jotka pyrkivät ratkomaan. Nähtiin kuitenkin tarve myös perinteisille ryhmätöille, joissa pureskellaan erilaisia päivien aiheisiin liittyviä tilanteita. Etenkin kokemattomammille osallistujille perinteiset ryhmätyöt olisivat todennäköisesti hyödyllisempiä. Ehdotettiinkin, että järjestetään sekä perinteisiä ryhmiä että tiettyihin suppeampiin aiheisiin pureutuvia erikoisryhmiä, ja osallistujat saisivat itse päättää mihin osallistuvat. Kuhunkin erikoisryhmään otettaisiin 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Aikaisempien palautteiden perusteella ryhmien aiheita voisi olla ainakin taseselvitys, mittaus ja asiakaspalvelu. Lisäksi ehdotettiin, että erikoisryhmiin osallistuvilla tulee olla valmiiksi mietittynä 2-3 kysymystä ryhmän aiheeseen liittyen. Pia ehdotti, että perinteisissä ryhmissä aiheet/kysymykset voisivat olla aikaisempaa enemmän poikkeustapauksia, kuin sellaisia normaalitilanteita, jotka järjestelmien tulisi muutenkin hoitaa lähes automaattisesti.

6 6 Vuoden aikana käsiteltyjen asioiden ja aikaisempien päivien palautteiden pohjalta muodostettiin alustava runko EDI-päivien ohjelmalle. Päivien avauspuheenvuorossa kerrotaan kehitysryhmän tehtävistä ja EDI-päivien laajasta aihealueesta. Ensimmäisen päivän aamupäiväosuudella aihepiirinä on sähkömarkkinoiden toimivuus eri näkökulmista. Ensiksi sähkömarkkinoiden toimivuutta käsitellään kuluttajan näkökulmasta. Tämän jälkeen EMV:n edustaja esittelee sähkömarkkinoiden ja etenkin sanomaliikenteen toimivuutta viranomaisen näkökulmasta. Lounaan jälkeen esitetään vielä toimijoiden näkemys sähkömarkkinoiden koko toimintoketjusta sähkönkäytöstä laskutukseen. Iltapäivällä pureudutaan konkreettisempiin aiheisiin, eli vuoden 2010 menettelytapalinjauksiin ja peruutussanomiin. Ensimmäisen päivän päättää perinteisesti ryhmätyöt. Toinen päivä vastaavasti aloitetaan ryhmätöiden purulla. Toisen päivän luentojen aihepiiri koostuu pohjoismaisesta kehitystyöstä sekä taseselvityksestä niin pohjoismaisella kuin kansallisellakin tasolla. Aluksi esitetään NordREG:n vetämän pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehityshankkeen tila ja kerrotaan mitä kehitys tuo tullessaan. Tämän jälkeen käsitellään taseselvityksen pohjoismaista harmonisointia ja lopuksi esitetään tuoreet menettelytavat tasevirheiden korjaamiseksi. Päivät päättyvät loppupuheenvuoron ja lounaan jälkeen viimeistään klo Riina tekee EDI-päivien ohjelmaluonnoksen, jonka lähettää vielä kommentoitavaksi kehitysryhmän jäsenille. Kehitysryhmän ulkopuolisten puhujien suostumusta tulee kysyä mahdollisimman nopeasti. 9. Avoimia kysymyksiä 9.1 EDI-tutkinto 10. Muut asiat Kehitysryhmä oli saanut kysymyksen noin vuosi sitten kehitysryhmän kokouksessa viimeksi käsiteltyä ehdotusta EDI-osaaja tutkinnosta. Kysymyksessä tiedusteltiin onko kyseinen koulutusasia vielä vireillä. Kokouksessa 6/2009 tutkintoa kannatettiin ja sopivana ajankohtana pidettiin vuoden 2011 kevättä, koska 2010 keväällä järjestettiin alueelliset EDI-päivät. Koulutuksen sisällöstä on myös olemassa aikaisemmin tehty runko keväällä järjestetään kuitenkin jo alueelliset tuntimittauskoulutustilaisuudet Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Koska ET:n koulutusresurssit ovat melko rajalliset, ei EDI-osaaja tutkinnon järjestäminen ainakaan vielä tänä keväänä onnistu. Koulutus voitaisiin järjestää aikaisintaan loppusyksystä tänä vuonna. Sovittiin, että Adato Energiaan ollaan yhteydessä ja keskustellaan mahdollisuudesta järjestää koulutus. Jan totesi, että on varmasti olemassa myös muita yrityksiä, jotka voisivat koulutuksen järjestää. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta, että ET/Adato järjestää loppukokeen koulutukselle, mutta osallistujat voivat hankkia koulutuksen haluamaltaan palveluntarjoajalta tai myös opiskella tarvittavat asiat itse. Asiaan palataan myöhemmin, kun toteutusmahdollisuuksista on keskusteltu Adaton kanssa Tiedoksi: Lähetetty jäsentiedote MSCONS-yhteystiedoista ja tuntitietojen välityksestä asiakkaalle Todettiin että jäsentiedote on lähtenyt ja MSCONS-yhteystietotaulukko on ET:n nettisivuilla kaikkien toimijoiden käytettävissä. Tietoja ei vielä ole läheskään kaikkien toimijoiden osalta syötetty, mutta ajan myötä taulukon

7 7 kattavuus paranee. MSCONS-yhteystiedoista lisätään maininta menettelytapalinjauksiin ja asia otetaan esille EDI-käyttäjäpäivillä Uuden myyjän ilmoittautuminen aikarajat? Kehitysryhmän jäsenet olivat törmänneet tapauksiin, jossa verkkoyhtiö vastaanottaa sanomia myyjältä, joka ei ole ilmoittanut myynnin aloittamisesta kyseisen verkon alueella. Myyjän tulisi aina etukäteen ilmoittaa verkonhaltijalle, ennen kuin alkaa toimia kyseisellä alueella. Sanomien perillemeno on myös myyjän intressi. Linjattiin, että uuden myyjän tulisi vähintään viikkoa ennen ensimmäisen sanoman lähettämistä ilmoittaa verkkoyhtiön tiedonvaihtoon myynnin aloittamisesta. Päätettiin, että lisätään ET:n sivuille tiivis ohje Toimenpiteet uudelle myyjälle, jossa on listattuna tärkeimmät toimenpiteet, jotka uudella myyjällä tulee olla tehtynä ennen kuin tämä voi aloittaa sopimusten tekemisen asiakkaiden kanssa ja myyjävaihtoilmoitusten lähettämisen verkkoyhtiöille. Markus valmistelee ohjeluonnoksen ja asiaa käsitellään uudestaan seuraavassa kokouksessa. Ohjeen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Uuden toimijan ilmoittautuminen kantaverkkoyhtiölle, joka myöntää osapuolitunnukset - Osapuoli ilmoittaa omat PRODAT- ja MSCONS-yhteystietonsa ET:n sivuilla olevaan yhteystietotaulukkoon - Ilmoitus toiminnan aloittamisesta muille osapuolille. Ilmoitus tulee lähettää vähintään viikkoa aikaisemmin niille verkkoyhtiöille, joiden alueella on aloittamassa toimintaa. - Huolehtii sanomaliikenteen toimivuudesta. Sanomaliikenteen testauspalvelua tarjoaa Adato Energia Oy. 11. Seuraava kokous Sovittiin seuraava kokous pidettävän keskiviikkona klo Airport Congressissa.