Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto

Transkriptio

1 Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto

2 KURSSIN SISÄLLYS 1. Elämänvaiheet ja ura 2. Logik der Forschung 3. The Logic of Scientific Discovery 4. Tiedon kasvu ja totuudenkaltaisuus 5. Postscript: After Twenty Years 6. Historisismin kurjuus 7. Avoin yhteiskunta 8. Maailma 3

3 TEOKSEN TAUSTAA epäortodoksinen kantilainen opinnäytteet psykologian menetelmien alalta filosofian opinnot yhteydet Wienin piiriin Die beiden Grundprobleme der Erkenntnistheorie puoleen lyhennetty versio Wienin piirin kirjasarjaan

4 LOGIK DER FORSCHUNG (1934) tieteen logiikan perusongelmia induktion ongelma psykologismin eliminointi teorioiden deduktiivinen testaaminen demarkaatio-ongelma kokemus metodina falsifioitavuus demarkaatiokriteerinä kysymys empiirisestä perustasta tieteellinen objektiivisuus ja subjektiivinen vakuuttuneisuus metodologiset säännöt sopimuksina

5 DEMARKAATIO induktio: Humen ongelma hylätään induktio, joka johtaa singulaarista lauseista yleisiin hylätään myös induktio todennäköisenä päättelynä (KEYNES, REICHENBACH) induktion periaate ei voi olla empiirinen (regressio) induktion hylkäämisen jälkeen ei enää kriteeriä tieteen empiirisen luonteen tunnistamiseen demarkaatio: Kantin ongelma miten erotetaan empiiriset tieteet matematiikasta, logiikasta ja metafysiikasta [Kantille kuitenkin matematiikka ja logiikka ovat tieteitä; ne kuuluvat myös kriittisen ajattelun piiriin toisin kuin pseudotieteet] positivistit yrittävät osoittaa metafysiikan mielettömäksi (HUME, WITTGENSTEIN, CARNAP), mutta hävittävät saman tien luonnontieteen esim. reduktio elementaarisiin termeihin tai lauseisiin (CARNAP 1928), tieteen lait eivät aitoja propositioita (SCHLICK 1931)

6 KAILA: LOOGINEN EMPIRISMI Die Prinzipien der Wahrscheinlichkeitslogik 1926 looginen empirismi tieteen ja metafysiikan erottaminen havaittavuuden tai koeteltavuuden periaate: jokaisesta tieteellisestä todellisuutta koskevasta väitteestä tulee seurata jotain havaintokokemukseen nähden, mikä antaa perustan sen totuudelle tai todennäköisyydelle ei julista metafysiikkaa mielettömäksi, kuten Carnapin Aufbau ja Scheinprobleme (1928) vrt. Popper: CR 11, The Demarcation between Science and Metaphysics

7 HYPOTEESIEN TESTAUS psykologismin hylkäys: on erotettava uuden idean keksiminen ja sen tutkimisen menetelmät, teorian keksimisen ensimmäiselle vaiheelle ei voi antaa loogista analyysiä vrt. REICHENBACH: context of discovery, context of justification teorioita testataan deduktiivisesti (HD-menetelmä): sisäinen ristiriidattomuus, ei tautologia, suhde muihin teorioihin jos johdetut singulaariset empiiriset seuraukset ovat hyväksyttäviä tai verifioituvia, teoria on läpäissyt testin; jos ei, teoria falsifioituu ei mitään induktiologiikkaa muistuttavaa: emme voi koskaan päätellä, että teoria on tosi tai edes todennäköinen kausaalinen selittäminen: vaikutus johdetaan deduktiivisesti laeista ja syistä (alkuehdoista)

8 FALSIFIOITAVUUS verifikaation ja falsifikaation asymmetria: yleisiä lauseita ei voi johtaa singulaarisista lauseista mutta ne voivat olla ristiriidassa singulaaristen lauseiden kanssa modus tollens: deduktiivinen päättely singulaarisesta lauseesta yleistyksen epätotuuteen deduktivismi: ei tarvita induktiota lainkaan [Francis BACONIN eliminoivaa induktiota ei mainita] falsifioitavuus demarkaatiokriteerinä: empiirinen tieteellinen systeemi pitää periaatteessa voida osoittaa vääräksi kokemuksen avulla tautologiat eli loogiset totuudet eivät falsifioituvia

9 EMPIIRINEN PERUSTA singulaariset kokemuslauseet falsifioinnin perustana vrt. toteamukset (SCHLICK), protokollalauseet (NEURATH, CARNAP) erotettava havaintojen antama subjektiivinen vakuuttuneisuus ja lauseiden väliset objektiiviset loogiset suhteet intersubjektiivinen testattavuus (KANT), koskee myös empiirisiä peruslauseita, tieteessä ei perimmäisiä väittämiä

10 KONVENTIOT tieteen metodin naturalistinen tutkimus (DINGLER, KRAFT) voi olla mielenkiintoista, mutta viime kädessä metodiset säännöt ovat konventioita, sopimuksia, empiirisen tieteen pelisääntöjä (vrt. shakki) tieteen peli on päättymätön testin läpäissyttä väitettä ei pidä hylätä ilman hyvää perustetta demarkaatiokriteeri on hedelmällinen aidosti universaalisten lakien ja syiden jatkuva etsiminen (GOMPERZ) aidosti eksistentiaaliset väitteet ( on olemassa mustia korppeja ) eivät falsifioitavissa määrittelemättömillä käsitteillä oltava implisiittinen määritelmä aksiomaattisen teorian kautta

11 KONVENTIONALISMI konventionalisteille (POINCARE, DUHEM, CORNELIUS, DINGLER) tieteelliset lait ovat pelkkiä sopimuksia tai konstruktioita, jotka hyväksytään niiden yksinkertaisuuden perusteella konventionalistinen strategia suojata teorioita falsifioinnilta on hylättävä, apuhypoteesien on lisättävä teorian falsifioitavuutta teoria on falsifioitavissa jos sen potentiaalisten falsifioijien luokka on ei-tyhjä teoria falsifioidaan hyväksymällä sen kanssa ristiriitainen peruslause; falsifikaatio edellyttää toistettavissa olevaa vaikutusta ristiriitaisen lauseen falsifioivat kaikki peruslauseet peruslauseet singulaarisia eksistenssiväitteitä ( avaruusajan alueella k on musta korppi ), eivät varmoja tai absoluuttisia, testaus päättyy peruslauseisiin jotka päätämme hyväksyä, päätös ei oikeuta näitä väitteitä ratkaisu FRIESIN dilemmaan: dogmatismi, päättymätön regressi, psykologismi

12 TESTATTAVUUDEN ASTEET teorian falsifioitavuuden tai testattavuuden aste riippuu sen empiirisestä sisällöstä (empirical content) eli sen kieltämien peruslauseiden luokasta nämä luokat äärettömiä, vertailu osajoukkorelaation avulla väitteen looginen todennäköisyys on käänteisessä suhteessa sen falsifioitavuuden asteeseen tautologia sallii kaikki peruslauseet, ristiriita kieltää kaikki väitteen looginen sisältö on sen ei-tautologisten loogisten seurausten luokka väitteen dimensio parametrien määrä, esimerkiksi käyrän määrittävä funktio

13 YKSINKERTAISUUS (simplicity) MACH: ajattelun ekonomia havaintojen välisten suhteiden kuvailussa, POINCARE: yksinkertaisin konventio ei vain esteettinen tai pragmaattinen käsite konventionalisteille yksinkertaisuus liittyy sopimuksiin, joita ei haluta hylätä yksinkertaisuus = falsifioitavuuden aste selittää, miksi pyrimme yksinkertaisiin hypoteeseihin: kertovat enemmän, laajempi empiirinen sisältö, parempi testattavuus yksinkertaiset hypoteesit loogisesti epätodennäköisiä (vs. KAILA, JEFFREYS & WRINCH)

14 TODENNÄKÖISYYS subjektiivinen todennäköisyys psykologismia, hylättävä, samoin KEYNESin looginen tulkinta (WITTGENSTEIN, WAISMANN) yritys parantaa Richard VON MISESin frekvenssitulkintaa: kollektiivien rajaarvo-oletus ja satunnaisuus ongelma: todennäköisyysväittämät eivät falsifioitavissa eikä verifioitavissa, todennäköisyyden estimaatit, Bernoullin teoreeman avulla yhteys tn:n ja havaittujen suhteellisten frekvenssien välillä yksittäisten tapausten tn:stä voi puhua vain suhteessa johonkin kollektiiviin tai referenssiluokkaan objektiivisella todennäköisyydellä tärkeä merkitys fysiikassa, kvanttimekaniikka, HEISENBERGia vastaan

15 KORROBORAATIO teorioita ei voi verifioida mutta niitä voi korroboroida testeissä Popperin korroboraatio (Bewährung) mittaa, miten hyvin teoria on läpäissyt testit, kyse on arviosta (appraisal) vs. konfirmaatio, joka liittyy hypoteesin todennäköisyyteen olla tosi (CARNAP) tai hypoteesin totuusfrekvenssiin (REICHENBACH) korroboraation aste: hyväksytyt yhteensopivat peruslauseet, testien ankaruus (severity) (joka liittyy testattavuuden asteeseen), käänteisessä suhteessa loogiseen todennäköisyyteen (vs. KEYNES), eri asia kuin totuus tiede koostuu arvauksista (guesses, conjectures), ei tietoa (episteme), vaan ikuisesti tentatiivista

16 ARVIOITA Wienin piirissä Carnap ja Feigl kehuivat LdF:ää, mutta Schlickin tapaan eivät pitäneet sitä erityisen omaperäisenä Reichenbach puolusti omaa frekventististä todennäköisyyslogiikkaansa induktion teoriana KRAFT viittasi teoksensa Weltbegriff und Erkenntnisbegriff (1912) deduktivismiin NEURATH oli penseä ( Falsifikaation pseudorationalismi, Erkenntnis, 1935): Popper sitoutuu yhteen väitteiden systeemiin kaikkien tieteiden paradigmana, eikä kykene arvostamaan tutkimuksen moninaisia käytäntöjä ja historiaa Suomessa G.H. VON WRIGHTin pro gradu 1937, Eino KAILAn Inhimillinen tieto 1939 myönteisiä

17 DUHEM-QUINE-ONGELMA DUHEM 1906: seurausten I johtamiseksi teoriasta H tarvitaan apuhypoteeseja A H & A I W. V. O. QUINE 1953: empirismin dogmat, ei eroa analyyttisten ja synteettisten väitteiden välillä modus tollens ei riitä falsifioimaan teoriaa H: jos seuraus I osoittautuu epätodeksi, voidaan päätellä vain että konjunktio H&A on epätosi eli ~H v ~A apuhypoteesit voivat olla yleisiä, jolloin teoriasta ei kyetä johtamaan singulaarisia seurauksia (PUTNAM)

18 KONVENTIONALISMI ovatko peruslauseet sopimuksia? konventio vs. konsensus (tiedeyhteisön hyväksyminen) ovatko metodologiset säännöt sopimuksia? konstitutiiviset vs. strategiset säännöt (HINTIKKA), jälkimmäiset eivät sopimuksia

19 DEMARKAATION ONGELMIA tarina siitä, että Popper olisi esittänyt falsifikaation merkityskriteerinä (CR11) universaalilauseet eivät läpäise verifikaatiokriteeriä, avoimet eksistenssilauseet ( on olemassa yksisarvisia, on olemassa tuoleja, everybody loves somebody ) eivät falsifikaatiokriteeriä Popper 1974: avaruus-ajallisesti definiitit olemassaoloväitteet voivat olla falsifioituvia ( tässä huoneessa on nyt leijona ), olemassaoloväitteet voivat seurata korroboroiduista tieteellisistä teorioista (?) HEMPEL 1965: symmetriakriteeri: H on tieteellinen joss sen negaatio ~H on tieteellinen jos H on falsifoitavissa, niin H&F on falsifioitavissa kaikille F, vaikka F olisi metafyysinen väite loogisen vahvuuden ja epätodennäköisyyden lisääminen ei aina merkitse yksinkertaisuuden lisääntymistä

20 DEMARKAATION TÄRKEYS tieteen ja epätieteen ero historiallisesti vaihtuva: astrologia tiede vs. huuhaa (tieteellisinä oppeina, sofioina ja logioina esiintyvät uskomusjärjestelmät), Skepsis ry testattavuus (KAILA), edistyvyys (LAKATOS) FEYERABEND 1975, LAUDAN 1982: hylätään demarkaatio-ongelma, hyvä ja huono tiede IN: Tieteen tuntomerkit (Tiede, filosofia ja maailmankatsomus 1984): objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus, edistyvyys I. KOSKINEN: Villi Suomen historia (2015)