HENKILÖSTÖRAPORTTI MHS 2/ As nro 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖRAPORTTI MHS 2/2014 2013 As nro 18"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 213 MHS 2/214 As nro 18

2 Ulkoasu: Milla Aalto Valokuva: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu (pdf) Helsinki 214 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 24 Helsinki Finland uudenmaanliitto.fi

3 SISÄLLYS 1 Johdanto 1 2 Liiton organisaatio Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet 5 4 Työajan jakautuminen 9 5 Palkkaus ja henkilöstökulujen jakautuminen 1 6 Henkilöstön koulutustaso ja osaamisen kehittäminen 11 7 Työyhteisön kehittäminen 13 8 Yhteistoiminta, työsuojelu ja työhyvinvointi 15 9 Työterveyshuollon järjestelyt ja työkyvyn tukeminen 16

4 1 JOHDANTO Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan liiton strategian vuosille Uudenmaan liitto on visionsa mukaisesti avoin, uuteen kannustava ja johdonmukaisesti toimiva yhteisö. Sen työ on merkityksellistä ja vaikuttavaa. Visio sopii kuvaamaan paitsi toivottua ulkoista imagoamme ja rooliamme ulkoisessa toimintaympäristössä, erinomaisen hyvin myös suuntaviivaksi Uudenmaan liiton henkilöstövoimavarojen johtamiselle ja työyhteisön kehittämiselle. Uudenmaan liiton visio työstettiin yhdessä koko henkilöstön kanssa. Henkilöstö uskoo siihen ja kykyymme onnistua sen toteuttamisessa. Onnistumisen mahdollisuudet luodaan hyvän johtamisen kautta. Onnistuminen vision toteuttamisessa vaatii edellytysten ja olosuhteiden luomista, esteiden poistamista, päätöksentekoa ja ulkoisten verkostojen vahvistamista. Liiton laajan ja monimuotoisen tehtäväkentän johtaminen kokonaisuutena edellyttää organisaatiorajojen madaltamista entisestään. Monimuotoisen toiminnan sujuvuus puolestaan edellyttää erityistä panostusta roolien ja prosessien selkeyttämiseen sekä hyvää operatiivista johtamista. Onnistuminen edellyttää myös yhteisiä pelisääntöjä käytäntöjä, läpinäkyvyyttä ja työtulevaisuuden selkiyttämistä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian toteuttamisen varmistamiseksi laaditaan vuoden 214 aikana henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnittelun keskiössä on eläköitymisen, rekrytointien, osaamisen ja tehtäväkuvien tarkistamisen kokonaisuus. Muutosten toimintavuosi Henkilöstöllä on takanaan työntäyteinen vuosi, johon sisältyi muutoksia ja haasteita. Sisäisessä toimintaympäristössä työskentelyyn toivat muutoksia mm. valtuustokauden vaihtuminen sekä maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatiminen kokonaan uudenlaisen prosessin kautta. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksina mm. valmistautuminen EU:n tulevaan rakennerahastokauteen, Etelä-Suomen rakennerahastohallinnoinnin koordinoinnin siirtyminen Uudenmaan liittoon, aluekehittämislainsäädännön uudistaminen sekä Culminatum Innovation Ltd Oy:n toiminnan alasajo käynnistivät muutoksia sekä organisaatiossa, prosesseissa, että henkilöstön kokoonpanossa. Loppuvuodesta käynnistynyt metropolihallintoa koskeva lainsäädäntövalmistelu sekä käynnissä olevat kuntaliitosselvitykset herättivät henkilöstön keskuudessa vilkasta keskustelua. Tuleviin muutoksiin varauduttiin päivittämällä koko henkilöstön tehtäväkuvaukset ja osin tarkistamalla niitä huomioiden välttämättömät sisäiset tehtäväjärjestelyt. Työarjessa näkyivät myös uusien tietojärjestelmien ja ohjelmien käyttöönotto sekä vanhojen tehostamistarpeista aiheutuneet muutokset opittuihin työtapoihin. 1

5 Arviointia Maakuntavaltuuston vuoden 213 toiminta- ja taloussuunnitelmassa asettamat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Talousarvion toteuma oli ylijäämäinen. Uudenmaan liiton uusi perussopimus astui voimaan ja uusi valtuustokausi käynnistyi kuntien edustajainkokouksella , jossa valittiin maakuntavaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus hyväksyttiin ja saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistettiin ja hyväksyttiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vuoden 213 aikana Uudenmaan liitto toimi Helsingin seudun kuntien apuna yhteisen maankäyttösuunnitelman (MASU) laadinnassa, sekä toimi yhteistyössä HSY:n ja MALaiesopimuskumppaneiden kanssa MAL aiesopimuksen seurannan raportoinnissa ja avusti erityisesti KUUMA -kuntia MAL aiesopimuksen seurantatietojen kokoamisessa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusimaa-ohjelman ja maakuntahallitus sen toimeenpanosuunnitelman Uusimaa-ohjelma kokoaa maakunnan keskeiset kehittämistavoitteet sekä lyhyellä aikavälillä ( ) että pitkällä aikavälillä (24). Uusimaa-ohjelma laadittiin uudistetulla, aiempaa nopeammalla prosessilla ja yhdessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. BSSSC:n Annual Conference järjestettiin Uudenmaan liiton toimesta lokakuussa 213 ja se onnistui kokoamaan huomattavan määrän Itämeri -toimijoita. Myös Itämerijärjestöjen yhteiskokous pidettiin Uudenmaan liiton johdolla. CPMR:n Itämerikomission toiminnassa EU:n direktiivivalmistelu oli keskeisellä sijalla. Uudenmaan liiton tietopalvelu uudistettiin. Vuoden 213 lopulla avattiin Uusimaa tietopankkisivusto, joka tarjoaa monipuolista tilastotietoa ja tutkimuksia Uudenmaan alueesta. Tietopalveluun on lisätty myös karttoja. Kiinnostavimmista uusista selvityksistä välitetään uutiskirje. Vuoden aikana liiton verkkosivut uudistettiin täysin kolmella kielellä. Samanaikaisesti lanseerattiin liiton uusi logo sekä ilme, joka on käytössä kaikessa liiton toiminnassa. Verkkosivu-uudistuksen pohjana hyödynnettiin aiemmasta sivustosta tehtyä käyttäjätutkimusta sekä vuoden 212 lopussa toteutettua liiton sidosryhmätutkimusta. Henkilöstön työajan jakaantumista eri työlajeihin ryhdyttiin seuraamaan erillisellä järjestelmällä. Työlajeissa huomioitiin liiton ydintehtävät. Esimiestyön resursointia vahvistettiin panostamalla lähiesimiestyöhön. Toiminnan johtamisjärjestelmän olennainen osa on palkitsemisjärjestelmä. Vuonna 213 aloitettiin liiton olemassa olevan palkitsemisjärjestelmän arviointityö. Tavoitteena on palkitsemisjärjestelmän edelleen kehittäminen vuonna 214 entistä kannustavampaan suuntaan. Vuoden 213 hyvästä työstä kiitos koko henkilöstölle! 2

6 2 LIITON ORGANISAATIO 213 Maakuntajohtajan tehtävänä on maakuntahallituksen alaisena johtaa maakuntaliittoa ja vastata toimiston toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä samoin kuin tarpeellisesta yhteistyöstä ja sidosryhmäyhteyksistä. Maakuntajohtaja antaa maakunnan kehittämistä ja alueiden käyttöä koskevat lausunnot, määrittelee henkilöstön tehtävät ja ratkaisee henkilöstöasiat. Aluekehittämisen vastuualue vastaa maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatimisesta, toteuttamisesta ja toteutumisen seurannasta sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelusta yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja muiden rahoittamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Vastuualue osallistuu myös valtion aluehallinnon viranomaisten strategiseen ohjaukseen sekä keskushallinnon ja alueiden väliseen tulosohjaukseen ja hoitaa muita lakiin perustuvia, maakunnan liitolle kuuluvia aluekehittämistehtäviä. Vastuualue mm. vastaa maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta, edistää kuntien ja maakuntien yhteistyötä, kokoaa tietoa maakunnan kehityksestä, ja tarjoaa ennakointi- suunnittelu- ja tietopalveluita. Aluesuunnittelun vastuualue vastaa alueiden käyttöön liittyvistä tehtävistä sekä liikenteeseen, infrastruktuuriin, ympäristöön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvistä aluesuunnittelu- ja kehittämistehtävistä. Näitä ovat mm maakuntakaavan laadinta, sen toteuttamisen edistäminen ja toteuttamisen seuranta, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, sekä maankäytön, asumisen, liiken- 3

7 teen ja elinkeinotoiminnan suunnittelun yhteensovittaminen. Vastuualue edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja välittymistä kuntakaavoitukseen, kehittää paikkatietojärjestelmää ja edistää kuntien välistä yhteistyötä. Hallintoyksikkö vastaa tukipalveluiden tuottamisesta, taloussuunnittelusta ja seurannasta, henkilöstöhallinnosta ja työhyvinvoinnista sekä liiton henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta. Yksikkö vastaa myös asianhallinnasta ja arkistoinnista, liiton tietohallinnon kehittämisestä sekä avustaa vastuualueita hankinta-asioissa ja viestinnässä. Kansainvälinen tiimi edistää Uudenmaa maakunnan asemaa yhtenä Itämeren tärkeimpinä alueina ja koko Euroopan mittakaavassa eurooppalaisena osaamis- ja innovaatioalueena. Kansainvälisellä toiminnalla pyritään myös lisäämään alueen kilpailukykyä. Tiimi saattaa eri vastuualueilla toimivat henkilöt vuorovaikutukseen kansainvälisten tehtävien osalta, edesauttaen strategian toteutumista ja tiedonkulkua sekä helpottaen hankkeiden alustavaa arviointia. Edunvalvonta ja viestintä tukevat liiton perustoimintoja. Viestintä toteuttaa ja kehittää sisäistä ja ulkoista viestintää asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Se palvelee aktiivisesti jäsenkuntia ja muita sidosryhmiä, mediaa sekä henkilöstöä. Viestintätiimi vastaa viestinnän suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä. Edunvalvonnalla vaikutetaan Uudenmaan kannalta tärkeiden asioiden huomioimiseen eri viiteryhmien päätöksenteossa ja valmistelussa. Sisäisen kehittämisen prosessit sisältävät liiton strategian valmistelun, liiton toiminnan arvioinnin ja seurannan menetelmien kehittämisen, kuntajohtajakokouksen ja sen valmistelusihteeristön työn organisoinnin. Sisäiseen kehittämiseen kuuluu myös henkilöstön kehittämisen koordinointi yhdessä hallintoyksikön ja vastuualueiden kanssa. 4

8 3 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA HENKILÖ- TYÖVUODET Vuoden lopussa liiton palveluksessa oli 79 henkilöä, joista 66 oli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa ja 13 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisuuksien pääasiallinen peruste oli työn luonne (projektityö). Henkilöstön määrä jakaantui suhteellisen tasaisesti kolmelle päävastuualueelle (aluesuunnittelu, aluekehittäminen ja hallinto). Henkilöstön %-osuudet vastuualueittain ,9 % 21 26,6 % 25 31,6 % Aluekehittäminen Aluesuunnittelu 26 32,9 % Hallinto Maakuntajohtajan tiimi Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed. vuodesta Vakinaiset ,5 Määräaikaiset ,4 Yhteensä ,4 Liiton henkilöstömäärä vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Liiton työntekijöistä viisi työskenteli osa-aikaisesti. Kaksi työntekijää oli palkattomalla työlomalla, yhden työntekijän koko työpanos myytiin liiton ulkopuolelle. Liiton käytettävissä ollutta vuosityöpanosta kuvaa toteutuneet henkilötyövuodet. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä (henkilötyövuoden määrä on enintään yksi). Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä*) Muutos% ed. vuodesta Palvelussuhteessa 26,3 48,3 74,7 +3,1 Yhteensä 26,3 48,3 74,7 *) Viittä vuotta kesätyöntekijää ei ole huomioitu vuosityöpanoksessa. Kullakin oli kahden viikon osa-aikainen työsuhde kesällä

9 Vaikka liiton henkilöstömäärä oli korkeampi vuoden lopussa kuin edellisenä vuonna, ei liiton käytettävissä ollut kokonaistyövoima kasvanut samassa suhteessa. Ajanjaksolla henkilöstön kokonaismäärä pysyi suhteellisen tasaisena. Vuonna 211 tapahtuneen Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liiton yhdistymisen jälkeen liiton henkilöstömäärä on ollut nousussa. Palvelussuhteiden määrän kehitys Vakinaiset Määräaikaiset 3.1 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Liiton henkilöstöstä 67,1 % eli 53 henkilöä oli naisia ja 32,9 % eli 26 henkilöä oli miehiä. Uudenmaan liiton henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 46,1 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,9 vuotta ja naisten 44,7 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,3 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 43,9 vuotta. Palvelusuhteiden jakautuminen ikäryhmittäin % % 7 9 % Alle % 24 3 % ja yli % 6

10 Liiton henkilöstön keski-ikä vastaa kunta-alaa yleensä. Liitossa on kuitenkin kokemuksen lisäksi myös työuraansa aloittelevia. Henkilöstö sijoittuu myös yksilöllisellä elämänurallaan eri vaiheisiin, valtaosa henkilöstöstä kuitenkin ns. vakiintumisen ja keski-iän vaiheisiin. Tämä tarkoittaa, että ikäjohtamiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia myös Uudenmaan liitossa tulevina vuosina. 25 Palvelussuhteen muoto ikäryhmittäin Alle ja yli Määräaikaiset Vakinaiset 3.2 Eläkkeelle siirtyminen Uudenmaan liiton henkilöstöstä yksi siirtyi vanhuuseläkkeelle vuonna 213. Eläkepoistuman ennakointi on vaikeutunut, koska eläkelainsäädännön muutos vuonna 25 kannustaa pidempään palveluaikaan. Tätä mahdollisuutta liitossa on jo käyttänyt useampi henkilö. Uudenmaan liitosta on suurten ikäluokkien työelämästä poistumisen myötä häviämässä merkittävä määrä erityisosaamista lähivuosina. Tämän osaamisen talteenotto, hyvien käytäntöjen siirtäminen uusille työntekijöille sekä oikeanlaisen, strategiaa palvelevan osaamisen kehittäminen ja liitolle tulevien uusien tehtävien haltuunotto vaatii ennakointia ja henkilöstösuunnittelua. Vakinaisesta henkilöstöstä 15 täyttää 64 vuotta lähimpien viiden vuoden aikana. Eläkepoistuma tulee olemaan suurinta aluekehittämisen (arviolta 6 työntekijää) ja aluesuunnittelun vastuualueilla (arviolta 5 työntekijää) vuoteen 219 menneessä. Arvioitu eläköityminen

11 3.3 Palvelussuhteen pituudet ja henkilöstön vaihtuvuus Koko henkilöstön keskimääräinen palvelusaika vuoden vaihteessa oli 12,4 vuotta. Vakinaisten työntekijöiden keskimääräinen palvelusaika oli 13,9 vuotta. Henkilöstön palvelusajan jakautuminen viittaa siihen, että työntekijät ovat sitoutuneita työpaikkaansa. Henkilökunnan palvelusaika alle 1v 1-5 v 6-1 v 11-2 v 21-3 v 31-4 v yli 4 v Määräaikaiset Vakinaiset Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli varsin alhainen. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin vuoden aikana kaksi, uusia määräaikaisia työntekijöitä puolestaan 11. Päättyviin palvelussuhteisiin liittyi hallinto- ja talousjohtajan suorittama lähtöhaastattelu. Lukumäärä Vaihtuvuus% *) Tulovaihtuvuus Vakinaiset 2 3,2 Määräaikaiset**) 11 17,5 Lähtövaihtuvuus Vakinaiset 1 1,6 Määräaikaiset**) 5 7,9 *) tulleiden/lähteineiden työntekijöiden määrä suhteessa edellisen vuoden lopun palvelussuhteiden lukumäärään **) Kesätyöntekijöitä ei ole huomioitu 8

12 4 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Uudenmaan liiton henkilöstön työaikamuoto on KVTES:in mukainen toimistotyöaika (36,25 t/vko). Vuonna 213 Uudenmaan liiton henkilöstö käytti työntekoon 78,8 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Tehtyyn työaikaan sisältyy etätyöpäivät ja virkamatkat. 1 % 12 % 2 % 3 % 3 % Työajan jakautuminen % % 78 % Tehty vuosityöaika Koulutukset Vuosilomat Sairauslomat Perhevapaat Saldovapaat Palkattomat poissaolot Muut poissaolot Yksittäiset etätyöpäivät ovat olleet mahdollisia Uudenmaan liiton työntekijöille vuoden 29 alusta. Vuonna 213 etätyöpäiviä tehtiin 28, mikä on + 78 % enemmän kuin edellisenä vuonna Uudenmaan liitossa on käytössä tasoittumaton liukuva työaika ja kertynyttä työaikasaldoa voi pitää vapaapäivinä. Näitä vapaita pidettiin vuoden aikana yhteensä 346 päivää eli noin 4 päivää/työntekijä. Täydennyskoulutuspäiviä oli yhteensä 229, eli keskimäärin 3 päivää/työntekijä. Sairauslomapäivät/hlö lisääntyivät hieman edellisvuoteen verrattuna. Toimintavuonna ei yksikään työntekijä ollut yhtäjaksoisella, useampia kuukausia kestäneellä sairauslomalla. 25 % henkilöstöstä ei ollut lainkaan terveysperusteisia poissaoloja. Sairauslomien pienemmät työntantajakustannukset aiempina vuosia selittyvät pitkillä sairauspoissaoloilla. vuosi Sairauspoissaolot pvä/hlö kustannukset *) kustannukset/pvä , ,41 112, , ,34 112, , ,31 99, , ,78 59,18 *) kustannukset menetettynä työpanoksena (palkkakustannukset) 9

13 5 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKULUJEN JAKAUTUMINEN Sopimustarkistukset ja muut palkkauksen tarkistukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti vuoden aikana toteutettiin henkilöstön palkkojen yleiskorotus alkaen. Tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää korotettiin 1,46 %. Lisäksi toimeenpantiin sopimusalakohtainen järjestelyerä, jolla korotettiin sekä henkilökohtaisia että tehtäväkohtaisia palkkoja. Järjestelyerään käytetyt euromäärät olivat 1185, euroa KVTES:in alaisen henkilöstön osalta ja 546, euroa TS:n alaisen henkilöstön osalta. Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut muodostivat yli puolet eli 54,3 % (vuonna ,3 %) liiton toimintakuluista. H e n k i l ö s t ö k u l u t vuonna 213 Palkat ja palkkiot Sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset Eläkekulut Sosiaaliturvamaksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Jaksotetut henkilösivukulut Yhteensä Palkkamenot kasvoivat 4,7 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvu johtui paitsi sopimuskorotuksista, myös siitä, että liiton tehtävien hoidossa siirrettiin painopistettä asiantuntijapalveluiden ostamisesta omaan tuotantoon määräaikaisen henkilöstön turvin. Uudenmaan liitossa työskenteli keskimäärin 13 määräaikaista työntekijää kuukaudessa (1 vuonna 212). Määräaikainen henkilöstö kuukausittain

14 6 HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Liiton henkilöstöstä 75 %:lla oli korkeakoulututkinto, 18 %:lla keskiasteen tutkinto ja 7%:lla perustutkinto. Liiton henkilöstön koulutustausta on huomattavasti korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin (36 %; 33 %; 7 % vuonna 212). Liiton henkilöstön pohjakoulutus vastaa hyvin vastuualueiden ja tehtäväkuvausten osaamisvaatimuksia. Eläkepoistuman myötä henkilöstön koulutusaste noussee entisestään lähivuosina. Naisista korkeakouluasteen tutkinto on 72 %:lla ja miehistä 81 %:lla. Henkilöstön koulutustaso vuonna Perusaste Alle ja yli Keskiaste Korkeakouluaste Henkilöstön koulutussuunnitelma vuodelle 213 hyväksyttiin loppuvuodesta. Työnantajan maksaman tai järjestämän täydennyskoulutuksen lisäksi henkilöstöä rohkaistiin myös omaehtoiseen itsensä kehittämiseen. Omaehtoinen työn kehittäminen huomioitiin myös syksyllä 213 käyttöön otetussa työlajiseurannassa. Havainnoimiskuukaudet olivat otosluonteisesti toukokuu ja marraskuu. Marraskuussa 213 henkilöstö käytti 342 tuntia oman osaamisensa ylläpitoon ja kouluttautumiseen, eli noin 4 tuntia / henkilö. Toteutuneita täydennyskoulutuspäiviä vuonna 213 oli yhteensä 229 päivää eli noin 3 päivää/hlö. Täydennyskoulutusmenot olivat 65 7, e, eli n. 8 /työntekijä (ei sisällä käytetyn työajan palkkoja). Työyhteisövalmennuksena järjestettiin koko henkilöstölle kaksi työterveyspsykologin luentoa aiheina työelämän ihmissuhteet ja konfliktinratkaisu sekä ja asiantuntijatyön muutokset ja haasteet. Liiton lähiesimiehille järjestettiin esimiestyön ryhmävalmennusta, lisäksi osa lähiesimiehistä osallistui yksilölliseen työnohjaukseen. Kielikoulutuksina hankittiin henkilöstölle liiton tiloissa järjestetyt kaksi syventävää ruotsin kielen kurssia ja yksi englannin kielen kurssi (1 x 1,5 tuntia opetusta). 11

15 Viestintätiimin jäsenet osallistuivat viestinnän ammattilaisille suunnattuun täydennyskoulutusohjelmaan (13 x,5 pvä). Laajemmista täydennyskoulutusohjelmista Itä-Suomen yliopiston Ajankohtainen ympäristöoikeuserikoistumisohjelmaan osallistui yksi työntekijä. Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutusryhmän järjestämälle yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijakurssille osallistui yksi työntekijä. Yksi työntekijä osallistui VIA Public Administration - Leadership in Action -julkishallinnon johtamisohjelmaan. * tilastointitavan muutos 28: lukuun huomioitu myös palkkakulut ja sisäiset koulutukset * tilastointitavan muutos 213: lukuun ei ole huomioitu palkkakustannuksia 12

16 7 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN Työyhteisön kehittämisen painopisteet johdettiin keväällä 213 toteutetun työpaikkaselvityksen kehittämisehdotuksista ja laajan Terveenä työssä -työyhteisökyselyn tuloksista. Edellinen työpaikkaselvitys tehtiin vuonna 25 liiton entisissä tiloissa. Työpaikkaselvityksen tavoitteena oli työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistaminen ja arviointi sekä ehdotusten tekeminen työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työpaikkaselvityksessä ja Terveenä työssä -kyselyn pohjalta esiin nousseet työyhteisön kehittämiskohteet olivat seuraavat: Henkilöstön työkyvyn tukeminen liiton varhaisen tuen mallin mukaan Esimiestyön riittävä resursointi, koulutus ja tuki Riittävään tiedonkulkuun panostaminen Suunnatut työpaikkaselvitykset vastuualueilla Koetun epäasiallisen kohtelun selvittäminen. Uudenmaan liiton varhaisen tuen malli otettiin käyttöön vuoden 212 aikana. Sitä hyödynnettiin aktiivisesti vuonna 213. Varhaisen tuen mallin tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa parempikuntoisena omassa työssään. Varhain havaitut työkykyongelmat ovat helpoiten korjattavissa ja usein tilanne on korjattavissa työyhteisön omin avuin. Oikea-aikaisella reagoinnilla vahvistetaan työsuhteiden pysyvyyttä, vähennetään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä sekä niistä aiheutuvia kustannuksia. Esimiestyön tukemiseksi järjestettiin lähiesimiehille, eli ns. ryhmänvetäjille ryhmäcoachausta Työterveyslaitoksen toimesta. Valmennukseen osallistuneilla oli mahdollisuus käydä myös yksilöllisessä työnohjauksesssa. Lähiesimiehet kokoontuivat myös säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa, omiin työkokouksiinsa. Syksyn aikana valmisteltiin myös toimintaohjetta esimiestyön vastuista ja työnjaosta. Toimintaohjeen tavoitteena oli liitossa esimiehinä toimivien työnkuvien selkeytyminen. Sen myötä esimiestyön työnjakoon tehtiin myös tarkistuksia. Mm. kehityskeskusteluvastuu siirtyi kaikilla vastuualueilla lähiesimiesten tehtäväksi. Riittävän tiedonkulun varmistamisen osalta jatkettiin alkuvuodesta 212 käyttöön otetun Helmiintranetin kehittämistä ja aktiivista sisällöntuotantoa. Helmi on osoittautunut erittäin toimivaksi sisäisen viestinnän välineeksi, tietopankiksi ja se toimii hyvin myös perehdyttämisen apuvälineenä. Helmi toimii myös sähköisenä työalustana liiton työkaluohjelmille sekä sähköisille yhteisvalmistelutiloille, joissa liiton asiat pääosin valmistellaan. Tietojen jakamisessa on huomioitu tietoturvallisuus käyttäjäoikeushallinnoinnilla. Kerran kuukaudessa järjestetyt maakuntajohtajan kyselytunnit keräsivät runsaan osallistujamäärän ja toimivat avoimina keskustelufoorumeina. Myös vastuualue-, yksikkö-, tiimi- ja ryhmäkokouksilla on tärkeä roolinsa ajankohtaisten asioiden käsittelyssä. Kevään kehityskeskusteluissa sovittiin henkilökohtaiset tavoitteet liiton toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Syksyllä toteutettiin tuloskeskustelut tavoitteiden toteutumisen ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioimiseksi. Keskustelut toteutettiin yhteiselle lomakepohjalle. 13

17 Vastuualueiden suunnatut työpaikkaselvitykset toteutettiin syksyllä 213. Niissä henkilöstö tuotti itse keskustellen omaa vastuualuetta koskevat työyhteisön kehittämisehdotukset työyhteisökyselyn tuloksen pohjalta. Terveenä työssä -kyselyssä 13,8 % vastaajista ilmoitti havainneensa työyhteisössä epäasiallista kohtelua tai häirintää. Tämän perusteella ryhdyttiin valmistelemaan toimintaohjetta koetun epäasiallisen kohtelun aiheuttamiin tilanteisiin. Yhteisiä pelisääntöjä tarkistettiin vuoden aikana mm. työajan käytön suhteen. 14

18 8 YHTEISTOIMINTA, TYÖSUOJELU JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstö- ja työsuojeluasioita liitossa käsittelee yhteistyötoimikunta, johon kuuluu työntekijäpuolelta järjestöjen edustajat ja työsuojeluvaltuutetut sekä työnantajapuolelta maakuntahallituksen nimeämät edustajat, joista toinen on työsuojelupäällikkö. Vuosi 213 oli tämän yhteistyötoimikunnan viimeinen toimintavuosi ja vuoden vaihteessa järjestettiin työsuojeluvaltuutettujen vaalit sekä henkilöstön edustajien valinta yhteistyötoimikuntaan kaudelle Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 213 aikana viisi kertaa käsitellen talous- ja toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen lisäksi mm: Työterveyshuollon toimintasuunnitelman ajankohtaisia hankkeita, joita vuonna 213 olivat mm. viiden vuoden välein tehtävä työpaikkaselvitys, johon kuului työterveyshuollon työpaikkakäynti keväällä, sekä laaja Terveenä työssä kysely henkilöstölle. Sairauspoissaolojen seurannan muutosta työterveyslain mukaiseksi Käytäntöjä, joilla varhaisen tuen mallia toteutetaan liitossa. Alkuvuonna käyttöönotettua työlajiseurantajärjestelmää, jonka avulla voidaan seurata, paljonko kukin työtehtävä vie työaikaresursseja. Vuodeksi 213 laaditun koulutussuunnitelman toteutumista Työsuhdejoukkoliikennelipun käyttöönottoa Vuoden 213 yhteistoiminnassa toteutettua työhyvinvointitoimintaa olit mm: Koko henkilökunnan yhteiset toiminnan suunnittelupäivät Kytäjä Golfin tiloissa, iltapäivällä tutustumista alueeseen ja eri liikuntalajeihin. Sää ei suosinut, mutta golfin alkeita opittiin. Viime vuonna suosiota saanut korukurssi uusittiin maaliskuussa; työnantaja tarjosi puitteet ja koulutuksen; itse työskentely tapahtui työntekijän omalla ajalla. Yhteistoiminta huipentui viihtyisään ja taiteellisesti korkeatasoiseen pikkujoulujuhlaan Teatterimuseolla Kaapelitehtaalla. Työsuojelu Keväällä 213 toteutetun työpaikkaselvityksen työpaikkakäynti oli Johtopäätöksinä työn ja työpaikan terveydellisistä vaikutuksista todettiin, että työhön ei liity erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita. Terveysriskit liittyvät pääosin näyttöpäätetyön tuki- ja liikuntaelinkuormitukseen sekä psykososiaaliseen kuormitukseen. Ulkomaille suuntautuvilla työmatkoilla voi esiintyä tartuntariskiä, jota voidaan hallita mm. asianmukaisin rokotussuojin ja ohjeistuksin. Vuoden aikana järjestettiin työfysioterapeutin ergonomiakartoituksia kaikille halukkaille. Työntekijöille annettiin henkilökohtaista opastusta suositeltavista työasennoista, työn tauotuksesta ja työtuolien ja -pöytien säädöistä. Vuoden aikana hankittiin uusia työpöytiä ja -tuoleja, ja muita ergonomiaa parantavia työvälineitä työterveyshuollon suositusten perusteella. Vuonna 213 kaksi henkilöä kävi ensiapukurssin. Muussa työsuojelutoiminnassa keskityttiin edellisvuosien tapaan seuraamaan ylitöitä ja henkilöstön työajan kuormittumista. Työaikaraporttien mukaan ylityötuntimäärät olivat kohtuullisia ja työajat hyvin hallinnassa. 15

19 9 TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTELYT JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Uudenmaan liitolla on työterveyshuoltoa koskeva sopimus Lääkärikeskus Aavan kanssa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita suunnitelmakaudella ovat mm.: Työhyvinvoinnin edistäminen sekä tukeminen yksilö- ja työyhteisötasolla huomioiden toimintaympäristön muutostilanne, esimerkkinä terveyden seurantatarkastukset Työkyvyn ja sairauspoissaolojen hallinta Työkyvyn ja sairauspoissaolojen hallinta varhaisen tuen toimintamallin mukaan sekä päihdeohjelman toteuttaminen Työterveyshuollon raportoinnin edelleen kehittäminen Työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäiseminen Ikääntymisestä johtuvien työterveystarpeiden huomioiminen Ennaltaehkäisevä toiminta esim. päihdehuoltoon ja painonhallintaan liittyvät asiat. Työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat työterveyshuoltolain ja muun työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön mukaiset tehtävät. Henkilökunnalla oli mahdollisuus päästä yleislääkäritasoiseen sekä erikoislääkäritasoiseen avosairaanhoitoon tietyin rajoituksin, sopimus käsitti myös psykologi -palveluja ja työnohjausta. Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 213 yhteensä noin 89 5 euroa, eli n. 113 /henkilötyövuosi. Toimistolla järjestettiin syksyllä influenssarokotustilaisuus kaikille halukkaille. Vuonna 213 kaksi työntekijää osallistui Peurungalla järjestettyyn maakuntien liittojen yhteiseen kuntoremonttikurssiin. Oman fyysisen kunnon parantamisen ja ylläpidon on todettu osaltaan vähentävän työstä johtuvia kuormitusoireita ja auttavan paremmin kestämään sekä fyysistä että henkistä rasitusta. Työnantajan tavoitteena on tarjota tukea liikuntaharrastuksiin mahdollisimman monipuolisesti ja alueellisesti kattavasti. Henkilöstölle järjestettiin keskiviikkoisin keppijumppaa liiton toimitilojen kellarissa sijaitsevassa kuntosalissa. Liiton henkilöstöllä oli myös mahdollisuus omaehtoiseen kuntosalin käyttöön. Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat olleet liitossa käytössä vuodesta 28 lähtien. Henkilöstö on hyödyntänyt niitä aktiivisesti. Setelien kustannukset jakautuvat työnantajan ja työntekijän kesken puoliksi. 5 Myydyt Smartum liikunta- ja kulttuurisetelit Kult.setelit Liik.setelit 16

20 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 24 Helsinki Finland uudenmaanliitto.fi

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Uudenmaan liitto 2016 1 Uudenmaan liitto 2016 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

mhs 2/2017 asia nro 24 Henkilöstöraportti 2016

mhs 2/2017 asia nro 24 Henkilöstöraportti 2016 mhs 2/2017 asia nro 24 Henkilöstöraportti 2016 Uudenmaan liitto 2017 1 Uudenmaan liitto 2017 Kannen kuva Kosti Keistinen Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Yhteistyötoimikunta Maakuntahallitus 2 1 Johdanto Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2014. Uudet säännökset liittyvät

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 1 2 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 2016 3 Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi Kuva

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

LAPIN LIITON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015

LAPIN LIITON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS LAPIN LIITON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Lapin liiton henkilöstökertomus vuodelta 2015 sisältää maakuntajohtajan katsauksen, henkilöstöstrategian ja tiedot organisaation henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen Maakuntahallitus 75 16.03.2015 KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen 90/01.00.03/2015 MHS 16.03.2015 75 Hallintosäännön 41

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös 28.8.2012 Pelastuslaitosten henkilöstötilinpäätös Strategisen johtamisen ja arvioinnin työkalu. Ohjaa operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään resursseja oikein

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN HAKU hankkeen satoa Kuopion kaupungin käytäntöjä ja kokemuksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa HAKU hankkeen tuloksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa Hannu Issakainen 14.2.2011 MIKSI KUOPIO HALUSI

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot