HENKILÖSTÖRAPORTTI MHS 2/ As nro 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖRAPORTTI MHS 2/2014 2013 As nro 18"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 213 MHS 2/214 As nro 18

2 Ulkoasu: Milla Aalto Valokuva: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu (pdf) Helsinki 214 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 24 Helsinki Finland uudenmaanliitto.fi

3 SISÄLLYS 1 Johdanto 1 2 Liiton organisaatio Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet 5 4 Työajan jakautuminen 9 5 Palkkaus ja henkilöstökulujen jakautuminen 1 6 Henkilöstön koulutustaso ja osaamisen kehittäminen 11 7 Työyhteisön kehittäminen 13 8 Yhteistoiminta, työsuojelu ja työhyvinvointi 15 9 Työterveyshuollon järjestelyt ja työkyvyn tukeminen 16

4 1 JOHDANTO Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan liiton strategian vuosille Uudenmaan liitto on visionsa mukaisesti avoin, uuteen kannustava ja johdonmukaisesti toimiva yhteisö. Sen työ on merkityksellistä ja vaikuttavaa. Visio sopii kuvaamaan paitsi toivottua ulkoista imagoamme ja rooliamme ulkoisessa toimintaympäristössä, erinomaisen hyvin myös suuntaviivaksi Uudenmaan liiton henkilöstövoimavarojen johtamiselle ja työyhteisön kehittämiselle. Uudenmaan liiton visio työstettiin yhdessä koko henkilöstön kanssa. Henkilöstö uskoo siihen ja kykyymme onnistua sen toteuttamisessa. Onnistumisen mahdollisuudet luodaan hyvän johtamisen kautta. Onnistuminen vision toteuttamisessa vaatii edellytysten ja olosuhteiden luomista, esteiden poistamista, päätöksentekoa ja ulkoisten verkostojen vahvistamista. Liiton laajan ja monimuotoisen tehtäväkentän johtaminen kokonaisuutena edellyttää organisaatiorajojen madaltamista entisestään. Monimuotoisen toiminnan sujuvuus puolestaan edellyttää erityistä panostusta roolien ja prosessien selkeyttämiseen sekä hyvää operatiivista johtamista. Onnistuminen edellyttää myös yhteisiä pelisääntöjä käytäntöjä, läpinäkyvyyttä ja työtulevaisuuden selkiyttämistä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian toteuttamisen varmistamiseksi laaditaan vuoden 214 aikana henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnittelun keskiössä on eläköitymisen, rekrytointien, osaamisen ja tehtäväkuvien tarkistamisen kokonaisuus. Muutosten toimintavuosi Henkilöstöllä on takanaan työntäyteinen vuosi, johon sisältyi muutoksia ja haasteita. Sisäisessä toimintaympäristössä työskentelyyn toivat muutoksia mm. valtuustokauden vaihtuminen sekä maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatiminen kokonaan uudenlaisen prosessin kautta. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksina mm. valmistautuminen EU:n tulevaan rakennerahastokauteen, Etelä-Suomen rakennerahastohallinnoinnin koordinoinnin siirtyminen Uudenmaan liittoon, aluekehittämislainsäädännön uudistaminen sekä Culminatum Innovation Ltd Oy:n toiminnan alasajo käynnistivät muutoksia sekä organisaatiossa, prosesseissa, että henkilöstön kokoonpanossa. Loppuvuodesta käynnistynyt metropolihallintoa koskeva lainsäädäntövalmistelu sekä käynnissä olevat kuntaliitosselvitykset herättivät henkilöstön keskuudessa vilkasta keskustelua. Tuleviin muutoksiin varauduttiin päivittämällä koko henkilöstön tehtäväkuvaukset ja osin tarkistamalla niitä huomioiden välttämättömät sisäiset tehtäväjärjestelyt. Työarjessa näkyivät myös uusien tietojärjestelmien ja ohjelmien käyttöönotto sekä vanhojen tehostamistarpeista aiheutuneet muutokset opittuihin työtapoihin. 1

5 Arviointia Maakuntavaltuuston vuoden 213 toiminta- ja taloussuunnitelmassa asettamat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Talousarvion toteuma oli ylijäämäinen. Uudenmaan liiton uusi perussopimus astui voimaan ja uusi valtuustokausi käynnistyi kuntien edustajainkokouksella , jossa valittiin maakuntavaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus hyväksyttiin ja saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistettiin ja hyväksyttiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vuoden 213 aikana Uudenmaan liitto toimi Helsingin seudun kuntien apuna yhteisen maankäyttösuunnitelman (MASU) laadinnassa, sekä toimi yhteistyössä HSY:n ja MALaiesopimuskumppaneiden kanssa MAL aiesopimuksen seurannan raportoinnissa ja avusti erityisesti KUUMA -kuntia MAL aiesopimuksen seurantatietojen kokoamisessa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusimaa-ohjelman ja maakuntahallitus sen toimeenpanosuunnitelman Uusimaa-ohjelma kokoaa maakunnan keskeiset kehittämistavoitteet sekä lyhyellä aikavälillä ( ) että pitkällä aikavälillä (24). Uusimaa-ohjelma laadittiin uudistetulla, aiempaa nopeammalla prosessilla ja yhdessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. BSSSC:n Annual Conference järjestettiin Uudenmaan liiton toimesta lokakuussa 213 ja se onnistui kokoamaan huomattavan määrän Itämeri -toimijoita. Myös Itämerijärjestöjen yhteiskokous pidettiin Uudenmaan liiton johdolla. CPMR:n Itämerikomission toiminnassa EU:n direktiivivalmistelu oli keskeisellä sijalla. Uudenmaan liiton tietopalvelu uudistettiin. Vuoden 213 lopulla avattiin Uusimaa tietopankkisivusto, joka tarjoaa monipuolista tilastotietoa ja tutkimuksia Uudenmaan alueesta. Tietopalveluun on lisätty myös karttoja. Kiinnostavimmista uusista selvityksistä välitetään uutiskirje. Vuoden aikana liiton verkkosivut uudistettiin täysin kolmella kielellä. Samanaikaisesti lanseerattiin liiton uusi logo sekä ilme, joka on käytössä kaikessa liiton toiminnassa. Verkkosivu-uudistuksen pohjana hyödynnettiin aiemmasta sivustosta tehtyä käyttäjätutkimusta sekä vuoden 212 lopussa toteutettua liiton sidosryhmätutkimusta. Henkilöstön työajan jakaantumista eri työlajeihin ryhdyttiin seuraamaan erillisellä järjestelmällä. Työlajeissa huomioitiin liiton ydintehtävät. Esimiestyön resursointia vahvistettiin panostamalla lähiesimiestyöhön. Toiminnan johtamisjärjestelmän olennainen osa on palkitsemisjärjestelmä. Vuonna 213 aloitettiin liiton olemassa olevan palkitsemisjärjestelmän arviointityö. Tavoitteena on palkitsemisjärjestelmän edelleen kehittäminen vuonna 214 entistä kannustavampaan suuntaan. Vuoden 213 hyvästä työstä kiitos koko henkilöstölle! 2

6 2 LIITON ORGANISAATIO 213 Maakuntajohtajan tehtävänä on maakuntahallituksen alaisena johtaa maakuntaliittoa ja vastata toimiston toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä samoin kuin tarpeellisesta yhteistyöstä ja sidosryhmäyhteyksistä. Maakuntajohtaja antaa maakunnan kehittämistä ja alueiden käyttöä koskevat lausunnot, määrittelee henkilöstön tehtävät ja ratkaisee henkilöstöasiat. Aluekehittämisen vastuualue vastaa maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatimisesta, toteuttamisesta ja toteutumisen seurannasta sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelusta yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja muiden rahoittamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Vastuualue osallistuu myös valtion aluehallinnon viranomaisten strategiseen ohjaukseen sekä keskushallinnon ja alueiden väliseen tulosohjaukseen ja hoitaa muita lakiin perustuvia, maakunnan liitolle kuuluvia aluekehittämistehtäviä. Vastuualue mm. vastaa maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta, edistää kuntien ja maakuntien yhteistyötä, kokoaa tietoa maakunnan kehityksestä, ja tarjoaa ennakointi- suunnittelu- ja tietopalveluita. Aluesuunnittelun vastuualue vastaa alueiden käyttöön liittyvistä tehtävistä sekä liikenteeseen, infrastruktuuriin, ympäristöön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvistä aluesuunnittelu- ja kehittämistehtävistä. Näitä ovat mm maakuntakaavan laadinta, sen toteuttamisen edistäminen ja toteuttamisen seuranta, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, sekä maankäytön, asumisen, liiken- 3

7 teen ja elinkeinotoiminnan suunnittelun yhteensovittaminen. Vastuualue edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja välittymistä kuntakaavoitukseen, kehittää paikkatietojärjestelmää ja edistää kuntien välistä yhteistyötä. Hallintoyksikkö vastaa tukipalveluiden tuottamisesta, taloussuunnittelusta ja seurannasta, henkilöstöhallinnosta ja työhyvinvoinnista sekä liiton henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta. Yksikkö vastaa myös asianhallinnasta ja arkistoinnista, liiton tietohallinnon kehittämisestä sekä avustaa vastuualueita hankinta-asioissa ja viestinnässä. Kansainvälinen tiimi edistää Uudenmaa maakunnan asemaa yhtenä Itämeren tärkeimpinä alueina ja koko Euroopan mittakaavassa eurooppalaisena osaamis- ja innovaatioalueena. Kansainvälisellä toiminnalla pyritään myös lisäämään alueen kilpailukykyä. Tiimi saattaa eri vastuualueilla toimivat henkilöt vuorovaikutukseen kansainvälisten tehtävien osalta, edesauttaen strategian toteutumista ja tiedonkulkua sekä helpottaen hankkeiden alustavaa arviointia. Edunvalvonta ja viestintä tukevat liiton perustoimintoja. Viestintä toteuttaa ja kehittää sisäistä ja ulkoista viestintää asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Se palvelee aktiivisesti jäsenkuntia ja muita sidosryhmiä, mediaa sekä henkilöstöä. Viestintätiimi vastaa viestinnän suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä. Edunvalvonnalla vaikutetaan Uudenmaan kannalta tärkeiden asioiden huomioimiseen eri viiteryhmien päätöksenteossa ja valmistelussa. Sisäisen kehittämisen prosessit sisältävät liiton strategian valmistelun, liiton toiminnan arvioinnin ja seurannan menetelmien kehittämisen, kuntajohtajakokouksen ja sen valmistelusihteeristön työn organisoinnin. Sisäiseen kehittämiseen kuuluu myös henkilöstön kehittämisen koordinointi yhdessä hallintoyksikön ja vastuualueiden kanssa. 4

8 3 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA HENKILÖ- TYÖVUODET Vuoden lopussa liiton palveluksessa oli 79 henkilöä, joista 66 oli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa ja 13 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisuuksien pääasiallinen peruste oli työn luonne (projektityö). Henkilöstön määrä jakaantui suhteellisen tasaisesti kolmelle päävastuualueelle (aluesuunnittelu, aluekehittäminen ja hallinto). Henkilöstön %-osuudet vastuualueittain ,9 % 21 26,6 % 25 31,6 % Aluekehittäminen Aluesuunnittelu 26 32,9 % Hallinto Maakuntajohtajan tiimi Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed. vuodesta Vakinaiset ,5 Määräaikaiset ,4 Yhteensä ,4 Liiton henkilöstömäärä vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Liiton työntekijöistä viisi työskenteli osa-aikaisesti. Kaksi työntekijää oli palkattomalla työlomalla, yhden työntekijän koko työpanos myytiin liiton ulkopuolelle. Liiton käytettävissä ollutta vuosityöpanosta kuvaa toteutuneet henkilötyövuodet. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä (henkilötyövuoden määrä on enintään yksi). Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä*) Muutos% ed. vuodesta Palvelussuhteessa 26,3 48,3 74,7 +3,1 Yhteensä 26,3 48,3 74,7 *) Viittä vuotta kesätyöntekijää ei ole huomioitu vuosityöpanoksessa. Kullakin oli kahden viikon osa-aikainen työsuhde kesällä

9 Vaikka liiton henkilöstömäärä oli korkeampi vuoden lopussa kuin edellisenä vuonna, ei liiton käytettävissä ollut kokonaistyövoima kasvanut samassa suhteessa. Ajanjaksolla henkilöstön kokonaismäärä pysyi suhteellisen tasaisena. Vuonna 211 tapahtuneen Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liiton yhdistymisen jälkeen liiton henkilöstömäärä on ollut nousussa. Palvelussuhteiden määrän kehitys Vakinaiset Määräaikaiset 3.1 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Liiton henkilöstöstä 67,1 % eli 53 henkilöä oli naisia ja 32,9 % eli 26 henkilöä oli miehiä. Uudenmaan liiton henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 46,1 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,9 vuotta ja naisten 44,7 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,3 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 43,9 vuotta. Palvelusuhteiden jakautuminen ikäryhmittäin % % 7 9 % Alle % 24 3 % ja yli % 6

10 Liiton henkilöstön keski-ikä vastaa kunta-alaa yleensä. Liitossa on kuitenkin kokemuksen lisäksi myös työuraansa aloittelevia. Henkilöstö sijoittuu myös yksilöllisellä elämänurallaan eri vaiheisiin, valtaosa henkilöstöstä kuitenkin ns. vakiintumisen ja keski-iän vaiheisiin. Tämä tarkoittaa, että ikäjohtamiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia myös Uudenmaan liitossa tulevina vuosina. 25 Palvelussuhteen muoto ikäryhmittäin Alle ja yli Määräaikaiset Vakinaiset 3.2 Eläkkeelle siirtyminen Uudenmaan liiton henkilöstöstä yksi siirtyi vanhuuseläkkeelle vuonna 213. Eläkepoistuman ennakointi on vaikeutunut, koska eläkelainsäädännön muutos vuonna 25 kannustaa pidempään palveluaikaan. Tätä mahdollisuutta liitossa on jo käyttänyt useampi henkilö. Uudenmaan liitosta on suurten ikäluokkien työelämästä poistumisen myötä häviämässä merkittävä määrä erityisosaamista lähivuosina. Tämän osaamisen talteenotto, hyvien käytäntöjen siirtäminen uusille työntekijöille sekä oikeanlaisen, strategiaa palvelevan osaamisen kehittäminen ja liitolle tulevien uusien tehtävien haltuunotto vaatii ennakointia ja henkilöstösuunnittelua. Vakinaisesta henkilöstöstä 15 täyttää 64 vuotta lähimpien viiden vuoden aikana. Eläkepoistuma tulee olemaan suurinta aluekehittämisen (arviolta 6 työntekijää) ja aluesuunnittelun vastuualueilla (arviolta 5 työntekijää) vuoteen 219 menneessä. Arvioitu eläköityminen

11 3.3 Palvelussuhteen pituudet ja henkilöstön vaihtuvuus Koko henkilöstön keskimääräinen palvelusaika vuoden vaihteessa oli 12,4 vuotta. Vakinaisten työntekijöiden keskimääräinen palvelusaika oli 13,9 vuotta. Henkilöstön palvelusajan jakautuminen viittaa siihen, että työntekijät ovat sitoutuneita työpaikkaansa. Henkilökunnan palvelusaika alle 1v 1-5 v 6-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v yli 4 v Määräaikaiset Vakinaiset Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli varsin alhainen. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin vuoden aikana kaksi, uusia määräaikaisia työntekijöitä puolestaan 11. Päättyviin palvelussuhteisiin liittyi hallinto- ja talousjohtajan suorittama lähtöhaastattelu. Lukumäärä Vaihtuvuus% *) Tulovaihtuvuus Vakinaiset 2 3,2 Määräaikaiset**) 11 17,5 Lähtövaihtuvuus Vakinaiset 1 1,6 Määräaikaiset**) 5 7,9 *) tulleiden/lähteineiden työntekijöiden määrä suhteessa edellisen vuoden lopun palvelussuhteiden lukumäärään **) Kesätyöntekijöitä ei ole huomioitu 8

12 4 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Uudenmaan liiton henkilöstön työaikamuoto on KVTES:in mukainen toimistotyöaika (36,25 t/vko). Vuonna 213 Uudenmaan liiton henkilöstö käytti työntekoon 78,8 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Tehtyyn työaikaan sisältyy etätyöpäivät ja virkamatkat. 1 % 12 % 2 % 3 % 3 % Työajan jakautuminen % % 78 % Tehty vuosityöaika Koulutukset Vuosilomat Sairauslomat Perhevapaat Saldovapaat Palkattomat poissaolot Muut poissaolot Yksittäiset etätyöpäivät ovat olleet mahdollisia Uudenmaan liiton työntekijöille vuoden 29 alusta. Vuonna 213 etätyöpäiviä tehtiin 28, mikä on + 78 % enemmän kuin edellisenä vuonna Uudenmaan liitossa on käytössä tasoittumaton liukuva työaika ja kertynyttä työaikasaldoa voi pitää vapaapäivinä. Näitä vapaita pidettiin vuoden aikana yhteensä 346 päivää eli noin 4 päivää/työntekijä. Täydennyskoulutuspäiviä oli yhteensä 229, eli keskimäärin 3 päivää/työntekijä. Sairauslomapäivät/hlö lisääntyivät hieman edellisvuoteen verrattuna. Toimintavuonna ei yksikään työntekijä ollut yhtäjaksoisella, useampia kuukausia kestäneellä sairauslomalla. 25 % henkilöstöstä ei ollut lainkaan terveysperusteisia poissaoloja. Sairauslomien pienemmät työntantajakustannukset aiempina vuosia selittyvät pitkillä sairauspoissaoloilla. vuosi Sairauspoissaolot pvä/hlö kustannukset *) kustannukset/pvä , ,41 112, , ,34 112, , ,31 99, , ,78 59,18 *) kustannukset menetettynä työpanoksena (palkkakustannukset) 9

13 5 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKULUJEN JAKAUTUMINEN Sopimustarkistukset ja muut palkkauksen tarkistukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti vuoden aikana toteutettiin henkilöstön palkkojen yleiskorotus alkaen. Tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää korotettiin 1,46 %. Lisäksi toimeenpantiin sopimusalakohtainen järjestelyerä, jolla korotettiin sekä henkilökohtaisia että tehtäväkohtaisia palkkoja. Järjestelyerään käytetyt euromäärät olivat 1185, euroa KVTES:in alaisen henkilöstön osalta ja 546, euroa TS:n alaisen henkilöstön osalta. Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut muodostivat yli puolet eli 54,3 % (vuonna ,3 %) liiton toimintakuluista. H e n k i l ö s t ö k u l u t vuonna 213 Palkat ja palkkiot Sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset Eläkekulut Sosiaaliturvamaksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Jaksotetut henkilösivukulut Yhteensä Palkkamenot kasvoivat 4,7 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvu johtui paitsi sopimuskorotuksista, myös siitä, että liiton tehtävien hoidossa siirrettiin painopistettä asiantuntijapalveluiden ostamisesta omaan tuotantoon määräaikaisen henkilöstön turvin. Uudenmaan liitossa työskenteli keskimäärin 13 määräaikaista työntekijää kuukaudessa (1 vuonna 212). Määräaikainen henkilöstö kuukausittain

14 6 HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Liiton henkilöstöstä 75 %:lla oli korkeakoulututkinto, 18 %:lla keskiasteen tutkinto ja 7%:lla perustutkinto. Liiton henkilöstön koulutustausta on huomattavasti korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin (36 %; 33 %; 7 % vuonna 212). Liiton henkilöstön pohjakoulutus vastaa hyvin vastuualueiden ja tehtäväkuvausten osaamisvaatimuksia. Eläkepoistuman myötä henkilöstön koulutusaste noussee entisestään lähivuosina. Naisista korkeakouluasteen tutkinto on 72 %:lla ja miehistä 81 %:lla. Henkilöstön koulutustaso vuonna Perusaste Alle ja yli Keskiaste Korkeakouluaste Henkilöstön koulutussuunnitelma vuodelle 213 hyväksyttiin loppuvuodesta. Työnantajan maksaman tai järjestämän täydennyskoulutuksen lisäksi henkilöstöä rohkaistiin myös omaehtoiseen itsensä kehittämiseen. Omaehtoinen työn kehittäminen huomioitiin myös syksyllä 213 käyttöön otetussa työlajiseurannassa. Havainnoimiskuukaudet olivat otosluonteisesti toukokuu ja marraskuu. Marraskuussa 213 henkilöstö käytti 342 tuntia oman osaamisensa ylläpitoon ja kouluttautumiseen, eli noin 4 tuntia / henkilö. Toteutuneita täydennyskoulutuspäiviä vuonna 213 oli yhteensä 229 päivää eli noin 3 päivää/hlö. Täydennyskoulutusmenot olivat 65 7, e, eli n. 8 /työntekijä (ei sisällä käytetyn työajan palkkoja). Työyhteisövalmennuksena järjestettiin koko henkilöstölle kaksi työterveyspsykologin luentoa aiheina työelämän ihmissuhteet ja konfliktinratkaisu sekä ja asiantuntijatyön muutokset ja haasteet. Liiton lähiesimiehille järjestettiin esimiestyön ryhmävalmennusta, lisäksi osa lähiesimiehistä osallistui yksilölliseen työnohjaukseen. Kielikoulutuksina hankittiin henkilöstölle liiton tiloissa järjestetyt kaksi syventävää ruotsin kielen kurssia ja yksi englannin kielen kurssi (1 x 1,5 tuntia opetusta). 11

15 Viestintätiimin jäsenet osallistuivat viestinnän ammattilaisille suunnattuun täydennyskoulutusohjelmaan (13 x,5 pvä). Laajemmista täydennyskoulutusohjelmista Itä-Suomen yliopiston Ajankohtainen ympäristöoikeuserikoistumisohjelmaan osallistui yksi työntekijä. Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutusryhmän järjestämälle yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijakurssille osallistui yksi työntekijä. Yksi työntekijä osallistui VIA Public Administration - Leadership in Action -julkishallinnon johtamisohjelmaan. * tilastointitavan muutos 28: lukuun huomioitu myös palkkakulut ja sisäiset koulutukset * tilastointitavan muutos 213: lukuun ei ole huomioitu palkkakustannuksia 12

16 7 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN Työyhteisön kehittämisen painopisteet johdettiin keväällä 213 toteutetun työpaikkaselvityksen kehittämisehdotuksista ja laajan Terveenä työssä -työyhteisökyselyn tuloksista. Edellinen työpaikkaselvitys tehtiin vuonna 25 liiton entisissä tiloissa. Työpaikkaselvityksen tavoitteena oli työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistaminen ja arviointi sekä ehdotusten tekeminen työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työpaikkaselvityksessä ja Terveenä työssä -kyselyn pohjalta esiin nousseet työyhteisön kehittämiskohteet olivat seuraavat: Henkilöstön työkyvyn tukeminen liiton varhaisen tuen mallin mukaan Esimiestyön riittävä resursointi, koulutus ja tuki Riittävään tiedonkulkuun panostaminen Suunnatut työpaikkaselvitykset vastuualueilla Koetun epäasiallisen kohtelun selvittäminen. Uudenmaan liiton varhaisen tuen malli otettiin käyttöön vuoden 212 aikana. Sitä hyödynnettiin aktiivisesti vuonna 213. Varhaisen tuen mallin tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa parempikuntoisena omassa työssään. Varhain havaitut työkykyongelmat ovat helpoiten korjattavissa ja usein tilanne on korjattavissa työyhteisön omin avuin. Oikea-aikaisella reagoinnilla vahvistetaan työsuhteiden pysyvyyttä, vähennetään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä sekä niistä aiheutuvia kustannuksia. Esimiestyön tukemiseksi järjestettiin lähiesimiehille, eli ns. ryhmänvetäjille ryhmäcoachausta Työterveyslaitoksen toimesta. Valmennukseen osallistuneilla oli mahdollisuus käydä myös yksilöllisessä työnohjauksesssa. Lähiesimiehet kokoontuivat myös säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa, omiin työkokouksiinsa. Syksyn aikana valmisteltiin myös toimintaohjetta esimiestyön vastuista ja työnjaosta. Toimintaohjeen tavoitteena oli liitossa esimiehinä toimivien työnkuvien selkeytyminen. Sen myötä esimiestyön työnjakoon tehtiin myös tarkistuksia. Mm. kehityskeskusteluvastuu siirtyi kaikilla vastuualueilla lähiesimiesten tehtäväksi. Riittävän tiedonkulun varmistamisen osalta jatkettiin alkuvuodesta 212 käyttöön otetun Helmiintranetin kehittämistä ja aktiivista sisällöntuotantoa. Helmi on osoittautunut erittäin toimivaksi sisäisen viestinnän välineeksi, tietopankiksi ja se toimii hyvin myös perehdyttämisen apuvälineenä. Helmi toimii myös sähköisenä työalustana liiton työkaluohjelmille sekä sähköisille yhteisvalmistelutiloille, joissa liiton asiat pääosin valmistellaan. Tietojen jakamisessa on huomioitu tietoturvallisuus käyttäjäoikeushallinnoinnilla. Kerran kuukaudessa järjestetyt maakuntajohtajan kyselytunnit keräsivät runsaan osallistujamäärän ja toimivat avoimina keskustelufoorumeina. Myös vastuualue-, yksikkö-, tiimi- ja ryhmäkokouksilla on tärkeä roolinsa ajankohtaisten asioiden käsittelyssä. Kevään kehityskeskusteluissa sovittiin henkilökohtaiset tavoitteet liiton toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Syksyllä toteutettiin tuloskeskustelut tavoitteiden toteutumisen ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioimiseksi. Keskustelut toteutettiin yhteiselle lomakepohjalle. 13

17 Vastuualueiden suunnatut työpaikkaselvitykset toteutettiin syksyllä 213. Niissä henkilöstö tuotti itse keskustellen omaa vastuualuetta koskevat työyhteisön kehittämisehdotukset työyhteisökyselyn tuloksen pohjalta. Terveenä työssä -kyselyssä 13,8 % vastaajista ilmoitti havainneensa työyhteisössä epäasiallista kohtelua tai häirintää. Tämän perusteella ryhdyttiin valmistelemaan toimintaohjetta koetun epäasiallisen kohtelun aiheuttamiin tilanteisiin. Yhteisiä pelisääntöjä tarkistettiin vuoden aikana mm. työajan käytön suhteen. 14

18 8 YHTEISTOIMINTA, TYÖSUOJELU JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstö- ja työsuojeluasioita liitossa käsittelee yhteistyötoimikunta, johon kuuluu työntekijäpuolelta järjestöjen edustajat ja työsuojeluvaltuutetut sekä työnantajapuolelta maakuntahallituksen nimeämät edustajat, joista toinen on työsuojelupäällikkö. Vuosi 213 oli tämän yhteistyötoimikunnan viimeinen toimintavuosi ja vuoden vaihteessa järjestettiin työsuojeluvaltuutettujen vaalit sekä henkilöstön edustajien valinta yhteistyötoimikuntaan kaudelle Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 213 aikana viisi kertaa käsitellen talous- ja toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen lisäksi mm: Työterveyshuollon toimintasuunnitelman ajankohtaisia hankkeita, joita vuonna 213 olivat mm. viiden vuoden välein tehtävä työpaikkaselvitys, johon kuului työterveyshuollon työpaikkakäynti keväällä, sekä laaja Terveenä työssä kysely henkilöstölle. Sairauspoissaolojen seurannan muutosta työterveyslain mukaiseksi Käytäntöjä, joilla varhaisen tuen mallia toteutetaan liitossa. Alkuvuonna käyttöönotettua työlajiseurantajärjestelmää, jonka avulla voidaan seurata, paljonko kukin työtehtävä vie työaikaresursseja. Vuodeksi 213 laaditun koulutussuunnitelman toteutumista Työsuhdejoukkoliikennelipun käyttöönottoa Vuoden 213 yhteistoiminnassa toteutettua työhyvinvointitoimintaa olit mm: Koko henkilökunnan yhteiset toiminnan suunnittelupäivät Kytäjä Golfin tiloissa, iltapäivällä tutustumista alueeseen ja eri liikuntalajeihin. Sää ei suosinut, mutta golfin alkeita opittiin. Viime vuonna suosiota saanut korukurssi uusittiin maaliskuussa; työnantaja tarjosi puitteet ja koulutuksen; itse työskentely tapahtui työntekijän omalla ajalla. Yhteistoiminta huipentui viihtyisään ja taiteellisesti korkeatasoiseen pikkujoulujuhlaan Teatterimuseolla Kaapelitehtaalla. Työsuojelu Keväällä 213 toteutetun työpaikkaselvityksen työpaikkakäynti oli Johtopäätöksinä työn ja työpaikan terveydellisistä vaikutuksista todettiin, että työhön ei liity erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita. Terveysriskit liittyvät pääosin näyttöpäätetyön tuki- ja liikuntaelinkuormitukseen sekä psykososiaaliseen kuormitukseen. Ulkomaille suuntautuvilla työmatkoilla voi esiintyä tartuntariskiä, jota voidaan hallita mm. asianmukaisin rokotussuojin ja ohjeistuksin. Vuoden aikana järjestettiin työfysioterapeutin ergonomiakartoituksia kaikille halukkaille. Työntekijöille annettiin henkilökohtaista opastusta suositeltavista työasennoista, työn tauotuksesta ja työtuolien ja -pöytien säädöistä. Vuoden aikana hankittiin uusia työpöytiä ja -tuoleja, ja muita ergonomiaa parantavia työvälineitä työterveyshuollon suositusten perusteella. Vuonna 213 kaksi henkilöä kävi ensiapukurssin. Muussa työsuojelutoiminnassa keskityttiin edellisvuosien tapaan seuraamaan ylitöitä ja henkilöstön työajan kuormittumista. Työaikaraporttien mukaan ylityötuntimäärät olivat kohtuullisia ja työajat hyvin hallinnassa. 15

19 9 TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTELYT JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Uudenmaan liitolla on työterveyshuoltoa koskeva sopimus Lääkärikeskus Aavan kanssa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita suunnitelmakaudella ovat mm.: Työhyvinvoinnin edistäminen sekä tukeminen yksilö- ja työyhteisötasolla huomioiden toimintaympäristön muutostilanne, esimerkkinä terveyden seurantatarkastukset Työkyvyn ja sairauspoissaolojen hallinta Työkyvyn ja sairauspoissaolojen hallinta varhaisen tuen toimintamallin mukaan sekä päihdeohjelman toteuttaminen Työterveyshuollon raportoinnin edelleen kehittäminen Työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäiseminen Ikääntymisestä johtuvien työterveystarpeiden huomioiminen Ennaltaehkäisevä toiminta esim. päihdehuoltoon ja painonhallintaan liittyvät asiat. Työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat työterveyshuoltolain ja muun työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön mukaiset tehtävät. Henkilökunnalla oli mahdollisuus päästä yleislääkäritasoiseen sekä erikoislääkäritasoiseen avosairaanhoitoon tietyin rajoituksin, sopimus käsitti myös psykologi -palveluja ja työnohjausta. Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 213 yhteensä noin 89 5 euroa, eli n. 113 /henkilötyövuosi. Toimistolla järjestettiin syksyllä influenssarokotustilaisuus kaikille halukkaille. Vuonna 213 kaksi työntekijää osallistui Peurungalla järjestettyyn maakuntien liittojen yhteiseen kuntoremonttikurssiin. Oman fyysisen kunnon parantamisen ja ylläpidon on todettu osaltaan vähentävän työstä johtuvia kuormitusoireita ja auttavan paremmin kestämään sekä fyysistä että henkistä rasitusta. Työnantajan tavoitteena on tarjota tukea liikuntaharrastuksiin mahdollisimman monipuolisesti ja alueellisesti kattavasti. Henkilöstölle järjestettiin keskiviikkoisin keppijumppaa liiton toimitilojen kellarissa sijaitsevassa kuntosalissa. Liiton henkilöstöllä oli myös mahdollisuus omaehtoiseen kuntosalin käyttöön. Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat olleet liitossa käytössä vuodesta 28 lähtien. Henkilöstö on hyödyntänyt niitä aktiivisesti. Setelien kustannukset jakautuvat työnantajan ja työntekijän kesken puoliksi. 5 Myydyt Smartum liikunta- ja kulttuurisetelit Kult.setelit Liik.setelit 16

20 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 24 Helsinki Finland uudenmaanliitto.fi

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Uudenmaan liitto 2016 1 Uudenmaan liitto 2016 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 Uudenmaan liitto 2015 1 Uudenmaan liitto 2015 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Maakuntajohtajan katsaus 1/2014

Uudenmaan liitto Maakuntajohtajan katsaus 1/2014 Uudenmaan liitto Maakuntajohtajan katsaus 1/2014 Yleiset näkymät Suomen ja Euroalueen talous on kehittynyt pitkään heikosti. Euroalueen taantuma näyttäisi kuitenkin olevan ohi. Euroalueen talous on kasvanut

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014-2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2014 Maakuntahallitus 15.12.2014 2 1 Johdanto Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2014.

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

VIESTINNÄN PERIAATTEET UUDENMAAN LIITOSSA 2014 2017

VIESTINNÄN PERIAATTEET UUDENMAAN LIITOSSA 2014 2017 VIESTINNÄN PERIAATTEET UUDENMAAN LIITOSSA 2014 2017 Uudenmaan liitto 2014 Mhs 2/2015 Asianro 11 LIITON MISSIO, VISIO, STRATEGISET TAVOITTEET SEKÄ YDINTUOTTEET OVAT POHJANA VIESTINNÄN PERIAATTEILLE MISSIO

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot