Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 6/2013

Transkriptio

1 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen MUISTIO 1(8) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 6/2013 Aika Tiistaina klo Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51, Helsinki Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Niko Jauhiainen Elenia Oy Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Fortum Sähkönsiirto Oy Satu Vesaniemi Helsingin Energia Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Estynyt Petri Vanhamäki Leppäkosken Sähkö Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin lisäämällä kohtaan 9. seuraavat asiat: 9.1 Ryhmän jäsenten halukkuus jatkaa ryhmässä vuonna Lukemien lähettäminen tuntimittaukseen siirtymisen jälkeen 9.3 Myyjän tuotteen muuttaminen ja lukemat verkolta 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. PMVM tilannekatsaukset 4.1 Suullinen yleiskatsaus Heinimäki kertoi pohjoismaisten energiaministereiden kokoontuneen Annetussa julkilausumassa ministerit toteavat tukevansa NordREG:n jatkotyötä ja kehottivat valmistelemaan tarpeellisia kansallisia jatkotoimia niin pian kuin mahdollista. Lisäksi toimintasuunnitelmassa mainitaan olevan tärkeää, että kansallinen implementointi aloitetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pian. NordREG:n hankkeen ohjausryhmä on ilmoittanut tehneensä tarvittavan ja nyt on aika aloittaa kansallinen implementointi. Ongelmana on, että suositukset jättävät valtavasti kansallista liikkumisvaraa. TEM aikoo käynnistää selvityksen siitä, miten suositukset voidaan suomessa toimeenpanna. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa miten selvitys toteutetaan. Aktiivisin työryhmä on ollut BuP TF ja sen alaisuudessa toimiva kantaverkkoyhtiövetoinen NEG HNR-projekti. Näiden ryhmien välinen työnjako ja NEG-ryhmän mandaatti on kuitenkin ollut hieman hukassa. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(8) NordREG on työn tilaaja, mutta ei halua ottaa vastuuta suosituksesta antamalla sille NordREG:n leimaa. NordREG näkee, että kyseessä on kantaverkkoyhtiöiden tekemä suositus. Marraskuun lopussa on tulossa näiden ryhmien yhteiskokous, jossa työnjakoon pyritään saamaan selvyys. 4.2 BuP TF ja NEG Sihteeri kävi läpi BuP TF:n kommentoitavaksi julkaiseman harmonisoitua muuttoprosessia koskevan raportin. Edelliseen versioon nähden raportin rakenne on muuttunut siten, että nyt siinä on erotettu sisäänmuutto ja siihen liittyvä ulosmuutto sekä pelkkä ulosmuutto kahdeksi erilliseksi prosessiksi. Prosessit on määritelty varsin yleisellä tasolla siten, että niistä on lueteltu eri vaiheet lähinnä tarvittavien sanomien mukaan jaoteltuna. Sanomien tietosisällöstä on kussakin vaiheessa mainittu joitakin tarvittavia tietoja, mutta lista ei ole kattava. Aikarajat prosessin sisällä on määritelty osittain. Varsinaisten prosessien määrittelyissä ei ole menty yksityiskohtiin, mutta raportin liitteenä on toimialan laatima yksityiskohtainen listaus muuttoprosessiin liittyvistä erilaisista erikoistilanteista. Valitettavasti raportissa todetaan, että tämä varsin hyödyllinen liite ei ole osa NordREG:n suositusta. Lisäksi ongelmana raportissa on, että prosesseihin on kirjattu huomattavan paljon poikkeuksia koskien lähinnä Tanskaa, jonka vähittäismarkkinamalli ja siten prosessit eroavat muista Pohjoismaista melkoisesti. Poikkeukset epäilemättä vähentävät harmonisoinnin tavoitetasoa ja saavutettavia hyötyjä. Raporttiluonnoksesta myös puuttuu selkeät kuvat prosesseista, mikä vaikeuttaa prosessien ymmärtämistä. Keskusteltiin muuttoprosessia koskevasta raporttiluonnoksesta ja sihteeri kirjasi ylös raporttia koskevat kommentit NordREG:lle lähetettäväksi yhdessä muiden ET:n kommenttien kanssa. Sihteeri kertoi, että NEG-ryhmä on jatkanut sanomaprosessien sekä niihin liittyvien teknisten määrittelyjen tekemistä. Ryhmä on nyt kokoontunut kolme kertaa. Edellisen kokouksen jälkeen ryhmän sihteeri kasasi jälleen listan avoimista kysymyksistä kansallisissa ryhmissä pohdittavaksi. Käytiin kehitysryhmässä läpi kysymykset. Ryhmässä on keskusteltu tuleeko kulutukselle ja tuotannolle olla omat käyttöpaikkansa, vaikka ne sijaitsisivatkin fyysisesti samassa kohteessa. Tanskalainen jakeluverkonhaltijan edustaja vastusti voimakkaasti kahden käyttöpaikan perustamista, mutta muuten NEGryhmässä nähtiin erillisten käyttöpaikkojen olevan tavoiteltavaa. Myös kehitysryhmä totesi, että kulutukselle ja tuotannolle on oltava erilliset käyttöpaikat, eikä pelkästään tilanteessa, jossa kulutuksella ja tuotannolla on eri tasevastaavansa, kuten kysymyksessä todettiin, vaan myös silloin kun tasevastaavat ovat samat. Yhtenä NEG-ryhmän tehtävänä on määritellä kuittauskäytännöt pohjoismaisille prosesseille. Ryhmän tämän hetkinen ehdotus on toteuttaa kuittaukset samalla tavalla kuin NBS-tiedonvaihdossa on suunniteltu. Positiivisia syntaksitason kuittauksia mallissa ei lähetettäisi ollenkaan. Asynkronisessa tiedonvaihdossa (esim. FTP ja SMTP) negatiivinen kuittaus lähetettäisiin aina samalla syykoodilla ja tarkempi virheen kuvaus olisi määrämuotoisena tekstinä. Tämä sen takia, että virheitä ei kuitenkaan pystytä normaalisti käsittelemään automaattisesti, joten tekstikuvaus virheestä on informatiivisempi. Liiketoimintatason kuittaukset riippuisivat prosessista siten, että kaksisuuntaisissa prosesseissa (sanomaketju palaa alkuperäiselle käynnistäjälle) ei jokaista sanomaa erikseen kuitattaisi, vaan prosessi itsessään hoitaa kuittauksen. Yhdensuuntaisissa prosesseissa olisi käytössä erilliset liiketoimintatason kuittaussanomat. Kehitysryhmä oli huolissaan kuittausten karsimisesta, Tulisi hyvin tarkkaan miettiä mistä kuittauksista voidaan luopua. Esimerkiksi positiiviset kuittaukset ovat hyödyllisiä lokitietojen tallentamiseen mahdollisia jälkikäteisiä selvittelyjä varten. Virheiden kuvaukset tekstinä kehitysryhmä näki

3 5. NBS tiedonvaihto 3(8) hyvänä ratkaisuna. Liiketoimintatason kuittauksista kehitysryhmä totesi, että tarvittaisiin ensin kunnolliset prosessikaaviot, jotta voidaan ottaa kantaa näihin kuittauksiin. Nykyistä hienojakoisemmasta osoiterakenteesta ryhmässä on puhuttu aikaisemminkin. Tällä kertaa kysymys koskee useamman osoitetiedon (esim. käyttöpaikan osoite, asiakkaan osoite, laskutusosoite) välittämistä sanomassa, mikäli osoitteet ovat samat. Kehitysryhmä näki, että osoitteet voidaan välittää, vaikka ovat samat. Näin ei tarvita logiikkaa, joka tarkistaisi osoitteita. Lisäksi kehitysryhmä näki, että osoiterakenteessa on hyvä olla mukana vapaatekstikenttä, johon voi lisätä esimerkiksi tarkennuksen osoitteesta. Kehitysryhmä ei nähnyt tarpeelliseksi jakaa asiakkaan nimeä kolmeen eri kenttään (etunimi, toiset nimet, sukunimi). Sanomaprosessin käynnistämistä edeltämä käyttöpaikkanumeron selvittäminen on tällä hetkellä toteutettu eri Pohjoismaissa hyvin eri tavoin. Kehitysryhmä näki kansalliset rekisterit / portaalit parhaana vaihtoehtona toteuttaa ominaisuus. Sopimuksettomassa tilanteessa vastuu käyttöpaikasta vaihtelee eri maissa. Tanskassa toimitusvelvollinen myyjä vastaa kulutetusta energiasta ja muissa maissa verkkoyhtiö vastaa. Kehitysryhmä oli yhtä mieltä, että verkon tulisi vastata käyttöpaikasta ja sen katkaisusta, jos siellä ei ole asiakasta. Ryhmässä on puhuttu mahdollisesta asiakkaiden määrästä sopimuksessa. Suomessa sopimuksen voi tällä hetkellä tehdä usealle nimelle, Tanskassa vielä toistaiseksi kahdelle nimelle ja Ruotsissa ja Norjassa vain yhdelle nimelle. Suomessa kaikkien käyttöpaikalla asuvien nimissä tehtävä sopimus on koettu hyödylliseksi perintätilanteissa. Muissa maissa nähdään selkeimpänä ratkaisuna sopimuksen tekemisen aina vain yhdelle nimelle eikä nähdä sähköyhtiön tehtäväksi huolehtia käyttöpaikalla asuvien henkilöiden tasapuolisesta kohtelusta. Kehitysryhmän kanta on, että sopimukset tulisi voida tehdä kaikkien käyttöpaikalla asuvien täysi-ikäisten nimiin. Keskusteltiin yleisesti tiedon laadusta. Esimerkiksi Tanskan hubissa toimijoiden syöttämä heikkolaatuinen masterdata on ollut suurin yksittäinen ongelma. Todettiin, että tiedon laatua kannattaisi mahdollisesti jo ennalta pyrkiä parantamaan, jotta Suomessa ei tulevaisuudessa olla samassa tilanteessa. Yksi keino laadun parantamisessa on yhtiöiden järjestelmissä olevien osoitetietojen muokkaaminen nykyistä rakenteellisemmaksi, mikä olisi iso työ, mutta todennäköisesti palkitsisi seuraavia askelia markkinoiden kehityksessä otettaessa. Toisaalta, jos PMVM-hanke muuten lässähtää, niin pelkästään osoite- ja nimirakenteita ei kannata lähteä harmonisoimaan. Ensimmäinen NBS messaging forumin kokous järjestettiin Sihteeri kävi läpi kokouksessa käsiteltyjä asioita. Hankkeen yleiskatsauksen jälkeen kokouksessa esiteltiin vaihtoehtoisia tiedonvaihtoprotokollia NBS:n edellyttämän tiedonvaihdon toteuttamiseksi. Suomessa käytössä olevan FTP:n sekä Ruotsissa ja Norjassa käytössä olevan SMTP:n todettiin olevan puutteellinen tietoturvan, autentikoinnin ja tiedon pakkaamisen suhteen. Kolmantena vaihtoehtona esiteltiin MADES, joka on ENTSO- E:lle kehitetty standardi tiedonvaihdon toteuttamiseksi kantaverkkoyhtiöiden ja toimijoiden välillä sekä kantaverkkoyhtiöiden välillä kansainvälisesti. NBS:n tiedonvaihtoprotokollasta ei vielä ole päätöstä, mutta MADES tuotiin kokouksessa esille sopivimpana vaihtoehtona, sillä sen todettiin täyttävän edellä mainitut FTP:n ja SMTP:n puutteet sekä mm. sen käyttöön tarvittavan ohjelmiston olevan kantaverkkoyhtiön asiakkaille saatavissa ilmaiseksi. Standardin käytön vaikutukset vaativat kuitenkin vielä lisäselvitystä ennen kuin voidaan ottaa kantaa sen tavoiteltavuudesta.

4 4(8) NBS messaging forum kokouksessa käsiteltiin BRS-raporttiin kansallisesti saatuja kommentteja. Kaikkia kommentteja ei ehditty käymään läpi kokouksessa, mutta Suomen osalta kerätyt kommentit toimitettiin hankkeelle jälkikäteen kirjallisena. Sihteeri esitteli kehitysryhmälle keskeisimmät kommentit, joista forumin kokouksessa keskusteltiin. Ruotsi ja Norja pitivät taseikkunan pituudeksi esitettyä 13 päivää liian pitkänä ja Suomi taas liian lyhyenä. Kokouksessa todettiin, että lopulta taseikkunan pituudesta päättävät regulaattorit NBS-hankkeen tekemän ehdotuksen pohjalta. Asia ei varsinaisesti koske messaging forumia. BRS-raportissa on kuvattu vain kolme aikasarjatiedon laatua kuvaavaa statusta (mitattu, arvioitu, epävarma), mutta Suomesta kommentoitiin, että statuksia todennäköisesti tarvitaan näitä enemmän. NBS-hankkeesta todettiin, että statusten määrää ei ole vielä pohdittu kovin syvällisesti ja asian selvittämistä jatketaan. BRS-raportin seuraavaan versioon statusvalikoimaa voidaan jo päivittää. NBS-tiedonvaihtoon esitetään kuittausmenettelyä, jossa käytössä ei olisi lainkaan positiivisia syntaksitason kuittauksia. Negatiivisille kuittauksille ei esitetä erillisiä syykoodeja vaan syyn ilmaisuun käytetään ennalta määriteltyjä määrämuotoisia tekstejä. Lisäksi kuittausmenettelyksi esitettään, että kuittaukset koskisivat aina koko sanomaa, jolloin sanoman sisältöä ei voisi osittain hyväksyä. Taustalla on ajatus, ettei aikakriittisissä prosesseissa tietoa lähetettäisi kovin suurina tiedostoina, vaan mieluummin pienempiin yksiköihin pilkottuna, jolloin myös negatiivinen kuittaus koskisi pienempää määrää tietoa. Todettiin, että kuittausmenettelyt tulee harkita tarkkaan, jotta prosessi on tehokas ja aina voidaan varmistaa tiedon perillemeno. Käyttöpaikkatunnusten osalta NBS:n edustaja kertoivat forumin kokouksessa, ettei tunnuksia tarvitse väkisin muuttaa minkään kansainvälisen standardin mukaiseksi, mikäli käytettävät käyttöpaikkatunnukset ovat uniikkeja ja sopivat niille varattuun sanomakenttään. Suomen käyttöpaikkatunnukset ovat uniikkeja, jos otetaan huomioon koko tunnus, eli FI_VERKKO_KÄYTTÖPAIKKANUMERO. Näin ollen käyttöpaikkatunnusten muuttaminen ei siis olisi välttämätöntä. Myös osapuolitunnusten osalta voi olla mahdollista säilyttää nykyiset kansalliset tunnukset, mutta mikäli SR tarvitsee harmonisoidun mallin osapuolitunnuksille, olisi toivottavaa, jos se voitaisiin toteuttaa ainakin siirtymäajan puitteissa muunnospalveluna. Forumin kokouksessa tuotiin esille kysymys välitettävien tuntitietojen tarkkuudesta. Ruotsalainen toimialan edustaja ehdotti kolmen desimaalin tarkkuutta ja norjalainen totesi heillä välitettävän tällä hetkellä tietoja ainoastaan kokonaisten kwh:n tarkkuudella. Sihteeri totesi kertoneensa kokouksessa, että Suomessa on päädytty 10 Wh tarkkuuteen. On tärkeää huomata, että tarkkuuksista puhuttaessa ei voida käyttää pelkästään desimaaleja, vaan on parempi käyttää absoluuttisia arvoja, kuten 10 Wh. NBShanke ei ole vielä päättänyt tarkkuusvaatimuksia tiedoille, mutta tähän tulee ehdotus myöhemmin. Myös pientuotannon käsittely on NBS-hankkeessa vielä pohdinnassa. Todettiin, että mikäli pientuotanto on mukana kulutustaseessa, tulisi sanomissa voida valita etumerkit. Tasevastaavatieto on BRS-raportissa mukana useissa sanomissa. Kokouksessa kommentoitiin, ettei verkkoyhtiöllä käytännössä ole tätä tietoa järjestelmässään ja vastuu kyseisen tiedon ylläpitämisestä on handbookluonnoksessa merkattu tasevastaaville. Kommentti luvattiin ottaa huomioon ja käydä sanomat käydään vielä uudelleen läpi tasevastaavatiedon osalta BRSraportin seuraavaan versioon. Kommenteissa toivottiin esimerkkisanomia sekä yleisesti selkeyttä ja helppolukuisuutta sanomamäärittelyä koskevaan raporttiin. NBS-hanke on luvannut valmistella esimerkkisanomia ja lisätä tekstiä raporttiin.

5 5(8) Toivottiin hankkeelle myös yksityiskohtaisempaa implementointisuunnitelmaa, jossa olisi kuvattu mm. tiedottaminen, testaus, ongelmatilanteiden hallinta. NBS-hanke järjestää vielä ainakin toisen NBS messaging forumin kokouksen, todennäköisesti tammikuussa. Tarvittaessa kokouksia voidaan järjestää vielä tämän jälkeenkin. NBS-hanke käsittelee parhaillaan saadut kommentit ja tekee listan avoimista kysymyksistä kansallisille taustaryhmille sekä päivittää BRS-dokumenttia kommenttien pohjalta. 6. SVT palaute + tarkennettavat tenttikysymykset Keskusteltiin syksyn SVT:n onnistumisesta ja saadusta palautteesta. Jälleen runsaana saadusta palautteesta havaittiin, että koulutukseen osallistuu henkilöitä eri tehtävistä ja eri kokemuksella, eikä kaikkien tarpeita voida täysin toteuttaa. Yksi selkeä havainto palautteesta kuitenkin on, että osallistujat toivovat välttämään lyhenteitä tai ainakin avaamaan ne esitysten alussa. Sovittiin, että tulevissa tutkinnoissa materiaaliin lisätään lyhenneluettelo siellä jo olevan sanomalistauksen tapaan. Toinen selkeä toive oli esitys laskutukseen ja laskun sisältöön liittyen. Tämä sovittiin otettavan mukaan seuraavan tutkinnon ohjelmaan. Keskusteltiin myös olemassa olevan ohjelman aikataulun uudelleen tarkastelusta. Tutkinnon ensimmäisen päivän ohjelma on ollut varsin tiukka ja esityksiä paljon, joten ehdotettiin, että eri sidostahojen esittelyt tiivistettäisiin yhteen koottuun esitykseen. Toisaalta näitä esityksiä on palautteessa myös kehuttu. Asiaa mietitään ensi syksyn ohjelmaa kehitettäessä. Ensi syksyn SVT:n ajankohdiksi Adato on ehdottanut 1. osa ja 2. osa Tämä aikataulu hyväksyttiin. Myös koulutuksen paikkaa tullaan vaihtamaan, joskin vastaisuudessakin pysytään Helsingin keskustan alueella. Käytiin lisäksi läpi ja korjattiin muutama tenttikysymyspoolista nostettu kysymys, joiden havaittiin kaipaavan tarkennusta. 7. Fingridin tiedonvaihtopalvelut ja hub-selvitys Arffman kertoi Fingridin suunnitelmista tiedonvaihtopalvelun pystyttämisessä sekä hub-selvityksen tekemisessä. Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan syyskuun alusta, jolloin vastuu sähkömarkkinoiden ja taseselvityksen tiedonvaihdon kehittämisestä siirtyi kantaverkkoyhtiön vastuulle. Kehitysvastuu jakaantuu aluksi tiedonvaihtopalvelun käynnistämiseen ja hub-selvitykseen. Lisäksi Fingrid tulee olemaan nykyistä enemmän mukana tiedonvaihdon kansainvälisessä kehityksessä ja standardoinnissa sekä pohjoismaisissa tiedonvaihtoa koskevissa hankkeissa, kuten pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden ja NBS:n sanomamäärittelyjen tekemisessä. Fingrid tulkitsee, että uusi sähkömarkkinalaki ei anna kantaverkkoyhtiölle vastuuta fyysisestä sanomaliikenteen välittämisestä tai keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun implementoinnista. Tiedonvaihtopalvelun osalta Fingrid on parhaillaan laatimassa palvelusopimusta, joka tullaan sitomaan Fingridin ja kaikkien tiedonvaihtoa tarvitsevien osapuolien, eli sähkönmyyjien, verkkoyhtiöiden, tasevastaavien sekä sähköpörssin välillä. Ennen sopimusten sitomista EMV:n tulee hyväksyä sopimus. Sopimuksen nojalla Fingrid tarjoaa toimijoille tietyt tiedonvaihtoon liittyvät palvelut ja kerää sitä vastaan palvelumaksun. Palveluihin kuuluvat kehityksen lisäksi neuvonta, testauspalvelu, monitorointi sekä käyttöpaikka- ja osapuolirekisterit. Kaikkia näitä palveluita on tarkoitus kehittää nykyisestään, eikä vain siirtää olemassa olevia palveluita Fingridille. Palveluiden kehittämistä koskien tullaan tekemään kyselyitä ja haastatteluita. Esimerkiksi testauspalvelusta tulee nykyistä kattavampi ja aktiivisempi ja järjestelmätoimittajan tekemä järjestelmän sertifiointi pidetään erillään toimijoiden tekemästä testauksesta. Neuvontapalvelua koskien perustetaan tiedonvaihdon referenssiryhmä, jossa on jäseninä laaja kirjo sidosryhmien edustajia. Tiedonvaihdon monitoroinnissa ilmenneiden ongelmatapausten ratkaisemisessa Fingrid voi olla yhteydessä EMV:oon, jolla on uuden lain myötä entistä paremmat mahdollisuudet puuttua ongelmiin. Toki myös jatkossa tarvitaan avointa toimijoiden välistä keskustelua ongelmien ratkaisemiseksi. Suoraan yksittäistapauksiin Fingrid ei aio tai pysty jatkossakaan puuttumaan. Arffman kertoi, että Data-hub selvitys käynnistyy ensi vuoden alusta. Selvitys tehdään kahdessa osassa siten, että ensimmäisestä osasta julkaistaan väliraportti kevään

6 6(8) aikana ja toisen osan jälkeen loppuraportti syksyllä. Ensimmäisessä osassa kartoitetaan tiedonvaihdon, liiketoimintaprosessien, taseselvityksen, asiakkaiden tarpeiden jne. osalta nykytila sekä hahmotellaan markkinakehityksestä johtuvia tulevaisuuden tarpeita tiedonvaihdolle. Lisäksi selvitetään hub-kehitys tietyissä muissa maissa tavoitteena oppia niistä ja varmistaa yhteensopivuus. Selvityksen ensimmäinen osa tehdään pääosin haastatteluilla. Toisen osan tarkoitus on laatia ratkaisuehdotus tulevaisuuden tiedonvaihtomallista. Tämä sisältää mm. teknisten reunaehtojen, kustannusten, kehitystarpeiden, roolien ja vastuiden sekä organisoinnin punnitsemisen. Selvitys ei tule ottamaan kantaa laskutusmalliin, vaan asiaa tutkitaan puhtaasti tiedonvaihdon kehittämisen näkökulmasta. Aikaan saatu ratkaisuehdotus tullaan esittämään ministeriölle, joka päättää asian eteenpäin viemisestä. Hubselvitykseen liittyen tullaan kokoamaan Fingridin projektiryhmän tueksi kaksi sidostahoista koostuvaa ryhmää, intensiivisesti työskentelevä core-ryhmä sekä harvemmin kokoontuva referenssiryhmä. 8. Avoimet kysymykset 8.1 Järjestelmäpäivitystä edellyttävien muutosten käyttöönottoajankohtien muutos Tietojärjestelmätoimittajalta tuli kehitysryhmälle toive koskien järjestelmäpäivitystä edellyttävien muutosten käyttöönottoaikoja. Nyt on sovittuna muutosajankohdiksi ja Nämä päivämäärät ja varsinkin 15.9 ovat kuitenkin osoittautuneet toimittajille hankaliksi, sillä jotta muutos saadaan mennessä käyttöön, niin järjestelmän päivitys pitäisi tehdä joko elo-syyskuun vaihteessa. Tämä puolestaan tarkoittaa, että uusi versio pitäisi testata heinä-elokuussa, jotta toimittajalle jää aikaa korjata mahdolliset ongelmat. Tällöin järjestelmätoimittajan pitäisi tehdä tehdastestit kesä-heinäkuussa, joka menee pahasti lomakauden päälle. Paremmiksi päiviksi on ehdotettu ja Kehitysryhmä hyväksyi ehdotetut päivät. Sihteeri päivittää tämän osalta vähittäismarkkinoiden roadmappia. 8.2 Kuinka aikaisin muuton voi ilmoittaa? Kehitysryhmä oli saanut kysymyksen koskien muuton aikarajoja. Menettelyohjeissa ei ole määritelty aikarajaa sille kuinka aikaisin muuttoilmoituksen voi lähettää. Kehitysryhmä totesi, että sanomaliikenneasetuksen toisen luvun kolmannessa pykälässä mainittu aikaraja avoimen toimituksen alkamista tai päättymistä koskevan ilmoituksen aikaisimmasta mahdollisesta lähettämisestä pätee myös muutoille. Näin ollen muuttoilmoituksen voi lähettää aikaisintaan kolme kuukautta ennen muuttoa. Sihteeri tarkistaa menettelyohjeet tältä osin ja tarvittaessa lisää aikarajan. 8.3 Milloin peruutussanoma on myöhästynyt? Siirrettiin tämän kohdan käsittely kokousajan loppumisen takia seuraavaan kokoukseen. 8.4 Sisäänmuutto kahdella nimellä ja yhdellä hetulla Palattiin tähän jo edellisessä kokouksessa käsiteltyyn asiaan, jossa myyjä lähettää asiakkaan ilmoituksen mukaan sisäänmuuttosanoman verkolle kahdella nimellä ja yhdellä hetulla. Verkko kuitenkin yleensä edellyttää molemmista asiakkaista henkilötunnusta sopimuksen tekemiseksi molempien nimii, joten tarvitaan linjaus miten kyseisessä tilanteessa tulisi toimia. Nyt kehitysryhmä linjasi, että tällaisessa tilanteessa verkon on oltava yhteydessä myyjään, että se tarvitsee toisen hetun. Tällöin myyjän tulee olla yhteydessä asiakkaaseen, jolta pyytää hetun. Mikäli asiakas ei hetua halua antaa, niin asiakkaan kanssa sovitaan, että sopimus tulee vain sen yhden asiakkaan nimiin, jonka hetu on annettu. Näin turvataan asiakkaan asema, eli sopimusta ei suoraan voi jättää tekemättä molempien ilmoitettujen

7 7(8) asiakkaiden nimiin, vaan asiasta on sovittava asiakaan kanssa, jolla oikeus päättää tehdäänkö sopimuksesta yhteisvastuullinen vai ei. Todettiin kuitenkin, että jos nimet ovat sanomassa yhdessä kentässä esim. muodossa Herra ja Rouva Sukunimi ja sanomassa vain yksi hetu, niin tilanne ei välttämättä jää kiinni, jolloin ei osata pyytää toista hetua. Tällöin sopimus kuitenkin syntyy molempien nimiin. Verkonhaltijan vastuulla on pyytää toinen hetu, eikä pyytämättä jättäminen ole tässäkään tilanteessa hyväksyttävä syy olla tekemättä sopimusta molemmille ilmoitetuille nimille. Sihteeri korjaa 2012 menettelytapalinjauksissa olevan asiaa käsittelevän linjauksen. Sovittiin, että kehitysryhmän edustajat miettivät yhtiöidensä sisällä miten suuria toimia vaatisi mahdollinen tulevaisuuden linjaus, että aina kaksi nimeä ja kaksi hetua olisivat omissa kentissään. Käytännössä tämä tarkoittaisi järjestelmien siivoamista nimien osalta. Ryhmän jäsenten tulee myös pohtia milloin mahdollisesti voitaisiin siirtyä pakolliseen kahden nimikentän malliin? 8.5 Pientuotannon kuormitusmalli Kehitysryhmä sai kysymyksen koskien kuormitusmallin määrittelemistä pientuotantokohteille, sillä osa järjestelmistä edellyttää kuormitusmallia kaikilta kohteilta. Keskusteltiin yleisesti pientuotantoa koskevien ilmoitusten tekemisestä PRODAT-sanomilla. Nykyisin jo kulkee pientuotantoa koskevia ilmoituksia sanomilla, vaikka on linjattu, että näin ei tule tehdä. Tiedot sinänsä menevät sanomilla täysin oikein, mutta jos ilmoitusten tekeminen sanomilla sallitaan, niin varmasti herää paljon kysymyksiä siitä, mitä sanomia voidaan lähettää ja mitä mihinkin kenttään tulisi laittaa. Sovittiin, että palataan seuraavassa kokouksessa tarkemmin pientuotannon sanomaliikennettä koskevan kysymyksen pariin. Ehdotettiin myös, että pientuotantoa koskevat yhteystiedot lisättäisiin yhteystietotaulukkoon. Todettiin, että yhteystietotaulukon ylläpito ja kehittäminen on siirtymässä Fingridille, joten Arffman lupasi ottaa asiasta kopin. 8.6 Ulosmuutto ja sisäänmuutto eri ajankohtina Keskusteltiin alla kuvatusta tilanteesta, jossa käyttöpaikalle tapahtuu ensin sisäänmuutto ja vanhan asiakkaan ulosmuuttoilmoitus saadaan vasta uuden asiakkaan sopimuksen jo alettua. Asiakas X soittaa myyjälle ja tekee uuden myyntisopimuksen alkaen uuteen asuntoonsa. Samassa asiakas ilmoittaa, että hänen sopimuksensa edellisessä asunnossa pitää päättää päivälle. Myyjällä ei ole myyntisopimusta tähän edelliseen asuntoon. Edellisen asunnon käyttöpaikan verkonhaltijalle lähetetään Z08[14] sanoman päivälle. Tässä välissä tähän asuntoon on jo tehty uusi sopimus alkaen asiakkaalle Y ja asiakkaan X sopimus on päätetty päivälle. Verkonhaltija vastaanottaa Z08[14] sanoman , jossa poismuuttopäivä Sanomassa ei välity asiakkaan nimi. Verkonhaltija päättää sopimuksen käyttöpaikalta (uudelta asiakkaalta Y) päivälle ja katkaisee sähköt. Uusi asiakas Y ottaa verkonhaltijaan yhteyttä ja ihmettelee sähköjen katkaisua. Verkko kytkee sähköt takaisin päälle. Kehitysryhmä totesi, että ongelmaan toisi helpotusta, mikäli Z08[14]- sanomassa välitettäisiin poismuuttavan asiakkaan nimi. Tällöin verkkoyhtiö voisi tarkastaa täsmääkö nimi käyttöpaikan sen hetkisen sopimusosapuolen kanssa ja jos ei täsmää, niin asia tulisi selvittää. Toisaalta nimen tarkastus automaattisesti on ongelmallista saman nimen

8 8(8) mahdollisista erilaisista kirjoitusmuodoista johtuen, joten manuaaliseen käsittelyyn nousisi paljon muitakin tapauksia, kuin vain ne, joita oikeasti täytyisi selvittää. Ehdotettiin myös kokonaan uuden syykoodin (esim. Z08[15]) käyttöönottoa tilanteeseen, jossa uusi myyjä ilmoittaa asiakkaan poismuuton, kun uusi myyjä ei ole ollut asiakkaan edellisen käyttöpaikan myyjänä. Tällöin nämä tapaukset voitaisiin ottaa nimentarkastukseen tai manuaalikäsittelyyn ja muut tapaukset hoitaa edelleen automaattisesti Z08[14]-sanomalla. Tämä ehdotus sai kehitysryhmässä myös kannatusta. Sovittiin, että lähetetään nämä vaihtoehtoiset ratkaisuehdotukset tekniselle ryhmälle arvioitavaksi, joka miettii miten suuria muutoksia ne edellyttäisivät ja mikä olisi mahdollinen toteutusaikataulu. 8.7 Sopimuksen päättymishetken lypsäminen toistuvilla Z03-sanomilla 9. Muut asiat Siirrettiin tämän kohdan käsittely kokousajan loppumisen takia seuraavaan kokoukseen. 9.1 Ryhmän jäsenten halukkuus jatkaa ryhmässä vuonna 2014 Tiedusteltiin kehitysryhmän jäseniltä halukkuutta jatkaa ryhmässä myös tulevana vuonna. Kaikki paikalla olleet ryhmän jäsenet ilmoittivat halukkuudestaan jatkaa. Sähkökauppavaliokunta vahvistaa kehitysryhmän kokoonpanon seuraavassa kokouksessaan joulukuussa. 9.2 Lukemien lähettäminen tuntimittaukseen siirtymisen jälkeen Keskusteltiin mitkä ovat käytännöt lukemien lähettämisessä PRODATsanomilla tuntitietojen välityksen aloittamisen jälkeen. Ongelmia on syntynyt, kun myyjä on laskuttanut lukemien perusteella eri rytmillä kuin verkkoyhtiö. Todettiin, että mikäli verkko laskuttaa lähettämällään lukemalla, tulee se lähettää syykoodilla 5 (eli PRODAT Z11[5]-sanomalla) ja mikäli ei laskuta, lähetetään se välilukemana syykoodilla Myyjän tuotteen muuttaminen ja lukemat verkolta 10. Seuraava kokous Keskusteltiin miten myyjän tuotteen vaihtamisesta tulee ilmoittaa. Todettiin, että asiasta on jo aikaisemmin (2008/2009) linjattu kehitysryhmässä, jolloin linjattiin seuraavaa: Kun myyjä tekee asiakkaan sopimukseen sopimuksen aikaisen tuotteenvaihdon, myyjä ilmoittaa muutoksesta tarvittaessa (tarvitaan mittarinlukemia tai sopimustunnus muuttuu) verkonhaltijalle sähköpostitse. Sopimuksen aikaisessa tuotteen vaihdossa on yleensä kyse asiakkaan tahdosta riippumaton tuotteen vaihto, eli myyjä muuttaa tuotteitaan ilman, että se varsinaisesti vaikuttaa asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen. Kun asiakkaan nykyinen myyjä tekee asiakkaan kanssa uuden sopimuksen esim. kilpailutuksen seurauksena, tulee käyttää normaalia myyjänvaihtomenettelyä. Uudesta sopimuksesta ilmoitetaan siis aina menettelyohjeiden mukaisesti sanomitse ja tuotteen vaihdosta sähköpostitse Seuraava kokous pidetään to klo ET:n toimistolla.