POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016"

Transkriptio

1 POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016

2 JÄLKIKIRJOITUS Logik der Forschung käännettävänä 1950-luvulla, LSD ilmestyi 1959 samaan aikaan työtä jälkikirjoituksen parissa: Postscript: After Twenty Years, viittauksia LSD:ssä, jatkuvia korjauksia oikovedokset 1956, virallisen version mukaan jäi julkaisematta Popperin silmäleikkausten takia, suunnitelma omistaa Bertrand RUSSELLille, kiitokset: John WATKINS, Joseph AGASSI, käsikirjoitus vuodelta 1962 kiersi oppilaitten keskuudessa toimittajaksi W. W. BARTLEY, III, ilmestyi kolmessa osassa 1982

3 REALISM AND THE AIM OF SCIENCE, osa I looginen falsifioitavuus vs. empiirisen falsifioinnin vaikeus: vastaus LAKATOSin kritiikkiin, ei eroa KUHNiin, legenda Popperista naiivina falsifikationistina yritys määritellä formaalisesti totuudenkaltaisuutta epäonnistui (MILLER & TICHY), vähentää Popperin auktoriteettia (mistä ei koskaan kiinnostunut), muttei vahingoita hänen tietoteoriaansa Ch. I. Induction metafyysinen realismi, REICHENBACH ja CARNAP idealismin ja instrumentalismin puolella Ch. II. Demarcation FREUD: unien tulkinta (vrt. Adolf GRÜNBAUM) pseudotieteetkin voivat olla mielekkäitä, tieteessäkin metafyysisiä ohjelmia, vihjaus että Lakatos otti ja muunsi tämän idean Popperin käsikirjoituksesta Ch. III. Metaphysics: Sense or Nonsense? Ch. IV. Corroboration ei toteuta todennäköisyyden aksioomia, korroboraation asteet, merkitysanalyysi ja eksplikaatio

4 Osa II, PROPENSITEETTITULKINTA julkaisut , uusi objektiivisen todennäköisyyden tulkinta frekvenssitulkinnan sijaan BRAITHWAITE huomautti 1957, että Popperin uusi propensiteettitulkinta on verrattavissa PEIRCEN ehdotukseen 1910 tulkita todennäköisyys laitteen dispositiona tuottaa tietyntyyppisiä tuloksia (habit, would-be), mutta Bartley korostaa Popperin eroa Peirceen ( mistakenly attributed to Peirce ) Ch. I. Objektiivinen ja subjektiivinen todennäköisyys Ch. II. Criticism of Probabilistic Induction ei induktiokonetta, ei ampliatiivista todennäköisyyspäättelyä, lisäys 1981: induktiologiikka mahdoton Ch. III. Remarks on the Objective Theories of Probability propensiteetti koskee singulaarisia tapauksia, objektiiviset ehdot ja virtuaalinen sarja, testattavissa tilastollisesti toisaalta propensiteetit ovat dispositioita tuottaa frekvenssejä toistokokeissa long run propensiteetit (HACKING) vai single case (GIERE, FETZER) vrt. IN, Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983)

5 PILVET JA KELLOT On Clouds and Clocks (1965), teoksessa OK (1972) säännönmukaiset kellot, ennustamattomat pilvet NEWTON: pilvet ovat kelloja, maailma on deterministinen Charles S. PEIRCE: kellot ovatkin pilviä, The Doctrine of Necessity Examined (1892), tykismi, sattuma, indeterminismi ennen kvanttimekaniikkaa (HEISENBERG 1927) determinismin vaihtoehto ei ole pelkkä sattuma (vrt. SCHLICK), evoluutio ja plastinen kontrolli ratkaisuna vapaan tahdon ongelmaan

6 THE OPEN UNIVERSE: AN ARGUMENT FOR INDETERMINISM tässä viittaus Peirceen vain ohimennen (s. xx) uskonnollinen, metafyysinen ja tieteellinen determinismi maailman tilan laskeminen tai ennustaminen minä tahansa tulevana hetkenä teoriasta ja riittävän täsmällisesti tunnetusta alkutilasta demonin ei oleta tuntevan alkutilaa absoluuttisen matemaattisen täsmällisesti, vaan hänen pitää tyytyä äärelliseen tarkkuuteen tieteellinen determinismi (LAPLACE) ei klassisen tai kvanttifysiikan edellytys, voidaan hylätä indeterminismi: tapahtumat, jotka eivät määräytyneitä tai ennustettavia Mozartin G molli sinfonia, tieteelliset keksinnöt propensiteetit voidaanko tilastollisia johtopäätöksiä saavuttaa ilman tilastollisia oletuksia? (vrt. J. VON PLATO) kolme maailmaa, reduktion ongelma kritiikkiä: J. EARMAN, A Primer on Determinism (1986), Popperin äärellisen tarkkuuden vaatimus ei ota huomioon kaoottisten determinististen systeemien epästabiilisuutta, determinismi ei sama kuin ennustettavuus

7 QUANTUM THEORY AND THE SCHISM IN PHYSICS jatkaa jo LdF:ssa aloitettua kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisen tulkinnan kritiikkiä Preface 1982, fysiikan kriisi: subjektivismin tunkeutuminen fysiikkaan: MACHin positivismi, nuori EINSTEIN, todennäköisyys tiedon puutteena usko kvanttifysiikan lopullisuuteen, end-of-the-road-thesis : endgültig (Werner HEISENBERG), Niels BOHR, piilomuuttujia vastaan (John VON NEUMANN) Quantum Mechanics without the Observer (1967) Popper haluaa häätää havaitsijan kvanttimekaniikasta, puolustaa realismia ja indeterminismiä (vrt. SCHRÖDINGER, myöhempi Einstein, BOHM) Heisenberg, Wolfgang PAULI, WIGNER [vrt. K.V. LAURIKAINEN]: havaitsija häiritsee atomimaailmaa, objektiivinen ihmisestä riippumaton todellisuus katoaa, QM ei tutki todellisuutta vaan tietoamme todellisuudesta todennäköisyystulkinta (BORN 1926) ei auta, kun tn tulkitaan subjektiivisesti, propensiteettitulkinta ratkaisee aalto-hiukkas-dualismin ja aaltopaketin romahduksen EPR-paradoksi: Einstein vs. Bohr

8 FYSIIKAN SKISMAT indeterminismi vs. determinismi realismi vs. instrumentalismi objektivismi vs. subjektivismi A Metaphysical Epilogue kaikki fysikaalisen maailman ominaisuudet dispositionaalisia muutos potentiaalisuuksien aktualisoitumista (ARISTOTELES) Everything is a propensity, kentät (joonialaiset) demarkaatio metafysiikan piirissä: rationaalisesti arvottomat vs. keskustelun arvoiset

THE LOGIC OF SCIENTIFIC DISCOVERY. Luennot Karl Popperin filosofiasta Toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto

THE LOGIC OF SCIENTIFIC DISCOVERY. Luennot Karl Popperin filosofiasta Toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto THE LOGIC OF SCIENTIFIC DISCOVERY Luennot Karl Popperin filosofiasta Toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto TOTUUS 1935 totuuden korrespondenssiteoria: RUSSELL, SCHLICK, toteamukset, verifikaatio, tiedon varmuus

Lisätiedot

Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto

Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto KURSSIN SISÄLLYS 1. Elämänvaiheet ja ura 2. Logik der Forschung 3. The Logic of Scientific Discovery 4. Tiedon

Lisätiedot

SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA

SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA 1 MODERNI FYSIIKKA Tapio Rantala Teoreettinen ja laskennallinen materiaalifysiikka Elektronirakenneteoria http://www.tut.fi/semiphys SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA MODERNI FYSIIKKA KVANTTIFYSIIKKA

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA ja KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006 WYP 2005

Lisätiedot

Bohr Einstein -väittelyt. Petteri Mäntymäki Timo Kärkkäinen

Bohr Einstein -väittelyt. Petteri Mäntymäki Timo Kärkkäinen Bohr Einstein -väittelyt Petteri Mäntymäki Timo Kärkkäinen Esityksen sisältö Kvanttivallankumous Epätarkkuusperiaate Väittelyt Yhteenveto 24.4.2013 2 Kvanttivallankumous Alkoi 1900-luvulla (Einstein, Planck,

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

ABDUKTIIVINEN KONFIRMAATIO. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta Kevät 2014

ABDUKTIIVINEN KONFIRMAATIO. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta Kevät 2014 ABDUKTIIVINEN KONFIRMAATIO Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta Kevät 2014 VERIFIKAATIO väitteen oikeaksi osoittaminen havaintojen avulla, palautus tässä ja nyt ehdottomiin tosiseikkoihin verifikaatioperiaate

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.

Lisätiedot

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto Kissanmaa

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto  Kissanmaa FILOSOFIAA? ARKIPÄIVÄÄ? FYSIIKKA TEKNIIKKAA? TIEDETTÄ? 1 Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto http://www.tut.fi/~trantala SISÄLTÖ FILOSOFIAA VAI ARKIPÄIVÄÄ TEKNIIKKAA VAI TIEDETTÄ INNOVAATIO

Lisätiedot

Muuan keskustelu Jumalasta ja kvanttifysiikasta

Muuan keskustelu Jumalasta ja kvanttifysiikasta Luonnonfilosofinen seura 25 vuotta K.V. Laurikaisen juhlasymposium 2013 Muuan keskustelu Jumalasta ja kvanttifysiikasta Kullervo Rainio E-mail: kullervo.rainio@pp.inet.fi Abstract. Artikkelissa esitetään

Lisätiedot

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto Mensa

FYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto  Mensa FILOSOFIAA? ARKIPÄIVÄÄ? FYSIIKKA TEKNIIKKAA? TIEDETTÄ? 1 Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto http://www.tut.fi/~trantala SISÄLTÖ FILOSOFIAA VAI ARKIPÄIVÄÄ TEKNIIKKAA VAI TIEDETTÄ INNOVAATIO

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka KVANTTITEORIA Metso Tampere 13.11.2005 MODERNI

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

Aaltofunktio ja mahdollisuus kvanttimekaniikassa

Aaltofunktio ja mahdollisuus kvanttimekaniikassa PAAVO PYLKKÄNEN 1. Klassisesta fysiikasta kvanttiteoriaan Fysiikan ja mahdollisuuden käsitteen välillä valitsee jännite. Klassisen fysiikan katsottiin perinteisesti olevan determinististä: Newtonin liikelaeista

Lisätiedot

Kvanttimekaniikka ja itämainen filosofia. Luonnonfilosofian seura Tarja Kallio-Tamminen

Kvanttimekaniikka ja itämainen filosofia. Luonnonfilosofian seura Tarja Kallio-Tamminen Kvanttimekaniikka ja itämainen filosofia Luonnonfilosofian seura 30.9.2014 Tarja Kallio-Tamminen Mikä on todellisuuden luonne, ja ihmisen asema luonnossa? Yleiskatsaus luonnontieteen ja idän meditatiivisen

Lisätiedot

LUONNONFILOSOFIAN SEURA 25 VUOTTA, K.V. LAURIKAISEN JUHLASYMPOSIUM TIIVISTELMÄ 12.11.2013 OHJELMASTA

LUONNONFILOSOFIAN SEURA 25 VUOTTA, K.V. LAURIKAISEN JUHLASYMPOSIUM TIIVISTELMÄ 12.11.2013 OHJELMASTA 1 LUONNONFILOSOFIAN SEURA 25 VUOTTA, K.V. LAURIKAISEN JUHLASYMPOSIUM Tarkko Oksala, IIAS Johdanto TIIVISTELMÄ 12.11.2013 OHJELMASTA Luonnonfilosofian seuran pikkujouluissa 10.12.2013 LFS:n juhlasymposiumia

Lisätiedot

Matti Sintonen: Mistä tieteen

Matti Sintonen: Mistä tieteen Matti Sintonen: Mistä tieteen Filosofian laitos Helsingin yliopisto matti.sintonen@helsinki.fi Tieteen menetelmä Jos päämäärä on varmennetun tiedon alueen laajentaminen, kuinka se tapahtuu? Tieteen menetelmä

Lisätiedot

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5 1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Alkusanat 11. A lbert E insteinin kirjoituksia

Sisällysluettelo. Alkusanat 11. A lbert E insteinin kirjoituksia Sisällysluettelo Alkusanat 11 A lbert E insteinin kirjoituksia Erityisestä ja yleisestä su hteellisuusteoriasta Alkusanat 21 I Erityisestä suhteellisuusteoriasta 23 1 Geometristen lauseiden fysikaalinen

Lisätiedot

Eero Rauhala: Mitä fysiikka kertoo todellisuudesta?

Eero Rauhala: Mitä fysiikka kertoo todellisuudesta? 1 Eero Rauhala: Mitä fysiikka kertoo todellisuudesta? Luonnontieteiden ehkä arvostetuimmassa julkaisusarjassa Nature lehdessä julkaisivat Simon Gröblacher ja ryhmä muita Wienin yliopiston fysiikan laitoksen

Lisätiedot

Aatofunktiot ja epätarkkuus

Aatofunktiot ja epätarkkuus Aatofunktiot ja epätarkkuus Aaltofunktio sisältää tiedon siitä, millä todennäköisyydellä hiukkanen on missäkin avaruuden pisteessä. Tämä tunnelointimikroskoopilla grafiitista otettu kuva näyttää elektronin

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii

Lisätiedot

Julkisuudessa keskustellaan melko vilkkaasti modernin. Mistä fysiikan filosofiassa on kyse? I. A. KIESEPPÄ

Julkisuudessa keskustellaan melko vilkkaasti modernin. Mistä fysiikan filosofiassa on kyse? I. A. KIESEPPÄ I. A. KIESEPPÄ Mistä fysiikan filosofiassa on kyse? Vaikeudet, joita zen-buddhalaisuuteen perehdyttäessä kohdataan, on joskus kiteytetty toteamukseksi, jonka mukaan ne, jotka tietävät, eivät puhu; ja ne,

Lisätiedot

Fysiikkaa runoilijoille Osa 4: kvanttimekaniikka

Fysiikkaa runoilijoille Osa 4: kvanttimekaniikka Fysiikkaa runoilijoille Osa 4: kvanttimekaniikka Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Modernin fysiikan sukupuu Klassinen fysiikka Kvanttimekaniikka

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics

3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics 3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics Course MAT-66000: Quantum mechanics and the particles of nature Ilkka Kylänpää Tampere University of Technology 14.10.2010 Sisältö Johdattelua Klassinen action

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

Todennäköisyys (englanniksi probability)

Todennäköisyys (englanniksi probability) Todennäköisyys (englanniksi probability) Todennäköisyyslaskenta sai alkunsa 1600-luvulla uhkapeleistä Ranskassa (Pascal, Fermat). Nykyisin todennäköisyyslaskentaa käytetään hyväksi mm. vakuutustoiminnassa,

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio

Lisätiedot

Kvanttimekaniikka: Luento 2. Mar$kainen Jani- Petri

Kvanttimekaniikka: Luento 2. Mar$kainen Jani- Petri Kvanttimekaniikka: Luento 2 Mar$kainen Jani- Petri Assarointimainos Fyssa tarvitsee assareita Noin 30 euroa tun$+ lisiä tyypillises$ n. 4h/viikko, muba voi olla enemmän/vähemmän Opintosuoritukset+ lyhyt

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.

Lisätiedot

Havaitsijan asema kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisessa tulkinnassa Tarja Kallio-Tamminen

Havaitsijan asema kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisessa tulkinnassa Tarja Kallio-Tamminen Havaitsijan asema kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisessa tulkinnassa Tarja Kallio-Tamminen Kvanttimekaniikan ns. Kööpenhaminan tulkinta edellyttää syvällisiä uudistuksia todellisuuskäsitykseen, kun taas

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE OPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90 Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit

Lisätiedot

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn

Lisätiedot

Fysiikan maailmankuva 2015

Fysiikan maailmankuva 2015 Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 6/Juha Vaara juha.vaara@iki.fi (Merkittävä osa esitettävästä materiaalista on peräisin FT Teemu S. Pennaselta) SISÄLTÖ Moderni fysiikka ja maailmankuvan muutos Fysiikan

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

MAAILMA 3. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016

MAAILMA 3. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016 MAAILMA 3 Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016 TAUSTAA (I.N.) SFY:n kollokviot Arvo (1981), Olio (1984), Minä (1986), Maailma (2009) Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin

Lisätiedot

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen) Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen Vapaaseen hiukkaseen ei vaikuta voimia, joten U(x = 0. Vapaan hiukkasen energia on sen liike-energia eli E=p /m. Koska hiukkasella on määrätty energia,

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomimallit. Tapio Hansson Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista

Lisätiedot

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Todennäköisyyden aksioomat

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Todennäköisyyden aksioomat Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt Todennäköisyyden aksioomat TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Todennäköisyyden aksioomat >> Todennäköisyyden määritteleminen Todennäköisyyden

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Todennäköisyyden aksioomat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Todennäköisyyden aksioomat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Todennäköisyyden aksioomat TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Todennäköisyyden aksioomat Todennäköisyyden määritteleminen Todennäköisyyden aksioomat äärellisissä otosavaruuksissa

Lisätiedot

POPPER: elämänvaiheet ja ura. Ilkka Niiniluoto luennot toukokuu 2016

POPPER: elämänvaiheet ja ura. Ilkka Niiniluoto luennot toukokuu 2016 POPPER: elämänvaiheet ja ura Ilkka Niiniluoto luennot toukokuu 2016 Kurssi Karl Popperin filosofia tunniste 405364 Fte340.1d (myös Fte240, Fte340.2, Fte345.d) ei korvaa tieteenfilosofian pakollisia aineopintoja

Lisätiedot

Kvanttimekaniikan tulkinta

Kvanttimekaniikan tulkinta Kvanttimekaniikan tulkinta 20.1.2011 1 Klassisen ja kvanttimekaniikan tilastolliset formuloinnit 1.1 Klassinen mekaniikka Klassisen mekaniikan systeemin tilaa kuvaavat kappaleiden koordinaatit ja liikemäärät

Lisätiedot

Sosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia

Sosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Käsityksiä tieteellisestä

Lisätiedot

Kurssin puoliväli ja osan 2 teemat

Kurssin puoliväli ja osan 2 teemat Kurssin puoliväli ja osan 2 teemat Kurssin osa 1 keskittyi mittaukseen, tiedonkeruuseen ja kuvailevaan tilastotieteeseen. Osassa 2 painottuu tilastollinen päättely, joka puolestaan rakentuu voimakkaasti

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Kvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa

Kvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa Kvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa Kvanttiefektit ovat tärkeitä nanoskaalassa. Tässä on ksenon-atomeilla tehtyjä kirjaimia metallipinnalla. Luennon tavoite: Ymmärtää kvanttimekaniikan perusperiaatteet

Lisätiedot

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.

Lisätiedot

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomimallit. Tapio Hansson Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista

Lisätiedot

PEIRCE ABDUKTIOSTA. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiivisesta päättelystä, toukokuu 2014

PEIRCE ABDUKTIOSTA. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiivisesta päättelystä, toukokuu 2014 PEIRCE ABDUKTIOSTA Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiivisesta päättelystä, toukokuu 2014 CHARLES S. PEIRCE (1839-1914) photo 1862 Harvardin yliopisto isä matematiikan prof. BENJAMIN PEIRCE CHAUNCEY WRIGHT

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento 5.2.2009 Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI

ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI Immanuel Kant ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI Suomentanut Risto Pitkänen Alkuteos Kritik der Urteilskraft (1790) Kansi: Eeva Louhio Copyright 2018 Suomentaja ja Gaudeamus Copyright 2018 Johdatus Arvostelukyvyn

Lisätiedot

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö Aineaaltodynamiikka Aineaaltokenttien riippuvuus ajasta aikariippuva Schrödingerin yhtälö Stationääriset ja ei-stationääriset tilat Aaltopaketit Kvanttimekaniikan postulaatit Aikariippuva Schrödingerin

Lisätiedot

MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014

MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014 MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014 KIRJALLISUUTTA I.N. Cri$cal Scien$fic Realism (1999) Onko menneisyys todellista?, Aika (2000) ARMSTRONG: Universals and Scien$fic Realism

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää

Lisätiedot

ABDUKTIO JA TIETEELLINEN REALISMI. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014

ABDUKTIO JA TIETEELLINEN REALISMI. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014 ABDUKTIO JA TIETEELLINEN REALISMI Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014 REFERENCES Is Science Progressive? (1984) Truthlikeness (1987) Critical Scientific Realism (1999) Onko menneisyys todellista?,

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys

Lisätiedot

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin

Lisätiedot

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op)

031021P Tilastomatematiikka (5 op) 031021P Tilastomatematiikka (5 op) Jukka Kemppainen Mathematics Division Yleinen todennäköisyys Kertausmateriaalissa esiteltiin koulusta tuttuja todennäköisyysmalleja. Tällä kurssilla todennäköisyys on

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet 6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 s16 Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/ mla/ puh. 044 344 2757

Lisätiedot

K.V. Laurikainen ja luonnonfilosofia. Jussi Rastas

K.V. Laurikainen ja luonnonfilosofia. Jussi Rastas K.V. Laurikainen ja luonnonfilosofia Jussi Rastas 12.11.2013 Luonnonfilosofian seura 25 vuotta, K.V. Laurikaisen juhlasymposium 11. 12. 11. 2013 1 Aluksi... 1 2 Laurikaisen seminaareista luonnonfilosofian

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti

Lisätiedot

AUKKOJENKO JUMALA? YDINFYYSIKKO K. V. LAURIKAISEN FILOSOFIA FILOSOFI ILKKA NIINILUODON KRITISOITAVANA

AUKKOJENKO JUMALA? YDINFYYSIKKO K. V. LAURIKAISEN FILOSOFIA FILOSOFI ILKKA NIINILUODON KRITISOITAVANA AUKKOJENKO JUMALA? YDINFYYSIKKO K. V. LAURIKAISEN FILOSOFIA FILOSOFI ILKKA NIINILUODON KRITISOITAVANA Oulun Yliopisto Historiatieteet Aate- ja oppihistorian Pro gradu tutkielma 20.02.2018 Sami Tähti 1

Lisätiedot

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A050 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi B Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Kertymäfunktio TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Kertymäfunktio >> Kertymäfunktio: Määritelmä Diskreettien jakaumien

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Huomioita fenomenologiasta

Huomioita fenomenologiasta Huomioita fenomenologiasta ja fysiikasta (ja vähän muustakin) Esitelmä Luonnonfilosofian seurassa 2.5.2012 Eero Rauhala Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Van Gogh s chair by Vincent van Gogh. Arles,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE OPETUSSUUNNITELMALOMAKE Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit siis dokumentoida

Lisätiedot

On vihdoin aika saada lukea suomeksi myös

On vihdoin aika saada lukea suomeksi myös SAMI PIHLSTRÖM TIETEENFILOSOFIAN JÄTTILÄISET VASTAKKAIN Thomas S. Kuhn Tieteellisten vallankumousten rakenne. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, Helsinki 1995. Karl R. Popper, Arvauksia ja kumoamisia:

Lisätiedot

KVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio

KVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio KVANTTITELEPORTAATIO Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio BEAM ME UP SCOTTY! Teleportaatio eli kaukosiirto on scifi-kirjailijoiden luoma. Star Trekin luoja Gene Roddenberry: on huomattavasti halvempaa

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Todennäköisyys ja sen määritteleminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Todennäköisyys ja sen määritteleminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Todennäköisyys ja sen määritteleminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Todennäköisyys ja sen määritteleminen Deterministisyys ja satunnaisuus Todennäköisyyden määritteleminen

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS...

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO... 9 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET... 11 TEHTÄVIÄ... 13

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9

Lisätiedot

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 7: Ekvipartitioteoreema, partitiofunktio ja ideaalikaasu Ke 16.3.2016 1 KURSSIN

Lisätiedot

Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan

Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan Transsendentaalisia näkökulmia fysiikkaan Esitelmä Luonnonfilosofian seurassa 19.3.2019 Eero Rauhala, Dos. Fysiikan osasto Helsingin yliopisto Eero.Rauhala@gmail.com Aiheet Johdantoa 1. Mitä transsendentaalisuudella

Lisätiedot